Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-10-09-Speech-3-154"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20021009.11.3-154"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Herr Präsident, meine lieben Kolleginnen und Kollegen, liebe Frau Kommissarin! Wir haben heute die Tatsache - das ist vielleicht auch angenehm um diese Tageszeit -, dass ich eigentlich einen einstimmig angenommenen Berichtsentwurf des Ausschusses für Haushaltskontrolle vorstellen kann, was mir sehr angenehm ist, in dem wir ausdrücklich die Ideen der Kommission im Zusammenhang mit Betrugssicherheit der Rechtsvorschriften und des Vertragsmanagements begrüßen. Es ist allemal billiger, Betrug zu vermeiden, ihm vorzubeugen, als anschließend mit großem Aufwand zu versuchen, die Dinge in Ordnung zu bringen. Ich möchte noch ein paar Punkte anführen, die wir gerne noch ein bisschen verstärkt sehen würden.
Erstens, durch die Betrugssicherheitsprüfung darf die Ausarbeitung von europäischen Rechtsvorschriften nicht ungebührlich verlängert werden. Diese darf sich auch nicht ausschließlich auf neue Gesetzesvorhaben beschränken. Vielmehr müssen auch bestehende Rechtsvorschriften auf Schwachstellen überprüft werden. Ich meine, dass es auch eine Frage der Glaubwürdigkeit ist, dass wir Politiken, von denen wir wissen, Frau Kommissarin, dass sie eine Einladung zum Betrug sind, im Zusammenhang mit diesem Gesetzesvorhaben der Kommission zu durchforschen beginnen - ich denke zum Beispiel im Landwirtschaftsbereich an die Exporterstattungen.
Zweitens, wir müssen festhalten, dass natürlich die Antibetrugseinrichtung OLAF vor allem zur Betrugs- und Korruptionsbekämpfung da ist und nicht, um die Dinge zu machen, die hier vorgeschlagen sind. Wir sind aber bereit, im Rahmen des Arbeitsprogramms 2003 zu prüfen, ob OLAF über ausreichende personelle und finanzielle Ressourcen verfügt, um die dem Amt übertragenen Aufgaben effektiv wahrzunehmen. Auch hier müssen wir darüber diskutieren, ob wir zunehmend Aufgaben an dieses Amt übertragen können. Wir haben eine Budgetkürzung für das kommende Jahr feststellen müssen. Das Parlament versucht, diese Dinge wieder einigermaßen in Ordnung zu bringen, aber es geht nicht nur um das Budget, sondern es geht ganz einfach darum, dass wir wissen, dass der Vorgänger von OLAF -UCLAF - unter anderem daran gescheitert ist, dass dieses Amt alles und damit auch nichts gemacht hat. Also wir müssen auch hier die Konzentration auf das Wesentliche in den Vordergrund stellen.
Wir meinen, dass die Standardverträge und Vereinbarungen entwickelt und zentral erfasst werden sollten. Das hätte auch zur Folge, dass Vertragnehmer und Vertragsvorgänge leichter verfolgt und kontrolliert werden könnten. In die Verträge und Vereinbarungen sollten unseres Erachtens eine Klausel aufgenommen werden, bei der diejenigen Partner von der Vergabe zukünftiger Verträge ausgeschlossen werden, die sich ein Betrugsvergehen haben zu Schulden kommen lassen. Auch hier fordern wir die Kommission auf, vor allem einmal die heute schon bestehenden Möglichkeiten konsequenter anzuwenden. Es ist ein Trauerspiel, wenn wir sehen, dass im Zusammenhang mit EUROSTAT zum Beispiel immer wieder darauf verwiesen wird, dass man einzelne Firmen, die nachgewiesenermaßen schon bei der Ausschreibung falsche Angaben gemacht haben, nicht rausschmeißen kann. Wo sind wir denn? Das ist doch eine Frage der Glaubwürdigkeit! Betrugsbekämpfung an sich ist eine Frage der Glaubwürdigkeit, und die muss die Kommission in verschiedenen Bereichen noch erbringen.
Nochmals, wir sind sehr zufrieden mit dem, was die Kommission hier vorlegt. Es wird um die Umsetzung gehen. Es wird darum gehen, wie seriös und mit welcher Transparenz man die Schwachstellen bei den eigenen Rechtsvorschriften letztendlich beseitigen will. Wir sind als Parlament in der Frage auf der Seite der Kommission - das möchte ich der Frau Kommissarin hier eindeutig sagen -, aber wir brauchen die Offenheit, wir brauchen auch letztendlich die Transparenz, um gemeinsam an diesen Problemen arbeiten zu können."@de7
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, kære kolleger, kære fru kommissær, vi har i dag den kendsgerning - det er måske også behageligt på denne tid af dagen - at jeg faktisk kan præsentere et enstemmigt vedtaget forslag til betænkning fra Budgetkontroludvalget, hvilket passer mig meget fint, hvor vi udtrykkeligt bifalder Kommissionens idéer i forbindelse med beskyttelse af lovgivning og kontraktforvaltning mod svig. Det er til enhver tid billigere at undgå svig, at forebygge svig, end efterfølgende at forsøge med stort arbejde at bringe orden i tingene. Jeg vil gerne nævne endnu et par punkter, som vi gerne så styrket en smule.
For det første må udarbejdelsen af en europæisk lovgivning ikke forlænges urimeligt på grund af svigbeskyttelsesproceduren. Den må heller ikke udelukkende begrænses til nye lovgivningsprocedurer. Eksisterende retsforskrifter skal snarere prøves med henblik på svage punkter. Jeg mener, at det også er et spørgsmål om troværdighed, at vi begynder at granske politikker, om hvilke vi ved, fru kommissær, at de er en invitation til svig, i forbindelse med Kommissionens lovgivningsprocedure - jeg tænker f.eks. på eksportrestitutionerne på landbrugsområdet.
For det andet skal vi holde fast i, at antisvigkontoret OLAF naturligvis især er der til bekæmpelse af svig og korruption og ikke for at gøre de ting, som bliver foreslået her. Men vi er parate til som led i arbejdsprogrammet for 2003 at kontrollere, om OLAF råder over tilstrækkelige personalemæssige og økonomiske ressourcer til at varetage de opgaver, som kontoret er blevet pålagt, effektivt. Også her skal vi diskutere, om vi i stigende grad kan overføre opgaver til dette kontor. Vi har måttet konstatere en budgetreduktion for det kommende år. Parlamentet forsøger at bringe disse ting nogenlunde i orden igen, men det handler ikke kun om budgettet, det handler derimod simpelthen om, at vi ved, at forgængeren for OLAF - UCLAF - bl.a. mislykkedes, fordi dette kontor gjorde alt og dermed intet. Vi skal altså også sætte koncentrationen om det væsentlige i centrum her.
Vi mener, at standardkontrakterne og aftalerne bør udvikles og udarbejdes centralt. Det ville også betyde, at kontrahenter og kontraktforløb lettere ville kunne følges og kontrolleres. I kontrakterne og aftalerne bør der efter vores mening optages en klausul, hvor de partnere, der er skyldige i en svigagtig overtrædelse, udelukkes fra tildelingen af fremtidige kontrakter. Også her opfordrer vi Kommissionen til især at anvende de muligheder, der eksisterer i dag, mere konsekvent. Det er en tragedie, når vi ser, at der i forbindelse med Eurostat f.eks. igen og igen gøres opmærksom på, at man ikke kan smide enkelte firmaer ud, som bevisligt allerede i forbindelse med udbuddet har givet falske oplysninger. Hvor er vi så henne? Det er dog et spørgsmål om troværdighed! Bekæmpelse af svig i sig selv er et spørgsmål om troværdighed, og den skal Kommissionen stadig tilvejebringe på forskellige områder.
Endnu en gang må jeg sige, at vi er meget tilfredse med det, Kommissionen fremlægger her. Det vil handle om gennemførelsen. Det vil handle om, hvor seriøst og med hvilken gennemsigtighed man i sidste ende ønsker at fjerne de svage steder i sin egen lovgivning. Vi i Parlamentet er på Kommissionens side i spørgsmålet - det vil jeg germe sige tydeligt til kommissæren her - men vi har brug for åbenhed, vi har også i sidste ende brug for gennemsigtighed for i fællesskab at kunne arbejde med disse problemer."@da1
"Κύριε Πρόεδρε, κυρία Επίτροπε, κυρίες και κύριοι, είναι γεγονός – ίσως ένα ευχάριστο γεγονός γι’ αυτήν την ώρα της ημέρας – ότι είμαι σε θέση να σας παρουσιάσω σήμερα ένα σχέδιο έκθεσης που έγινε ομόφωνα δεκτό από την Επιτροπή Ελέγχου του Προϋπολογισμού. Μου είναι εξαιρετικά ευχάριστο ότι επικροτούμε απερίφραστα τις ιδέες της Επιτροπής σε σχέση με τη θωράκιση της νομοθεσίας και της διαχείρισης των συμβάσεων κατά της απάτης. Είναι πάντα πιο καλό να αποφεύγεται και να προλαμβάνεται η απάτη παρά να επιχειρούμε εκ των υστέρων και με μεγάλες δαπάνες να βάλουμε ξανά τα πράγματα στη θέση τους. Θέλω να αναφερθώ σε ορισμένα ακόμη σημεία που θα θέλαμε να δούμε να ενισχύονται κάπως περισσότερο.
Πρώτον, ο έλεγχος της απάτης δεν πρέπει να επιτρέψει αδικαιολόγητες καθυστερήσεις ως προς την προετοιμασία της ευρωπαϊκής νομοθεσίας. Επίσης, δεν πρέπει να περιορίζεται αποκλειστικά στα νέα νομοσχέδια. Αντίθετα, πρέπει να εξεταστεί και η υφιστάμενη νομοθεσία ως προς ενδεχόμενα κενά. Πιστεύω ότι είναι επίσης ζήτημα αξιοπιστίας να αρχίσουμε να εξετάζουμε σε συνδυασμό με αυτό το σχέδιο νόμου της Επιτροπής και πολιτικές που γνωρίζουμε, κυρία Επίτροπε, ότι αποτελούν πρόκληση για διάπραξη απάτης – ως παράδειγμα έρχονται στον νου μου οι επιστροφές κατά τις εξαγωγές στον τομέα της γεωργίας.
Δεύτερον, πρέπει να εμμείνουμε στον πρωταρχικό σκοπό της Υπηρεσίας Καταπολέμησης της Απάτης, της OLAF, που είναι ασφαλώς η καταπολέμηση της απάτης και της διαφθοράς και όχι το να κάνει τα πράγματα που προτείνονται εδώ. Είμαστε ωστόσο διατεθειμένοι να εξετάσουμε στο πλαίσιο του προγράμματος εργασίας του 2003 εάν η OLAF διαθέτει επαρκείς ανθρώπινους και οικονομικούς πόρους για να φέρει επιτυχώς εις πέρας τα καθήκοντα που της έχουν ανατεθεί. Στο σημείο αυτό, πρέπει επίσης να συζητήσουμε για το εάν μπορούμε να μεταβιβάσουμε αυξημένα καθήκοντα στην εν λόγω υπηρεσία. Υποχρεωθήκαμε να διαπιστώσουμε περικοπή του προϋπολογισμού του επομένου χρόνου. Το Κοινοβούλιο προσπαθεί να βάλει τα πράγματα και πάλι σε κάποια τάξη, ωστόσο το θέμα δεν είναι μόνο ο προϋπολογισμός, παρά απλά το γεγονός ότι γνωρίζουμε πως μία από τις αιτίες της αποτυχίας της υπηρεσίας που προηγήθηκε της OLAF, δηλαδή της UCLAF, ήταν ότι έκανε τα πάντα και γι’ αυτό δεν κατάφερνε τίποτα. Επομένως, πρέπει να επικεντρωθούμε και εδώ στα ουσιώδη.
Κατά την άποψή μας, οι τυποποιημένες συμβάσεις και συμφωνίες πρέπει να διατυπώνονται και να συλλέγονται κεντρικά. Αυτό θα διευκόλυνε την παρακολούθηση και τον έλεγχο των συμβαλλομένων και των μεταξύ τους συναλλαγών. Κατά τη γνώμη μας, πρέπει να ενσωματωθεί στις συμβάσεις και συμφωνίες μία ρήτρα που θα αποκλείει από την ανάθεση μελλοντικών συμβάσεων εταίρους που έχουν βρεθεί ένοχοι απάτης. Εδώ καλούμε επίσης την Επιτροπή να δώσει προτεραιότητα στη συνεπέστερη εφαρμογή των υφισταμένων ήδη δυνατοτήτων. Είναι θλιβερό, για παράδειγμα, να επισημαίνει επανειλημμένα η EUROSTAT ότι δεν μπορούν να αποκλειστούν ορισμένες εταιρείες ακόμα και όταν έχει αποδειχθεί πως έδωσαν ψευδή στοιχεία ήδη κατά το στάδιο της προκήρυξης ενός διαγωνισμού. Πού πάμε λοιπόν; Αυτό είναι ασφαλώς θέμα αξιοπιστίας! Η καταπολέμηση της απάτης είναι βασικά θέμα αξιοπιστίας και η αξιοπιστία είναι κάτι που η Επιτροπή δεν έχει ακόμη επιτύχει σε διάφορους τομείς.
Επαναλαμβάνω ότι είμαστε πολύ ικανοποιημένοι με όσα μας υπέβαλε η Επιτροπή. Το ζητούμενο θα είναι όμως ο τρόπος εφαρμογής τους. Το ζητούμενο θα είναι σε τελευταία ανάλυση με πόση σοβαρότητα και διαφάνεια θέλουμε να απαλείψουμε τα αδύνατα σημεία της δικής μας νομοθεσίας. Θα ήθελα να πω ξεκάθαρα στην κ. Επίτροπο ότι ως προς το ζήτημα αυτό είμαστε απόλυτα με το μέρος της Επιτροπής, όμως για να μπορέσουμε να συνεργαστούμε ως προς αυτά τα προβλήματα, χρειάζεται ο ανοιχτός χαρακτήρας και σε τελευταία ανάλυση χρειάζεται και διαφάνεια."@el8
".
Mr President, Commissioner, ladies and gentlemen, it is a fact – perhaps an agreeable fact at this hour of the day – that I am able today to present to you a draft report that has been unanimously adopted by the Committee on Budgetary Control. I take great pleasure in the fact that we expressly welcome the Commission's ideas relating to the fraud-proofing of legislation and contract management. It is always cheaper to avoid or prevent fraud than it is to attempt, after the event and at great expense, to put things right. I would like to bring up a couple of other items that we would like to see reinforced.
Firstly, fraud-proofing must not be allowed to unduly prolong the preparation of European legislation, nor must it be limited exclusively to new draft laws. On the contrary, existing legislation must also be checked for flaws. I believe it to be also a credibility issue that we should, in tandem with this draft law from the Commission, start to scrutinise policies that we know, Commissioner, to be an invitation to fraud – the examples that come to my mind include export refunds in the area of agriculture.
Secondly, we have to hold fast to the primary purpose of the anti-fraud office, OLAF, which is, of course, to combat fraud and corruption and not to do the things proposed here. We are prepared, however, within the framework of the 2003 work programme, to examine whether OLAF has sufficient human and financial resources at its disposal to effectively perform the duties transferred to it. Here too we have to discuss whether we can transfer an increasing number of tasks to this Office. We have had to note a cut in its budget for the coming year. Parliament is trying to get matters back in some sort of order, but this is not just about the Budget; it is quite simply about the fact that we know that one of the reasons for the failure of OLAF's predecessor, UCLAF, was that it did everything and therefore managed nothing. The main focus here, then, must be on the essentials.
It is our view that standard contracts and agreements should be drawn up and collected centrally, and that this would make it easier to track and monitor parties to contracts and transactions under them. We take the view that a clause should be incorporated into the contracts and agreements to exclude from the award of future contracts those partners guilty of any fraudulent act. Here too we urge the Commission to give priority to more consistent application of the options that are already available. It is a tragedy, for example, when EUROSTAT repeatedly points out that firms cannot be got rid of even when it is proven that they gave false information as early as the stage of putting out to tender. Where does that get us? That is surely a credibility issue! The combating of fraud is essentially a credibility issue, and credibility is something the Commission has yet to provide in various areas.
To repeat, we are very satisfied with what the Commission has submitted here. What really will make a difference is how it is implemented. What will matter, in the final analysis, is how seriously and with what transparency we want to remove the flaws from our own legislation. I would like to tell the Commissioner without any equivocation that, on this issue, we in Parliament are standing alongside the Commission, but we need openness, and, when it comes down to it, we also need transparency, if we are to be able to work together on these problems."@en3
".
Señor Presidente, Comisaria, Señorías, ya es un hecho –quizás muy bienvenido a esta hora del día– que pueda presentarles hoy un proyecto de informe que ha sido adoptado de forma unánime por la Comisión de Control Presupuestario. Me produce una enorme satisfacción que todos acojamos favorablemente y de forma expresa las ideas de la Comisión sobre la lucha contra el fraude de la legislación y de la gestión de contratos. Siempre resulta más barato evitar o prevenir el fraude que intentar subsanar los daños
y a un elevado coste. Me gustaría someter a discusión un par de cuestiones más que quisiera ver reforzadas.
En primer lugar, no debe permitirse que la lucha contra el fraude prolongue indebidamente la preparación de la legislación europea, ni tampoco debe limitarse exclusivamente a los nuevos proyectos de ley. Al contrario, hay que comprobar que la legislación actual no tenga fallos. Creo que debe considerarse igualmente una cuestión que afecta a la credibilidad y que deberíamos, junto con este proyecto de ley de la Comisión, comenzar a evaluar las políticas de las que ya sabemos, Comisaria, que son una invitación al fraude; los ejemplos en los que estoy pensando incluyen las restituciones a la exportación en la agricultura.
En segundo lugar, tenemos que mantenernos firmes con respecto al objetivo fundamental de la oficina antifraude, la OLAF, que debe combatir, evidentemente, el fraude y la corrupción y no hacer las cosas propuestas aquí. Sin embargo, estamos dispuestos, en el marco del programa de trabajo de 2003, a examinar si la OLAF tiene a su disposición los recursos humanos y económicos necesarios para llevar a cabo de forma eficaz las tareas que se le han encomendado. En este punto debemos discutir también si podemos ir transfiriendo un número cada vez mayor de tareas a esta oficina. Hemos asistido a una reducción de su presupuesto para el año que viene. El Parlamento está intentando poner un poco de orden en todas estas cuestiones, pero no se trata sólo del Presupuesto, sino simplemente del hecho de que sabemos que una de las razones del fracaso de la predecesora de la OLAF, la UCLAF, era que abarcaba muchas materias y que por lo tanto no llegaba a gestionar nada. La cuestión principal es, por lo tanto, centrarse en los temas esenciales.
Nuestra opinión es que los contratos estándar y los acuerdos deberían redactarse y recopilarse de forma centralizada, y que esto haría más fácil localizar y controlar a las partes contratantes y las transacciones contractuales. Pensamos que debería incluirse una cláusula en los contratos y acuerdos para excluir de la adjudicación de contratos a los contratistas culpables de cualquier acto fraudulento. En este punto, debemos instar a la Comisión a que dé prioridad a una aplicación más coherente de las opciones que ya se encuentran disponibles. Es un desastre, por ejemplo, cuando EUROSTAT subraya repetidamente la imposibilidad de deshacerse de empresas de las que se ha demostrado que proporcionaron información falsa en una fase tan temprana como la licitación pública. ¿A dónde nos lleva esto? Por supuesto, se trata de una cuestión de credibilidad. El combate contra el fraude es fundamentalmente una cuestión de credibilidad, y la credibilidad es algo que la Comisión tiene que demostrar en varias áreas.
Quisiera reiterar que estamos muy satisfechos de lo que la Comisión ha presentado aquí. Lo que marcará realmente la diferencia es la forma en que se aplique. Lo que pesará, en última instancia, será el grado de seriedad y transparencia con que se eliminen los fallos de nuestra propia legislación. Me gustaría decir a la Comisaria sin temor a equivocarme que, en este tema, en el Parlamento nos situamos al lado de la Comisión, pero que necesitamos apertura y, llegado el momento, también transparencia, si lo que pretendemos es trabajar juntos para atajar estos problemas."@es12
".
Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, on tosiasia – ehkä miellyttäväkin sellainen tähän aikaan päivästä – että voin tänään esitellä teille talousarvion valvontavaliokunnan yksimielisesti hyväksymän mietintöluonnoksen. Olen erittäin mielissäni siitä, että suhtaudumme selkeän myönteisesti komission ajatuksiin, jotka koskevat petoksiin varautumista lainsäädännössä ja sopimusten hallinnoinnissa. Tulee halvemmaksi välttää ja ennaltaehkäistä petoksia kuin yrittää oikaista asioita vasta jälkeenpäin suurin kustannuksin. Haluan käsitellä muutamaa muuta aihetta, jotka mielestämme kaipaisivat lisätukea.
Ensinnäkään petoksiin varautuminen ei saa pitkittää kohtuuttomasti yhteisön lainsäädännön valmistelua, eikä sitä saa rajoittaa yksinomaan uuteen lainsäädäntöön, vaan myös nykyinen lainsäädäntö on tarkistettava puutteiden varalta. Arvoisa komission jäsen, samalla kun tutkimme komission lakiehdotusta, meidän pitäisi mielestäni uskottavuuden vuoksi tutkia tarkoin myös politiikan aloja, joiden tiedämme tarjoavan tilaisuuksia petoksiin. Mieleeni tulee maatalouden alan vientitukiin liittyviä esimerkkejä.
Meidän on myös pitäydyttävä tiukasti Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) pääasiallisessa tehtävässä, joka on tietenkin petosten ja lahjonnan torjuminen, eivätkä mietinnössä ehdottamamme asiat. Vuodeksi 2003 laaditun työohjelman yhteydessä olemme kuitenkin valmistautuneet tutkimaan, onko OLAF:lla käytössään riittävästi henkilöstöä ja taloudellisia resursseja, jotta se voi suorittaa tehokkaasti sille siirretyt tehtävät. Tässäkin yhteydessä on keskusteltava, voidaanko petostentorjuntavirastolle siirtää yhä useampia tehtäviä. Olemme panneet merkille, että sen ensi vuoden määrärahoja on vähennetty. Parlamentti yrittää saada asioita jonkinlaiseen järjestykseen, mutta kyse ei ole pelkästään talousarviosta. Tiedämme yksinkertaisesti, että OLAF:n edeltäjä, petostentorjunnan koordinointiyksikkö UCLAF, epäonnistui muun muassa siksi, että se teki kaiken, eikä sen vuoksi pystynyt mihinkään. Tässä kysymyksessä on siis keskityttävä olennaiseen.
Mielestämme standardisopimusten laatiminen ja kerääminen olisi keskitettävä, sillä se helpottaisi sopimusosapuolten ja heidän liiketoimiensa jäljittämistä ja seurantaa. Katsomme, että sopimuksiin olisi sisällytettävä lauseke, jonka mukaan petoksiin syyllistyneiden osapuolten kanssa ei vastedes tehdä sopimuksia. Tässäkin asiassa kehotamme komissiota ennen kaikkea soveltamaan johdonmukaisemmin jo käytettävissä olevia vaihtoehtoja. On erittäin valitettavaa, että esimerkiksi Eurostat ilmoittaa toistuvasti, ettei yrityksiä voida sulkea pois, vaikka ne todistettavasti antoivat vääriä tietoja jo tarjouksen tekemisen yhteydessä. Mitä tästä seuraa? Kyse on tietenkin uskottavuudesta. Petosten torjunta on pohjimmiltaan uskottavuuskysymys, ja uskottavuutta komission on hankittava vielä monilla aloilla.
Toistan vielä, että olemme erittäin tyytyväisiä komission ehdotukseen. Tärkeintä kuitenkin on, miten se pannaan täytäntöön. Eniten merkitsee loppujen lopuksi se, kuinka vakavasti ja avoimesti haluamme poistaa puutteet omasta lainsäädännöstämme. Haluan sanoa komission jäsenelle kiertelemättä, että tässä asiassa parlamentti seisoo komission rinnalla. Tarvitsemme kuitenkin avoimuutta ja tarpeen tullen myös suoruutta, jos aiomme pystyä yhdessä käsittelemään näitä ongelmia."@fi5
"Monsieur le Président, chers collègues, Madame la Commissaire, je peux vous présenter aujourd’hui, et c’est peut-être également agréable à cette heure de la journée, un projet de rapport qui a été adopté à l’unanimité par la commission du contrôle budgétaire, ce qui m’est très agréable dans la mesure où nous reprenons très clairement les idées de la Commission en ce qui concerne l’étanchéité à la fraude de la législation et de la gestion des contrats. Il revient toujours moins cher d’éviter la fraude, de la prévenir, que d’essayer par la suite, à grands frais, de remettre les choses en ordre. Je souhaiterais encore aborder quelques points que nous voudrions voir encore renforcés.
Premièrement, le processus législatif européen ne doit pas être indûment freiné par les efforts d’étanchéité à la fraude. Ils ne doivent pas se limiter exclusivement aux nouvelles procédures législatives. Au contraire, il faut vérifier que les législations déjà existantes n’ont pas de point faible. Je pense que c’est aussi une question de crédibilité que nous commencions à examiner, à la lumière de cette proposition législative de la Commission, les politiques dont nous savons, Madame la Commissaire, qu’elles sont une invitation à la fraude, je pense en particulier aux restitutions à l'exportation dans le domaine agricole.
Deuxièmement, nous devons maintenir que l’Office européen de lutte antifraude, l’OLAF, est là avant tout pour lutter contre la fraude et la corruption et non pour prendre en charge les missions qui sont proposées ici. Nous sommes toutefois prêts, dans le cadre du programme de travail 2003, à vérifier si l’OLAF dispose des ressources humaines et financières suffisantes pour pouvoir effectivement prendre en charge les missions qui lui sont transférées. Nous devons également nous demander, à ce stade de la discussion, si nous pouvons confier des tâches supplémentaires à cette instance. Nous avons dû constater une diminution de son budget pour l’année à venir. Le Parlement tente de rectifier les choses dans la mesure du possible, mais il ne s’agit pas seulement du budget, mais aussi du fait que le prédécesseur de l’OLAF, l’UCLAF, a échoué en partie parce qu'il avait trop de choses en charge et, dès lors, n’a rien pu faire. Nous devons donc ici aussi nous concentrer sur l’essentiel.
Nous pensons que des contrats et conventions types devraient être élaborés et enregistrés de façon centralisée. Cela permettrait également de pouvoir suivre et contrôler plus facilement les parties au contrat et les transactions y afférentes. Selon nous, il faudrait inclure dans les contrats et conventions une clause visant à exclure des procédures de passation de contrats à venir les parties qui auraient été convaincues de fraude. Ici aussi, nous demandons à la Commission de mieux utiliser les possibilités existantes. C’est une tragédie, par exemple, lorsque Eurostat indique à maintes reprises qu'il est impossible de se débarrasser d'entreprises pour lesquelles il a été démontré qu’elles avaient fourni des données erronées lors de l’appel d’offres. Où allons-nous ? C’est une question de crédibilité ! La lutte contre la fraude est en soi une question de crédibilité et la Commission doit encore en faire preuve dans différents domaines.
Encore une fois, nous sommes tout à fait satisfaits de ce que présente la Commission. Tout dépendra de la transposition. Ce qui comptera, en dernière analyse, c'est avec quel sérieux et quelle transparence nous serons prêts à combler les lacunes de notre propre législation. Sur cette question, le Parlement est du côté de la Commission, je souhaite le dire très clairement à Madame la Commissaire, mais nous avons besoin de franchise, nous avons aussi besoin, en fin de compte, de transparence afin de pouvoir travailler ensemble sur ce problème."@fr6
".
Signor Presidente, signor Commissario, onorevoli colleghi, è una realtà – e forse una piacevole realtà a quest’ora della giornata – il fatto che oggi io sia in grado di sottoporvi una bozza di relazione approvata all’unanimità dalla commissione per il controllo dei bilanci. Mi fa particolarmente piacere che le idee espresse dalla commissione per i bilanci sull’impermeabilità alle frodi della legislazione e della gestione dei contratti siano state esplicitamente recepite. E’ sempre meno oneroso evitare o prevenire le frodi che cercare, una volta portate alla luce, di riparare ai danni da esse prodotti, a costi molto elevati. Desidero sollevare altri due punti che meritano di essere evidenziati.
In primo luogo, è opportuno fare in modo che la verifica dell’impermeabilità alle frodi non prolunghi indebitamente il processo di elaborazione della legislazione europea, né che sia limitata a nuovi disegni di legge. Al contrario, la legislazione attualmente in vigore deve essere sottoposta a controlli per individuare eventuali irregolarità. Signor Commissario, credo anche che sia una questione di credibilità, in parallelo all’approvazione di questo progetto legislativo della Commissione, il fatto di iniziare a valutare criticamente politiche che sappiamo essere un invito alle frodi – fra gli esempi che mi vengono in mente ricordo le restituzioni alle esportazioni nel settore agricolo.
In secondo luogo, dobbiamo attenerci fermamente a quella che è la missione principale dell’Ufficio per la lotta antifrode, l’OLAF, ossia combattere contro le frodi e la corruzione, non attuare le azioni proposte in questa sede. Nel quadro del programma di lavoro per il 2003 siamo disposti, tuttavia, a valutare se l’OLAF possieda o meno le risorse finanziarie e umane adeguate a svolgere effettivamente i compiti conferitigli. A questo proposito dobbiamo discutere dell’eventuale attribuzione di un numero crescente di funzioni a tale Ufficio. Abbiamo notato un taglio nel bilancio del prossimo anno. Il Parlamento si sta adoperando per riportare un certo ordine, ma non soltanto nel bilancio; siamo consapevoli, infatti, che il fallimento dell’UCLAF, il predecessore dell’OLAF, è attribuibile, fra le altre cose, al fatto che tale ufficio, occupandosi di tutto, di fatto non concludeva nulla. Bisognerà quindi concentrare l’attenzione sulle questioni essenziali.
A nostro avviso, i contratti e le convenzioni
dovrebbero essere redatti e raccolti a livello centrale: ciò consentirebbe una più facile tracciabilità e un maggiore controllo dei contraenti e delle operazioni contrattuali. Riteniamo inoltre che nei contratti e negli accordi dovrebbe essere inserita una clausola che escluda dalle future procedure di aggiudicazione di appalti le parti che si siano rese colpevoli di frodi. Anche a questo proposito sollecitiamo la Commissione a dare priorità ad un’applicazione più coerente delle opzioni già disponibili. E’ tragico, per esempio, non riuscire a liberarsi di certe aziende nemmeno quando Eurostat prova che hanno fornito false informazioni fin dalla fase di presentazione delle offerte. Dove ci conduce tutto ciò? Indubbiamente è una questione di credibilità. La lotta antifrode pone essenzialmente il problema di essere credibili, un traguardo che la Commissione deve ancora dimostrare di avere raggiunto in vari settori.
Ribadiamo la nostra grande soddisfazione per il progetto legislativo presentato dalla Commissione. Ora bisogna vedere in che modo tutto questo verrà messo in pratica perché ciò che veramente conta, in ultima analisi, è quanto seriamente e con quale livello di trasparenza intendiamo eliminare le lacune della nostra legislazione. A tale proposito, desidero dire chiaramente al Commissario che noi in Parlamento siamo dalla parte della Commissione, ma abbiamo bisogno di apertura, e l’apertura non può prescindere dalla trasparenza, se vogliamo riuscire a cooperare per la risoluzione di questi problemi."@it9
".
Mr President, Commissioner, ladies and gentlemen, it is a fact – perhaps an agreeable fact at this hour of the day – that I am able today to present to you a draft report that has been unanimously adopted by the Committee on Budgetary Control. I take great pleasure in the fact that we expressly welcome the Commission's ideas relating to the fraud-proofing of legislation and contract management. It is always cheaper to avoid or prevent fraud than it is to attempt, after the event and at great expense, to put things right. I would like to bring up a couple of other items that we would like to see reinforced.
Firstly, fraud-proofing must not be allowed to unduly prolong the preparation of European legislation, nor must it be limited exclusively to new draft laws. On the contrary, existing legislation must also be checked for flaws. I believe it to be also a credibility issue that we should, in tandem with this draft law from the Commission, start to scrutinise policies that we know, Commissioner, to be an invitation to fraud – the examples that come to my mind include export refunds in the area of agriculture.
Secondly, we have to hold fast to the primary purpose of the anti-fraud office, OLAF, which is, of course, to combat fraud and corruption and not to do the things proposed here. We are prepared, however, within the framework of the 2003 work programme, to examine whether OLAF has sufficient human and financial resources at its disposal to effectively perform the duties transferred to it. Here too we have to discuss whether we can transfer an increasing number of tasks to this Office. We have had to note a cut in its budget for the coming year. Parliament is trying to get matters back in some sort of order, but this is not just about the Budget; it is quite simply about the fact that we know that one of the reasons for the failure of OLAF's predecessor, UCLAF, was that it did everything and therefore managed nothing. The main focus here, then, must be on the essentials.
It is our view that standard contracts and agreements should be drawn up and collected centrally, and that this would make it easier to track and monitor parties to contracts and transactions under them. We take the view that a clause should be incorporated into the contracts and agreements to exclude from the award of future contracts those partners guilty of any fraudulent act. Here too we urge the Commission to give priority to more consistent application of the options that are already available. It is a tragedy, for example, when EUROSTAT repeatedly points out that firms cannot be got rid of even when it is proven that they gave false information as early as the stage of putting out to tender. Where does that get us? That is surely a credibility issue! The combating of fraud is essentially a credibility issue, and credibility is something the Commission has yet to provide in various areas.
To repeat, we are very satisfied with what the Commission has submitted here. What really will make a difference is how it is implemented. What will matter, in the final analysis, is how seriously and with what transparency we want to remove the flaws from our own legislation. I would like to tell the Commissioner without any equivocation that, on this issue, we in Parliament are standing alongside the Commission, but we need openness, and, when it comes down to it, we also need transparency, if we are to be able to work together on these problems."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, geachte afgevaardigden, geachte commissaris, het verheugt mij dat ik u vandaag een ontwerpverslag kan presenteren dat – en dat is misschien wel aangenaam op dit uur – eigenlijk unaniem is goedgekeurd door de Commissie begrotingscontrole. Wij verwelkomen nadrukkelijk de ideeën van de Commissie inzake de fraudebestendigheid van wetgeving en contractbeheer. Ook bij fraude geldt dat voorkomen beter is dan genezen. En dat is nog goedkoper ook. Ik zal nog een paar punten aanstippen die volgens ons nog wat beter kunnen.
Ten eerste mag de opstelling van Europese wetgeving niet onnodig worden vertraagd door het onderzoek naar fraudebestendigheid. Dit onderzoek moet ook niet worden beperkt tot nieuwe wetsontwerpen. Integendeel, ook bestaande wetten moeten worden gecontroleerd op zwakke plekken. Mijns inziens is het ook een kwestie van geloofwaardigheid dat wij beleidsvormen waarvan wij weten, mevrouw de commissaris, dat ze uitnodigen tot fraude in het kader van dit wetsvoorstel van de Commissie gaan onderzoeken – ik denk hierbij bijvoorbeeld aan de uitvoerrestituties op landbouwgebied.
Ten tweede vinden wij dat het fraudepreventiebureau OLAF zich in de eerste plaats moet bezighouden met fraude- en corruptiebestrijding en niet met zaken zoals die hier worden voorgesteld. Wij zijn echter bereid in het kader van het werkprogramma 2003 na te gaan of OLAF over voldoende personeel en financiële middelen beschikt om de taken die daaraan worden overgedragen uit te voeren. Ook nu moeten wij bespreken of wij dit orgaan steeds meer taken kunnen toevertrouwen. Wij hebben voor het komende jaar een korting op de begroting moeten vaststellen. Het Parlement probeert de zaken weer in orde te brengen, maar het gaat niet alleen om de begroting. Wij weten immers allemaal dat de voorganger van OLAF – UCLAF – onder andere heeft gefaald vanwege het feit dat dit orgaan alles moest doen en daardoor niets voor elkaar heeft gekregen. Wij moeten ons dus op de meest wezenlijke zaken concentreren.
Wij zijn van mening dat de standaardcontracten en -overeenkomsten centraal moeten worden opgesteld en ingezameld. Dat zou tevens zorgen voor een beter toezicht op de contractanten en de contractuele verrichtingen. In de contracten en overeenkomsten moet volgens ons een clausule worden opgenomen dat partners die zich aan fraude hebben schuldig gemaakt, van gunning van toekomstige contracten worden uitgesloten. Ook nu verzoeken wij de Commissie met name de bestaande mogelijkheden consequenter te benutten. Het is toch triest dat wij moeten constateren dat er bijvoorbeeld met betrekking tot Eurostat steeds opnieuw op wordt gewezen dat afzonderlijke ondernemingen waarvan is bewezen dat ze bij de uitschrijving reeds valse informatie hebben verstrekt niet buitengesloten kunnen worden. Waar zijn we mee bezig? Het gaat hier om geloofwaardigheid! Fraudebestrijding op zich is een kwestie van geloofwaardigheid en die moet de Commissie op verschillende gebieden nog creëren.
Nogmaals, wij zijn zeer tevreden met het voorstel van de Commissie. Het zal evenwel om de praktische uitvoering gaan. Is men serieus bereid de zwakke plekken in de eigen wetsvoorschriften daadwerkelijk en op transparante wijze weg te nemen? Het Parlement staat in deze kwestie achter de Commissie – laat dat de commissaris duidelijk zijn – maar wij hebben openheid en transparantie nodig om gezamenlijk dit probleem aan te kunnen pakken."@nl2
"Senhor Presidente, Senhora Comissária, caros colegas, é um facto – porventura um facto agradável a esta hora do dia – que vos posso apresentar hoje um relatório que foi aprovado por unanimidade pela Comissão do Controlo Orçamental. É para mim um prazer o facto de nele retomarmos muito claramente as ideias da Comissão relativamente à imunidade à fraude da legislação e da gestão de contratos. É sempre mais barato evitar e prevenir a fraude do que tentar, depois de ocorrido um caso de fraude e depois de grande despesa, repor as coisas em ordem. Queria referir ainda alguns pontos que gostaríamos de ver reforçados.
Em primeiro lugar, a prevenção contra a fraude não pode fazer com que a preparação de legislação europeia seja indevidamente prolongada, nem tão-pouco deve ser exclusivamente circunscrita a novos processos legislativos. Pelo contrário, a legislação existente deve igualmente ser examinada quanto a possíveis deficiências. Considero que é também uma questão de credibilidade começarmos, à luz desta nova proposta legislativa da Comissão, a investigar as políticas que sabemos, Senhora Comissária, ser um convite à fraude – os exemplos que me vêm à mente incluem as restituições à exportação no sector da agricultura.
Em segundo lugar, temos de ter presente que o objectivo primordial da Organização Europeia de Luta Antifraude, OLAF, é evidentemente combater a fraude e a corrupção e não fazer as coisas que aqui são propostas. Estamos preparados, porém, no âmbito do programa de trabalho para 2003, para analisar se a OLAF dispõe de recursos humanos e financeiros suficientes para realizar efectivamente as missões para ela transferidas. Temos também de nos interrogar se podemos confiar tarefas suplementares a esta organização. Constatámos um corte orçamental para o próximo ano. O Parlamento está, na medida do possível, a tentar recolocar as coisas em ordem, mas não se trata aqui somente de uma questão de orçamento; acontece, muito simplesmente, que nós sabemos que uma das razões para o fracasso da UCLAF, a antecessora da OLAF, residiu no facto de este organismo ter muita coisa a seu cargo e, por conseguinte, não poder fazer nada. Portanto, também aqui nos devemos concentrar no que é essencial.
Consideramos que os contratos e acordos-tipo devem ser elaborados e armazenados de forma centralizada, o que deverá facilitar a rastreabilidade e o controlo das partes contratantes e das operações por elas realizadas. Em nosso entender, dever-se-ia inserir nos contratos e acordos uma cláusula que exclua da adjudicação de futuros contratos as partes que tiverem incorrido em actos fraudulentos. Também aqui pedimos à Comissão que dê prioridade a uma aplicação mais consequente das possibilidades já existentes. É trágico, por exemplo, que o Eurostat saliente repetidamente que não é possível afastar empresas que, comprovadamente deram informações falsas logo na fase de apresentação a concurso. Onde é que isto nos leva? Isto é, sem dívida, uma questão de credibilidade! O combate à fraude é, essencialmente, uma questão de credibilidade e isto é algo que a Comissão tem ainda de garantir em diversos domínios.
Repito, estamos muito satisfeitos com as propostas que a Comissão apresentou nesta matéria. O que realmente fará a diferença é a forma como estas serão implementadas. O que contará, em última análise, é a seriedade e a transparência com que queremos colmatar as lacunas da nossa própria legislação. Queria dizer à senhora Comissária, muito claramente, que o Parlamento está ao lado da Comissão nesta questão, mas precisamos de abertura e, afinal de contas, precisamos também de transparência para podermos trabalhar em comum nestes problemas."@pt11
"Herr talman, kära kolleger, kära fru kommissionär! Faktum är att jag i dag – det är kanske också trevligt vid denna tid på dagen och mycket angenämt för mig – egentligen kan lägga fram ett enhälligt antaget förslag till betänkande från budgetkontrollutskottet, där vi uttryckligen välkomnar kommissionens idéer som rör skydd mot bedrägerier när det gäller rättsliga bestämmelser och kontraktsförvaltning. Det är alltid billigare att undvika bedrägerier, att förebygga dem, än att senare med stora ansträngningar försöka ställa saker och ting i ordning. Jag vill anföra ännu ett par punkter där vi gärna skulle vilja ha litet förbättringar.
För det första får utarbetandet av europeisk lagstiftning inte förlängas otillbörligt genom granskningen när det gäller skyddet mot bedrägerier. Denna får inte heller uteslutande inskränka sig till nya lagstiftningsåtgärder. Snarare måste man granska om det finns svaga punkter i den befintliga lagstiftningen. Jag anser att det också är en fråga om trovärdighet att vi i samband med kommissionens lagstiftningsåtgärder börjar undersöka politikområden där vi vet, fru kommissionär, att de inbjuder till bedrägerier – jag tänker till exempel på exportbidragen inom jordbruksområdet.
För det andra måste vi konstatera att OLAF, byrån för bedrägeribekämpning, naturligtvis framför allt finns till för att bekämpa bedrägerier och korruption, och inte för att göra de saker som föreslås här. Men vi är beredda att inom ramen för arbetsprogrammet 2003 granska om OLAF förfogar över tillräckliga personella och ekonomiska resurser för att effektivt klara av de uppgifter som myndigheten fått sig tilldelad. Även här måste vi diskutera om vi kan fortsätta att överföra uppgifter på denna myndighet. Vi tvingades konstatera en budgetminskning för nästa år. Parlamentet försöker att i någon mån åter få ordning på dessa saker, men det handlar inte bara om budgeten, utan det handlar helt enkelt om att vi vet att OLAF:s föregångare – UCLAF – misslyckades bland annat för att denna myndighet gjorde allting och därmed inte heller gjorde någonting. Vi måste alltså också här koncentrera oss på det väsentliga.
Vi anser att standardiserade kontrakt och överenskommelser bör undersökas och utvecklas centralt. Det skulle också föra med sig att kontraktspartner och kontraktsprocesser lättare skulle kunna följas upp och kontrolleras. I kontrakten och överenskommelserna bör det enligt vår åsikt tas med en klausul, där man utesluter de partner från tilldelningen av kommande kontrakt som har gjort sig skyldiga till bedrägeri. Även här uppmanar vi kommissionen att framför allt, på ett mer konsekvent sätt, äntligen tillämpa de möjligheter som redan finns. Det är sorgligt att se att man i samband med Eurostat exempelvis alltid hänvisar till att man inte kan kasta ut enskilda företag, som redan vid anbudsförfarandet bevisats lämna felaktiga uppgifter. Vad håller vi på med? Det är ändå en fråga om trovärdighet! Bedrägeribekämpning i sig är en fråga om trovärdighet, och den måste kommissionen också åstadkomma på olika områden.
Än en gång, vi är mycket nöjda med det som kommissionen här lägger fram. Det handlar om att genomföra det. Det kommer att handla om hur seriöst och med vilken öppenhet man till slut vill undanröja de svaga punkterna i de egna rättsliga bestämmelserna. Vi står som parlament på kommissionens sida i frågan – det vill jag här entydigt säga till kommissionären – men vi behöver öppenhet, vi behöver till slut också ha insyn för att gemensamt kunna arbeta med dessa problem."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples