Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-10-24-Speech-4-018"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20021024.2.4-018"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Voorzitter, vertrouwen is een begrip dat centraal staat wanneer we spreken over economie. Ons hele economische systeem is gebaseerd op vertrouwen. En zolang dat vertrouwen niet wordt beschaamd functioneert het economische systeem zoals we dat verwachten. Verwachtingen op de financiële markten hangen nauw samen met de wijze waarop regelgevende instellingen, zoals de Raad, de Commissie en het Parlement, omgaan met onverwachte omstandigheden. De financiële markten verwachten maatregelen, maar wel éénduidige maatregelen, die zich niet lenen voor een meervoudige interpretatie.
Met name het begrip interpretatie speelt een belangrijke rol in het debat over voorkennis. Immers wat is voorkennis en wanneer spreken we van voorkennis die daadwerkelijk invloed heeft? In artikel 1 van de richtlijn wordt dan ook gesproken van een “aanzienlijke invloed op de koers van financiële instrumenten”. Een begrip dat echter uitgelegd moet worden op basis van de werking van de richtlijn in de praktijk.
Een éénduidige regel stellen die in elke situatie opgaat, is hier niet mogelijk. Vanuit de praktijk zijn in de lidstaten regels geformuleerd om fraude en handel met voorkennis te voorkomen en te sanctioneren. De praktijk laat daarbij zien dat het in veel gevallen gaat om een beoordeling van de feiten op grond van een gegeven situatie.
Juist waar het de praktijk betreft is mijns inziens de beroepsgroep van journalisten in staat om aan de hand van een praktische casus te bepalen of er sprake is van voorkennis. Immers, zij zullen in hun dagelijks werk moeten beoordelen of iets “nieuws” is, dan wel voorkennis. Het doel waarmee informatie is vergaard of verspreid, vormt de basis voor de beoordeling of er sprake is van voorkennis. Op grond hiervan zal ik de amendementen 6 en 7 niet steunen.
Het niet van toepassing verklaren van de technische modaliteiten op journalisten in hun beroepsuitoefening is onvoldoende. Gezien het feit dat op basis van feiten en situaties een beoordeling plaatsvindt, zal er moeten worden verwezen naar bestaande regels en de zelfregulering binnen de beroepsgroep. Ook hier geldt dat een beroep op de beroepsgroep een kwestie is van vertrouwen.
Hoewel ik van mening ben dat een aantal zaken op het niveau van de lidstaat zou moeten worden geregeld is de argumentatie om te komen tot een Europese uniformering van de regels, overtuigend. In de internationale context van de financiële markten schiet nationale regelgeving tekort. Ik steun dan ook de aanbeveling voor de tweede lezing van collega Goebbels."@nl2
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, tillid er et helt centralt begreb, når man taler om økonomi. Hele det økonomiske system beror på tillid. Og så længe tilliden ikke svigtes, fungerer det økonomiske system som forventet. Forventninger på kapitalmarkederne hænger nøje sammen med, hvorledes de regulerende institutioner, såsom Rådet, Kommissionen og Europa-Parlamentet, håndterer uventede situationer. Kapitalmarkederne forventer, at der træffes foranstaltninger, men de forventer også, at sådanne foranstaltninger er entydige og ikke giver anledning til flere fortolkningsmuligheder.
Begrebet fortolkning spiller en væsentlig rolle i debatten om intern viden. For hvad forstår vi ved intern viden, og hvornår er der tale om intern viden, som også reelt har haft indflydelse? I direktivets artikel 1 er der da også tale om mærkbar påvirkning af kursen på finansielle instrumenter. Begrebet bør imidlertid præciseres på grundlag af erfaringerne med direktivets virkning i praksis.
Det er ikke muligt her at fastsætte entydige forskrifter, som er hensigtsmæssige i enhver situation. På grundlag af de praktiske erfaringer fastsættes der i medlemsstaterne bestemmelser, som tager sigte på at imødegå og straffe svig og insiderhandel. Praksis viser, at det i mange tilfælde er et spørgsmål om at vurdere handlingerne på grundlag af den konkrete situation.
Netop når det gælder praksis, er journalisterne som erhvervsgruppe efter min opfattelse i stand til i det konkrete tilfælde at vurdere, om der er tale om intern viden. De vil i deres daglige virke skulle vurdere, om noget er en nyhed eller der er tale om intern viden. Målet med at indhente og udbrede oplysninger danner grundlag for vurderingen af, om der er tale om intern viden. Jeg kan set i dette perspektiv ikke støtte ændringsforslag 6 og 7.
En bestemmelse om, at de tekniske betingelser ikke skal finde anvendelse på journalisterhvervet, er utilstrækkelig. Eftersom der foretages en vurdering på basis af handlinger og situationer, bør der henvises til gældende regler og selvregulering inden for den omhandlede erhvervsgruppe. Også på dette område gælder det, at en henstilling til den pågældende erhvervsgruppe må bero på tillid.
Om end det er min opfattelse, at en række forhold bør reguleres på nationalt niveau, er argumentationen til fordel for ensartede regler på europæisk plan overbevisende. Nationale bestemmelser er utilstrækkelige, når det gælder de internationale kapitalmarkeder. Jeg støtter således hr. Goebbels' indstilling ved andenbehandlingen."@da1
"Herr Präsident! In der Diskussion über Wirtschaft ist Vertrauen ein Schlüsselbegriff. Unser gesamtes Wirtschaftssystem basiert auf Vertrauen. Solange es nicht verletzt wird, funktioniert das Wirtschaftssystem unseren Erwartungen entsprechend. Die Erwartungen auf den Finanzmärkten stehen in engem Zusammenhang damit, wie unvorhergesehene Situationen von gesetzgebenden Organen wie Rat, Kommission und Parlament geregelt werden. Die Finanzmärkte erwarten Maßnahmen, die jedoch eindeutig sein müssen und nicht in vielfältiger Weise interpretierbar sein dürfen.
In der Debatte über Insider-Wissen spielt insbesondere der Begriff Interpretation eine wichtige Rolle. Was nämlich ist eine Insider-Information und wann sprechen wir von einer Insider-Information, die tatsächlichen Einfluss hat? In Artikel 1 der Richtlinie ist von einer „spürbaren Beeinflussung des Kurses von Finanzinstrumenten“ die Rede – ein Begriff, der jedoch anhand des Funktionierens der Richtlinie in der Praxis auszulegen ist.
Es ist nicht möglich, eine eindeutige Regel aufzustellen, die auf jede Situation passt. In den Mitgliedstaaten wurden anhand konkreter Fälle, die sich ereignet haben, bereits Vorschriften formuliert, um Betrug und Insider-Handel zu verhindern und zu sanktionieren. Wie die Praxis zeigt, müssen in vielen Fällen die Fakten auf der Grundlage einer gegebenen Situation beurteilt werden.
Gerade in Bezug auf die Praxis ist meines Erachtens der Berufsstand der Journalisten in der Lage, anhand eines konkreten Falles zu bestimmen, ob es sich um eine Insider-Information handelt. Sie müssen nämlich bei ihrer täglichen Arbeit beurteilen, ob etwas eine „Neuigkeit“ ist oder Insider-Wissen. Das Ziel, für das Informationen gesammelt oder verbreitet werden, bildet die Basis für die Beurteilung, ob es sich um eine Insider-Information handelt. Aufgrund dessen werde ich die Änderungsanträge 6 und 7 nicht unterstützen.
Es reicht nicht aus, die technischen Modalitäten für Journalisten bei ihrer Berufsausübung für nicht gültig zu erklären. Da eine Beurteilung aufgrund von Tatsachen und Situationen erfolgt, muss auf bestehende Regeln und die Selbstregulierung innerhalb des Berufsstands verwiesen werden. Auch hier gilt, dass ein Appell an den Berufsstand ein Frage des Vertrauens ist.
Obwohl meiner Ansicht nach eine Reihe von Dingen auf der Ebene der Mitgliedstaaten geregelt werden sollte, ist die Argumentation, in der Union zu einer Harmonisierung der Vorschriften zu gelangen, überzeugend. Im internationalen Kontext der Finanzmärkte versagt die nationale Rechtsetzung. Ich unterstütze daher die Empfehlung für die zweite Lesung von Herrn Goebbels."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, η έννοια της εμπιστοσύνης έχει ζωτική σημασία σε κάθε συζήτηση σχετικά με την οικονομία. Ολόκληρο το οικονομικό μας σύστημα βασίζεται στην εμπιστοσύνη. Και εφόσον δεν προδίδεται η εμπιστοσύνη, το οικονομικό σύστημα λειτουργεί όπως αναμένουμε να λειτουργήσει. Οι προσδοκίες των χρηματαγορών είναι στενά συνδεδεμένες με τον τρόπο με τον οποίο τα νομοθετικά θεσμικά όργανα, όπως το Συμβούλιο, η Επιτροπή και το Κοινοβούλιο, αντιμετωπίζουν απροσδόκητες καταστάσεις. Οι χρηματαγορές προσδοκούν να έχουν κανονισμούς, αλλά αυτοί πρέπει να είναι σαφείς κανονισμοί, οι οποίοι δεν μπορούν να είναι ανοικτοί σε πολλές διαφορετικές ερμηνείες.
Η έννοια της ερμηνείας, ιδιαίτερα, διαδραματίζει σημαντικό ρόλο στη συζήτηση σχετικά με την πρότερη γνώση. Εξάλλου, τι είναι η πρότερη γνώση και πότε μιλάμε για πρότερη γνώση που έχει πραγματικό αποτέλεσμα; Το άρθρο 1 της οδηγίας θέτει ως προϋπόθεση την ύπαρξη αισθητής επιρροής στην τιμή των χρηματοπιστωτικών μέσων – μια έννοια που πρέπει να εξηγηθεί, ωστόσο, βάσει των επιπτώσεων που θα έχει η οδηγία στην πράξη.
Είναι αδύνατον να καταρτιστεί ένας σαφής κανονισμός που θα ίσχυε σε όλες τις περιπτώσεις. Περιστατικά που συνέβησαν στην πράξη στα κράτη μέλη έχουν οδηγήσει στην κατάρτιση κανονισμών με σκοπό την πρόληψη ή την επιβολή κυρώσεων για την εξαπάτηση και την εκμετάλλευση εμπιστευτικών πληροφοριών. Αυτή η πρακτική αποδεικνύει ότι, σε πολλές περιπτώσεις, απαιτείται εκτίμηση των γεγονότων βάσει μιας δεδομένης κατάστασης.
Κατά τη γνώμη μου, οι δημοσιογράφοι είναι σε θέση να καθορίζουν από συγκεκριμένες περιπτώσεις στην πράξη εάν υπάρχει η πρότερη γνώση. Εξάλλου, στην καθημερινή τους εργασία πρέπει να κρίνουν εάν κάτι είναι “είδηση” ή πρότερη γνώση. Ο λόγος για τον οποίο συγκεντρώνονται ή διαδίδονται πληροφορίες αποτελεί τη βάση για να εκτιμηθεί εάν ισχύει ή όχι η πρότερη γνώση. Για αυτούς τους λόγους, δεν θα στηρίξω τις τροπολογίες αριθ. 6 και 7.
Δεν είναι ικανοποιητική η δήλωση ότι τα τεχνικά θέματα δεν ισχύουν για τους δημοσιογράφους κατά την άσκηση του επαγγέλματός τους. Λαμβάνοντας υπόψη ότι μια αξιολόγηση πραγματοποιείται βάσει γεγονότων και καταστάσεων, πρέπει να γίνεται αναφορά σε υπάρχοντες κανόνες και στην αυτορρύθμιση σε αυτήν την επαγγελματική ομάδα. Επίσης, είναι αλήθεια ότι μια έκκληση προς αυτήν την επαγγελματική ομάδα αποτελεί ζήτημα εμπιστοσύνης.
Παρόλο που πιστεύω ότι πολλά ζητήματα πρέπει να ρυθμίζονται σε επίπεδο κρατών μελών, τα επιχειρήματα για την εναρμόνιση των κανόνων σε ευρωπαϊκό επίπεδο είναι πειστικά. Η εθνική νομοθεσία υπολείπεται, σε διεθνές επίπεδο, των χρηματαγορών. Επομένως, στηρίζω τη σύσταση για τη δεύτερη ανάγνωση του κ. Goebbels."@el8
"Mr President, the concept of trust is a key one to any discussion about the economy. Our whole economic system is based on trust. And as long as trust is not betrayed, the economic system functions as we expect it to. Expectations of the financial markets are closely linked to the way in which legislative institutions, such as the Council, the Commission and Parliament, deal with unexpected circumstances. The financial markets expect to have regulations, but these should be unambiguous regulations, which are not open to many different interpretations.
The concept of interpretation, in particular, plays an important role in the debate about prior knowledge. After all, what is prior knowledge and when do we talk about prior knowledge which has an actual effect? Article 1 of the directive mentions having ‘a considerable influence on the prices of financial instruments’ – a concept which ought to be explained, however, on the basis of the effect of the directive in practice.
It is not possible to draw up one unambiguous rule which would apply to all situations. Events which have taken place in practice within Member States have led to regulations being drawn up in order to prevent or sanction fraud and insider dealing. This practice shows that in many cases an assessment of the facts is required based on a given situation.
In my opinion, journalists are very much in a position to determine from specific cases in practice whether prior knowledge applies. After all, in their day-to-day work they have to judge whether something is ‘news’ or prior knowledge. The reason for which information is gathered or disseminated forms the basis for the assessment of whether prior knowledge applies or not. It is for these reasons that I will not support Amendments Nos 6 and 7.
It is unsatisfactory to declare that technical modality does not apply to journalists in the exercise of their profession. Considering that an assessment takes place on the basis of facts and situations, reference should be made to existing rules and self-regulation within this professional group. It is also the case that an appeal to this professional group constitutes a question of trust.
Although I believe that a number of matters should be regulated at Member State level, the arguments for harmonising the rules at European level are convincing. National legislation falls short within the international context of the financial markets. I support, therefore, the recommendation for a second reading by Mr Goebbels."@en3
"Señor Presidente, el concepto de confianza es la clave de cualquier discusión sobre economía. Todo nuestro sistema económico está basado en la confianza. Mientras la confianza no se vea amenazada, el sistema económico funcionará conforme a nuestras expectativas. Las expectativas de los mercados financieros están estrechamente relacionadas con el modo en que las instituciones legislativas, como el Consejo, la Comisión y el Parlamento, traten las circunstancias imprevistas. Los mercados financieros esperan estar regulados, pero los reglamentos deberían ser inequívocos, que no den lugar a muchas diferentes interpretaciones.
El concepto de interpretación, en particular, desempeña un papel importante en el debate sobre la información privilegiada. Al fin y al cabo, ¿qué se entiende por información privilegiada y cuándo se habla de que la información privilegiada tiene un efecto real? El artículo 1 de la Directiva menciona las «repercusiones significativas en los precios de dichos instrumentos financieros», un concepto que, sin embargo, debería explicarse en función del efecto de la Directiva en la práctica.
No es posible elaborar una única norma desprovista de ambigüedad que se pueda aplicar en todas las situaciones. Los acontecimientos que han tenido lugar en los Estados miembros han llevado a la elaboración de reglamentos con el fin de prevenir o sancionar el fraude y la información privilegiada. Esta práctica nos demuestra que en muchos casos se requiere una evaluación de los hechos en una situación dada.
En mi opinión, los periodistas están perfectamente en condiciones de determinar si hay o no información privilegiada en casos prácticos concretos. Después de todo, ellos son los que tienen que juzgar en el día a día si una información es «noticia» o información privilegiada. La razón por la que se recoge o se difunde la información constituye la base para juzgar si se trata de información privilegiada o no. Por estos motivos no voy a respaldar las enmiendas 6 y 7.
No basta con declarar que la modalidad técnica no se aplica a los periodistas en el ejercicio de su profesión. Si consideramos el hecho de que un proceso de evaluación se realiza según unos hechos y unas situaciones, debería hacerse referencia a las normas y a la autorregulación vigentes en este colectivo profesional. Un llamamiento a este colectivo también constituye una cuestión de confianza.
Aunque creo que deberían regularse una serie de cuestiones en el ámbito de los Estados miembros, los argumentos para armonizar las normas a escala europea son convincentes. La legislación nacional se queda corta en el contexto internacional de los mercados financieros. Por lo tanto, apoyo la recomendación para la segunda lectura propuesta por el Sr. Goebbels."@es12
"Arvoisa puhemies, luottamus on keskeinen käsite kaikessa taloudesta käytävässä keskustelussa. Koko talousjärjestelmämme perustuu luottamukseen. Talousjärjestelmä toimii odotusten mukaisesti, kunhan luottamusta ei petetä. Rahoitusmarkkinoita koskevat odotukset ovat tiiviisti sidoksissa siihen, miten lainsäädäntöelimet, kuten neuvosto, komissio ja parlamentti käsittelevät yllättäviä tilanteita. Rahoitusmarkkinat odottavat, että niitä säännellään, mutta säädösten tulisi olla yksiselitteisiä siten, ettei niitä voida tulkita monilla eri tavoilla.
Tulkinnan käsite on erityisen merkittävässä asemassa ennakkotietoa koskevassa keskustelussa. Voidaan kysyä, mikä on ennakkotietoa ja milloin kyse on sellaisesta ennakkotiedosta, jolla on todellista vaikutusta. Direktiivin 1 artiklassa mainitaan tieto, joka vaikuttaa merkittävästi rahoitusvälineiden hintoihin. Kyseinen käsite olisi kuitenkin selitettävä sen perusteella, mikä on direktiivin vaikutus käytännössä.
Ei ole mahdollista laatia yhtä yksiselitteistä sääntöä, jota voitaisiin soveltaa kaikkiin tilanteisiin. Asetuksia on laadittu jäsenvaltioissa sattuneiden käytännön tapausten perusteella, jotta voidaan ehkäistä petoksia ja sisäpiirikauppoja tai rangaista niistä. Käytäntö osoittaa, että monissa tapauksissa asioita on arvioitava määrätyn tilanteen perusteella.
Mielestäni toimittajat pystyvät hyvinkin tietyissä käytännön tapauksissa määrittelemään, onko kyse ennakkotiedosta. Hehän joutuvat päivittäisessä työssään arvioimaan, onko jokin asia uutinen tai ennakkotieto. Arvio siitä, onko kyse ennakkotiedosta, perustuu syyhyn, jonka takia tietoa kerätään tai levitetään. Tämän vuoksi en kannata tarkistuksia 6 ja 7.
Ilmoitus siitä, että teknisiä ehtoja ei sovelleta toimittajiin ammatin harjoittamisen yhteydessä ei ole riittävä. Kun otetaan huomioon, että arviointi tehdään tosiasioiden ja tilanteiden perusteella, olisi perusteena käytettävä nykyisiä sääntöjä ja itsesääntelyä kyseisessä ammattiryhmässä. On myös totta, että tähän ammattiryhmään vetoaminen on luottamuskysymys.
Vaikka olenkin sitä mieltä, että joitakin kysymyksiä on säänneltävä jäsenvaltioissa, sääntöjen yhdenmukaistamista yhteisössä on perusteltu vakuuttavasti. Kansallinen lainsäädäntö on riittämätöntä rahoitusmarkkinoiden kansainvälisessä ympäristössä. Sen vuoksi kannatan Goebbelsin laatimaa suositusta toiseen käsittelyyn."@fi5
"Monsieur le Président, la confiance constitue un concept-clé lorsqu'on parle d’économie. Tout notre système économique repose sur la confiance. Et tant que la confiance n’est pas trahie, le système économique fonctionne comme prévu. Les prévisions relatives aux marchés financiers sont étroitement liées à la manière dont les institutions réglementaires, telles que le Conseil, la Commission ou le Parlement, réagissent dans des circonstances imprévues. Les marchés financiers attendent des mesures, mais des mesures univoques, qui ne se prêtent pas à de multiples interprétations.
Le concept d’interprétation joue un rôle particulièrement important dans le débat sur l’information privilégiée. Qu’entend-on en effet par information privilégiée et quand peut-on parler d’information privilégiée qui exercerait une influence réelle ? L’article 1 de la directive parle d’un "effet significatif sur le prix de ces instruments financiers". Un concept qui doit cependant être expliqué sur la base des effets de la directive dans la pratique.
Fixer une règle univoque qui s’applique à toutes les situations s’avère impossible à cet égard. Les États membres ont tiré de la pratique des règles visant à éviter et à sanctionner la fraude et les opérations d’initiés. La pratique permet en outre de constater qu’à maintes reprises, un jugement des faits sur la base d’une situation donnée est nécessaire.
Dans la pratique, les journalistes sont selon moi capables de déterminer sur la base d’un cas spécifique s’il est question ou non d’information privilégiée. En effet, dans leur travail quotidien, ils doivent juger s’il y a du "nouveau" ou s’il y a information privilégiée. L’objectif qui justifie la collecte ou la propagation des informations constitue la base du jugement permettant de déterminer s’il est question ou non d’information privilégiée. Sur cette base, je ne soutiendrai pas les amendements 6 et 7.
Déclarer que les modalités techniques sont inapplicables aux journalistes dans l’exercice de leur profession s’avère insuffisant. Étant donné qu’un jugement est émis sur la base de faits et de situations, il faut renvoyer à des règles existantes et à l’autorégulation régissant la profession de journaliste. Dans ce cas également, le recours à la profession constitue également une question de confiance.
Bien que je sois d’avis que certaines questions devraient être réglées au niveau de l’État membre, l’argumentation visant à une harmonisation européenne des règles s’avère convaincante. Dans le contexte international des marchés financiers, la réglementation nationale n’est pas à la hauteur de sa tâche. C’est pourquoi je soutiens la recommandation pour la deuxième lecture de notre collègue M. Goebbels."@fr6
"Signor Presidente, la fiducia è una nozione fondamentale per qualsiasi discussione in tema di economia. Il nostro intero sistema economico si regge sulla fiducia. Fino a quando la fiducia non viene tradita, il sistema economico funziona come previsto. Le aspettative dei mercati finanziari dipendono adesso dal modo in cui le Istituzioni legislative come il Consiglio, la Commissione e il Parlamento affronteranno queste circostanze impreviste. I mercati finanziari richiedono una regolamentazione che non sia ambigua o aperta a interpretazioni discordanti.
La nozione d’interpretazione riveste infatti un ruolo centrale nella discussione sulle informazioni privilegiate. Dopotutto, cosa s’intende per “informazioni privilegiate” e in quali casi tali informazioni hanno un effetto pratico? L’articolo 1 della direttiva parla di possibilità di “influire in modo sensibile sui prezzi di tali strumenti finanziari”, un concetto che occorre però spiegare alla luce dei risvolti pratici della direttiva.
Non è possibile definire una regola inequivocabile che trovi applicazione in tutte le situazioni. Gli episodi verificatisi negli Stati membri hanno portato alla formulazione di una normativa volta a prevenire o punire le frodi e l’abuso di informazioni privilegiate. Ciò dimostra che in molti casi è necessario valutare i fatti alla luce del contesto specifico.
A mio giudizio, i giornalisti sono perfettamente in grado di sapere dove si applica la clausola delle informazioni privilegiate nei casi di specie. Dopotutto rientra nel loro lavoro quotidiano stabilire quali notizie sono di pubblico dominio e quali sono invece riservate. Il motivo alla base della raccolta o divulgazione delle notizie costituisce la base per valutare l’applicabilità o meno della nozione di informazione privilegiata. In linea con questo ragionamento, non appoggerò gli emendamenti nn. 6 e 7.
Non è sufficiente dichiarare che la modalità tecnica non si applica ai giornalisti durante l’esercizio della professione. La valutazione viene effettuata sulla base di fatti e situazioni, pertanto occorre fare riferimento alle regole esistenti e ai codici di autoregolamentazione di questa categoria. Appellarsi all’intera professione rappresenta pure una questione di fiducia.
Seppure io sia persuaso che alcuni aspetti debbano essere disciplinati dagli Stati membri, le argomentazioni a favore di un’armonizzazione a livello europeo sono convincenti. La legislazione nazionale è carente a fronte del carattere internazionale dei mercati finanziari. Sono pertanto a favore della raccomandazione per una seconda lettura come proposto dal relatore Goebbels."@it9
"Senhor Presidente, o conceito de confiança é fundamental em qualquer discussão sobre economia. Todo o nosso sistema económico é baseado na confiança. Enquanto essa confiança não for defraudada, o sistema económico funcionará da forma que esperamos. As expectativas dos mercados financeiros estão estreitamente associadas à forma como as instituições legislativas – como o Conselho, a Comissão e o Parlamento – lidam com circunstâncias inesperadas. Os mercados financeiros esperam normas, mas normas que sejam inequívocas e não se prestem a interpretações diferentes.
O conceito de interpretação, em particular, desempenha um papel de relevo no debate sobre o abuso de informação privilegiada. Com efeito, o que significa informação privilegiada e quando é que falamos de informação privilegiada que produz efeitos concretos? No artigo 1º da directiva, fala-se de “efeitos significativos sobre os preços dos instrumentos financeiros” – um conceito que deveria, contudo, ser explicado com base nos efeitos práticos da directiva.
Não é possível formular uma norma inequívoca que seja aplicável a todas as situações. Situações ocorridas nos Estados-Membros conduziram ao estabelecimento de medidas tendentes a prevenir ou a punir a fraude e as transacções efectuadas com base em informação privilegiada. Esta prática demonstra que, em muitos casos, é necessário que os factos sejam avaliados à luz de uma dada situação.
Do meu ponto de vista, os jornalistas estão em excelente posição para determinar, em função de um caso prático, se existe ou não informação privilegiada. Afinal de contas, no seu trabalho quotidiano eles têm de avaliar se algo é “notícia”, ou se já existe informação. O objectivo com que a informação é recolhida ou divulgada constitui a base da avaliação sobre a existência informação privilegiada. Pelos motivos expostos, não apoiarei as alterações 6 e 7.
É insatisfatório declarar que as modalidades técnicas não são aplicáveis aos jornalistas no exercício da sua profissão. Tendo em conta o facto de haver uma avaliação baseada em factos e situações, dever-se-ia remeter para as normas e a auto-regulação que regem a actividade desse grupo profissional. Com efeito, um apelo a este grupo profissional constitui também uma questão de confiança.
Embora eu pense que há um conjunto de matérias que deveriam ser reguladas a nível dos Estados-Membros, os argumentos invocados para harmonizar as regras a nível europeu são convincentes. A legislação nacional é falha no contexto internacional dos mercados financeiros. Por isso mesmo, apoio a recomendação para segunda leitura do senhor deputado Goebbels."@pt11
"Herr talman! Förtroende är ett centralt begrepp när vi talar om ekonomi. Hela vårt ekonomiska system grundar sig på förtroende. Så länge det förtroendet finns så fungerar det ekonomiska systemet som vi förväntar oss. Förväntningarna på de finansiella marknaderna hänger nära samman med det sätt på vilket sådana lagstiftande institutioner som rådet, kommissionen och parlamentet hanterar oväntade händelser. De finansiella marknaderna förväntar sig åtgärder, men entydiga åtgärder, som inte kan tolkas på flera olika sätt.
Begreppet tolkning spelar nämligen en mycket viktig roll i debatten om förhandskännedom. Vad är insiderhandel och när talar vi om insiderhandel som verkligen kan påverka? I artikel 1 i direktivet talas om ett avsevärt inflytande på kursen för finansiella instrument. Ett begrepp som emellertid måste förklaras på grundval av direktivets praktiska funktion.
Det går inte att här införa en enda regel som gäller för varje situation. I medlemsstaterna har regler utformats med utgångspunkt från praktiska erfarenheter för att förebygga och straffa bedrägeri och insiderhandel. I praktiken ser vi exempel på att det i många fall handlar om en bedömning av fakta på grund av en viss situation.
Just när det gäller praktiken så tycker jag att journalisternas yrkesgrupp har möjlighet att i ett praktiskt fall fastställa om det rör sig om insiderhandel eller inte. De måste ju i sitt dagliga arbete bedöma om något är en ”nyhet” eller inte, eller en insiderinformation. Målet för insamling eller spridning av information ligger till grund för bedömningen av om det handlar om insiderinformation eller inte. På grundval av detta kommer jag inte att stödja ändringsförslagen 6 och 7.
Det räcker inte att de tekniska villkoren inte skall vara tillämpliga när det gäller journalister i deras yrkesutövning. Med tanke på det faktum att en bedömning sker på grundval av fakta och situationer krävs hänvisningar till befintliga regler och självregleringen inom yrkesgruppen. Även här gäller att en appell till yrkesgruppen är en fråga om förtroende.
Även om jag anser att vissa saker borde regleras på medlemsstatsnivå så är argumenten för att få fram en europeisk enhetlighet övertygande. I de finansiella marknadernas internationella sammanhang är nationella regler otillräckliga. Därför stöder jag kollega Goebbels andrabehandlingsrekommendation."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples