Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-10-24-Speech-4-021"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20021024.2.4-021"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Mr President, there are still too many obstacles in the way of smooth provision of financial services across national boundaries. The draft directive on market abuse that we are discussing today is one step in the right direction. Investor confidence is crucial for the successful development of our financial services markets. The integrity of European markets has to be safeguarded. Common and efficient standards to combat market abuse have to be established and thoroughly implemented.
Clearly, actions that intentionally manipulate financial markets, including those by financial journalists, have to be penalised. Like some other colleagues, however, I am worried about some proposals whose basic intention might be good and respectable but whose effects would be devastating. I believe that there must be tough rules in place to prevent conflicts of interest among financial journalists. But these need to be rules that are sensitive to the media context. Free speech is one of the cornerstones of democracy. In many countries, for example in my country and in Scandinavia, it would be simply unconstitutional to subject journalists to the sort of heavy-handed regulation that the CESR put forward in July.
Under the draft guidelines, a report by a journalist that merely records accurately a recommendation made by an investment analyst – for example, Merrill Lynch has upgraded its rating on Nokia – would require a public disclosure of personal interest on the part of the journalist. This would be impractical, unnecessary and disproportionate. The European Parliament did not address the issues raised by Article 6(5) at first reading because it was widely believed that the Article was targeted at financial analysts employed by investment firms where well-publicised abuses have occurred. The publication by the CESR of its draft guidelines in July revealed that it has another plan. The aim is to cover an extensive range of routine financial journalism where standards have remained high and existing governance mechanisms have proved adequate.
As explained above, the recent amendment to Article 6(10) by the Committee on Economic and Monetary Affairs is insufficient, as the CESR would still be able to override or amend these mechanisms.
The feedback we have had from the European financial journalism community is clear. The proposals would have an adverse impact on media freedom and on journalistic independence. Financial journalism contributes to one of the key objectives of the directive, that is to ensure market transparency. This is especially important for small retail investors. They are the investors in the European Parliament should be trying to protect."@en3
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, der er stadig lang vej, inden vi uhindret kan levere finansielle tjenesteydelser på tværs af de nationale grænser. Direktivforslaget om markedsmisbrug, som vi drøfter i dag, udgør et skridt i den rigtige retning. Investorernes tillid er afgørende for en succesrig udvikling af vores markeder for finansielle tjenesteydelser. De europæiske markeders integritet bør bevares. Fælles og effektive standarder for bekæmpelse af markedsmisbrug bør etableres og gennemføres konsekvent.
Det er klart, at handlinger, der har til formål forsætligt at manipulere med de finansielle markeder, herunder handlinger foretaget af journalister, nødvendigvis må straffes. Men i lighed med flere kolleger er jeg bekymret over visse forslag, hvis oprindelige hensigt udmærket kan have været reel og velmenende, men hvis følger vil være katastrofale. Jeg mener, at der bør opstilles strenge bestemmelser for at forhindre interessekonflikter blandt finansjournalister, men der bør være tale om bestemmelser, der tager hensyn til forholdene inden for medieverdenen. Ytringsfriheden er en af demokratiets hjørnestene. I mange lande, f.eks. i mit hjemland og de skandinaviske lande, ville det ganske enkelt være forfatningsstridigt at underkaste journalister så strenge regler som dem, CESR forelagde i juli måned.
I henhold til det nuværende forslag vil en oplysning fra en journalist, der blot gengiver en anbefaling fra en investeringsanalytiker - f.eks. Merrill Lynch har forbedret sin klassificering af Nokia - kræve offentliggørelse af oplysninger vedrørende personlig interesse fra journalistens side. Dette vil være umuligt at gennemføre, unødvendigt og uforholdsmæssigt omstændeligt. Europa-Parlamentet behandlede ikke bestemmelserne i artikel 6, stk. 5, under førstebehandlingen, fordi den gængse opfattelse var, at artiklen tog sigte på finansanalytikere ansat i investeringsselskaber, hvor veldokumenterede misbrug havde fundet sted. CESR's offentliggørelse af sit udkast til retningslinjer i juli viste, at det havde en anden plan. Målet er at dække en bred vifte af traditionelle former for finansjournalistik, hvor standarden fortsat er høj, og de eksisterende styringsmekanismer har fungeret tilfredsstillende.
Som det fremgår af ovenstående, er Udvalget om Økonomi og Valutaspørgsmåls nye ændringsforslag til artikel 6, stk. 10, utilstrækkeligt, eftersom CESR stadig vil kunne tilsidesætte eller ændre disse ordninger.
Tilbagemeldingerne fra finansjournalisterne er utvetydige. Forslaget vil få en negativ indvirkning på mediefriheden og journalisternes uafhængighed. Finansjournalistikken bidrager til en af direktivets hovedmålsætninger, nemlig at sikre markedernes gennemskuelighed. Dette har især betydning for små detailinvestorer. Det er disse investorer, Europa-Parlamentet bør søge at beskytte."@da1
"Herr Präsident, es gibt auf dem Weg zu einer reibungslosen Bereitstellung von Finanzdienstleistungen über nationale Grenzen hinweg noch zu viele Hindernisse. Der Richtlinienentwurf über Marktmanipulation, den wir heute diskutieren, ist ein Schritt in die richtige Richtung. Das Vertrauen der Investoren ist für die erfolgreiche Entwicklung unserer Märkte für Finanzdienstleistungen von entscheidender Bedeutung. Es gilt, die Integrität der europäischen Märkte zu schützen. Zur Bekämpfung von Marktmissbrauch müssen gemeinsame, effiziente Normen festgelegt und umfassend umgesetzt werden.
Selbstverständlich ist vorsätzliches Manipulieren der Finanzmärkte, auch durch Finanzjournalisten, zu bestrafen. Doch wie andere Kollegen hege auch ich Bedenken bei einigen Vorschlägen, deren eigentliche Absicht gut und ehrenwert sein mag, die sich aber verheerend auswirken könnten. Ich denke, es bedarf straffer Regeln, um Interessenkonflikte bei Finanzjournalisten zu vermeiden. Dies müssen aber Regeln sein, die den Medienkontext berücksichtigen. Die Redefreiheit gehört zu den Eckpfeilern der Demokratie. In vielen Ländern, beispielsweise in meinem eigenen Land und in Skandinavien, wäre es einfach verfassungswidrig, Journalisten solchen schwerfälligen Vorschriften, wie sie der CESR im Juli vorlegte, zu unterwerfen.
Nach dem Entwurf der Leitlinien würde man von einem Journalisten, der in seinem Bericht lediglich die Empfehlung eines Investmentanalysten beispielsweise die Heraufsetzung des Ratings für Nokia durch Merrill Lynch exakt wiedergibt, verlangen, öffentlich sein persönliches Interesse zu erklären. Das wäre praktisch nicht machbar, es wäre unnötig und unverhältnismäßig. Das Europäische Parlament hat diese Fragen, die Artikel 6 Absatz 5 aufwirft, in seiner ersten Lesung nicht angesprochen, weil es weitgehend der Meinung war, der Artikel ziele auf Finanzanalysten bei Investmentfirmen ab, wo es Manipulationen gegeben hat, die in der Presse für Aufsehen sorgten. Die Veröffentlichung seines Leitlinienentwurfs im Juli machte deutlich, dass der CESR einen anderen Plan verfolgt. Er beabsichtigt, einen weiten Kreis des normalen Finanzjournalismus zu erfassen, dessen hohe Standards keine Einschränkung erfahren haben und bei dem sich die bestehenden Lenkungsmechanismen als ausreichend erwiesen haben.
Wie bereits gesagt, ist der jüngste Änderungsantrag zu Artikel 6 Absatz 10 des Wirtschafts- und Währungsausschusses unzureichend, da der CESR weiterhin diese Mechanismen außer Kraft setzen oder ändern könnte.
Die Rückkopplung, die wir von den europäischen Finanzjournalisten hatten, ist eindeutig. Die Vorschläge hätten einen negativen Einfluss auf die Freiheit der Medien und auf die journalistische Unabhängigkeit. Der Finanzjournalismus trägt zu einer der wesentlichen Zielsetzungen der Richtlinie bei, zur Sicherung der Markttransparenz. Das ist besonders für Kleinanleger wichtig. Sie sind diejenigen Investoren, um deren Schutz sich das Europäische Parlament bemühen sollte."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, υπάρχουν ακόμη πολλά εμπόδια για την ομαλή παροχή χρηματοπιστωτικών υπηρεσιών εκτός των εθνικών συνόρων. Το σχέδιο οδηγίας για την κατάχρηση αγοράς που συζητούμε σήμερα αποτελεί ένα βήμα προς τη σωστή κατεύθυνση. Η εμπιστοσύνη των επενδυτών είναι σημαντική για την επιτυχημένη ανάπτυξη των αγορών χρηματοπιστωτικών υπηρεσιών. Πρέπει να διασφαλιστεί η ακεραιότητα των ευρωπαϊκών αγορών. Πρέπει να καθιερωθούν και να εφαρμοστούν πλήρως κοινά και αποτελεσματικά πρότυπα για την καταπολέμηση της κατάχρησης αγοράς.
Σαφώς, οι δράσεις που σκοπίμως χειραγωγούν τις χρηματοπιστωτικές αγορές, μεταξύ αυτών και οι δράσεις των οικονομικών συντακτών, πρέπει να τιμωρούνται. Όπως και ορισμένοι άλλοι συνάδελφοι, ωστόσο, ανησυχώ για ορισμένες προτάσεις των οποίων η βασική πρόταση μπορεί να είναι καλή και σεβαστή, αλλά τα αποτελέσματά τους θα ήταν καταστροφικά. Πιστεύω ότι πρέπει να ισχύουν αυστηροί κανόνες, προκειμένου να αποφευχθούν συγκρούσεις συμφερόντων μεταξύ των οικονομικών συντακτών. Όμως, πρέπει να είναι κανόνες ευαίσθητοι στο πλαίσιο της λειτουργίας των μέσων μαζικής ενημέρωσης. Η ελευθερία του λόγου είναι ένας από τους θεμέλιους λίθους της δημοκρατίας. Σε πολλές χώρες, για παράδειγμα στη χώρα μου και στη Σκανδιναβία, απλά θα ήταν αντισυνταγματικό να υπόκεινται οι δημοσιογράφοι σε τέτοιου είδους αυστηρές ρυθμίσεις, όπως αυτές που πρότεινε η CESR τον Ιούλιο.
Σύμφωνα με το σχέδιο των κατευθυντήριων γραμμών, η έκθεση ενός δημοσιογράφου που απλώς καταγράφει με ακρίβεια τη σύσταση ενός οικονομικού αναλυτή – για παράδειγμα, η Merrill Lynch κρίνει ότι έχει αναβαθμιστεί η πιστοληπτική ικανότητα της Nokia – θα απαιτούσε τη δημόσια αποκάλυψη του προσωπικού συμφέροντος εκ μέρους του δημοσιογράφου. Αυτό θα ήταν μη πρακτικό, άσκοπο και δυσανάλογο. Το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο δεν ασχολήθηκε με τα ζητήματα που θέτει το άρθρο 6(5) σε πρώτη ανάγνωση, διότι ήταν διαδεδομένη η άποψη ότι το άρθρο είχε ως στόχο τους οικονομικούς αναλυτές που εργάζονται σε επενδυτικές εταιρείες όπου έχουν συμβεί πολύ γνωστές καταχρήσεις. Η δημοσίευση από την CESR του σχεδίου των κατευθυντήριων γραμμών της τον Ιούλιο αποκάλυψε ότι έχει άλλο σχέδιο. Ο στόχος είναι να καλυφθεί ένα εκτεταμένο πεδίο καθημερινής οικονομικής δημοσιογραφίας, όπου τα πρότυπα έχουν παραμείνει υψηλά και οι υπάρχοντες μηχανισμοί διοίκησης έχουν αποδειχτεί ανεπαρκείς.
Όπως εξηγείται ανωτέρω, η πρόσφατη τροποποίηση του άρθρου 6(10) από την Επιτροπή Οικονομικής και Νομισματικής Πολιτικής είναι ανεπαρκής, καθώς η CESR θα μπορεί και πάλι να αγνοεί ή να τροποποιεί αυτούς τους μηχανισμούς.
Οι πληροφορίες που έχουμε από την ευρωπαϊκή κοινότητα οικονομικής δημοσιογραφίας είναι σαφείς. Οι προτάσεις θα έχουν δυσμενή επίπτωση στην ελευθερία των μέσων μαζικής ενημέρωσης και στη δημοσιογραφική ανεξαρτησία. Η οικονομική δημοσιογραφία συμβάλλει σε έναν από τους βασικούς στόχους της οδηγίας, ο οποίος είναι η διασφάλιση της διαφάνειας της αγοράς. Αυτό είναι εξαιρετικά σημαντικό για τους καταναλωτές επενδυτές. Αυτούς πρέπει να προσπαθήσει να προστατέψει το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο."@el8
"Señor Presidente, todavía quedan muchos obstáculos para conseguir una prestación sin problemas de los servicios financieros a través de las fronteras nacionales. El proyecto de Directiva sobre abuso del mercado que estamos debatiendo hoy es un paso en la dirección adecuada. La confianza del inversor es esencial para un desarrollo satisfactorio de nuestros mercados de servicios financieros. Debemos salvaguardar la integridad de los mercados europeos. Hay que establecer y aplicar a conciencia unas normas comunes y eficientes para combatir el abuso en el mercado.
Y evidentemente hay que penalizar aquellas acciones que intencionadamente manipulen los mercados financieros, incluidos los periodistas financieros. Pero, igual que a otros colegas, me preocupan algunas propuestas cuya intención básica podría ser buena y respetable pero cuyos efectos serían devastadores. Creo que debería haber unas normas muy estrictas para evitar conflictos de intereses entre los periodistas financieros. Pero deben ser normas que tengan en cuenta el contexto de los medios de comunicación. La libertad de expresión es uno de los fundamentos de la democracia. En muchos países, por ejemplo en mi país y en Escandinavia, sencillamente sería inconstitucional someter a los periodistas al tipo de reglamentación tan severa que el CESR presentó en julio.
Según lo expuesto en el proyecto de orientaciones, un informe de un periodista que simplemente registrara con exactitud una recomendación efectuada por un analista en inversiones – por ejemplo, Merrill Lynch ha actualizado su calificación de Nokia – exigiría una declaración pública de sus intereses personales por parte del periodista. Esto sería poco práctico, innecesario y desproporcionado. El Parlamento Europeo no trató los temas planteados en el apartado 5 del artículo 6 en primera lectura porque en general se creyó que el artículo se dirigía a los analistas financieros empleados por las empresas de inversión donde han ocurrido los tan conocidos abusos. La publicación del proyecto de directrices del CESR en julio reveló que sus planes son otros. El objetivo es abarcar una gran parte del periodismo financiero de rutina donde las exigencias siguen siendo estrictas y los mecanismos por los que se rigen han demostrado ser adecuados.
Como se ha explicado antes, la reciente enmienda al apartado 10 del artículo 6 por parte de la Comisión de Asuntos Económicos y Monetarios es insuficiente, ya que el CESR seguiría teniendo poderes para anular o modificar estos mecanismos.
La información que hemos recibido de la comunidad de periodistas financieros de Europa es clara. Las propuestas tendrían un efecto adverso en la libertad de los medios de comunicación y en la independencia periodística. El periodismo financiero contribuye a uno de los objetivos claves de esta Directiva, que es garantizar la transparencia del mercado. Y esto es especialmente importante para todos los pequeños inversores. Son los inversores que el Parlamento Europeo debería intentar proteger."@es12
"Arvoisa puhemies, rahoituspalvelujen joustavalle tarjoamiselle valtioiden rajojen yli on edelleenkin liian paljon esteitä. Markkinoiden väärinkäyttöä koskeva direktiiviluonnos, josta tänään keskustelemme, on askel oikeaan suuntaan. Sijoittajien luottamus on erityisen tärkeää rahoituspalvelumarkkinoiden onnistuneen kehittämisen kannalta. Eurooppalaisten markkinoiden luotettavuus on turvattava. Markkinoiden väärinkäyttöä on torjuttava laatimalla yhteiset ja tehokkaat normit ja panemalla ne asianmukaisesti täytäntöön.
Tarkoitukselliset toimet rahoitusmarkkinoiden manipuloimiseksi ovat tietenkin rangaistavia, ja tämä koskee myös toimittajia. Eräiden muiden kollegoiden tavoin olen kuitenkin huolestunut ehdotuksista, joiden tarkoitus saattaa pohjimmiltaan olla hyvä ja kunnioitettava, mutta joiden vaikutukset olisivat tuhoisia. Mielestäni taloustoimittajien eturistiriitojen torjumiseksi tarvitaan tiukkoja sääntöjä, mutta niissä on kuitenkin otettava huomioon tiedotusvälineiden olosuhteet. Sananvapaus on yksi demokratian kulmakivistä. Monissa maissa, kuten esimerkiksi minun maassani ja Skandinaviassa, olisi yksinkertaisesti perustuslain vastaista, että toimittajia koskisi sellainen raskas sääntely, jollaista CESR ehdotti heinäkuussa.
Alustavien suuntaviivojen mukaan toimittajan laatima raportti, jossa oikeastaan kerrotaan sijoitusanalyytikon antama suositus – esimerkiksi, että Merrill Lynch on nostanut Nokian osakkeen arvoa – edellyttäisi, että toimittaja ilmoittaa julkisesti oman etunsa. Tämä olisi epäkäytännöllistä, tarpeetonta ja kohtuutonta. Euroopan parlamentti ei käsitellyt 6 artiklan 5 kohdan esiin nostamia kysymyksiä ensimmäisessä käsittelyssä, koska artiklan käsitettiin yleisesti kohdistuvan niihin rahoitusanalyytikoihin, jotka ovat sellaisten sijoituspalveluyritysten palveluksessa, joissa oli tapahtunut runsaasti julkisuutta saaneita väärinkäytöksiä. CESR:n heinäkuussa julkaisemat alustavat suuntaviivat osoittivat, että sillä on toisenlainen suunnitelma. Tavoitteena on kattaa laaja-alaisesti tavanomainen rahoitusalaa koskeva journalismi, jossa normit ovat pysyneet korkeina ja jonka nykyiset hallintomekanismit ovat osoittautuneet riittäviksi.
Kuten aiemmin selitettiin, talous- ja raha-asioiden valiokunnan 6 artiklan 10 kohtaan hiljattain tekemä tarkistus on riittämätön, sillä CESR pystyisi yhä tekemään tyhjäksi kyseiset mekanismit tai muuttamaan niitä.
Olemme saaneet Euroopan taloustoimittajilta selkeää palautetta. Ehdotukset vaikuttaisivat haitallisesti tiedotusvälineiden vapauteen ja toimittajien riippumattomuuteen. Talousjournalismi edistää osaltaan markkinoiden avoimuutta, joka on yksi direktiivin tärkeimmistä tavoitteista. Tämä on erityisen tärkeää piensijoittajille. He ovat niitä sijoittajia, joita Euroopan parlamentin olisi yritettävä suojella."@fi5
"Monsieur le Président, il existe encore de trop nombreux obstacles entravant la prestation facile des services financiers au-delà des frontières nationales. Le projet de directive sur les abus de marché dont nous débattons aujourd'hui est un pas dans la bonne direction. La confiance des investisseurs est cruciale pour le développement fructueux de nos marchés de services financiers. L'intégrité des marchés européens doit être protégée. Des règles communes et efficaces pour combattre les abus de marché doivent être établies et parfaitement appliquées.
Il est clair que les actions qui manipulent intentionnellement les marchés financiers, y compris celles entreprises par des journalistes financiers, doivent être pénalisées. Toutefois, comme d'autres collègues, je m'inquiète de certaines propositions dont l'intention de base est bonne mais dont les effets seraient dévastateurs. Je pense que des règles strictes doivent être instaurées pour empêcher des conflits d'intérêt parmi les journalistes financiers. Mais ces règles doivent être sensibles au contexte des médias. La liberté d'expression est l'une des pierres angulaires de la démocratie. Dans de nombreux pays, par exemple dans le mien et en Scandinavie, il serait tout simplement inconstitutionnel d'assujettir les journalistes au genre de réglementation répressive que le CESR a proposée en juillet.
Selon les lignes directrices du projet, un rapport d'un journaliste qui décrit simplement de manière exacte une recommandation émise par un analyste financier - par exemple, Merrill Lynch a reclassé sa notation sur Nokia - requerrait une révélation publique d'intérêt personnel de la part du journaliste. Cela serait peu réaliste, superflu et disproportionné. Le Parlement européen n'a pas abordé les questions soulevées par l'article 6, paragraphe 5, lors de la première lecture car nous pensions tous que l'article concernait les analystes financiers employés par des sociétés d'investissement où des abus largement médiatisés ont été commis. La publication en juillet par le CESR de son projet de lignes directrices a révélé que le Comité avait un autre projet. Son objectif est de couvrir un large éventail du journalisme financier ordinaire où les normes sont restées élevées et où les mécanismes de gestion existants se sont avérés adéquats.
Comme expliqué ci-dessus, le récent amendement à l'article 6, paragraphe 10, déposé par la commission économique et monétaire est insuffisant car le CESR pourrait toujours outrepasser ou amender ces mécanismes.
La réaction provenant de la communauté européenne du journalisme financier est claire. Les propositions auraient un impact négatif sur la liberté des médias et sur l'indépendance journalistique. Le journalisme financier contribue à l'un des objectifs-clés de la directive, à savoir assurer la transparence des marchés. C'est particulièrement important pour les petits investisseurs. Ce sont ces investisseurs que le Parlement européen devrait essayer de protéger."@fr6
"Signor Presidente, troppi ostacoli si frappongono ancora ad un’adeguata diffusione transnazionale dei servizi finanziari. Il progetto di direttiva sugli abusi di mercato che stiamo discutendo oggi è un passo nella direzione giusta. La fiducia degli investitori è indispensabile allo sviluppo dei mercati finanziari. L’integrità dei mercati europei deve essere protetta. Occorre formulare e mettere in atto norme comuni ed efficienti contro gli abusi di mercato.
Com’è naturale, dobbiamo sanzionare le azioni volte a strumentalizzare intenzionalmente i mercati finanziari, ivi comprese le azioni dei giornalisti finanziari. Alla pari di altri colleghi, temo però che talune proposte basate sulle migliori e più rispettabili intenzioni potrebbero sortire effetti devastanti. Credo che occorrano leggi severe al fine di prevenire i conflitti di interessi tra i giornalisti finanziari. Ma queste leggi devono essere adattate al mondo dei
. La libertà di parola è uno dei pilastri della democrazia. In molti paesi come ad esempio il mio o i paesi scandinavi, sarebbe anticostituzionale sottoporre i giornalisti ad una regolamentazione tanto restrittiva come quella presentata a luglio dal CESR.
Stando alle linee guida proposte, se un giornalista riporta con precisione la raccomandazione di un analista finanziario, dicendo ad esempio che Merril Lynch ha migliorato il proprio
sulla
egli è tenuto a notificare pubblicamente un suo eventuale interesse personale. Ciò sarebbe poco pratico, superfluo e sproporzionato. Il Parlamento europeo non ha affrontato in prima lettura i problemi sollevati dall’articolo 6, paragrafo 5, poiché era credenza diffusa che tale articolo fosse destinato agli analisti finanziari impiegati presso le società d’investimento in cui si sono verificati gli abusi ormai noti. A luglio, con la pubblicazione delle linee guida proposte dal CESR, si è palesato un piano diverso. L’articolo vuole coprire anche l’ampio spettro del giornalismo finanziario normale i cui
e meccanismi di regolamentazione non hanno mai dato segni di cedimento.
Come illustrato in precedenza, il recente emendamento all’articolo 6, paragrafo 10, della commissione economica e monetaria è inadeguato, perché il CESR sarebbe ancora in grado di scavalcare o modificare questi meccanismi.
La risposta dei giornalisti finanziari europei è stata chiara. Le proposte avrebbero ricadute negative sulla libertà dei
e sull’autonomia dei giornalisti. Il giornalismo finanziario contribuisce ad uno degli obiettivi primari della direttiva, ossia garantire la trasparenza del mercato. Tale obiettivo è importante proprio per i piccoli investitori che il Parlamento europeo dovrebbe cercare di proteggere."@it9
"Mr President, there are still too many obstacles in the way of smooth provision of financial services across national boundaries. The draft directive on market abuse that we are discussing today is one step in the right direction. Investor confidence is crucial for the successful development of our financial services markets. The integrity of European markets has to be safeguarded. Common and efficient standards to combat market abuse have to be established and thoroughly implemented.
Clearly, actions that intentionally manipulate financial markets, including those by financial journalists, have to be penalised. Like some other colleagues, however, I am worried about some proposals whose basic intention might be good and respectable but whose effects would be devastating. I believe that there must be tough rules in place to prevent conflicts of interest among financial journalists. But these need to be rules that are sensitive to the media context. Free speech is one of the cornerstones of democracy. In many countries, for example in my country and in Scandinavia, it would be simply unconstitutional to subject journalists to the sort of heavy-handed regulation that the CESR put forward in July.
Under the draft guidelines, a report by a journalist that merely records accurately a recommendation made by an investment analyst – for example, Merrill Lynch has upgraded its rating on Nokia – would require a public disclosure of personal interest on the part of the journalist. This would be impractical, unnecessary and disproportionate. The European Parliament did not address the issues raised by Article 6(5) at first reading because it was widely believed that the Article was targeted at financial analysts employed by investment firms where well-publicised abuses have occurred. The publication by the CESR of its draft guidelines in July revealed that it has another plan. The aim is to cover an extensive range of routine financial journalism where standards have remained high and existing governance mechanisms have proved adequate.
As explained above, the recent amendment to Article 6(10) by the Committee on Economic and Monetary Affairs is insufficient, as the CESR would still be able to override or amend these mechanisms.
The feedback we have had from the European financial journalism community is clear. The proposals would have an adverse impact on media freedom and on journalistic independence. Financial journalism contributes to one of the key objectives of the directive, that is to ensure market transparency. This is especially important for small retail investors. They are the investors in the European Parliament should be trying to protect."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, er zijn nog te veel obstakels die een soepele grensoverschrijdende verlening van financiële diensten in de weg staan. De ontwerprichtlijn betreffende marktmisbruik die wij vandaag behandelen, is een stap in de goede richting. Het vertrouwen van de belegger is van cruciaal belang voor een goede ontwikkeling van onze markten voor financiële diensten. De integriteit van de Europese markten moet gewaarborgd zijn, en dat vereist de vaststelling en strikte tenuitvoerlegging van gemeenschappelijke, efficiënte normen ter bestrijding van marktmisbruik.
Iedere handeling waarmee financiële markten willens en wetens worden gemanipuleerd, ook die van financieel journalisten, moet worden gestraft. Evenals enkele collega’s maak ik mij echter zorgen om sommige voorstellen die in de grond wellicht goed bedoeld zijn en respect verdienen, maar waarvan de gevolgen desastreus zouden zijn. Ik ben van mening dat er harde regels moeten komen om belangenconflicten onder financieel journalisten te voorkomen, maar dat moeten dan wel regels zijn die op de mediacontext zijn afgestemd. De vrijheid van meningsuiting is een van de hoekstenen van de democratie. In veel landen, zoals in mijn land en in Scandinavië, zou het eenvoudigweg ongrondwettelijk zijn om journalisten te onderwerpen aan het soort onbeholpen regelgeving dat het CESR in juli heeft voorgesteld.
Volgens die ontwerprichtlijnen zou een journalist die in zijn verslag alleen maar nauwkeurig weergeeft wat een beleggingsanalist aanbeveelt – bijvoorbeeld, een hogere beoordeling van Nokia door Merrill Lynch – zijn belangen openbaar moeten maken. Dat zou onuitvoerbaar, onnodig en buiten proporties zijn. Het Europees Parlement heeft zich tijdens de eerste lezing niet beziggehouden met de kwesties die in artikel 6, lid 5, worden aangesneden, omdat algemeen werd aangenomen dat dit artikel bedoeld was voor financieel analisten werkzaam bij beleggingsinstellingen waar sprake is geweest van gevallen van misbruik die uitgebreid in het nieuws zijn geweest. Toen het CESR in juli zijn ontwerprichtlijnen publiceerde, werd duidelijk dat het iets anders in de zin heeft, namelijk het bestrijken van een breed terrein van alledaagse financiële journalistiek waar nog altijd gewerkt wordt volgens hoge normen en waar de bestaande governance-mechanismen bewezen hebben adequaat te zijn.
Zoals hiervoor uitgelegd, is het recente amendement op artikel 6, lid 10, van het Economisch en Monetair Comité ontoereikend, aangezien het CESR deze mechanismen nog terzijde zou kunnen schuiven of zou kunnen wijzigen.
De reacties die wij van Europese financieel journalisten hebben ontvangen zijn duidelijk. De voorstellen zouden een nadelige uitwerking hebben op de vrijheid en onafhankelijkheid van de pers. De financiële journalistiek draagt bij tot de verwezenlijking van een van de belangrijkste doelstellingen van de richtlijn: meer openheid op de markt. Dat is vooral belangrijk voor de kleine beleggers. Het is die groep beleggers die het Europees Parlement zou moeten proberen te beschermen."@nl2
"Senhor Presidente, há ainda demasiados obstáculos a uma prestação de serviços financeiros regular transfronteiriça. O projecto de directiva relativa aos abusos de mercado, hoje em discussão, constitui um passo na direcção certa. A confiança do investidor é fundamental para o bom desenvolvimento dos nossos mercados de serviços financeiros. A integridade dos mercados europeus tem de ser salvaguardada. Há que criar normas comuns e eficazes, bem como implementa-las na íntegra, para combater os abusos de mercado.
Obviamente que as acções que, intencionalmente, manipulam os mercados financeiros, incluindo as desenvolvidas pelos jornalistas financeiros, têm de ser penalizadas. Todavia, tal como outros colegas, tenho algumas preocupações quanto a determinadas propostas, cujas intenções podem ser boas e respeitáveis, mas cujos efeitos seriam devastadores. Considero que é preciso aplicar normas rígidas destinadas a impedir conflitos de interesses entre jornalistas financeiros. Todavia, essas normas têm de ser sensíveis ao contexto dos meios de comunicação. A liberdade de expressão é uma das pedras angulares da democracia. Em muitos países, por exemplo no meu país e na Escandinávia, seria simplesmente inconstitucional submeter os jornalistas a um tipo de regulamentação opressiva, como a que o CERS apresentou em Julho.
De acordo com o projecto de directiva, um artigo de um jornalista que simplesmente divulgue, com exactidão, uma recomendação feita por um analista de investimentos - por exemplo: o Merrill Lynch melhorou o
(classificação de riscos) relativo à Nokia - exigiria uma declaração pública de interesses pessoais da parte do jornalista. Isto seria impraticável, desnecessário e desproporcionado. O Parlamento Europeu não abordou as questões levantadas pelo nº 5 do artigo 6º em primeira leitura porque houve a interpretação generalizada de que o artigo visava os analistas financeiros empregados pelas empresas de investimento onde ocorreram abusos que foram largamente publicitados. A publicação, pelo CESR, do seu projecto, em Julho, revelou que tem um outro plano. O objectivo é abranger uma categoria alargada do jornalismo financeiro do dia a dia, que se rege por padrões que se têm mantido elevados e cujos actuais mecanismos de governação provaram ser adequados.
Como já foi explicado, a última alteração ao nº 10 do artigo 6º apresentada pelo Comité dos Assuntos Económicos e Monetários é insuficiente, uma vez que o CESR estaria ainda em posição de ignorar ou alterar esses mecanismos.
A reacção que tivemos da comunidade de jornalistas financeiros europeia é clara. As propostas teriam um impacto adverso na liberdade dos meios de comunicação e na independência jornalística. O jornalismo financeiro contribui para um dos principais objectivos da presente directiva, a saber, assegurar a transparência dos mercados. Este facto é especialmente importante para o pequeno investidor. Esses são os investidores que o Parlamento Europeu deveria tentar proteger."@pt11
"Herr talman! Det finns fortfarande alltför många hinder i vägen för ett smidigt tillhandahållande av finansiella tjänster över nationsgränserna. Förslaget till direktiv om marknadsmissbruk, som vi i dag diskuterar, är ett steg i rätt riktning. Förtroendet från investerare är avgörande för en framgångsrik utveckling av marknaden för finansiella tjänster. De europeiska marknadernas integritet bör skyddas. Gemensamma och effektiva standarder för att bekämpa marknadsmissbruk bör inrättas och grundligt genomföras.
En handling som avsiktligt påverkar finansmarknaden på ett otillbörligt sätt, och där ekonomijournalisterna är inberäknade, bör naturligtvis straffas. Som vissa andra kolleger är jag emellertid bekymrad över vissa förslag vars grundläggande syfte må vara riktigt och respektabelt men vars effekter skulle vara förödande. Jag anser att stränga regler måste införas för att hindra intressekonflikter bland ekonomijournalister. Men dessa regler måste vara känsliga för mediernas omgivning. Yttrandefriheten är en av demokratins hörnstenar. I många länder, till exempel mitt eget hemland och Skandinavien, skulle det rent av vara författningsstridigt att underställa journalister en sådan otymplig förordning som den som den europeiska värdepapperstillsynskommittén lade fram i juli.
Enligt förslagen till riktlinjer skulle ett reportage av en journalist som blott och bart exakt återger en rekommendation som gjorts av en investeringsanalytiker – till exempel, Merrill Lynch skriver upp kreditvärderingen för Nokia – kräva ett offentliggörande av journalistens personliga intresse. Detta skulle vara opraktiskt, onödigt och illa avvägt. Europaparlamentet behandlade inte de frågor som ställts i artikel 6.5 under den första behandlingen eftersom man i stor utsträckning trodde att artikeln riktades mot finansanalytiker med anställning hos investeringsföretag där omskrivna marknadsmissbruk har uppdagats. Då den europeiska värdepapperstillsynskommittén i juli offentliggjorde förslagen till riktlinjer visade det sig att de hade en annan plan. Syftet är att omfatta ett stort urval av rutinmässig ekonomisk journalistik, där den höga standarden består och där de befintliga styrmekanismerna har visat sig vara tillfredsställande.
Som förklarats ovan är det senaste ändringsförslaget till artikel 6.10 från utskottet för ekonomi och valutafrågor otillräckligt, eftersom den europeiska värdepapperstillsynskommittén fortfarande skulle kunna åsidosätta eller ändra dessa mekanismer.
Det gensvar som vi fått från Europeiska ekonomijournalistförbundet är tydligt. Förslagen skulle ha en ogynnsam inverkan på mediernas frihet och på journalistikens oberoende. Ekonomisk journalistik bidrar till en av direktivets huvudmålsättningar, dvs. att garantera en öppenhet på marknaderna. Det är särskilt viktigt för mindre privata investerare. Det är dessa investerare som Europaparlamentet borde försöka skydda."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Kauppi (PPE-DE )."5,10,3
"rating"11,9
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples