Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-10-09-Speech-3-094"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20021009.7.3-094"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Κυρία Πρόεδρε, η συμφωνία που υπογράφηκε ανάμεσα στην Ευρωπαϊκή Ένωση και την Αλγερία σηματοδοτεί μια νέα εποχή στις σχέσεις μας και θα συμφωνήσω απολύτως με τον κ. Brok ότι η Αλγερία έχει ανάγκη την Ευρώπη και η Ευρώπη έχει ανάγκη την Αλγερία στα πλαίσια της ευρωμεσογειακής συνεργασίας. Θα αναφερθώ σε τρία σημαντικά σημεία, πιστεύοντας ότι απαντώ και στα θέματα που έθεσε ο κ. Brok. Το πρώτο είναι οι οικονομικές και πολιτικές μεταρρυθμίσεις που μπορούν να ενισχυθούν από αυτή τη συμφωνία, το δεύτερο η ελευθερία της κυκλοφορίας των προσώπων και το τρίτο τα ανθρώπινα δικαιώματα.
Στο πρώτο θέμα: από πολιτική άποψη, η Αλγερία επέλεξε το 1989 να θεσπίσει ένα σύνταγμα που προβλέπει τον πολυκομματισμό. Σήμερα η δημοκρατία δεν λειτουργεί σε βάθος, ο πολιτικός βίος είναι αποκομμένος από την κοινωνία των πολιτών. Και είναι ευθύνη της Αλγερίας να προχωρήσει στη βελτίωση της κατάστασης και, κυρίως, να εξασφαλίσει ένα γνήσιο διαχωρισμό μεταξύ της εκτελεστικής, νομοθετικής και δικαστικής εξουσίας, καθώς και τη διαφάνεια των εκλογικών αναμετρήσεων. Ο πολιτικός διάλογος που προβλέπεται στη συμφωνία σύνδεσης προσφέρει ένα αξιόλογο πλαίσιο για την ανταλλαγή απόψεων και εμπειριών σ’ αυτό το ζήτημα.
Από οικονομική άποψη, η συμφωνία σύνδεσης επιτρέπει τη βαθμιαία καθιέρωση ενός ενιαίου χώρου ελεύθερων συναλλαγών μεταξύ της Αλγερίας και της Ευρωπαϊκής Ένωσης. Αυτό αποτελεί μια πρόκληση για την αλγερινή κυβέρνηση για να προχωρήσει στις απαραίτητες μεταρρυθμίσεις. Όπως τονίζεται και στο ψήφισμα, θα πρέπει πρώτα να ικανοποιηθούν ορισμένες βασικές ανάγκες του πληθυσμού που έχουν σχέση με την ύδρευση, τη στέγαση, την υγειονομική περίθαλψη, αλλιώς είναι αυτονόητο ότι η κυβέρνηση δεν θα μπορέσει να πετύχει οποιεσδήποτε άλλες μεταρρυθμίσεις γιατί δεν θα έχει τη λαϊκή συναίνεση. Επίσης, χρειάζεται να προχωρήσει στη μετάβαση, στη διευκόλυνση της μετάβασης από το σημερινό ελεγχόμενο από το κράτος οικονομικό μοντέλο σε μια οικονομία της αγοράς. Η μεταρρύθμιση αυτή ήταν αναγκαία σε κάθε περίπτωση στην Αλγερία, όπου το ασφυκτικό κρατικό μοντέλο έχει φθάσει στα όριά του. Σήμερα όμως δίνεται η δυνατότητα και μέσα από αυτή την συνεργασία να προχωρήσει σε οικονομικές μεταρρυθμίσεις που ουσιαστικά θα ξεπεράσουν τις οικονομικές στρεβλώσεις και την κοινωνική ανισότητα.
Η μετάβαση σε μια ελεύθερη οικονομία θα απαιτήσει διαβουλεύσεις με επιχειρηματικές ενώσεις, με τα εργατικά συνδικάτα, και θα πρέπει να εστιαστεί στη βελτίωση ενός νομικού πλαισίου της επιχειρηματικής και επενδυτικής δραστηριότητας, στη μεταρρύθμιση του τραπεζικού συστήματος και στην πάταξη της διαφθοράς. Έχει πρόσφατα εγκριθεί από την κυβέρνηση ένα πρόγραμμα 7 δισεκατομμυρίων δολλαρίων προς την κατεύθυνση αυτή, που καλύπτει πολλά από τα θέματα αυτά. Επίσης, η βοήθεια που παρέχει η Ευρωπαϊκή Ένωση μέσα από το πρόγραμμα MEDA συμπληρώνει το πρόγραμμα αυτό, μια και έχει τρεις βασικούς στόχους. Ο πρώτος είναι η ενίσχυση της οικονομίας της αγοράς, ο δεύτερος η ανάπτυξη των ανθρωπίνων πόρων και ο τρίτος η εδραίωση του κράτους δικαίου για την ικανοποίηση ορισμένων αναγκών.
Το δεύτερο θέμα αφορά την ελεύθερη κυκλοφορία των προσώπων. Βάσει της συμφωνίας ανατίθεται στην Ευρωπαϊκή Ένωση να βρει τρόπους για να απλουστεύσει τη διαδικασία χορήγησης της βίζας, όπως είπε και ο κ. Frederiksen, κυρίως των προσώπων που ασχολούνται με την εφαρμογή της. Αυτό είναι ένα λογικό αίτημα από την αλγερινή πλευρά. Η συμφωνία σύνδεσης δεν μπορεί να αφορά μόνο την εγκαθίδρυση μιας ζώνης ελεύθερων εμπορικών συναλλαγών, αλλά θα πρέπει να κάνει ευκολότερη και την αμφίδρομη μετακίνηση των προσώπων. Θα πρέπει να πούμε ότι αυτό το εγχείρημα αφορά τις νόμιμες μετακινήσεις και σε καμία περίπτωση δεν έρχεται σε αντίθεση με τα συμπεράσματα της Σεβίλλης, που αφορούσαν την ανάσχεση της παράνομης μετανάστευσης. Η συμφωνία που υπογράφηκε ευθυγραμμίζεται πλήρως με τις κατευθυντήριες γραμμές της Σεβίλλης, όπου προβλέπεται συγκεκριμένη συνεργασία στον τομέα της παράνομης μετανάστευσης και της επανεισδοχής των παρανόμων μεταναστών.
Το τρίτο θέμα είναι η ρήτρα των ανθρωπίνων δικαιωμάτων. Αποτελεί ουσιαστικό σημείο της διαδικασίας σύνδεσης. Η Επιτροπή γνωρίζει καλά ότι την τελευταία δεκαετία η Αλγερία έζησε μια τραγική εμπειρία τρομοκρατικών ενεργειών και παρέχουμε κάθε συμπαράσταση στην αλγερινή κυβέρνηση στη μάχη κατά της τρομοκρατίας, αλλά πιστεύουμε επίσης ότι καμία καταπάτηση των βασικών ελευθεριών δεν μπορεί να είναι αποδεκτή στα πλαίσια αυτής της μάχης κατά της τρομοκρατίας. Η σύνδεση στο πλαίσιο της διαδικασίας της Βαρκελώνης συνεπάγεται την από κοινού δέσμευση για την τήρηση ορισμένων βασικών δημοκρατικών κανόνων και αξιών. Η κυριότερη ανησυχία μας στον τομέα αυτό είναι οι αγνοούμενοι και υπάρχουν πολύ σημαντικά εμπόδια, τα οποία θα πρέπει να ξεπεραστούν και από τις οικογένειες των αγνοουμένων και από τις μη κυβερνητικές οργανώσεις, που συναντούν πολλές φορές παρελκυστικές διαδικασίες από τις αρχές. Πιστεύω ότι η εφαρμογή της ρήτρας για τα ανθρώπινα δικαιώματα μπορεί να αντιμετωπιστεί και διαδικαστικά και ουσιαστικά. Διαδικαστικά μέσα από τον πολιτικό διάλογο που θα πρέπει να διαρθρωθεί με κεντρικό του στοιχείο τα ανθρώπινα δικαιώματα και ουσιαστικά, θα έλεγα, από την Ευρωπαϊκή Ένωση με τη χρήση μιας πιο σαφούς και ουσιαστικής γλώσσας, με λιγότερες υπεκφυγές. Ένα θέμα συζήτησης στα πλαίσια του πολιτικού διαλόγου είναι και το θέμα της Καμπίλια. Ελπίζουμε ότι θα μπορέσει να ξαναρχίσει ένας διάλογος με αντιπροσωπευτικούς φορείς και χαιρετίζουμε τη συμβιβαστική προσέγγιση που άρχισε πρόσφατα για το θέμα της επίσημης αναγνώρισης της Ταμαζίτ ως εθνικής γλώσσας.
Το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο είναι πρόθυμο, όπως έχει ήδη διατυπωθεί, να αναπτύξει ένα διάλογο με το Κοινοβούλιο της Αλγερίας, κάτι που είναι εξαιρετικά σημαντικό για την αμοιβαία πληροφόρηση, για κοινές θέσεις, για τα συμφέροντα και των δύο πλευρών. Αντίθετα, με όσα αναφέρονται στο προτεινόμενο ψήφισμα, η σημασία των παραπάνω φαίνεται με σαφήνεια στο άρθρο 99 της συμφωνίας και η Επιτροπή θα διευκόλυνε με κάθε τρόπο έναν τέτοιο διάλογο. Γενικότερα, η Επιτροπή υποστηρίζει θερμά την εκ μέρους του Κοινοβουλίου έγκριση αυτής της συμφωνίας σύνδεσης, που όμως σε καμία περίπτωση δεν πρέπει να θεωρηθεί ότι είναι μια εν λευκώ επιταγή στην αλγερινή κυβέρνηση, αλλά είναι μια ενθάρρυνση για να προχωρήσει στις πολιτικές, οικονομικές και κοινωνικές μεταρρυθμίσεις που προωθεί, κυρίως για την καλυτέρευση της μοίρας του αλγερινού λαού."@el8
|
| lpv:translated text |
".
) Fru formand, aftalen mellem EU og Algeriet markerer begyndelsen på en ny æra i forbindelserne mellem os, og som hr. Brok ganske rigtigt pointerede, så har Algeriet brug for Europa, og Europa har brug for Algeriet inden for rammerne af et Euro-Middelhavssamarbejde. Jeg vil gerne kommentere tre vigtige punkter som svar på de spørgsmål, der blev rejst af hr. Brok. Det første punkt drejer sig om de økonomiske og politiske reformer, som denne aftale kan være med til at hjælpe på vej, det andet punkt drejer sig om folks frie bevægelighed, og det tredje punkt drejer sig om menneskerettigheder.
Vedrørende det første punkt, fra et politisk synspunkt, besluttede Algeriet i 1989 at godkende en forfatning, der tillader et flerpartisystem. På nuværende tidspunkt er demokratiet ikke så stærkt, hvor det politiske system er adskilt fra det civile samfund. Algeriet har en forpligtelse til at forbedre situationen og endnu vigtigere at sikre, at der er en reel adskillelse mellem den udøvende, lovgivende og dømmende magt og en gennemskuelig stemmeoptælling. Den politiske dialog, som er blevet muliggjort af regler i associeringsaftalen, vil skabe nogle nyttige rammer for udveksling af idéer og erfaring på dette område.
Fra et økonomisk synspunkt tager associeringsaftalen hensyn til en gradvis indførelse af et fælles frihandelsområde mellem Algeriet og EU, og den opfordrer den algeriske regering til at indføre de nødvendige reformer. Som det er fremhævet i forslaget, skal den starte med at opfylde visse basale menneskelige behov som f.eks. rindende vand, boligforhold og sundhedspleje, ellers vil den ikke være i stand til at gennemføre andre reformer, da den ikke vil have den nødvendige opbakning i befolkningen. Ligeledes bør den overgå og lette overgangen fra den nuværende planøkonomi til en fri markedsøkonomi. Denne reform har længe været påkrævet i Algeriet, idet den kvælende planøkonomi har nået sin grænse. Ved hjælp af denne aftale har regeringen nu en mulighed for gennemføre økonomiske reformer, som stort set vil afhjælpe de økonomiske problemer og de sociale uligheder.
Overgangen til en fri markedsøkonomi kræver, at der forhandles med virksomheder og fagforeninger, og der bør fokuseres på at forbedre de juridiske rammer for virksomheder og investeringsaktiviteter, reformer af bankvæsenet samt udryddelse af korruption. Regeringen godkendte for nylig en plan på 7 milliarder amerikanske dollars over hele linjen, som omfatter en lang række af de omtalte forhold. Støtten fra EU under Meda-programmet vil supplere denne plan, under forudsætning af at de tre grundlæggende mål opfyldes: (1) at styrke markedsøkonomien, (2) at udvikle de menneskelige ressourcer og (3) at styrke retssamfundet og opfylde visse krav.
Det andet punkt drejer sig om personers frie bevægelighed. I henhold til aftalen har EU pligt til at finde måder, der kan forenkle visumbehandlingen, specielt for de personer, som skal implementere den, som hr. Frederiksen sagde. Det er en rimelig anmodning fra den algeriske side. Associeringsaftalen bør ikke kun omfatte etableringen af et frihandelsområde. Den bør også gøre det nemmere for folk at rejse til begge regioner. Jeg vil pointere, at bestræbelserne drejer sig om den lovlige bevægelighed, og at den på ingen måde strider mod konklusionerne fra Sevilla om at stoppe illegal immigration. Aftalen er helt på linje med retningslinjerne fra Sevilla, som fastsætter nogle regler for et konkret samarbejde om at stoppe illegal immigration og hjemsendelse af illegale immigranter.
Det tredje punkt drejer sig om klausulen om menneskerettigheder, som er grundlæggende for associeringsproceduren. Kommissionen erkender, at Algeriet har været udsat for nogle tragiske terrorangreb i de sidste 10 år, og vi støtter den algeriske regering fuldt ud i dens kamp mod terrorisme, men vi mener også, at kampen mod terrorisme ikke bør bruges som undskyldning for at overtræde de grundlæggende frihedsrettigheder. Forbindelsen til Barcelona-processen indebærer en fælles forpligtelse til nogle grundlæggende demokratiske regler og værdier. Vores største bekymring på dette område angår de personer, hvis opholdssted er ukendt. Der er nogle alvorlige forhindringer, som skal løses af familierne og ngo'er, som ofte støder på forhalingsmanøvrer fra myndighedernes side. Jeg mener, at man kan anlægge både et praktisk og et principielt syn på anvendelsen af klausulen om menneskerettigheder. Et praktisk syn gennem politisk dialog, som bør dreje sig om menneskerettigheder, og et principielt syn fra EU's side, vil jeg mene, som bør anvende et klarere og stærkere sprog med færre undvigelser. Et punkt på dagsordenen for den politiske dialog er spørgsmålet om Kabylie. Vi håber på at starte en dialog med repræsentative institutioner, og vi hilser den forsonende holdning velkommen, som blev anlagt for nylig vedrørende spørgsmålet om officiel anerkendelse af tamazight som et officielt sprog.
Europa-Parlamentet er rede til at starte en dialog med det algeriske parlament, hvilket det allerede har sagt. Det vil have en vigtig betydning for udvekslingen af oplysninger, fælles holdninger og interesser på begge sider. I modsætning til hvad der står i beslutningsforslaget, står vigtigheden af dette klart beskrevet i artikel 99 i aftalen, og Kommissionen vil gøre alt for at lette denne form for dialog. Overordnet set støtter Kommissionen helhjertet Parlamentets godkendelse af associeringsaftalen, som under ingen omstændigheder bør opfattes som en blankocheck for den algeriske regering. Derimod skal den opfattes som en opmuntring til at fortsætte med de politiske, økonomiske og sociale reformer, som allerede er påbegyndt for at forbedre forholdene for den algeriske befolkning."@da1
".
Frau Präsidentin! Das Abkommen zwischen der Europäischen Union und Algerien eröffnet eine neue Ära in unseren Beziehungen, und ich stimme mit Herrn Brok völlig überein, dass im Rahmen der Europa-Mittelmeer-Zusammenarbeit Algerien Europa braucht und Europa Algerien. Ich möchte auf drei wesentliche Aspekte eingehen und damit auf die von Herrn Brok angesprochenen Punkte antworten. Der erste betrifft die wirtschaftlichen und politischen Reformen, die durch dieses Abkommen verstärkt werden können, der zweite den freien Personenverkehr und der dritte die Menschenrechte.
Zum ersten Punkt: In politischer Hinsicht hat sich Algerien 1989 für eine Verfassung entschieden, die ein Mehrparteiensystem ermöglicht. Zum gegenwärtigen Zeitpunkt gibt es für die Demokratie keine ausreichende Basis; das politische Leben verläuft getrennt von der Zivilgesellschaft. Es ist nun an Algerien, die Situation zu verbessern und vor allem eine echte Trennung zwischen exekutiver, legislativer und judikativer Gewalt zu vollziehen sowie die Transparenz der Wahlen sicherzustellen. Der im Assoziationsabkommen vorgesehene politische Dialog bildet einen ausgezeichneten Rahmen für den Meinungs- und Erfahrungsaustausch zu diesem Problem.
In wirtschaftlicher Hinsicht ermöglicht das Assoziationsabkommen die schrittweise Einrichtung einer gemeinsamen Freihandelszone zwischen Algerien und der Europäischen Union. Dies stellt einen Ansporn für die algerische Regierung dar, die notwendigen Reformen vorzunehmen. Wie auch in der Entschließung betont wird, müssen zunächst bestimmte Grundbedürfnisse der Bevölkerung wie Wasserversorgung, Wohnraum und medizinische Betreuung befriedigt werden. Anderenfalls wird die Regierung nämlich keine Reformen durchführen können, weil ihr der Rückhalt in der Bevölkerung fehlt. Außerdem muss sie den Übergang von dem derzeitigen Modell der zentral gesteuerten Wirtschaft zur freien Marktwirtschaft in Angriff nehmen und fördern. Diese Reform war in Algerien dringend notwendig, da das übermächtige staatliche Modell an seine Grenzen gestoßen ist. Nun aber wird durch dieses Abkommen die Möglichkeit zu Wirtschaftsreformen eröffnet, die die wirtschaftlichen Verwerfungen und die soziale Ungleichheit grundlegend überwinden werden.
Der Übergang zur freien Marktwirtschaft erfordert die Beratung durch Unternehmensverbände und Gewerkschaften und muss auf die Verbesserung des rechtlichen Rahmens für die Unternehmens- und Investitionstätigkeit, auf die Reform des Bankensystems und die Bekämpfung von Korruption gerichtet sein. Vor kurzem ist dazu von der Regierung ein 7-Milliarden-Dollar-Programm verabschiedet worden, das viele dieser Punkte zum Inhalt hat. Ergänzt wird dieses Programm zudem durch die Hilfe der Europäischen Union im Rahmen des MEDA-Programms, das drei grundlegende Ziele verfolgt: erstens die Stärkung der Marktwirtschaft, zweitens die Entwicklung von Humanressourcen und drittens die Festigung des Rechtsstaates und die Befriedigung bestimmter Bedürfnisse.
Der zweite Punkt betrifft den freien Personenverkehr. Auf der Grundlage des Abkommens obliegt es der Europäischen Union, das Verfahren zur Visaerteilung zu vereinfachen, wie auch schon Herr Frederiksen gesagt hat, und zwar vor allem für diejenigen, die mit der Umsetzung des Abkommens befasst sind. Dies ist eine berechtigte Forderung der algerischen Seite. Das Assoziierungsabkommen darf sich nicht nur auf die Einrichtung einer Freihandelszone beschränken, sondern muss auch den Personenverkehr in beide Richtungen erleichtern. Dazu muss gesagt werden, dass sich dieses Bestreben auf den legalen Personenverkehr bezieht und keinesfalls im Widerspruch zu den Schlussfolgerungen von Sevilla zur Bekämpfung der illegalen Einwanderung steht. Das unterzeichnete Abkommen befindet sich in vollem Einklang mit den Leitlinien von Sevilla, die eine konkrete Zusammenarbeit im Bereich der illegalen Einwanderung und der Rückführung illegaler Einwanderer vorsehen.
Der dritte Punkt betrifft die Menschenrechtsklausel, die für den Assoziierungsprozess von fundamentaler Bedeutung ist. Die Kommission weiß sehr gut, dass Algerien in den vergangenen zehn Jahren tragische Erfahrungen mit Terroranschlägen gemacht hat. Wir gewähren der algerischen Regierung im Kampf gegen den Terrorismus jede nur erdenkliche Unterstützung, meinen aber auch, dass der Kampf gegen den Terrorismus nicht zum Vorwand für eine Verletzung der Grundfreiheiten genommen werden darf. Die Assoziierung im Rahmen des Barcelona-Prozesses bedeutet die gemeinsame Verpflichtung, bestimmte grundlegende demokratische Regeln und Werte zu achten. Hier gilt unsere größte Sorge jenen, über deren Verbleib nichts bekannt ist. Sowohl die Familien der vermissten Personen als auch die Nichtregierungsorganisationen, die häufig von den Behörden hingehalten werden, haben hierbei große Hindernisse zu überwinden. Meines Erachtens muss die Menschenrechtsklausel generell angesprochen und inhaltlich untermauert werden. Generell im Rahmen des politischen Dialogs, in dem die Menschenrechte das zentrale Element bilden, und inhaltlich, wie ich meine, indem sich die Europäische Union klarer und eindeutiger und weniger ausweichend äußert. Ein Diskussionsthema im Rahmen des politischen Dialogs ist die Kabylei. Wir hoffen, dass hier ein Dialog mit repräsentativen Gruppen zustande kommt und begrüßen das kürzliche Einlenken in der Frage der offiziellen Anerkennung von Tamazight als Nationalsprache.
Das Europäische Parlament hat bereits seinen Willen bekräftigt, mit dem algerischen Parlament in einen Dialog zu treten, was für den Informationsaustausch, die Erarbeitung gemeinsamer Positionen und die Interessen beider Seiten außerordentlich wichtig ist. Im Gegensatz zu dem, was im Entschließungsantrag steht, wird die Bedeutung dieses Dialogs in Artikel 99 des Abkommens deutlich hervorgehoben, und die Kommission wird einen solchen Dialog nach Kräften fördern. Die Kommission unterstützt auch voll und ganz die Zustimmung des Parlaments zu diesem Assoziationsabkommen, das aber keinesfalls als Freibrief für die algerische Regierung betrachtet werden darf, sondern sie vielmehr ermutigen soll, ihre politischen, wirtschaftlichen und sozialen Reformen voranzutreiben, um vor allem das Schicksal des algerischen Volkes zu verbessern."@de7
".
Madam President, the agreement signed by the European Union and Algeria marks the start of a new era in relations between us, and as Mr Brok quite rightly says, Algeria needs Europe and Europe needs Algeria within the context of Euro-Mediterranean collaboration. I should like to comment on three important points, in reply to the issues raised by Mr Brok. The first relates to the economic and political reforms which this agreement may help, the second relates to people's freedom of movement and the third relates to human rights.
On the first point, from a political point of view, Algeria decided in 1989 to adopt a constitution allowing a multi-party system. At present, democracy is not very well grounded, with political life segregated from civil society. Algeria has a duty to improve the situation and, more to the point, to ensure that there is a genuine division between the executive, legislative and judicial powers and transparent ballot counts. The political dialogue for which provision is made in the association agreement will provide a valuable framework for exchanging opinions and experience on this issue.
From an economic point of view, the association agreement allows for the gradual introduction of a single free trade area between Algeria and the European Union and challenges the Algerian Government to make the necessary reforms. As stressed in the resolution, it will have to start by satisfying certain basic needs of the people, such as running water, housing and medical care, otherwise it will clearly be unable to push ahead with other reforms because it will not have the consent of the people. Similarly, it needs to move and facilitate the move from the present planned economy to a free-market economy. This reform was overdue in Algeria anyway, because the suffocating planned economy had reached its limits. But now it has an opportunity, helped by this agreement, to adopt economic reforms which, basically, will rectify economic distortions and social inequalities.
The transition to a free-market economy will require consultations with business associations, with the trades union, and will need to focus on improving the legal framework for business and investment activities, reforming the banking system and stamping out corruption. The government recently approved a 7 billion dollar programme along these lines, which covers a great many of these issues. Again, the aid provided by the European Union under the MEDA programme will supplement this programme, given its three basic objectives of: one, strengthening the market economy; two, developing human resources, and three, consolidating the rule of law and satisfying certain requirements.
The second point concerns the free movement of persons. Under the agreement, the European Union is charged with finding ways of simplifying the visa procedure, as Mr Frederiksen mentioned, especially for the people involved in implementing it. This is a reasonable request on the Algerian side. The association agreement cannot concern itself merely with the setting up of a free trade zone; it must also make it easier for people to travel in both directions. I should point out that this endeavour relates to legal movements and in no way contradicts the Seville conclusions on stopping illegal immigration. The agreement signed is completely in line with the Seville guidelines making provision for specific collaboration on illegal immigration and the repatriation of illegal immigrants.
The third issue is the human rights clause, which is fundamental to the association procedure. The Commission acknowledges that Algeria has experienced tragic terrorist activity over the past ten years and we are giving the Algerian Government all the support we can in its fight against terrorism; but we also believe that the fight against terrorism is no excuse whatsoever for trampling over fundamental freedoms. The link to the Barcelona process implies a joint commitment to comply with certain basic democratic rules and values. Our main concern in this area is for those whose whereabouts are unknown; there are serious obstacles which need to be overcome both by their families and by non-governmental organisations, who frequently encounter delaying tactics on the part of the authorities. I think that the application of the human rights clause can be dealt with both adjectivally and substantially. Adjectivally through political dialogue, which needs to be predicated on human rights, and substantially, I would say, by the European Union by using a clearer and more substantive language with fewer evasions. One item on the agenda for political dialogue is the question of Kabylie. We are hoping to inaugurate a dialogue with representative agencies and we welcome the conciliatory approach taken recently on the question of the official recognition of Tamazight as a national language.
The European Parliament is willing, as it has already stated, to foster dialogue with the Algerian parliament and this will be vital to exchanges of information, common positions and the interests of both sides. Contrary to what is stated in the motion for a resolution, the importance of this is clearly stated in Article 99 of the agreement and the Commission will do its utmost to facilitate this sort of dialogue. On a more general note, the Commission wholeheartedly supports Parliament's approval of this association agreement, which must not under any circumstances be seen as a blank cheque for the Algerian Government; it is a way of encouraging it to continue with the political, economic and social reforms it has started, basically in order to better the lot of the Algerian people."@en3
".
Señora Presidenta, el acuerdo firmado por la Unión Europea y Argelia marca el comienzo de una nueva era en nuestras relaciones; como acertadamente ha puesto de manifiesto el Sr. Brok, Argelia necesita a Europa y Europa necesita a Argelia, dentro del marco de la colaboración euromediterránea. Quisiera comentar tres puntos importantes, en respuesta a las cuestiones planteadas por el Sr. Brok. El primero alude a las reformas políticas y económicas a las que puede contribuir este acuerdo, el segundo se refiere a la libre circulación de personas y el tercero concierne a los derechos humanos.
En cuanto al primer punto, desde una óptica política, Argelia decidió en 1989 aprobar una constitución que autoriza el pluripartidismo. En la actualidad, la democracia no tiene unos cimientos sólidos y la vida política se halla separada de la sociedad civil. Argelia tiene el deber de mejorar la situación y, lo que es más, de garantizar la existencia de una verdadera división entre los poderes ejecutivo, legislativo y judicial, así como la transparencia de los escrutinios. Este diálogo político contemplado en el acuerdo de asociación proporcionará un valioso marco para intercambiar opiniones y experiencias en torno a la cuestión.
Desde un punto de vista económico, el acuerdo de asociación permite la creación gradual de una zona única de libre comercio entre Argelia y la Unión Europea y desafía al Gobierno argelino a que efectúe las reformas necesarias. Como se destaca en la resolución, tendrá que empezar satisfaciendo ciertas necesidades básicas del pueblo, tales como el agua corriente, la vivienda o la atención médica: de lo contrario, resulta evidente que será incapaz de emprender otras reformas, ya que no tendrá el beneplácito del pueblo. De la misma manera, el Gobierno debe realizar y facilitar la transición de la actual economía planificada a la economía de libre mercado. Esta reforma era necesaria en Argelia, de todas maneras, porque la estrangulada economía planificada había alcanzado sus límites. Pero ahora tiene una oportunidad, con la ayuda de este acuerdo, de aprobar reformas económicas que básicamente rectifiquen las distorsiones económicas y las desigualdades sociales.
La transición a una economía de libre mercado requerirá consultas con las asociaciones de empresarios y los sindicatos, y habrá de concentrar sus esfuerzos en la mejora del marco jurídico de las actividades comerciales e inversoras, mediante la reforma del sistema bancario y el fin de la corrupción. El Gobierno ha aprobado recientemente un programa de 7.000 millones de dólares que cubre muchos de estos aspectos. De nuevo, la ayuda proporcionada por la Unión Europea mediante el programa MEDA contribuirá a financiar las reformas, dados sus tres objetivos básicos: uno, fortalecer la economía de mercado; dos, desarrollar recursos humanos; y tres, consolidar el Estado de Derecho y satisfacer ciertos requisitos.
El segundo punto alude a la libre circulación de personas. Mediante este acuerdo, la Unión Europea tiene la misión de encontrar maneras de simplificar la concesión de visados, como mencionó el Sr. Frederiksen, sobre todo para las personas encargadas de otorgarlos. Se trata ésta de una razonable petición por parte de Argelia. El acuerdo de asociación no puede limitarse a la creación de una zona de libre comercio, sino que además debe facilitar a las personas viajar en ambas direcciones. Quisiera hacer hincapié en que este empeño se circunscribe a la circulación legal de personas y, de ningún modo, contradice las conclusiones de Sevilla de poner fin a la inmigración ilegal. El acuerdo firmado sigue la tónica de las directrices de Sevilla, al contemplar la colaboración específica sobre inmigración ilegal y repatriación de inmigrantes ilegales.
El tercer punto se refiere a la cláusula de derechos humanos, fundamental para el procedimiento de asociación. La Comisión reconoce que Argelia ha sufrido una terrible actividad terrorista durante los últimos diez años, y estamos dando todo el apoyo posible al Gobierno argelino, en su lucha contra el terrorismo, pero también opinamos que esta batalla no es excusa para pisotear las libertades fundamentales. El vínculo con el proceso de Barcelona implica un compromiso conjunto para respetar ciertas normas y valores democráticos básicos. Nuestra principal preocupación, en este ámbito, son las personas en paradero desconocido; existen graves obstáculos que deben superar tanto las familias como las ONG, que con frecuencia se topan con tácticas dilatorias por parte de las autoridades. Creo que la aplicación de la cláusula de derechos humanos puede tratarse, a la vez, de manera adjetiva y sustantiva. De modo adjetivo, por medio del diálogo político, que debe basarse en los derechos humanos, y de modo sustantivo, en mi opinión, por parte de la Unión Europea mediante el empleo de un lenguaje más claro y sustantivo con menos evasivas. Un punto que debe figurar en el diálogo político es la cuestión de Kabilia. Confiamos en entablar un diálogo con las agencias representativas y acogemos con agrado el enfoque conciliatorio tomado recientemente con el reconocimiento oficial del
como lengua nacional.
El Parlamento Europeo está dispuesto, como ya se ha afirmado, a promover el diálogo con el Parlamento argelino, algo vital para el intercambio de información, de posturas comunes y de intereses de ambas partes. En contra de lo manifestado en la propuesta de resolución, la importancia de esto queda patente en el artículo 99 del acuerdo, y la Comisión hará todo lo posible para facilitar este tipo de diálogo. De manera más general, la Comisión apoya sin reservas la aprobación por parte del Parlamento de este acuerdo de asociación que, bajo ninguna circunstancia, debe contemplarse como un cheque en blanco para el Gobierno argelino, sino como un modo de alentar que éste prosiga con las reformas políticas, económicas y sociales emprendidas para mejorar las condiciones de vida del pueblo argelino."@es12
".
Arvoisa puhemies, Euroopan unionin ja Algerian allekirjoittama sopimus merkitsee uuden aikakauden alkua suhteissamme, ja kuten Brok aivan oikein totesi, Algeria tarvitsee Eurooppaa ja Eurooppa tarvitsee Algeriaa Euro–Välimeri-yhteistyössä. Haluan tässä kommentoida kolmea tärkeää asiakokonaisuutta vastauksena Brokin esiin nostamiin kysymyksiin. Ensimmäinen liittyy taloudellisiin ja poliittisiin uudistuksiin, joita tällä sopimuksella voidaan edistää, ja toinen liittyy henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen ja kolmas ihmisoikeuksiin.
Ensin käsittelen poliittisia uudistuksia. Algeria hyväksyi vuonna 1989 perustuslain, jolla mahdollistetaan monipuoluejärjestelmä. Tällä hetkellä demokratia ei ole kovin vakaalla pohjalla, ja poliittinen elämä on erillään kansalaisyhteiskunnasta. Algerian velvollisuutena on parantaa tilannetta ja etenkin varmistaa, että toimeenpanovallan, lainsäädäntövallan ja tuomiovallan kolmijako toteutuu aidosti ja äänestystulosten laskenta on avointa. Poliittinen vuoropuhelu, josta sopimuksessa säädetään, tarjoaa käyttökelpoisen kehyksen mielipiteiden ja kokemusten vaihtoon tässä asiassa.
Taloudelliselta kannalta assosiaatiosopimuksella annetaan mahdollisuus yhtenäisen vapaakauppa-alueen asteittaiseen luomiseen Algerian ja Euroopan unionin välille ja samalla se haastaa Algerian hallituksen toteuttamaan tarvittavat uudistukset. Kuten päätöslauselmassa korostetaan, hallituksen on tyydytettävä aluksi kansalaisten tietyt perustarpeet, eli järjestettävä muun muassa vesijohtovesi, asuntoja ja sairaanhoito. Muussa tapauksessa on nimittäin selvää, ettei se pysty viemään muita uudistuksia eteenpäin, jollei sillä ole kansan tukea takanaan. Hallituksen on myös siirryttävä ja helpotettava siirtymistä nykyisestä suunnitelmataloudesta avoimeen markkinatalouteen. Uudistus oli Algeriassa väistämättä edessä muutenkin, koska ylisuureksi paisunut suunnitelmatalous on tullut tiensä päähän. Nyt Algerian hallituksella on tämän assosiaatiosopimuksen tuella mahdollisuus toteuttaa taloudellisia uudistuksia, jotka korjaavat talouden vääristymiä ja yhteiskunnallista epätasa-arvoa.
Siirtyminen avoimeen markkinatalouteen edellyttää liike-elämän etujärjestöjen ja ammattiliittojen näkemysten kuulemista, ja siinä on keskityttävä lainsäädännöllisen kehyksen parantamiseen liike-elämää ja sijoituksia varten, pankkijärjestelmän uudistamiseen ja korruption kitkemiseen. Algerian hallitus hyväksyi äskettäin seitsemän miljardin Yhdysvaltain dollarin arvoisen ohjelman, joka kattaa monia näistä kysymyksistä. Euroopan unionin MEDA-ohjelmasta myönnetyllä tuella täydennetään tätä ohjelmaa sen kolmen päätavoitteen alalla: markkinatalouden vahvistamisessa, inhimillisten voimavarojen kehittämisessä sekä oikeusvaltion lujittamisessa ja tiettyjen vaatimusten täyttämisessä.
Toiseksi käsittelen henkilöiden vapaata liikkuvuutta. Kuten neuvoston puheenjohtaja Frederiksen mainitsi, assosiaatiosopimuksen mukaisesti Euroopan unioni on velvollinen tutkimaan mahdollisuuksia yksinkertaistaa viisumien myöntämismenettelyjä erityisesti sopimuksen täytäntöönpanoon osallistuvien henkilöiden osalta. Tämä on kohtuullinen vaatimus Algerialta. Assosiaatiosopimus ei voi rajoittua vain vapaakauppa-alueen perustamiseen; sen on myös helpotettava ihmisten matkustamista molempiin suuntiin. Huomauttaisin, että tämä tavoite liittyy laillisesti tapahtuvaan liikkumiseen eikä ole millään tavalla ristiriidassa laittoman maahanmuuton torjuntaa koskevien Sevillan päätelmien kanssa. Allekirjoitettu sopimus on täysin sopusoinnussa Sevillan suuntaviivojen kanssa, koska se sisältää määräyksiä laitonta maahanmuuttoa koskevasta yhteistyöstä ja laittomien maahanmuuttajien palauttamisesta.
Kolmas kysymys liittyy ihmisoikeussäännöksiin, jotka ovat keskeinen osa assosiaatioprosessia. Komissio tunnustaa, että Algeria on joutunut kokemaan traagisia terroritekoja viimeisten kymmenen vuoden aikana, ja annamme Algerian hallitukselle kaiken mahdollisen tuen sen toimissa terrorismia vastaan. Samalla kuitenkin katsomme, että terrorismin vastainen taistelu ei ole mikään syy polkea kansalaisten perusvapauksia. Yhteys Barcelonan prosessiin merkitsee yhteistä sitoutumista noudattamaan tiettyjä demokratian perussääntöjä ja perusarvoja. Näihin liittyen tärkein huolenaiheemme on kadonneiden henkilöiden kohtalo. Voitettavana on vakavia esteitä, joihin sekä kadonneiden perheet että kansalaisjärjestöt joutuvat jatkuvasti törmäämään viranomaisten viivytystaktiikan takia. Mielestäni ihmisoikeuslausekkeen soveltamista voidaan tarkastella sekä periaatteellisella tasolla että konkreettisesti. Periaatteellisella tasolla tarkoitan poliittista vuoropuhelua, jonka on perustuttava ihmisoikeuksiin, ja konkreettisella tasolla Euroopan unionin olisi mielestäni otettava kantaa asioihin selkeämmin, konkreettisemmin ja kiertelemättä. Yksi kysymys poliittisen vuoropuhelun asialistalla on Kabylian tilanne. Toivomme voivamme aloittaa keskustelut eri osapuolten edustajien kanssa, ja olemme tyytyväisiä viimeaikoina löytyneestä sovinnollisesta asenteesta tamazightin kielen tunnustamiseen viralliseksi kieleksi.
Kuten Euroopan parlamentti on jo aiemmin ilmoittanut, se haluaa edistää Algerian parlamentin kanssa käytävää vuoropuhelua, joka on tärkeä tietojenvaihdon, yhteisten kantojen muovaamisen ja molempien osapuolten etujen ajamisen kannalta. Toisin kuin päätöslauselmaesityksessä väitetään, tämän yhteistyön merkitys käy selkeästi ilmi assosiaatiosopimuksen 99 artiklasta, ja komissio tekee parhaansa helpottaakseen tällaista vuoropuhelua. Kaiken kaikkiaan komissio tukee varauksettomasti parlamentin mahdollista päätöstä hyväksyä tämä assosiaatiosopimus. Sopimusta ei pidä missään tapauksessa tulkita siten ,että sillä annetaan vapaat toimintavaltuudet Algerian hallitukselle. Pikemminkin sillä voidaan kannustaa Algerian hallitusta jatkamaan aloittamiaan poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia, joiden tavoitteena on viime kädessä Algerian kansan elinolojen parantaminen."@fi5
".
Madame la Présidente, l'accord signé par l'Union européenne et l'Algérie marque le début d'une ère nouvelle dans les relations que nous entretenons avec ce pays et, comme l'a déclaré à juste titre M. Brok, l'Algérie a besoin de l'Europe et l'Europe a besoin de l'Algérie dans le contexte de la collaboration euro-méditerranéenne. J'aimerais évoquer trois points importants pour répondre aux questions abordées par M. Brok. Le premier concerne les réformes politiques et économiques que cet accord pourrait encourager, le second concerne la libre circulation des personnes et le troisième les droits de l'homme.
Sur le premier point, d'un point de vue politique, l'Algérie a décidé en 1989 d'adopter une constitution reconnaissant le multipartisme. À l'heure actuelle, la démocratie n'est pas extrêmement bien ancrée dans le pays, la vie politique étant coupée de la société civile. Il est du devoir de l'Algérie d'améliorer la situation et, plus précisément, de garantir une véritable séparation entre les pouvoirs exécutif, législatif et judiciaire ainsi que des scrutins transparents. Le dialogue politique prévu dans l'accord d'association offrira un cadre estimable pour l'échange d'opinions et d'expériences en la matière.
D'un point de vue économique, l'accord d'association permet l'introduction graduelle d'une zone de libre-échange unique entre l'Algérie et l'Union européenne et met le gouvernement algérien au défi de réaliser les réformes nécessaires. Comme souligné dans la résolution, il devra commencer par satisfaire certains besoins élémentaires de la population, tels que l'eau courante, le logement et les soins de santé, sans quoi il sera clairement incapable de mener d'autres réformes, car il ne bénéficiera tout simplement pas du soutien de la population. Parallèlement, il devra passer et favoriser le passage du système actuel d'économie planifiée vers une économie de libre marché. Quoi qu'il en soit, cette réforme était nécessaire depuis bien longtemps déjà, car l'économie planifiée, complètement essoufflée, a atteint ses limites. Aujourd'hui, grâce à cet accord, le gouvernement algérien a l'occasion d'adopter les réformes économiques qui rectifieront en profondeur les distorsions économiques et les inégalités sociales.
La transition vers l'économie de marché nécessitera la consultation des associations d'entreprises et des syndicats, et devra se concentrer sur l'amélioration du cadre juridique en matière d'entreprises et d'investissements, sur la réforme du système bancaire et sur l'éradication de la corruption. Le gouvernement a récemment approuvé un programme assorti d'un montant de 7 milliards de dollars dans cette optique, couvrant un grand nombre de ces questions. Là encore, l'aide apportée par l'Union européenne dans le cadre du programme MEDA viendra compléter le programme, dans le respect de ses trois objectifs de base qui sont : primo, le renforcement de l'économie de marché ; secundo, le développement des ressources humaines ; et tertio, la consolidation de l'État de droit et le respect de certaines exigences.
Le second point concerne la libre circulation des personnes. En vertu de cet accord, l'Union européenne est tenue de trouver des moyens de simplifier la procédure de visas, comme l'a mentionné M. Frederiksen, particulièrement pour les personnes chargées de la mettre en œuvre. Il s'agit d'une exigence raisonnable du côté algérien. L'accord d'association ne peut se contenter d'instaurer une zone de libre-échange ; il doit également permettre aux citoyens de voyager plus librement dans les deux sens. Je tiens à souligner que cet engagement concerne les mouvements légaux et ne contredit en rien les conclusions de Séville sur l'éradication de l'immigration clandestine. L'accord signé est en complète conformité avec les orientations énoncées à Séville, qui prévoient une collaboration spécifique en matière d'immigration clandestine et de rapatriement des immigrants clandestins.
Le troisième point concerne la clause relative aux droits de l'homme, qui constitue l'un des piliers de l'accord d'association. La Commission reconnaît que l'Algérie a connu une terrible activité terroriste au cours de la dernière décennie, et nous apportons au gouvernement algérien tout notre soutien dans la lutte contre le terrorisme. Mais nous estimons également que cette lutte ne peut en aucun cas servir d'excuse pour bafouer les libertés fondamentales. La référence au processus de Barcelone implique un engagement conjoint de respecter certaines règles et valeurs démocratiques de base. Notre principale préoccupation en la matière concerne les personnes dont on a perdu la trace : elles constituent de sérieux obstacles qui doivent être surmontés à la fois par les familles et par les organisations non gouvernementales, qui doivent souvent faire face aux manœuvres dilatoires des autorités. Je pense que la question de l'application de la clause sur les droits de l'homme peut être traitée à la fois de front et de manière plus policée. De manière plus policée par le biais du dialogue politique, qui doit être ciblé sur les droits de l'homme, et de front, je dirais, en utilisant au nom de l'Union un langage plus clair, plus substantiel et moins évasif. Une question qui sera abordée dans le cadre du dialogue politique est la question de la Kabylie. Nous espérons instaurer un dialogue avec des associations représentatives et nous saluons l'approche conciliante adoptée récemment sur la question de la reconnaissance officielle du Tamazight comme langue nationale.
Le Parlement européen souhaite, comme il l'a déjà annoncé, renforcer le dialogue avec le parlement algérien, ce qui s'avérera essentiel pour l'échange d'informations, les positions communes et l'intérêt des deux parties. Contrairement à ce qui est stipulé dans la proposition de résolution, l'importance de ce point est clairement affirmée dans l'article 99 de l'accord, et la Commission fera tout ce qui est en son pouvoir pour faciliter ce type de dialogue. De manière plus générale, la Commission soutient de tout cœur l'approbation par ce Parlement de l'accord d'association, qui ne doit en aucun cas être considéré comme un chèque en blanc accordé au gouvernement algérien. Il s'agit d'un moyen de l'encourager à poursuivre les réformes politiques, économiques et sociales qu'il a entamées, dans le but principal d'améliorer le sort du peuple algérien."@fr6
"Signora Presidente, l’accordo firmato dall’Unione europea e dall’Algeria segna l’inizio di una nuova era nelle nostre relazioni e, come dice giustamente l’onorevole Brok, l’Algeria ha bisogno dell’Europa tanto quanto l’Europa ha bisogno dell’Algeria nel contesto della cooperazione euromediterranea. Vorrei commentare tre punti importanti, in risposta alle questioni sollevate dall’onorevole Brok. Il primo si riferisce alle riforme economiche e politiche che l’accordo può favorire, il secondo alla libertà di circolazione delle persone e il terzo ai diritti umani.
Per quanto riguarda il primo punto, nel 1989 l’Algeria ha deciso di adottare una costituzione che prevede un sistema pluripartitico. Attualmente la democrazia algerina non è ancora ben consolidata, segnata com’è da una netta scissione fra vita politica società civile. L’Algeria ha il dovere di migliorare questa situazione e, più ancora, di assicurare che vi sia una reale separazione fra il potere esecutivo, legislativo e giudiziario, nonché uno scrutinio trasparente dei voti in occasione delle consultazioni elettorali. Il dialogo politico previsto dall’accordo di associazione fornirà un terreno prezioso per lo scambio di opinioni e di esperienze sull’argomento.
Da un punto di vista economico, l’accordo di associazione permette la graduale creazione di un’area comune di libero scambio fra l’Algeria e l’Unione europea e sollecita il governo algerino a varare le riforme necessarie. Come è stato sottolineato nella risoluzione, il Governo algerino dovrà per prima cosa soddisfare alcuni bisogni fondamentali della popolazione, come l’esigenza di acqua corrente, di case e di assistenza sanitaria, altrimenti non potrà proseguire nel processo di riforma in quanto non disporrà del consenso popolare. Analogamente, deve passare, e facilitare il passaggio, dall’attuale economia pianificata a un’economia di libero mercato. Tale riforma era comunque da tempo necessaria in Algeria, dal momento che la soffocante economia pianificata ha raggiunto i suoi limiti. Ma oggi l’Algeria ha l’opportunità, con l’aiuto di questo accordo, di adottare riforme economiche che rettifichino le distorsioni economiche e le disuguaglianze sociali.
Il processo di transizione a un’economia di mercato richiederà consultazioni con associazioni di imprenditori, con i sindacati, e dovrà puntare a migliorare la legislazione sulle attività imprenditoriali e di investimento, riformando il sistema bancario ed eliminando la corruzione. Il governo ha di recente approvato a tal fine un programma di 7 miliardi di dollari destinato ad affrontare buona parte di questi problemi. L’aiuto prestato dall’Unione europea nel quadro del programma MEDA contribuirà a questo progetto, nei suoi tre obiettivi di base: uno, rafforzare l’economia di mercato; due, sviluppare le risorse umane; tre, consolidare l’applicazione della legge e soddisfare determinati requisiti.
Il secondo punto riguarda la libera circolazione delle persone. In base all’accordo di associazione, l’Unione europea si impegna a individuare soluzioni per semplificare la procedura di rilascio dei visti, come ha ricordato il Presidente in carica del Consiglio Hjort Frederiksen, soprattutto per le persone coinvolte nella sua attuazione. Si tratta di una richiesta ragionevole da parte dell’Algeria. L’accordo di associazione non può limitarsi a stabilire una zona di libero scambio; deve anche facilitare lo spostamento delle persone in entrambe le direzioni. Vorrei sottolineare che tale impegno riguarda unicamente gli spostamenti legali e non contraddice in alcun modo le conclusioni di Siviglia sulla necessità di fermare l’immigrazione clandestina. L’accordo firmato è completamente in linea con le direttive di Siviglia circa i provvedimenti per una cooperazione specifica sul problema dell’immigrazione illegale e sul rimpatrio dei clandestini.
La terza questione è la clausola sui diritti umani, fondamentale per la procedura di associazione. La commissione riconosce che negli ultimi dieci anni l’Algeria ha sperimentato una tragica attività terroristica. Stiamo prestando infatti al governo algerino tutto il sostegno possibile nella sua lotta contro il terrorismo; ma crediamo che la lotta contro il terrorismo non possa in alcun modo giustificare la violazione delle libertà fondamentali. Il legame con il processo di Barcellona richiede lo sforzo congiunto di ottemperare a determinate regole e valori democratici. La nostra maggiore preoccupazione in quest’area riguarda le persone scomparse: vi sono seri ostacoli da superare sia per le loro famiglie sia per le organizzazioni non governative, che spesso si scontrano con la tattica di temporeggiamento delle autorità. Penso che la clausola sui diritti umani possa essere applicata sia in modo formale che sostanziale. In modo formale attraverso il dialogo, che deve vertere sui diritti umani, e in modo sostanziale, direi, attraverso l’uso da parte dell’Unione europea di un linguaggio più chiaro, più concreto e meno evasivo. Un punto importante del dialogo politico deve essere la questione della Kabilia. Speriamo di inaugurare un dialogo al riguardo con le istituzioni rappresentative e accogliamo con favore l’atteggiamento conciliatorio assunto di recente sulla questione del riconoscimento ufficiale del
come lingua nazionale.
Il Parlamento europeo è disposto, come è già stato dichiarato, ad approfondire il dialogo con il parlamento algerino, cosa che sarà vitale per lo scambio di informazioni, per il rafforzamento delle posizioni comuni e per gli interessi di entrambe le parti. Contrariamente a quanto è stato detto nella proposta di risoluzione, l’importanza del dialogo è chiaramente espressa nell’articolo 99 dell’accordo e la Commissione europea farà del suo meglio per facilitarlo. Su un piano più generale, la Commissione è pienamente favorevole all’approvazione da parte del Parlamento di questo accordo di associazione, che non deve in alcun modo essere visto come un assegno in bianco concesso al governo algerino, ma come un modo per incoraggiarlo a proseguire nelle riforme politiche, economiche e sociali già intraprese, innanzi tutto allo scopo di migliorare le condizioni della popolazione algerina nel suo insieme."@it9
".
Madam President, the agreement signed by the European Union and Algeria marks the start of a new era in relations between us, and as Mr Brok quite rightly says, Algeria needs Europe and Europe needs Algeria within the context of Euro-Mediterranean collaboration. I should like to comment on three important points, in reply to the issues raised by Mr Brok. The first relates to the economic and political reforms which this agreement may help, the second relates to people's freedom of movement and the third relates to human rights.
On the first point, from a political point of view, Algeria decided in 1989 to adopt a constitution allowing a multi-party system. At present, democracy is not very well grounded, with political life segregated from civil society. Algeria has a duty to improve the situation and, more to the point, to ensure that there is a genuine division between the executive, legislative and judicial powers and transparent ballot counts. The political dialogue for which provision is made in the association agreement will provide a valuable framework for exchanging opinions and experience on this issue.
From an economic point of view, the association agreement allows for the gradual introduction of a single free trade area between Algeria and the European Union and challenges the Algerian Government to make the necessary reforms. As stressed in the resolution, it will have to start by satisfying certain basic needs of the people, such as running water, housing and medical care, otherwise it will clearly be unable to push ahead with other reforms because it will not have the consent of the people. Similarly, it needs to move and facilitate the move from the present planned economy to a free-market economy. This reform was overdue in Algeria anyway, because the suffocating planned economy had reached its limits. But now it has an opportunity, helped by this agreement, to adopt economic reforms which, basically, will rectify economic distortions and social inequalities.
The transition to a free-market economy will require consultations with business associations, with the trades union, and will need to focus on improving the legal framework for business and investment activities, reforming the banking system and stamping out corruption. The government recently approved a 7 billion dollar programme along these lines, which covers a great many of these issues. Again, the aid provided by the European Union under the MEDA programme will supplement this programme, given its three basic objectives of: one, strengthening the market economy; two, developing human resources, and three, consolidating the rule of law and satisfying certain requirements.
The second point concerns the free movement of persons. Under the agreement, the European Union is charged with finding ways of simplifying the visa procedure, as Mr Frederiksen mentioned, especially for the people involved in implementing it. This is a reasonable request on the Algerian side. The association agreement cannot concern itself merely with the setting up of a free trade zone; it must also make it easier for people to travel in both directions. I should point out that this endeavour relates to legal movements and in no way contradicts the Seville conclusions on stopping illegal immigration. The agreement signed is completely in line with the Seville guidelines making provision for specific collaboration on illegal immigration and the repatriation of illegal immigrants.
The third issue is the human rights clause, which is fundamental to the association procedure. The Commission acknowledges that Algeria has experienced tragic terrorist activity over the past ten years and we are giving the Algerian Government all the support we can in its fight against terrorism; but we also believe that the fight against terrorism is no excuse whatsoever for trampling over fundamental freedoms. The link to the Barcelona process implies a joint commitment to comply with certain basic democratic rules and values. Our main concern in this area is for those whose whereabouts are unknown; there are serious obstacles which need to be overcome both by their families and by non-governmental organisations, who frequently encounter delaying tactics on the part of the authorities. I think that the application of the human rights clause can be dealt with both adjectivally and substantially. Adjectivally through political dialogue, which needs to be predicated on human rights, and substantially, I would say, by the European Union by using a clearer and more substantive language with fewer evasions. One item on the agenda for political dialogue is the question of Kabylie. We are hoping to inaugurate a dialogue with representative agencies and we welcome the conciliatory approach taken recently on the question of the official recognition of Tamazight as a national language.
The European Parliament is willing, as it has already stated, to foster dialogue with the Algerian parliament and this will be vital to exchanges of information, common positions and the interests of both sides. Contrary to what is stated in the motion for a resolution, the importance of this is clearly stated in Article 99 of the agreement and the Commission will do its utmost to facilitate this sort of dialogue. On a more general note, the Commission wholeheartedly supports Parliament's approval of this association agreement, which must not under any circumstances be seen as a blank cheque for the Algerian Government; it is a way of encouraging it to continue with the political, economic and social reforms it has started, basically in order to better the lot of the Algerian people."@lv10
"Mevrouw de Voorzitter, met de overeenkomst tussen de Europese Unie en Algerije wordt een nieuw tijdperk ingeluid in onze betrekkingen met dit land. Ik ben het roerend met de heer Brok eens dat bij de Euro-mediterrane samenwerking Algerije Europa en Europa Algerije nodig heeft. Ik wil drie belangrijke punten noemen, in de hoop dat ik daarmee tegelijkertijd ook de vragen van de heer Brok kan beantwoorden. Het eerste punt betreft de economische en politieke hervormingen waaraan met dit akkoord nieuw elan wordt gegeven, het tweede punt het vrij verkeer van personen en het derde de mensenrechten.
Het eerste punt: op politiek vlak besloot Algerije in 1989 een grondwet uit te vaardigen waarmee een pluralistisch bestel werd ingevoerd. De democratie in Algerije heeft vandaag de dag echter nog steeds niet veel diepgang en er is een diepe kloof tussen de politiek en het maatschappelijk middenveld. Algerije moet er absoluut voor zorgen dat deze situatie beter wordt. Het moet met name een duidelijke scheiding aanbrengen tussen de uitvoerende, wetgevende en gerechtelijke macht en transparante verkiezingen garanderen. De politieke dialoog waarin met de associatieovereenkomst wordt voorzien is een goed kader voor de uitwisseling van gedachten en ervaringen hierover.
Op economisch vlak stelt de associatieovereenkomst ons in staat geleidelijk aan een vrijhandelszone tot stand te brengen tussen Algerije en de Europese Unie. Dat is voor de Algerijnse regering een echte uitdaging want zij moet de daarvoor noodzakelijke hervormingen doorvoeren. Zoals ook in de resolutie staat moet eerst en vooral worden voldaan aan enkele fundamentele behoeften van de bevolking, behoeften op het gebied van de watervoorziening, de huisvesting en de gezondheidszorg. Anders zal de regering nooit de bevolking achter zich kunnen krijgen voor de andere noodzakelijke hervormingen. Ook moeten maatregelen worden getroffen om de overgang van de huidige geleide economie naar een markteconomie te vergemakkelijken. Deze hervormingen zouden hoe dan ook noodzakelijk zijn in Algerije, waar het verstikkend staatsmodel werkelijk zijn grenzen heeft bereikt. Dankzij de samenwerking kunnen nu echter de noodzakelijke economische hervormingen worden doorgevoerd en een eind worden gemaakt aan de economische scheefgroei en de sociale ongelijkheid.
Voor de overgang naar een vrije economie zal overleg noodzakelijk zijn met de ondernemings- en vakbonden. Daarbij zal de aandacht moeten worden toegespitst op de verwezenlijking van een rechtskader voor bedrijfs- en investeringsactiviteiten, op de hervorming van het bankwezen en de bestrijding van corruptie. Recentelijk heeft de regering een programma van 7 miljard dollar hiervoor op stapel gezet waarmee talrijke van de bovengenoemde vraagstukken het hoofd wordt geboden. De hulp die de Europese Unie biedt via het MEDA-programma is daarop een aanvulling. Bovengenoemd programma bestaat uit drie hoofddoelstellingen: ten eerste de versterking van de markteconomie, ten tweede de ontwikkeling van de menselijke hulpbronnen en ten derde de vestiging van de rechtsstaat opdat aan bepaalde behoeften kan worden voldaan.
Het tweede punt betreft het vrije verkeer van personen. Op grond van de overeenkomst is het de taak van de Europese Unie om middelen te vinden voor de vereenvoudiging van de visumprocedure, met name, zoals ook de heer Frederiksen zei, voor de mensen die zich bezighouden met de tenuitvoerlegging van de overeenkomst. Dit is een logisch verzoek van de kant van Algerije. De associatieovereenkomst mag niet alleen voorzien in de totstandkoming van een vrijhandelszone, maar moet ook het verkeer van personen over en weer vergemakkelijken. Het gaat hierbij om het legaal verkeer van personen en dit staat dus absoluut niet haaks op de conclusies van Sevilla. De gesloten overeenkomst strookt volledig met de richtsnoeren van Sevilla, waarin sprake is van een concrete samenwerking op het gebied van de illegale immigratie en de terugname van illegale immigranten.
Het derde vraagstuk betreft de mensenrechtenclausule. Dit is een essentieel onderdeel van het associatieproces. De Commissie weet heel goed dat Algerije in de afgelopen tien jaar tragische ervaringen heeft moeten opdoen met het terrorisme, en wij steunen de Algerijnse regering dan ook met alle middelen om dit terrorisme te bestrijden. Wij zijn echter eveneens van mening dat in deze strijd geen fundamentele vrijheden mogen worden geschonden. Associatie betekent in het kader van het proces van Barcelona dat beide partijen zich verplichten tot de eerbiediging van bepaalde fundamentele democratische regels en waarden. Onze grootste zorg op dit gebied betreft de vermisten. Zowel de gezinnen van de vermisten als de niet-gouvernementele organisaties moeten talrijke hinderpalen overwinnen. De NGO’s worden vaak in hun werk door de autoriteiten gehinderd. Ik ben van mening dat de mensenrechtenclausule zowel procedureel als inhoudelijk kan worden toegepast. Als ik zeg: procedureel bedoel ik daarmee de politieke dialoog die gestructureerd moet worden rondom de mensenrechten en als ik zeg: inhoudelijk bedoel ik daarmee dat de Europese Unie onomwonden moet vertellen wat haar standpunt is. In het kader van de politieke dialoog wordt ook gesproken over het vraagstuk van Kabylië. Wij hopen dat hierover opnieuw een dialoog kan worden gevoerd met representatieve instanties en zijn verheugd over het compromis dat zich begint af te tekenen bij het vraagstuk van de erkenning van het Tamazight als officiële taal.
Het Europees Parlement is, zoals reeds werd gezegd, bereid om een dialoog aan te knopen met het Algerijns parlement. Dat is van essentieel belang voor de wederzijdse informatie, voor de uitwerking van gemeenschappelijke standpunten en voor de wederzijdse belangen. In tegenstelling tot hetgeen in de resolutie staat komt de betekenis hiervan goed uit de verf in artikel 99 van de overeenkomst, en de Commissie zal met alle middelen bijdragen aan een dergelijke dialoog. Meer algemeen staat de Commissie volledig achter de instemming van dit Parlement met deze associatieovereenkomst. Men mag echter absoluut niet denken dat hiermee de Algerijnse regering een blanco cheque wordt gegeven. Integendeel, daarmee moedigen wij deze regering aan de politieke, economische en sociale hervormingen voort te zetten en met name ervoor te zorgen dat het Algerijnse volk een beter lot te wachten staat."@nl2
".
Senhora Presidente, o acordo assinado pela União Europeia e pela Argélia marca o início de uma nova era nas relações entre nós, e, como diz muito bem o senhor deputado Brok, a Argélia precisa da Europa e a Europa precisa da Argélia no contexto da colaboração euro-mediterrânica. Gostaria de comentar três pontos importantes, para responder às questões suscitadas pelo senhor deputado Brok. O primeiro diz respeito às reformas económicas e políticas que este acordo pode ajudar a realizar, o segundo refere-se à livre circulação de pessoas e o terceiro tem a ver com os direitos humanos.
Relativamente à primeira questão, do ponto de vista político, a Argélia decidiu em 1989 aprovar uma Constituição que permite um sistema multipartidário. Presentemente, a democracia não funciona muito bem e a vida política está separada da sociedade civil. A Argélia tem o dever de melhorar a situação e, mais concretamente, de assegurar uma separação genuína entre os poderes executivo, legislativo e judiciário e a transparência dos escrutínios eleitorais. O diálogo político previsto no acordo de associação proporcionará um quadro valioso para o intercâmbio de opiniões e de experiências sobre esta matéria.
Do ponto de vista económico, o acordo de associação permite a introdução gradual de uma área de comércio livre entre a Argélia e a União Europeia e desafia o Governo argelino a efectuar as reformas necessárias. Tal como se salienta nesta resolução, terá de começar por satisfazer determinadas necessidades básicas das populações, tais como o abastecimento de água corrente, habitação e cuidados de saúde, pois de outra forma não conseguirá avançar para outras reformas porque não terá o consentimento do povo. Precisa também de mudar e de facilitar a mudança da actual economia de Estado para uma economia de mercado livre. Em todo o caso, a Argélia necessita urgentemente desta reforma, pois a asfixiante economia de Estado já atingiu os seus limites. Porém, tem agora uma oportunidade de, com a ajuda deste acordo, realizar reformas económicas que, basicamente, irão corrigir distorções económicas e desigualdades sociais.
A transição para uma economia de mercado vai exigir a consulta das associações empresariais e sindicais e terá de se concentrar na melhoria do enquadramento jurídico das actividades empresariais e de investimento, na reforma do sistema bancário e no combate à corrupção. O Governo aprovou recentemente um programa no valor de 7 mil milhões de dólares que segue estas linhas e cobre uma grande parte destas questões. Também a ajuda fornecida pela União Europeia no âmbito do programa MEDA irá complementar este programa, tendo em conta os seus três objectivos básicos: primeiro, reforçar a economia de mercado; segundo, desenvolver os recursos humanos; terceiro, consolidar o Estado de direito e satisfazer determinadas necessidades.
O segundo ponto diz respeito à livre circulação de pessoas. No âmbito do acordo, a União Europeia deverá procurar maneiras de simplificar o processo de concessão de vistos, como referiu o senhor Ministro Frederiksen, especialmente para as pessoas envolvidas na sua aplicação. Este é um pedido razoável da parte argelina. O acordo de associação não pode ocupar-se apenas com a criação de uma zona de comércio livre; deve também facilitar a movimentação de pessoas nos dois sentidos. Devo salientar que esta diligência tem a ver com movimentos legais e não contraria de forma alguma as conclusões de Sevilha relativas à luta com a imigração ilegal. O acordo assinado está em plena conformidade com as directrizes de Sevilha prevendo a colaboração específica na imigração ilegal e a repatriação dos imigrantes ilegais.
A terceira questão é a cláusula dos direitos humanos, que é fundamental para o processo de associação. A Comissão reconhece ao longo dos últimos dez anos a Argélia viveu uma experiência trágica de actos terroristas e nós estamos a dar todo o apoio possível ao Governo argelino na sua luta contra o terrorismo, embora entendamos que esta nunca poderá servir de pretexto para violar as liberdades fundamentais. A ligação ao processo de Barcelona pressupõe que seja assumido um compromisso comum de respeitar determinadas regras e valores democráticos básicos. A nossa principal preocupação nesta área vai para aquelas pessoas de paradeiro desconhecido; existem sérios obstáculos que têm de ser ultrapassados, tanto pelas respectivas famílias como pelas organizações não governamentais, que frequentemente se deparam com manobras dilatórias da parte das autoridades. Penso que a aplicação da cláusula dos direitos humanos pode ser tratada não só de forma adjectiva mas também substantiva. De forma adjectiva, através do diálogo político, que tem de se articular em torno dos direitos humanos, e de forma substantiva, diria eu, através da utilização, pela União Europeia, de uma linguagem mais clara, mais concreta e com menos evasivas. Um tema a incluir na agenda do diálogo político é a questão da Kabilia. Esperamos encetar um diálogo com agências representativas e saudamos a abordagem conciliatória recentemente adoptada sobre a questão do reconhecimento oficial do tamaxeque como língua nacional.
O Parlamento Europeu está disposto, como já declarou, a fomentar o diálogo com o Parlamento argelino e isso será vital para o intercâmbio de informação, posições e interesses comuns das duas partes. Ao contrário do que se diz na proposta de resolução, a importância deste processo está claramente afirmada no artigo 99º do acordo e a Comissão fará tudo ao seu alcance para facilitar este tipo de diálogo. De um modo mais geral, a Comissão apoia incondicionalmente a aprovação deste acordo de associação pelo Parlamento, que em circunstância alguma deve ser visto como um cheque em branco para o Governo argelino; é uma maneira de o incentivar a prosseguir com as reformas políticas, económicas e sociais já iniciadas, tendo como principal objectivo melhorar a sorte do povo argelino."@pt11
".
Fru talman! Det avtal som undertecknats av Europeiska unionen och Algeriet utgör starten för en ny era i förbindelserna oss emellan, och som Brok helt korrekt säger, behöver Algeriet Europa och Europa behöver Algeriet inom ramen för Europa-Medelhavssamarbetet. Jag skulle vilja kommentera tre viktiga punkter, som svar på de frågor som Brok tog upp. Den första gäller de ekonomiska och politiska reformer som kan underlättas genom detta avtal, den andra gäller människors rörelsefrihet och den tredje gäller de mänskliga rättigheterna.
Angående den första frågan, ur politisk synvinkel, beslutade Algeriet 1989 att anta en konstitution som tillåter ett flerpartisystem. För närvarande är demokratin inte särskilt etablerad, och det politiska livet är avskilt från det civila samhället. Algeriet har en plikt att förbättra situationen, och mer exakt, att se till att det finns en verklig uppdelning mellan den verkställande, lagstiftande och rättsliga makten och en öppen rösträkning. Den politiska dialog som föreskrivs i associeringsavtalet kommer att ge en värdefull ram för utbyte av åsikter och erfarenheter i denna fråga.
Ur ekonomisk synvinkel medger associeringsavtalet ett gradvis införande av ett gemensamt frihandelsområde mellan Algeriet och Europeiska unionen, och uppmanar den algeriska regeringen att genomföra de nödvändiga reformerna. Liksom det betonas i resolutionen måste Algeriet börja med att tillfredsställa vissa grundläggande behov hos folket, som till exempel rinnande vatten, boende och sjukvård, annars kommer det uppenbarligen att vara omöjligt att gå vidare med andra reformer, eftersom landet inte kommer att ha folkets samtycke. På samma sätt måste Algeriet gå över till och underlätta övergången från den nuvarande planekonomin till en marknadsekonomi. Denna reform behövs ändå sedan länge i Algeriet, eftersom den kvävande planekonomin har nått sina gränser. Men nu har landet, med hjälp av detta avtal, en möjlighet att anta ekonomiska reformer som i grunden kommer att rätta till de ekonomiska snedvridningarna och de sociala skillnaderna.
Övergången till en marknadsekonomi kommer att kräva samråd med företagssammanslutningar och fackföreningar, och kommer att vara inriktad på att förbättra den rättsliga ramen för företagande och investeringar, genom att reformera banksystemet och avskaffa korruptionen. Regeringen godkände nyligen ett program med 7 miljarder US-dollar i denna riktning, som omfattar en stor del av dessa frågor. Återigen kommer det stöd som Europeiska unionen ger i enlighet med Meda-programmet att komplettera detta program, med tanke på dess tre grundläggande målsättningar, som är de följande: För det första, att stärka marknadsekonomin; för det andra, att utveckla mänskliga resurser; och för det tredje, att befästa rättssäkerheten och uppfylla vissa krav.
Den andra punkten rör fri rörlighet för personer. Enligt avtalet är Europeiska unionen ansvarig för att finna sätt att förenkla viseringsförfarandet, som Frederiksen nämnde, särskilt för de människor som är tillämpar det. Detta är ett rimligt krav från Algeriets sida. Associeringsavtalet kan inte bara handla om att inrätta ett frihandelsområde, utan måste också göra det lättare för människor att resa åt båda hållen. Jag skulle vilja påpeka att denna strävan berör laglig förflyttning och inte på något sätt motsäger slutsatserna från Sevilla om att stoppa olaglig invandring. Det avtal som undertecknats är helt i linje med riktlinjerna från Sevilla där det föreskrivs ett särskilt samarbete om olaglig invandring och återvändande för olagliga invandrare.
Den tredje frågan är klausulen om mänskliga rättigheter, som är grundläggande för associeringsförfarandet. Kommissionen medger att Algeriet har drabbats av tragisk terroristverksamhet under de senaste tio åren, och vi ger den algeriska regeringen allt stöd vi kan i dess kamp mot terrorismen, men vi anser också att kampen mot terrorismen inte på något sätt är en ursäkt för att kränka de grundläggande rättigheterna. Anknytningen till Barcelonaprocessen medför ett gemensamt åtagande att följa vissa grundläggande demokratiska regler och värderingar. Vår huvudsakliga angelägenhet inom detta område gäller de personer vars vistelseort är okänd, och här finns det allvarliga hinder som måste övervinnas både av deras familjer och av de icke-statliga organisationerna, som ofta möts av myndigheternas metoder att försena saker och ting. Jag tror att tillämpningen av klausulen om mänskliga rättigheter kan hanteras både på ett kompletterande sätt och konkret. På ett kompletterande sätt, genom en politisk dialog, som måste bygga på mänskliga rättigheter, och påtagligt, skulle jag vilja säga, från Europeiska unionens sida genom att vi använder ett tydligare och mer konkret språk med färre undanflykter. En punkt på dagordningen för den politiska dialogen är frågan om Kabylien. Vi hoppas kunna inleda en dialog med representativa organ, och vi välkomnar den försonande inställning som nyligen intogs i frågan om det officiella erkännandet av tamazight som nationellt språk.
Europaparlamentet är villigt, vilket vi redan har uppgett, att utveckla en dialog med det algeriska parlamentet, och detta kommer att vara avgörande för informationsutbytet, de gemensamma ståndpunkterna och intresset på båda sidor. Till skillnad från vad som anges i förslaget till resolution, anges betydelsen av detta tydligt i artikel 99 i avtalet, och kommissionen kommer att göra sitt yttersta för att underlätta denna typ av dialog. Mer allmänt stöder kommissionen helhjärtat parlamentets godkännande av detta avtal, som inte under några omständigheter får ses som en blankocheck för den algeriska regeringen. Avtalet är ett sätt att uppmuntra denna regering att fortsätta med de politiska, ekonomiska och sociala reformer som den har inlett, i grunden för att förbättra det algeriska folkets öde."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"- (EL"1
"tamazight"12,9
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples