Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-10-24-Speech-4-012"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20021024.2.4-012"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
". – I wish to begin by thanking the rapporteur, Mr Goebbels, for all his efforts. As we all know, he has been working under heavy pressure. This is a very complex and sensitive issue. I applaud the fact that he has resolutely defended the aim of the directive, which is to enhance the integrity of European financial markets. I should also like to thank the shadow rapporteur and Members of this Parliament and, in particular, of the Committee on Economic and Monetary Affairs for their readiness to proceed as quickly as possible.
So the Commission can agree with Amendments 1 to 5, but we cannot agree, for the reasons which I have already explained, to Amendments 6 and 7.
Should Parliament adopt the common position together with Amendments 1 to 5 and reject Amendments 6 and 7, for which I am now making a plea, I hope the Council will be able finally to accept this text in the next few weeks. Adoption of the directive before the end of the year would be a major step towards the integration of European financial markets by 2005 that we all aspire to.
I recommend adoption of this directive to Parliament and I hope that all who take part in the debate will agree with Mr Goebbels and myself.
After all the discussions we have had on comitology in the past, let me highlight the successful cooperation between our institutions in drawing up this directive, the first to apply the Lamfalussy approach in full. I believe that today’s text will provide a good basis for effective cooperation between the European Commission and the European Parliament in the future. As Mr Goebbels knows, the Commission is in favour of amending Articles 202 and 211 of the Treaty to bring the positions of Parliament and the Council into line. I hope that will become even clearer in the contribution the Commission is preparing for the Convention, which, I hope, will be finalised by the end of November. Mr Goebbels, his colleagues and the Commission think alike on that topic.
I assure this Parliament that the European Union has no truck with greedy financial cheats – certainly not with the equivalent of financial mad cows, as Mr Goebbels called them. That is a very vivid phrase which the Commission finds very apt. We want stable, transparent, integrated and efficient European markets for every consumer and investor.
The directive will indeed enhance investor protection and make European financial markets more secure and attractive in future. It will dispel the international concerns expressed over the last few years about insider dealing and manipulation on European markets.
As we are all aware, recent events have shown how important these issues are. Scandals like Enron and other household names show clearly the need for strong rules to make markets more transparent and safe, to ensure that they remain free of abuse and free of fraud. The smooth functioning of financial markets and public confidence in them are essential to sustained economic growth and the creation of wealth. Abuse of markets leads to companies paying more for the finance they need; investors will stay away and the economy will suffer as a result.
We must do everything to stamp this out and to restore public confidence in our markets. The directive aims to do just that.
Since there has been an in-depth discussion about the application of the directive to journalists, which Mr Goebbels referred to, let me say a few words on that subject. Firstly, may I make it clear that under no circumstances do we want to add to the burdens of journalists. The directive does not do that. Journalism is a difficult profession; the pressure of work is great and we do not want to add to that. The directive guarantees freedom of expression and the liberty of the media. That is clearly expressed in the recitals, and the text of the directive itself introduces several safeguards for journalists, including the possibility of self-regulation.
However, recent scandals in several Member States have shown how recommendations by journalists to buy or sell a specific share can influence its market price to their advantage. What we do not want is to exempt from transparency obligations the small category of highly specialised financial journalists who recommend investment strategies. The Commission cannot therefore accept Amendments 6 and 7. It would not seem justified to exempt this rather small category of persons from basic market integrity standards which apply to all the other market participants.
In addition, completely or partially excluding journalists from the scope of the directive would mean harmonising the definition of ‘journalist’ at Community level, not a very easy task and something we do not wish to do. Therefore, Amendment 5 is a compromise proposed by the Committee on Economic and Monetary Affairs for today’s plenary. It is fair both to journalists and to the public interest, and therefore acceptable. I strongly hope that Members of this Parliament share the view of Mr Goebbels and of the Commission on this point. After all, financial journalists who specifically recommend a certain strategy to the investing public should declare any conflict of interests they may have. I do not see why that should not be a useful aspect of this directive."@en3
|
| lpv:translated text |
"Jeg vil gerne indledningsvis takke ordføreren, hr. Goebbels, for den store indsats, han har ydet. Som bekendt har han arbejdet under stort pres. Der er tale om et meget komplekst og kontroversielt emne. Jeg glæder mig over, at han har fastholdt direktivets målsætning om at forbedre de europæiske finansmarkeders integritet. Jeg ønsker desuden at takke skyggeordføreren og medlemmerne af Europa-Parlamentet samt især Udvalget om Økonomi og Valutaspørgsmål for deres vilje til at afvikle dette arbejde så hurtigt som muligt.
Kommissionen kan således tilslutte sig ændringsforslag 1-5, men vi kan ikke af de årsager, jeg tidligere har nævnt, acceptere ændringsforslag 6 og 7.
Hvis Parlamentet godkender den fælles holdning, vedtager ændringsforslag 1-5 og forkaster ændringsforslag 6 og 7, hvilket jeg netop argumenterer for her, vil Rådet forhåbentlig kunne godkende denne tekst inden for de kommende uger. En vedtagelse af direktivet inden årets udgang vil udgøre et væsentligt skridt i retning af den integration af Europas finansmarkeder i 2005, som vi alle ønsker.
Jeg anbefaler Parlamentet at vedtage dette direktiv, og jeg håber, at alle, der deltager i denne forhandling vil være enige med hr. Goebbels og med mig.
Efter alle vores tidligere drøftelser om komitologi må jeg understrege det vellykkede samarbejde mellem vores institutioner i forbindelse med udarbejdelsen af dette direktiv, som er det første, hvor Lamfalussy-proceduren er blevet anvendt fuldt ud. Jeg er overbevist om, at nærværende tekst vil skabe et godt grundlag for et effektivt samarbejde mellem Europa-Kommissionen og Europa-Parlamentet fremover. Som hr. Goebbels ved, går Kommissionen ind for en ændring af traktatens artikel 202 og 211, så Parlamentets og Rådets holdninger bringes på linje. Jeg håber, at dette vil fremgå endnu tydeligere af Kommissionens bidrag til konventet, som er under udarbejdelse og forhåbentlig vil være færdigt inden udgangen af november. Hr. Goebbels, hans kolleger og Kommissionen er enige i dette spørgsmål.
Jeg kan forsikre Parlamentet om, at EU ikke har noget at gøre med grådige finansielle lurendrejere - og i særdeleshed ikke med den finansielle verdens sidestykke til de gale køer, som hr. Goebbels udtrykker det. Det er et meget talende udtryk, som Kommissionen finder meget passende. Vi ønsker et stabilt, gennemskueligt, integreret og effektivt europæisk marked for alle forbrugere og investorer.
Direktivet vil så afgjort forbedre beskyttelsen af investorer og gøre Europas finansielle markeder mere sikre og attraktive for fremtiden. Det vil fjerne de seneste års foruroligelse på internationalt plan over insiderhandel og manipulation på europæiske markeder.
Som vi alle ved, har en række begivenheder i den senere tid vist, hvor vigtige disse spørgsmål er. Skandalerne i forbindelse med f.eks. Enron og andre selskaber viser klart, at der er behov for en stærk lovgivning, der kan gøre markederne mere gennemskuelige og sikre og garantere, at der ikke forekommer misbrug og bedrageri. At finansmarkederne fungerer problemfrit, og at offentligheden har tillid til dem, er en forudsætning for, at vi kan sikre vedvarende økonomisk vækst og velstand. Misbrug af markederne medfører, at virksomhederne skal betale mere for den finansiering, de har brug for, at investorerne vil holde sig væk, og at økonomien følgelig vil blive svækket.
Vi må gøre alt for at få bugt med dette og genskabe tillid i offentligheden til vores markeder. Det er netop det, der er formålet med direktivet.
Eftersom der har været en indgående drøftelse om direktivets anvendelse på journalister, hvilket hr. Goebbels henviste til, vil jeg sige et par ord om dette emne. Jeg må for det første gøre det klart, at vi under ingen omstændigheder ønsker at pålægge journalisterne yderligere byrder. Og det gør direktivet ikke. Journalisterne udfører et vanskeligt erhverv. Arbejdspresset er stort, og vi ønsker ikke at gøre det større. Direktivet sikrer ytringsfriheden og mediernes frihed. Dette fremgår klart af betragtningerne, og selve direktivteksten opstiller flere garantier for journalister, herunder muligheden for selvregulering.
Dog har det i forbindelse med skandaler i flere medlemsstater for nylig vist sig, at journalister ved at anbefale køb eller salg af en bestemt aktie kan påvirke aktiens markedspris til deres egen fordel. Det, vi ikke ønsker, er at gennemskuelighedskravet ikke skal omfatte den lille kategori yderst specialiserede journalister, der anbefaler investeringsstrategier. Kommissionen kan derfor ikke acceptere ændringsforslag 6 og 7. Det vil ikke forekomme berettiget at undtage denne forholdsvis lille kategori personer fra de grundlæggende markedsetiske standarder, der gælder for alle andre markedsaktører.
Derudover vil en fuldstændig eller delvis udelukkelse af journalister fra direktivets anvendelsesområde betyde, at begrebet "journalist" vil skulle harmoniseres på fællesskabsplan, hvilket ikke er nogen let opgave og ikke er noget, vi ønsker at gøre. Derfor er ændringsforslag 5 et kompromis foreslået af Udvalget om Økonomi og Valutaspørgsmål med henblik på plenarmødet i dag. Det tilgodeser både journalisterne og offentligheden og er derfor acceptabelt. Jeg håber meget, at Parlamentets medlemmer deler hr. Goebbels' og Kommissionens holdning i dette spørgsmål. Når alt kommer til alt, bør journalister, der specifikt anbefaler offentligheden en bestemt investeringsstrategi, forelægge oplysninger om eventuelle personlige interessekonklikter. Jeg kan ikke se, hvorfor det ikke skulle være et nyttigt aspekt af direktivet."@da1
".
Zunächst möchte ich dem Berichterstatter, Herrn Goebbels, für all seine Mühe Dank sagen. Wir alle wissen, unter welch starkem Druck er gearbeitet hat. Es geht hier um ein sehr kompliziertes und heikles Thema. Ich begrüße es sehr, dass er das Ziel der Richtlinie, die Stärkung der Integrität der europäischen Finanzmärkte, entschlossen verteidigt hat. Ebenso möchte ich dem Schattenberichterstatter und anderen Abgeordneten, vor allem den Mitgliedern des Ausschusses für Wirtschaft und Währung, für ihren Willen, möglichst rasch voranzukommen, danken.
Somit kann die Kommission den Änderungsanträgen 1 bis 5 zustimmen, nicht jedoch aus den bereits erläuterten Gründen den Anträgen 6 und 7.
Sollte das Parlament den Gemeinsamen Standpunkt zusammen mit den Änderungsanträgen 1 bis 5 annehmen und die Anträge 6 und 7 ablehnen, wofür ich hier plädiere, dann hoffe ich, dass der Rat in der Lage sein wird, diesen Text in den nächsten Wochen endgültig anzunehmen. Die Annahme der Richtlinie noch vor Ablauf des Jahres wäre ein wichtiger Schritt zu der von uns allen angestrebten Integration der europäischen Finanzmärkte bis 2005.
Ich empfehle dem Parlament die Annahme dieser Richtlinie und hoffe, alle Teilnehmer der Debatte stimmen mit Herrn Goebbels und mir überein.
Lassen Sie mich nach all den Komitologie-Diskussionen der Vergangenheit auf die erfolgreiche Zusammenarbeit zwischen unseren Institutionen bei der Ausarbeitung dieser Richtlinie verweisen, der ersten Richtlinie, auf die das Lamfalussy-Verfahren volle Anwendung findet. Ich meine, der heute vorliegende Text bildet eine gute Grundlage für eine künftige effektive Zusammenarbeit zwischen der Europäischen Kommission und dem Europäischen Parlament. Wie Herr Goebbels weiß, befürwortet die Kommission die Änderung der Artikel 202 und 211 des Vertrags, mit der die Positionen von Parlament und Rat angeglichen werden. Das wird, so hoffe ich, in der Zuarbeit der Kommission für den Konvent, die bis Ende November abgeschlossen sein dürfte, noch klarer werden. Herr Goebbels, seine Kolleginnen und Kollegen sowie die Kommission haben in dieser Frage die gleiche Auffassung.
Ich versichere diesem Parlament, dass die Europäische Union nichts mit geldgierigen Finanzbetrügern gemein hat und ganz gewiss nichts mit den
wie Herr Goebbels sie nannte. Das ist eine sehr anschauliche Formulierung, die die Kommission für sehr treffend hält. Wir wollen stabile, transparente, integrierte und effiziente europäische Märkte für jeden Verbraucher und Investor.
Die Richtlinie wird in der Tat den Investorenschutz verbessern und die europäischen Finanzmärkte in Zukunft sicherer und attraktiver machen. Sie wird die internationalen Bedenken zerstreuen, die in den letzten Jahren in Bezug auf Insider-Geschäfte und Manipulationen auf europäischen Märkten geäußert wurden.
Die jüngsten Ereignisse haben uns allen die Wichtigkeit dieser Fragen bewusst gemacht. Skandale wie die im Zusammenhang mit Enron und anderen Unternehmen, deren Name zu einem Begriff geworden ist, verdeutlichen die Notwendigkeit strenger Regeln, die die Märkte transparenter und sicherer machen und die gewährleisten, dass sie frei von Missbrauch und frei von Betrug bleiben. Das reibungslose Funktionieren von Finanzmärkten und das öffentliche Vertrauen in sie sind wesentlich für nachhaltiges Wirtschaftswachstum und für die Schaffung von Wohlstand. Ein Missbrauch der Märkte nötigt die Unternehmen, mehr für die von ihnen benötigten Finanzierungsmittel zu zahlen; Investoren werden ausbleiben, und die Wirtschaft wird darunter leiden.
Wir müssen alles tun, um dies zu unterbinden und das öffentliche Vertrauen in unsere Märkte wieder herzustellen. Genau darauf zielt die Richtlinie ab.
Da es, wie Herr Goebbels berichtete, eine eingehende Diskussion über die Anwendung der Richtlinie auf den Berufsstand der Journalisten gegeben hat, lassen Sie mich dazu einige Worte sagen. Erstens möchte ich klarstellen, dass wir den Journalisten unter keinen Umständen noch mehr aufbürden wollen. Die Richtlinie tut das auch nicht. Journalismus ist ein schwerer Beruf; der Arbeitsdruck ist hoch, und den wollen wir nicht noch verstärken. Die Richtlinie garantiert die Meinungsfreiheit und die Freiheit der Medien. In den Erwägungen kommt das deutlich zum Ausdruck, und in den Text der eigentlichen Richtlinie wurden mehrere Sicherheiten für Journalisten eingebaut, darunter auch die Möglichkeit der Selbstregulierung.
Jüngste Skandale in mehreren Mitgliedstaaten haben jedoch gezeigt, wie Empfehlungen von Journalisten zum Kauf oder Verkauf bestimmter Aktien deren Marktpreis vorteilhaft beeinflussen kann. Was wir nicht wollen ist, die kleine Gruppe hoch spezialisierter Finanzjournalisten, die Anlagestrategien empfehlen, von der Verpflichtung zur Transparenz auszunehmen. Die Kommission kann daher die Änderungsanträge 6 und 7 nicht akzeptieren. Diesen kleinen Personenkreis von den für alle anderen Marktteilnehmer geltenden grundlegenden Normen auszunehmen, ließe sich nicht rechtfertigen.
Außerdem würde eine vollständige oder teilweise Herausnahme von Journalisten aus dem Geltungsbereich der Richtlinie bedeuten, dass man die Definition von ,Journalist‘ auf Gemeinschaftsebene harmonisiert, was keine besonders leichte Aufgabe ist und was wir nicht tun wollen. Daher ist Änderungsantrag 5 ein der heutigen Plenartagung vorgelegter Kompromissvorschlag des Ausschusses für Wirtschaft und Währung. Er trägt den Interessen der Journalisten und der Öffentlichkeit Rechnung und ist somit akzeptabel. Ich hoffe sehr, dass die Mitglieder dieses Parlaments in diesem Punkt die Auffassung von Herrn Goebbels und der Kommission teilen. Schließlich sollten Finanzjournalisten, die Kleinanlegern eine bestimmte Strategie empfehlen, jeglichen Interessenkonflikt, in den sie geraten könnten, offen legen. Warum sollte das kein nützlicher Aspekt dieser Richtlinie sein?"@de7
".
Επιθυμώ καταρχάς να ευχαριστήσω τον εισηγητή, κ. Goebbels, για όλες τις προσπάθειές του. Όπως όλοι γνωρίζουμε, εργάστηκε υπό μεγάλη πίεση. Πρόκειται για ένα πολύ περίπλοκο και ευαίσθητο ζήτημα. Επικροτώ το γεγονός ότι έχει αποφασιστικά υπερασπιστεί τον στόχο της οδηγίας, ο οποίος είναι η ενίσχυση της ακεραιότητας των ευρωπαϊκών χρηματοπιστωτικών αγορών. Θα ήθελα επίσης να ευχαριστήσω τον σκιώδη εισηγητή και τους βουλευτές του Κοινοβουλίου και, ιδιαίτερα, της Επιτροπής Οικονομικής και Νομισματικής Πολιτικής για την προθυμία τους να προχωρήσουν όσο το δυνατόν γρηγορότερα.
Επομένως, η Επιτροπή μπορεί να συμφωνήσει με τις τροπολογίες 1 έως 5, αλλά δεν μπορούμε να συμφωνήσουμε, για τους λόγους που έχω ήδη εξηγήσει, με τις τροπολογίες 6 και 7.
Εάν το Κοινοβούλιο εγκρίνει την κοινή θέση από κοινού με τις τροπολογίες 1 έως 5 και απορρίψει τις τροπολογίες 6 και 7, κάτι για το οποίο τώρα απευθύνω έκκληση, ελπίζω ότι το Συμβούλιο θα μπορέσει τελικά να δεχτεί αυτό το κείμενο κατά τις επόμενες εβδομάδες. Η έγκριση της οδηγίας πριν από το τέλος του έτους θα ήταν σημαντικό βήμα προς την ολοκλήρωση των ευρωπαϊκών χρηματοπιστωτικών αγορών έως το 2005, στην οποία αποβλέπουμε όλοι.
Προτείνω την έγκριση αυτής της οδηγίας στο Κοινοβούλιο και ελπίζω ότι όλοι όσοι συμμετέχουν στη συζήτηση θα συμφωνήσουν με τον κ. Goebbels και μαζί μου.
Κατόπιν όλων των συζητήσεων που διεξαγάγαμε σχετικά με την επιτροπολογία κατά το παρελθόν, επιτρέψτε μου να τονίσω την επιτυχημένη συνεργασία μεταξύ των θεσμικών οργάνων μας για την κατάρτιση αυτής της οδηγίας, η οποία είναι η πρώτη που εφαρμόζει πλήρως την προσέγγιση Lamfalussy. Πιστεύω ότι το σημερινό κείμενο θα αποτελέσει καλή βάση για την αποτελεσματική συνεργασία μεταξύ της Ευρωπαϊκής Επιτροπής και του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου στο μέλλον. Όπως γνωρίζει ο κ. Goebbels, η Επιτροπή τάσσεται υπέρ της τροποποίησης των άρθρων 202 και 211 της Συνθήκης, προκειμένου να ευθυγραμμιστούν οι θέσεις του Κοινοβουλίου και του Συμβουλίου. Ελπίζω ότι αυτό θα γίνει ακόμη πιο σαφές στη συνεισφορά που προετοιμάζει η Επιτροπή για τη Σύμβαση, η οποία, ελπίζω, θα ολοκληρωθεί μέχρι τα τέλη Νοεμβρίου. Ο κ. Goebbels, οι συνάδελφοί του και η Επιτροπή έχουν την ίδια άποψη επί του θέματος.
Διαβεβαιώνω το Κοινοβούλιο ότι η Ευρωπαϊκή Ένωση δεν έχει δοσοληψίες με άπληστους χρηματοπιστωτικούς απατεώνες – σίγουρα όχι με τους αντίστοιχους των χρηματοπιστωτικών τρελών αγελάδων, όπως τους αποκάλεσε ο κ. Goebbels. Αυτή είναι μια πολύ έντονη φράση που η Επιτροπή θεωρεί πολύ ορθή. Θέλουμε σταθερές, διαφανείς, ολοκληρωμένες και αποδοτικές ευρωπαϊκές αγορές για κάθε καταναλωτή και επενδυτή.
Η οδηγία πράγματι θα αυξήσει την προστασία των επενδυτών και θα καταστήσει μελλοντικά τις ευρωπαϊκές χρηματοπιστωτικές αγορές πιο ασφαλείς και ελκυστικές. Θα διασκεδάσει τις διεθνείς ανησυχίες που εκφράζονται κατά τη διάρκεια των τελευταίων ετών σχετικά με τις εμπιστευτικές πληροφορίες και τη χειραγώγηση των ευρωπαϊκών αγορών.
Όπως όλοι γνωρίζουμε, τα πρόσφατα γεγονότα έχουν αποδείξει πόσο σημαντικά είναι αυτά τα ζητήματα. Σκάνδαλα όπως αυτό της Enron και άλλων εταιρειών μεγάλης διείσδυσης στην αγορά αποδεικνύουν κατηγορηματικά την ανάγκη ισχυρών κανόνων, προκειμένου να γίνουν οι αγορές περισσότερο διαφανείς και ασφαλείς και να εξασφαλιστεί ότι παραμένουν ανέπαφες από καταχρήσεις και απάτες. Η ομαλή λειτουργία των χρηματοπιστωτικών αγορών και η εμπιστοσύνη του κοινού σε αυτές είναι πολύ σημαντικές για τη βιώσιμη οικονομική ανάπτυξη και τη δημιουργία πλούτου. Η κατάχρηση των αγορών αναγκάζει τις εταιρείες να πληρώνουν ακριβότερα τη χρηματοδότηση που χρειάζονται· οι επενδυτές θα μείνουν μακριά και, κατά συνέπεια, η οικονομία θα υποφέρει.
Πρέπει να κάνουμε το παν για να εξαφανίσουμε αυτά τα φαινόμενα και για να αποκαταστήσουμε την εμπιστοσύνη του κοινού στις αγορές μας. Αυτός ακριβώς είναι ο στόχος της οδηγίας.
Εφόσον διεξήχθη εις βάθος συζήτηση για την εφαρμογή της οδηγίας σε δημοσιογράφους, στην οποία αναφέρθηκε ο κ. Goebbels, επιτρέψτε μου να πω λίγα λόγια σχετικά. Πρώτον, επιτρέψτε μου να καταστήσω σαφές ότι σε καμία περίπτωση δεν θέλουμε να προσθέσουμε και άλλα βάρη στους δημοσιογράφους. Η οδηγία δεν το κάνει αυτό. Η δημοσιογραφία είναι δύσκολο επάγγελμα· η πίεση της εργασίας είναι μεγάλη και δεν θέλουμε να την επιβαρύνουμε. Η οδηγία εγγυάται την ελευθερία έκφρασης και την ελευθερία των μέσων μαζικής ενημέρωσης. Αυτό εκφράζεται κατηγορηματικά στις αιτιολογικές σκέψεις, και το ίδιο το κείμενο της οδηγίας εισάγει αρκετές εγγυήσεις για τους δημοσιογράφους, μεταξύ αυτών και τη δυνατότητα αυτορρύθμισης.
Ωστόσο, τα πρόσφατα σκάνδαλα σε αρκετά κράτη μέλη έχουν αποδείξει πως οι προτάσεις των δημοσιογράφων για αγορά ή πώληση μιας συγκεκριμένης μετοχής μπορούν να επηρεάσουν την τιμή αγοράς της προς όφελός τους. Αυτό που δεν επιθυμούμε είναι να εξαιρεθεί από τις υποχρεώσεις διαφάνειας η μικρή κατηγορία των πολύ εξειδικευμένων οικονομικών συντακτών που συνιστούν επενδυτικές στρατηγικές. Η Επιτροπή δεν μπορεί, επομένως, να αποδεχτεί τις τροπολογίες 6 και 7. Δεν θα φαινόταν δικαιολογημένο να εξαιρεθεί αυτή η μάλλον μικρή κατηγορία ατόμων από τα βασικά κριτήρια ακεραιότητας της αγοράς, τα οποία ισχύουν για όλους τους υπόλοιπους φορείς της αγοράς.
Επιπλέον, η πλήρης ή μερική εξαίρεση των δημοσιογράφων από το πεδίο της οδηγίας θα συνεπαγόταν εναρμόνιση του ορισμού του “δημοσιογράφου” σε κοινοτικό επίπεδο, έργο το οποίο δεν είναι πολύ εύκολο και είναι κάτι που δεν επιθυμούμε να κάνουμε. Επομένως, η τροπολογία 5 είναι ένας συμβιβασμός που προτείνει σήμερα η Επιτροπή Οικονομικής και Νομισματικής Πολιτικής στην Ολομέλεια. Είναι δίκαιη τόσο για τους δημοσιογράφους όσο και για το δημόσιο συμφέρον και, επομένως, είναι αποδεκτή. Ελπίζω ότι οι βουλευτές αυτού του Κοινοβουλίου συμμερίζονται την άποψη του κ. Goebbels και της Επιτροπής σχετικά με αυτό το θέμα. Εξάλλου, οι οικονομικοί συντάκτες που συγκεκριμένα προτείνουν μια ορισμένη στρατηγική στο επενδυτικό κοινό πρέπει να δηλώνουν οποιαδήποτε σύγκρουση συμφερόντων που ίσως έχουν. Δεν βλέπω τον λόγο γιατί αυτό δεν πρέπει να είναι μια χρήσιμη πλευρά αυτής της οδηγίας."@el8
".
Quiero empezar agradeciendo al ponente, Sr. Goebbels, el esfuerzo realizado. Como todos sabemos, ha trabajado bajo una fuerte presión. Este tema es muy complejo y delicado. Aprecio el hecho de que haya defendido con gran firmeza el objetivo de la Directiva, que es mejorar la integridad de los mercados financieros europeos. También quisiera agradecer al ponente alternativo y a los miembros de este Parlamento, en particular a los miembros de la Comisión de Asuntos Económicos y Monetarios, su buena disposición para proceder con la mayor celeridad posible.
De modo que la Comisión puede aceptar las enmiendas de 1 a 5, pero no podemos aceptar las enmiendas 6 y 7 por los motivos que ya he expuesto.
Si el Parlamento adopta la posición común junto con las enmiendas 1 a 5 y rechaza las enmiendas 6 y 7, por los motivos que acabo de defender, creo que el Consejo podrá aceptar finalmente este texto en las próximas semanas. Adoptar la Directiva antes de fin de año constituiría un paso importante hacia esta integración de los mercados financieros europeos en 2005 que todos deseamos.
Recomiendo al Parlamento la adopción de esta Directiva y espero que todos los que tomen parte en el debate estén de acuerdo con el Sr. Goebbels y conmigo.
Después de todos los debates que en el pasado hemos tenido en comitología, permítanme resaltar la satisfactoria cooperación entre nuestras instituciones para la redacción de esta Directiva, la primera que aplicará en su totalidad el planteamiento Lamfalussy. Creo que el texto de hoy constituirá una buena base para una cooperación eficaz entre la Comisión y el Parlamento Europeo en el futuro. Como el Sr. Goebbels sabe, la Comisión está a favor de modificar los artículos 202 y 211 del Tratado para que las posiciones del Parlamento y del Consejo coincidan. Espero que esto quede aún más claro en la aportación que la Comisión está preparando para la Convención, que creo que estará terminada a finales de noviembre. El Sr. Goebbels, sus colegas y la Comisión opinan igual sobre este tema.
Puedo asegurar a este Parlamento que la Unión Europea no tiene ningún camión lleno de grandes estafas financieras, y ciertamente tampoco del equivalente a las vacas locas financieras, como las ha llamado el Sr. Goebbels. Es una expresión muy gráfica que la Comisión encuentra muy adecuada. Queremos que los mercados europeos sean estables, transparentes y eficientes, y estén integrados, para todos los inversores y consumidores.
La Directiva mejorará la protección del inversor y hará que en el futuro los mercados financieros de Europa sean más seguros y atractivos. Disipará la preocupación internacional expresada en los últimos años sobre el uso de información privilegiada y la manipulación de los mercados europeos.
Como todos sabemos, los últimos acontecimientos han demostrado la importancia que tienen estos temas. Escándalos como el de Enron y otros nombres familiares ponen de manifiesto la necesidad de unas normas más estrictas para que los mercados sean más transparentes y seguros, para garantizar que estén libres de abusos y de fraude. Es esencial que exista un funcionamiento sin conflictos de los mercados financieros y que los ciudadanos confíen en ellos para que el crecimiento sea sostenible y se cree riqueza. El abuso del mercado hace que las compañías paguen más por los servicios financieros que necesitan; los inversores se van y la economía sufre las consecuencias.
Debemos hacer todo lo que esté en nuestras manos para evitarlo y recuperar la confianza de los ciudadanos en nuestros mercados. Y esto es lo que se pretende con esta Directiva.
Dado que ha habido un debate en profundidad sobre la aplicación de la Directiva a los periodistas, como ha comentado el Sr. Goebbels, permítanme que dedique unas palabras a este tema. En primer lugar, quiero dejar claro que bajo ninguna circunstancia queremos ser una carga más para los periodistas. No es éste el objetivo de la Directiva. El periodismo es una profesión difícil; los periodistas sufren una gran presión, y no queremos aumentarla. La Directiva garantiza la libertad de expresión y la libertad de los medios de comunicación. Y esto queda expresado con toda claridad en los puntos expositivos, y el propio texto de la Directiva introduce varias salvaguardias para los periodistas, incluida la posibilidad de autorregulación.
Sin embargo, los últimos escándalos ocurridos en varios Estados miembros demuestran que las recomendaciones de los periodistas para que se compren o se vendan unas acciones específicas pueden influir en el precio de mercado en beneficio propio. Lo que no queremos es que este pequeño grupo de periodistas financieros muy especializados que recomiendan estrategias de inversión queden exentos de la obligación de transparencia. Por lo tanto, la Comisión no puede aceptar las enmiendas 6 y 7. No parece justificable eximir a esta pequeña categoría de personas de las normas básicas de integridad que se aplican a todos los demás participantes del mercado.
Además, excluir total o parcialmente a los periodistas del ámbito de la Directiva significaría armonizar la definición de «periodista» a escala comunitaria, que no es tarea fácil y es algo que no queremos hacer. Por lo tanto, la enmienda 5 es una solución de compromiso propuesta por la Comisión de Asuntos Económicos y Monetarios para la sesión plenaria de hoy. Es justa tanto desde el punto de vista de los periodistas como del interés público, y por lo tanto es aceptable. Espero firmemente que Sus Señorías compartan la opinión del Sr. Goebbels y de la Comisión sobre este punto. Al fin y al cabo, los periodistas financieros que recomiendan específicamente una determinada estrategia para los ciudadanos que quieren invertir deberían declarar los conflictos de intereses que puedan tener. No veo por qué no puede ser un aspecto útil de esta Directiva."@es12
". – Aloitan kiittämällä esittelijä Goebbelsia kaikesta hänen vaivannäöstään. Tiedämme kaikki, että hän on työskennellyt kovan paineen alla, sillä kyseessä on hyvin monimutkainen ja herkkä aihe. Olen hyvilläni siitä, että hän on päättäväisesti puolustanut direktiivin tarkoitusta, joka on Euroopan rahoitusmarkkinoiden luotettavuuden lisääminen. Kiitän myös varjoesittelijää ja parlamentin, sekä erityisesti talous- ja raha-asioiden valiokunnan, jäseniä heidän valmiudestaan edetä mahdollisimman nopeasti.
Komissio on siis samaa mieltä tarkistuksista 1–5, mutta ei voi jo ilmoittamistani syistä hyväksyä tarkistuksia 6 ja 7.
Vetoan siihen, että parlamentti hyväksyisi yhteisen kannan sekä tarkistukset 1–5 ja hylkäisi tarkistukset 6 ja 7. Mikäli näin tapahtuu, toivon, että neuvosto voi vihdoin hyväksyä direktiivin muutaman seuraavan viikon aikana. Direktiivin hyväksyminen ennen vuoden loppua edistäisi suuresti yhteistä pyrkimystämme Euroopan rahoitusmarkkinoiden yhdentämiseksi vuoteen 2005 mennessä.
Suosittelen parlamentille tämän direktiivin hyväksymistä ja toivon, että kaikki keskusteluun osallistuvat ovat samaa mieltä kuin esittelijä Goebbels ja minä.
Kaikkien komiteamenettelystä aiemmin käymiemme keskustelujen jälkeen haluan korostaa toimielintemme välistä onnistunutta yhteistyötä tämän direktiivin laatimisen yhteydessä. Se on ensimmäinen direktiivi, jossa Lamfalussy-menettelyä on sovellettu täysimääräisesti. Mielestäni tänään esillä oleva teksti on hyvä pohja Euroopan komission ja Euroopan parlamentin väliselle tehokkaalle yhteistyölle tulevaisuudessa. Kuten esittelijä Goebbels tietää, komissio puoltaa perustamissopimuksen 202 ja 211 artiklan muuttamista, jotta parlamentin ja neuvoston kannat saadaan sopusointuun keskenään. Toivon, että tämä käy vielä selvemmin ilmi komission valmistelukunnalle parhaillaan laatimasta osuudesta, joka toivoakseni valmistuu marraskuun loppuun mennessä. Goebbels, hänen kollegansa ja komissio ovat samaa mieltä kyseisestä aiheesta.
Vakuutan parlamentille, että Euroopan unionilla ei ole mitään tekemistä ahneiden rahoituspetosten kanssa, ei varsinkaan niiden, jotka ovat verrattavissa rahoituksen hulluihin lehmiin, kuten Goebbels niitä nimitti. Sanonta on hyvin värikäs, ja komissio pitää sitä erittäin osuvana. Tavoitteenamme on taata kaikille kuluttajille ja sijoittajille vakaat, avoimet, luotettavat ja tehokkaat eurooppalaiset markkinat.
Direktiivi lisää todellakin sijoittajien suojaa ja tekee Euroopan rahoitusmarkkinoista turvallisemmat ja houkuttelevammat tulevaisuudessa. Se hälventää kansainvälisiä huolenilmauksia, joita on muutamina viime vuosina esitetty Euroopan markkinoilla tapahtuneista sisäpiirikaupoista ja manipuloinnista
Kuten kaikki tiedämme, viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, miten tärkeitä nämä kysymykset ovat. Enronissa ja muissa tunnetuissa yhtiöissä tapahtuneet skandaalit osoittavat selvästi, että tiukat säännöt ovat välttämättömiä, jotta markkinoista voidaan tehdä avoimemmat ja turvallisemmat ja jotta voidaan varmistaa, ettei niillä tapahdu väärinkäytöksiä ja petoksia. Rahoitusmarkkinoiden joustava toiminta ja yleinen luottamus niihin ovat oleellisia tekijöitä kestävän talouskasvun ja hyvinvoinnin luomisen kannalta. Markkinoiden väärinkäytön vuoksi yhtiöt maksavat enemmän tarvitsemastaan rahoituksesta. Myös sijoittajat pysyvät poissa markkinoilta, ja sen seurauksena talous kärsii.
Meidän on tehtävä kaikkemme tämän torjumiseksi ja yleisen luottamuksen palauttamiseksi markkinoihimme. Juuri tämä on direktiivin tavoite.
Koska direktiivin soveltamisesta toimittajiin – johon Goebbelskin viittasi – on käyty perusteellista keskustelua, haluan sanoa aiheesta muutaman sanan. Haluan ensinnäkin tehdä selväksi, että emme missään olosuhteissa halua lisätä toimittajien taakkaa, eikä direktiivilläkään sitä tehdä. Toimittajan ammatti on vaikea suurien työpaineiden vuoksi, emmekä halua lisätä niitä. Direktiivillä taataan ilmaisunvapaus ja tiedotusvälineiden vapaus. Tämä on selkeästi ilmoitettu johdanto-osan kappaleissa, ja direktiivin tekstissä esitetään useita toimittajia koskevia suojatoimenpiteitä, joihin kuuluu myös mahdollisuus itsesääntelyyn.
Viimeaikaiset skandaalit useissa jäsenvaltioissa ovat kuitenkin osoittaneet, että toimittajien suositukset ostaa tai myydä tiettyä osaketta voivat vaikuttaa osakkeen markkinahintaan heidän edukseen. Emme halua vapauttaa avoimuutta koskevista vaatimuksista pientä pitkälle erikoistuneiden taloustoimittajien ryhmää, joka antaa suosituksia sijoitusstrategioista. Siksi komissio ei voi hyväksyä tarkistuksia 6 ja 7. Ei vaikuttaisi oikeutetulta vapauttaa tätä melko pientä ryhmää markkinoiden luotettavuutta koskevista perusnormeista, joita sovelletaan kaikkiin muihin markkinaosapuoliin.
Toimittajien jättäminen kokonaan tai osittain direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle edellyttäisi toimittajan määritelmän yhdenmukaistamista yhteisössä, mikä ei ole kovinkaan helppo tehtävä, emmekä halua ryhtyä siihen. Siksi talous- ja raha-asioiden valiokunta ehdotti tarkistusta 5 kompromissiratkaisuksi tämän illan täysistunnolle. Se on oikeudenmukainen sekä toimittajia että yleistä etua kohtaan ja siksi hyväksyttävissä. Toivon vahvasti, että parlamentin jäsenet ovat samaa mieltä Goebbelsin ja komission kanssa tästä kysymyksestä. Sijoittajille erityisesti tiettyä strategiaa suosittelevien taloustoimittajien olisi ilmoitettava kaikki mahdolliset eturistiriitansa. Käsittääkseni tämä on hyödyllinen näkökohta direktiivissä."@fi5
".
J'aimerais commencer par remercier le rapporteur, M. Goebbels, pour tous ses efforts. Comme nous le savons tous, il travaille sous pression. C'est un problème très complexe et sensible. J'applaudis le fait qu'il a résolument défendu l'objectif de la directive qui est d'accroître l'intégrité des marchés financiers européens. J'aimerais également remercier le rapporteur fictif et les membres de ce Parlement et, en particulier, de la commission économique et monétaire pour leur empressement à poursuivre aussi vite que possible.
La Commission peut donc accepter les amendements 1 à 5 mais, comme je l'ai déjà expliqué, nous ne pouvons accepter les amendements 6 et 7.
Si le Parlement devait adopter la position commune ainsi que les amendements 1 à 5 et rejeter les amendements 6 et 7, comme je suis en train de le prôner, j'espère que le Conseil sera finalement capable d'accepter ce texte dans les prochaines semaines. L'adoption de la directive avant la fin de l'année constituerait un pas important vers l'intégration des marchés financiers européens d'ici à 2005, intégration à laquelle nous aspirons tous.
Je recommande l'adoption de cette directive au Parlement et j'espère que tous les participants au débat seront d'accord avec M. Goebbels et moi-même.
Après toutes les discussions que nous avons eues par le passé au sujet de la comitologie, laissez- moi souligner la coopération fructueuse entre nos institutions qui a permis l'établissement de cette directive, la première à mettre entièrement en pratique l'approche Lamfalussy. Je crois que le texte d'aujourd'hui fournira une bonne base pour une coopération efficace à l'avenir entre la Commission et le Parlement européen. Comme le sait M. Goebbels, la Commission est favorable à l'amendement des articles 202 et 211 du Traité afin d'équilibrer les positions du Parlement et du Conseil. J'espère que cela deviendra encore plus évident dans la contribution que la Commission prépare pour la Convention et qui, je l'espère, sera finalisée à la fin novembre. M. Goebbels, ses collègues et la Commission partagent la même opinion sur ce sujet.
J'assure ce Parlement que l'Union européenne refuse d'avoir affaire à des tricheurs financiers avides - certainement pas à l'équivalent de la finance folle, comme M. Goebbels l'appelle. C'est une phrase très colorée que la Commission trouve très pertinente. Nous souhaitons pour chaque consommateur et investisseur des marchés européens stables, transparents, intégrés et efficaces.
La directive renforcera véritablement la protection de l'investisseur et rendra à l'avenir les marchés financiers européens plus sûrs et plus attractifs. Elle dissipera les inquiétudes internationales exprimées ces dernières années au sujet du délit d'initié et de la manipulation sur les marchés européens.
Comme nous le savons tous, les événements récents montrent à quel point ces questions sont importantes. Les scandales comme celui d'Enron et d'autres sociétés connues démontrent clairement le besoin de règles plus contraignantes afin de rendre les marchés plus transparents et sûrs et de s'assurer qu'ils demeurent libres d'abus et de fraude. Le bon fonctionnement des marchés financiers et la confiance que le public leur accorde sont essentiels à une croissance économique durable et à la création de richesses. Les abus de marché entraînent pour les sociétés des dépenses supplémentaires pour les finances dont elles ont besoin ; les investisseurs resteront à l'écart et l'économie en souffrira en conséquence.
Nous devons tout faire pour enrayer ce phénomène et restaurer la confiance du public dans nos marchés. C'est justement l'objectif de la directive.
Puisqu'il y a eu une discussion en profondeur quant à l'application de la directive aux journalistes, à laquelle M. Goebbels a fait référence, laissez-moi dire quelques mots à ce sujet. Premièrement, puis-je établir clairement que nous ne souhaitons en aucune circonstance accroître les fardeaux des journalistes. Ce n'est pas ce que fait la directive. Le journalisme est une profession difficile ; la pression du travail est énorme et nous ne voulons pas l'accroître. La directive garantit la liberté d'expression et la liberté des médias. Ceci est clairement exprimé dans les considérants et le texte de la directive elle-même introduit plusieurs garanties pour les journalistes, y compris la possibilité de l'autorégulation.
Cependant, des scandales récents dans plusieurs États membres ont montré comment des recommandations émises par des journalistes incitant à acheter ou à vendre une action spécifique peuvent influencer son prix sur le marché à leur avantage. Ce que nous ne souhaitons pas, c'est exempter des obligations de transparence la petite catégorie de journalistes financiers très spécialisés qui recommandent des stratégies d'investissement. La Commission ne peut dès lors pas accepter les amendements 6 et 7. Il ne semblerait pas justifié d'exempter cette catégorie de personnes plutôt restreinte des normes d'intégrité de base du marché qui s'appliquent à tous les autres opérateurs de ce marché.
De plus, l'exclusion complète ou partielle des journalistes de la portée de la directive signifierait l'harmonisation de la définition du terme "journaliste" au niveau communautaire, tâche pas très facile et que nous ne souhaitons pas entreprendre. Par conséquent, l'amendement 5 est un compromis proposé par la commission économique et monétaire pour la séance plénière d'aujourd'hui. Il est juste à la fois pour les journalistes et l'intérêt public et est donc acceptable. J'espère vivement que le Parlement partage l'opinion de M. Goebbels et de la Commission sur ce point. Après tout, les journalistes financiers qui recommandent spécifiquement une certaine stratégie au public investisseur devraient déclarer tout conflit d'intérêt qu'ils pourraient avoir. Je ne vois pas pourquoi cela ne devrait pas constituer un aspect utile de cette directive."@fr6
".
Innanzi tutto vorrei ringraziare il relatore, l’onorevole Goebbels, per il lavoro che ha dovuto svolgere, come tutti sappiamo, sottoposto a grandi pressioni. L’argomento è estremamente complesso e delicato. Approvo che abbia difeso con decisione l’obiettivo della direttiva di accrescere l’integrità dei mercati finanziari europei. Desidero anche ringraziare il relatore ombra, i deputati del Parlamento e, in particolare, i membri della commissione economica e monetaria per la disponibilità a procedere il più rapidamente possibile.
La Commissione può accogliere pertanto gli emendamenti dal n. 1 al n. 5, ma non può accettare per i motivi già espressi gli emendamenti nn. 6 e 7.
Se il Parlamento adotterà la posizione comune con gli emendamenti dal n. 1 al n. 5 e respingerà gli emendamenti nn. 6 e 7, come ora sto proponendo, spero che il Consiglio potrà infine accogliere questo testo nelle prossime settimane. L’adozione della direttiva prima della fine dell’anno rappresenterebbe un importante passo avanti verso l’agognata integrazione dei mercati finanziari europei entro il 2005.
Raccomando al Parlamento l’adozione di questa direttiva e spero che chi partecipa alla discussione condivida il punto di vista dell’onorevole Goebbels e del sottoscritto.
Dopo tutte le discussioni avute in passato in materia di comitatologia, permettetemi di sottolineare la positiva cooperazione tra le nostre Istituzioni nel redigere questa direttiva, la prima in cui è applicata appieno la procedura Lamfalussy. Ritengo che il testo di oggi fornisca una buona base per un’efficace cooperazione tra la Commissione e il Parlamento europeo in avvenire. Com’è noto all’onorevole Goebbels, la Commissione è favorevole ad emendare gli articoli 202 e 211 del Trattato al fine di allineare le posizioni di Parlamento e Consiglio. Spero che ciò emergerà con maggiore chiarezza dal contributo che la Commissione sta preparando per la Convenzione e che dovrebbe essere pronto per la fine di novembre. Esiste un’identità di vedute tra l’onorevole Goebbels, i suoi colleghi e la Commissione su tale argomento.
Posso garantire al Parlamento che l’Unione non deve far fronte a un numero di frodi finanziarie tale da far pensare a un contagio da mucca pazza della finanza, come ha paventato l’onorevole Goebbels con una similitudine brillante che è molto piaciuta alla Commissione. Vogliamo mercati europei efficienti, integrati, trasparenti e stabili per tutti i consumatori e gli investitori.
La direttiva incrementerà la protezione degli investitori e renderà più sicuri e attraenti i mercati finanziari europei del futuro. Riuscirà a dissipare le preoccupazioni internazionali espresse negli ultimi anni sull’abuso di informazioni privilegiate e sulla manipolazione dei mercati europei.
Come sappiamo, i recenti avvenimenti hanno dimostrato l’importanza di questi temi. Gli scandali della
e di altre società rinomate dimostrano in maniera lampante la necessità di introdurre norme severe volte a rendere più trasparenti e sicuri i mercati, per garantire che rimangano esenti da abusi e frodi. Il funzionamento regolato dei mercati finanziari e la fiducia dei cittadini negli stessi sono elementi essenziali per una crescita economica sostenuta e la creazione di ricchezza. Gli abusi di mercato obbligano le società a pagare più caro il denaro di cui necessitano. Alla fine gli investitori stanno alla larga e l’economia ne risente.
Dobbiamo fare il possibile per debellare questi abusi e ripristinare la fiducia del pubblico nei mercati. E’ questo l’obiettivo della direttiva.
Alla luce della discussione approfondita sull’applicazione della direttiva ai giornalisti, cui ha fatto riferimento il relatore, permettetemi di dire alcune parole sull’argomento. Innanzi tutto vorrei chiarire che non vogliamo in nessun caso appesantire le responsabilità dei giornalisti. Non è questo l’obiettivo della direttiva. Quella del giornalista è una professione difficile; la pressione cui sono sottoposti i giornalisti è già elevata e non vogliamo aggravarla. La direttiva garantisce la libertà di espressione e la libertà dei
. Ciò è sancito in maniera esplicita nei considerando, e il testo della direttiva stessa introduce diverse tutele per i giornalisti, inclusa la facoltà di autoregolamentazione.
Tuttavia, i recenti scandali in diversi Stati membri hanno dimostrato come le raccomandazioni dei giornalisti a vendere o comprare una determinata azione possano influenzarne il prezzo di mercato a loro vantaggio. Ciò che non vogliamo è esonerare dagli obblighi di trasparenza la piccola categoria dei giornalisti finanziari altamente specializzati che raccomandano strategie d’investimento. La Commissione non può pertanto accogliere gli emendamenti nn. 6 e 7. Non sarebbe giustificato esonerare questa cerchia piuttosto ristretta di persone da quegli obblighi fondamentali di integrità del mercato che valgono per tutti gli altri attori del mercato.
Inoltre, l’esclusione parziale o totale dei giornalisti dall’ambito della direttiva richiederebbe l’armonizzazione della definizione di “giornalista” a livello comunitario, un compito niente affatto semplice e nel quale non desideriamo addentrarci. L’emendamento n. 5 è pertanto un compromesso proposto dalla commissione per i problemi economici e monetari all’odierna plenaria. E’ onesto nei confronti dei giornalisti e tutela il pubblico interesse, e perciò è accettabile. Auspico vivamente che i parlamentari in Aula condividano l’opinione dell’onorevole Goebbels e della Commissione su questo punto. Dopotutto, i giornalisti finanziari che raccomandano una determinata strategia al pubblico degli investitori dovrebbero dichiarare qualsiasi conflitto di interessi che possono avere. Non capisco il motivo per cui questo aspetto della direttiva non dovrebbe essere utile."@it9
". – I wish to begin by thanking the rapporteur, Mr Goebbels, for all his efforts. As we all know, he has been working under heavy pressure. This is a very complex and sensitive issue. I applaud the fact that he has resolutely defended the aim of the directive, which is to enhance the integrity of European financial markets. I should also like to thank the shadow rapporteur and Members of this Parliament and, in particular, of the Committee on Economic and Monetary Affairs for their readiness to proceed as quickly as possible.
So the Commission can agree with Amendments 1 to 5, but we cannot agree, for the reasons which I have already explained, to Amendments 6 and 7.
Should Parliament adopt the common position together with Amendments 1 to 5 and reject Amendments 6 and 7, for which I am now making a plea, I hope the Council will be able finally to accept this text in the next few weeks. Adoption of the directive before the end of the year would be a major step towards the integration of European financial markets by 2005 that we all aspire to.
I recommend adoption of this directive to Parliament and I hope that all who take part in the debate will agree with Mr Goebbels and myself.
After all the discussions we have had on comitology in the past, let me highlight the successful cooperation between our institutions in drawing up this directive, the first to apply the Lamfalussy approach in full. I believe that today’s text will provide a good basis for effective cooperation between the European Commission and the European Parliament in the future. As Mr Goebbels knows, the Commission is in favour of amending Articles 202 and 211 of the Treaty to bring the positions of Parliament and the Council into line. I hope that will become even clearer in the contribution the Commission is preparing for the Convention, which, I hope, will be finalised by the end of November. Mr Goebbels, his colleagues and the Commission think alike on that topic.
I assure this Parliament that the European Union has no truck with greedy financial cheats – certainly not with the equivalent of financial mad cows, as Mr Goebbels called them. That is a very vivid phrase which the Commission finds very apt. We want stable, transparent, integrated and efficient European markets for every consumer and investor.
The directive will indeed enhance investor protection and make European financial markets more secure and attractive in future. It will dispel the international concerns expressed over the last few years about insider dealing and manipulation on European markets.
As we are all aware, recent events have shown how important these issues are. Scandals like Enron and other household names show clearly the need for strong rules to make markets more transparent and safe, to ensure that they remain free of abuse and free of fraud. The smooth functioning of financial markets and public confidence in them are essential to sustained economic growth and the creation of wealth. Abuse of markets leads to companies paying more for the finance they need; investors will stay away and the economy will suffer as a result.
We must do everything to stamp this out and to restore public confidence in our markets. The directive aims to do just that.
Since there has been an in-depth discussion about the application of the directive to journalists, which Mr Goebbels referred to, let me say a few words on that subject. Firstly, may I make it clear that under no circumstances do we want to add to the burdens of journalists. The directive does not do that. Journalism is a difficult profession; the pressure of work is great and we do not want to add to that. The directive guarantees freedom of expression and the liberty of the media. That is clearly expressed in the recitals, and the text of the directive itself introduces several safeguards for journalists, including the possibility of self-regulation.
However, recent scandals in several Member States have shown how recommendations by journalists to buy or sell a specific share can influence its market price to their advantage. What we do not want is to exempt from transparency obligations the small category of highly specialised financial journalists who recommend investment strategies. The Commission cannot therefore accept Amendments 6 and 7. It would not seem justified to exempt this rather small category of persons from basic market integrity standards which apply to all the other market participants.
In addition, completely or partially excluding journalists from the scope of the directive would mean harmonising the definition of ‘journalist’ at Community level, not a very easy task and something we do not wish to do. Therefore, Amendment 5 is a compromise proposed by the Committee on Economic and Monetary Affairs for today’s plenary. It is fair both to journalists and to the public interest, and therefore acceptable. I strongly hope that Members of this Parliament share the view of Mr Goebbels and of the Commission on this point. After all, financial journalists who specifically recommend a certain strategy to the investing public should declare any conflict of interests they may have. I do not see why that should not be a useful aspect of this directive."@lv10
"Ik wil beginnen met de rapporteur, de heer Goebbels, dank te zeggen voor al zijn inspanningen. Zoals ons allen bekend is, heeft hij onder grote druk gewerkt. Dit is een uiterst ingewikkelde en gevoelige kwestie. Ik juich het toe dat hij het doel van de richtlijn – een grotere integriteit van de Europese financiële markten – resoluut heeft verdedigd. Mijn dank gaat ook uit naar de schaduwrapporteur en de leden van dit Parlement, met name naar de leden van de Economische en Monetaire Commissie, vanwege hun bereidheid om zo snel mogelijk te handelen.
De Commissie kan dus wel de amendementen 1 tot en met 5 overnemen, maar niet de amendementen 6 en 7, en wel om de eerder aangegeven redenen.
Als het Parlement de amendementen 1 tot en met 5 overneemt, het gemeenschappelijk standpunt goedkeurt en de amendementen 6 en 7 verwerpt, waarvoor ik nu pleit, dan hoop ik dat de Raad de komende weken deze tekst eindelijk kan goedkeuren. Als de richtlijn nog voor het eind van het jaar wordt vastgesteld, zou dat een belangrijke stap zijn op weg naar de integratie van de financiële markten in Europa in 2005, waarop ons aller streven is gericht.
Ik beveel het Parlement aan deze richtlijn aan te nemen en ik hoop dat allen die aan het debat deelnemen het met de heer Goebbels en mij eens zijn.
Na alle discussies die wij eerder over de comitologiekwestie hebben gevoerd, wil ik graag wijzen op de geslaagde samenwerking tussen onze instellingen bij het opstellen van deze richtlijn, de eerste waarin de Lamfalussy-procedure volledige toepassing vindt. Ik geloof dat de tekst zoals die voorligt een goede basis zal blijken voor een doelmatige samenwerking tussen de Europese Commissie en het Europees Parlement. Zoals de heer Goebbels weet, is de Commissie vóór het amenderen van de artikelen 202 en 211 van het Verdrag, teneinde Parlement en Raad op één lijn te krijgen. Hopelijk komt dat nog duidelijker tot uiting in de bijdrage die de Commissie momenteel aan het voorbereiden is voor de Conventie, waaraan naar ik hoop eind november de laatste hand wordt gelegd. De heer Goebbels, zijn collega’s en de Commissie zijn over dat onderwerp dezelfde mening toegedaan.
Ik verzeker het Parlement dat de Europese Unie geen boodschap heeft aan inhalige financiële bedriegers – zeker niet van het soort
in de woorden van de heer Goebbels. Dat is een zeer expressieve uitdrukking die de Commissie erg toepasselijk vindt. Wij willen voor elke consument en belegger stabiele, transparante en efficiënte markten in Europa.
De richtlijn zal inderdaad zorgen voor een betere bescherming van de belegger en de Europese financiële markten veiliger en aantrekkelijker maken. Met de richtlijn wordt een punt gezet achter de in de laatste jaren geuite bezorgdheden over handel met voorkennis en marktmanipulatie op de Europese markten.
Zoals wij allemaal weten, hebben recente gebeurtenissen duidelijk aangetoond hoe belangrijk deze kwesties zijn. Schandalen als die rondom Enron en andere bekende namen laten er geen twijfel over bestaan dat we met krachtige regelgeving de markten doorzichtiger en veiliger moeten maken om misbruik en fraude te voorkomen. Voor een duurzame economische groei en toenemende welvaart is het essentieel dat de financiële markten goed werken en het vertrouwen van het grote publiek genieten. Marktmisbruik leidt ertoe dat ondernemingen meer betalen voor de financiering die zij nodig hebben en dat beleggers wegblijven, met als gevolg dat de economie eronder te lijden heeft.
Wij moeten er alles aan doen om daar een eind aan te maken en het vertrouwen van het publiek in onze markten te herstellen. Dat is wat met de richtlijn wordt beoogd.
Aangezien er een diepgaande discussie is gehouden over de toepassing van de richtlijn op journalisten, een kwestie waarover de heer Goebbels zojuist heeft gesproken, wil ik daar graag wat over zeggen. Ten eerste wil ik duidelijk stellen dat het zeker niet onze bedoeling is het werk van journalisten nog moeilijker te maken. Dat is niet wat de richtlijn doet. Het vak van journalist is al moeilijk genoeg, en de druk waaronder wordt gewerkt is groot. De richtlijn garandeert de vrijheid van meningsuiting en de vrijheid van de pers. Dat staat duidelijk in de overwegingen, en in de tekst van de richtlijn zelf zijn diverse waarborgen voor journalisten opgenomen, waaronder de mogelijkheid tot zelfregulering.
Recente schandalen in diverse lidstaten hebben echter aangetoond hoe aanbevelingen van journalisten voor het kopen of verkopen van een bepaald fonds de marktprijs ervan in hun voordeel kan beïnvloeden. Wat we niet willen is dat de kleine categorie zeer gespecialiseerde financieel journalisten die aanbevelingen doen omtrent beleggingsstrategieën, ontheven wordt van transparantieverplichtingen. De Commissie kan de amendementen 6 en 7 derhalve niet goedkeuren. Het lijkt niet terecht om die tamelijk kleine categorie uit te sluiten van fundamentele normen voor marktintegriteit die voor alle andere marktpartijen gelden.
Daarnaast zou het geheel of gedeeltelijk uitsluiten van journalisten van de werkingssfeer van de richtlijn inhouden dat de definitie van “de journalist” op communautair niveau moet worden geharmoniseerd – bepaald geen eenvoudige taak, en iets wat wij ook niet willen. Daarom is amendement 5 als compromis voorgesteld door de Economische en Monetaire Commissie voor de plenaire vergadering van vandaag. Dat compromis is voor zowel journalisten als het algemeen belang eerlijk, en verdient dus goedkeuring. Ik hoop van harte dat het standpunt van de heer Goebbels en de Commissie op dit punt door de leden van het Parlement wordt gedeeld. Financieel journalisten die specifiek een bepaalde strategie aanbevelen bij beleggers, zouden een eventueel belangenconflict immers moeten melden. Ik zie niet in waarom dat onderdeel van deze richtlijn niet nuttig zou zijn."@nl2
"Gostaria de começar por agradecer ao relator, o senhor deputado Goebbels, todo o seu empenho. Como todos nós sabemos, o senhor deputado tem trabalhado sob grande pressão. A questão que temos em mãos é uma matéria complexa e melindrosa. Saúdo o facto de o relator ter, claramente, defendido o objectivo da directiva, a saber, reforçar a integridade dos mercados financeiros. Gostaria também de agradecer ao relator-sombra e aos deputados deste Parlamento e, em especial, da Comissão dos Assuntos Económicos e Monetários pela disponibilidade que manifestaram em efectuar os trabalhos tão depressa quanto possível.
Assim, a Comissão pode concordar com as alterações 1 até 5, mas não pode aceitar, pelas razões já expostas, as alterações 6 e 7.
Se o Parlamento aprovar a posição comum juntamente com as alterações 1 até 5 e rejeitar as alterações 6 e 7, e faço aqui um apelo para que assim seja, espero que o Conselho possa finalmente aceitar este texto dentro das próximas semanas. A adopção da directiva antes do final do ano constituiria um passo importante para a integração dos mercados financeiros europeus, em 2005, a que todos aspiramos.
Recomendo a adopção desta directiva ao Parlamento e espero que todos os que participam neste debate concordem comigo e com o senhor deputado Goebbels.
Depois de todas as discussões que tivemos sobre comitologia, no passado, permitam-me que realce a excelente cooperação que se estabeleceu entre as nossas Instituições na elaboração desta directiva, a primeira a aplicar o procedimento Lamfalussy na totalidade. Creio que o texto de hoje providenciará uma boa base para uma cooperação eficaz entre a Comissão Europeia e o Parlamento Europeu, no futuro. Como é do conhecimento do senhor deputado Goebbels, a Comissão é favor da alteração dos artigos 202º e 211º do Tratado a fim de alinhar as posições do Parlamento e do Conselho. Espero que esta questão se torne ainda mais clara por ocasião da contribuição que a Comissão está a preparar para a Convenção, a qual ficará concluída, espero bem, no final de Novembro. Senhor deputado, tanto os seus colegas como a Comissão têm opiniões idênticas sobre esse assunto.
Posso assegurar a este Parlamento que a Comissão nada tem a ver com as desmedidas fraudes financeiras - obviamente que não a um nível equivalente à
ou seja a finança louca, como o senhor deputado Goebbels lhe chamou. Essa é uma frase muito ilustrativa que a Comissão considera extremamente adequada. A Comissão quer mercados europeus estáveis, transparentes, integrados e eficazes, tanto para o consumidor como para o investidor.
A directiva reforçará efectivamente a protecção do investidor e tornará os mercados europeus mais seguros e atractivos, no futuro, assim como dissipará as preocupações internacionais expressas nos últimos anos sobre os abusos da informação privilegiada e a manipulação dos mercados na Europa.
Como é do conhecimento geral, os últimos acontecimentos deixam ver quão importantes são estas questões. Escândalos como a Enron e outros nomes sonantes mostram claramente a necessidade de criar normas rigorosas, passíveis de tornar os mercados mais transparentes e seguros, bem como de garantir que estes estão a salvo de abusos e de fraudes. O funcionamento regular dos mercados financeiros e a confiança dos público neles são essenciais para um crescimento económico sólido e para a criação de riqueza. Os abusos de mercado levam não só a que as empresas paguem mais pelos serviços financeiros de que necessitam como a que os investidores se afastem, o que afecta negativamente a economia.
Temos o dever de fazer tudo o que estiver ao nosso alcance para acabar com estas práticas e restaurar a confiança pública nos nossos mercados. É esse, precisamente, o objectivo da directiva.
Uma vez que se procedeu a uma discussão pormenorizada sobre a aplicação da directiva aos jornalistas, uma questão que o senhor deputado Goebbels referiu, permitam-me que diga algumas palavras sobre o assunto. Em primeiro lugar, deixem-me que lhes diga que não queremos, em circunstância alguma, dificultar a vida profissional dos jornalistas, nem a directiva o faz. O jornalismo é uma profissão difícil; a pressão em termos de trabalho é elevada e não queremos sobrecarregá-la. A directiva garante a liberdade de expressão e a liberdade dos meios de comunicação. Esse é um princípio claramente expresso nos considerandos, sendo que o próprio texto da directiva introduz várias salvaguardas para os jornalistas, incluindo a possibilidade de auto-regulação.
Contudo, os últimos escândalos em vários Estados-Membros mostraram como as recomendações feitas por jornalistas no sentido de comprar ou vender determinadas acções pode influenciar o respectivo preço de mercado em seu benefício. O que não queremos é isentar das obrigações de transparência a pequena categoria de jornalistas financeiros altamente especializados que recomendam estratégias de investimento. Por conseguinte, a Comissão não pode aceitar as alterações 6 e 7. Não haveria razão para dispensar esta categoria de pessoas, até certo ponto pequena, das normas básicas para a integridade dos mercados que se aplicam a todos os outros intervenientes no mercado.
Além disso, excluir completa ou parcialmente os jornalistas do campo de aplicação da directiva significaria harmonizar a definição de "jornalista", a nível comunitário, uma tarefa que não é fácil e que não está nos nosso planos. Por conseguinte, a alteração 5 é um compromisso proposto pela Comissão dos Assuntos Económicos e Monetários para o plenário de hoje. Considero justo tanto para os jornalistas como para o interesse do público e, como tal, aceitável. Espero sinceramente que os deputados deste Parlamento partilhem da opinião do senhor deputado Goebbels e da Comissão nesta questão. Afinal de contas, os jornalistas financeiros que, especificamente, recomendem uma determinada estratégia para o público investidor devem declarar quaisquer conflitos de interesse que possam ter. Não vejo por que razão esta medida não é vista como um aspecto útil desta directiva."@pt11
".
Jag skulle vilja börja med att tacka föredraganden Goebbels för alla hans ansträngningar. Som vi alla vet har han arbetat under hård press. Det här är en väldigt komplicerad och känslig fråga. Jag uppskattar det faktum att han beslutsamt har försvarat direktivets syfte, vilket innebär att öka integriteten på de europeiska finansmarknaderna. Jag skulle även vilja tacka skuggföredraganden och ledamöterna av parlamentet och i synnerhet ledamöterna av utskottet för ekonomi och valutafrågor för deras beredvillighet att gå vidare så snart som möjligt.
Sålunda kan kommissionen instämma i ändringsförslagen 1 till 5, men vi kan inte gå med på ändringsförslagen 6 och 7 av de orsaker som jag redan har förklarat.
Om parlamentet skulle godkänna den gemensamma ståndpunkten tillsammans med ändringsförslagen 1 till 5 och förkasta ändringsförslagen 6 och 7, vilket jag har pläderat för, hoppas jag att rådet slutligen kommer att kunna acceptera den här texten under de närmaste veckorna. Ett antagande av direktivet före årsskiftet skulle innebära ett stort steg mot en integrering av finansmarknaderna år 2005, vilket vi alla strävar efter.
Jag rekommenderar parlamentet att anta detta direktiv, och jag hoppas att alla som deltar i debatten kommer att hålla med Goebbels och mig.
Efter alla de diskussioner som vi tidigare har haft angående kommittéförfarandet, skulle jag vilja belysa det framgångsrika samarbetet mellan våra institutioner under utarbetandet av detta direktiv, det första där man till fullo tillämpar Lamfalussy-förfarandet. Jag tror att dagens text kommer att ge en god grund för ett framtida effektivt samarbete mellan Europeiska kommissionen och Europaparlamentet. Som Goebbels känner till är kommissionen för en ändring av artiklarna 202 och 211 i fördraget, för att parlamentets och rådets ståndpunkter skall stämma överens. Jag hoppas att det kommer att framgå ännu tydligare i det bidrag som kommissionen förbereder för konventet, vilket jag hoppas skall vara fullbordat i slutet av november. Goebbels, hans kolleger och kommissionen har likadana ståndpunkter i denna fråga.
Jag försäkrar parlamentet att Europeiska unionen inte vill ha något att göra med giriga ekonomiska bedragare – särskilt inte med något som motsvaras av ”ekonomiskt galna kor” som Goebbels kallade dem. Det är ett mycket livfullt uttryck som kommissionen finner mycket träffande. Vi vill ha stabila, genomblickbara, integrerade och effektiva europeiska marknader för alla konsumenter och investerare.
Direktivet kommer förvisso att förbättra investerarskyddet och hädanefter göra de europeiska finansmarknaderna säkrare och mer attraktiva. Det kommer att skingra den internationella oro som har uttryckts under de senaste åren angående insiderhandel och otillbörlig påverkan inom de europeiska marknaderna.
Som vi alla känner till har nyligen inträffade händelser visat hur viktiga dessa frågor är. Skandaler som Enron och andra kända namn visar tydligt att det finns ett behov av fasta regler för att göra marknaden mer genomblickbar och trygg, för att se till så att den förblir fri från missbruk och bedrägerier. En friktionsfri verksamhet inom finansmarknaden, som har allmänhetens förtroende, är avgörande för en hållbar ekonomisk tillväxt och för skapandet av välfärd. Marknadsmissbruk leder till att företagen betalar mer för den finansiering de är i behov av; investerare uteblir och som en följd därav tar ekonomin skada.
Vi bör göra allt för att få ett slut på detta och för att återupprätta allmänhetens förtroende för våra marknader. Det är just det som man vill uppnå med direktivet.
Eftersom det har pågått en djupgående diskussion om tillämpningen av direktivet när det gäller journalister, vilket Goebbels hänvisade till, skulle jag vilja nämna ett par saker angående detta. För det första skulle jag vilja klargöra att vi inte under några omständigheter vill öka journalisternas börda. Direktivet innebär inte något sådant. Journalistiken är ett svårt yrke; arbetsbelastningen är stor och vi vill inte öka den. Direktivet garanterar yttrandefrihet och pressfrihet. Det uttrycks tydligt i redogörelsen, och själva direktivets text presenterar åtskilliga garantier för journalister, inberäknat möjligheten till självbestämmelse.
Skandaler som nyligen har inträffat i flera medlemsstater har emellertid visat att rekommendationer från journalister att köpa eller sälja en viss aktie kan påverka marknadspriset till deras fördel. Vad vi inte önskar är att den lilla kategori av ytterst specialiserade ekonomijournalister som rekommenderar investeringsstrategier skall undantas från förpliktelserna om genomblickbarhet. Kommissionen kan därför inte godta ändringsförslagen 6 och 7. Det skulle inte förefalla motiverat att undanta denna tämligen oansenliga kategori individer från de grundläggande villkoren för marknadens integritet som gäller för alla övriga yrkesverksamma på marknaden.
Dessutom, att till fullo eller delvis utesluta journalister från direktivets tillämpningsområde skulle innebära en harmonisering på gemenskapsnivå av begreppet ”journalist”, vilket inte är någon enkel uppgift och inte heller något som vi önskar göra. Ändringsförslag 5 innebär därför en kompromiss som föreslagits av utskottet för ekonomi och valutafrågor inför dagens sammanträde. Det är rättvist både för journalister och för allmänhetens intresse och därför godtagbart. Jag hoppas innerligt att ledamöterna här i parlamentet delar Goebbels och kommissionens syn på den här punkten. När allt kommer omkring borde ekonomijournalister, som uttryckligen rekommenderar en specifik strategi till potentiella investerare, tillkännage sina eventuella intressekonflikter. Jag kan inte se varför det inte skulle kunna vara en nyttig aspekt i det här direktivet."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Bolkestein,"5,10,3
"Commission"10,3
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples