Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-10-09-Speech-3-042"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20021009.5.3-042"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Herr talman! Felet med de amerikanska krigshoten mot Irak är i och för sig inte att man önskar byta ut en odemokratisk regim. Att Saddam Hussein-regimen verkligen är motbjudande har jag själv kunnat iaktta under ett flertal besök, och den har bara blivit värre. Man bör visst stödja den demokratiska oppositionen och man kan visst pröva ekonomiska bojkotter, som vi gjorde mot apartheidens Sydafrika, förutsatt att detta inte drabbar offren mer än brottslingarna, vilket är fallet i Irak. Ibland kan man t.o.m. stödja väpnad nationell befrielsekamp mot en diktator, som många av oss gjorde när det gällde de europeiska kolonialväldena i Afrika.
Om man inte vill skapa anarki måste dock alla utifrån kommande ingrepp i en suverän stats angelägenheter bygga på en jämlik, global världsordning, som gäller lika för alla. Därför måste FN:s säkerhetsråd fatta beslut om varje väpnad aktion. Militärt våld får dessutom bara tillgripas om alla möjligheter som innebär icke-våld har uttömts. Vapeninspektörerna måste därför snarast skickas tillbaka till Irak, och de amerikanska hoten om ett militärt anfall utan beslut i FN:s säkerhetsråd måste fördömas. I annat fall legitimerar man bara laglöst vilda västern-våld på andra håll i världen, t.ex. Israels massaker på palestinier eller kanske ryska ingrepp i Georgien.
Herr talman! Om EU skall kunna leva upp till anspråken på att stå för en rättskultur i motsats till den amerikanska lynchjustisen, måste EU nu med ökad kraft, inte minst när det gäller Irak, motsätta sig USA:s globala envälde och hålla fast vid en global rättsordning inom FN:s ram."@sv13
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, problemet med de amerikanske krigstrusler over for Irak er ikke selve ønsket om at erstatte et udemokratisk regime. Saddam Husseins regime er i høj grad frastødende, hvilket jeg ved selvsyn har konstateret under en række besøg. Og det er kun blevet værre. Vi bør helt sikkert støtte den demokratiske opposition, og vi bør naturligvis prøve en økonomisk boykot, sådan som vi gjorde mod apartheid i Sydafrika, på den betingelse at det ikke rammer ofrene mere end lovovertræderne, hvilket er tilfældet i Irak. Fra tid til anden kan vi tilmed støtte en væbnet national befrielseskamp imod en diktator, sådan som mange af os gjorde mod de europæiske kolonimagter i Afrika.
Hvis man ønsker at undgå anarki, skal alle former for ydre indblanding i en suveræn stats anliggender imidlertid bygge på en egalitær international verdensorden, der gælder i lige høj grad for alle lande. Derfor skal FN's Sikkerhedsråd vedtage en resolution om enhver form for væbnet kamp. Endvidere må der kun tys til militær magtanvendelse, hvis alle ikkevoldelige muligheder er udtømt. Våbeninspektørerne skal derfor sendes tilbage til Irak hurtigst muligt, og de amerikanske trusler om et militært angreb uden en resolution fra FN's Sikkerhedsråd skal fordømmes. Ellers er vi blot med til at lovliggøre metoder fra det vilde vesten i andre dele af verden - f.eks. Israels nedslagtning af palæstinensere eller måske russiske interventioner i Georgien.
Hvis EU ønsker at leve op til sine påstande om at repræsentere en retskultur i modsætning til den amerikanske lynchjustits, skal det nu med fornyet kraft - og særligt i spørgsmålet om Irak - modsætte sig USA's globale diktatur og insistere på et verdensomspændende retssystem inden for rammerne af FN."@da1
"Herr Präsident! Das Problem der Kriegsdrohungen der USA gegen den Irak liegt nicht in der Absicht an sich, ein undemokratisches Regime zu entmachten. Dass das Regime von Saddam Hussein wirklich verabscheuungswürdig ist, habe ich selbst bei mehreren Besuchen feststellen können – und es ist nur noch schlimmer geworden. Auf jeden Fall sollte man die demokratische Opposition unterstützen und auch wirtschaftliche Boykottmaßnahmen prüfen, so wie wir dies gegenüber Südafrika zu Zeiten der Apartheid getan haben; Voraussetzung ist jedoch, sie schaden den Opfern nicht mehr als den Tätern, wie das im Irak der Fall ist. Zuweilen ist es sogar angebracht, einen bewaffneten nationalen Befreiungskampf gegen einen Diktator zu unterstützen, wie dies viele von uns im Falle der europäischen Kolonialherrschaft in Afrika getan haben.
Will man keine Anarchie schaffen, müssen jedoch alle äußeren Interventionen in die Angelegenheiten eines souveränen Staates auf einer für alle gleichermaßen geltenden globalen Weltordnung aufbauen. Aus diesem Grunde muss jede bewaffnete Aktion vom UN-Sicherheitsrat beschlossen werden. Ferner darf nur dann zu militärischer Gewalt gegriffen werden, wenn alle Möglichkeiten einer friedlichen Lösung ausgeschöpft sind. Daher sind die Waffeninspektoren schnellstens wieder in den Irak zu schicken und die amerikanischen Drohungen, den Irak ohne einen Beschluss des UN-Sicherheitsrats militärisch anzugreifen, zu verurteilen. Ansonsten legitimieren wir nur gesetzlose Wildwest-Gewalt auch in anderen Teilen der Welt, wie z. B. israelische Massaker an den Palästinensern oder eine eventuelle Intervention Russlands in Georgien.
Wenn die EU ihrem Anspruch gerecht werden will, eine Rechtskultur im Gegensatz zur amerikanischen Lynchjustiz durchzusetzen, muss sie jetzt verstärkte Anstrengungen unternehmen, nicht zuletzt in Bezug auf den Irak, um sich der globalen Alleinherrschaft der USA zu widersetzen und auf eine internationale Rechtsordnung im Rahmen der UN zu drängen."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, το πρόβλημα με τις αμερικανικές απειλές για πόλεμο κατά του Ιράκ δεν είναι η επιθυμία αυτή καθαυτή αντικατάστασης ενός μη δημοκρατικού καθεστώτος. Πράγματι, το καθεστώς του Σαντάμ Χουσεΐν είναι αποκρουστικό: αυτό το διαπίστωσα ο ίδιος σε μια σειρά επισκέψεων στο Ιράκ· μάλιστα, η κατάσταση έχει επιδεινωθεί. Θα πρέπει οπωσδήποτε να στηρίξουμε τη δημοκρατική αντιπολίτευση και μπορούμε, ασφαλώς, να δοκιμάσουμε τον οικονομικό αποκλεισμό, όπως κάναμε στην περίπτωση της Νότιας Αφρικής του απαρτχάιντ, με την προϋπόθεση ότι τα θύματα δεν θα πληγούν περισσότερο από ό,τι οι θύτες, όπως ακριβώς συμβαίνει στο Ιράκ. Περιστασιακά, μπορούμε να στηρίξουμε ακόμα και έναν ένοπλο εθνικοαπελευθερωτικό αγώνα εναντίον ενός δικτάτορα, όπως έκαναν πολλοί από εμάς στην περίπτωση των ευρωπαϊκών αποικιοκρατικών δυνάμεων στην Αφρική.
Ωστόσο, προκειμένου να αποφευχθεί η αναρχία, όλες οι έξωθεν παρεμβάσεις στις υποθέσεις ενός κυρίαρχου κράτους θα πρέπει να βασίζονται σε μια παγκόσμια τάξη ισότητας, η οποία θα ισχύει εξίσου για όλα τα έθνη. Για αυτόν ακριβώς τον λόγο, το Συμβούλιο Ασφαλείας των Ηνωμένων Εθνών θα πρέπει να λαμβάνει απόφαση για κάθε ένοπλη εκστρατεία. Επιπλέον, θα πρέπει να καταφεύγουμε στη λύση του πολέμου μόνον εάν έχουν εξαντληθεί όλα τα ειρηνικά μέσα. Επομένως, οι επιθεωρητές όπλων πρέπει να αποσταλούν ξανά στο Ιράκ το συντομότερο δυνατόν και να καταδικασθούν οι αμερικανικές απειλές για στρατιωτικό χτύπημα χωρίς απόφαση του Συμβουλίου Ασφαλείας των Ηνωμένων Εθνών. Διαφορετικά, απλώς νομιμοποιούμε την άνομη βία τύπου Άγριας Δύσης σε άλλα σημεία του κόσμου, όπως στην περίπτωση της μαζικής σφαγής των Παλαιστινίων από το Ισραήλ ή των ρωσικών επεμβάσεων στη Γεωργία.
Προκειμένου να μπορέσει η ΕΕ να αποδείξει την αλήθεια των ισχυρισμών της ότι αντιπροσωπεύει έναν πολιτισμό δικαιοσύνης σε αντίθεση με την αμερικανική πρακτική του λιντσαρίσματος, θα πρέπει τώρα με σθένος και, ιδίως, σε ό,τι αφορά το Ιράκ, να αντιταχθεί στην παγκόσμια δικτατορία των ΗΠΑ και να επιμείνει για ένα παγκόσμιο νομικό σύστημα στο πλαίσιο των Ηνωμένων Εθνών."@el8
"Mr President, the problem with the American threats of war against Iraq is not the desire in itself to replace an undemocratic regime. Saddam Hussein’s regime is indeed repugnant: I have been able to see this for myself in the course of a number of visits; and it has only got worse. We should certainly support the democratic opposition and we can by all means try economic boycotts, as we did against the South Africa of apartheid, provided that this does not hit the victims more than the offenders, which is the case in Iraq. From time to time, we can even support an armed national struggle for liberation against a dictator, as many of us did against the European colonial powers in Africa.
If anarchy is to be avoided, however, all outside interventions in the affairs of a sovereign state must be based on an egalitarian, global world order, which applies equally to all nations. That is why the UN Security Council must make a resolution on any armed campaign. In addition, military force must only be resorted to if all non-violent means have been exhausted. The weapons inspectors must therefore be sent back into Iraq as soon as possible, and the American threats of a military strike without a UN Security Council resolution must be condemned. Otherwise, we are just legitimising lawless Wild-West violence in other parts of the world, for example Israel’s massacre of Palestinians or perhaps Russian interventions in Georgia.
If the EU is to be able to bear out its claims to represent a judicial culture in contrast to American lynch law, it must now with renewed vigour, and especially where Iraq is concerned, oppose the global dictatorship of the USA and insist on a global legal system within the framework of the UN."@en3
"Señor Presidente, el problema de la amenaza de guerra entre los Estados Unidos e Iraq no consiste sólo en el deseo de sustituir a un régimen antidemocrático. Saddam Hussein’s regime is indeed repugnant: he podido comprobar por mí mismo en una serie de visitas realizadas; y la situación no ha hecho más que empeorar. Sin lugar a dudas deberíamos apoyar a la oposición democrática y además podemos lanzar un boicot económico, tal como hicimos contra la Sudáfrica del apartheid, siempre y cuando las víctimas no resulten más afectadas que los infractores, como podría suceder en Iraq. En un momento dado, podemos incluso apoyar una lucha armada nacional para lograr la liberación frente a un dictador, tal como muchos de nosotros hicimos en contra de las potencias coloniales europeas en África.
No obstante, si queremos evitar la anarquía, todas las intervenciones externas en los asuntos de un Estado soberano han de basarse en un orden mundial igualitario, aplicado de forma equitativa a todas las naciones. Por este motivo, el Consejo de Seguridad de la ONU debe adoptar una resolución sobre cualquier campaña armada. Asimismo, sólo se debe recurrir a la fuerza militar una vez agotados todos los medios pacíficos. Por lo tanto, es preciso que los inspectores de armamento regresen a Iraq tan pronto como sea posible, al tiempo que hay que condenar las amenazas norteamericanas de un ataque militar sin contar con una resolución de la ONU. De lo contrario, estaremos legitimando el uso de la violencia sin ley del salvaje Oeste en otras partes del mundo, como por ejemplo la masacre de Israel sobre el pueblo palestino o quizás las intervenciones de Rusia en Georgia.
Si la UE es capaz de reivindicar la representación de una cultura judicial en contraste con la ley del linchamiento norteamericana, debe oponerse en este momento, con renovado vigor, y en especial en lo que respecta a la situación iraquí, a la dictadura mundial de los Estados Unidos e insistir en el establecimiento de un ordenamiento jurídico en el marco de la ONU."@es12
"Arvoisa puhemies, halu kukistaa epädemokraattinen hallinto ei sinänsä ole ongelmana Irakin-sotaa koskevissa Yhdysvaltojen uhkauksissa. Saddam Husseinin hallinto on todellakin iljettävä. Minulla on ollut mahdollisuus todeta se itse lukuisten vierailujeni aikana, ja hallinto on mennyt vain huonompaan suuntaan. Meidän pitäisi tietenkin tukea demokraattista vähemmistöä, ja voimme ilman muuta yrittää talousboikotteja, kuten rotuerottelua harjoittavaa Etelä-Afrikkaakin vastaan, kunhan se ei vain vahingoita uhreja enemmän kuin rikollisia, kuten Irakin tapauksessa. Joskus voimme tukea jopa diktaattoria vastaan suunnattua aseellista kansallista vapaustaistelua, kuten monet meistä tekivät Afrikassa Euroopan siirtomaavaltoja vastaan käydyissä taisteluissa.
Jos on kuitenkin tarkoitus välttää anarkiaa, kaikkien ulkopuolisten puuttumisten suvereenin valtion sisäisiin asioihin on perustuttava tasa-arvoiseen maailmanjärjestykseen, joka koskee tasapuolisesti kaikkia kansakuntia. Tästä syystä YK:n turvallisuusneuvoston on annettava päätöslauselma kaikista sotatoimista. Asevoimiin on sitä paitsi turvauduttava vasta sitten, kun kaikki väkivallattomat keinot on käytetty. Asetarkastajat on siksi lähetettävä takaisin Irakiin mahdollisimman pian, ja yhdysvaltalaisten uhkaukset aseellisesta iskusta ilman YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa on tuomittava. Muuten oikeutamme muissa maailman osissa lainvastaisen Villin lännen väkivallan, esimerkiksi Israelin palestiinalaisiin kohdistaman joukkomurhan tai kenties venäläisten väliintulot Georgiassa.
Mikäli EU aikoo todistaa edustavansa oikeuskulttuuria vastakohtana Yhdysvaltojen omavaltaiselle oikeudenkäytölle, sen on nyt uudella tarmolla ja varsinkin Irakin kysymyksessä vastustettava Yhdysvaltojen maailmanlaajuista diktatuuria ja vaadittava maailmanlaajuista oikeusjärjestelmää."@fi5
"Monsieur le Président, le problème avec les menaces de guerre que font peser les États-Unis sur l'Irak n'est pas tant que l'on souhaite renverser un régime non démocratique. J'ai eu moi-même l'occasion de constater à l'occasion de plusieurs visites que le régime de Saddam Hussein était absolument répugnant et les choses n'ont fait qu'empirer. Il va de soi que nous devons soutenir l'opposition démocratique et tenter un boycott économique, tout comme nous l'avons fait en son temps contre l'apartheid en Afrique du Sud, à condition que les victimes n'en pâtissent pas plus que les criminels, ce qui est précisément le cas en Irak. On peut même parfois soutenir la lutte armée pour la libération du pays contre un dictateur, comme l'ont fait bon nombre d'entre nous dans le cas des puissances coloniales européennes d'Afrique.
Si l'on ne veut pas provoquer l'anarchie, toute ingérence future dans les affaires d'un État souverain depuis l'extérieur devra toutefois reposer sur un ordre mondial global et équitable, qui s'applique à tous. Le Conseil de sécurité de l'ONU doit dès lors s'exprimer par rapport à toute action armée. Par ailleurs, la force militaire ne doit être employée que si toutes les solutions pacifiques ont été épuisées. Il est dès lors important de renvoyer au plus vite les inspecteurs en Irak et de condamner toute menace américaine d'attaque militaire sans accord préalable du Conseil de sécurité de l'ONU. Sinon, on légitime des assauts occidentaux sauvages et anarchiques en d'autres endroits du monde, comme le massacre de Palestiniens par Israël ou encore l'intervention russe en Géorgie.
Monsieur le Président, si l'UE veut avoir la prétention de défendre une culture juridique à l'opposé de la politique de lynchage américaine, elle doit à présent, notamment dans le cas de l'Irak, s'opposer avec plus de force au régime autocratique mondial des États-Unis et maintenir un ordre juridique mondial dans le cadre de l'ONU."@fr6
"Signor Presidente, il problema con le minacce americane di guerra contro l’Iraq non è il desiderio in sé di sostituire un regime non democratico. Il regime di Saddam Hussein è davvero ripugnante: ho avuto modo di constatarlo di persona nel corso di diverse visite, ed è solo peggiorato. Di sicuro dobbiamo sostenere l’opposizione democratica e possiamo senz’altro tentare il boicottaggio economico, come abbiamo fatto con il Sudafrica dell’
a condizione che ciò non colpisca le vittime più dei trasgressori, come avviene in Iraq. Di tanto in tanto, possiamo persino appoggiare una lotta armata nazionale di liberazione contro un dittatore, come molti di noi hanno fatto contro le potenze coloniali europee in Africa.
Se vogliamo evitare l’anarchia, tuttavia, ogni intervento esterno negli affari di uno Stato sovrano deve basarsi su un ordine mondiale globale ugualitario, che si applichi equamente a tutte le nazioni. Questo è il motivo per cui il Consiglio di sicurezza delle Nazioni Unite deve adottare una risoluzione su un’eventuale campagna armata. Inoltre, si deve ricorrere alla forza militare soltanto se si sono esauriti tutti i mezzi non violenti. Gli ispettori devono quindi tornare in Iraq non appena possibile e le minacce americane di un attacco militare senza una risoluzione del Consiglio di sicurezza delle Nazioni Unite devono essere condannate. Altrimenti, non facciamo che legittimare una violenza sfrenata da selvaggio
in altre zone del mondo, per esempio il massacro dei palestinesi da parte di Israele o gli interventi russi in Georgia.
Se l’Unione europea intende avvalorare la sua affermazione di rappresentare una cultura del diritto rispetto alla pratica americana del linciaggio, essa deve ora con rinnovato vigore, in particolare per quanto riguarda l’Iraq, opporsi alla dittatura globale degli Stati Uniti d’America e insistere su un sistema giuridico globale nel quadro delle Nazioni Unite."@it9
"Mr President, the problem with the American threats of war against Iraq is not the desire in itself to replace an undemocratic regime. Saddam Hussein’s regime is indeed repugnant: I have been able to see this for myself in the course of a number of visits; and it has only got worse. We should certainly support the democratic opposition and we can by all means try economic boycotts, as we did against the South Africa of apartheid, provided that this does not hit the victims more than the offenders, which is the case in Iraq. From time to time, we can even support an armed national struggle for liberation against a dictator, as many of us did against the European colonial powers in Africa.
If anarchy is to be avoided, however, all outside interventions in the affairs of a sovereign state must be based on an egalitarian, global world order, which applies equally to all nations. That is why the UN Security Council must make a resolution on any armed campaign. In addition, military force must only be resorted to if all non-violent means have been exhausted. The weapons inspectors must therefore be sent back into Iraq as soon as possible, and the American threats of a military strike without a UN Security Council resolution must be condemned. Otherwise, we are just legitimising lawless Wild-West violence in other parts of the world, for example Israel’s massacre of Palestinians or perhaps Russian interventions in Georgia.
If the EU is to be able to bear out its claims to represent a judicial culture in contrast to American lynch law, it must now with renewed vigour, and especially where Iraq is concerned, oppose the global dictatorship of the USA and insist on a global legal system within the framework of the UN."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, het probleem met de oorlogsdreiging van de VS aan het adres van Irak is niet het verlangen om een ondemocratisch regime op te ruimen. Dat het regime van Saddam Hoessein werkelijk weerzinwekkend is, heb ik tijdens verschillende bezoeken zelf kunnen vaststellen en het is er niet op verbeterd. Wij moeten de democratische oppositie beslist steunen en eventueel een economische boycot instellen, zoals wij deden met Zuid-Afrika ten tijde van de apartheid, op voorwaarde dat dit niet meer gevolgen heeft voor de slachtoffers dan voor de daders, wat het geval is in Irak. Soms is het zelfs geoorloofd het gewapend nationaal verzet tegen een dictator te steunen, wat velen van ons deden in de Europese koloniale gebieden in Afrika.
Om anarchie te vermijden moeten alle buitenlandse interventies in de aangelegenheden van een soevereine staat gebaseerd zijn op een gelijke, globale wereldorde, die voor iedereen gelijk is. Daarom moet de VN-Veiligheidsraad over elke gewapende actie beslissen. Militaire acties mogen overigens slechts genomen worden nadat alle andere niet-gewelddadige mogelijkheden uitgeput zijn. De wapeninspecteurs moeten daarom zo snel mogelijk naar Irak worden teruggestuurd en de Amerikaanse dreiging met een militaire aanval moet veroordeeld worden als de VN-Veiligheidsraad geen resolutie daaromtrent heeft aangenomen. Anders rechtvaardigt men het wetteloos wildwestgeweld in andere delen van de wereld zoals moordpartijen van Israël op de Palestijnen of misschien een Russische inval in Georgië.
Mijnheer de Voorzitter, als de EU wil bewijzen dat zij een rechtsstaat wil zijn in tegenstelling tot de VS met zijn lynchjustitie, moet de Unie zich krachtig tegen de wereldwijde alleenheerschappij van de VS verzetten, in het bijzonder wat Irak betreft, en aandringen op een wereldwijde rechtsorde in het kader van de VN."@nl2
"Senhor Presidente, o problema das ameaças americanas de Guerra contra o Iraque não constitui por si só o desejo de se substituir um regime não democrático. O regime de Saddam Hussein é efectivamente repugnante: Tive a oportunidade de o verificar pessoalmente no decurso de uma série de visitas; e a situação só tem piorado. Devemos seguramente apoiar a oposição democrática e podemos, efectivamente, tentar impor boicotes económicos, como fizemos contra a África do Sul do
desde que isso não atinja as vítimas mais do que os prevaricadores, que é o que está a acontecer no Iraque. De tempos a tempos, poderemos inclusivamente apoiar uma luta armada nacional pela libertação contra um ditador, como muitos de nós fizeram contra as potências coloniais europeias em África.
Se é certo que a anarquia deve ser evitada, todas as intervenções externas nos assuntos internos de um Estado devem, contudo, ser baseadas numa ordem mundial equitativa, que se aplique de forma idêntica em todos os países. Essa a razão por que o Conselho de Segurança da ONU deve aprovar uma resolução sobre qualquer campanha militar armada. Para além disso, só deverá recorrer-se à força militar quando todos os meios não violentos tiverem sido esgotados. Os inspectores de armamento devem, por isso, ser enviados para o Iraque o mais cedo possível, e as ameaças americanas de um ataque militar sem um mandato do Conselho de Segurança das Nações Unidas deverão ser condenadas. Caso contrário, estaremos apenas a legitimar a violência do
noutras partes do mundo, por exemplo o massacre israelita dos palestinianos ou, talvez, as intervenções russas na Geórgia.
Se a UE quiser fazer valer as suas pretensões a ser a representante de uma cultura judicial, em contraposição à do linchamento da lei americana, deverá opor-se, agora, com vigor renovado e especialmente no que diz respeito ao Iraque, à ditadura mundial dos EUA e insistir num sistema jurídico mundial no quadro da ONU."@pt11
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Farwest"11
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples