Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-10-23-Speech-3-115"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech4
dcterms:Date	"2002-10-23"^^xsd:date4
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Afstemning4
dcterms:Language	"pt"^^xsd:language4
lpv:document identification number	"en.20021023.2.3-115"4
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2002-10-23-Speech-3-1164
lpv:speaker	lp:José Ribeiro E Castro4
lpv:spoken text	". Completando o raciocínio da minha intervenção no debate, quero sublinhar que este relatório só pode ser apoiado com entusiasmo por aqueles que acompanhem o pensamento profundo do relator, mais francamente expresso quando aqui nos falava já sobre este mesmo tema em 14 de Março de 2000: Na verdade, bem ao contrário das proclamações feitas na resolução e no debate, os riscos são ainda muitos de que a Carta, se for integrada nos Tratados e dotada de valor jurídico, seja de imediato apropriada levianamente por uma minoria militante e iluminada; e, a seguir, desviada do seu eixo, por forma a efectivamente limitar de modo muito significativo as competências dos Estados-Membros, precisamente naquele núcleo central da soberania e da autodeterminação dos respectivos povos, tendendo a sobrepor-se aos regimes de direitos fundamentais dos Estados-Membros e a subordiná-los por inteiro. Um ano e meio de vigência com vários órgãos comportando-se “como se” a Carta fosse directamente aplicável, aí estão a demonstrá-lo perigosamente, sendo de lamentar que o Parlamento adira ao atropelo e não levante a sua voz vigorosamente em defesa do Estado de Direito e das regras estabelecidas nos Tratados."@pt11
lpv:spokenAs	member; Committee on Citizens' Freedoms and Rights, Justice and Home Affairs (2002-01-17--2004-07-19)14 member; UEN (1999-11-17--2004-07-19)14 substitute; AFCO (2002-01-17--2004-07-19)14 member; Members from the European Parliament to the Joint Parliamentary Assembly of the Agreement between the African, Caribbean and Pacific States and the European Union (ACP-EU) (2002-02-06--2004-07-19)14 unknown; Partido Popular (1999-11-17--2004-07-19)14
lpv:translated text	"Idet jeg fortsætter det ræsonnement, som jeg lagde frem i mit indlæg under debatten, vil jeg gerne understrege, at denne betænkning kun kan støttes med entusiasme af dem, der deler ordførerens bagvedliggende opfattelser, udtrykt mere åbenhjertigt her i salen, da han talte om dette spørgsmål den 14. marts 2000: "Chartret repræsenterer en chance for at opbygge et moderne postnationalt". Det forholder sig nemlig således, at der helt modsat de forsikringer, som er fremsat i beslutningen og under debatten, stadig er stor risiko for, at chartret, hvis det inkorporeres i traktaterne og bliver juridisk bindende, straks letfærdigt vil blive taget til indtægt af et militant oplyst mindretal og herefter drejet i en retning, så det effektivt vil begrænse medlemsstaternes beføjelser i allerhøjeste grad på lige præcis det helt centrale punkt, der angår folkenes suverænitet og selvbestemmelse, og vil tendere til at få forrang frem for medlemsstaternes egne grundlæggende rettigheder og underordne disse fuldstændigt. Halvandet år, hvor det har haft de facto-status, og hvor flere organer har opført sig, "som om" chartret kunne finde direkte anvendelse, er nok til at vise, at faren findes, og det må derfor beklages, at Parlamentet deltager i denne trampen under fode og ikke løfter sin stemme i et kraftfuldt forsvar for retsstaten og de bestemmelser, der er indeholdt i traktaterne."@da1 ". Zur weiteren Begründung meiner Ausführungen während der Aussprache möchte ich hervorheben, dass dieser Bericht nur von denen begeistert unterstützt werden kann, die die Grundeinstellung des Berichterstatters teilen, die er ganz offen zum Ausdruck brachte, als er zu demselben Thema am 14. März 2000 hier vor uns sprach und dabei Folgendes sagte: „Die Charta bietet uns die Chance, eine moderne postnationale Gesellschaft aufzubauen.“ Tatsächlich besteht entgegen dem, was in der Entschließung und während der Debatte verkündet wurde, nach wie die große Gefahr, dass sich eine militante und aufgewiegelte Minderheit der Charta sofort, wenn sie in die Verträge integriert wird und Rechtsstatus erhält, ungezügelt bemächtigt, und dass sie dann aus der Bahn geworfen wird, um die Zuständigkeiten der Mitgliedstaaten einschneidend zu begrenzen, und zwar eben beim zentralen Kern der Souveränität und Selbstbestimmung der entsprechenden Völker mit der Absicht, sich über die Grundrechtssysteme der Mitgliedstaaten hinwegzusetzen und diese völlig unterzuordnen. Anderthalb Jahre der „de facto“-Rechtsgültigkeit verhalten sich einzelne Organen so, „als ob“ die Charta direkt anwendbar sei und liefern damit auf gefährliche Art und Weise den Beweis dafür. Leider bewegt sich das Parlament willentlich in Richtung dieses Verhängnisses und setzt sich nicht mit Nachdruck für die Verteidigung des Rechtsstaates und der in den Verträgen festgelegten Regeln ein."@de7 ". Με σκοπό να ακολουθήσω το σκεπτικό που βρίσκεται πίσω από την παρέμβαση μου στη συζήτηση, επιθυμώ να τονίσω ότι αυτή η έκθεση μπορεί να υποστηριχτεί με ενθουσιασμό από εκείνους που συμφωνούν με τη βασική φιλοσοφία του εισηγητή, που εκφράστηκε με τη μεγαλύτερη ειλικρίνεια όταν μίλησε ενώπιόν μας εδώ για αυτό ακριβώς το ζήτημα στις 14 Μαρτίου του 2000, λέγοντας ότι “Ο Χάρτης αντιπροσωπεύει μια ευκαιρία για τη δημιουργία μας σύγχρονης μετα-εθνικής κοινωνίας”. Πράγματι, σε μεγάλη αντίθεση με τις δηλώσεις που έγιναν στο ψήφισμα και κατά τη διάρκεια της συζήτησης, υπάρχει ακόμη ο σοβαρός κίνδυνος, εάν ο Χάρτης ενσωματωθεί στις Συνθήκες και αποκτήσει νομική αξία, να γίνει αντικείμενο σφετερισμού με άφρονα τρόπο από μια στρατευμένη και θερμόαιμη μειονότητα. Στη συνέχεια, θα εκτροχιαστεί, περιορίζοντας κατ’ ουσίαν την αρμοδιότητα των κρατών μελών σε σημαντικό βαθμό, ακριβώς στα ζητήματα που αφορούν τον πυρήνα της κυριαρχίας και της αυτοδιάθεσης των λαών τους, προσπαθώντας να επιβληθεί στα συστήματα των θεμελιωδών δικαιωμάτων των κρατών μελών και να κυριαρχήσει απολύτως πάνω σε αυτά. Ενάμιση χρόνο μετά από την έναρξη της πραγματικής ισχύος του, με διάφορους οργανισμούς να συμπεριφέρονται “ως εάν” ο Χάρτης να επρόκειτο να εφαρμοστεί άμεσα, το κάνουν αυτό με έναν επικίνδυνο τρόπο και είναι θλιβερό το γεγονός ότι το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο έχει την πρόθεση να κινηθεί προς την καταστροφή και δεν διατυπώνει ευθαρσώς τις απόψεις του για να υπερασπιστεί το κράτος δικαίου και τους κανόνες που έχουν καθιερωθεί στις Συνθήκες."@el8 ". To pursue the reasoning behind my intervention in the debate, I wish to emphasise that this report can only be supported enthusiastically by those who share the basic philosophy of the rapporteur, most candidly expressed when he spoke to us here on this very issue on 14 March 2000, saying ‘The Charter represents an opportunity to construct a modern post-national society’. In fact, quite contrary to the statements made in the resolution and during the debate, there is still a serious risk that the Charter, if incorporated into the Treaties and given legal value, will be immediately appropriated in the most imprudent way by a militant and fired-up minority. Next, it will be thrown off course, so as to effectively limit the competences of the Member States to a very considerable degree, precisely where the central core of the sovereignty and self-determination of their peoples are concerned, tending to superimpose itself on the systems of fundamental rights of the Member States and to subordinate them entirely. A year and a half of its being in force in all but name, with various bodies behaving ‘as if’ the Charter were directly applicable, they are proving this in a dangerous way, and it is regrettable that Parliament is willingly moving towards this disaster and is not speaking out forcefully to defend the rule of law and the rules established in the Treaties."@en3 "Para continuar con el razonamiento subyacente a mi intervención en el debate, me gustaría subrayar que este informe solamente puede ser apoyado con entusiasmo por aquellos que comparten la filosofía básica del ponente, más sinceramente expresada cuando nos habló aquí de esta cuestión el 14 de marzo de 2000, diciendo que «la Carta representa una oportunidad para construir una moderna sociedad postnacional». De hecho, al contrario que las declaraciones realizadas en la resolución y durante el debate, todavía existe un importante riesgo de que una minoría combativa se apropie de la Carta del modo más imprudente, si ésta se incorpora a los Tratados y se le da valor legal. Lo próximo será que la desvíen de su curso, con el fin de limitar de forma eficaz las competencias de los Estados miembros en un grado muy importante, precisamente en aquellos aspectos en que el núcleo central de la soberanía y la autodeterminación de sus pueblos está implicada, tendiendo a superponerse a los sistemas de derechos fundamentales de los Estados miembros y a subordinarlos totalmente. Durante el año y medio que ésta ha estado en vigor, aunque no lo esté oficialmente, comportándose varios órganos como si la Carta fuese directamente aplicable, lo han demostrado de forma peligrosa, y es lamentable que el Parlamento esté avanzando intencionadamente hacia este desastre y no se exprese enérgicamente para defender el Estado de derecho y las normas establecidas en los Tratados."@es12 ". Perustelen vielä keskustelussa esittämääni näkemystä. Haluan korostaa, että mietintöä voivat innokkaasti kannattaa vain ne, joilla on esittelijän kanssa samanlainen peruselämänkatsomus, joka näkyy selvimmin hänen täällä samasta aiheesta 14. maaliskuuta 2000 pitämässään puheessa. Tuolloin hän totesi peruskirjan tarjoavan mahdollisuuden modernin postnationalistisen yhteiskunnan rakentamiselle. Toisin kuin päätöslauselmassa ja keskustelun aikana on todettu, riskinä on yhä se, että jos perusoikeuskirja liitetään perussopimuksiin ja jos se saa lain arvon, taistelunhaluinen ja innostunut vähemmistö hyödyntävät sitä välittömästi varomattomalla tavalla. Seuraavaksi sen perusteita muutetaan, jotta jäsenvaltioiden toimivaltaa voidaan rajoittaa tehokkaasti juuri kansojen itsemääräämisoikeuden ytimen osalta, ja perusoikeuskirja yritetään asettaa jäsenvaltioiden perusoikeusjärjestelmien yläpuolelle ja alistaa ne täysin tälle järjestelmälle. Perusoikeuskirja on ollut nimellisesti voimassa vuoden, ja monet tahot käyttäytyvät niin kuin sitä voisi soveltaa suoraan ja osoittavat tämän vaarallisella tavalla. On valitettavaa, että parlamentti kulkee vapaaehtoisesti tuhoa kohti eikä puolusta kiihkeästi oikeusvaltiota ja perussopimusten määräyksiä."@fi5 "Complétant le raisonnement de mon intervention lors du débat, je voudrais souligner que ce rapport ne peut être soutenu qu’avec enthousiasme par ceux qui suivent la pensée profonde du rapporteur qu’il a exprimée plus franchement ici en parlant de ce même thème le 14 mars 2000, en affirmant que la charte représente une occasion de construire une société post-nationale moderne À vrai dire, contrairement aux proclamations de la résolution et du débat, les risques sont encore nombreux qu’une minorité militante et illuminée s’approprie immédiatement et étourdiment la charte si celle-ci est intégrée dans les Traités et dotée de valeur juridique, et si elle est ensuite détournée de son axe, pour effectivement limiter de manière fort significative les compétences des États membres, précisément dans le noyau central de la souveraineté et de l’autodétermination des peuples respectifs, en tendant à se superposer aux régimes des droits fondamentaux des États membres et à les subordonner entièrement. Une année et demie d’application " " avec différents organes se comportant "comme si" la charte était directement applicable montre bien le danger. Je regrette que le Parlement suive le mouvement et ne fasse pas entendre sa voix avec vigueur dans la défense de l’État de droit et des règles établies par les Traités."@fr6 "Per proseguire il ragionamento del mio intervento, vorrei sottolineare che la relazione può essere sostenuta con entusiasmo solo da quanti condividono la filosofia fondamentale del relatore, espressa con il più grande candore dallo stesso il 14 marzo 2000 quando ha parlato in questa sede del medesimo argomento, dicendo che “La Carta rappresenta un’opportunità per costruire una società postnazionale moderna”. Di fatto, all’esatto opposto di quanto affermato nella risoluzione e durante la discussione, continua ad esserci un serio rischio che la Carta, una volta integrata nei Trattati e provvista di valore giuridico, diventi lo strumento di una minoranza militante invasata che ne farà un uso estremamente imprudente. Successivamente la Carta verrà distorta così da limitare in modo effettivo e rilevante le competenze degli Stati membri, precisamente nel fulcro della sovranità e dell’autodeterminazione dei loro popoli, e tenderà a sovrapporsi al sistema dei diritti fondamentali degli Stati membri e a subordinarli completamente. A un anno e mezzo dalla sua entrata in vigore con vari organi che si comportano “come se” la Carta fosse direttamente applicabile, vi è una pericolosa riprova del rischio di cui ho parlato ed è deplorevole che il Parlamento stia assecondando di buon grado questo disastro senza levare la sua voce in difesa dello Stato di diritto e delle norme sancite dai Trattati."@it9 ". To pursue the reasoning behind my intervention in the debate, I wish to emphasise that this report can only be supported enthusiastically by those who share the basic philosophy of the rapporteur, most candidly expressed when he spoke to us here on this very issue on 14 March 2000, saying ‘The Charter represents an opportunity to construct a modern post-national society’. In fact, quite contrary to the statements made in the resolution and during the debate, there is still a serious risk that the Charter, if incorporated into the Treaties and given legal value, will be immediately appropriated in the most imprudent way by a militant and fired-up minority. Next, it will be thrown off course, so as to effectively limit the competences of the Member States to a very considerable degree, precisely where the central core of the sovereignty and self-determination of their peoples are concerned, tending to superimpose itself on the systems of fundamental rights of the Member States and to subordinate them entirely. A year and a half of its being in force in all but name, with various bodies behaving ‘as if’ the Charter were directly applicable, they are proving this in a dangerous way, and it is regrettable that Parliament is willingly moving towards this disaster and is not speaking out forcefully to defend the rule of law and the rules established in the Treaties."@lv10 "Als aanvulling op de gedachtegang die ik tijdens mijn interventie heb ontvouwd, wil ik graag benadrukken dat dit verslag alleen door degenen die zich bij de onderliggende gedachte van de rapporteur aansluiten enthousiast kan worden onthaald. De rapporteur heeft ons die ideeën op 14 maart 2000 reeds toegelicht, toen hij over ditzelfde onderwerp zei: . In weerwil van alle in de resolutie opgenomen verklaringen en al hetgeen hier tijdens het debat is gezegd, bestaat er nog steeds een groot risico dat een in de Verdragen opgenomen en aldus juridisch bindend Handvest meteen door een militante en “verlichte” minderheid zal worden misbruikt. Het Handvest zal dan uit zijn lagers worden gelicht en gebruikt om de bevoegdheden van de lidstaten drastisch te beperken, vooral als het gaat om fundamentele zaken, waar de soevereiniteit en het zelfbeschikkingsrecht van de volkeren voorrang moeten krijgen. De bestaande stelsels voor de grondrechten zoals die in de lidstaten gelden, zouden dan geheel aan het Handvest ondergeschikt worden gemaakt. Het Handvest is nu reeds anderhalf jaar van kracht en een aantal organen doet alsof het rechtstreeks toepasbaar is. Dat geeft toch wel aan hoe gevaarlijk deze ideeën zijn. Het is dan ook te betreuren dat het Parlement zich bij deze onzin aansluit en nalaat op overtuigende wijze zijn stem te verheffen om de rechtsstaat en de in het Verdrag vastgestelde regels te verdedigen."@nl2 ". Jag vill komplettera mitt resonemang i denna debatt genom att understryka att detta betänkande bara kan få ett entusiastiskt stöd av dem som stöder föredragandens djupa tankegångar, vilket mer uppriktigt uttrycktes redan när vi diskuterade denna fråga den 14 mars 2000. I själva verket går detta tvärs emot uttalandena i resolutionen och debatten. Det finns fortfarande många risker att en aktiv och upplyst minoritet genast lättsinnigt lägger beslag på stadgan, om den införlivas i fördragen och ges rättsligt värde, och därefter leder den in på fel spår så att den faktiskt på ett betydande sätt kommer att begränsa medlemsstaternas befogenheter, just när det gäller den fasta kärnan i form av suveränitet och självstyre hos respektive befolkningar, och tendera att sätta sig över medlemsstaternas grundläggande rättigheter och helt underordna dem. Ett och ett halvt års övervakning där flera organ som beter sig ”som om” stadgan vore direkt tillämplig, visar på dess fara, och det är beklagligt att parlamentet ansluter sig till denna kränkning och inte kraftfullt höjer sin röst till försvar för rättsstaten och fördragens bestämmelser."@sv13
lpv:unclassifiedMetadata	"Ribeiro e Castro (UEN ),"11 "por escrito"11 "“A Carta representa uma oportunidade de edificar uma sociedade pós-nacional moderna.”"11 "“de facto”"11

Named graphs describing this resource:

The resource appears as object in 2 triples

Context graph