Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-10-09-Speech-3-020"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20021009.4.3-020"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Hr. formand, Irland er et af de to lande, hvor et flertal ville beklage, at EU blev opløst. Man har testet Nice-traktaten i det mest EU-positive land - alligevel stemte 54% nej. Det ville så have været mere naturligt at spørge indbyggerne i andre lande, om de bryder sig om traktaten, men i stedet bad man irerne stemme en gang til, og det gør de så, under trussel om at udvidelsen ellers vil gå i stå. Ærlig talt, findes der en eneste minister, der vil bremse udvidelsen, hvis irerne stemmer nej. Selvfølgelig ikke, udvidelsen fortsætter. Den er forudset i Amsterdam-traktaten med en protokol, der vil give de fem største lande kompensation for tab af deres anden kommissær, dobbelt flertal eller flere stemmer i Rådet. Resultatet blev forhandlet på plads i Nice; det er ikke kønt, men det findes i en særlig erklæring, som ikke er en del af traktaten og derfor heller ikke er forkastet. Den kan tages frem, uanset om irerne stemmer ja eller nej.
Og må jeg opfordre topmødet i Bruxelles til at korrigere tallene. Det er en skandale, at Ungarn og Tyrkiet tilbydes færre pladser i Europa-Parlamentet end lande med færre indbyggere. Det nye vægtningssystem er umuligt at huske, selv for ministre - lav dog et enkelt system, så man kan forklare det for borgerne i de lande, der snart skal stemme om medlemskab.
Bliv også mere fleksibel over for ansøgerne. EU bør ikke modtage dem som en damptromle, der maser alt, hvad de selv har lavet af love. Nøjes med at stille krav til deres adfærd på det fælles marked. Lad dem bevare deres frihed på alle områder, hvor der ikke er et dokumenteret fælles behov for grænseoverskridende love. Lad dem selv bestemme, om de vil beholde deres valutaer.
Landbrugsjord i Tjekkiet koster 10% af prisen i Tyskland. Hvorfor ikke lade ansøgerne bevare deres love om køb og salg af jord. Hvad ville tjekkerne sige, hvis Sudeterlandet blev opkøbt med tyske Euro. Jeg kommer fra den del af Danmark, der har været besat af Tyskland. Vi har i dag et fremragende naboforhold, som jeg berømmer og anser for en model for Nordirland og andre områder med spændinger mellem folkeslag. Den danske sommerhusprotokol medvirker til det gode forhold mellem danskere og tyskere. Uden den ville de bedst beliggende huse blive købt op, fordi prisen for et tysk sommerhus er flere gange højere end hos os.
De overgangsordninger, der er aftalt med ansøgerlandene, inviterer til unødig splid og vil skabe mange nej-stemmer ved folkeafstemningerne.
Min gruppe har forskellige holdninger til udvidelsen. Den danske Junibevægelse er stærkt kritisk over for de vilkår, vi byder ansøgerne, men vi vil her i salen stemme ja, fordi vi respekterer ansøgerlandenes egne afgørelser. Vi håber, de mange nye demokratier kan puste demokratisk liv i os, så vi kan få et slankere, mere frit, åbent og decentralt Europa for alle.
Med større fleksibilitet kunne Bulgarien og Rumænien også komme med. Det er lidt trist at se dem skilt fra, fordi de har været holdt nede i fattigdom i et langt længere tidsrum."@da1
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Herr Präsident, Irland ist eines der beiden Länder, in dem eine Mehrheit die Auflösung der EU bedauern würde. Man hat den Vertrag von Nizza in einem Land getestet, das der EU am positivsten gegenübersteht – trotzdem haben 54 % dagegen gestimmt. Es wäre nahe liegender gewesen, Einwohner anderer Länder nach ihrer Meinung über den Vertrag zu befragen, aber man hat stattdessen die Iren gebeten, ein weiteres Mal abzustimmen, was sie auch tun – unter dem Eindruck der Drohung, dass die Erweiterung sonst scheitern wird. Ehrlich, gibt es einen einzigen Minister, der sich gegen die Erweiterung aussprechen wird, wenn die Iren mit Nein stimmen? Natürlich nicht, die Erweiterung wird fortgeführt. Sie ist im Vertrag von Amsterdam mit einem Protokoll vorgesehen, das die fünf größten Länder für den Verlust ihres zweiten Kommissars entschädigen wird, durch doppelte Mehrheit oder mehr Stimmen im Rat. Das wurde in Nizza unter Dach und Fach gebracht. Es ist nicht schön, aber es ist in einer besonderen Erklärung festgehalten worden, die nicht Teil des Vertrags ist und deshalb auch nicht verworfen wurde. Sie kann wirksam werden, ohne Rücksicht auf das Abstimmungsergebnis in Irland.
Ich muss den Gipfel von Brüssel auch zu einer Korrektur der Zahlen auffordern. Es ist skandalös, dass Ungarn und die Türkei weniger Sitze im Europäischen Parlament erhalten sollen als Länder mit weniger Einwohnern. Das neue Gewichtungssystem ist schwer zu beherrschen, selbst für Minister. Wir sollten ein einfaches System einführen, das man den Bürgern in jenen Ländern verdeutlichen kann, die in Kürze über die Mitgliedschaft abstimmen sollen.
Auch in Bezug auf die Beitrittskandidaten sollten wir flexibler werden. Die EU sollte sich nicht als Dampfwalze gebärden, die alles niedermacht, was diese an eigenen Gesetzen mitbringen. Wir sollten uns mit Forderungen in Bezug auf ihr Verhalten auf dem Gemeinsamen Markt begnügen und ihnen gestatten, ihre Besonderheiten in allen Bereichen beibehalten zu dürfen, in denen es keinen nachgewiesenen gemeinsamen Bedarf für grenzüberschreitende Rechtsnormen gibt. Die Entscheidung über die Beibehaltung der eigenen Währung sollte ihnen selbst überlassen bleiben.
Der Preis für Agrarflächen beträgt in Tschechien 10 % des in Deutschland dafür verlangten Preises. Die Beitrittskandidaten sollten ihre Gesetze über den Kauf und Verkauf von Land behalten dürfen. Was würden die Tschechen sagen, wenn das Sudetenland mit deutschen Euro aufgekauft würde. Ich komme aus dem Teil Dänemarks, der von Deutschland besetzt war. Wir haben heute ein ausgezeichnetes nachbarschaftliches Verhältnis, das ich als Vorbild für Nordirland und andere Gebiete empfehlen kann, in denen es Spannungen zwischen Volksgruppen gibt. Das dänische Ferienhaus-Protokoll trägt zu dem guten Verhältnis zwischen Dänen und Deutschen bei. Ohne dieses Protokoll würden die Häuser in den besten Lagen aufgekauft werden, da der Preis für ein Ferienhaus in Deutschland wesentlich höher ist als bei uns.
Die mit den Beitrittskandidaten vereinbarten Übergangsvorschriften können unnötige Zerwürfnisse provozieren und in den Volksabstimmungen viele Nein-Stimmen verursachen.
In meiner Fraktion gibt es unterschiedliche Einstellungen zur Erweiterung. Die dänische Juni-Bewegung hat starke Vorbehalte gegenüber den Bedingungen, die wir den Kandidatenländern anbieten, aber wir werden im Plenum mit Ja stimmen, weil wir die Entscheidungen der Beitrittskandidaten selbst respektieren. Wir hoffen, dass die vielen neuen Demokratien zu einer demokratischen Erneuerung und einem weniger aufgeblähten, freieren, offeneren und dezentraleren Europa für alle beitragen werden.
Wären wir flexibler, könnten auch Bulgarien und Rumänien beitreten. Es ist etwas bedrückend zu sehen, dass sie draußen bleiben müssen, weil sie lange Zeit gezwungen waren, in Armut zu leben."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, η Ιρλανδία είναι μία από τις δύο χώρες στις οποίες η πλειοψηφία του κόσμου θα λυπόταν αν η ΕΕ διαλυόταν. Η Συνθήκη της Νίκαιας τέθηκε σε δοκιμασία στη χώρα που είναι η πλέον θετικά διακείμενη στην ΕΕ, παρόλα αυτά το 54% του πληθυσμού ψήφισε κατά της συνθήκης. Θα ήταν, επομένως, πιο φυσικό να ρωτήσουμε τους κατοίκους άλλων χωρών αν τους αρέσει η συνθήκη αλλά, αντί για αυτό, ζητήθηκε από τους Ιρλανδούς να ψηφίσουν ξανά για αυτήν, όπως
πράττουν, αντιμέτωποι με την απειλή ότι, αν δεν το πράξουν, η διεύρυνση θα σταματήσει. Ειλικρινά, υπάρχει έστω και ένας υπουργός που θα έβαζε φρένο στη διεύρυνση αν οι Ιρλανδοί ψήφιζαν “όχι”; Φυσικά όχι. Η διεύρυνση θα συνεχιστεί. Η περίπτωση αυτή προβλέπεται στη Συνθήκη του Άμστερνταμ υπό τη μορφή πρωτοκόλλου το οποίο, δίνοντας διπλή πλειοψηφία ή περισσότερες ψήφους στο Συμβούλιο, αποζημιώνει τις πέντε μεγαλύτερες χώρες για την απώλεια του δεύτερου Επιτρόπου τους. Αυτή η έκβαση έγινε αντικείμενο διαπραγματεύσεων επί τόπου στη Νίκαια. Δεν είναι κάτι για το οποίο πρέπει να καυχόμαστε, αλλά υπάρχει σε μια ειδική δήλωση που δεν είναι μέρος της Συνθήκης και, επομένως, ούτε και αυτή απορρίφθηκε. Μπορεί να χρησιμοποιηθεί, ανεξάρτητα από το αν οι Ιρλανδοί θα ψηφίσουν “ναι” ή “όχι”.
Πρέπει επίσης να ζητήσω από τη διάσκεψη κορυφής των Βρυξελλών να διορθώσει τους αριθμούς. Αποτελεί σκάνδαλο να προσφέρονται στην Ουγγαρία και την Τουρκία λιγότερες θέσεις στο Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο από ό,τι σε χώρες με μικρότερους πληθυσμούς. Το νέο σύστημα στάθμισης είναι αδύνατο να το θυμάται κανείς, ακόμα και οι υπουργοί. Στη θέση του, πρέπει να σχεδιαστεί ένα απλό σύστημα, το οποίο να μπορεί να εξηγηθεί στους λαούς αυτών των χωρών που πρόκειται να ψηφίσουν σύντομα για την ένταξη.
Πρέπει επίσης να υπάρχει μεγαλύτερη ευελιξία σε σχέση με τις υποψήφιες χώρες. Η ΕΕ δεν πρέπει να τις δεχτεί σαν ένας οδοστρωτήρας που συνθλίβει όλα όσα αυτές έχουν δημιουργήσει στον τομέα της νομοθεσίας. Θα πρέπει να αρκεστούμε στον καθορισμό απαιτήσεων όσον αφορά τη συμπεριφορά τους στην κοινή αγορά και να τους επιτρέψουμε να διατηρήσουν την ελευθερία τους σε όλους τους τομείς στους οποίους δεν υπάρχει τεκμηριωμένη κοινή ανάγκη για διασυνοριακούς νόμους. Πρέπει να τους επιτραπεί να αποφασίσουν οι ίδιες αν θα κρατήσουν ή όχι τα εθνικά τους νομίσματα.
Η αγροτική γη στην Τσεχική Δημοκρατία κοστίζει το 10% της γης στη Γερμανία. Γιατί να μην επιτραπεί στις υποψήφιες χώρες να διατηρήσουν τους νόμους τους όσον αφορά την αγορά και την πώληση γης; Τι θα έλεγαν οι Τσέχοι αν η Σουδηία αγοραζόταν με γερμανικά ευρώ; Προέρχομαι από το τμήμα της Δανίας που είχε κατακτηθεί από τη Γερμανία. Σήμερα, έχουμε μια εξαίρετη σχέση με τους γείτονές μας, την οποία επιδοκιμάζω και θεωρώ ότι μπορεί να αποτελέσει υπόδειγμα για τη Βόρειο Ιρλανδία και άλλες περιοχές με εθνικές εντάσεις. Το δανικό πρωτόκολλο για τις θερινές κατοικίες συμβάλλει στην καλή σχέση μεταξύ Δανών και Γερμανών. Χωρίς αυτό, τα σπίτια με την καλύτερη θέση θα αγοράζονταν, διότι η τιμή μιας γερμανικής θερινής κατοικίας είναι αρκετά μεγαλύτερη από την τιμή μιας δανικής.
Οι μεταβατικές ρυθμίσεις που συμφωνήθηκαν με τις υποψήφιες χώρες ενθαρρύνουν τους άσκοπους διχασμούς και θα αποτελέσουν αφορμή για πολλές αρνητικές ψήφους στα δημοψηφίσματα.
Η Ομάδα μου έχει διαφορετικές θέσεις όσον αφορά τη διεύρυνση. Το δανέζικο Κίνημα του Ιουνίου είναι σε μεγάλο βαθμό επικριτικό όσον αφορά τους όρους που προσφέρουμε στις υποψήφιες χώρες, αλλά εμείς που βρισκόμαστε σε αυτό το Σώμα θα ψηφίσουμε υπέρ αυτών, διότι σεβόμαστε τις αποφάσεις των χωρών. Ελπίζουμε ότι οι πολλές νέες χώρες μπορούν να εμφυσήσουν κάποια δημοκρατική πνοή σε εμάς, έτσι ώστε να μπορέσουμε ίσως να αποκτήσουμε μια πιο ισχνή, ελεύθερη, ανοικτή και αποκεντρωμένη Ευρώπη για όλους.
Με μεγαλύτερη ευελιξία, η Βουλγαρία και η Ρουμανία θα μπορούσαν επίσης να ενταχθούν. Είναι λίγο λυπηρό να τις δούμε να αποκλείονται, διότι αφέθηκαν να μαραζώσουν στη φτώχεια για πολύ μεγαλύτερη περίοδο."@el8
"Mr President, Ireland is one of the two countries in which a majority of people would regret the EU’s being dissolved. The Treaty of Nice has been tested in the country which is most favourably disposed to the EU, yet 54% of the population voted against it. It would, then, have been more natural to have asked the inhabitants of other countries whether they cared for the treaty but, instead, the Irish were asked to vote on it again, as in fact they
doing, faced with the threat that, if they do not, enlargement will come to a halt. In all honesty, is there a single minister who would put the brakes on enlargement if the Irish were to vote ‘no’. Of course not. Enlargement will continue. The situation is anticipated in the Treaty of Amsterdam in the form of a protocol which, by giving them a double majority or more votes in the Council, will compensate the five largest countries for the loss of their second Commissioner. This outcome was negotiated on the spot in Nice. It is not something to boast about, but it exists in a special declaration which is not part of the treaty and has not therefore been rejected, either. It can be called into play, irrespective of whether the Irish vote ‘yes’ or ‘no’.
I must also call upon the Brussels Summit to correct the figures. It is a scandal that Hungary and Turkey are being offered fewer places in the European Parliament than countries with smaller populations. The new weighting system is impossible to remember, even for ministers. Instead, a straightforward system should be devised which can be explained to the people of those countries that are shortly to vote on membership.
There should also be more flexibility in relation to the candidate countries. The EU should not receive them like a steamroller that crushes everything they themselves have devised in the way of laws. We should be content to lay down requirements concerning their conduct in the common market and allow them to retain their freedom in all the areas in which there is no documented common need for cross-border laws. They should be allowed to decide for themselves whether to keep their national currencies.
Agricultural land in the Czech Republic costs 10% of that in Germany. Why not allow the candidate countries to keep their laws concerning the purchase and sale of land. What would the Czechs say if Sudetenland were to be bought up with German euros. I come from that part of Denmark that was occupied by Germany. Today, we have an excellent relationship with our neighbours, which I commend and consider to be a model for Northern Ireland and other areas with national tensions. The Danish summer house protocol contributes to the good relationship between Danes and Germans. Without this, the best situated houses would be bought up, because the price of a German summer house is several times that of a Danish one.
The transitional arrangements agreed with the candidate countries encourage unnecessary division and will give rise to many ‘no’ votes in the referendums.
My group has different attitudes to enlargement. The Danish June Movement is heavily critical of the conditions we are offering the candidate countries, but those of us in this Chamber will vote in favour of them because we respect the candidate countries’ own decisions. We hope that the many new democracies can breathe some democratic life into us so that we might obtain a slimmer, freer, open and decentralised Europe for all.
With greater flexibility, Bulgaria and Romania could also join. It is a little sad to see them excluded, because they have been left to languish in poverty for a far longer period."@en3
"Señor Presidente, Irlanda es uno de los dos países en los que la mayoría de ciudadanos lamentaría que se disolviese la UE. El Tratado de Niza se ha puesto a prueba en el país más favorablemente predispuesto hacia la UE, y sin embargo el 54% de la población votó en contra. Por ello habría sido más natural haber preguntado a los habitantes de otros países si les gustaba el tratado, pero en su lugar se pidió a los irlandeses que volviesen a votar al respecto, como
de hecho haciendo al enfrentarse con la amenaza de que, si no lo hacen, la ampliación se detendrá. Sinceramente, ¿existe un solo Ministro que pondría freno a la ampliación si los irlandeses votasen «no»?. Por supuesto que no. La ampliación continuará. La situación se prevé en el Tratado de Amsterdam a modo de protocolo que, al darles una mayoría doble o más votos en el Consejo, compensará a los cinco mayores países por la pérdida de su segundo Comisario. Este resultado se negoció sobre el terreno en Niza. No es algo de lo que quepa presumir, pero existe en una declaración especial que no forma parte del tratado y que por lo tanto tampoco ha sido rechazada. Puede hacerse uso de ella, independientemente de si los irlandeses votan «sí» o «no».
También debo hacer un llamamiento a la cumbre de Bruselas para que corrija las cifras. Es un escándalo que a Hungría y Turquía se les ofrezcan menos plazas en el Parlamento Europeo que a países con menor población. El nuevo sistema de ponderación es imposible de recordar incluso para los Ministros. En su lugar, debería idearse un sistema sencillo que pueda explicarse a la gente de aquellos países que en breve deberán votar sobre la incorporación a la UE.
También debería haber más flexibilidad en relación con los países candidatos. La UE no debería recibirlos como una apisonadora que destruye todo lo que éstos han ideado a modo de leyes. Deberíamos conformarnos con establecer una serie de requisitos relativos a su conducta en el mercado común y permitirles conservar su libertad en todas las áreas en las que no existe una necesidad común documentada de leyes transfronterizas. Debería permitírseles decidir si desean mantener sus monedas nacionales.
El terreno agrícola en la República Checa cuesta un 10% de lo que cuesta en Alemania. Por qué no permitir a los países candidatos que mantengan sus leyes relativas a la compraventa de tierras. Qué dirían los checos si los Sudetes fuesen comprada con euros alemanes. Provengo de la parte de Dinamarca que fue ocupada por Alemania. En la actualidad mantenemos una excelente relación con nuestros vecinos, la cual recomiendo y considero un modelo para Irlanda del Norte y otras zonas con tensiones nacionales. El protocolo danés sobre las residencias de veraneo contribuye a la buena relación entre daneses y alemanes. Sin éste, las viviendas mejor situadas serían adquiridas, ya que el precio de una residencia de verano alemana es varias veces mayor que el de una danesa.
Los acuerdos de transición pactados con los países candidatos fomentan la división innecesaria y darán lugar a muchos votos negativos en los referendos.
Mi grupo tiene distintas actitudes hacia la ampliación. El Movimiento de Junio danés es muy crítico con las condiciones que ofrecemos a los países candidatos, pero aquellos de nosotros que estamos en esta Cámara votaremos a favor de ellas, porque respetamos las propias decisiones de los países candidatos. Esperamos que las numerosas nuevas democracias puedan aportarnos algo de vida democrática, de forma que podamos obtener una Europa más racional, más libre, abierta y descentralizada para todos.
Con mayor flexibilidad, Bulgaria y Rumania también podrán incorporarse. Es un poco triste verlas excluidas, ya que se ha dejado que se consuman en la pobreza durante un período mucho más largo."@es12
"Arvoisa puhemies, Irlanti on toinen niistä kahdesta maasta, joissa suurin osa kansalaisista pahoittelisi EU:n hajoamista. Nizzan sopimuksesta on jo äänestetty kaikkein myönteisimmin Euroopan unioniin suhtautuvassa maassa, ja kuitenkin 54 prosenttia kansalaisista äänesti sitä vastaan. Olisi ollut luonnollisempaa kysyä tämän jälkeen muiden maiden kansalaisilta, mitä mieltä he ovat Nizzan sopimuksesta, mutta sen sijaan irlantilaisia pyydettiin äänestämään uudestaan, ja niin he tekevät, koska he kokevat uhkan, että jos he eivät näin tee, laajentuminen pysähtyy. Rehellisesti tarkasteltuna, onko yhtään ministeriä, joka ryhtyisi jarruttamaan laajentumista, jos irlantilaiset äänestäisivät jälleen Nizzan sopimusta vastaan? Ei tietenkään ole. Laajentuminen jatkuu. Tilanne on ennakoitu Amsterdamin sopimukseen sisältyvässä pöytäkirjassa, jossa kompensoidaan viiden suurimman maan toisen komission jäsenen menetystä siten, että niille annetaan neuvostossa kaksinkertainen enemmistö tai enemmän ääniä. Tästä tuloksesta neuvoteltiin Nizzassa. Se ei ole mikään ylpeilyn aihe, mutta se sisältyy erityiseen julistukseen, joka ei ole osa itse sopimusta, eikä sitä siksi ole myöskään hylätty. Siihen voidaan turvautua riippumatta siitä, kuinka irlantilaiset äänestävät.
Kehotan myös korjaamaan Brysselin huippukokouksessa joitakin lukuja. On järkyttävää, että Unkarille ja Turkille tarjotaan vähemmän edustajanpaikkoja Euroopan parlamentissa kuin väestöltään pienemmille maille. Uutta painotusjärjestelmää on mahdoton oppia, eivät sitä muista ministeritkään. Olisi suunniteltava sen sijaan selkeä järjestelmä, joka olisi helppo selittää niiden maiden kansalaisille, jotka pian äänestävät jäsenyydestään.
Myös ehdokasvaltioihin olisi suhtauduttava joustavammin. EU:n ei pitäisi höyryjyrän tavoin jyrätä kaikkea sitä, mitä ne ovat säätäneet omissa lainsäädännöissään. Meidän olisi tyydyttävä esittämään ne vaatimukset, jotka koskevat tulevien jäsenvaltioiden toimintaa yhteismarkkinoilla ja sallia niille vapauden säilyttäminen kaikilla niillä aloilla, joilla ei ole osoitettu yhteisen lainsäädännön tarvetta. Meidän pitäisi antaa valtioiden päättää itse oman kansallisen valuuttansa säilyttämisestä.
Viljelymaa maksaa Tšekissä kymmenen prosenttia siitä, mitä vastaavan kokoinen maa maksaa Saksassa. Miksi emme antaisi ehdokasvaltioiden säilyttää maan ostamista ja myymistä koskevan lainsäädäntönsä. Mitä tšekkiläiset sanoisivat, jos Sudeettimaa ostettaisiin saksalaisilla euroilla? Tulen siitä osasta Tanskaa, jonka Saksa aikoinaan miehitti. Nyt meillä on erinomaiset suhteet naapureihimme, mitä suosittelen malliksi Pohjois-Irlantiin ja muille alueille, joilla esiintyy kansallisia jännitteitä. Kesäasuntoja Tanskassa koskeva pöytäkirja on myötävaikuttanut hyviin suhteisiin tanskalaisten ja saksalaisten välillä. Ilman tätä parhailla paikoilla sijaitsevat talot olisi jo ostettu, sillä kesäasunnon hinta Saksassa on moninkertainen Tanskan hintoihin verrattuna.
Ehdokasvaltioiden kanssa sovitut siirtymäjärjestelyt lisäävät tarpeetonta hajaannusta ja saavat aikaan paljon vastustusta, joka tulee näkymään kansanäänestyksissä.
Asenteet laajentumista kohtaan vaihtelevat ryhmässäni. Tanskalainen Kesäkuun liike suhtautuu hyvin kriittisesti ehtoihin, joita tarjoamme ehdokasmaille, mutta edustajamme täällä parlamentissa tulevat äänestämään niiden puolesta, koska kunnioitamme ehdokasvaltioiden omia päätöksiä. Toivomme, että nämä useat nuoret demokratiat voisivat tuoda mukanaan hieman demokraattista henkeä meihinkin, jotta voisimme luoda kaikille kevyemmän, vapaamman, avoimen ja hajautetun yhteisön.
Myös Bulgaria ja Romania voisivat liittyä yhteisöön, jos voisimme olla joustavampia. On hieman surullista nähdä niiden jäävän ulkopuolelle, sillä ne jäävät riutumaan köyhyyteen paljon pidemmäksi aikaa."@fi5
"Monsieur le Président, l’Irlande est l’un des deux pays où une majorité de gens regretteraient la dissolution de l’Union européenne. Le traité de Nice a été testé dans le pays le plus farouchement pro-européen, ce qui n’a pas empêché 54 % des électeurs de voter contre. Il aurait été plus normal de demander aux citoyens des autres pays s’ils se soucient du traité. Au lieu de cela, on demande aux Irlandais de se prononcer une nouvelle fois - cette fois-ci, sous la menace de faire échouer l’élargissement. Honnêtement, trouverait-on un seul ministre qui freinerait l’élargissement si les Irlandais votaient "non". Bien sûr que non ; l'élargissement se poursuivra. Cette situation a été prévue dans le traité d’Amsterdam, qui comprend un protocole qui offrira aux cinq plus grands pays une compensation pour la perte de leur deuxième commissaire, la double majorité ou davantage de voix au Conseil. Le résultat a été négocié à Nice. Ce n’est pas une réussite, mais il figure dans une déclaration spéciale, qui ne fait pas partie du traité et qui n’a donc pas été rejetée. On peut retirer cette déclaration quel que soit le résultat du vote des Irlandais.
Je voudrais également que le Sommet de Bruxelles rectifie les chiffres. Il est scandaleux d’offrir à la Hongrie et à la Turquie un nombre de sièges au Parlement européen inférieur à celui offert à des pays qui ont moins d’habitants. Le nouveau système de pondération est impossible à retenir - même pour des ministres ; simplifiez-le donc afin qu’il puisse être expliqué aux citoyens des pays qui devront prochainement se prononcer sur l’adhésion.
Faites également preuve de davantage de flexibilité à l’égard des pays candidats. Il ne faut pas que l’Union européenne les accueille avec un rouleau compresseur qui broie toutes les législations adoptées antérieurement par ces pays. Contentez-vous d’émettre des conditions quant à la manière dont ils doivent se comporter sur le marché intérieur. Laissez-leur leur liberté dans tous les domaines à propos desquels la nécessité commune d’adopter des lois transfrontalières n’a pas été prouvée. Laissez-leur la possibilité de décider s’ils souhaitent conserver leurs propres valeurs.
En République tchèque, les terres agricoles coûtent 10 % de ce qu’elles coûtent en Allemagne. Ne peut-on pas permettre aux pays candidats de conserver leur législation en matière d’achat et de vente de terres ? Que diraient les Tchèques si la région des Sudètes était achetée à l’aide d’euros allemands ? Je suis originaire de la partie du Danemark qui a été occupée par l’Allemagne. Aujourd’hui, nos relations de voisinage sont excellentes et je les recommande comme modèle pour l’Irlande du nord ou d’autres régions victimes de tensions ethniques. Le protocole danois en matière de résidences secondaires contribue aux bonnes relations entre Danois et Allemands. Sans ce protocole, les maisons les mieux situées seraient achetées par les Allemands vu que le prix d’une résidence secondaire en Allemagne est beaucoup plus élevé que chez nous.
Les régimes transitoires conclus avec les pays candidats incitent à des dissensions inutiles et amèneront de nombreux électeurs à voter "non" lors des référendums.
Il y a plusieurs positions différentes au sein de mon groupe à propos de l’élargissement. Au Danemark, le Mouvement de juin est très critique par rapport aux conditions proposées aux pays candidats, mais nous voterons "oui " au sein de cette Assemblée, car nous souhaitons respecter les décisions prises par les pays candidats eux-mêmes. Nous espérons que les nombreuses démocraties nouvelles pourront nous insuffler un élan démocratique afin que nous puissions tous vivre dans une Europe plus svelte, plus libre, plus transparente et décentralisée.
Une plus grande flexibilité permettrait également à la Bulgarie et à la Roumanie d’adhérer à l’Union. Je trouve un peu triste de les mettre à l’écart pour la simple raison qu’ils ont vécu plus longtemps que les autres dans la misère."@fr6
"Signor Presidente, l’Irlanda è uno dei due paesi in cui la maggioranza delle persone sarebbe dispiaciuta se l’Unione europea si dissolvesse. Il Trattato di Nizza è stato messo alla prova nel paese più favorevolmente disposto verso l’Unione europea, eppure il 54 per cento della popolazione ha votato contro. Sarebbe stato pertanto più naturale chiedere agli abitanti di altri paesi se approvavano il Trattato, ma invece gli irlandesi sono stati chiamati a votare di nuovo su di esso, come in effetti
facendo, di fronte alla minaccia che, in caso contrario, l’allargamento subirà una battuta d’arresto. In tutta onestà, esiste un solo ministro che porrebbe un freno all’allargamento nell’ipotesi che gli irlandesi votassero “no”? Naturalmente no. L’allargamento andrà avanti. La situazione è prevista nel Trattato di Amsterdam sotto forma di un protocollo che, concedendo ai cinque paesi più grandi una doppia maggioranza o più voti in Consiglio, li compenserà per la perdita del secondo Commissario. Questo risultato è stato negoziato sul posto a Nizza. Non si tratta di qualcosa di cui vantarsi, ma è contenuto in una specifica dichiarazione che non fa parte del Trattato e pertanto non è stata respinta. Può essere chiamata in causa, a prescindere dal fatto che gli irlandesi votino “sì” o “no”.
Devo anche invitare il Vertice di Bruxelles a correggere le cifre. E’ scandaloso che all’Ungheria e alla Turchia venga offerto un numero inferiore di seggi nel Parlamento europeo rispetto ai paesi con una popolazione meno numerosa. Il nuovo sistema di ponderazione è impossibile da ricordare, persino per i ministri. Per contro, si dovrebbe elaborare un sistema semplice che possa essere spiegato alle persone dei paesi che fra breve voteranno sull’adesione.
Occorre altresì maggiore flessibilità in relazione ai paesi candidati. L’Unione europea non deve accoglierli come un rullo compressore che distrugge tutto ciò che essi hanno costruito in campo legislativo. Dobbiamo limitarci a stabilire requisiti riguardo alla loro condotta nel mercato comune e consentire loro di mantenere la facoltà di decidere liberamente in tutti i settori in cui non esiste una necessità comune documentata di normative transnazionali. Si deve consentire loro di decidere da soli se mantenere o meno le proprie valute nazionali.
I terreni agricoli costano nella Repubblica ceca il 10 per cento di quelli della Germania. Perché non consentire ai paesi candidati di mantenere le proprie normative in materia di compravendita di terreni? Cosa direbbero i cechi se i Sudeti venissero acquistati con euro tedeschi? Provengo da quella parte della Danimarca che è stata occupata dalla Germania. Oggi il mio paese ha ottimi rapporti con la Germania, che raccomando e considero un modello per l’Irlanda del Nord e altre zone interessate da tensioni nazionali. Il protocollo relativo all’acquisto di case di villeggiatura in Danimarca contribuisce al mantenimento di buoni rapporti tra danesi e tedeschi. Senza di esso, verrebbero acquistate tutte le case che si trovano nelle posizioni migliori, perché il prezzo di una casa di villeggiatura tedesca è molto superiore a quello di una casa di villeggiatura danese.
I regimi transitori concordati con i paesi candidati incoraggiano un’inutile divisione e daranno luogo a molti voti negativi nei
.
Nell’ambito del gruppo di cui faccio parte le posizioni in materia di allargamento sono divergenti. Lo
danese è estremamente critico nei confronti delle condizioni offerte ai paesi candidati, ma quelli di noi presenti in Aula voteranno a favore perché rispettiamo le decisioni dei paesi candidati. Ci auguriamo che le molte nuove democrazie possano infondere un po’ di nuova linfa democratica in noi in modo che si possa ottenere un’Europa più snella, più libera, aperta e decentrata per tutti.
Grazie ad una maggiore flessibilità, anche Bulgaria e Romania potrebbero diventare paesi membri dell’Unione europea. E’ triste vedere che questi due paesi vengono esclusi, perché sono stati lasciati a languire nella miseria per un periodo molto più lungo."@it9
"Mr President, Ireland is one of the two countries in which a majority of people would regret the EU’s being dissolved. The Treaty of Nice has been tested in the country which is most favourably disposed to the EU, yet 54% of the population voted against it. It would, then, have been more natural to have asked the inhabitants of other countries whether they cared for the treaty but, instead, the Irish were asked to vote on it again, as in fact they
doing, faced with the threat that, if they do not, enlargement will come to a halt. In all honesty, is there a single minister who would put the brakes on enlargement if the Irish were to vote ‘no’. Of course not. Enlargement will continue. The situation is anticipated in the Treaty of Amsterdam in the form of a protocol which, by giving them a double majority or more votes in the Council, will compensate the five largest countries for the loss of their second Commissioner. This outcome was negotiated on the spot in Nice. It is not something to boast about, but it exists in a special declaration which is not part of the treaty and has not therefore been rejected, either. It can be called into play, irrespective of whether the Irish vote ‘yes’ or ‘no’.
I must also call upon the Brussels Summit to correct the figures. It is a scandal that Hungary and Turkey are being offered fewer places in the European Parliament than countries with smaller populations. The new weighting system is impossible to remember, even for ministers. Instead, a straightforward system should be devised which can be explained to the people of those countries that are shortly to vote on membership.
There should also be more flexibility in relation to the candidate countries. The EU should not receive them like a steamroller that crushes everything they themselves have devised in the way of laws. We should be content to lay down requirements concerning their conduct in the common market and allow them to retain their freedom in all the areas in which there is no documented common need for cross-border laws. They should be allowed to decide for themselves whether to keep their national currencies.
Agricultural land in the Czech Republic costs 10% of that in Germany. Why not allow the candidate countries to keep their laws concerning the purchase and sale of land. What would the Czechs say if Sudetenland were to be bought up with German euros. I come from that part of Denmark that was occupied by Germany. Today, we have an excellent relationship with our neighbours, which I commend and consider to be a model for Northern Ireland and other areas with national tensions. The Danish summer house protocol contributes to the good relationship between Danes and Germans. Without this, the best situated houses would be bought up, because the price of a German summer house is several times that of a Danish one.
The transitional arrangements agreed with the candidate countries encourage unnecessary division and will give rise to many ‘no’ votes in the referendums.
My group has different attitudes to enlargement. The Danish June Movement is heavily critical of the conditions we are offering the candidate countries, but those of us in this Chamber will vote in favour of them because we respect the candidate countries’ own decisions. We hope that the many new democracies can breathe some democratic life into us so that we might obtain a slimmer, freer, open and decentralised Europe for all.
With greater flexibility, Bulgaria and Romania could also join. It is a little sad to see them excluded, because they have been left to languish in poverty for a far longer period."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, Ierland is een van de twee landen waar een meerderheid het zou betreuren als de EU werd opgeheven. Men heeft het Verdrag van Nice getest in het land dat het meest positief tegenover de EU staat, en desondanks heeft 54 procent tegen gestemd. Het zou dus meer voor de hand gelegen hebben om de inwoners van andere landen te vragen of ze het Verdrag op prijs stellen, maar in plaats daarvan vroeg men de Ieren om nog een keer te stemmen, en dat doen ze dus, onder de bedreiging dat de uitbreiding anders tot stilstand komt. Laten we eerlijk zijn: is er één minister die de uitbreiding wil afremmen als de Ieren nee zeggen? Natuurlijk niet, de uitbreiding gaat door. Die is gepland in het Verdrag van Amsterdam, met een protocol dat de vijf grootste landen compensatie geeft voor het verlies van hun tweede commissaris, door middel van een dubbele meerderheid of een groter aantal stemmen in de Raad. Over het eindresultaat is men het eens geworden tijdens de onderhandelingen in Nice; het is geen fraai resultaat, maar het staat in een speciale verklaring die geen deel uitmaakt van het Verdrag en daarom ook niet is verworpen. Het kan worden ingeschakeld, ongeacht of de Ieren voor of tegen stemmen.
Verder wil ik de Top van Brussel aansporen om de cijfers te corrigeren. Het is een schandaal dat Hongarije en Turkije minder zetels in het Europees Parlement aangeboden krijgen dan landen met minder inwoners. Het nieuwe wegingssysteem is onmogelijk te onthouden, zelfs voor ministers. Maak toch een eenvoudig systeem, zodat men het kan uitleggen aan de burgers die binnenkort over het lidmaatschap moeten stemmen.
De kandidaat-landen moeten ook flexibeler worden behandeld. De EU moet niet ze niet tegemoet gaan als een stoomwals die alles platwalst wat ze aan eigen wetten hebben. Men moet zich ertoe beperken eisen te stellen aan hun optreden op de gemeenschappelijke markt. Laat ze hun vrijheid bewaren op alle gebieden waar geen bewezen behoefte is aan grensoverschrijdende wetten. Laat ze zelf beslissen of ze hun valuta’s willen behouden.
Landbouwgrond in Tsjechië kost een tiende deel van de prijs in Duitsland. Waarom laten we de kandidaat-landen niet hun eigen wetten inzake koop en verkoop van grond behouden? Wat zouden de Tsjechen ervan zeggen als Sudeten-Duitsland wordt opgekocht met Duitse euro’s? Ik kom uit het gedeelte van Denemarken dat door Duitsland bezet is geweest. We hebben vandaag de dag een uitstekende burenrelatie, waar ik trots op ben en die ik beschouw als een model voor Noord-Ierland en andere gebieden waar een gespannen verhouding tussen volkeren bestaat. Het Deense zomerhuisprotocol draagt bij tot de goede verhouding tussen Denen en Duitsers. Zonder dat protocol zouden de best gelegen huizen worden opgekocht, omdat de prijs voor een Duits zomerhuis ettelijke keren hoger is dan bij ons.
De overgangsregelingen die met de kandidaat-landen zijn afgesproken, nodigen uit tot onnodige tweedracht en zullen bij het referendum in een groot aantal ‘nee’-stemmen resulteren.
Mijn fractie is verdeeld over de uitbreiding. De Deense juni-beweging staat zeer kritisch tegenover de voorwaarden die wij de kandidaat-landen bieden, maar wij zullen hier in het Parlement toch voor stemmen, omdat wij de eigen besluiten van de kandidaat-landen respecteren. Wij hopen dat de vele nieuwe democratieën ons nieuw democratisch leven kunnen inblazen, zodat er een afgeslankt, vrijer, opener en decentraler Europa voor allen kan ontstaan.
Met meer flexibiliteit zouden Bulgarije en Roemenië ook opgenomen kunnen worden. Het is een beetje triest om te zien dat zij erbuiten gehouden worden omdat ze veel langer gedwongen waren in armoede te leven."@nl2
"Senhor Presidente, a Irlanda é um de dois países nos quais a maioria iria lamentar uma eventual dissolução da UE. O Tratado de Nice foi posto à prova no país da UE que mantém a atitude mais positiva e, não obstante, 54% votou “não”. Teria sido mais natural perguntar aos cidadãos de outros países se gostam do Tratado, mas em vez disso pediu-se aos irlandeses para votarem novamente, o que então fazem, sob a ameaça da suspensão do alargamento. Sinceramente, haveria algum ministro disposto a travar o alargamento caso os irlandeses votassem contra? Obviamente que não, o alargamento continuaria. Está previsto no Tratado de Amesterdão através de um protocolo que confere aos cinco maiores países uma compensação pela perda do segundo Comissário, da maioria dupla ou de mais votos no Conselho. A negociação do resultado foi finalizada em Nice; não é um resultado do qual nos podemos orgulhar, mas consta de uma declaração específica que não faz parte do Tratado, razão pela qual não foi rejeitada. Independentemente dos irlandeses votarem sim ou não, a declaração poderá ser invocada.
Insto igualmente a Cimeira de Bruxelas a rectificar os números. É um escândalo que se ofereça à Hungria e à Turquia menos assentos no Parlamento Europeu do que aos países com menos habitantes. O novo sistema de ponderação é impossível de recordar, inclusivamente para os ministros. Deveria, em vez disso, ser criado um sistema simples susceptível de ser explicado aos cidadãos dos países que brevemente irão votar sobre a adesão.
Também considero necessária uma maior tolerância em relação aos países candidatos. A UE não os deve acolher como um cilindro que esmaga tudo aquilo que eles próprios possam ter feito em matéria de legislação. Apenas deveriam ser estabelecidos requisitos relativamente à sua conduta no mercado comum. Permitam a estes países a preservação da liberdade em todas as áreas onde não está documentada a necessidade comum de legislação transfronteiriça. E deveríamos permitir-lhes decidir se querem ou não manter a sua própria moeda.
Os terrenos agrícolas na República Checa custam apenas 10% do que custam na Alemanha. Qual é a justificação que não permite que os países candidatos possam manter a sua legislação relativa à compra e venda de terrenos. O que diriam os checos se o País dos Sudetas fosse comprado com euros alemães? Sou oriundo de uma região da Dinamarca que em tempos foi ocupada pela Alemanha. Hoje em dia possuímos excelentes relações de vizinhança, que louvo e considero um modelo para a Irlanda do Norte e para outras regiões com tensões entre os diferentes povos. O protocolo dinamarquês relativo às casas de Verão contribui para as boas relações entre dinamarqueses e alemães. Sem esse protocolo, as casas mais bem situadas teriam sido compradas por alemães tendo em conta que o preço de uma casa de Verão na Alemanha é muitíssimo superior.
Os regimes transitórios estabelecidos com os países candidatos são um convite à divisão desnecessária e vão dar origem a muitos votos “não” nos referendos.
O meu grupo tem posições distintas em relação ao alargamento. O Movimento-de-Junho dinamarquês tem sido fortemente criticado pelas condições oferecidas aos países candidatos, mas iremos votar a favor, aqui nesta sala, porque respeitamos as decisões tomadas pelos próprios países candidatos. Esperamos que as muitas novas democracias possam contribuir para injectar mais espírito democrático na UE, para conseguirmos uma Europa mais elegante, mais livre, aberta e descentralizada para todos.
Uma maior flexibilidade poderia ainda permitir a adesão da Bulgária e da Roménia. É triste vê-los postos de parte porque foram mantidos durante muito tempo na pobreza."@pt11
"Herr talman! Irland är ett av de två länder där en majoritet skulle beklaga en upplösning av Europeiska unionen. Man har testat Nicefördraget i det land som är mest positivt till Europeiska unionen – ändå röstade 54 procent nej. Det hade varit mer naturligt att fråga invånarna i andra länder om de gillar fördraget, men i stället bad man irländarna att rösta en gång till, och det kommer de att göra under hotet att utvidgningen i annat fall avstannar. Ärligt talat, finns det en enda minister som tänker stoppa utvidgningen om irländarna röstar nej? Naturligtvis inte, utvidgningen kommer att fortsätta. Den föreskrivs i Amsterdamfördraget genom ett protokoll som innebär att de fem största länderna kompenseras för förlust av sin andra kommissionär, genom att de får dubbel majoritet eller fler röster i rådet. Resultatet förhandlades fram i Nice; det är inget mästerverk, men det finns i en särskild förklaring som inte utgör en del av fördraget och därför inte heller har förkastats. Denna kan tas fram oavsett om irländarna röstar ja eller nej.
Jag vill uppmana till att man på toppmötet i Bryssel korrigerar siffrorna. Det är skandal att Ungern och Turkiet erbjuds färre platser i Europaparlamentet än länder med färre invånare. Det nya viktningssystemet är omöjligt att komma ihåg, även för ministrarna – upprätta ett enkelt system så att man kan förklara det för invånarna i de länder som snart skall rösta om medlemskap.
Visa också mer flexibilitet gentemot de länder som ansöker. Europeiska unionen bör inte i sitt välkomnande av dem agera ångvält och krossa hela den lagstiftning de själva har åstadkommit. Låt det räcka med att ställa krav på deras agerande på den gemensamma marknaden. Låt dem behålla sin frihet på alla områden där det inte finns ett dokumenterat gemensamt behov av gränsöverskridande lagstiftning. Låt dem själva bestämma om de vill behålla sina valutor.
Jordbruksmark i Tjeckien uppgår endast till 10 procent av priset på jordbruksmark i Tyskland. Varför inte låta de ansökande länderna behålla sina lagar avseende köp och försäljning av mark? Vad skulle tjeckerna säga om Sudetområdet köptes upp med tyska euro? Jag kommer själv från den del av Danmark som varit ockuperat av Tyskland. Vi har i dag en mycket god grannsämja som jag lovordar och tycker borde vara en förebild för Nordirland och andra områden där spänning råder mellan olika folkslag. Det danska protokollet angående sommarstugor medverkar till det goda förhållandet mellan danskar och tyskar. Om inte protokollet fanns skulle husen på de bästa lägena köpas upp, eftersom priset för en tysk sommarstuga är flera gånger högre än hos oss.
De övergångsordningar som avtalats med kandidatländerna inbjuder till onödig splittring och kommer att medföra många nej-röster vid folkomröstningarna.
Min grupp inrymmer olika ståndpunkter beträffande utvidgningen. Den danska Junirörelsen är mycket kritisk till de villkor vi erbjuder kandidatländerna, men vi kommer här i kammaren att rösta ja, eftersom vi respekterar kandidatländernas egna beslut. Vi hoppas att de många nya demokratierna kan blåsa nytt liv i demokratin, så att vi får ett smidigare, friare och öppnare decentraliserat Europa för alla.
Större flexibilitet skulle inneburit att även Bulgarien och Rumänien kunnat anslutas. Det är trist att de nu skall stå utanför på grund av att de har hållits kvar i fattigdom under en betydligt längre tidsperiod."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples