Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-10-24-Speech-4-029"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20021024.3.4-029"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
". - Voorzitter, mevrouw de commissaris, collega's, uit de inleidende toelichting van de commissaris blijkt reeds het uitzonderlijk belang van dit verslag. Als gevolg van de congestie en door onvoldoende koppelactiviteit kunnen bepaalde lidstaten nu slechts in beperkte mate profiteren van de voordelen van de open markten, waardoor de concurrentievoordelen voor de verbruikers steeds kleiner worden. Terecht komt de Europese Commissie dus naar voren met een herziening van de richtsnoeren voor de trans-Europese netwerken in de energiesector.
Het herziene voorstel houdt rekening met de liberalisering van de energiemarkten, de toenemende externe energieafhankelijkheid en de strengere eisen om duurzame energiebronnen meer ingang te doen vinden. Dit zijn doelstellingen die door de politieke leiders op de Europese Raden van Stockholm en Barcelona ook extra in de verf werden gezet. De concentratie op een nieuwe lijst van prioritaire projecten vormt de kern van het voorstel. Dergelijke projecten krijgen extra politieke steun en aandacht van de lidstaten. Het maximumpercentage voor de medefinanciering wordt verhoogd van 10% naar 20% en voortaan krijgt de constructiefase de voorrang.
De vraag rijst meteen of dit de meest adequate oplossing is. Mijns inziens is een massale subsidiëring van de energiesector geen goede oplossing omdat ik meen dat dit indruist tegen de huidige trend naar liberalisering en het creëren van een concurrerende interne markt. Het moet onderstreept worden dat de hoofdverantwoordelijkheid bij de energiesector en bij het bedrijfsleven ligt. Maatregelen die op basis van deze beschikking worden genomen, mogen in geen geval leiden tot concurrentieverstoring in de interne energiemarkt. Bovendien ben ik van mening dat communautaire hulp enkel betrekking mag hebben op de ontwerpfase. Subsidies voor de constructiefase zoals door de Commissie wordt voorgesteld, moeten dan ook hoogst uitzonderlijk blijven. In deze context vormt de integratie van hernieuwbare energiebronnen een belangrijke factor. Mijns inziens zullen deze in de toekomst bijdragen tot de diversificatie van de energiebronnen en dus als zodanig tot de continuïteit van de energievoorziening in de Europese Unie. Steun aan concrete projecten zoals
windparken moet dan ook worden aangemoedigd.
De wijze waarop de Commissie dit alles wil verwezenlijken roept toch wel een aantal vragen op. Ik meen dat het geen goed idee is het Europees Parlement enkel een
te geven als het gaat over strategisch belangrijke wijzigingen van zogenaamde specificaties van de projecten. Het is dus belangrijk evenwicht te zoeken tussen enerzijds een snelle reactie van de Commissie op de nieuwe ontwikkelingen, en anderzijds de noodzaak van een efficiënte controle door het Parlement. Omwille van de transparantie dient de Commissie dan ook regelmatig verslag uit te brengen.
Mijnheer de Voorzitter, mevrouw de commissaris, collega's, concluderend wens ik te onderstrepen dat daadwerkelijke maatregelen noodzakelijk zijn willen we de vruchten van de interne markt plukken. Inderdaad, de nieuwe richtsnoeren kunnen in belangrijke mate ertoe bijdragen de problemen in verband met de continuïteit van de energievoorziening, de integratie van hernieuwbare energie, de ultraperifere gebieden en de uitbreiding het hoofd te bieden. Wel wens ik duidelijk te onderstrepen dat communautaire hulp pragmatisch moet worden aangewend en dat men op de eerste plaats de verantwoordelijkheid moet geven aan de energiesector zelf."@nl2
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, fru kommissær, kære kolleger, som det allerede fremgår af kommissærens indledende bemærkninger, er denne betænkning af særlig interesse. Overbelastning og utilstrækkelige samkøringsinitiativer bevirker, at visse medlemsstater i øjeblikket kun i begrænset omfang kan udnytte fordelene ved åbne markeder, hvorfor konkurrencefordelene for forbrugerne bliver stadig mindre. Det er således helt på sin plads, når Europa-Kommissionen nu foreslår en ændring af retningslinjerne for transeuropæiske net på energiområdet.
Forslaget til ændrede retningslinjer tager hensyn til liberaliseringen af energimarkederne, den stadig større afhængighed af ekstern energiforsyning og strengere krav om øget udbredelse af vedvarende energikilder. Disse mål blev også fremhævet af Det Europæiske Råd under møderne i Stockholm og Barcelona. Som et centralt element i forslaget koncentreres indsatsen om en ny kategori af prioriterede projekter. Sådanne projekter opnår ekstra politisk støtte og opmærksomhed fra medlemsstaternes side. Den maksimale medfinansiering forhøjes fra 10% til 20%, og byggefasen prioriteres herefter højest.
Umiddelbart må man spørge, om dette er den mest hensigtsmæssige løsning. Efter min opfattelse er massive tilskud til energisektoren ikke nogen god løsning, da løsningen set med mine øjne er i strid med den aktuelle tendens til liberalisering og bestræbelserne for at skabe et mere konkurrencedygtigt indre marked. Det skal understreges, at hovedansvaret ligger hos energisektoren og erhvervslivet. Foranstaltninger, som træffes på grundlag af denne beslutning, må under ingen omstændigheder medføre konkurrenceforvridning på det indre energimarked. Endvidere finder jeg, at fællesskabsmidlerne kun bør anvendes til projekteringsfasen. Tilskud til byggefasen, som foreslået af Kommissionen, bør kun forekomme undtagelsesvis. I denne sammenhæng spiller udnyttelsen af vedvarende energikilder en væsentlig rolle. Sådanne energikilder bør efter min opfattelse fremover bidrage til diversificering af energikilderne og dermed bidrage til energiforsyningssikkerheden i EU. Tilskud til konkrete projekter, såsom offshorevindmølleparker, bør derfor også fremmes.
Den måde, hvorpå Kommissionen agter at virkeliggøre disse tanker, rejser imidlertid en række spørgsmål. Det er efter min opfattelse ikke nogen god idé, at Europa-Parlamentet kun får ret til indsigt, når det drejer sig om strategisk vigtige ændringer af de såkaldte projektspecifikationer. Det er således vigtigt at finde en balance mellem på den ene side Kommissionens mulighed for hurtig reaktion på ny udvikling og på den anden side behovet for, at Parlamentet kan udøve effektiv kontrol. Af hensyn til åbenheden bør Kommissionen endvidere regelmæssigt aflægge rapport.
Hr. formand, fru kommissær, kære kolleger, afslutningsvis vil jeg gerne understrege, at der er behov for konkrete foranstaltninger, hvis vi vil udnytte de fordele, det indre marked frembyder. De nye retningslinjer kan afgjort bidrage til at imødegå problemerne vedrørende energiforsyningssikkerheden, inddragelse af vedvarende energikilder, områderne i den yderste periferi og udvidelsen. Jeg vil dog gerne helt klart understrege, at fællesskabsmidlerne bør anvendes på pragmatisk vis, og at man først og fremmest bør lægge ansvaret hos energisektoren selv."@da1
".
Herr Präsident, Frau Kommissarin, werte Kolleginnen und Kollegen! Aus der einleitenden Erläuterung der Kommissarin geht bereits die außerordentliche Bedeutung dieses Berichts hervor. Infolge von Überlastung und durch unzureichende Koppelungsaktivität können bestimmte Mitgliedstaaten derzeit nur in beschränktem Maße von den Vorteilen der offenen Märkte profitieren, was zu einer stetigen Verringerung der Wettbewerbsvorteile für den Verbraucher führt. Die Europäische Kommission schlägt daher zu Recht eine Neuorientierung der Leitlinien für die transeuropäischen Netze im Energiebereich vor.
Der vorliegende Vorschlag wurde von der Kommission unter Berücksichtigung der Liberalisierung der Energiemärkte, der zunehmenden Abhängigkeit von Energieeinfuhren und der höher gesteckten Ziele hinsichtlich des Marktanteils der erneuerbaren Energien überarbeitet. Diese Zielsetzungen hatte der Europäische Rat auf seinen Tagungen von Stockholm und Barcelona bereits deutlich herausgestellt. Kern des Vorschlags ist die Konzentration auf ein neues Verzeichnis vorrangiger Vorhaben. Derartige Vorhaben erhalten zusätzliche politische Unterstützung und Aufmerksamkeit der Mitgliedstaaten. Der Höchstsatz für Gemeinschaftszuschüsse wird von 10 % auf 20 % erhöht, und künftig soll bei Finanzierungsbeschlüssen die Aufbauphase Vorrang erhalten.
Sofort stellt sich die Frage, ob dies die geeignetste Lösung ist. Meines Erachtens ist eine massive Subventionierung des Energiebereichs keine gute Lösung, da dies dem aktuellen Trend zur Liberalisierung und Schaffung eines wettbewerbsfähigen Binnenmarkts zuwiderläuft. Es ist hervorzuheben, dass die Hauptverantwortung beim Energiesektor und bei der Industrie selbst liegt. Maßnahmen, die auf der Basis dieses Beschlusses getroffen werden, dürfen in keinem Falle zu Wettbewerbsverzerrungen auf dem Energiebinnenmarkt führen. Darüber hinaus bin ich der Ansicht, dass Gemeinschaftszuschüsse sich nur auf die Entwicklungsphase beziehen dürfen. Subventionen für die Aufbauphase, wie von der Kommission vorgeschlagen, dürfen daher nur in Ausnahmefällen gewährt werden. In diesem Kontext stellt die Integration erneuerbarer Energiequellen einen wichtigen Faktor dar. Meines Erachtens werden diese in der Zukunft zur Diversifizierung der Energiequellen und damit zur Kontinuität der Energieversorgung in der Europäischen Union beitragen. Deshalb muss dazu ermutigt werden, konkrete Projekte wie Offshore-Windparks zu unterstützen.
Hinter die Art und Weise, in der die Kommission dies alles realisieren will, sind allerdings einige Fragezeichen zu setzen. Ich halte es für keine gute Idee, dem Parlament ein
nur dann einzuräumen, wenn es um strategisch wichtige Änderungen so genannter Spezifikationen der Vorhaben geht. Es muss ein Gleichgewicht zwischen der Notwendigkeit eines raschen Reagierens der Kommission auf neue Entwicklungen einerseits und dem Erfordernis einer wirksamen Kontrolle seitens des Parlaments andererseits hergestellt werden. Um der Transparenz willen muss die Kommission regelmäßig Berichte vorlegen.
Herr Präsident, Frau Kommissarin, werte Kolleginnen und Kollegen, abschließend möchte ich betonen, dass durchgreifende Maßnahmen erforderlich sind, wenn wir die Früchte des Binnenmarkts ernten wollen. In der Tat können die neuen Leitlinien in erheblichem Maße dazu beitragen, die Probleme im Zusammenhang mit der Kontinuität der Energieversorgung, der Integration erneuerbarer Energien, den äußersten Randgebieten und der Erweiterung zu bewältigen. Ich möchte jedoch deutlich hervorheben, dass Gemeinschaftszuschüsse pragmatisch eingesetzt werden müssen und man in erster Linie dem Energiesektor selbst die Verantwortung übertragen muss."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, κυρία Επίτροπε, κυρίες και κύριοι, η ιδιαίτερη σημασία αυτής της έκθεσης καθίσταται προφανής από τα εισαγωγικά επεξηγηματικά σχόλια της Επιτρόπου. Λόγω της συμφόρησης και της ανεπαρκούς κοινής δραστηριότητας, ορισμένα κράτη μέλη μπορούν τώρα να επωφεληθούν μόνον σε περιορισμένη έκταση από τα πλεονεκτήματα των ανοικτών αγορών, γεγονός που σημαίνει ότι τα ανταγωνιστικά πλεονεκτήματα για τους καταναλωτές γίνονται όλο και μικρότερα. Η Ευρωπαϊκή Επιτροπή, επομένως, ορθώς προτείνει τη μεταρρύθμιση των κατευθυντήριων γραμμών για τα διευρωπαϊκά δίκτυα στον τομέα της ενέργειας.
Η αναθεωρημένη πρόταση λαμβάνει υπόψη την απελευθέρωση των αγορών ενέργειας, την αυξανόμενη εξωτερική εξάρτηση από την ενέργεια και τις αυστηρότερες απαιτήσεις, προκειμένου να γίνουν αποδεκτές αειφόροι πηγές ενέργειας. Αυτοί είναι οι στόχοι στους οποίους έδωσαν έμφαση οι πολιτικοί ηγέτες στα Ευρωπαϊκά Συμβούλια της Στοκχόλμης και της Βαρκελώνης. Η επικέντρωση σε έναν νέο κατάλογο έργων προτεραιότητας αποτελεί τον πυρήνα αυτής της πρότασης. Τα κράτη μέλη θα παράσχουν ειδική στήριξη και προσοχή σε αυτά τα έργα. Το μεγαλύτερο ποσοστό για συγχρηματοδότηση θα αυξηθεί από 10% σε 20% και, εφεξής, θα δοθεί προτεραιότητα στη φάση της κατασκευής.
Το ερώτημα που έρχεται αμέσως κατά νου είναι εάν αυτή είναι η καλύτερη λύση. Κατά τη γνώμη μου, μια μαζική επιδότηση του τομέα της ενέργειας δεν αποτελεί καλή λύση, διότι έχω την αίσθηση ότι βρίσκεται σε αντίθεση με τη σημερινή τάση προς την ελευθέρωση και τη δημιουργία μιας ανταγωνιστικής εσωτερικής αγοράς. Πρέπει να δοθεί έμφαση στο γεγονός ότι την κύρια ευθύνη έχει ο τομέας της ενέργειας και η ίδια η βιομηχανία. Τα μέτρα που λαμβάνονται βάσει αυτής της απόφασης δεν μπορούν επ’ ουδενί να επιτρέψουν τη διάσπαση των ανταγωνιστικών πρακτικών στην εσωτερική αγορά ενέργειας. Επίσης, έχω την αίσθηση ότι η κοινοτική ενίσχυση πρέπει να αφορά μόνον τη φάση του σχεδιασμού. Επιχορηγήσεις για τη φάση της κατασκευής, όπως προτείνει η Επιτροπή, πρέπει επομένως να δίδονται μόνον σε εξαιρετικές περιπτώσεις. Σε αυτό το πλαίσιο, η ολοκλήρωση των ανανεώσιμων πηγών ενέργειας αποτελεί σημαντικό παράγοντα. Κατά την άποψή μου, αυτές θα συμβάλουν μελλοντικά στη διαφοροποίηση των πηγών ενέργειας και, επομένως, στη συνέχεια της παροχής ενέργειας στην Ευρωπαϊκή Ένωση. Η στήριξη χειροπιαστών στόχων, όπως τα υπεράκτια αιολικά πάρκα, πρέπει κατά συνέπεια να ενθαρρυνθεί.
Ο τρόπος με τον οποίο η Επιτροπή επιθυμεί να υλοποιήσει όλα αυτά τα έργα θέτει πράγματι πολλά ερωτηματικά. Φρονώ ότι δεν είναι καλή ιδέα να διαθέτει το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο δικαίωμα ελέγχου μόνον όταν τα ζητήματα αφορούν στρατηγικά σημαντικές αλλαγές στις προδιαγραφές των έργων. Είναι σημαντικό να αναζητήσουμε την ισορροπία μεταξύ, αφενός, μιας γρήγορης αντίδρασης εκ μέρους της Επιτροπής απέναντι στις νέες εξελίξεις και, αφετέρου, της ανάγκης για την άσκηση αποτελεσματικού ελέγχου από το Κοινοβούλιο. Προκειμένου να ικανοποιηθεί η ανάγκη για διαφάνεια, η Επιτροπή πρέπει να υποβάλει τακτικές εκθέσεις.
Τέλος, θα ήθελα να δώσω έμφαση στο γεγονός ότι θα είναι απαραίτητο να ληφθούν ορισμένα πραγματικά μέτρα, εάν θέλουμε να δρέψουμε τα οφέλη της εσωτερικής αγοράς. Στην πραγματικότητα, οι νέες κατευθυντήριες γραμμές ίσως συμβάλουν σημαντικά στην αντιμετώπιση των εξής προβλημάτων: τη συνέχεια της παροχής ενέργειας, την ολοκλήρωση των ανανεώσιμων πηγών ενέργειας, τις πιο απομακρυσμένες περιφέρειες, όπως επίσης και τη διεύρυνση. Θα ήθελα να επισημάνω με σαφήνεια ότι η κοινοτική ενίσχυση πρέπει να χορηγείται με πραγματισμό και ότι, κατά πρώτο λόγο, πρέπει να αντιμετωπιστεί με υπευθυνότητα ο ίδιος ο τομέας της ενέργειας."@el8
"Mr President, Commissioner, ladies and gentlemen, the particular importance of this report is clearly apparent right from the Commissioner’s introductory explanatory comments. As a result of congestion and insufficient joint activity, certain Member States can now only profit to a limited extent from the advantages of the open markets, meaning that competitive advantages for consumers are becoming increasingly smaller. The European Commission is therefore right to propose a reform of the guidelines for Trans-European Networks in the energy sector.
The revised proposal takes account of the liberalisation of the energy markets, the increasing external dependence on energy and the stricter requirements to get sustainable sources of energy accepted. These are the objectives which have been emphasised by the political leaders on the European Councils of Stockholm and Barcelona. Concentration on a new list of priority projects forms the core of this proposal. Member States will give special support and attention to these projects. The maximum percentage for co-financing will be increased from 10% to 20% and from now on the construction phase will take precedence.
The question which immediately comes to mind is whether this is the best solution. In my opinion, a massive subsidy for the energy sector is not a good solution because I feel that it is at variance with the current trend towards liberalisation and the creation of a competitive internal market. It must be emphasised that the main responsibility lies with the energy sector and with the industry itself. Measures which are taken on the basis of this decision may in no way be allowed to cause disruption of competitive practices within the internal energy market. I also feel that Community aid should only relate to the design phase. Subsidies for the construction phase such as proposed by the Commission should then only be granted in exceptional cases. In this context, the integration of renewable energy sources constitutes an important factor. In my opinion, these will contribute in future to the diversification of energy sources and thus as such to the continuity of energy provision within the European Union. Support of tangible projects such as off-shore wind parks should therefore be encouraged.
The way in which the Commission wants to implement all this does give rise to a number of questions. I think it is not a good idea to give the European Parliament a
only when the issues concern strategically important changes to project specifications. It is important to seek a balance between, on the one hand, a quick reaction by the Commission to new developments and, on the other hand, the need for effective control by Parliament. To satisfy the need for transparency, the Commission needs to submit regular reports.
Finally I would like to emphasise that actual measures will be necessary if we want to reap the rewards of the internal market. In fact, the new guidelines might significantly contribute towards coping with the problems of: the continuity of energy provision, the integration of renewable energy, the outermost regions as well as enlargement. I would like to clearly point out that Community aid must be applied pragmatically and that, in the first instance, accountability must be given to the energy sector itself."@en3
".
Señor Presidente, señora Comisaria, Señorías, la importancia particular que reviste este informe queda patente en las mismas explicaciones introductorias que ha dado la Comisaria en su intervención. Debido a la congestión y de la insuficiente actividad conjunta, los Estados miembros sólo pueden disfrutar hasta cierto punto de las ventajas de la apertura de los mercados, lo que significa que las ventajas competitivas para los consumidores son cada vez menores. En consecuencia, la Comisión Europea está en lo cierto al proponer una reforma de las orientaciones sobre las redes transeuropeas en el sector de la energía.
La propuesta revisada toma en cuenta la liberalización de los mercados energéticos, la creciente dependencia exterior del sector de la energía y los requisitos cada vez más estrictos para que se acepten fuentes de energía sostenibles. Estos son los objetivos destacados por los líderes políticos en los Consejos Europeos de Estocolmo y de Barcelona. El núcleo de esta propuesta consiste en la elaboración de una nueva lista de proyectos prioritarios. Los Estados miembros dedicarán especial apoyo y atención a estos proyectos. El máximo porcentaje destinado a cofinanciación aumentará del 10% al 20% y, a partir de ahora, la fase de construcción tendrá prioridad.
La cuestión que nos viene inmediatamente a la cabeza es si se trata de la mejor solución. En mi opinión, creo que las ayudas financieras al sector de la energía no son una buena solución, porque considero que van en contra de la tendencia actual hacia la liberalización y la creación de un mercado interior competitivo. Hay que destacar que la mayor responsabilidad recae en el sector energético y en la propia industria. Las medidas adoptadas sobre la base de esta decisión no deberán bajo ningún concepto distorsionar las prácticas competitivas en el mercado interior de la energía. También creo que la ayuda comunitaria debería limitarse únicamente a la fase de diseño. Las ayudas financieras en la fase de construcción, tal como propone la Comisión, deberían concederse únicamente en casos excepcionales. En este contexto, la integración de las fuentes de energía renovables constituye un factor importante. Desde mi punto de vista, contribuirán en un futuro a la diversificación de fuentes de energía y por lo tanto, a la continuidad del abastecimiento energético en la Unión Europea. Por tanto, habría que promover ayudas destinadas a proyectos tangibles como los parques eólicos marítimos.
El modo en el que la Comisión quiere aplicar todas estas medidas nos hace plantearnos una serie de cuestiones. Creo que no es buena idea conceder al Parlamento el derecho de control sólo cuando las cuestiones conllevan cambios estratégicamente importantes de las especificaciones del proyecto. Creo que es importante encontrar el equilibrio entre una reacción rápida de la Comisión ante los nuevos desarrollos por un lado, y por otro, la necesidad de ejercer un control efectivo por parte del Parlamento. Para satisfacer la necesidad de transparencia, la Comisión tiene que presentar informes periódicos.
Por último, me gustaría hacer hincapié en que hay que aplicar medidas reales si queremos cosechar los frutos del mercado interior. De hecho, las nuevas orientaciones podrían contribuir significativamente a resolver los siguientes problemas: la continuidad del abastecimiento de energía, la integración de la energía renovable, las zonas remotas y la perspectiva de la ampliación. Me gustaría indicar claramente que la ayuda comunitaria debe aplicarse de forma pragmática y que, en primera instancia, el propio sector energético debería asumir su responsabilidad."@es12
"Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, tämän mietinnön erityinen merkitys näkyy selvästi suoraan komission jäsenen perusteluista. Tietyt jäsenvaltiot pystyvät ruuhkautumisen ja puutteellisen yhteistoiminnan vuoksi hyötymään vain rajallisesti avointen markkinoiden tarjoamista eduista. Tämä tarkoittaa, että kilpailun kuluttajille mukanaan tuomat edut vähenevät jatkuvasti. Euroopan komissio on siksi oikeassa ehdottaessaan Euroopan laajuisten energiaverkkojen suuntaviivojen uudistamista.
Tarkistetussa ehdotuksessa otetaan huomioon energiamarkkinoiden vapautuminen, lisääntyvä ulkoinen riippuvuus energiasta ja kestävien energialähteiden hyväksymistä koskevat entistä tiukemmat vaatimukset. Nämä ovat tavoitteita, joita poliittiset johtajat korostivat Tukholman ja Barcelonan Eurooppa-neuvostoissa. Ensisijaisia hankkeita koskevan uuden luettelon painottaminen on tämän ehdotuksen ydin. Jäsenvaltiot tukevat erityisesti näitä hankkeita ja kiinnittävät niihin erityistä huomiota. Yhteisrahoituksen osuutta lisätään 10 prosentista 20 prosenttiin, ja kehittämisvaihe asetetaan vastedes etusijalle.
Mieleeni herää välittömästi kysymys siitä, onko tämä paras ratkaisu. Mielestäni massiivisen rahoitustuen myöntäminen energia-alalle ei ole hyvä ratkaisu, koska se poikkeaa nykyisestä vapauttamista ja kilpailukykyisten sisämarkkinoiden luomista koskevasta suuntauksesta. On korostettava, että asiasta ovat vastuussa pääasiassa energia-ala ja teollisuus. Tämän päätöksen perusteella toteutettavat toimenpiteet eivät saa missään nimessä haitata kilpailukykyisiä käytäntöjä energia-alan sisämarkkinoilla. Lisäksi yhteisön tuen olisi koskettava vain suunnitteluvaihetta, ja komission ehdottamien kaltaisia tukia kehittämisvaiheelle olisi myönnettävä vain poikkeustapauksissa. Tässä yhteydessä uusiutuvien energialähteiden integrointi on merkittävä tekijä. Mielestäni tällä tavoin edistetään tulevaisuudessa energialähteiden monipuolistumista ja näin ollen energiatoimitusten jatkuvuutta Euroopan unionissa. Merellä sijaitsevien tuulimyllyjen kaltaisia konkreettisia hankkeita olisi siksi edistettävä.
Tapa, jolla komissio haluaa toteuttaa nämä kaikki toimenpiteet, herättää monia kysymyksiä. Mielestäni ei ole hyvä ajatus, että Euroopan parlamentilla on asiassa toimivaltaa vain, kun aiheet koskevat hankkeiden eritelmien strategisesti tärkeitä muutoksia. On tärkeää löytää tasapaino toisaalta sen välillä, miten nopeasti komissio reagoi uusiin kehityksiin ja toisaalta sen, miten paljon parlamentille todella annetaan valvontavaltaa. Jotta toiminta olisi mahdollisimman avointa, komission on annettava säännöllisiä kertomuksia.
Lopuksi haluan korostaa, että nykyiset toimenpiteet ovat välttämättömiä, jotta voimme hyötyä sisämarkkinoista. Tosiasiassa uudet suuntaviivat saattavat edistää merkittävästi energiatoimitusten jatkuvuutta, uusiutuvien energialähteiden integrointia, syrjäisimpiä alueita ja laajentumista koskevien ongelmien ratkaisemista. Haluan tuoda selkeästi esille, että yhteisön tukea on sovellettava pragmaattisesti ja että energia-alan on itse vastattava ensisijaisesti näistä toimenpiteistä."@fi5
".
Monsieur le Président, Madame la Commissaire, chers collègues, l’introduction explicative de la commissaire témoigne déjà de l’importance exceptionnelle de ce rapport. Le congestionnement ainsi que le manque d’interconnexion ont pour conséquence que certains États membres ne jouissent actuellement que de manière limitée des avantages des marchés ouverts, entraînant par là une diminution des avantages concurrentiels dont jouissent les consommateurs. C’est donc à juste titre que la Commission européenne a proposé une révision des orientations relatives aux réseaux transeuropéens dans le secteur de l’énergie.
La proposition modifiée prend en considération la libéralisation des marchés énergétiques, la dépendance accrue à l’égard des importations d’énergie et les exigences renforcées en matière d'acceptation des sources d’énergie renouvelables. Ces objectifs avaient été préconisés par les Conseils européens de Stockholm et de Barcelone. La concentration sur une nouvelle liste de projets prioritaires constitue le noyau de la proposition. Les États membres accorderont un soutien politique et une attention accrue à ces projets. Le taux maximum du financement communautaire a été relevé de 10 % à 20 % et la phase de construction est dorénavant prioritaire.
D’emblée se pose la question de savoir si cette solution est bien la plus adéquate. Je suis d’avis qu’un financement de masse du secteur de l’énergie ne constitue pas une solution valable car cela va d’après moi à l’encontre de la tendance actuelle à la libéralisation et à la création d’un marché intérieur concurrentiel. Il importe de souligner que la responsabilité en incombe, en premier lieu, à l’industrie et aux entreprises de l’UE. Des mesures prises sur la base de cette disposition ne doivent en aucun cas entraîner une distorsion de la concurrence entre les opérateurs du marché intérieur de l’énergie. De plus, je pense que l’aide financière communautaire ne doit concerner que la phase de développement. Toute aide communautaire à la phase de construction, comme l’a proposé la Commission, doit donc demeurer l’exception. Dans ce contexte, l’interconnexion de sources d’énergie renouvelables constitue un facteur important. Je pense que celles-ci contribueront à l’avenir à la diversification des sources d’énergie et donc en tant que tel à un renforcement de la sécurité énergétique au sein de l’Union européenne. C’est pourquoi il est important d’encourager et de soutenir des projets concrets tels que les parcs éoliens en mer.
La manière dont la Commission voudrait mettre tout cela en place soulève cependant certaines questions. Je pense qu’il est inconcevable que le Parlement européen ne jouisse d’un droit de regard que lorsqu’il s’agit d’importantes modifications stratégiques portant sur des spécifications de projets. C’est pourquoi il est important de viser un équilibre entre, d’une part, une réaction rapide de la Commission à de nouveaux développements et, d’autre part, la nécessité d’un contrôle rigoureux par le Parlement. Pour des raisons de transparence, la Commission a donc le devoir de faire régulièrement rapport.
Monsieur le Président, Madame la Commissaire, chers collègues, je voudrais pour conclure insister sur le fait que des mesures effectives sont nécessaires si nous voulons récolter les fruits du marché intérieur. En effet, les nouvelles orientations peuvent contribuer de manière significative à la solution de problèmes posés par le renforcement de la sécurité énergétique, l’intégration de sources d’énergie renouvelables, les régions ultrapériphériques et l'élargissement. Je voudrais souligner explicitement que l’aide communautaire doit être utilisée de manière pragmatique et que la responsabilité doit incomber en premier lieu au secteur de l’énergie."@fr6
"Signor Presidente, signora Commissario, onorevoli colleghi, la spiegazione introduttiva della signora Commissario evidenzia l'eccezionale importanza di questa relazione. Quale conseguenza della congestione e a causa dell'insufficienza delle attività relative ai flussi di transito di energia, determinati Stati membri possono approfittare solo in misura limitata dei vantaggi dei mercati aperti, per cui i vantaggi per i consumatori a livello di concorrenza sono sempre più ridotti. Giustamente la Commissione europea propone la revisione degli orientamenti per le reti transeuropee nel settore dell'energia.
La proposta rivista tiene conto della liberalizzazione dei mercati dell'energia, della crescente dipendenza dall'energia esterna e dei requisiti più rigidi al fine di promuovere fonti energetiche sostenibili. Si tratta di obiettivi che sono stati sottolineati con decisione dai
politici durante i Consigli europei di Stoccolma e Barcellona. La concentrazione su un nuovo elenco di progetti prioritari costituisce la base per la proposta. Simili progetti ricevono un sostegno e un'attenzione particolari da parte degli Stati membri. La percentuale massima per il cofinanziamento viene portata dal 10 al 20 per cento e d'ora in poi viene data massima priorità alla fase costruttiva.
Sorge subito la questione se questa sia la soluzione più adeguata. A mio parere, un aiuto massiccio al settore dell'energia non rappresenta una soluzione valida, perché ritengo che ciò sia contrario all'odierna tendenza verso la liberalizzazione e verso la creazione di un mercato interno competitivo. Va sottolineato che la responsabilità principale spetta al settore dell'energia e alle imprese. Misure adottate sulla scorta di questa disposizione non possono in alcun caso condurre ad una distorsione della concorrenza nel mercato interno dell'energia. Inoltre penso che gli aiuti comunitari possano interessare solo la fase progettuale. Sussidi per la fase costruttiva, così come proposto dalla Commissione, devono costituire un'eccezione. In tale contesto, l'integrazione delle fonti di energia rinnovabili costituisce un fattore essenziale. Credo che esse dovrebbero contribuire in futuro a diversificare le fonti di energia e ad assicurare la continuità dell'approvvigionamento energetico nell'Unione europea. Vanno quindi sostenuti progetti concreti quali la produzione di energia eolica
Il modo in cui la Commissione intende realizzare tutto ciò solleva una serie di quesiti. Ritengo che non sia opportuno concedere al Parlamento europeo solo un
solamente allorché si tratta di modifiche strategiche alle specifiche dei progetti. Pertanto è essenziale ricercare un equilibrio tra una rapida reazione da parte della Commissione ai nuovi sviluppi, da un lato, e l'esigenza di un controllo efficiente da parte del Parlamento, dall'altro. Per garantire la trasparenza, la Commissione deve anche rendere conto regolarmente del proprio operato.
Signor Presidente, signora Commissario, onorevoli colleghi, sottolineo infine la necessità di misure concrete, sempre che si vogliano raccogliere i frutti del mercato interno. In effetti, i nuovi orientamenti possono contribuire in notevole misura a risolvere i problemi legati alla continuità dell'approvvigionamento energetico, all'integrazione delle energie rinnovabili, alle aree ultraperiferiche e all'ampliamento. Ribadisco che gli aiuti comunitari devono essere utilizzati in maniera pragmatica e che in primo luogo la relativa responsabilità spetta al settore dell'energia stesso."@it9
"Mr President, Commissioner, ladies and gentlemen, the particular importance of this report is clearly apparent right from the Commissioner’s introductory explanatory comments. As a result of congestion and insufficient joint activity, certain Member States can now only profit to a limited extent from the advantages of the open markets, meaning that competitive advantages for consumers are becoming increasingly smaller. The European Commission is therefore right to propose a reform of the guidelines for Trans-European Networks in the energy sector.
The revised proposal takes account of the liberalisation of the energy markets, the increasing external dependence on energy and the stricter requirements to get sustainable sources of energy accepted. These are the objectives which have been emphasised by the political leaders on the European Councils of Stockholm and Barcelona. Concentration on a new list of priority projects forms the core of this proposal. Member States will give special support and attention to these projects. The maximum percentage for co-financing will be increased from 10% to 20% and from now on the construction phase will take precedence.
The question which immediately comes to mind is whether this is the best solution. In my opinion, a massive subsidy for the energy sector is not a good solution because I feel that it is at variance with the current trend towards liberalisation and the creation of a competitive internal market. It must be emphasised that the main responsibility lies with the energy sector and with the industry itself. Measures which are taken on the basis of this decision may in no way be allowed to cause disruption of competitive practices within the internal energy market. I also feel that Community aid should only relate to the design phase. Subsidies for the construction phase such as proposed by the Commission should then only be granted in exceptional cases. In this context, the integration of renewable energy sources constitutes an important factor. In my opinion, these will contribute in future to the diversification of energy sources and thus as such to the continuity of energy provision within the European Union. Support of tangible projects such as off-shore wind parks should therefore be encouraged.
The way in which the Commission wants to implement all this does give rise to a number of questions. I think it is not a good idea to give the European Parliament a
only when the issues concern strategically important changes to project specifications. It is important to seek a balance between, on the one hand, a quick reaction by the Commission to new developments and, on the other hand, the need for effective control by Parliament. To satisfy the need for transparency, the Commission needs to submit regular reports.
Finally I would like to emphasise that actual measures will be necessary if we want to reap the rewards of the internal market. In fact, the new guidelines might significantly contribute towards coping with the problems of: the continuity of energy provision, the integration of renewable energy, the outermost regions as well as enlargement. I would like to clearly point out that Community aid must be applied pragmatically and that, in the first instance, accountability must be given to the energy sector itself."@lv10
"Senhor Presidente, Senhora Comissária, estimados colegas, a particular importância do presente relatório já foi claramente evidenciada na exposição preambular da Senhora Comissária. Em resultado da congestão e da insuficiente actividade conjunta, alguns Estados-Membros não podem ainda usufruir em pleno das vantagens proporcionadas pelos mercados abertos, o que significa que os benefícios da concorrência para os consumidores se tornam cada vez menores. É com razão, pois, que Comissão Europeia propõe a revisão das orientações respeitantes às redes transeuropeias no sector da energia.
A proposta alterada tem em conta a liberalização dos mercados da energia, a crescente dependência das importações de energia e os requisitos mais estritos tendentes a concretizar o objectivo da utilização cada vez mais intensa das energias renováveis. Estas são igualmente as prioridades que os nossos dirigentes políticos destacaram nos Conselhos Europeus de Estocolmo e de Barcelona. A concentração de projectos prioritários numa nova lista constitui o fulcro da presente proposta. Estes projectos serão objecto de um apoio especial por parte dos Estados-Membros. A percentagem máxima de co-financiamento será aumentada de 10% para 20% e, doravante, a fase de construção passará a ter primazia.
Isto suscita de imediato a questão de saber se esta será realmente a solução mais adequada. Do meu ponto de vista, uma ajuda maciça ao sector da energia não constitui uma boa solução, pois julgo que isso é contrário à actual tendência para a liberalização e para a criação de um mercado interno competitivo. Cumpre-me assinalar que a principal responsabilidade neste domínio pertence ao sector da energia e à própria indústria. As medidas tomadas com base nesta Decisão não podem, em circunstância alguma, conduzir a uma distorção da concorrência no mercado interno no sector da energia. Além disso, sou da opinião de que as ajudas comunitárias deveriam referir-se apenas à fase de concepção. As ajudas comunitárias à fase de construção - tal como propostas pela Comissão - só deverão, portanto, ser atribuídas em casos excepcionais. Neste contexto, a integração de fontes de energia renováveis constitui um factor importante. Em minha opinião, estas fontes de energia irão contribuir, no futuro, para a diversificação das fontes de energia e, como tal, para garantir a continuidade do abastecimento energético na União Europeia. Por conseguinte, o apoio a projectos concretos - como os parques eólicos
deveria ser encorajado.
A forma como a Comissão pretende realizar tudo isto suscita, contudo, algumas questões. Penso que não é boa ideia atribuir ao Parlamento Europeu um
apenas
quando se trata de alterações estratégicas importantes às especificações dos projectos. É importante procurar um equilíbrio entre, por um lado, uma reacção rápida da Comissão aos novos desenvolvimentos e, por outro lado, a necessidade de um controlo eficaz por parte do Parlamento. No sentido de garantir a transparência, a Comissão deverá apresentar relatórios com regularidade.
Para finalizar, gostaria de salientar a necessidade de introduzir verdadeiras medidas, se realmente quisermos colher os frutos do mercado interno. Com efeito, as novas orientações poderão contribuir em larga medida para enfrentar os problemas da continuidade do abastecimento energético, da integração de fontes de energia renováveis, das regiões ultraperiféricas e do alargamento. No entanto, gostaria de assinalar claramente que as ajudas comunitárias têm de ser aplicadas de uma forma pragmática e que a responsabilidade deve ser atribuída, em primeira instância, ao próprio sector da energia."@pt11
".
Herr talman, fru kommissionär, kolleger! Av kommissionärens inledande förklaring framgår det redan hur ovanligt viktigt det här betänkandet är. Till följd av överbelastning och otillräcklig sammankopplingsverksamhet kan vissa medlemsstater nu endast i begränsad utsträckning dra nytta av de öppna marknadernas fördelar, varigenom konkurrensfördelarna för konsumenterna blir allt mindre. Europeiska kommissionen lägger alltså mycket riktigt fram en omprövning av riktlinjerna för de transeuropeiska näten inom energisektorn.
Det omprövade förlaget tar hänsyn till avregleringen av energimarknaderna, det ökande externa energiberoendet och de strängare kraven på att öka möjligheterna för hållbara energikällor. Det är mål som också understrukits extra av Europeiska rådet i Stockholm och Barcelona. Koncentrationen på en ny lista över prioriterade projekt utgör själva kärnan i förslaget. Sådana projekt får extra politiskt stöd och uppmärksamhet från medlemsstaternas sida. Maximiandelen för samfinansiering höjs från 10 till 20 procent, och från och med nu får konstruktionsfasen företräde.
Frågan dyker omedelbart upp om huruvida det här är den lämpligaste lösningen. Jag tycker inte att en massiv subsidiering av energisektorn är en bra lösning eftersom jag anser att det strider mot den nuvarande trenden med avreglering och skapande av en konkurrerande inre marknad. Det skall understrykas att energisektorn och näringslivet har huvudansvaret. Åtgärder som vidtas på grundval av den här bestämmelsen får under inga omständigheter leda till konkurrensstörningar på den inre energimarknaden. Dessutom anser jag att gemenskapsstöd endast får gälla utformningsfasen. Bidrag till konstruktionsfasen, som kommissionen föreslår, får då endast ske i undantagsfall. I det sammanhanget är integreringen av förnyelsebara energikällor en viktig faktor. Jag tror att dessa i framtiden kommer att bidra till diversifieringen av energikällorna och alltså som sådana till en kontinuerlig energiförsörjning i Europeiska unionen. Stöd till konkreta projekt såsom
vindkraftverk måste därför uppmuntras.
Det sätt på vilket kommissionen vill förverkliga allt detta ger dock upphov till ett antal frågetecken. Jag tycker inte att det är en bra idé att ge Europaparlamentet endast en
när det gäller strategiskt viktiga ändringar av så kallade projektspecifikationer. Det är alltså viktigt att söka en jämvikt mellan å ena sidan en snabb reaktion från kommissionens sida på ny utveckling och å andra sidan nödvändigheten av en effektiv kontroll från parlamentets sida. För öppenhetens skull bör därför kommissionen regelbundet lägga fram rapporter.
Herr talman, fru kommissionär, kolleger! Avslutningsvis vill jag understryka att det behövs konkreta åtgärder om vi vill skörda frukterna av den inre marknaden. De nya riktlinjerna kan helt rätt i stor utsträckning bidra till att hantera problemen i samband med kontinuiteten i energiförsörjningen, integreringen av förnybar energi, avlägsna områden och utvidgningen. Jag vill dock med tydlighet understryka att gemenskapsstöd skall användas pragmatiskt och att man i första hand måste överlåta ansvaret på energisektorn själv."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"droit de regard"13,2,10,3,7,11,9
"offshore -"11
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples