Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-10-09-Speech-3-040"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20021009.5.3-040"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Mr President, we know that one reason for military intervention is the search for weapons of mass destruction, but there are, of course, other reasons. Parliament's resolution of May 2002 made a proposal which still has not been taken up. It suggested that an international ad-hoc tribunal be set up to try Saddam Hussein and his officials, and that the Commission should set up an office of human rights to collect the evidence.
There are, of course, different reasons for intervening: humanitarian interventions, self-defence, Article 51, as was used in Afghanistan, and now a new proposal of anticipatory self-defence – the so-called pre-emptive strike – discussed by President Bush for regime change. Even the 'bullet in the head' option has been discussed. But this Parliament, surely, should have one thing in mind: the people of Iraq. Here I call for a prosecution of Saddam Hussein and his officials under the 1948 Genocide Convention.
This is a crime against humanity of such a scale that it can never be forgiven and we must invoke justice and the rule of law. The Genocide Convention to which we and all our allies are parties imposes a duty upon us to punish all acts of genocide ordered by constitutionally-responsible rulers. It expressly envisages that an international court may be established for that purpose, preferably in the territory in which the crimes were committed and if not, elsewhere. In this way all perpetrators may be tried by such international panel tribunals which may have jurisdiction with respect to those contracting parties which have accepted its jurisdiction.
The Nuremberg precedent reminds us that a torturer is a torturer even if you are in a uniform and you have accepted an order to torture one of your fellow men or women. In other words, being an official does not exempt you from prosecution. This means that we have an absolute duty to look not just at Saddam Hussein but at all of those officials.
What are Saddam Hussein's genocidal acts? In the past, we have seen the use of chemical weapons in the north, the decimation of the gypsies, the persecution of Jews, the Assyrian Christians, over three-quarters of a million displaced people, assaults on Shia Muslims and those of Iranian descent. Thirty years of murderous assault and still he goes after the remnants of those unfortunate people. Genocide now concerns the marsh Arabs: over half a million people destroyed in the last few years. They have lost their place, the people, the fish, the animals, the water, the land, their homes, their farms, villages, towns, boats and agriculture through killing, burning and draining. We have seen the total destruction of a unique, distinctively different and ancient tribal people. That is genocide. A UN resolution is required but we need the evidence to be brought up front, in front of the peoples of the world, to alter the perception of why this course of action is required.
The establishment of the Office of Human Rights was accepted in principle by Commissioner Patten at our debate in May 2002. I urge him to set up this office without delay – we have already lost too much time."@en3
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, vi ved, at en af årsagerne til militær intervention er søgningen efter masseødelæggelsesvåben, men der er naturligvis også andre årsager. Parlamentets beslutning af maj 2002 indeholder et forslag, der stadig ikke er behandlet. Beslutningen indeholder et forslag om oprettelse af en international ad hoc-domstol til retsforfølgelse af Saddam Hussein og hans embedsmænd og om, at Kommissionen bør oprette et kontor for menneskerettigheder til indsamling af dokumentation.
Der er naturligvis forskellige grunde til intervention, humanitære grunde, selvforsvar, artikel 51, som blev anvendt i forbindelse med Afghanistan, og nu et nyt forslag om forebyggende selvforsvar - det såkaldte forebyggende angreb - som er foreslået af præsident Bush for at ændre regimet. Man har endog drøftet muligheden
. Men Parlamentet bør huske én ting - nemlig det irakiske folk. Jeg mener, at den bedste løsning vil være at retsforfølge Saddam Hussein og hans embedsmænd i henhold til konventionen om folkedrab af 1948.
Der er tale om en forbrydelse mod menneskeheden af så store dimensioner, at det ikke kan tilgives, og vi skal genindføre retfærdigheden og retsstatsprincippet. I henhold til konventionen om folkedrab, som vi og vores allierede har tiltrådt, har vi en forpligtelse til at straffe alle tilfælde af folkedrab, der er beordret af forfatningsansvarlige ledere. I konventionen er det fastsat, at der kan oprettes en international domstol, helst i det område, hvor forbrydelserne er begået, og hvis det ikke kan lade sig gøre, et andet sted. På denne måde kan man stille alle lovovertrædere for en international kriminalret, som måtte have jurisdiktion i forhold til de kontraherende parter, der har anerkendt deres jurisdiktion.
Nürnberg-processerne minder os om, at en torturist er en torturist, selv om man bærer uniform og følger en ordre. Med andre ord bør det at være embedsmand ikke fritage én fra retsforfølgelse. Det betyder, at vi har en forpligtelse til at retsforfølge både Saddam Hussein og hans embedsmænd.
Hvad er så Saddam Husseins forbrydelser? Vi har været vidne til anvendelse af kemiske våben i den nordlige del af Irak, forfølgelse af sigøjnere, jøder, assyriske kristne. Over trekvart millioner mennesker er fordrevet, der har været angreb på shia-muslimer og muslimer af iransk oprindelse. 30 års angreb, og han forfølger stadig dem, der er tilbage af disse uheldige folk. Han begår nu folkedrab på de såkaldte sumparabere. Over en halv million mennesker er udryddet i løbet af de seneste år. De har mistet deres områder, befolkning, fisk, dyr, vand, jord, hjem, gårde, landsbyer, byer, både og landbrug gennem drab, nedbrænding og udsultning. Vi har været vidne til en total destruktion af et unikt, anderledes og gammelt folkeslag. Det er folkedrab. Vi har brug for en FN-resolution, men vi skal kunne dokumentere alt dette over for verden for at vise, hvorfor disse tiltag er nødvendige.
Oprettelsen af et kontor for menneskerettigheder blev i princippet accepteret af kommissær Patten under vores forhandling i maj 2002. Jeg opfordrer ham indtrængende til at oprette kontoret så hurtigt som muligt - vi har allerede spildt alt for meget tid."@da1
"Herr Präsident, wie wir wissen, ist eine Begründung für eine militärische Intervention die Suche nach Massenvernichtungswaffen, aber natürlich gibt es noch andere Gründe. In der Entschließung des Parlaments vom Mai 2002 wurde ein Vorschlag unterbreitet, der bisher noch immer nicht aufgegriffen worden ist. Es wurde vorgeschlagen, dass ein internationales Ad-Hoc-Tribunal errichtet wird, vor das Saddam Hussein und seine Gefolgsleute gestellt werden, und die Kommission ein Amt für Menschenrechte zur Sammlung der Beweismittel einrichtet.
Es gibt natürlich unterschiedliche Gründe für eine Intervention: humanitäre Gründe, Selbstverteidigung, Artikel 51, der auch in Afghanistan zur Anwendung kam, und nun ein neuer Vorschlag für präventive Selbstverteidigung - der so genannte präemptive Angriff -, der von Präsident Bush mit dem Ziel eines Regimewechsels in die Diskussion gebracht wurde. Sogar die Möglichkeit der gezielten Tötung wurde diskutiert. Doch unser Parlament sollte eins auf keinen Fall vergessen: das irakische Volk. Ich fordere an dieser Stelle die Strafverfolgung von Saddam Hussein und seinen Gefolgsleuten auf Grundlage der Völkermordkonvention aus dem Jahre 1948.
Es handelt sich hier um ein Verbrechen gegen die Menschlichkeit von einem derartigen Ausmaß, dass es niemals vergeben werden kann, und wir müssen die Justiz und den Rechtsstaat sprechen lassen. Die Völkermordkonvention, die wir und alle unseren Verbündeten unterzeichnet haben, verlangt von uns, ihrer Verfassung gegenüber verpflichtete Staatsleute für alle von ihnen angeordneten Menschenrechtsverletzungen zur Rechenschaft zu ziehen. Sie sieht ausdrücklich vor, dass zu diesem Zweck ein internationaler Gerichtshof errichtet wird, und zwar vorzugsweise in dem Gebiet, in dem die Verbrechen begangen wurden, oder andernorts, falls dies nicht möglich ist. Auf diese Weise können alle, die sich nicht an die Konvention halten, vor solche internationalen Tribunale gestellt werden, deren Zuständigkeit sich auf diejenigen Vertragsstaaten erstreckt, die ihre Zuständigkeit anerkannt haben.
Das Beispiel von Nürnberg erinnert uns daran, dass ein Folterer ein Folterer bleibt, auch wenn er eine Uniform trägt und Befehl erhalten hat, Mitbürger oder Mitbürgerinnen zu foltern. Mit anderen Worten bietet die Tatsache, ein offizieller Repräsentant zu sein, keinen Schutz vor Strafverfolgung. Es ist daher unser eindeutige Pflicht, uns nicht nur mit Saddam Hussein, sondern auch mit allen seinen Amtsträgern zu befassen.
Welcher Völkermordverbrechen hat sich Saddam Hussein schuldig gemacht? In der Vergangenheit wurden wir Zeugen des Einsatzes von Chemiewaffen im Norden, der Dezimierung von Sinti und Roma, der Verfolgung von Juden und assyrischen Christen, der Vertreibung von mehr als einer Dreiviertelmillion Menschen sowie Angriffe auf schiitische Muslime und Muslime iranischer Herkunft. Nach dreißig Jahren brutaler Übergriffe lässt er auch die letzten Überlebenden dieser Volksgruppen nicht in Frieden leben. Derzeit konzentriert sich der Völkermord auf die arabische Bevölkerung im Marschland: in den vergangenen Jahren fielen ihm mehr als eine halbe Million Menschen zum Opfer. Sie haben ihren Wohnort, ihr Angehörigen, ihre Fische, ihre Tiere, Wasser, ihr Land, ihre Häuser, Höfe, Dörfer, Städte, Schiffe und ihre Landwirtschaft durch Mord, Brandschatzung und Trockenlegung verloren. Wir wurden Zeugen der völligen Auslöschung eines einzigartigen, unverwechselbaren und uralten Stammesvolks. Das ist Völkermord. Wir benötigen eine UN-Resolution, aber wir müssen den Völkern der Welt Beweise vorlegen, um ein neues Bewusstsein dafür zu schaffen, warum dieses Vorgehen erforderlich ist.
Kommissar Patten hat in unserer Aussprache im Mai 2002 der Errichtung eines Amtes für Menschenrechte grundsätzlich zugestimmt. Ich fordere ihn dazu auf, dieses Amt unverzüglich einzurichten – wir haben bereits zuviel Zeit verloren."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, γνωρίζουμε ότι ένας λόγος για στρατιωτική παρέμβαση είναι η έρευνα για όπλα μαζικής καταστροφής, αλλά υπάρχουν, φυσικά, και άλλοι λόγοι. Το ψήφισμα του Κοινοβουλίου, τον Μάιο του 2002 περιελάμβανε μια πρόταση η οποία δεν έχει ακόμη υιοθετηθεί. Πρότεινε τη σύσταση ενός διεθνούς δικαστηρίου ad-hoc, προκειμένου να δικάσει τον Σαντάμ Χουσεΐν και τους αξιωματούχους του, και την ίδρυση εκ μέρους της Επιτροπής μιας υπηρεσίας ανθρωπίνων δικαιωμάτων, η οποία θα συγκεντρώσει τα αποδεικτικά στοιχεία.
Υπάρχουν, φυσικά, διάφοροι λόγοι παρέμβασης: οι ανθρωπιστικές παρεμβάσεις, η αυτοάμυνα, το άρθρο 51 – όπως χρησιμοποιήθηκε στο Αφγανιστάν – και τώρα μια νέα πρόταση προληπτικής αυτοάμυνας – το επονομαζόμενο προληπτικό χτύπημα – την οποία συζητεί ο πρόεδρος Μπους με σκοπό την αλλαγή καθεστώτος. Ακόμη και η επιλογή της “σφαίρας στο κεφάλι” έχει συζητηθεί. Αλλά το Κοινοβούλιο, βεβαίως, θα πρέπει να μεριμνά για ένα πράγμα, για τον λαό του Ιράκ. Στο σημείο αυτό, προτείνω τη δίωξη του Σαντάμ Χουσεΐν και των αξιωματούχων του με βάση τη Σύμβαση περί Γενοκτονίας, του 1948.
Πρόκειται για ένα τόσο μεγάλο έγκλημα κατά της ανθρωπότητας που είναι αδύνατον να το συγχωρήσουμε ποτέ, και πρέπει να επικαλεστούμε τη δικαιοσύνη και το κράτος δικαίου. Η Σύμβαση περί Γενοκτονίας, την οποία έχουμε υπογράψει εμείς και όλοι οι σύμμαχοί μας, μάς επιβάλλει το καθήκον να τιμωρούμε όλες τις πράξεις γενοκτονίας που διατάσσουν συνταγματικώς υπεύθυνοι κυβερνήτες. Προβλέπει ρητώς τη δυνατότητα σύστασης διεθνούς δικαστηρίου για τον σκοπό αυτόν, κατά προτίμηση στο έδαφος όπου διαπράχθηκαν τα εγκλήματα, διαφορετικά, κάπου αλλού. Ως εκ τούτου, όλοι οι δράστες μπορούν να δικάζονται από τέτοια δικαστήρια διεθνούς σύνθεσης τα οποία δύνανται να έχουν δικαιοδοσία στα συμβαλλόμενα μέρη που έχουν αποδεχτεί τη δικαιοδοσία τους.
Το προηγούμενο της Νυρεμβέργης μας θυμίζει ότι ο βασανιστής είναι βασανιστής ακόμη και όταν φορά στολή και έχει δεχτεί εντολή να βασανίσει κάποιον συνάνθρωπό του. Με άλλα λόγια, το να είσαι αξιωματούχος δεν σε εξαιρεί από τη δίωξη. Αυτό σημαίνει ότι έχουμε αναμφισβήτητο καθήκον να κυνηγήσουμε όχι μόνο τον Σαντάμ Χουσεΐν, αλλά και όλους αυτούς τους αξιωματούχους.
Ποιες είναι οι πράξεις γενοκτονίας του Σαντάμ Χουσεΐν; Στο παρελθόν, έχουμε δει τη χρήση χημικών όπλων στον Βορρά, τον αποδεκατισμό των αθιγγάνων, τον διωγμό των Εβραίων, των Ασσυρίων χριστιανών, τον εκτοπισμό περισσότερων από επτακόσιες πενήντα χιλιάδες ατόμων, επιθέσεις σε Σιίτες μουσουλμάνους ιρανικής καταγωγής. Τριάντα χρόνια δολοφονικών επιθέσεων, και ακόμη κυνηγά όσους απέμειναν από αυτούς τους άτυχους ανθρώπους. Η γενοκτονία αφορά τώρα τους Άραβες που ζουν στις ελώδεις περιοχές του νοτίου Ιράκ: περισσότεροι από μισό εκατομμύριο άνθρωποι καταστράφηκαν τα τελευταία χρόνια. Έχασαν τον τόπο τους, ανθρώπους, ψάρια, ζώα, νερό, τη γη, τα σπίτια τους, τα κτήματά τους, τα χωριά, τις πόλεις, τα πλοία και τη γεωργία τους, με θανατώσεις, εμπρησμούς και αποστραγγίσεις. Γίναμε μάρτυρες του ολοκαυτώματος μιας μοναδικής, εντελώς διαφορετικής και αρχαίας φυλής. Αυτό είναι γενοκτονία. Απαιτείται ένα ψήφισμα των Ηνωμένων Εθνών αλλά πρέπει να παρουσιάσουμε αποδεικτικά στοιχεία, ενώπιον όλων των λαών του κόσμου, προκειμένου να αλλάξουμε την αντίληψή τους για τους λόγους για τους οποίους απαιτείται αυτός ο τρόπος δράσης.
Η θέσπιση του γραφείου ανθρωπίνων δικαιωμάτων εγκρίθηκε καταρχήν από τον Επίτροπο κ. Patten στη συζήτηση που είχαμε τον Μάιο του 2002. Τον προτρέπω να συστήσει αυτό το γραφείο χωρίς καθυστέρηση, καθώς έχουμε χάσει ήδη πάρα πολύ χρόνο."@el8
"Señor Presidente, sabemos que un motivo para la intervención militar es la búsqueda de armas de destrucción masiva, pero existen, por supuesto, otros motivos. La resolución del Parlamento de mayo de 2002 contiene una propuesta que todavía no ha tenido eco. Sugería establecer un tribunal internacional
para juzgar a Sadam Husein y a sus oficiales, y que la Comisión estableciese una oficina de derechos humanos para reunir las pruebas.
Existen, por su puesto, distintos motivos para la intervención: las intervenciones humanitarias, la defensa propia, el Artículo 51, tal y como se utilizó en Afganistán, y ahora una nueva propuesta de defensa propia anticipada, el denominado ataque preventivo, planteado por el Presidente Bush para un cambio de régimen. Incluso se ha tratado la opción de la «bala en la cabeza». Pero sin duda este Parlamento debería tener presente una cosa: al pueblo de Iraq. En este punto propongo que se procese a Sadam Husein y sus oficiales conforme a la Convención sobre el genocidio de 1948.
Se trata de un crimen contra la humanidad de tal magnitud que nunca podrá perdonarse y debemos invocar la justicia y el Estado de derecho. La Convención sobre el genocidio del que nosotros y todos nuestros aliados somos parte, nos impone el deber de castigar todos los actos de genocidio ordenados por gobernantes constitucionalmente responsables. Éste prevé de forma expresa el establecimiento de un tribunal para dicho fin, preferiblemente en el territorio en el que se han cometido los crímenes, y si no fuese posible, en cualquier otro lugar. De este modo, todos los autores de crímenes serán juzgados por aquellos tribunales internacionales que tengan jurisdicción con respecto a las partes contratantes que hayan aceptado su jurisdicción.
El precedente de Núremberg nos recuerda que un torturador es un torturador incluso si viste un uniforme y ha aceptado la orden de torturar al prójimo. En otras palabras, ser oficial no exime a una persona de ser juzgada. Esto significa que es nuestra obligación no sólo centrarnos en Sadam Husein, sino también en todos sus oficiales.
¿Cuáles son los actos de genocidio de Sadam Husein? En el pasado, hemos visto usar armas químicas en el norte, diezmar a los gitanos, perseguir a los judíos, los cristianos asirios, desplazar a más de tres cuartos de millón de personas, asaltar a los musulmanes shiítas y a los descendientes de iraníes. Treinta años de agresiones criminales y sigue persiguiendo a los que quedan de esta gente desafortunada. El genocidio afecta ahora a los árabes que residían en las zonas de las marismas: más de medio millón de personas destruidas en los últimos años. Han perdido su territorio, a la gente, el pescado, los animales, el agua, la tierra, sus hogares, sus granjas, villas, ciudades, barcos y tierras por culpa de las matanzas, el fuego y el drenaje. Hemos presenciado la destrucción total de un pueblo tribal único, diferente y antiguo. Esto es genocidio. Es necesaria una resolución de la ONU pero necesitamos las pruebas que deberán presentarse, ante los pueblos del mundo, para cambiar la percepción de por qué es necesaria esta acción.
El establecimiento de la Oficina de Derechos Humanos fue aceptada en un principio por el Comisario Patten en nuestro debate de mayo de 2002. Le ruego que abra dicha oficina sin demora, ya que ya hemos perdido demasiado tiempo."@es12
"Arvoisa puhemies, tiedämme, että joukkotuhoaseiden etsintä on yksi aseellisen väliintulon syy, mutta siihen on tietenkin muitakin syitä. Toukokuussa 2002 annetussa parlamentin päätöslauselmassa tehtiin ehdotus, jota ei ole vieläkään ryhdytty toteuttamaan. Siinä ehdotettiin, että Saddam Husseinin ja hänen virkamiestensä tuomitsemiseksi perustettaisiin Irakia koskeva väliaikainen kansainvälinen tuomioistuin ja että komissio perustaisi ihmisoikeusrikkomuksia tutkivan viraston todisteiden hankkimiseksi.
Väliintulolle on tietenkin monia syitä: humanitaariset väliintulot, itsepuolustus, 51 artikla, jota sovellettiin Afganistaniin, ja nyt uusi ehdotus presidentti Bushin esiin ottamasta ennakoivasta itsepuolustuksesta – niin kutsutusta ennalta ehkäisevästä hyökkäyksestä – hallinnon vaihtamiseksi. Jopa "kuula kalloon" -vaihtoehdosta on keskusteltu. Euroopan parlamentin pitäisi tietenkin ajatella yhtä asiaa: Irakin kansaa. Tässä yhteydessä vaadin Saddam Husseinin ja hänen virkamiestensä syytteeseenpanoa vuonna 1948 tehtyä joukkotuhontaa koskevan yleissopimuksen mukaisesti.
Tämä on niin vakava rikos ihmisyyttä vastaan, ettei sitä voi antaa koskaan anteeksi, ja meidän on vedottava oikeuteen ja oikeusvaltion periaatteeseen. Joukkotuhontaa koskevassa yleissopimuksessa, jonka osapuolia me ja kaikki liittolaisemme olemme, meille asetetaan velvollisuus langettaa rangaistus kaikista joukkotuhontana pidettävistä teoista, jotka ovat perustuslain nojalla vastuussa olevien hallitsijoiden määräämiä. Edellisen perusteella on oletettavissa, että tätä tarkoitusta varten voidaan perustaa kansainvälinen tuomioistuin mieluiten alueelle, jossa rikokset on tehty, tai sitten muualle. Näin kaikki rikolliset voidaan tuomita sellaisissa kansainvälisissä tuomioistuimissa, joilla on tuomiovalta sen tuomiovallan hyväksyneiden sopimusosapuolien osalta.
Nürnbergin ennakkopäätös muistuttaa meitä siitä, että kiduttaja on kiduttaja, vaikka hänellä olisikin virkapuku ja vaikka hän olisikin vain totellut käskyä kiduttaa lähimmäistään. Virkamiehen asema ei toisin sanoen vapauta syytteestä. Tämä merkitsee, että ehdottomana velvollisuutenamme on ottaa huomioon paitsi Saddam Hussein myös kaikki hänen virkamiehensä.
Mihin joukkotuhontatoimiin Saddam Hussein on syyllistynyt? Pohjoisessa on aikaisemmin käytetty kemiallisia aseita, mustalaisia on surmattu, juutalaisia ja assyrialaisia kristittyjä on vainottu, yli 750 000 ihmistä on joutunut siirtymään asuinseudultaan, ja shiiamuslimeja ja iranilaista syntyperää olevien kimppuun on hyökätty väkivaltaisesti. Vielä 30 vuotta kestäneiden kauheiden hyökkäysten jälkeenkin hän metsästää noita ihmisraukkoja. Joukkotuhonnan kohteena ovat nyt suoarabit: yli puoli miljoonaa ihmistä on saanut surmansa muutaman viime vuoden aikana. He ovat menettäneet asuinpaikkansa, väestönsä, kalansa, eläimensä, vetensä, maansa, kotinsa, maatilansa, kylänsä, kaupunkinsa, veneensä ja maataloutensa tappamisen, polttamisen ja kuivattamisen seurauksena. Ainutlaatuinen, selvästi erilainen ja vanha heimokansa on tuhottu täysin. Se on joukkotuhontaa. YK:n päätöslauselmaa tarvitaan, mutta meidän on esitettävä julkisesti tosiasiat maailman kansoille muuttaaksemme käsitystä siitä, miksi tällaista toimintatapaa tarvitaan.
Komission jäsen Patten periaatteessa hyväksyi ihmisoikeusrikkomuksia tutkivan viraston perustamisen toukokuussa 2002 pidetyssä keskustelussamme. Kehotan häntä perustamaan sen viipymättä – olemme menettäneet jo liian paljon aikaa."@fi5
"Monsieur le Président, nous savons qu'une raison justifiant l'intervention militaire porte sur la recherche d'armes de destruction massive, mais il existe, bien entendu, d'autres raisons. La résolution prise par le Parlement en mai 2002 a fait une proposition qui n'a pas encore été prise en considération. Elle suggérait qu'un tribunal international ad hoc soit mis en place pour juger Saddam Hussein et les responsables du régime irakien, et que la Commission établisse une bureau des droits de l'homme récoltant les preuves.
Il existe bien entendu différentes raisons d'intervenir : les raisons humanitaires, l'autodéfense, l'article 51, comme ce fut le cas en Afghanistan, et à présent une nouvelle proposition d'autodéfense anticipée - aussi appelée attaque préventive - discutée par le président Bush en vue d'un changement de régime. Même l'option de la "balle dans la tête" a été discutée. Toutefois, ce Parlement devrait sûrement garder une chose à l'esprit : la population irakienne. Sur ce point, j'en appelle à un jugement de Saddam Hussein et de ses acolytes conformément à la Convention sur le génocide de 1948.
Il s'agit d'un crime contre l'humanité d'une telle ampleur qu'il ne pourra jamais être pardonné, et nous devons à ce propos en appeler à la justice et au respect du droit. La Convention sur le génocide à laquelle nos alliés et nous sommes partie nous impose de punir tout acte de génocide ordonné par des décideurs responsables sur le plan constitutionnel. Elle envisage expressément qu'une cour internationale soit mise en place à cette fin, de préférence sur le territoire où les crimes ont été perpétrés, et ailleurs si ce n'est pas possible. De cette manière, tous les génocidaires peuvent être jugés par des tribunaux internationaux compétents par rapport aux parties qui ont accepté sa compétence.
Le précédent de Nuremberg est là pour nous rappeler qu'un tortionnaire est un tortionnaire, même s'il porte un uniforme ou qu'il a obéi à l'ordre de torturer un de ses concitoyens. En d'autres termes, être responsable politique ne vous dispense pas d'un procès. Cela signifie que nous avons le devoir absolu de ne pas uniquement viser Saddam Hussein, mais également les autres responsables du régime irakien.
Quels sont les actes génocidaires perpétrés par Saddam Hussein ? Dans le passé, nous avons constaté l'utilisation d'armes chimiques dans le nord, l'extermination des tsiganes, la persécution des juifs, des chrétiens assyriens - plus de 750 mille personnes ont été déplacées -, les attaques sur les musulmans de tendance Shia et ceux de descendance iranienne. Trente années d'assauts meurtriers, et il s'en prend toujours aux survivants de ces peuples malheureux. Le génocide concerne à présent les arabes des marais, à savoir près d'un demi-million de personnes ont été exterminées au cours des dernières années. Ils ont perdu leur territoire, leurs proches, leur poisson, leurs animaux, l'eau, la terre, leurs maisons, leurs fermes, leurs villages, leurs villes, leurs bateaux et leur agriculture par des meurtres, des incendies criminels et la sécheresse. Nous avons été témoins de la destruction totale d'une tribu ancienne et unique. Il s'agit d'un génocide. Une résolution de l'ONU est nécessaire, mais il faut que des preuves soient présentées aux gens du monde entier, pour modifier leur perception sur les raisons et la nécessité de cette action.
La mise en place d'un bureau des droits de l'homme a été acceptée en principe par le commissaire Patten lors de notre débat en mai 2002. Je lui demande de mettre ce bureau en place dans les plus brefs délais - nous avons déjà perdu trop de temps."@fr6
"Signor Presidente, sappiamo che uno dei motivi per l’intervento militare è la ricerca di armi di distruzione di massa, ma naturalmente ve ne sono altri. La risoluzione del Parlamento del maggio 2002 conteneva una proposta che non è ancora stata accolta. Abbiamo proposto l’istituzione di un tribunale internazionale
per processare Saddam Hussein e i suoi funzionari e l’istituzione, da parte della Commissione, di un ufficio per i diritti umani incaricato di raccogliere le prove.
Vi sono, come sapete, diversi motivi per intervenire: interventi umanitari, autodifesa, articolo 51, come nel caso dell’Afghanistan, e ora una nuova proposta di autodifesa anticipata – il cosiddetto attacco preventivo – esaminata dal Presidente Bush per ottenere un cambio di regime. E’ stata persino presa in considerazione la possibilità di “un proiettile in testa”. Tuttavia, il Parlamento di sicuro deve avere una preoccupazione: la popolazione dell’Iraq. A questo proposito, chiedo che Saddam Hussein e i suoi funzionari siano sottoposti a processo ai sensi della Convenzione sul genocidio del 1948.
Si tratta di un crimine contro l’umanità tale da non poter mai essere perdonato e noi dobbiamo invocare giustizia e lo Stato di diritto. La Convenzione sul genocidio della quale noi e tutti i nostri alleati siamo parti contraenti c’impone il dovere di punire tutti gli atti di genocidio commessi da governanti costituzionalmente responsabili. Essa prevede espressamente la possibilità di istituire un tribunale internazionale a tal fine, preferibilmente nel territorio in cui sono stati commessi gli atti o altrove. In tal modo, i responsabili di tali crimini possono essere processati dai tribunali internazionali competenti rispetto alle parti contraenti che ne abbiano riconosciuto la giurisdizione.
Il precedente di Norimberga ci rammenta che un torturatore è un torturatore anche se indossa un’uniforme e ha ricevuto l’ordine di torturare un proprio simile, uomo o donna. In altre parole, i funzionari non possono sottrarsi al procedimento giudiziario. Ciò significa che abbiamo il dovere assoluto di esaminare non solo l’operato di Saddam Hussein, ma anche di tutti i suoi funzionari.
Quali sono gli atti di genocidio commessi da Saddam Hussein? In passato, abbiamo visto l’uso di armi chimiche nel nord, la decimazione degli zingari, la persecuzione degli ebrei, dei cristiani assiri, più di tre quarti di un milione di persone sfollate, attacchi ai musulmani sciiti e a quelli di origine iraniana. Trent’anni di violenze e massacri e tuttora continua a perseguitare i sopravvissuti di quelle popolazioni sfortunate. Il genocidio colpisce ora gli arabi delle paludi: oltre mezzo milione di persone sterminate negli ultimi pochi anni. Hanno perso il loro territorio, le persone, i pesci, gli animali, l’acqua, la terra, le case, le fattorie, i villaggi, i paesi, le barche e l’attività agricola a causa di assassinii, incendi e prosciugamenti. Abbiamo visto la distruzione totale di un popolo tribale antico, unico, con una propria tradizione inconfondibile. Questo è genocidio. E’ necessaria una risoluzione delle Nazioni Unite, ma è anche necessario esibire le prove davanti a tutte le popolazioni del mondo, in modo da modificare la percezione del perché sia necessario seguire questa linea d’azione.
L’istituzione dell’ufficio per i diritti umani è stata approvata in linea di principio dal Commissario Patten in occasione del nostro dibattito nel maggio 2002. Esorto il Commissario ad istituire senza indugio tale ufficio, abbiamo già perso troppo tempo."@it9
"Mr President, we know that one reason for military intervention is the search for weapons of mass destruction, but there are, of course, other reasons. Parliament's resolution of May 2002 made a proposal which still has not been taken up. It suggested that an international ad-hoc tribunal be set up to try Saddam Hussein and his officials, and that the Commission should set up an office of human rights to collect the evidence.
There are, of course, different reasons for intervening: humanitarian interventions, self-defence, Article 51, as was used in Afghanistan, and now a new proposal of anticipatory self-defence – the so-called pre-emptive strike – discussed by President Bush for regime change. Even the 'bullet in the head' option has been discussed. But this Parliament, surely, should have one thing in mind: the people of Iraq. Here I call for a prosecution of Saddam Hussein and his officials under the 1948 Genocide Convention.
This is a crime against humanity of such a scale that it can never be forgiven and we must invoke justice and the rule of law. The Genocide Convention to which we and all our allies are parties imposes a duty upon us to punish all acts of genocide ordered by constitutionally-responsible rulers. It expressly envisages that an international court may be established for that purpose, preferably in the territory in which the crimes were committed and if not, elsewhere. In this way all perpetrators may be tried by such international panel tribunals which may have jurisdiction with respect to those contracting parties which have accepted its jurisdiction.
The Nuremberg precedent reminds us that a torturer is a torturer even if you are in a uniform and you have accepted an order to torture one of your fellow men or women. In other words, being an official does not exempt you from prosecution. This means that we have an absolute duty to look not just at Saddam Hussein but at all of those officials.
What are Saddam Hussein's genocidal acts? In the past, we have seen the use of chemical weapons in the north, the decimation of the gypsies, the persecution of Jews, the Assyrian Christians, over three-quarters of a million displaced people, assaults on Shia Muslims and those of Iranian descent. Thirty years of murderous assault and still he goes after the remnants of those unfortunate people. Genocide now concerns the marsh Arabs: over half a million people destroyed in the last few years. They have lost their place, the people, the fish, the animals, the water, the land, their homes, their farms, villages, towns, boats and agriculture through killing, burning and draining. We have seen the total destruction of a unique, distinctively different and ancient tribal people. That is genocide. A UN resolution is required but we need the evidence to be brought up front, in front of the peoples of the world, to alter the perception of why this course of action is required.
The establishment of the Office of Human Rights was accepted in principle by Commissioner Patten at our debate in May 2002. I urge him to set up this office without delay – we have already lost too much time."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, wij weten dat het zoeken naar massavernietigingswapens een reden is voor militair ingrijpen, maar er zijn uiteraard nog andere redenen. In mei 2002 heeft het Parlement in een resolutie een voorstel gedaan waaraan nog steeds geen gevolg is gegeven. Het Parlement stelde voor een international ad-hoctribunaal op te richten dat Saddam Hoessein en zijn functionarissen zou moeten berechten, en verzocht de Commissie een bureau voor onderzoek naar mensenrechtenschendingen in het leven te roepen om het bewijsmateriaal te verzamelen.
Er zijn uiteraard verschillende redenen om in te grijpen: humanitaire interventies, zelfverdediging, artikel 51, dat in het geval van Afghanistan is toegepast, en nu bespreekt president Bush een nieuw voorstel voor anticiperende zelfverdediging – de zogeheten preventieve aanval – voor het omverwerpen van een regime. Zelfs de optie Saddam Hoessein ‘een kogel door het hoofd te schieten’ is ter sprake gekomen. Maar het zou dit Parlement toch zeker slechts om één ding moeten gaan: het volk van Irak. Ik roep er hierbij toe op Saddam Hoessein en zijn functionarissen voor het gerecht te dagen op grond van het in 1948 aangenomen Verdrag inzake de voorkoming en bestraffing van genocide.
Dit is een misdaad tegen de menselijkheid op een zo grote schaal dat hij absoluut onvergeeflijk is en wij een beroep moeten doen op de rechterlijke macht en de rechtsstaat. Krachtens voornoemd verdrag, dat wij en al onze bondgenoten hebben ondertekend, hebben wij de plicht alle daden van genocide te bestraffen die op bevel van grondwettelijk verantwoordelijke heersers worden uitgevoerd. Het verdrag voorziet nadrukkelijk in de oprichting daartoe van een internationaal gerechtshof, bij voorkeur in het gebied waarin de misdaden zijn gepleegd. Op die manier kunnen alle overtreders berecht worden door dergelijke internationale tribunalen die rechtsbevoegdheid hebben ten aanzien van de verdragsluitende partijen welke deze rechtsbevoegdheid erkend hebben.
Het proces van Neurenberg herinnert ons eraan dat een folteraar een folteraar is, ook als hij een uniform draagt en gehoor heeft gegeven aan een dienstbevel om een medemens te martelen. Met andere woorden, het feit dat je een functionaris bent ontheft je niet van strafvervolging. Hieruit volgt dat wij uitdrukkelijk de plicht hebben om niet alleen naar Saddam Hoessein te kijken, maar ook naar al die functionarissen.
Welke genocidale daden heeft Saddam Hoessein begaan? Wij hebben in het verleden gezien dat hij chemische wapens inzette in het noorden, de zigeunerbevolking decimeerde, joden en Assyrische christenen vervolgde, driekwart miljoen mensen van huis en haard verdreef, en aanslagen liet plegen op sjiietische moslims en moslims van Iraanse afkomst. Dertig jaar moorddadige geweldpleging en nog steeds jaagt hij op de overlevenden van deze onfortuinlijke mensen. Thans spitst de genocide zich toe op de moeras-Arabieren: meer dan een half miljoen mensen is de afgelopen jaren de dood ingejaagd. Hun territorium, de bevolking, de vissen, de dieren, het water, het land, hun huizen, hun boerderijen, dorpen, steden, boten en landbouw – alles is hun ontnomen door middel van moord, brand en droogleggingen. We hebben gezien hoe een uniek, authentiek en oud stammenvolk volkomen is uitgeroeid. Dat is genocide. Er moet een VN-resolutie komen, maar wij moeten het bewijsmateriaal duidelijk zichtbaar maken voor de volken van de wereld, om het inzicht in het waarom van deze handelwijze bij te stellen.
Commissaris Patten is tijdens ons debat in mei 2002 akkoord gegaan met de oprichting van het Bureau voor onderzoek naar mensenrechtenschendingen. Ik doe een dringend beroep op hem dit bureau onverwijld op te richten – we hebben al teveel tijd verloren."@nl2
"Senhor Presidente, sabemos que uma das razões para a intervenção militar é procurar armas de destruição maciça, mas é evidente que há outras razões. A resolução do Parlamento de Maio de 2002 apresentou uma proposta a que ainda não foi dado seguimento, que sugeria a criação de um tribunal internacional
para julgar Saddam Hussein e os funcionários do seu Governo e a criação, pela Comissão, de um Gabinete para as Instituições Democráticas e os Direitos do Homem que se ocupasse da recolha de provas.
Há, evidentemente, diferentes motivos para intervir: intervenções por motivos humanitários, em legítima defesa, ao abrigo do artigo 51º, como a que foi utilizada no Afeganistão, e agora uma nova proposta de legítima defesa antecipada – o chamado ataque preemptivo –, discutida pelo Presidente Bush com vista a uma mudança de regime. Chegou mesmo a ser discutida a opção “uma bala na cabeça”. Mas é claro que há algo que este Parlamento deverá ter presente: o povo do Iraque. Solicito aqui que seja accionado um procedimento penal contra Saddam Hussein e os funcionários do seu Governo nos termos da Convenção sobre a Prevenção e Repressão do Crime de Genocídio, de 1948.
Este é um crime contra a humanidade de uma dimensão tal que nunca poderá ter perdão e temos de invocar a justiça e o Estado de direito. A Convenção sobre a Prevenção e Repressão do Crime de Genocídio, de que nós e todos os nossos aliados somos parte, impõe-nos o dever de punir todos os actos de genocídio ordenados por governantes responsáveis em termos constitucionais. Prevê expressamente a possibilidade da criação de um tribunal internacional para esse fim, de preferência no território onde foram cometidos os crimes ou, se tal não for possível, noutro lugar qualquer. Dessa forma todos os autores de tais crimes poderão ser julgados por esses tribunais constituídos por peritos internacionais, que poderão ter jurisdição relativamente às partes contratantes que aceitaram a sua jurisdição.
O precedente de Nuremberga recorda-nos que um torturador é um torturador, mesmo que vista uniforme e tenha recebido uma ordem para torturar um dos seus semelhantes. Por outras palavras, ser funcionário governamental não isenta ninguém de ser alvo de um procedimento penal. Quer isto dizer que temos o dever absoluto de não olhar apenas para Saddam Hussein, mas para todos os funcionários referidos.
Quais são os actos de genocídio praticados por Saddam Hussein? No passado, assistimos à utilização de armas químicas no Norte do país, vimos os ciganos serem dizimados, testemunhámos a perseguição movida contra os judeus, os cristãos assírios, vimos mais de 750 mil deslocados, ataques aos muçulmanos xiitas e aos que são de ascendência iraniana. Trinta anos de ataque criminoso, e Saddam Hussein ainda persegue o que resta dessa gente infortunada. Agora o genocídio tem a ver com os árabes das regiões pantanosas: mais de meio milhão de pessoas dizimadas nos últimos anos. Perderam o local onde viviam, as pessoas, o peixe, os animais, a água, a terra, as casas, as explorações agrícolas, aldeias, cidades, barcos e agricultura, e os métodos utilizados foram assassinar, queimar e drenar os terrenos. Assistimos à destruição total de um povo tribal muito antigo, distintamente diferente e único. Isto é genocídio. É necessária uma resolução das Nações Unidas, mas há que apresentar provas de forma bem visível, perante os povos do mundo, para modificar a percepção dos motivos que levam à necessidade deste tipo de actuação.
A criação do Gabinete para as Instituições Democráticas e os Direitos do Homem foi aceite em princípio pelo Senhor Comissário Patten no nosso debate de Maio de 2002. Exorto-o a que crie esse gabinete sem demora – já perdemos demasiado tempo."@pt11
"Herr talman! Vi vet att en anledning till ett militärt ingripande är sökandet efter massförstörelsevapen, men det finns naturligtvis även andra orsaker. I parlamentets resolution från maj 2002 presenterades ett förslag som ännu inte har behandlats. Man föreslog att en internationell ad hoc-domstol skulle upprättas för att ställa Saddam Hussein och hans tjänstemän inför rätta, och att kommissionen skulle inrätta ett kontor för mänskliga rättigheter för att samla in bevis.
Det finns naturligtvis olika skäl för att ingripa: ingripanden av humanitära skäl, självförsvar, artikel 51, som tillämpades i Afghanistan, och nu det nya förslaget om ett föregripande självförsvar – ett så kallat föregripande anfall – som diskuterats av president Bush, för att få till stånd ett regimskifte. Man har till och med diskuterat alternativet ”en kula i huvudet”. Men i detta parlament bör vi sannerligen ha en sak i åtanke: folket i Irak. Jag vill här yrka på att Saddam Hussein och hans tjänstemän skall ställas inför rätta i enlighet med 1948 års FN-konvention om förebyggande och bestraffning av brottet folkmord.
Det här är ett så pass allvarligt brott mot mänskligheten att det aldrig kan förlåtas, och vi måste åberopa rättvisa och rättssäkerhet. Genom konventionen om bestraffning av brottet folkmord, som vi och våra allierade deltar i, är vi skyldiga att straffa alla handlingar där folkmord beordrats från konstitutionellt ansvariga makthavare. Det förutser uttryckligen att en internationell domstol kan inrättas i detta syfte, företrädesvis inom det område där brotten genomfördes, och om det inte är möjligt, så på annat håll. På så sätt skulle alla förövare kunna ställas inför rätta genom en sådan internationell paneldomstol, vars domsrätt skulle kunna fastställas med hänsyn till de förbundna parterna som har godkänt den.
Det tidigare fallet Nürnberg påminner oss att en bödel alltid är en bödel även om denne bär uniform och godtar en befallning att tortera en av sina medmänniskor. Med andra ord, att vara tjänsteman innebär inte att man är förskonad från åtal. Vi har således en oinskränkt skyldighet att inte bara vända blicken mot Saddam Hussein utan mot alla dessa tjänstemän.
Vilka är Saddam Husseins folkmordshandlingar? Tidigare har vi kunnat erfara användningen av kemiska vapen i norr, arkebuseringar av zigenare, förföljelser av judar och de assyriskt kristna, mer än 750 000 tvångsförflyttade personer, övervåld mot shiamuslimer och mot individer med iransk härkomst. Trettio år av mördande övervåld och än i dag är han ute efter de kvarlämnade av detta olycksdrabbade folk. Folkmorden gäller nu träskaraber; man har gjort slut på mer än en halv miljon människor under de senaste åren. De har, genom mord, bränder och torka, förlorat sin bygd, sitt folk, fisket, djuren, vattnet och landet, sina hem och gårdar, byarna, städerna, båtarna och jordbruket. Vi har sett en fullständig tillintetgörelse av ett unikt, karaktäristiskt annorlunda och gammalt släktfolk. Det är folkmord. Man har begärt en FN-resolution, men vi behöver föra fram bevis inför världens folk för att förändra uppfattningen om varför ett sådant händelseförlopp är nödvändigt.
Inrättandet av ett kontor för mänskliga rättigheter godkändes i princip av kommissionär Patten vid vår debatt i maj 2002. Jag uppmanar honom att inrätta detta kontor utan dröjsmål – vi har redan förlorat alltför mycket tid."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
""bullet in the head""1
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples