Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-10-09-Speech-3-162"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20021009.12.3-162"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Senhor Presidente, Senhores Deputados, a esta da hora da noite cabe-nos falar sobre espécies de peixes que vivem em águas profundas e que, portanto, também participam um pouco da noite, da falta de luz, pela atmosfera aquática em que mergulham. Mas, sem ironia, direi que essas espécies de peixes que vivem fora das plataformas continentais são espécies preciosas e fazem parte da rica diversidade da vida marinha. E todos estamos de acordo que é urgente proteger essas espécies, essas unidades populacionais, da intensificação da exploração a que têm sido sujeitas nos últimos anos. De facto, a escassez de peixe na plataforma continental e nos grandes pesqueiros tem levado muitos navios e muitos pescadores a voltarem-se para essas espécies sobreviventes ou até agora praticamente ignoradas, que estão, portanto, na eminência de sofrer uma verdadeira depredação.
É, pois, absolutamente necessário proteger essas espécies de peixes, e todos estamos também de acordo que a investigação científica é indispensável porque o desconhecimento dessas espécies é ainda grande, dado que elas são, digamos, um pouco misteriosas como tudo o que é profundo, como tudo o que está distante, e a investigação científica terá que se ocupar muito mais da observação dessas unidades populacionais, dos seus ecossistemas, dos seus modos de vida, da forma de se reproduzirem, da sua fecundidade, porque há fortes receios justificados de que, tendo essas espécies um crescimento lento, sejam muito mais vulneráveis à exploração a que estão sujeitas.
Havendo acordo relativamente ao diagnóstico, havendo acordo relativamente às insuficiências da investigação, parece existir algum desacordo relativamente à metodologia de protecção, tanto quanto percebi pela intervenção do senhor comissário Franz Fischler. Todavia, não sei como é que podemos escapar à necessidade dos TAC e das quotas, velha metodologia que deu alguns resultados, embora tenha limitações; e também não vejo como podemos escapar à limitação do esforço de pesca. Sei que isto é muito sensível, porque claro está que nesta altura vêm sempre ao de cima as actividades dos pescadores, as comunidades piscatórias, os investimentos realizados. Mas, aqui, tem que funcionar o princípio da precaução. Quando não há certezas há que ter cautelas e há que ser prudente. E, por isso, tudo o que possa ser feito, ainda que sem a certeza do resultado e da eficiência do mesmo, tudo o que possa ser feito para proteger estas espécies piscatórias, estas dezenas e dezenas de espécies, algumas, porventura, até desconhecidas ou quase desconhecidas no seu modo de vida, tudo o que possa ser feito é indispensável. E por isso felicito a Comissão e o senhor deputado Michael Holmes pelo trabalho que fizeram, porque esse trabalho é precioso na defesa da natureza."@pt11
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, ærede medlemmer, vi skal nu, hvor dagen er gået på hæld, tale om fiskearter, der lever på dybt vand, og som derfor også må døje med mangel på dagslys på grund af de forhold, som gælder for deres tilværelse i havet. Uden ironi vil jeg dog gerne sige, at de fiskearter, der lever uden for kontinentalsoklen er værdifulde og en del af den maritime faunas rige mangfoldighed. Og vi er jo alle enige om, at det er meget vigtigt at beskytte disse arter, disse bestande, mod den intensive udnyttelse, som de har været udsat for i de seneste år. Færre fisk på kontinentalsøjlen og på de store fiskepladser har fået mange fartøjer og mange fiskere til at vende sig mod disse arter, der hidtil har overlevet, eller som stort set har været uden for interesse, hvilket betyder, at de nu er i fare for at blive totalt udryddet.
Det er derfor bydende nødvendigt at beskytte disse fiskearter, og vi er også alle enige om, at der må videnskabelig forskning til, da der stadig er meget, som vi ikke ved om disse arter, fordi de, om jeg så må sige, er indhyllet i en hel del mystik som alt det, der tilhører dybet eller ligger langt væk. Der må derfor forskes meget mere i disse bestande og i deres økosystemer, levevis, forplantningsmåde og frugtbarhed, fordi der er begrundet frygt for, at disse arter er meget mere sårbare over for den udnyttelse, som de er genstand for, når de kun formerer sig langsomt.
Selv om der er enighed om diagnosen, og selv om der er enighed om, at der ikke er tilstrækkelig med forskning, synes der at herske en vis uenighed om, hvilke metoder der skal tages i brug for at beskytte disse arter, hvis jeg har forstået kommissær Franz Fischlers indlæg ret. Jeg kan imidlertid ikke se, hvordan vi kan komme uden om samlede tilladte fangsmægder (TAC) og kvoter, de velkendte metoder, der trods deres begrænsninger dog har givet visse resultater, og jeg kan heller ikke se, hvordan vi kan undgå at begrænse fiskeriindsatsen. Jeg ved godt, at det er et meget følsomt spørgsmål, for nu prioriteres fiskernes levevej, fiskersamfundene og de foretagne investeringer altid højere, men i denne sag må forsigtighedsprincippet altså råde. Når vi ikke kan være sikre, må vi handle varsomt og forsigtigt. Derfor må vi gøre alt, hvad vi kan, også selv om vi ikke kan være sikre på resultatet og på, hvor effektiv vores indsats er, for at beskytte disse fiskearter, disse snesevis af arter, hvoraf nogle måske er helt ukendte eller næste ukendte i deres levevis. Jeg vil derfor gerne takke Kommissionen og Michael Holmes for deres arbejde, for det er af stor betydning for beskyttelsen af naturen."@da1
"Herr Präsident, meine Damen und Herren Abgeordneten! Es trifft sich ja ausgezeichnet, dass wir zu dieser Abendstunde über Fischarten sprechen, die in tiefen Gewässern leben und deswegen auch in gewisser Weise in der Nacht, in der Dunkelheit und in der Meeresumgebung „arbeiten“, in die sie eingetaucht sind. Nun gut, ohne Ironie möchte ich jedoch sagen, dass diese Fischarten, die entfernt von den Festlandsschelfs leben, kostbar und Teil der reichen Vielfalt des Meereslebens sind. Und wir alle stimmen doch auch darin überein, dass diese Arten, dieser Teil der Populationen dringend vor der intensiveren Ausbeutung geschützt werden müssen, der sie seit einigen Jahren ausgesetzt sind. Der Mangel an Fisch auf dem Festlandsschelf und in den großen Fischereigründen hat dazu geführt, dass viele Schiffe und viele Fischer auf diese Fischarten zurückgegriffen haben, die überlebten oder bis dato sogar praktisch ignoriert wurden und die deshalb jetzt ernsthaft der Gefahr einer Ausplünderung ausgesetzt sind.
Deshalb müssen diese Fischarten unbedingt geschützt werden, und wir sind uns ja auch darin einig, dass wissenschaftliche Forschung unerlässlich ist, denn wir wissen nur sehr wenig über diese Arten, da sie, sagen wir, etwas Geheimnisvolles an sich haben, wie alles aus der Tiefe, wie alles von weit her. Es ist viel mehr Forschung notwendig, zur Beobachtung dieser Populationen, ihrer Ökosysteme, ihrer Lebens- und Reproduktionsgewohnheiten und ihrer Fertilitätsraten, denn es steht stark zu befürchten, dass diese Arten aufgrund ihrer niedrigen Wachstumsraten gegenüber der Ausbeutung, der sie ausgesetzt sind, sehr viel anfälliger sind.
Auch wenn Einvernehmen in Bezug auf die Diagnose und die Unzulänglichkeiten der bisher durchgeführten Forschung herrscht, scheint es doch, wie ich dem Redebeitrag des Herrn Kommissar Franz Fischler entnehme, gewisse Unstimmigkeiten hinsichtlich der Schutzmethoden zu geben. Dennoch weiß ich nicht, wie wir der Notwendigkeit der TAC und der Quoten – der alten Methode, die trotz ihrer Begrenztheit doch zu einigen Ergebnissen führte – ausweichen können, und ich sehe auch nicht, wie wir um eine Begrenzung des Fischereiaufwands herumkommen. Ich weiß, das ist eine sehr heikle Frage, denn zurzeit stehen immer ganz klar die Tätigkeit der Fischer, die Fischergemeinschaften, die getätigten Investitionen im Vordergrund. In diesem Falle muss jedoch das Vorsorgeprinzip gelten. Wenn man sich nicht sicher ist, muss man behutsam und überlegt handeln. Folglich müssen wir alles Erdenkliche tun – auch wenn wir uns des Ergebnisses und der Wirksamkeit dieses Vorgehens nicht sicher sein können –, um diese Fischarten zu schützen, diese Dutzende und Aberdutzende von Arten – deren Lebensgewohnheiten uns möglicherweise gar nicht oder kaum bekannt sind. Deshalb beglückwünsche ich die Kommission und Herrn Michael Holmes zu ihrer Arbeit, denn diese Arbeit ist von grundlegender Bedeutung für den Schutz der Natur."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, κυρίες και κύριοι, ταιριάζει απόλυτα να μιλάμε μια τόσο προχωρημένη ώρα για είδη ιχθύων τα οποία ζουν στα βαθιά ύδατα και, επομένως, λειτουργούν, ως κάποιο βαθμό, στη διάρκεια της νύχτας, στο σκοτάδι, ως αποτέλεσμα του θαλάσσιου περιβάλλοντος στο οποίο διαβιούν. Ωστόσο, αφήνοντας κατά μέρος τα λογοπαίγνια, θα πω ότι αυτά τα είδη ιχθύων, τα οποία ζουν μακριά από τις ηπειρωτικές πλάκες, είναι πολύτιμα και αποτελούν μέρος της μεγάλης ποικιλίας της θαλάσσιας ζωής. Επιπλέον, όλοι συμφωνούμε ότι είναι σημαντικό να προστατεύσουμε αυτά τα είδη, αυτές τις πληθυσμιακές μονάδες, από την αυξημένη εκμετάλλευση στην οποία υπόκεινται τα τελευταία χρόνια. Μάλιστα, η ανεπάρκεια ιχθύων στην ηπειρωτική πλάκα και στις μεγάλες αλιευτικές περιοχές οδήγησε πολλά σκάφη και πολλούς αλιείς να στραφούν σε αυτά τα είδη, τα οποία έως σήμερα έχουν επιζήσει ή αγνοηθεί σε μεγάλο βαθμό και τα οποία, επομένως, οδεύουν προς το να λεηλατηθούν ολοκληρωτικά.
Συνεπώς, η προστασία αυτών των ειδών ιχθύων είναι ουσιαστικής σημασίας και, επίσης, συμφωνούμε όλοι ότι η επιστημονική έρευνα πάνω σε αυτά είναι πολύ σημαντική, καθώς είναι ακόμα πολλά αυτά που δεν γνωρίζουμε για τα εν λόγω είδη, διότι τα περιβάλλει, ας πούμε, κάποιο μυστήριο, όπως οτιδήποτε προέρχεται από τα βαθιά, οτιδήποτε προέρχεται από μακριά. Θα πρέπει να διεξαχθεί πολύ μεγαλύτερη έρευνα σχετικά με την παρατήρηση αυτών των πληθυσμιακών μονάδων, των οικοσυστημάτων τους, του τρόπου με τον οποίο ζουν και αναπαράγονται και των ποσοστών γεννητικότητάς τους. Ο λόγος είναι ότι υπάρχουν μεγάλες ανησυχίες ότι, καθώς τα είδη αυτά αναπτύσσονται με βραδύ ρυθμό, είναι πολύ περισσότερο εκτεθειμένα στην εκμετάλλευση την οποία υφίστανται.
Μολονότι υπάρχει συμφωνία ως προς τη διάγνωση και τα μειονεκτήματα της έρευνας που διεξάγεται έως τώρα, φαίνεται πως υπάρχει κάποια διαφωνία ως προς τη μεθοδολογία που θα πρέπει να χρησιμοποιήσουμε για την προστασία αυτών των ειδών, όπως μπόρεσα να καταλάβω από την παρέμβαση του Επιτρόπου Fischler. Ωστόσο, δεν βλέπω πώς μπορούμε να αποφύγουμε την ανάγκη για ένα Σύνολο Επιτρεπομένων Αλιευμάτων (TAC) και ποσοστώσεις, δηλαδή για την παλιά μεθοδολογία, η οποία απέδωσε κάποια αποτελέσματα, μολονότι έχει μειονεκτήματα· ούτε βλέπω πώς μπορούμε να αποφύγουμε τον περιορισμό των αλιευτικών προσπαθειών. Γνωρίζω ότι πρόκειται για πολύ λεπτό ζήτημα, γιατί σήμερα οι αλιευτικές δραστηριότητες, οι αλιευτικές κοινότητες και οι επενδύσεις σαφώς έχουν πάντα προτεραιότητα. Ωστόσο, σε αυτήν την περίπτωση, θα πρέπει να εφαρμοσθεί η αρχή της προφύλαξης. Στις περιπτώσεις όπου δεν μπορούμε να είμαστε σίγουροι, θα πρέπει να είμαστε προσεκτικοί και συνετοί. Επομένως, θα πρέπει να καταβάλουμε τα μέγιστα, έστω και αν δεν μπορούμε να είμαστε σίγουροι για το αποτέλεσμα και την επάρκεια αυτής της δράσης, προκειμένου να προστατεύσουμε αυτά τα είδη ιχθύων, αυτά τα πολυάριθμα είδη, οι συνήθειες μερικών από τα οποία μπορεί και να μας είναι άγνωστες ή σχεδόν άγνωστες. Συνεπώς, συγχαίρω την Επιτροπή και τον κ. Holmes για το έργο τους, γιατί το έργο αυτό είναι πολύ σημαντικό για την προστασία της φύσης."@el8
"Mr President, ladies and gentlemen, it is entirely fitting that at this time of the night we should be talking about species of fish that live in deep waters and which therefore also function to some extent in the night, in the darkness, as a result of the aquatic atmosphere in which they are immersed. Leaving irony aside, however, I shall say that these species of fish living away from the continental shelves are precious and are part of the rich diversity of marine life. We all agree, furthermore, that it is crucial to protect these species, these population units, from the heightened exploitation to which they have been subject in the last few years. In fact, the scarcity of fish on the continental shelf and in the major fishing grounds has caused many vessels and many fishermen to turn to these species that have survived or that have been largely ignored until now, and which are, consequently, on the way to suffering total despoliation.
It is, therefore, absolutely crucial to protect these fish species and we also all agree that scientific research is essential since there is still a great deal we do not know about these species because they are, shall we say, rather mysterious, like everything from the deep, like everything from afar. Much more research must be carried out on observing these population units, their ecosystems, their living and reproductive habits and their fertility rates, because there are major fears that since these species’ growth rates are slow, they are much more vulnerable to the exploitation to which they are subject.
Although there is agreement on the diagnosis and on the shortcomings of the research carried out to date, there seems to be some disagreement about the methodology with which to protect these species, as far as I could understand from Commissioner Fischler’s intervention. Nevertheless, I do not see how we can avoid the need for total allowable catches (TACs) and quotas – the old methodology, which produced some results, although it has its limitations; nor do I see how we can avoid limiting fishing efforts. I know that this is a very sensitive matter, because nowadays, the activity of fishermen, fishing communities and investments clearly always take priority. In this case, however, the precautionary principle must be applied. Where we cannot be certain, we must be cautious and prudent. Consequently, we must do everything that can be done, even though we cannot be certain about the result and the efficiency of this action, to protect these fish species, these dozens and dozens of species, the habits of some of which may even be unknown or almost unknown. I therefore congratulate the Commission and Mr Holmes on their work, because this work is crucial to the protection of nature."@en3
"Señor Presidente, Señorías, cuadra perfectamente que estemos a estas horas de la noche hablando de especies de peces de aguas profundas, que por tanto también funcionan en cierta medida por la noche, en la oscuridad, debido a la atmósfera acuática en la que se encuentran inmersos. Bromas aparte, sin embargo, debo decir que dichas especies, que se encuentran lejos de las plataformas continentales, son especies muy preciadas y forman parte de la rica y diversa fauna marina. Es más, todos estamos de acuerdo en que es fundamental proteger estas especies, estas unidades de población, de la explotación intensificada a la que se han visto sometidas en los últimos años. De hecho, la escasez de peces en las plataformas continentales y en las zonas de pesca más importantes ha hecho que muchas embarcaciones y muchos pescadores vuelvan hacia estas especies que han sobrevivido o a las que se ha prestado escasa atención hasta la fecha, y que se encuentran en vías de sufrir un expolio total.
Así pues, es absolutamente fundamental proteger estas especies, y creo que además estamos de acuerdo en que la investigación científica es esencial, ya que aún quedan muchos datos por conocer sobre estas especies porque son, por así decirlo, bastante misteriosas, como todas aquellas especies que habitan en aguas profundas, como todo aquello que se encuentran a una gran distancia. Aún deben realizarse muchas más investigaciones mediante la observación de estas unidades de población, sus ecosistemas, su vida, sus hábitos reproductivos y sus tasas de fertilidad, ya que existe el gran temor de que, debido a su lenta tasa de crecimiento, sean mucho más vulnerables a la explotación a la que se ven sometidas.
Aunque en general se está de acuerdo en el diagnóstico y en las deficiencias de las investigaciones realizadas hasta la fecha, parece que aún hay opiniones encontradas en cuanto a la metodología que debe emplearse para proteger a estas especies. Esta es la conclusión que he podido extraer a partir de la intervención del Comisario Fischler. Sin embargo, no veo cómo podremos evitar la necesidad de que existan TAC y cuotas. Esta es la vieja metodología, que ha producido algunos resultados, aunque tiene sus limitaciones; tampoco veo cómo podemos evitar la limitación del esfuerzo pesquero. Soy consciente de que se trata de una cuestión muy sensible, ya que actualmente la actividad de los pescadores, las comunidades pesqueras y las inversiones tienen absoluta prioridad. En este caso, sin embargo, es necesario aplicar el principio de cautela. Cuando no podamos estar seguros de algo, debemos ser cautos y prudentes. Por lo tanto, debemos hacer todo lo que esté en nuestra mano, a pesar de que no estar seguros de los resultados y de la eficacia de esta acción, para proteger estas especies de peces, varias docenas de especies, algunas de las cuales poseen hábitos desconocidos o casi desconocidos. Así pues, quisiera dar la enhorabuena a la Comisión y al Sr. Holmes por sus respectivos trabajos, ya que son indispensables para la protección de la naturaleza."@es12
"Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tähän aikaan illasta sopii hyvin puhua syvissä vesissä elävistä kalalajeista, jotka jossain määrin myös toimivat yön pimeydessä niiden vedenalaisesta elinympäristöstä johtuen. Jätän kuitenkin ivailut sikseen todetakseni, että nämä kaukana mannerjalustasta elävät kalalajit ovat arvokkaita ja osa merellisen elämän valtavaa monimuotoisuutta. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että on ratkaisevan tärkeää suojella näitä lajeja – näitä populaatioyksiköitä – niihin viime vuosina kohdistuneelta yhä suuremmalta riistolta. Itse asiassa kalojen niukkuus mannerjalustalla ja tärkeimmillä kalastusalueilla on aiheuttanut sen, että monet alukset ja kalastajat ovat alkaneet pyytää näitä hengissä säilyneitä tai tähän asti suureksi osaksi tuntemattomia lajeja, jotka sen vuoksi ovat vaarassa hävitä kokonaan.
Onkin ehdottoman tärkeää suojella näitä kalalajeja. Olemme yksimielisiä myös tieteellisen tutkimuksen välttämättömyydestä, koska on vielä paljon sellaista, mitä emme tiedä näistä lajeista. Ne ovat melko salaperäisiä, kuten kaikki syvyyksissä tai kaukana oleva. Näitä populaatioyksiköitä, niiden ekosysteemejä, elin- ja lisääntymistapoja sekä poikastuotantoa on tutkittava vielä paljon, koska kyseisten lajien hitaan kasvun vuoksi on olemassa suuri vaara, että ne ovat paljon muita alttiimpia kärsimään niihin kohdistuvasta riistosta.
Komission jäsen Fischlerin puheenvuoron perusteella ymmärsin, että vaikka diagnoosista ja tähän asti suoritetun tutkimuksen puutteista ollaankin yksimielisiä, näiden lajien suojeluun käytettävistä menetelmistä on vielä jonkin verran erimielisyyksiä. En kuitenkaan käsitä, miten pystyisimme toimimaan ilman suurimpia sallittuja saaliita ja kiintiöitä. Tällä vanhalla menetelmällä on saatu jonkin verran tuloksia, vaikka siinä onkin puutteensa. En myöskään käsitä, miten voimme välttää pyyntiponnistusten rajoittamisen. Tiedän, että aihe on hyvin arka, sillä nykyään kalastajien, kalastajayhteisöjen ja sijoitusten toiminta on selvästi aina etusijalla. Tässä tapauksessa on kuitenkin sovellettava ennalta varautumisen periaatetta. Silloin kun emme ole varmoja, meidän on oltava varovaisia ja harkitsevia. Vaikka emme voikaan olla varmoja tuloksista ja toiminnan tehokkuudesta, meidän on tehtävä kaikki voitava suojellaksemme näitä kymmeniä ja taas kymmeniä kalalajeja, joista muutamien elintavat voivat olla meille täysin tai lähestulkoon tuntemattomia. Onnittelenkin komissiota ja Holmesia heidän työstään, koska se on ratkaisevan tärkeää luonnon suojelemisen kannalta."@fi5
"Monsieur le Président, chers collègues, à cette heure tardive, nous sommes appelés à parler d’espèces de poissons qui vivent dans les profondeurs de la mer et qui font donc aussi un peu partie de la nuit, de l’obscurité, de par le milieu marin dans lequel elles évoluent. Mais trêve d’ironie, je dirais que ces espèces de poissons qui vivent en dehors des plateaux continentaux sont des espèces précieuses et qu’elles font partie de la riche diversité de la vie marine. Nous sommes tous d’accord pour dire qu’il est capital de protéger ces espèces, ces unités de peuplement, contre l’intensification de l’exploitation à laquelle elles ont été soumises ces dernières années. En effet, le manque de poissons sur le plateau continental et dans les grandes zones de pêche a poussé de nombreux navires et de nombreux pêcheurs à se tourner vers ces espèces survivantes ou pratiquement ignorées jusqu’à présent, qui sont donc à la veille de connaître une véritable déprédation.
Il faut absolument protéger ces espèces de poissons et nous sommes aussi tous d’accord pour dire que la recherche scientifique est indispensable parce que ces espèces sont encore fort mal connues, un peu mystérieuses, disons, comme tout ce qui est profond, tout ce qui est loin, et la recherche scientifique devra s’occuper bien plus d’observer ces unités de peuplement, leurs écosystèmes, leurs modes de vie, leur forme de reproduction, leur fécondité, car on a tout lieu de craindre qu’étant donné leur croissance lente, ces espèces sont plus vulnérables à l’exploitation dont elles font l’objet.
Il existe un consensus sur le diagnostic et les insuffisances de la recherche à ce jour, mais il semble y avoir un désaccord quant à la méthodologie de la protection, si j’ai bien compris l’intervention du commissaire Franz Fischler. Néanmoins, je ne vois pas comment nous pourrions échapper à la nécessité des TAC et des quotas, vieille méthodologie qui a donné certains résultats, malgré ses limites ; je ne vois pas non plus comment nous pourrions échapper à la limitation de l’effort de pêche. Je sais qu’il s’agit d’un sujet très sensible, pour lequel on évoque toujours les activités des pêcheurs, les communautés de pêcheurs, les investissements réalisés. Mais dans ce cas, il faut appliquer le principe de précaution. Quand on a pas de certitudes, il faut prendre ses précautions, il faut être prudent. C’est pourquoi il est indispensable de faire tout ce qui peut être fait pour protéger ces espèces halieutiques, ces dizaines et dizaines d’espèces, dont certaines sont même inconnues ou quasi inconnues dans leur mode de vie ; il faut faire tout ce qui peut être fait, sans garantie de résultat ou d’efficacité. Je félicite la Commission et M. Michael Holmes pour leur travail, parce que ce travail est précieux pour la protection de la nature."@fr6
"Signor Presidente, onorevoli colleghi, è proprio opportuno parlare a quest’ora della notte di specie di pesci che vivono in acque profonde e che pertanto funzionano in una certa misura di notte, nell’oscurità, in conseguenza delle condizioni acquatiche nelle quali sono immersi. A parte l’ironia, tuttavia, devo dire che queste specie di pesci che vivono lontano dalle piattaforme continentali sono preziosi e fanno parte della ricca diversità della vita marina. Siamo tutti d’accordo inoltre che è fondamentale proteggere tali specie, tali unità di popolazione, dall’eccessivo sfruttamento cui sono state sottoposte negli ultimi anni. Infatti, la scarsità di pesci sulla piattaforma continentale e nelle principali zone di pesca ha costretto molti pescherecci e molti pescatori a prendere in considerazione queste specie che sono sopravvissute o che finora sono state in larga misura ignorate, e che, di conseguenza, rischiano di subire un depauperamento totale.
Riveste pertanto un’importanza fondamentale proteggere tali specie di pesci e noi tutti concordiamo inoltre che la ricerca scientifica è essenziale perché vi sono molti aspetti di questi pesci che ancora non conosciamo in quanto si tratta di specie, per così dire, piuttosto misteriose, come tutto ciò che proviene dalle profondità e tutto ciò che ha confini remoti. Occorre effettuare ulteriori ricerche su tali unità di popolazione nonché sui relativi ecosistemi, sulle abitudini di vita e riproduttive e sui tassi di fertilità, perché si nutrono forti timori che, data la lentezza della crescita di tali specie, esse siano molti più vulnerabili allo sfruttamento al quale sono sottoposte.
Pur essendovi una convergenza di vedute sulla diagnosi e sulle lacune delle ricerche finora condotte, sembra regnare un certo disaccordo per quanto riguarda la metodologia con cui proteggere le specie in questione, per quanto mi è stato possibile capire dall’intervento del Commissario Fischler. Ciononostante, non vedo come si possa evitare la necessità di ricorrere ai totali ammissibili di cattura (TAC) ed ai contingenti, vale a dire la vecchia metodologia che ha dato alcuni risultati, con tutti i suoi limiti, né vedo come si possa evitare di ridurre lo sforzo di pesca. So che si tratta di una questione molto delicata, perché attualmente l’attività dei pescatori, le comunità di pesca e gli investimenti hanno sempre la priorità. In questo caso, tuttavia, si deve applicare il principio della precauzione. Dove non possiamo avere certezze, dobbiamo essere cauti e prudenti. Di conseguenza, dobbiamo fare tutto il possibile, anche se non possiamo essere certi del risultato e dell’efficacia dell’azione, per proteggere queste specie ittiche, queste dozzine e dozzine di specie, le abitudini di alcune delle quali possono essere addirittura sconosciute o quasi. Mi congratulo pertanto con la Commissione e con l’onorevole Holmes per il loro lavoro, in quanto esso è fondamentale per la protezione della natura."@it9
"Mr President, ladies and gentlemen, it is entirely fitting that at this time of the night we should be talking about species of fish that live in deep waters and which therefore also function to some extent in the night, in the darkness, as a result of the aquatic atmosphere in which they are immersed. Leaving irony aside, however, I shall say that these species of fish living away from the continental shelves are precious and are part of the rich diversity of marine life. We all agree, furthermore, that it is crucial to protect these species, these population units, from the heightened exploitation to which they have been subject in the last few years. In fact, the scarcity of fish on the continental shelf and in the major fishing grounds has caused many vessels and many fishermen to turn to these species that have survived or that have been largely ignored until now, and which are, consequently, on the way to suffering total despoliation.
It is, therefore, absolutely crucial to protect these fish species and we also all agree that scientific research is essential since there is still a great deal we do not know about these species because they are, shall we say, rather mysterious, like everything from the deep, like everything from afar. Much more research must be carried out on observing these population units, their ecosystems, their living and reproductive habits and their fertility rates, because there are major fears that since these species’ growth rates are slow, they are much more vulnerable to the exploitation to which they are subject.
Although there is agreement on the diagnosis and on the shortcomings of the research carried out to date, there seems to be some disagreement about the methodology with which to protect these species, as far as I could understand from Commissioner Fischler’s intervention. Nevertheless, I do not see how we can avoid the need for total allowable catches (TACs) and quotas – the old methodology, which produced some results, although it has its limitations; nor do I see how we can avoid limiting fishing efforts. I know that this is a very sensitive matter, because nowadays, the activity of fishermen, fishing communities and investments clearly always take priority. In this case, however, the precautionary principle must be applied. Where we cannot be certain, we must be cautious and prudent. Consequently, we must do everything that can be done, even though we cannot be certain about the result and the efficiency of this action, to protect these fish species, these dozens and dozens of species, the habits of some of which may even be unknown or almost unknown. I therefore congratulate the Commission and Mr Holmes on their work, because this work is crucial to the protection of nature."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, geachte afgevaardigden, we gaan op dit late uur een debat voeren over vissoorten die op grote diepten voorkomen en dus net als wij wezens van de nacht zijn. Ze leven daar in het donkere water, ver van het continentaal plat, maar het zijn – nu even serieus – wel degelijk waardevolle soorten. Ze maken deel uit van de enorme diversiteit van het mariene leven. We zijn het er allemaal over eens dat deze soorten en bestanden beschermd moeten worden tegen de steeds intensievere visvangst van de afgelopen jaren. De visschaarste binnen de wateren van het continentaal plat en de belangrijkste visgronden hebben ertoe geleid dat veel schepen en vissers zich zijn gaan richten op deze vissoorten, die tot nu toe nauwelijks een rol hebben gespeeld. Nu zijn deze soorten het slachtoffer van overbevissing.
We moeten deze vissoorten dus beschermen, en we zijn het er allemaal over eens dat we voor dat doel wetenschappelijk onderzoek moeten uitvoeren. We weten namelijk nog steeds vrij weinig over deze soorten – ze zijn, om het zo maar eens te zeggen, net als alles wat diep gaat of ver van ons staat ietwat mysterieus. De wetenschap moet zich daarom richten op het observeren van deze visbestanden, hun ecosystemen, hun levenswijze, de wijze waarop ze zich voortplanten en hun vruchtbaarheid. Er bestaan immers aanwijzingen dat deze soorten maar heel langzaam groeien, en dat ze daarom heel kwetsbaar zijn, zeker als er op deze wijze gevist wordt.
Er bestaat dus eensgezindheid met betrekking tot het probleem. We zijn het verder met elkaar eens dat er onvoldoende wetenschappelijke gegevens zijn. Het lijkt er echter op dat we het niet helemaal eens zijn over de wijze hoe we deze soorten moeten beschermen – dat heb ik tenminste uit de interventie van commissaris Fischler begrepen. Ik begrijp niet hoe we het zonder TAC’s en quota zouden kunnen oplossen. Het is een oude methode, die althans enige resultaten oplevert, ondanks alle tekortkomingen. Ik begrijp ook niet hoe we het zonder vangstbeperking zouden kunnen stellen. Ik weet dat dit een gevoelig onderwerp is, omdat de activiteiten van de vissers, de belangen van de vissersgemeenschappen en de gedane investeringen tegenwoordig steeds prioriteit krijgen. We moeten hier echter het voorzorgsbeginsel laten gelden: als er onzekerheid bestaat, moeten we verstandig en dus voorzichtig zijn. Alles wat er voor deze vissoorten gedaan kan worden is daarom zinvol – zelfs als we niet zeker weten hoe efficiënt zulke maatregelen zijn en welke resultaten ze opleveren. Het gaat hier om tientallen soorten, en van de wijze waarop sommige daarvan leven is ons niets of vrijwel niets bekend. Ik wil de Commissie en de heer Holmes daarom bedanken voor hun werk: hun inspanningen zijn voor de bescherming van de natuur van grote waarde."@nl2
"Herr talman, ärade ledamöter! Vid denna tid på kvällen skall vi tala om fiskarter som lever på djupt vatten och alltså också har ett slags nattligt deltagande i det här, genom bristen på ljus i den djupa vattenmiljö de lever. Men utan att ironisera vill jag säga att dessa fiskarter som lever utanför kontinentalsocklarna är värdefulla arter som är en del av den rika mångfalden i havsmiljöerna. Vi är alla överens om att det är angeläget att skydda dessa arter, dessa fiskebestånd, från den ökade exploateringen som de är utsatta för på senare år. Det lilla fiskbeståndet vid kontinentalsockeln och vid de stora fiskebankerna har fått många fartyg och fiskare att ge sig på dessa överlevande, eller till och med praktiskt taget okända arter hittills, vilka därmed är på väg att drabbas av en verklig utfiskning.
Det är alltså helt nödvändigt att skydda dessa fiskarter, och vi är också överens allihop om att den vetenskapliga forskningen är nödvändig eftersom okunskapen om dessa arter fortfarande är stor, eftersom de är litet mystiska, som allt som är djupt, som allt som befinner sig långt härifrån, och den vetenskapliga forskningen måste ägna sig mycket mer åt att observera dessa fiskebestånd, deras ekosystem, livsbeteenden, reproduktionssätt, fruktsamhet, för det finns en stark motiverad misstänksamhet om att dessa arter, då de har en långsammare tillväxt, är mycket sårbarare än andra för den exploatering de är utsatta för.
Vi är överens om diagnosen, och om den otillräckliga forskningen men det tycks råda oenighet om skyddsmetoderna enligt vad jag kunde förstå av Franz Fischlers inlägg. Jag vet dock inte hur vi skall kunna komma undan behovet av de tillåtna totalfångsterna och kvoterna, den gamla metoden som har gett vissa resultat, även om de har sina begränsningar. Jag ser inte heller hur vi skall kunna komma undan en begränsning av fiskeansträngningen. Jag vet att detta är mycket känsligt, för det är klart att i dag ser man alltid först till verksamheten hos fiskarna, fiskesamhällena och de genomförda investeringarna. Men här måste försiktighetsprincipen gälla. När vi inte vet något med säkerhet måste vi vara försiktiga och förnuftiga. Därför är allt som kan göras, även om vi inte kan bedöma resultatet och effektiviteten i det, allt som kan göras för att skydda dessa fiskarter, de många tiotalen arter, vissa vars levnadssätt kanske till och med är okänt eller nästan okänt, allt det som kan göras är nödvändigt. Därför gratulerar jag kommissionen och Michael Holmes till det arbete de har gjort, för detta arbete är nödvändigt i försvaret av naturen."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples