Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-10-09-Speech-3-016"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20021009.4.3-016"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Mr President, many of us never thought we would witness in our lifetimes the fall of the Berlin Wall. That event changed the face of Europe and heralded a process of emancipation for our neighbours in central and eastern Europe which is nearing its conclusion. It is worth reminding ourselves of the 13 long years this process has taken as the siren voices of the sceptics seek to dash enlargement on the rocks.
In conclusion, the enlargement marathon is nearing the finish line. Despite the exertions thus far, the participants must be prepared for a sprint finish. Once they cross the line in Copenhagen, they will have little time to celebrate, the training for the next marathon begins – the marathon of meeting the
and achieving democratic endorsement of the enlargement process.
In a previous debate, I described enlargement as a process of continuous assessment, not a one-off exam. I thank Mr Prodi for presenting today the Commission's assessment of the readiness of the applicant states to join the European Union which marks those countries' completion of a major assignment in that process. They are now approaching the final examination at the Copenhagen Summit. The prospects look good although they still have some hard work to do in the months ahead if they are to make the grade.
The Liberal Democrat Group has always sought to apply the Copenhagen criteria and the timetable, not to elevate one above the other. We, therefore, welcome the Commission's conclusion that the ten applicant states will be ready to join the European Union by 2004, but that monitoring of their preparations will continue. A reinforced monitoring system is necessary because the overview provided by the Commission clearly shows that there are deficiencies in the readiness of those applicant countries and we should be open about this. If we are to convince our own people of the case for enlargement, it must be clear that we are not sweeping problems under the carpet. Openness about those problems and the measures taken to tackle them will make us better able to reassure the doubters.
I therefore call on the Commission to transmit to Parliament all the regular enlargement reports which it will make to Council. If we await the comprehensive monitoring report six months before enlargement, the Commission may have no alternative but to impose safeguards since the nuclear option of suspending enlargement may not be viable. I hope that the threat of those safeguards will be sufficient to ensure that they are not used.
Neither should we forget, however, that it is not only our own voters who have to be convinced. There are referenda to be won in the applicant states. Critics in those countries who compare the European Union to the old Soviet Union are confusing a jacket with a straightjacket. Yet we must show those countries that they will benefit from enlargement from year one. This means a generous financial settlement which precludes them becoming net contributors in the short term. By introducing a secession clause in a new constitutional treaty, we would also assuage any fears that to join the European Union is to throw away the keys to freedom.
My group is deeply worried that corruption remains widespread and that much work must be done to implement the
in justice and home affairs. We must be firm on the failings of the candidate countries, yet we must recognise that the report before us today is only a progress report. My own country struggled to meet the criteria 15 months before accession. Thirty years later, some might say that it is still struggling. One thing is clear, however. The monitoring of compliance with EU laws and respect for the Union's values is not a process which should end upon accession.
The Liberal Group welcomes the date of 2007 along with a roadmap for Bulgaria and Romania. The steps which they need to take must be clearly outlined by the Commission in time for Copenhagen, so that they are clear on what needs to be done.
The recent reforms undertaken by the Turkish Government represent a real breakthrough and, while no date can be set for Turkey's accession until the political criteria are met, we will watch with interest the implementation of these reforms. Turkey must be offered a pre-accession strategy accompanied by more financial support and a friendlier political environment. We must show the world that we are not an elite Christian club.
The question of Cyprus will also have to be resolved to smooth the way for Turkey's entry. Here we look to Greece and Turkey to help broker an agreement before the Copenhagen Summit. The prospect of the whole of Cyprus joining the EU would start the Greek Presidency on a positive note which we hope would conclude, in Thessaloniki, with a summit symbolising reconciliation."@en3
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, der er mange af os, som aldrig ville have troet, at vi skulle opleve Berlinmurens fald. Begivenheden ændrede hele Europa og var starten på en frigørelsesproces for vores naboer i Central- og Østeuropa, som snart er overstået. Vi skal huske, når skeptikerne forsøger at argumentere imod udvidelsen, at denne proces har været i gang i 13 lange år.
Der skal også findes en løsning på spørgsmålet om Cypern for at bane vejen for Tyrkiets tiltrædelse. Vi håber, at Grækenland og Cypern kan indgå en aftale inden topmødet i København. Cyperns tiltrædelse af EU vil give det græske formandskab en mere positiv start, som vi håber vil resultere i et topmøde - i Thessaloniki - der symboliserer forlig.
Man kan konkludere, at udvidelsesmaratonløbet nærmer sig målstregen. Trods alle anstrengelserne skal deltagerne være forberedt på en slutspurt. Når de passerer målstregen i København, vil der være meget lidt tid til at feste, for man skal i gang med forberedelserne til det næste maraton - maratonløbet til opfyldelse af EU's
og en demokratisk undertegnelse af udvidelsesprocessen.
I en tidligere forhandling beskrev jeg udvidelsen som en proces, der skal vurderes løbende. Jeg vil gerne takke hr. Prodi for at repræsentere Kommissionens vurdering af ansøgerlandenes beredvillighed til at tiltræde EU, som markerer disse landes opfyldelse af enorme krav i processen. De står nu foran den endelige eksamen på topmødet i København. Udsigterne er gode, men landene har hårdt arbejde foran sig, hvis de skal bestå.
Den Liberale Gruppe har altid forsøgt at opfylde Københavnskriterierne og tidsfristen uden at prioritere det ene frem for det andet. Vi bifalder derfor Kommissionens beslutning om, at de 10 ansøgerlande vil være klar til at tiltræde EU i 2004, men at overvågningen af deres forberedelser vil fortsætte. Det vil være nødvendigt at etablere et mere omfattende overvågningssystem, da Kommissionens gennemgang tydeligt viser, at ansøgerlandene endnu ikke er klar til tiltrædelse på alle områder, og det skal vi være helt åbne omkring. Hvis vi skal overbevise vores egne borgere om udvidelsens fordele, skal det være tydeligt, at vi ikke fejer noget ind under gulvtæppet. Åbenhed om problemerne og de foranstaltninger, der er truffet for at løse dem, vil gøre det lettere at overbevise skeptikerne.
Jeg vil derfor anmode Kommissionen om også at forelægge alle de udvidelsesrapporter, der udarbejdes til Rådet, for Parlamentet. Hvis vi afventer den omfattende overvågningsrapport, som er klar seks måneder før udvidelsen, vil Kommissionen muligvis ikke have andre alternativer end at træffe sikringsforanstaltninger, da udsættelse af udvidelsen måske på det tidspunkt ikke vil være realistisk. Jeg håber, at truslen om eventuelle sikringsforanstaltninger vil være tilstrækkeligt til at sikre, at de ikke gennemføres.
Vi skal dog heller ikke glemme, at det ikke kun er vores egne vælgere, der skal overbevises. Det drejer sig også om ansøgerlandene. Kritikere i disse lande, der sammenligner EU med det tidligere Sovjetunionen, forveksler trøjer med spændetrøjer. Vi må derfor vise disse lande, at de vil drage store fordele af udvidelsen fra starten ved at tilbyde dem en gavmild økonomisk ordning, som vil fritage dem for at være bidragydere på kort sigt. Ved indførelse af en udtrædelsesbestemmelse i en ny forfatningstraktat vil vi også mane bekymringen til jorden om, at indtrædelse i EU er ensbetydende med at sige farvel til friheden.
Min gruppe er meget bekymret over den udbredte korruption, og der skal arbejdes hårdt på at opnå EU's
i forbindelse med retlige og indre anliggender. Vi skal slå hårdt ned på disse mangler i kandidatlandene, men vi skal huske, at rapporten foran os i dag er en statusrapport. Mit eget land kæmper for at opfylde kriterierne 15 måneder inden tiltrædelsen. Om 30 år kæmper vi måske stadig. Men én ting er sikkert. Overvågningen af overholdelsen af EU's regelsæt og respekten for EU's værdier er ikke en proces, der slutter ved tiltrædelsen.
Den Liberale Gruppe bifalder tidsfristen i 2007 og køreplanen for Bulgarien og Rumænien. De foranstaltninger, som disse lande skal træffe, skal være klart skitseret af Kommissionen inden topmødet i København, så de er helt klar over, hvad der skal til.
Den tyrkiske regerings seneste reformer er et gennembrud, og selv om der ikke kan fastsættes en dato for Tyrkiets tiltrædelse, før de politiske kriterier er opfyldt, vil vi følge gennemførelsen af disse reformer med stor interesse. Tyrkiet tilbydes en førtiltrædelsesstrategi, som skal ledsages af yderligere økonomisk støtte og et venligere politisk klima. Vi skal vise verden, at vi også har plads til andre trosretninger."@da1
"Herr Präsident, viele von uns hätten es nie für möglich gehalten, dass noch zu unseren Lebzeiten die Berliner Mauer fällt. Dieses Ereignis hat das Antlitz Europas geändert und in unseren Nachbarstaaten in Mittel- und Osteuropa einen Prozess der Emanzipation ausgelöst, der sich nun seinem Ende nähert. Wir sollten uns immer daran erinnern, dass dieser Prozess 13 lange Jahre in Anspruch genommen hat, wenn die Skeptiker mit ihren Sirenenstimmen die Erweiterung an den Klippen zerschellen lassen wollen.
Abschließend möchte ich darauf hinweisen, dass sich der Marathon der Erweiterung der Ziellinie nähert. Trotz der Anstrengungen, die bereits hinter ihnen liegen, müssen die Beteiligten auf einen Endspurt vorbereitet sein. Sobald sie die Ziellinie in Kopenhagen überquert haben, wird ihnen nur wenig Zeit zum Feiern bleiben, denn es beginnen sofort die Vorbereitungen auf den nächsten Marathon – den Marathon um die Übernahme des gemeinschaftlichen Besitzstands und die Erlangung einer demokratischen Bestätigung des Erweiterungsprozesses.
In einer früheren Aussprache habe ich die Erweiterung als einen Prozess der ständigen Bewertung und nicht der einmaligen Überprüfung beschrieben. Ich danke Herrn Prodi dafür, dass er heute die Einschätzung der Kommission bezüglich der Bereitschaft der Beitrittsländer für den Beitritt zur Europäischen Union vorgestellt hat, in der darauf hingewiesen wird, dass diese Länder im Verlauf des Prozesses umfangreiche Aufgaben erfüllt haben. Sie nähern sich nun dem Zeitpunkt der Abschlussprüfung auf dem Gipfel von Kopenhagen. Die Aussichten sind gut, obwohl in den kommenden Monaten nach wie vor große Anstrengungen vor ihnen liegen, wenn sie die Prüfung bestehen wollen.
Die Fraktion der Liberalen und Demokratischen Partei Europas hat sich stets an das Prinzip gehalten, dass die Kopenhagener Kriterien und der Zeitplan eingehalten werden müssen und nicht eines dem anderen vorzuziehen ist. Daher begrüßen wir die Schlussfolgerung der Kommission, dass die zehn Beitrittskandidaten im Jahre 2004 der Europäischen Union beitreten können, ihre Vorbereitungen jedoch auch weiterhin beobachtet werden. Eine genauere Überwachung ist erforderlich, weil aus den Forschrittsberichten der Kommission deutlich hervorgeht, dass es in den Beitrittsländern noch Mängel bezüglich der Beitrittsfähigkeit gibt, und wir sollten offen mit diesem Problem umgehen. Wenn wir unsere eigenen Bürger vom Zweck der Erweiterung überzeugen wollen, dann müssen wir deutlich machen, dass wir Probleme nicht einfach unter den Teppich kehren. Durch einen offenen Umgang mit diesen Problemen und den diesbezüglich eingeleiteten Maßnahmen werden wir die Zweifler besser überzeugen können.
Daher fordere ich die Kommission dazu auf, dem Parlament alle regelmäßigen Erweiterungsberichte zukommen zu lassen, die sie dem Rat übermitteln wird. Wenn wir den umfassenden Kontrollbericht sechs Monate vor dem Beitrittstermin abwarten, dann wird die Kommission eventuell über keine Alternative verfügen und Sicherheitsvorkehrungen einführen müssen, da die eigentliche Lösung einer Verzögerung der Erweiterung nicht in Frage kommt. Meine Hoffnung besteht darin, dass die Sicherheitsvorkehrungen Abschreckung genug sind, um nicht davon Gebrauch machen zu müssen.
Ebenso wenig sollten wir jedoch vergessen, dass wir nicht nur bei unseren eigenen Wählern Überzeugungsarbeit leisten müssen. Es gilt, Referenden in den Beitrittsländern zu gewinnen. Kritikern in diesen Ländern, die die Europäische Union mit der ehemaligen Sowjetunion vergleichen, verwechseln eine Jacke mit einer Zwangsjacke. Trotzdem müssen wir diesen Ländern deutlich machen, dass sie bereits ab dem ersten Jahr von der Erweiterung profitieren werden. Dies erfordert großzügige Ausgleichszahlungen, die sicherstellen, dass sie nicht kurzfristig zu Nettozahlern werden. Durch die Aufnahme einer Abspaltungsklausel in einen neuen Verfassungsvertrag würden wir außerdem Befürchtungen aus dem Weg räumen, dass mit einem Beitritt zur Europäischen Union der Schlüssel zur Freiheit für immer verloren wäre.
Es bereitet meiner Fraktion große Sorgen, dass Korruption nach wie vor weitverbreitet ist und umfangreiche Bemühungen erforderlich sein werden, damit der
im Bereich Justiz und Inneres übernommen werden kann. Gegenüber Unzulänglichkeiten in den Beitrittsländern dürfen wir keine Nachsicht walten lassen, gleichzeitig aber berücksichtigen, dass es sich bei dem uns heute vorliegenden Bericht lediglich um einen Fortschrittsbericht handelt. Auch mein Heimatland stand 15 Monate vor dem Beitritt vor großen Schwierigkeiten, die erforderlichen Kriterien zu erfüllen. 30 Jahre später mag mancher der Ansicht sein, dass es sich nach wie vor bemühen muss. Doch eines ist klar: Die Überprüfung der Übereinstimmung mit den EU-Rechtsvorschriften und der Achtung der Werte der Europäischen Union sollte kein Prozess sein, der mit dem Zeitpunkt des Beitritts abgeschlossen ist.
Die Fraktion der Liberalen begrüßt den Termin 2007 und den Fahrplan für Bulgarien und Rumänien. Die für diese Länder erforderlichen Schritte müssen von der Kommission rechtzeitig vor Kopenhagen festgelegt werden, damit sie über die von ihnen erwarteten Bemühungen informiert sind.
Die derzeitig von der türkischen Regierung angestrengten Reformen stellen einen wirklichen Schritt nach vorne dar, und obwohl wir für den Beitritt der Türkei noch keinen Termin festlegen können, bevor die politischen Kriterien erfüllt sind, werden wir die Umsetzung dieser Reformen mit Interesse verfolgen. Wir müssen der Türkei eine Heranführungsstrategie unterbreiten, die eine umfangreichere finanzielle Unterstützung und ein freundlicheres politisches Umfeld beinhaltet. Der Welt müssen wir zeigen, dass wir kein elitärer Verein von Christen sind.
Auch die Zypernfrage bedarf einer Klärung, um den Weg für den Beitritt der Türkei zu ebnen. In diesem Zusammenhang erwarten wir von Griechenland und der Türkei, dass sie vor dem Kopenhagener Gipfel eine Einigung aushandeln. Mit der Aussicht auf den EU-Beitritt ganz Zyperns würde der griechische EU-Vorsitz unter positiven Vorzeichen beginnen und, wie wir hoffen, in Thessaloniki mit einem Gipfel enden, der als Symbol der Versöhnung gelten wird."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, πολλοί από μας δεν πιστεύαμε ότι θα βλέπαμε ποτέ την πτώση του τείχους του Βερολίνου. Το γεγονός αυτό άλλαξε το πρόσωπο της Ευρώπης και προανήγγειλε μια διαδικασία χειραφέτησης για τους γείτονές μας στην Κεντρική και Ανατολική Ευρώπη, η οποία τείνει να ολοκληρωθεί. Αξίζει να θυμηθούμε τα 13 ατελείωτα χρόνια που διήρκεσε αυτή η διαδικασία, καθώς οι φωνές των σκεπτικιστών επιδιώκουν, ως άλλες Σειρήνες, να ρίξουν τη διεύρυνση στους βράχους.
Ολοκληρώνοντας, ο μαραθώνιος της διεύρυνσης πλησιάζει στο τέρμα. Παρά τις μέχρι τώρα κοπιαστικές προσπάθειες, οι συμμετέχοντες πρέπει να ετοιμαστούν για το σπριντ του τερματισμού. Αφού περάσουν τη γραμμή στην Κοπεγχάγη, θα έχουν λίγο καιρό να πανηγυρίσουν, μέχρι να ξαναρχίσει η προπόνηση για τον επόμενο μαραθώνιο – τον μαραθώνιο της εκπλήρωσης του κοινοτικού κεκτημένου και της επίτευξης δημοκρατικής έγκρισης της διαδικασίας διεύρυνσης.
Σε προηγούμενη συζήτηση, περιέγραψα τη διεύρυνση ως μια διαδικασία συνεχούς αξιολόγησης, όχι ως μία και μοναδική εξέταση. Ευχαριστώ τον κ. Πρόντι, ο οποίος παρουσίασε σήμερα την εκτίμηση της Επιτροπής σχετικά με την ετοιμότητα των υποψηφίων χωρών να προσχωρήσουν στην Ευρωπαϊκή Ένωση, η οποία επισημαίνει ότι οι χώρες αυτές έχουν πραγματοποιήσει σημαντικότατη πρόοδο στο πλαίσιο της συγκεκριμένης διαδικασίας και ότι πλέον πλησιάζουν την τελική εξέταση στη διάσκεψη κορυφής της Κοπεγχάγης. Οι προοπτικές δείχνουν ευοίωνες, παρά τη σκληρή δουλειά που πρέπει να καταβάλουν μέσα στους επόμενους μήνες αν θέλουν να επιτύχουν.
Η Ομάδα των Φιλελευθέρων επεδίωκε εξαρχής να εφαρμόζει τα κριτήρια της Κοπεγχάγης και το χρονοδιάγραμμα, και να μην δίνει προτεραιότητα στο ένα εις βάρος του άλλου. Συνεπώς, εμείς χαιρετίζουμε το συμπέρασμα της Επιτροπής ότι οι δέκα υποψήφιες χώρες θα είναι έτοιμες να προσχωρήσουν στην Ευρωπαϊκή Ένωση μέχρι το 2004, αλλά και ότι η παρακολούθηση των προετοιμασιών τους θα συνεχιστεί. Η ενίσχυση του συστήματος παρακολούθησης είναι απαραίτητη, καθώς η Επιτροπή παρουσιάζει σαφείς ελλείψεις στην ετοιμότητα των εν λόγω υποψηφίων προς ένταξη χωρών και θα πρέπει να είμαστε ανοιχτοί ως προς αυτό. Αν θέλουμε να πείσουμε τους λαούς μας για τη διεύρυνση, τότε είναι σαφές ότι δεν πρέπει να κρύβουμε προβλήματα κάτω από το χαλί. Η ειλικρίνεια σε αυτά τα προβλήματα και τα μέτρα που λαμβάνονται για την αντιμετώπισή τους θα μας κάνουν ικανότερους να καθησυχάσουμε τους αμφισβητίες.
Καλώ επομένως την Επιτροπή να διαβιβάσει στο Κοινοβούλιο όλες τις τακτικές εκθέσεις για τη διεύρυνση τις οποίες θα υποβάλει στο Συμβούλιο. Αν περιμένουμε τη συνολική έκθεση παρακολούθησης, που θα υποβληθεί έξι μήνες πριν από τη διεύρυνση, τότε η Επιτροπή ίσως να μην έχει άλλη εναλλακτική επιλογή παρά να επιβάλει ασφαλιστικές δικλείδες, αφού η επιλογή της αναστολής της διεύρυνσης μπορεί να μην είναι βιώσιμη. Ελπίζω ότι η απειλή αυτών των ασφαλιστικών δικλείδων θα είναι αρκετή για να διασφαλίσει ότι δεν θα χρησιμοποιηθούν.
Ούτε θα πρέπει να ξεχάσουμε, ωστόσο, ότι δεν είναι μόνο οι ψηφοφόροι μας που πρέπει να πειστούν. Πρέπει να κερδίσουμε και κάποια δημοψηφίσματα στις υποψήφιες χώρες. Επικριτές στις χώρες αυτές συγκρίνουν την Ευρωπαϊκή Ένωση με την πρώην Σοβιετική Ένωση συγχέοντας τον μανδύα με τον ζουρλομανδύα. Και όμως, πρέπει να δείξουμε σε αυτές τις χώρες ότι θα επωφεληθούν από τη διεύρυνση ήδη από τον πρώτο χρόνο. Αυτό σημαίνει έναν γενναιόδωρο οικονομικό διακανονισμό που αποκλείει την πιθανότητα να μετατραπούν βραχυπρόθεσμα σε καθαρούς εισφορείς. Εισάγοντας μια ρήτρα αποχώρησης σε μια νέα συνταγματική συνθήκη, θα αμβλύναμε επίσης όλους τους φόβους ότι η προσχώρηση στην Ευρωπαϊκή Ένωση σημαίνει ότι “πετάμε τα κλειδιά για την ελευθερία”.
Η Ομάδα μου ανησυχεί σοβαρά ότι η διαφθορά εξακολουθεί να είναι εκτεταμένη και ότι πρέπει να γίνουν πολλές προσπάθειες, προκειμένου να εφαρμοστεί το κοινοτικό κεκτημένο στη δικαιοσύνη και στις εσωτερικές υποθέσεις. Πρέπει να είμαστε άκαμπτοι απέναντι στις ελλείψεις των υποψηφίων χωρών, αλλά πρέπει να αναγνωρίσουμε ότι η έκθεση που συζητούμε σήμερα είναι μόνο μια έκθεση προόδου. Η χώρα μου αγωνίστηκε να εκπληρώσει τα κριτήρια 15 μήνες πριν από την ένταξη. Τριάντα χρόνια αργότερα, κάποιοι μπορούν να πουν ότι εξακολουθεί να προσπαθεί σκληρά. Ωστόσο, ένα είναι σαφές. Η παρακολούθηση της συμμόρφωσης με τους νόμους της ΕΕ και του σεβασμού για τις αξίες της Ένωσης δεν είναι μια διαδικασία που πρέπει να τελειώσει με την ένταξη.
Η Ομάδα των Φιλελευθέρων χαιρετίζει την ημερομηνία του 2007, καθώς και έναν χάρτη πορείας εργασιών για τη Βουλγαρία και τη Ρουμανία. Η Επιτροπή πρέπει να καθορίσει σαφώς, πριν από τη Σύνοδο της Κοπεγχάγης, τα μέτρα που πρέπει να λάβουν τα κράτη, ούτως ώστε να είναι ξεκάθαρο τι πρέπει να γίνει.
Οι πρόσφατες μεταρρυθμίσεις στις οποίες προχώρησε η τουρκική κυβέρνηση αποτελούν πραγματική επανάσταση και, παρόλο που δεν μπορεί να καθοριστεί ημερομηνία για την ένταξη της Τουρκίας προτού ικανοποιηθούν τα πολιτικά κριτήρια, θα παρακολουθούμε με ενδιαφέρον την υλοποίηση αυτών των μεταρρυθμίσεων. Πρέπει να προσφέρουμε στην Τουρκία μια προενταξιακή στρατηγική η οποία θα συνοδεύεται από μεγαλύτερη οικονομική στήριξη και φιλικότερο πολιτικό περιβάλλον. Πρέπει να δείξουμε στον κόσμο ότι δεν είμαστε μια κλειστή λέσχη Χριστιανών.
Το θέμα της Κύπρου θα πρέπει επίσης να επιλυθεί προλειαίνοντας έτσι τον δρόμο για την είσοδο της Τουρκίας. Εδώ προσβλέπουμε στη βοήθεια της Ελλάδας και της Τουρκίας για την επίτευξη μιας συμφωνίας πριν από τη διάσκεψη κορυφής της Κοπεγχάγης. Η προοπτική ένταξης ολόκληρης της Κύπρου στην ΕΕ θα αποτελούσε θετικό στοιχείο για την έναρξη της ελληνικής Προεδρίας, η οποία ελπίζουμε να καταλήξει με μια διάσκεψη κορυφής στη Θεσσαλονίκη, η οποία θα συμβολίζει τη συμφιλίωση."@el8
"Señor Presidente, muchos de nosotros nunca habíamos pensado que presenciaríamos en nuestra vida la caída del muro de Berlín. Este acontecimiento cambió la cara de Europa y fue el precursor de un proceso de emancipación de nuestros vecinos de Europa central y oriental, que ahora está llegando a su fin. Merece la pena que recordemos los 13 largos años que ha necesitado este proceso mientras los cantos de sirena de los escépticos pretenden hacer que la ampliación se estrelle contra las rocas.
En conclusión, la maratón de la ampliación se aproxima a la meta. A pesar de los esfuerzos realizados hasta el momento, los participantes deben prepararse para un
final. Una vez cruzada la meta de Copenhague, tras una breve celebración, comienza la preparación para la siguiente maratón: la de cumplir el acervo comunitario y de conseguir la aprobación democrática del proceso de ampliación.
En un debate anterior describí la ampliación como un proceso de evaluación continua, no como un único examen final. Me gustaría expresar mi agradecimiento al Sr. Prodi por presentar hoy la evaluación de la Comisión sobre la capacidad de los países candidatos para incorporarse a la Unión Europea, que señala que dichos países han llevado a cabo una importante labor en este proceso. Ahora se enfrentan al examen final de la Cumbre de Copenhague. Las previsiones parecen buenas, aunque si desean aprobar todavía tienen un duro trabajo por delante en los meses venideros.
El Grupo liberal demócrata siempre ha tratado de aplicar los criterios y el calendario de Copenhague para no anteponer uno a otro. Por ello celebramos la conclusión de la Comisión de que los diez países candidatos estarán listos para incorporarse a la Unión Europea para 2004, aunque se mantendrá el seguimiento de sus preparativos. Es necesario mejorar el sistema de seguimiento, ya que la visión general descrita por la Comisión muestra claramente que existen deficiencias en el grado de preparación de dichos países candidatos y deberíamos ser más abiertos al respecto. Si pretendemos convencer a nuestros pueblos de los motivos de la ampliación, debe quedar claro que no estamos escondiendo los problemas bajo la alfombra. La apertura respecto a dichos problemas y las medidas tomadas para abordarlos hará que estemos mejor preparados para convencer a aquellos que albergan dudas.
Por ello hago un llamamiento a la Comisión para que transmita al Parlamento todos los informes regulares de ampliación que remitirá al Consejo. Si esperamos al informe de seguimiento exhaustivo seis meses antes de la ampliación, puede que la Comisión no tenga más alternativa que imponer salvaguardias, ya que puede que no sea viable la opción nuclear de suspender la ampliación. Espero que la amenaza de dichas salvaguardias baste para asegurar que no se empleen.
Sin embargo, tampoco debemos olvidar que no son sólo nuestros votantes los que hay que convencer. También hay que ganar los referendos en los países candidatos. Los críticos de dichos países, que comparan la Unión Europea con la antigua Unión Soviética, confunden una chaqueta con una camisa de fuerza. Sin embargo, debemos mostrar a estos países que se beneficiarán de la ampliación desde el primer año. Esto implica un generoso acuerdo financiero que impida que sean contribuyentes netos a corto plazo. Introduciendo una cláusula de secesión en un nuevo tratado constitucional también disiparemos cualquier temor de que la adhesión a la Unión Europea signifique renunciar a la libertad.
A mi grupo le preocupa bastante que la corrupción siga estando muy extendida y que habrá que trabajar mucho para aplicar el acervo
en justicia y asuntos interiores. Debemos ser firmes con los defectos de los países candidatos, aunque hemos de reconocer que el informe que se nos presenta hoy no es más que un informe de situación. A mi propio país le costó cumplir los criterios 15 meses antes de la adhesión. Treinta años después, algunos podrían decir que sigue esforzándose. Sin embargo, una cosa es cierta. El seguimiento del cumplimiento de las leyes de la UE y el respeto de los valores de la Unión no es un proceso que debería concluir tras la adhesión.
El Grupo liberal acoge con agrado la fecha de 2007 y un itinerario para Bulgaria y Rumania. La Comisión debe precisar las medidas que deben tomar a tiempo para Copenhague, de forma que quede claro qué hay que hacer.
Las recientes reformas emprendidas por el gobierno turco realmente representan un gran avance y, pese a que no puede establecerse una fecha para la adhesión de Turquía hasta que no se cumplan los criterios, observaremos con gran interés la aplicación de dichas reformas. Hay que ofrecer una estrategia de preadhesión a Turquía, acompañada de un mayor apoyo económico y un entorno político más amistoso. Tenemos que demostrar al mundo que no somos un club de elite cristiano.
También habrá que resolver la cuestión de Chipre para facilitar la entrada de Turquía. En este caso volvemos la vista a Grecia y Turquía para que ayuden a mediar un acuerdo antes de la Cumbre de Copenhague. La previsión de que Chipre en su totalidad se incorpore a la UE podría iniciar la Presidencia griega con un paso positivo que esperamos que concluya en Tesalónica con una cumbre que simbolice la reconciliación."@es12
"Arvoisa puhemies, monet meistä eivät uskoneet pääsevänsä elinaikanaan todistamaan Berliinin muurin sortumista. Tapahtuma muutti Eurooppaa ja ennakoi Keski- ja Itä-Euroopan naapuriemme vapautumisprosessia, joka on nyt lähellä päättymistään. On syytä palauttaa mieliin ne 13 pitkää vuotta, jotka prosessi on kestänyt, nyt kun epäilijät pyrkivät romuttamaan laajentumisen.
Lopuksi todettakoon, että laajentumisurakka on lopuillaan. Huolimatta jo toteutuneista voimanponnistuksista osanottajien on vielä valmistauduttava loppurutistukseen. Kun urakka on suoritettu, osanottajat voivat juhlia hetken aikaa, mutta sitten alkaa seuraavan urakan valmistelu – yhteisön lainsäädännön noudattaminen ja demokraattisen kannatuksen hankkiminen laajentumisprosessille.
Aiemmassa keskustelussa kuvasin laajentumista jatkuvaksi arviointiprosessiksi, ei yhdeksi läpäistäväksi kokeeksi. Kiitän Prodia siitä, että hän esitteli tänään komission arvion ehdokasvaltioiden valmiudesta liittyä Euroopan unioniin, mikä on osoitus siitä, että nämä maat ovat saattaneet päätökseen suuren tehtävän tässä prosessissa. Ne lähestyvät Kööpenhaminan huippukokouksessa toteutettavaa lopullista tarkastelua. Näkymät ovat hyvät, vaikka mailla on vielä paljon töitä tehtävänä muutamassa kuukaudessa, jos ne aikovat läpäistä tutkinnon.
Liberaalidemokraattien ryhmä on aina toivonut Kööpenhaminassa esitettyjen kriteerien ja aikataulun noudattamista kumpaakaan korostamatta toisen kustannuksella. Tämän vuoksi olemme tyytyväisiä komission päätelmiin, joiden mukaan kymmenen ehdokasvaltiota ovat valmiita liittymään Euroopan unioniin vuonna 2004, mutta että niiden valmistelujen seuranta jatkuu. Vahvistettu seurantajärjestelmä on tarpeen, sillä komission esittämästä katsauksesta ilmenee selvästi, että ehdokasvaltioiden valmiuksissa on puutteita, ja tämän suhteen on toimittava avoimesti. Jos haluamme saada unionin kansalaiset vakuuttuneiksi laajentumisen tarpeellisuudesta, on osoitettava, ettemme lakaise ongelmia maton alle. Avoin suhtautuminen näihin ongelmiin ja niiden ratkaisemiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin auttaa meitä paremmin vakuuttamaan epäilijät.
Kehotan tämän vuoksi komissiota toimittamaan parlamentille kaikki säännölliset laajentumista koskevat kertomukset, joita se laatii neuvostolle. Jos odotamme kuusi kuukautta ennen laajentumista laadittavia kattavia seurantakertomuksia, komission ainoa vaihtoehto saattaa olla suojalausekkeiden soveltaminen, sillä laajentumista ei voida lykätä. Toivottavasti suojalausekkeiden uhka riittää takaamaan sen, ettei niitä tarvitse soveltaa.
Meidän ei kuitenkaan pidä unohtaa myöskään sitä, etteivät ainoastaan omat äänestäjämme kaipaa vakuutuksia. Myös ehdokasvaltioissa järjestetään kansanäänestyksiä, joissa kantamme on hyväksyttävä. Näissä maissa epäilijät, jotka vertaavat Euroopan unionia entiseen Neuvostoliittoon sekoittavat nyt puurot ja vellit. Meidän on kuitenkin osoitettava näille maille, että ne hyötyvät laajentumisesta ensimmäisestä vuodesta alkaen. Tämä tarkoittaa merkittäviä taloudellisia suorituksia, jotta uusista jäsenvaltioista ei tule lyhyellä aikavälillä nettomaksajia. Unionista eroamista koskevan lausekkeen sisällyttäminen uuteen perustuslailliseen sopimukseen lievittää myös pelkoja siitä, että Euroopan unioniin liittyminen tarkoittaa vapaudesta luopumista.
Ryhmäni on hyvin huolissaan siitä, että korruptio on edelleen laajaa ja että paljon työtä on vielä tehtävä lainsäädännön täytäntöön panemiseksi oikeus- ja sisäasioissa. Meidän on suhtauduttava tiukasti ehdokasvaltioiden epäonnistumisiin, mutta on tunnustettava, että tänään meille esitelty kertomus kertoo vain edistyksestä. Omassa maassani kamppailtiin kriteerien täyttämiseksi 15 kuukautta ennen liittymistä. Kolmenkymmenen vuoden kuluttua joku voisi sanoa kamppailun jatkuvan edelleen. Yksi asia on kuitenkin selvä. EU:n lainsäädännön noudattamisen ja unionin arvojen kunnioittamisen seuranta ei ole liittymiseen päättyvä prosessi.
Liberaalidemokraattien ryhmä on tyytyväinen vuoden 2007 asettamiseen tavoitteeksi ja Bulgarian ja Romanian etenemissuunnitelmaan. Komission on määritettävä selvästi niiden tehtävät ennen Kööpenhaminan huippukokousta, jotta siinä vaiheessa on selvää, mitä on vielä tehtävä.
Turkin hallituksen hiljattain käynnistämät uudistukset edustavat todellista läpimurtoa, ja vaikkei Turkin liittymiselle vielä voidakaan ehdottaa päivämäärää ennen kuin poliittiset kriteerit täyttyvät, seuraamme mielenkiinnolla näiden uudistusten täytäntöönpanoa. Turkille on tarjottava liittymistä valmistelevaa strategiaa sekä enemmän taloudellista tukea entistä ystävällisemmässä poliittisessa ympäristössä. Meidän on osoitettava maailmalle, ettemme edusta mitään elitististä kristittyjen klubia.
Myös Kyproksen kysymys on ratkaistava Turkin liittymistä edistävänä tekijänä. Toivomme Kreikan ja Turkin auttavan sopimukseen pääsemisessä ennen Kööpenhaminan huippukokousta. Koko Kyproksen mahdollinen liittyminen Euroopan unioniin käynnistäisi Kreikan puheenjohtajuuskauden myönteisellä tavalla, joka toivoaksemme johtaisi Thessalonikissa pidettävään sovintoa symboloivaan huippukokoukseen."@fi5
"Monsieur le Président, beaucoup d'entre nous n'ont jamais pensé qu'ils seraient témoins, de leur vivant, de la chute du Mur de Berlin. Cet événement a changé la face de l'Europe et amorcé un processus d'émancipation pour nos voisins d'Europe centrale et orientale. Ce processus d'émancipation arrive bientôt à son terme. Il convient de nous rappeler des 13 longues années qu'a duré ce processus, à l'heure où les sirènes du scepticisme tentent de faire capoter l'élargissement.
Pour conclure, le marathon de l'élargissement approche de la ligne d'arrivée. Malgré les efforts réalisés jusqu'ici, les participants doivent se préparer à terminer la course par un sprint. Une fois qu'ils auront franchi la ligne d'arrivée à Copenhague, ils n'auront que peu de temps pour célébrer la victoire, car l'entraînement pour le prochain marathon débute - à savoir le marathon en vue de respecter l'acquis communautaire et de respecter le volet démocratique du processus d'élargissement.
Au cours d'un précédent débat, j'ai décrit l'élargissement comme un processus d'évaluation continue, et non comme un examen unique. Je remercie M. Prodi de présenter aujourd'hui l'évaluation de la Commission sur l'état de préparation des États candidats en vue de rejoindre l'Union européenne, lequel marque l'accomplissement par ces pays d'une étape importante dans le cadre de ce processus. Ils approchent à présent de l'examen final qui se tiendra au Sommet de Copenhague. Les perspectives semblent bonnes, bien qu'ils aient encore de lourdes tâches à accomplir dans les mois qui viennent, s'ils veulent être à la hauteur.
Le groupe des libéraux démocrates a toujours cherché à appliquer les critères et le calendrier de Copenhague et à ne pas faire prévaloir l'un sur l'autre. C'est la raison pour laquelle nous apprécions la conclusion rendue par la Commission selon laquelle les dix pays candidats seront prêts à rejoindre l'Union européenne d'ici à 2004, mais que le contrôle de leurs préparatifs se poursuivra. Un système de contrôle renforcé est nécessaire, car l'aperçu fourni par la Commission montre clairement qu'il subsiste des déficiences dans l'état de préparation de ces pays candidats, et nous devrions faire preuve de transparence sur cette question. Si nous devons convaincre nos propres électeurs d'être en faveur de l'élargissement, il va de soi que nous ne devons pas dissimuler des problèmes. La transparence par rapport à ces problèmes et les mesures prises pour les résoudre nous rendront encore plus capables de rassurer les sceptiques.
C'est pourquoi je demande à la Commission de transmettre au Parlement tous les rapports réguliers sur l'élargissement qu'elle fera au Conseil. Si nous attendons le rapport de contrôle détaillé six mois avant l'élargissement, la Commission pourra n'avoir aucune solution alternative que d'imposer des garde-fous, étant donné que l'option explosive consistant à suspendre l'élargissement ne peut être viable. J'espère que la menace que constituent ces garde-fous sera suffisante pour garantir qu'ils ne seront pas utilisés.
Toutefois, nous ne devrions pas non plus oublier qu'il n'y a pas que nos propres électeurs qui doivent être convaincus. Des référendums doivent être gagnés dans les pays candidats à l'adhésion. Dans ces pays, les critiques qui comparent l'Union européenne à l'ancienne Union soviétique confondent un veston avec une camisole de force. Nous devons pourtant montrer à ces pays qu'ils bénéficieront de l'élargissement dès la première année. Cela signifie un accord financier généreux qui leur évite de devenir des contributeurs nets à court terme. En introduisant une nouvelle clause de sécession dans un nouveau traité constitutionnel, nous apaiserons toutes les craintes selon lesquelles rejoindre l'Union revient à dire adieu à sa liberté.
Mon groupe politique est très préoccupé par le fait que la corruption reste étendue et que beaucoup de travail doit être fait pour mettre en œuvre l'acquis en matière de justice et affaires intérieures. Nous devons être fermes par rapport aux échecs des pays candidats, mais nous devons reconnaître aussi que le rapport qui nous est présenté aujourd'hui est uniquement un rapport sur les avancées. Mon pays a dû se battre pour satisfaire aux critères 15 mois avant son adhésion. Trente ans plus tard, certains pourraient dire qu'il continue de combattre. Une chose est claire, toutefois : le contrôle du respect de la législation de l'UE et de ses valeurs n'est pas un processus qui doit être interrompu au moment de l'adhésion.
Le groupe libéral approuve la date de 2007, ainsi que la feuille de route pour la Bulgarie et la Roumanie. Les avancées que ces pays doivent réaliser doivent être clairement présentées par la Commission au moment de Copenhague, de manière à ce qu'ils sachent clairement ce qui doit être fait.
Les récentes réformes entreprises par le gouvernement turc représentent une véritable avancée et, alors qu'aucune date ne peut être fixée pour l'adhésion de la Turquie avant que les critères politiques ne soient respectés, nous observerons avec intérêt la mise en œuvre de ces réformes. Il convient d'offrir à la Turquie une stratégie de pré-adhésion accompagnée d'un soutien financier accru et d'un environnement politique plus favorable. Nous devons montrer au monde que nous ne sommes pas un club chrétien élitiste.
La question de Chypre devra également être réglée afin de rendre encore plus accessible la voie vers l'adhésion de la Turquie. À ce sujet, nous espérons que la Grèce et la Turquie nous aideront à parvenir à un accord avant le Sommet de Copenhague. La perspective de voir toute l'île de Chypre rejoindre l'UE permettrait de démarrer la présidence grecque sur une note positive qui, nous l'espérons, s'achèverait à Thessalonique par un sommet symbolisant la réconciliation."@fr6
"Signor Presidente, molti di noi non avevano mai immaginato che avremmo assistito nel corso della nostra vita alla caduta del muro di Berlino. Quell’evento ha cambiato il volto dell’Europa ed è stato il preludio per i nostri vicini dell’Europa centrale e orientale di un processo di emancipazione che sta giungendo al termine. E’ opportuno ricordare i 13 lunghi anni richiesti da questo processo mentre il canto delle sirene degli scettici cerca di far infrangere l’allargamento sugli scogli.
In conclusione, la maratona dell’allargamento sta per giungere in dirittura d’arrivo. Nonostante gli sforzi compiuti finora, i partecipanti devono essere pronti per lo scatto finale. Dopo aver superato il traguardo a Copenaghen, essi avranno poco tempo per festeggiare, in quanto avranno inizio gli allenamenti per la prossima maratona, vale a dire quella per conformarsi all’
comunitario e per ottenere l’avvallo democratico del processo di allargamento.
In una precedente discussione ho definito l’allargamento un processo di continua valutazione, non un esame
. Ringrazio il Presidente Prodi per aver presentato oggi la valutazione della Commissione del grado di preparazione dei paesi candidati per l’adesione all’Unione europea, che segna il completamento da parte di questi paesi di un arduo compito nel quadro di tale processo. Essi sono ormai prossimi all’esame finale previsto in occasione del Vertice di Copenaghen. Le prospettive sembrano buone, sebbene i paesi candidati debbano ancora compiere ulteriori sforzi nei prossimi mesi se vogliono riuscire nell’intento.
Il gruppo dei liberali democratici ha sempre cercato di porre sullo stesso piano l’adempimento dei criteri di Copenaghen e il rispetto del calendario previsto, considerando entrambi di pari importanza. Accogliamo pertanto con favore la conclusione della Commissione secondo cui i dieci paesi candidati saranno pronti ad aderire all’Unione europea entro il 2004, ma che si continuerà a sorvegliarne i preparativi. E’ necessario un sistema di verifica potenziato in quanto lo studio condotto dalla Commissione dimostra con chiarezza che esistono carenze nella preparazione dei paesi candidati, e da parte nostra non dobbiamo nascondere la realtà. Se vogliamo convincere i cittadini europei dell’opportunità dell’allargamento, dev’essere chiaro che non si cerca di spazzare i problemi sotto il tappeto. La trasparenza riguardo a tali problemi e alle misure adottate per affrontarli renderà più facile rassicurare i dubbiosi.
Invito pertanto la Commissione a trasmettere al Parlamento tutte le relazioni periodiche sull’allargamento che invierà al Consiglio. Se si aspetta la presentazione della relazione di verifica completa sei mesi prima dell’allargamento, la Commissione potrebbe non avere altra alternativa se non quella di imporre misure di tutela in quanto una sospensione dell’allargamento potrebbe non essere praticabile. Mi auguro che la minaccia dell’applicazione di tali misure sia sufficiente per garantire che non vi si faccia ricorso.
Non dobbiamo tuttavia neppure dimenticare che non dobbiamo convincere solo gli elettori che rappresentiamo. Si devono vincere i
indetti nei paesi candidati. I critici presenti in tali paesi che paragonano l’Unione europea all’ex Unione Sovietica hanno le idee confuse e fanno di tutta l’erba un fascio. Eppure, dobbiamo dimostrare a questi paesi che essi trarranno vantaggio dall’allargamento fin dal primo anno. Mi riferisco al generoso accordo finanziario che eviterà loro di diventare contribuenti netti nel breve periodo. Introducendo una clausola di secessione in un nuovo trattato costituzionale, dissiperemmo inoltre qualsiasi timore secondo cui aderire all’Unione europea equivale a gettare le chiavi della libertà.
Il gruppo di cui faccio parte è seriamente preoccupato del fatto che la corruzione continua ad essere diffusa e che resta ancora molto da fare per applicare l’
nel settore della giustizia e degli affari interni. Dobbiamo essere fermi nei confronti delle carenze dei paesi candidati, ma dobbiamo riconoscere che la relazione su cui siamo chiamati a pronunciarci è solo una relazione sui progressi in vista dell’allargamento. Il mio stesso paese ha compiuto ogni sforzo possibile per soddisfare i criteri 15 mesi prima dell’adesione. A trent’anni di distanza, alcuni potrebbero dire che i suoi sforzi non sono ancora terminati. Una cosa è chiara, tuttavia. La verifica della conformità alla normativa dell’Unione europea e del rispetto dei valori dell’Unione non è un processo che dovrebbe finire al momento dell’adesione.
Il gruppo liberale accoglie con favore la data del 2007 nonché la tabella di marcia fissata per la Bulgaria e la Romania. Le azioni che tali paesi devono intraprendere devono essere definite con chiarezza dalla Commissione in tempo per Copenaghen, in modo che sia chiaro ciò che dev’essere fatto.
Le recenti riforme intraprese dal governo turco rappresentano un reale passo avanti e, pur non essendo possibile fissare una data per l’adesione della Turchia finché non saranno soddisfatti i criteri politici, seguiremo con interesse l’attuazione di tali riforme. Occorre offrire alla Turchia una strategia di preadesione accompagnata da un ulteriore sostegno finanziario e un contesto politico più favorevole. Dobbiamo dimostrare al mondo che non siamo un
cristiano elitario.
Per favorire l’ingresso della Turchia sarà anche necessario risolvere la questione di Cipro. A questo proposito, auspichiamo che Grecia e Turchia contribuiscano a raggiungere un accordo prima del Vertice di Copenaghen. La prospettiva che Cipro riunificata entri a far parte dell’Unione europea sarebbe di buon auspicio per l’avvio della Presidenza greca, che ci auguriamo possa concludersi a Salonicco con un vertice che sia simbolo di riconciliazione."@it9
"Mr President, many of us never thought we would witness in our lifetimes the fall of the Berlin Wall. That event changed the face of Europe and heralded a process of emancipation for our neighbours in central and eastern Europe which is nearing its conclusion. It is worth reminding ourselves of the 13 long years this process has taken as the siren voices of the sceptics seek to dash enlargement on the rocks.
In conclusion, the enlargement marathon is nearing the finish line. Despite the exertions thus far, the participants must be prepared for a sprint finish. Once they cross the line in Copenhagen, they will have little time to celebrate, the training for the next marathon begins – the marathon of meeting the
and achieving democratic endorsement of the enlargement process.
In a previous debate, I described enlargement as a process of continuous assessment, not a one-off exam. I thank Mr Prodi for presenting today the Commission's assessment of the readiness of the applicant states to join the European Union which marks those countries' completion of a major assignment in that process. They are now approaching the final examination at the Copenhagen Summit. The prospects look good although they still have some hard work to do in the months ahead if they are to make the grade.
The Liberal Democrat Group has always sought to apply the Copenhagen criteria and the timetable, not to elevate one above the other. We, therefore, welcome the Commission's conclusion that the ten applicant states will be ready to join the European Union by 2004, but that monitoring of their preparations will continue. A reinforced monitoring system is necessary because the overview provided by the Commission clearly shows that there are deficiencies in the readiness of those applicant countries and we should be open about this. If we are to convince our own people of the case for enlargement, it must be clear that we are not sweeping problems under the carpet. Openness about those problems and the measures taken to tackle them will make us better able to reassure the doubters.
I therefore call on the Commission to transmit to Parliament all the regular enlargement reports which it will make to Council. If we await the comprehensive monitoring report six months before enlargement, the Commission may have no alternative but to impose safeguards since the nuclear option of suspending enlargement may not be viable. I hope that the threat of those safeguards will be sufficient to ensure that they are not used.
Neither should we forget, however, that it is not only our own voters who have to be convinced. There are referenda to be won in the applicant states. Critics in those countries who compare the European Union to the old Soviet Union are confusing a jacket with a straightjacket. Yet we must show those countries that they will benefit from enlargement from year one. This means a generous financial settlement which precludes them becoming net contributors in the short term. By introducing a secession clause in a new constitutional treaty, we would also assuage any fears that to join the European Union is to throw away the keys to freedom.
My group is deeply worried that corruption remains widespread and that much work must be done to implement the
in justice and home affairs. We must be firm on the failings of the candidate countries, yet we must recognise that the report before us today is only a progress report. My own country struggled to meet the criteria 15 months before accession. Thirty years later, some might say that it is still struggling. One thing is clear, however. The monitoring of compliance with EU laws and respect for the Union's values is not a process which should end upon accession.
The Liberal Group welcomes the date of 2007 along with a roadmap for Bulgaria and Romania. The steps which they need to take must be clearly outlined by the Commission in time for Copenhagen, so that they are clear on what needs to be done.
The recent reforms undertaken by the Turkish Government represent a real breakthrough and, while no date can be set for Turkey's accession until the political criteria are met, we will watch with interest the implementation of these reforms. Turkey must be offered a pre-accession strategy accompanied by more financial support and a friendlier political environment. We must show the world that we are not an elite Christian club.
The question of Cyprus will also have to be resolved to smooth the way for Turkey's entry. Here we look to Greece and Turkey to help broker an agreement before the Copenhagen Summit. The prospect of the whole of Cyprus joining the EU would start the Greek Presidency on a positive note which we hope would conclude, in Thessaloniki, with a summit symbolising reconciliation."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, velen van ons hadden niet gedacht de val van de Berlijnse Muur ooit nog mee te maken. Die gebeurtenis veranderde het aangezicht van Europa en luidde een emancipatieproces in voor onze buren in Midden- en Oost-Europa dat thans zijn voltooiing nadert. Het is goed onszelf te herinneren aan de dertien lange jaren die dit proces in beslag heeft genomen, nu de sceptici met hun sirenenzang trachten de uitbreiding op de klippen te laten lopen.
Tot besluit: de eindstreep van de uitbreidingsmarathon komt in zicht. Niettegenstaande de inspanningen die reeds verricht zijn, moeten de deelnemers zich instellen op een eindsprint. Als zij in Kopenhagen eenmaal de finish hebben gehaald, zullen zij weinig tijd hebben om dit te vieren, aangezien dan de training voor de volgende marathon begint. Om die marathon te winnen, zullen zij moeten voldoen aan het
en het uitbreidingsproces op democratische wijze moeten laten bekrachtigen.
Tijdens een eerder debat heb ik de uitbreiding beschreven als een proces van voortdurende toetsing in plaats van een eenmalig examen. De mate waarin de kandidaat-landen klaar zijn om toe te treden tot de Europese Unie markeert de afronding van een belangrijke taak van deze landen in dat proces en ik dank de heer Prodi ervoor dat hij de beoordeling daarvan door de Commissie hier vandaag ter tafel heeft gelegd. De kandidaat-lidstaten naderen nu het eindexamen tijdens de Top van Kopenhagen. De vooruitzichten zijn gunstig, al moeten zij zich de komende maanden nog flink inspannen, willen zij slagen.
De Fractie van de Europese Liberale en Democratische Partij heeft er altijd naar gestreefd zowel de criteria van Kopenhagen als het tijdschema toe te passen, en niet het een boven het ander te stellen. Wij zijn dan ook verheugd over de conclusie van de Commissie dat de tien kandidaat-lidstaten weliswaar tegen 2004 gereed zullen zijn om toe te treden tot de Europese Unie, maar dat het toezicht op hun voorbereidingen gehandhaafd wordt. Het is noodzakelijk dit toezicht te versterken, aangezien het overzicht van de Commissie duidelijk aantoont dat die kandidaat-lidstaten nog niet helemaal gereed zijn en daar moeten we niet omheen draaien. Als wij onze eigen burgers willen overtuigen van het nut van de uitbreiding, dan moet het buiten kijf staan dat wij problemen niet onder het tapijt vegen. Wij zullen beter in staat zijn twijfelaars gerust te stellen als wij open zijn over die problemen en over de getroffen maatregelen ertegen.
Ik roep de Commissie dan ook op alle reguliere verslagen over de uitbreiding die zij zal uitbrengen aan de Raad eveneens aan het Parlement te sturen. Als wij het uitgebreide verslag afwachten dat zij zes maanden voor de uitbreiding zal uitbrengen, kan de Commissie misschien niet anders dan voorzorgsmaatregelen treffen, aangezien het misschien niet haalbaar is de uitbreiding op te schorten. Ik hoop dat de dreiging van die voorzorgsmaatregelen voldoende zal zijn om ervoor te zorgen dat zij niet hoeven te worden toegepast.
Wij moeten echter ook niet vergeten dat niet alleen onze eigen kiezers overtuigd moeten worden. Er worden referenda gehouden in de kandidaat-lidstaten en die moeten wij eveneens winnen. Critici in de landen die de Europese Unie met de Sovjet-Unie vergelijken, verwarren een jas met een keurslijf. Wij moeten die landen evenwel vanaf het allereerste begin laten zien dat zij profijt zullen trekken van de uitbreiding. Daarom moet er een genereus financieel akkoord komen waarmee voorkomen wordt dat zij op de korte termijn nettobetalers aan de communautaire begroting worden. Door in een nieuw grondwettelijk basisverdrag een uittredingsclausule op te nemen zouden wij tevens tegemoet komen aan de eventuele vrees van landen dat zij hun vrijheid opgeven wanneer zij toetreden tot de Europese Unie.
Mijn fractie maakt zich er ernstig zorgen over dat de corruptie een wijdverbreid kwaad blijft en dat er nog veel werk verzet moet worden om het
ten uitvoer te leggen in de rechtsstelsels en binnenlandse zaken. Wij moeten ons strikt opstellen ten aanzien van de tekortkomingen van de kandidaat-landen, maar wij dienen eveneens te erkennen dat het onderhavige verslag slechts een voortgangsverslag is. Mijn eigen land had, vijftien maanden voordat het toetrad, grote moeite aan de criteria te voldoen. Volgens sommigen is dat nu, dertig jaar later, nog steeds het geval. Eén ding is echter evident: het toezicht op de naleving van EU-wetgeving en de eerbiediging van de waarden van de Unie is niet een proces dat voltooid is bij de toetreding.
De Fractie van de Europese Liberale en Democratische Partij kan zich vinden in de genoemde datum, 2007, in combinatie met een draaiboek voor Bulgarije en Roemenië. De Commissie moet nog vóór de Top van Kopenhagen helder uiteenzetten welke stappen deze landen moeten ondernemen, zodat het hun duidelijk is wat nog gedaan moet worden.
De hervormingen die de Turkse regering recentelijk ter hand genomen heeft vormen een daadwerkelijke doorbraak. Er kan weliswaar geen datum voor de toetreding van Turkije worden vastgelegd zolang nog niet aan de politieke criteria wordt voldaan, maar wij zullen de tenuitvoerlegging van voornoemde hervormingen met belangstelling volgen. Wij moeten Turkije een pretoetredingsstrategie aanbieden die vergezeld gaat van meer financiële steun en een vriendelijker politiek klimaat. Wij moeten de wereld laten zien dat wij geen christelijke eliteclub zijn.
Om de weg naar de toetreding te effenen voor Turkije zal ook de kwestie-Cyprus moeten worden opgelost. Wat dit aangaat vertrouwen wij erop dat Griekenland en Turkije eraan zullen bijdragen dat vóór de Top van Kopenhagen een akkoord kan worden gesloten. Het zou een positief begin zijn van het Griekse voorzitterschap wanneer Cyprus zich in zijn geheel zou kunnen aansluiten bij de EU en het zou een mooie afsluiting zijn wanneer de Top van Thessaloniki in het teken van verzoening zou staan."@nl2
"Senhor Presidente, muitos de nós nunca pensámos testemunhar ainda no nosso tempo a queda do Muro de Berlim. Esse acontecimento mudou a face da Europa e, para os nossos vizinhos da Europa Central e Oriental, foi o arauto de um processo de emancipação cuja conclusão está próxima. Vale a pena recordarmo-nos dos 13 longos anos que este processo durou, com as vozes dos cépticos, como sereias, a procurarem desfazer o alargamento contra as rochas.
Conclusão: a maratona do desenvolvimento aproxima-se da linha de chegada. Apesar dos esforços até agora despendidos, os participantes têm de estar preparados para um
final. Uma vez cortada a linha da meta em Copenhaga, terão pouco tempo para celebrar, pois começa o treino para a maratona seguinte – a maratona de cumprir o acervo comunitário e de conseguir a aprovação democrática do processo de alargamento.
Num debate anterior, descrevi o alargamento como sendo um processo de avaliação contínua e não um exame com uma data única. Agradeço ao Senhor Presidente Prodi ter apresentado hoje a avaliação da Comissão sobre o maior ou menor grau de preparação dos Estados candidatos para aderirem à União Europeia, facto que marca a realização, por parte desses países, de um importante trabalho nesse processo. Aproximam-se agora do exame final na Cimeira de Copenhaga. As perspectivas parecem ser boas, embora ainda tenham que trabalhar bastante nos próximos meses para conseguirem a aprovação.
O Grupo dos Democratas Liberais procurou sempre aplicar os critérios de Copenhaga e o calendário, sem colocar um deles num plano superior ao outro. Congratulamo-nos, portanto, com a conclusão da Comissão de que os dez Estados candidatos estarão em condições de aderir à União Europeia em 2004, mas que os seus preparativos vão continuar a ser objecto de acompanhamento. É necessário um sistema reforçado de acompanhamento, pois a visão de conjunto apresentada pela Comissão mostra claramente que há deficiências no grau de preparação desses países candidatos e temos de falar abertamente sobre isso. Se quisermos convencer os nossos próprios cidadãos dos aspectos positivos do alargamento, é preciso que fique claro que não estamos a esconder problemas debaixo do tapete. A transparência acerca desses problemas e das medidas tomadas para os atacar aumentarão a nossa capacidade de tranquilizar os que ainda têm dúvidas.
Solicito, pois, à Comissão que transmita ao Parlamento todos os relatórios periódicos sobre o alargamento que vai elaborar para apresentar ao Conselho. Se ficarmos à espera do relatório de acompanhamento exaustivo que será elaborado seis meses antes do alargamento, a Comissão poderá não ter outra alternativa que não seja a imposição de salvaguardas, uma vez que a opção nuclear de suspender o alargamento pode bem não ser viável. Espero que a ameaça dessas salvaguardas seja suficiente para garantir que elas não serão utilizadas.
Também não deveremos esquecer, porém, que não é só preciso convencer os nossos eleitores. Há que vencer os referendos nos Estados candidatos. Os críticos desses países que comparam a União Europeia à antiga União Soviética estão a confundir um casaco com um colete-de-forças. Ainda assim, temos de demonstrar a esses países que eles vão beneficiar com o alargamento logo desde o primeiro ano. Isso significa celebrar um acordo financeiro generoso que exclua a possibilidade de eles se tornarem contribuintes líquidos a curto prazo. Com a introdução de uma cláusula de secessão num novo Tratado Constitucional, também acalmaremos os receios de que aderir à União Europeia seja sinónimo de deitar fora as chaves que abrem a porta da liberdade.
O meu grupo está profundamente preocupado com o facto de continuar a existir uma corrupção generalizada e de ser necessário trabalhar arduamente para aplicar o acervo comunitário no domínio da justiça e dos assuntos internos. Temos de ser firmes no que respeita a casos de incumprimento por parte dos países candidatos, mas temos de reconhecer que o relatório que hoje temos na nossa frente é apenas um relatório de progresso. O meu próprio país, 15 meses antes da adesão, ainda lutava para cumprir os critérios. Passados trinta anos, talvez haja quem diga que ainda continua a lutar. Porém, uma coisa é clara. O controlo da observância da legislação da União Europeia e do respeito pelos valores da União não é um processo que acabe com a adesão.
O Grupo Liberal saúda a data de 2007 e a “folha de itinerário” para a Bulgária e a Roménia. Os passos que aqueles países precisam de dar têm de ser claramente delineados pela Comissão a tempo de serem apresentados em Copenhaga, para que eles fiquem com uma ideia exacta do que é preciso fazer.
As recentes reformas levadas a cabo pelo Governo turco representam um verdadeiro avanço e, muito embora não seja possível fixar uma data para a adesão da Turquia enquanto não forem cumpridos os critérios políticos, observaremos com interesse a execução dessas reformas. Há que oferecer à Turquia uma estratégia de pré-adesão acompanhada de mais apoio financeiro e de um ambiente político mais amistoso. Temos de mostrar ao mundo que não somos um clube cristão de elite.
A questão de Chipre também terá de ser resolvida para aplanar o caminho para a adesão da Turquia. Neste contexto temos de esperar que a Grécia e a Turquia dêem o seu contributo para negociar um acordo antes da Cimeira de Copenhaga. A perspectiva de todo o território de Chipre aderir à UE constituiria um começo positivo para a Presidência grega, que esperamos que termine em Tessalónica com uma cimeira que simbolize a reconciliação."@pt11
"Herr talman! Många av oss hade aldrig kunnat tro att vi under vår livstid skulle få bevittna Berlinmurens fall. Den händelsen förändrade Europas utseende och inledde en frigörelseprocess i våra grannländer i Central- och Östeuropa som nu närmar sig sitt slut. Det är värt att vi erinrar oss de tretton långa år som denna process har tagit när nu skeptikernas högljudda röster försöker få utvidgningen att gå i sank.
I en tidigare debatt beskrev jag utvidgningen som en kontinuerlig utvärderingsprocess och inte en enskild prövning. Jag tackar herr Prodi för att han i dag har presenterat kommissionens utvärdering av kandidatländernas beredskap inför anslutningen till Europeiska unionen, vilket markerar att dessa länder har fullbordat ett betydande uppdrag i den processen. De närmar sig nu den slutliga prövningen under toppmötet i Köpenhamn. Utsikterna ser goda ut även om kandidatländerna fortfarande har en del hårt arbete kvar under de kommande månaderna för att kunna bestå provet.
ELDR-gruppen har alltid försökt tillämpa Köpenhamnskriterierna och tidsplanen, och att inte höja upp något land över ett annat. Därför välkomnar vi kommissionens slutsatser att de tio kandidatländerna kommer att vara redo att ansluta sig till Europeiska unionen 2004, men att övervakningen av deras förberedelser kommer att fortsätta. Det är nödvändigt att förstärka övervakningssystemet eftersom den översikt som kommissionen har överlämnat tydligt visar att det förekommer brister i beredskapen hos dessa kandidatländer och det är något som vi bör tala öppet om. Om vi vill övertyga våra egna landsmän om argumenten för en utvidgning måste det tydligt framgå att vi inte sopar problemen under mattan. Om vi visar en öppenhet angående dessa problem och om de åtgärder som vidtagits för att bemöta dem kommer vi att ha större möjligheter att övertyga de som tvivlar."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(Applause)"10,10,3
"Watson (ELDR )."5,10,3
"acquis"2,1,10,3,9
"acquis communautaire"2,10,3
"sprint"12,11
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples