Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-09-24-Speech-2-233"

PredicateValue (sorted: default)
rdf:type
dcterms:Date
dcterms:Is Part Of
dcterms:Language
lpv:document identification number
"en.20020924.10.2-233"4
lpv:hasSubsequent
lpv:speaker
lpv:spoken text
"Κύριε Πρόεδρε, οι χρηματιστηριακές αγορές γκρεμίστηκαν, ακυρώνοντας οριστικά το υποτιθέμενο θαύμα της νέας οικονομίας και απομυζώντας τις αποταμιεύσεις των εργαζομένων προς όφελος του κεφαλαίου. Η απειλή πολέμου στο Ιράκ, εκτός από τον απάνθρωπο χαρακτήρα της, οδηγεί σε άνοδο της τιμής του πετρελαίου, ενισχύοντας τις πληθωριστικές πιέσεις. Τα αποτελέσματα της οικονομίας, και κυρίως της βιομηχανικής παραγωγής, είναι το λιγότερο απογοητευτικά. Ο καπιταλισμός περνάει βαθιά κρίση. Το μόνο που μένει είναι η εμμονή στο σύμφωνο σταθερότητας, η αντεργατική πολιτική και το χτύπημα των εργασιακών δικαιωμάτων, του βιοτικού επιπέδου και των συντάξεων των εργαζομένων, η μείωση του εισοδήματος των αγροτών και ο στραγγαλισμός των μικρομεσαίων επιχειρήσεων. Ο προϋπολογισμός της Ευρωπαϊκής Ένωσης για το 2003 είναι ακόμη ένα πρακτικό βήμα εφαρμογής αυτής της αντιλαϊκής πολιτικής. Αντί να αναδιανέμει το όποιο εισόδημα, αφού αποτελεί λιγότερο από το 1,01% του ΑΕΠ της Κοινότητας, ενισχύει ακόμα περισσότερο τα μονοπώλια και τα ιμπεριαλιστικά σχέδια καταπίεσης και εκμετάλλευσης των λαών. Χαρακτηριστικό παράδειγμα αποτελεί η αγροτική οικονομία, όπου τα κοινοτικά κονδύλια όχι μόνο δεν αποτρέπουν τη μείωση του εισοδήματος των φτωχομεσαίων αγροτών και το ξεκλήρισμά τους, αλλά με το σύστημα τιμών και επιδοτήσεων εξασφαλίζουν φτηνή πρώτη ύλη στους καπνοβιομήχανους και βιομήχανους που επεξεργάζονται άλλα προϊόντα και αυξάνουν τα κέρδη τους. Η κοινή αγροτική πολιτική έχει δημιουργήσει με τις ποσοστώσεις ένα μεγάλο έλλειμμα στο εμπορικό ισοζύγιο της Ευρωπαϊκής Ένωσης, που φθάνει τα 25 δις ευρώ, ενώ χάνονται θέσεις εργασίας και μεγαλώνει η ανεργία. Οι στόχοι του μεγάλου κεφαλαίου για το 2003 καθίστανται προφανείς από τη σχετική μείωση των διατιθέμενων κονδυλίων που προτείνεται σε μια περίοδο που οι λαϊκές ανάγκες αυξάνονται, που η ανεργία διογκώνεται, που το περιβάλλον καταστρέφεται, που η λεγόμενη παγκοσμιοποίηση προκαλεί νέες μορφές εκμετάλλευσης και πολλαπλασιάζει τη φτώχεια και την πείνα στον κόσμο. Ο περιορισμός των κονδυλίων για τις διαρθρωτικές πολιτικές, η μείωση των γεωργικών δαπανών και η διάθεση πόρων για την κοινή εξωτερική πολιτική, την άμυνα και ασφάλεια δείχνουν την επιθετικότητα του κεφαλαίου ενάντια στους λαούς και το ρόλο που καλείται να παίξει η Ευρωπαϊκή Ένωση σαν βοηθός του παγκόσμιου χωροφύλακα, των ΗΠΑ. Είμαστε αντίθετοι με αυτή τη πολιτική και τις μεθοδεύσεις του μεγάλου κεφαλαίου. Απορρίπτουμε τις επιλογές των μονοπωλίων, αγωνιζόμαστε μαζί με τους εργαζόμενους για την ανατροπή αυτών των σχεδίων και διεκδικούμε μια άλλη πολιτική, που θα οδηγεί στην οικονομική ευημερία των εργαζομένων και την κατοχύρωση των δικαιωμάτων τους."@el8
lpv:spokenAs
lpv:translated text
"Hr. formand, børsmarkederne er brudt sammen, hvorved der definitivt er rammet en pæl igennem forestillingerne om den nye økonomis vidunder, og arbejdstagernes opsparing er blevet tømt til gavn for kapitalen. Ud over dens umenneskelige karakter får krigstruslen i Irak oliepriserne til at stige, hvorved inflationspresset øges. Følgerne for økonomien og især industriproduktionen er mildest talt nedslående. Kapitalismen er i dyb krise. Det eneste, den kan gøre nu, er at klynge sig til stabilitetspagten og den arbejderfjendske politik, der føres, hvor arbejdstagerrettighederne og arbejdstagernes levestandard og pensioner forringes, landmændenes indtægt reduceres, og de små og mellemstore virksomheder kvæles. EU's budget for 2003 er endnu et udtryk for gennemførelsen af denne befolkningsfjendtlige politik i praksis. I stedet for at omfordele indtægterne, som jo udgør under 1,01% af Fællesskabets BNP, styrker man monopolerne endnu mere og ligeledes de imperialistiske planer for undertrykkelse og udnyttelse af befolkningerne. Et typisk eksempel er landbrugsøkonomien, hvor fællesskabsmidlerne ikke afværger, at den fattige gennemsnitslandmand får reduceret sin indtægt og må give op, og hvor pris- og tilskudssystemet oven i købet sikrer tobaksfabrikanterne og andre virksomheder, der forarbejder deres produkter, billige råvarer, så de får større overskud. Den fælles landbrugspolitik har med kvoterne skabt et stort underskud på EU's handelsbalance på 25 milliarder euro, samtidig med at man mister arbejdspladser, og arbejdsløsheden vokser. Storkapitalens mål for 2003 ses tydeligt af den relative mindskelse af bevillingerne, der er foreslået, samtidig med at befolkningens behov vokser, arbejdsløsheden stiger, miljøet ødelægges, og den såkaldte globalisering skaber nye former for udnyttelse og mangedobler fattigdommen og sulten i verden. Nedskæringen af bevillingerne til strukturpolitikkerne, mindskelsen af landbrugsudgifterne og de midler, der afsættes til den fælles udenrigspolitik og til forsvar og sikkerhed viser, hvor aggressiv kapitalen er over for befolkningerne, og hvilken rolle man vil have, EU skal spille som håndlanger for den globale politibetjent, USA. Vi er imod denne politik og storkapitalens metoder. Vi tager afstand fra monopolernes beslutninger, vi kæmper sammen med arbejdstagerne for at vælte disse planer og kræver en anden politik, som giver arbejdstagerne økonomisk velfærd og konsoliderer deres rettigheder."@da1
"Herr Präsident! Die Finanzmärkte sind zusammengebrochen, sie haben das angebliche Wunder der New Economy endgültig ad absurdum geführt und die Ersparnisse der Arbeitnehmer verschlungen, woraus letztendlich das Kapital Profit schlägt. Die Drohung mit einem Krieg gegen den Irak führt, abgesehen von der darin zum Ausdruck kommenden Unmenschlichkeit, zur Erhöhung des Ölpreises und verstärkt den inflationären Druck. Die Leistungen der Wirtschaft und insbesondere der industriellen Produktion sind zumindest enttäuschend. Der Kapitalismus befindet sich in einer tiefen Krise. Er sieht seine letzte Chance darin, strikt am Stabilitätspakt festzuhalten, eine arbeiterfeindliche Politik zu verfolgen, die Rechte sowie das Lebensniveau und die Renten der Arbeitnehmer zu verringern, die Einkünfte der Landwirte zu schmälern und die kleinen und mittleren Unternehmen zu strangulieren. Der Haushaltsplan der Europäischen Union für das Haushaltsjahr 2003 stellt praktisch einen weiteren Schritt bei der Umsetzung dieser volksfeindlichen Politik dar. Anstatt die Einnahmen, sie betragen weniger als 1,01 % des BIP der Europäischen Union, neu zu verteilen, fördert er in noch größerem Maße die imperialistischen Pläne der Monopole, die auf die Unterdrückung und Ausbeutung des Volkes ausgerichtet sind. Ein charakteristisches Beispiel dafür ist die Agrarpolitik, bei der die Gemeinschaftsmittel nicht nur nicht die Verringerung der Einkünfte der armen und mittleren Landwirte sowie ihren Ruin verhindern, sondern mit dem Preis- und Subventionssystem vielmehr der Tabakindustrie und Unternehmern, die andere Produkte bearbeiten, billige Rohstoffe sichern und ihre Gewinne steigern. Die Gemeinsame Agrarpolitik hat mit der Festsetzung von Quoten zu einem erheblichen Defizit in der Handelsbilanz der Europäischen Union geführt, das bei 25 Milliarden Euro liegt, während immer mehr Arbeitsplätze wegfallen und die Arbeitslosigkeit steigt. Die vom Großkapital im Hinblick auf das Jahr 2003 verfolgten Ziele werden angesichts der vorgeschlagenen Kürzung der bereitgestellten Mittel nur allzu deutlich. Dieser Vorschlag wird in einer Zeit unterbreitet, da das Volk immer mehr in Bedrängnis gerät und die Arbeitslosigkeit steigt, da die Umwelt kontinuierlich zerstört wird und die so genannte Globalisierung neue Formen der Ausbeutung hervorbringt sowie Armut und Hunger auf der Welt vergrößert. Die Mittelkürzung in der Strukturpolitik, die Verringerung der Agrarausgaben und die Bereitstellung von Mitteln für die gemeinsame Außenpolitik sowie die gemeinsame Sicherheit und Verteidigung sind Ausdruck der Aggressivität des Kapitals gegenüber dem Volk und sie verdeutlichen, welche Rolle dabei der Europäischen Union zukommt, nämlich die eines Helfershelfers der sich als Weltgendarm aufspielenden Vereinigten Staaten. Wir widersetzen uns dieser Politik und den Plänen des Großkapitals. Zugleich missbilligen wir die einseitige Förderung der Monopole und kämpfen zusammen mit den Arbeitnehmern für ein Abrücken von diesen Vorhaben. Schließlich fordern wir eine andere Politik, die den Arbeitnehmern materiellen Wohlstand bringt und ihre Rechte wahrt."@de7
"Mr President, stock exchanges have crashed, reversing the apparent miracle of the new economy and decimating workers' savings to the advantage of big business. Leaving aside for the moment the fact that it is inhumane, the threat of war with Iraq is pushing oil prices up and boosting inflationary pressures. Economic results, especially in the manufacturing sector, are disappointing to say the least. Capitalism is in a state of deep crisis; all it can do now is cling to the stability pact and anti-labour policies, chip away at workers' rights and their standard of living and pensions, cut farmers' incomes and choke the life out of small and medium-sized enterprises. The European Union budget for 2003 is yet another example of this anti-grass roots policy in practice. Instead of redistributing any income, given that it accounts for less than 1.01% of Community GDP, it throws even more money at monopolies and at imperialist plans to suppress and exploit the people. A typical example is the agricultural economy: not only does the Community budget do nothing to reverse the decline in income of poor average farmers, who are being driven from the land in droves, but the system of prices and subsidies guarantees cheap raw materials and higher profits for the tobacco and other industries which process their products. The common agricultural policy and quotas have created a huge, EUR 25 billion trade deficit in the European Union, jobs are being lost and unemployment is rising. The objectives of big business for 2003 are obvious from the relative reduction in the amounts proposed, at a time when peoples' needs are increasing, unemployment is rising, the environment is being destroyed and so-called globalisation is giving rise to new forms of exploitation and spreading poverty and hunger across the planet. The limited sums available for structural policies, the reduction in agricultural spending and the funds earmarked for the common foreign policy, defence and security typify the aggressive attitude of capital towards the people and the role which the European Union is being called on to play as the sidekick of the USA as it polices the world. We are opposed to this policy and to the methods applied by big business. We reject the modus operandi of the monopolies, we are fighting with the workers to overturn these plans and we demand a different sort of policy, a policy which will bring about economic prosperity for the workers and secure their rights."@en3
"Señor Presidente, las bolsas se han venido abajo, poniendo fin al milagro aparente de la nueva economía y diezmando los ahorros de los trabajadores en beneficio de las grandes empresas. Dejando al margen por el momento el hecho de que eso es inhumano, la amenaza de guerra contra Iraq está presionando al alza los precios del petróleo y aumentando las presiones inflacionistas. Los resultados económicos, especialmente en el sector manufacturero, son decepcionantes en el mejor de los casos. El capitalismo está atravesando una profunda crisis; todo lo que puede hacer ahora es aferrarse al pacto de estabilidad y a las políticas explotadoras, minar los derechos de los trabajadores, su nivel de vida y sus pensiones, reducir los ingresos de los agricultores y ahogar a las pequeñas y medianas empresas. El presupuesto de la Unión Europea para el ejercicio 2003 es otro ejemplo de esta política perjudicial para los trabajadores en la práctica. En lugar de redistribuir todos los ingresos, teniendo en cuenta que representa menos del 1,01% del PIB de la Comunidad, se destinan más fondos todavía a los monopolios y a los planes imperialistas de represión y explotación de los trabajadores. Un ejemplo típico es la economía agraria: el presupuesto de la Comunidad no hace nada para frenar el descenso de la renta de los agricultores medios sin recursos, que están siendo expulsados de sus tierras en gran número, pero además el sistema de precios y subvenciones garantiza materias primas más baratas y beneficios mayores para el sector del tabaco y otras industrias que procesan sus productos. La política agraria común y las cuotas han creado un enorme déficit comercial de 25.000 millones de euros en la Unión Europa, la destrucción de puestos de trabajo y el aumento del desempleo. Los objetivos de las grandes empresas para el ejercicio 2003 son evidentes si se considera la reducción relativa de las cantidades propuestas, en un momento en el que las necesidades de las personas están aumentando, el desempleo sigue creciendo, se está destruyendo el medio ambiente y la denominada globalización está dando lugar a nuevas formas de explotación y propagación de la pobreza y el hambre por todo el planeta. Las limitadas cantidades disponibles para políticas estructurales, la reducción del gasto en agricultura y los fondos destinados a política exterior común, defensa y seguridad, ponen de manifiesto la agresiva actitud del capital hacia las personas y el papel que quieren que represente la Unión Europea como adlátere de los Estados Unidos en su labor de policía del mundo. Nosotros nos oponemos a esa política y a los métodos aplicados por las grandes empresas. Rechazamos el modo de actuar de los monopolios, luchamos con los trabajadores para poner freno a esos planes y exigimos un tipo de política diferente, una política que consiga la prosperidad económica de los trabajadores y garantice sus derechos."@es12
"Arvoisa puhemies, pörssikurssien romahtaminen on haihduttanut uskon uuden talouden ihmeitä tekevään voimaan ja tuhonnut suuren osan työntekijöiden säästöistä suuryritysten eduksi. Sivuutan toistaiseksi uhkakuvat Irakin kanssa käytävän sodan julmuuksista, totean, että sodan uhka nostaa öljyn hintoja ja voimistaa inflaatiopaineita. Taloudelliset tulokset ovat lievästi sanottuna aiheuttaneet pettymyksen erityisesti teollisuuden alalla. Kapitalismia on kohdannut syvä kriisi. Kapitalismi pystyy nykyään ainoastaan takertumaan vakaussopimukseen ja toteuttamaan työvoiman vastaisia toimia, heikentämään työntekijöiden oikeuksia elintasoa ja eläkkeitä, leikkaamaan maanviljelijöiden tuloja sekä vaikeuttamaan pk-yritysten olemassaoloa. Euroopan unionin talousarvio vuodelle 2003 on toinen käytännön esimerkki ruohonjuuritason hylänneestä politiikasta. Edes jonkinasteisen tulojen uudelleenjaon – tulojen uudelleenjakoon käytetään nykyään alle 1,01 prosenttia yhteisön BKT:sta – sijaan talousarviossa syydetään entistäkin enemmän rahaa monopoleille ja imperialistisille suunnitelmille kansan nujertamiseksi ja riistämiseksi. Sen lisäksi, ettei yhteisön talousarviossa pyritä mitenkään lisäämään köyhien keskitasoisten maanviljelijöiden tuloja, mikä pakottaa heidät luopumaan elinkeinostaan joukoittain, hinta- ja tukijärjestelmällä taataan halvat raaka-aineet ja suuremmat voitot tupakkateollisuudelle ja muille sellaisille aloille, jotka jalostavat heidän tuotteitaan. Tämä on eräs tyypillinen esimerkki maatalousalan taloudellisista toimista. Yhteisellä maatalouspolitiikalla ja kiintiöillä Euroopan unioniin on luotu valtava 25 miljardin euron kauppavaje sen lisäksi, että työpaikkoja menetetään ja työttömyys on kasvussa. Ehdotettujen määrien suhteellisen pienentämisen perusteella on ilmeistä, että vuoden 2003 talousarviossa ajetaan suurten yritysten etuja samalla kun kansojen tarpeet kasvavat, työttömyys lisääntyy, ympäristöä tuhotaan ja niin sanotun globalisaation myötä syntyy uusia hyväksikäytön muotoja ja köyhyys ja nälkä leviävät kaikkialla maailmassa. Rakennepolitiikkoja varten käytettävissä olevien varojen vähäisyys, maatalousmenojen pienentäminen ja yhteistä ulkomaanpolitiikkaa, puolustusta ja turvallisuutta varten varatut määrärahat ovat osoitus pääoman käytön ja kansan tarpeiden välisestä ristiriidasta ja roolista, johon Euroopan unioni on sivustakatsojana joutunut USA:n ohjatessa maailmantaloutta. Vastustamme tällaista politiikkaa ja suuryritysten menetelmiä. Emme hyväksy monopoliasemassa olevien yritysten toimintatapoja, ja pyrimme työntekijöiden kanssa kumoamaan nämä suunnitelmat. Vaadimme erilaista politiikkaa, jonka ansiosta työntekijät pääsevät osallisiksi vauraudesta ja jonka avulla heidän oikeutensa taataan."@fi5
"Monsieur le Président, les bourses se sont effondrées, inversant l'apparent miracle de la nouvelle économie et réduisant à néant les économies des travailleurs, au bénéfice des grandes entreprises. Faisons temporairement abstraction du caractère inhumain de la chose et signalons que la menace de guerre avec l'Irak pousse à la hausse les prix du pétrole et renforce les tensions inflationnistes. Quant aux résultats économiques, notamment dans le secteur manufacturier, ils sont pour le moins décevants. Le capitalisme traverse une crise profonde et tout ce qu'il parvient à faire est de se raccrocher au pacte de stabilité et aux politiques opposées aux travailleurs, d'éroder les droits des travailleurs et de saper leurs conditions de vie et leurs pensions, de réduire les revenus des agriculteurs et d'étouffer les petites et moyennes entreprises. Le budget de l'Union européenne pour 2003 n'est qu'un exemple supplémentaire de la politique opposée aux plus démunis qui est menée dans la pratique. Plutôt que de procéder à la modeste redistribution des revenus, attendu qu'il représente moins de 1,01 % du PIB communautaire, il octroie plus d'argent encore aux monopoles et aux projets impérialistes de suppression et d'exploitation des populations. Ce fait est parfaitement illustré dans le secteur agricole : non seulement le budget communautaire ne fait rien pour inverser la chute des revenus des malheureux agriculteurs moyens, chassés en masse des campagnes, mais le système de prix et de subventions garantit des matières premières à bon marché et des profits plus importants pour le secteur du tabac et des industries qui traitent leurs produits. La politique agricole commune et les quotas mis en place ont engendré un déficit commercial considérable dans l'Union européenne - 25 milliards d'euros - et provoqué pertes d'emplois et chômage. Les objectifs des grandes entreprises pour 2003 sont évidents si l'on considère la réduction relative des montants proposés, alors même que les besoins des citoyens se font plus nombreux, que le chômage augmente, que l'environnement est soumis à la destruction et que la soi-disant mondialisation engendre de nouvelles formes d'exploitation et répand pauvreté et faim aux quatre coins de la planète. Les montants limités dégagés pour les politiques structurelles, la réduction des dépenses agricoles et l'affectation de fonds pour la politique étrangère, la défense et la sécurité communes sont autant d'exemples typiques de l'attitude agressive du capital envers les peuples et du rôle que l'Union européenne est appelée à jouer aux côtés des USA pour gendarmer le monde. Nous sommes opposés à cette politique et aux méthodes appliquées par les grandes entreprises. Nous rejetons le mode opératoire des monopoles, nous luttons avec les travailleurs afin de rejeter ces plans et appelons à une politique différente, une politique qui amène la prospérité économique des travailleurs et garantisse leurs droits."@fr6
"Signor Presidente, le borse sono crollate, invertendo l’apparente miracolo della e polverizzando i risparmi dei lavoratori a vantaggio delle grandi imprese. Lasciando perdere per il momento che si tratta di un fatto disumano, la minaccia di una guerra contro l’Iraq sta spingendo verso l’alto le quotazioni del petrolio e sta alimentando le pressioni inflazionistiche. I risultati economici, in particolare nel settore manifatturiero sono deludenti per usare un eufemismo. Il capitalismo versa in una crisi profonda; l’unica cosa che può fare è aggrapparsi al patto di stabilità e a politiche penalizzanti per la forza lavoro, erodere i diritti dei lavoratori abbassando il loro livello di vita e le loro pensioni, tagliare i redditi degli agricoltori e strozzare le piccole e medie imprese. Il bilancio dell’Unione europea per il 2003 è l’ennesimo esempio pratico di questa politica antimovimentistica: invece di ridistribuire tutte le entrate, visto che rappresentano meno dell’1,01 per cento del PIL della Comunità, si offrono ancora più soldi ai monopoli e ai progetti imperialisti volti a sopprimere e a sfruttare i popoli. Un tipico esempio è l’economia agricola: non soltanto il bilancio comunitario non fa nulla per invertire la curva discendente dei redditi degli agricoltori meno abbienti che a frotte sono costretti ad abbandonare le campagne, ma il regime dei prezzi e delle sovvenzioni garantisce materie prime a basso costo e utili elevati per l’industria del tabacco e le altre industrie che trasformano i loro prodotti. La politica agricola comune e le quote hanno creato un enorme deficit commerciale pari a 25 miliardi di euro nell’Unione europea, si distruggono posti di lavoro e la disoccupazione aumenta. Gli obiettivi delle grandi imprese per il 2003 risultano evidenti dalla riduzione relativa degli importi proposta, in un momento in cui le esigenze della gente crescono, la disoccupazione aumenta, l’ambiente viene distrutto e la cosiddetta globalizzazione sta creando nuove forme di sfruttamento e diffondendo la povertà e la fame in tutto il pianeta. Le limitate somme disponibili per le politiche strutturali, la riduzione della spesa agricola e i fondi destinati alla politica estera comune, alla difesa e alla sicurezza, sono paradigmatici dell’atteggiamento aggressivo del capitale verso il popolo e del compito che l’Unione europea sembra dover svolgere come aiutante degli Stati Uniti nel ruolo che si sono arrogati di gendarmi del mondo Noi ci opponiamo a questa politica e ai metodi delle grandi imprese. Respingiamo il dei monopoli, combattiamo a fianco dei lavoratori per rovesciare tali piani e chiediamo una politica di tipo diverso, una politica che promuova la prosperità economica per i lavoratori e ne garantisca i diritti."@it9
"Mr President, stock exchanges have crashed, reversing the apparent miracle of the new economy and decimating workers' savings to the advantage of big business. Leaving aside for the moment the fact that it is inhumane, the threat of war with Iraq is pushing oil prices up and boosting inflationary pressures. Economic results, especially in the manufacturing sector, are disappointing to say the least. Capitalism is in a state of deep crisis; all it can do now is cling to the stability pact and anti-labour policies, chip away at workers' rights and their standard of living and pensions, cut farmers' incomes and choke the life out of small and medium-sized enterprises. The European Union budget for 2003 is yet another example of this anti-grass roots policy in practice. Instead of redistributing any income, given that it accounts for less than 1.01% of Community GDP, it throws even more money at monopolies and at imperialist plans to suppress and exploit the people. A typical example is the agricultural economy: not only does the Community budget do nothing to reverse the decline in income of poor average farmers, who are being driven from the land in droves, but the system of prices and subsidies guarantees cheap raw materials and higher profits for the tobacco and other industries which process their products. The common agricultural policy and quotas have created a huge, EUR 25 billion trade deficit in the European Union, jobs are being lost and unemployment is rising. The objectives of big business for 2003 are obvious from the relative reduction in the amounts proposed, at a time when peoples' needs are increasing, unemployment is rising, the environment is being destroyed and so-called globalisation is giving rise to new forms of exploitation and spreading poverty and hunger across the planet. The limited sums available for structural policies, the reduction in agricultural spending and the funds earmarked for the common foreign policy, defence and security typify the aggressive attitude of capital towards the people and the role which the European Union is being called on to play as the sidekick of the USA as it polices the world. We are opposed to this policy and to the methods applied by big business. We reject the modus operandi of the monopolies, we are fighting with the workers to overturn these plans and we demand a different sort of policy, a policy which will bring about economic prosperity for the workers and secure their rights."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, de effectenbeurzen zijn ingestort en hebben, na de werknemers hun spaarcenten afgetroggeld te hebben ten gunste van het grootkapitaal, korte metten gemaakt met het zogenaamde wonder van de nieuwe economie. De oorlogsdreiging in Irak is niet alleen onmenselijk maar drijft ook de aardolieprijs omhoog en wakkert de inflatie aan. De cijfers over de prestaties van de economie en met name de industriële productie zijn op zijn zachtst gezegd teleurstellend. Het kapitalisme maakt een diepe crisis door. Het heeft nog maar één uitweg: vasthouden aan het Stabiliteitspact en het werknemervijandige beleid, aan de beknotting van de rechten van werknemers en aan de aantasting van hun levensstandaard en pensioenrechten, aan de besnoeiing van het landbouwinkomen en de versterking van de wurggreep waarin de kleine en middelgrote bedrijven gevangen gehouden worden. Met de begroting van de Europese Unie voor 2003 wordt een nieuwe stap gezet in dit volksvijandig beleid. In plaats van te zorgen voor inkomensherverdeling - deze begroting bedraagt immers slechts 1,01 procent van het BBP van de Gemeenschap - wordt met deze begroting nog meer steun gegeven aan de monopolies en de imperialistische plannen voor uitbuiting en onderdrukking van de volkeren. Een kenmerkend voorbeeld is de landbouweconomie. Met de begrotingskredieten wordt geen enkele poging ondernomen om de inkomensvermindering voor kleine en middelgrote landbouwers en de sluiting van hun bedrijven tegen te gaan. Integendeel, met de prijs- en premiestelsels kan men de tabaksfabrikanten en de verwerkende industrie in andere sectoren goedkope grondstoffen en hogere winsten garanderen. Het gemeenschappelijk landbouwbeleid heeft met de quota een tekort op de handelsbalans van de Europese Unie veroorzaakt van 25 miljard euro en leidt ertoe dat steeds meer banen verloren gaan en dat de werkloosheid toeneemt. Welke doelstellingen het grootkapitaal voor 2003 nastreeft wordt zonder meer duidelijk uit de voorstellen voor vermindering van de financiële middelen, en wel op een moment waarop de behoeften van het volk toenemen, de werkloosheid stijgt, het milieu naar de knoppen gaat en de zogenaamde mondialisering nieuwe vormen van uitbuiting veroorzaakt waardoor de armoede en de honger in de wereld toenemen. De vermindering van de kredieten voor het structuurbeleid, de vermindering van de landbouwuitgaven en de beschikbaarstelling van meer kredieten voor het gemeenschappelijk buitenlands beleid, voor defensie en voor veiligheid zijn tekenend voor het agressieve gedrag van het kapitaal ten opzichte van de volkeren, en er blijkt uit dat de Europese Unie de rol speelt van assistent van de wereldpolitieagent, de VS. Wij zijn tegen dit beleid en tegen het gekonkel van het grootkapitaal. Wij verwerpen de doelstellingen van de monopolies en zetten ons samen met de werknemers in voor andere plannen, voor een ander beleid, voor een beleid dat welvaart zal brengen onder de werknemers en hun rechten zal versterken."@nl2
"Senhor Presidente, as bolsas de valores desmoronaram-se, invertendo o aparente milagre da nova economia e dizimando as poupanças dos trabalhadores em proveito do grande capital. Para além de ser desumana, a ameaça de guerra contra o Iraque está a fazer aumentar o preço do petróleo e a fomentar as pressões inflacionistas. Os resultados económicos, especialmente no sector fabril, são no mínimo decepcionantes. O capitalismo está num estado de crise profunda; só lhe resta agarrar-se ao Pacto de Estabilidade e às políticas antilaborais, reduzir gradualmente os direitos dos trabalhadores, o seu nível de vida e as suas pensões, cortar os rendimentos dos agricultores e asfixiar as pequenas e médias empresas. O orçamento da União Europeia para 2003 é mais um exemplo desta política antipopular em vigor. Em vez de redistribuir alguma riqueza, que representa menos de 1,01% do PIB comunitário, apoia ainda mais os monopólios e os planos imperialistas de repressão e exploração dos povos. Um exemplo típico é a economia agrícola: além de o orçamento comunitário não contribuir para inverter a diminuição dos rendimentos dos médios e pobres agricultores, que estão a ser afastados das terras em grandes quantidades, o sistema de preços e de subsídios garante matéria-prima barata e maiores lucros às indústrias tabaqueiras e a outras que transformam outros produtos. A política agrícola comum e as quotas criaram um enorme défice comercial de 25 mil milhões de euros na União Europeia, perdem-se postos de trabalho e o desemprego aumenta. Os objectivos do grande capital para 2003 estão bem patentes na redução relativa dos montantes propostos, numa altura em que as necessidades dos povos aumentam, o desemprego cresce, o meio ambiente é devastado e a chamada globalização dá origem a novas formas de exploração e espalha a pobreza e a fome por todo o planeta. Os montantes diminutos afectos às políticas estruturais, a redução das despesas agrícolas e os fundos destinados à política externa comum, à defesa e à segurança, são característicos da atitude agressiva do capital para com os povos e do papel que a União Europeia é chamada a desempenhar como acólito dos EUA, os polícias do mundo. Somos contra esta política e contra os métodos utilizados pelo grande capital. Rejeitamos a maneira de agir dos monopólios, estamos ao lado dos trabalhadores na sua luta para subverter estes planos, e exigimos uma política diferente, uma política que traga a prosperidade económica para os trabalhadores e que proteja os seus direitos."@pt11
"Herr talman! Vi har haft börskrascher, vilket har stoppat det skenbara miraklet med den nya ekonomin och decimerat arbetstagarnas besparingar till fördel för storföretagen. Om vi lägger det faktum att det är omänskligt åt sidan ett ögonblick, driver hotet om krig med Irak upp oljepriserna och ökar inflationstrycket. De ekonomiska resultaten, särskilt inom tillverkningssektorn, är minst sagt en besvikelse. Kapitalismen befinner sig i en djup kris, allt den kan göra nu är att klamra sig fast vid stabilitetspakten och föra en arbetarfientlig politik, minska arbetstagarnas rättigheter, levnadsstandard och pensioner, skära ned jordbrukarnas inkomster och skaka livet ur små och medelstora företag. Europeiska unionens budget för år 2003 är ännu ett exempel på denna gräsrotsfientliga politik i praktiken. Istället för att omfördela inkomsterna, med hänsyn till att de står för mindre än 1,01 procent av gemenskapens BNP, slängs ännu mer pengar bort på monopol och imperialistiska planer för att undertrycka och utnyttja folket. Ett typiskt exempel på detta är jordbruksekonomin: gemenskapen gör ingenting i sin budget för att motverka fattiga jordbrukares minskande inkomster, som drivs från sina ägor i skockar, men systemet för priser och bidrag garanterar billigt råmaterial och högre vinster för tobaksodlare och andra industrier som förädlar sina produkter. Den gemensamma jordbrukspolitiken och kvoterna har skapat ett högt handelsunderskott, 25 miljarder euro, i Europeiska unionen, arbetstillfällen försvinner och arbetslösheten ökar. Storföretagens mål för år 2003 är uppenbara om man ser till den relativa minskningen av de föreslagna beloppen, vid en tidpunkt när befolkningens behov ökas, när arbetslösheten stiger, när miljön förstörs och den så kallade globaliseringen ger upphov till nya former av exploatering och sprider fattigdom och hunger över världen. De begränsade summor som finns tillgängliga för strukturpolitik, minskningen av utgifterna för jordbruket och de medel som är öronmärkta för den gemensamma utrikes-, försvars- och säkerhetspolitiken är typiska exempel på kapitalets aggressiva attityd gentemot människorna och den roll som Europeiska unionen tvingas spela som Förenta staternas högra hand när landet kontrollerar världen. Vi motsätter oss denna politik och de metoder som används av storföretagen. Vi förkastar monopolens metoder, vi kämpar med arbetstagarna för att få dessa planer på fall och vi kräver en annan slags politik, en politik som leder till ekonomiskt välstånd för arbetstagarna och garanterar deras rättigheter."@sv13
lpv:unclassifiedMetadata

Named graphs describing this resource:

1http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Danish.ttl.gz
2http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Dutch.ttl.gz
3http://purl.org/linkedpolitics/rdf/English.ttl.gz
4http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Events_and_structure.ttl.gz
5http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Finnish.ttl.gz
6http://purl.org/linkedpolitics/rdf/French.ttl.gz
7http://purl.org/linkedpolitics/rdf/German.ttl.gz
8http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Greek.ttl.gz
9http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Italian.ttl.gz
10http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Latvian.ttl.gz
11http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Portuguese.ttl.gz
12http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Spanish.ttl.gz
13http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Swedish.ttl.gz
14http://purl.org/linkedpolitics/rdf/spokenAs.ttl.gz

The resource appears as object in 2 triples

Context graph