Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-09-24-Speech-2-148"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20020924.10.2-148"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Herr talman! Liksom ordföranden i budgetutskottet, Wynn, är jag väldigt tacksam över den här nya debatten. Vi lanserade tanken redan i våras och var då väldigt osäkra på om vi skulle kunna få igenom idén. För oss har det varit ett övergripande mål att försöka reformera Europaparlamentets budgetarbete, inte minst med tanke på den helt nya metoden med så kallad aktivitetsbaserad budgetering som kommer nästa år. I detta sammanhang har det varit viktigt att också kunna förnya själva debatten, den kanske mest synliga delen av parlamentets budgetarbete.
Denna reform innebär också att vi har strävat efter att öka utskottens deltagande i arbetet. Jag har varit runt i praktiskt taget samtliga utskott och diskuterat budgetfrågor, och vi uppmanar nu också utskotten att delta aktivt i dagens debatt. Vi kommer nu att skärpa kraven på att parlamentets budgetbeslut faktiskt skall genomföras, genom att i arbetsgrupper och med olika typer av rapporter öka fokus på genomförandegraden och på de stora brister vi har i budgeten på detta område.
Mot denna bakgrund välkomnar jag det sätt på vilket kommissionen, rådet, ett flertal kommissionärer och den danske finansministern i ordförandeskapsrollen har ställt upp i debatten, och jag hoppas att parlamentets egna företrädare också skall göra en rejäl insats för att vi skall få en mer spännande och konstruktiv debatt än de ganska förutsägbara monologer som hittills har framförts.
EU:s budgetsystem lider av allvarliga brister, inte minst bristen på flexibilitet. Jag tror att både parlamentet, men säkert även allmänheten, har svårt att förstå varför det är fullständigt omöjligt att finna resurser till den offensiva del av jordbrukspolitiken som kallas landsbygdsutveckling, samtidigt som det blir miljarder över i den andra delen av jordbrukspolitiken. Därför har det också varit svårt för oss att säga nej till och försöka finna en lösning på de administrativa utgifter som behövs för utvidgningen utan att använda oss av flexibilitetsinstrumentet, då vi visste att det fanns en del resurser på andra ställen som inte används. Följaktligen tillhör det också årets innovationer att vi mer systematiskt har försökt finna och utnyttja oanvända resurser och att mer systematiskt arbeta med att tidigarelägga utgifter för att lätta på trycket i en hårt belastad rubrik under kommande år, vilket t.ex. skulle kunna underlätta fyllandet av behoven inför utvidgningen.
Detta är en temporär lösning. Egentligen tycker jag att vi behöver en mycket mer omfattande budgetreform. Jag tycker även att vi bör ta upp denna fråga i konventet. De oerhört oflexibla budgettak som vi lever med idag bör inte permanentas i framtiden, de bör definitivt inte fördragsfästas, och självklart bör parlamentet ha samma medbeslutanderätt i jordbrukspolitiken som vi har i övrigt.
Jag skulle också vilja tacka det danska ordförandeskapet för en hittills väldigt seriös och konstruktiv hållning. Vi kom fram till bra överenskommelser i juli, och vi hade ett spännande trepartsmöte igår om hur vi skall kunna lösa problemet med översvämningarna.
Jag skulle vilja avrunda denna inledning med att vädja om samma konstruktiva hållning när det gäller att lösa de stora återstående problemen, framförallt i rubrik 4, utrikesutgifterna. Vi skulle behöva mycket mera flexibilitet. Parlamentet kommer att protestera mot att vi ständigt tillför nya utgifter, t. ex. Afghanistan och
ovanpå de insatser vi redan har gjort vad gäller Balkan, Kosovo, Serbien osv., utan att det tillförs nya resurser. Det tror jag kommer att bli en av de huvudsakliga punkterna i parlamentets kritik av både kommissionens och rådets hantering av budgeten."@sv13
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, ligesom formanden for Budgetudvalget, hr. Wynn, er jeg vældig taknemmelig for denne nye forhandling. Vi lancerede allerede idéen i foråret og var på det tidspunkt meget usikre på, om vi ville få den igennem. For os har det været et altoverskyggende mål at forsøge at reformere Europa-Parlamentets budgetarbejde, ikke mindst med tanke på den helt nye metode med såkaldt aktivitetsbaseret budgettering, som vil blive indført til næste år. I den sammenhæng har det været vigtigt også at kunne forny selve forhandlingen, som er den måske mest synlige del af Parlamentets budgetarbejde.
Denne reform indebærer også, at vi har stræbt efter at øge udvalgets deltagelse i arbejdet. Jeg har været rundt i praktisk taget samtlige udvalg og diskuteret budgetspørgsmål, og vi opmuntrer nu også udvalgene til at deltage aktivt i dagens forhandling. Vi vil skærpe kravene om, at Parlamentets budgetbeslutninger faktisk skal gennemføres, ved i arbejdsgrupper og med forskellige former for rapporter at øge fokus på gennemførelsesgraden og på de store mangler, som vi har i budgettet på dette område.
På det grundlag hilser jeg den måde, hvorpå Kommissionen, Rådet og et flertal af kommissærerne og den danske finansminister i formandsrollen har deltaget i forhandlingen, og jeg håber, at Parlamentets egne repræsentanter også vil gøre en reel indsats for, at vi får en mere spændende og konstruktiv forhandling end de ganske forudsigelige monologer, som hidtil er blevet fremført.
EU's budgetsystem lider af alvorlige mangler, ikke mindst på fleksibilitet. Jeg tror, at både Parlamentet, men sikkert også offentligheden, har svært ved at forstå, hvorfor det er fuldstændigt umuligt at finde ressourcer til den offensive del af landbrugspolitikken, som kaldes udvikling af landområderne, samtidig med at der postes milliarder over i den anden del af landbrugspolitikken. Derfor har det også været svært for os at sige nej til og forsøge at finde en løsning på de administrative udgifter, som er nødvendige for udvidelsen, uden at gøre brug af fleksibilitetsværktøjet, eftersom vi vidste, at der fandtes en del ressourcer andre steder, som ikke blev anvendt. Følgelig hører det også til årets fornyelser, at vi har forsøgt mere systematisk at finde og udnytte ubrugte ressourcer og at arbejde mere systematisk med at placere udgifterne tidligere for at lette trykket på et hårdt belastet udgiftsområde for de kommende år, hvilket f.eks. ville kunne lette opfyldelsen af behovene i forbindelse med udvidelsen.
Dette er en midlertidig løsning. Egentlig mener jeg, at vi har brug for en meget mere omfattende budgetreform. Jeg mener også, at vi bør tage dette spørgsmål op i konventet. De uhørt ufleksible budgetlofter, som vi lever med i dag, bør ikke gøres permanente i fremtiden, de bør afgjort ikke traktatfæstes, og Parlamentet bør selvfølgelig have samme medbestemmelsesret i landbrugspolitikken, som vi har på andre områder.
Jeg vil også gerne takke det danske formandskab for en hidtil meget seriøs og konstruktiv holdning. Vi nåede frem til nogle gode overenskomster i juli, og vi havde et spændende trepartsmøde i går om, hvordan vi kan løse problemet med oversvømmelserne.
Jeg vil gerne afrunde denne indledning med at appellere til, at der udvises samme konstruktive holdning, når det drejer sig om at løse de store, resterende problemer, frem for alt i udgiftsområde 4 (foranstaltninger udadtil). Vi har brug for langt mere fleksibilitet. Parlamentet vil protestere imod, at vi til stadighed lægger nye udgifter til f.eks. Afghanistan og Global Aids and Health Fund
oven i den indsats, vi allerede har gjort i Balkan, Kosovo, Serbien osv., uden at der tilføres nye ressourcer. Det tror jeg, bliver et af hovedpunkterne i Parlamentets kritik af både Kommissionens og Rådets budgethåndtering."@da1
".
Herr Präsident! Ebenso wie der Vorsitzende des Haushaltsausschusses, Herrn Wynn, bin ich dankbar dafür, dass wir diese neuerliche Aussprache durchführen können. Wir haben diesen Gedanken bereits im Frühjahr geäußert und waren damals recht unsicher bezüglich der Durchsetzbarkeit dieser Idee. Unser übergreifendes Ziel bestand in dem Versuch, die Haushaltsarbeit des Europäischen Parlaments zu reformieren, nicht zuletzt angesichts der völlig neuen Methode der so genannten maßnahmenbezogenen Budgetierung, die im nächsten Jahr angewendet werden wird. In diesem Zusammenhang war es wichtig, auch die Aussprache selbst zu erneuern, die den vielleicht sichtbarsten Teil der Haushaltsarbeit des Parlaments darstellt.
Mit dieser Reform streben wir auch eine verstärkte Beteiligung der Ausschüsse an der Haushaltsarbeit an. Ich habe fast alle Ausschüsse aufgesucht und dort Haushaltsfragen diskutiert. Nun appellieren wir an die Ausschüsse, sich auch aktiv an der heutigen Aussprache zu beteiligen. Wir werden auch die Forderung nach einer tatsächlichen Umsetzung der Haushaltsbeschlüsse des Parlaments verstärken, indem wir in Arbeitsgruppen und durch verschiedene Berichte die Aufmerksamkeit stärker auf den Grad der Umsetzung und die großen Mängel im Haushalt auf diesem Gebiet richten.
Vor diesem Hintergrund begrüße ich die Art und Weise, in der sich die Kommission, der Rat und der dänische Finanzminister als Vertreter der Ratspräsidentschaft an dieser Aussprache beteiligt haben, und hoffe, auch die Abgeordneten werden große Initiative zeigen, um eine interessantere und konstruktivere Aussprache zustande zu bringen als die bisher hier gehaltenen recht vorhersehbaren Monologe.
Das Haushaltsverfahren der EU weist ernsthafte Mängel auf, vor allem mangelnde Flexibilität. Ich glaube, es fällt dem Parlament, aber auf jeden Fall der Öffentlichkeit, schwer zu verstehen, warum es absolut unmöglich ist, Mittel für den offensiven Teil der Agrarpolitik, die Entwicklung des ländlichen Raums, zu finden, während gleichzeitig Milliarden auf den anderen Teil der Agrarpolitik entfallen. Daher war es für uns auch schwer, nein zu sagen und eine Lösung für die im Zusammenhang mit der Erweiterung notwendigen administrativen Ausgaben zu finden, ohne dafür das Flexibilitätsinstrument zu nutzen, da wir wussten, dass es an anderer Stelle eine Reihe ungenutzter Mittel gab. Folglich gehört es auch zu den Neuerungen dieses Jahres, dass wir systematischer versuchen, ungenutzte Mittel zu finden und zu nutzen sowie Ausgaben vorzuziehen, um den Druck auf eine stark belastete Rubrik im kommenden Jahr zu lindern, was z. B. die Sicherung des Bedarfs in Vorbereitung der Erweiterung erleichtern könnte.
Dies ist allerdings nur eine zeitweilige Lösung. Im Grunde ist unserer Ansicht nach eine wesentlich umfassendere Haushaltsreform erforderlich. Diese Frage sollten wir meines Erachtens im Konvent aufgreifen. Die gegenwärtig außerordentlich unflexiblen Haushaltsobergrenzen sollten in der Zukunft nicht zu einer permanenten Einrichtung werden und definitiv nicht im Vertrag festgeschrieben werden, und selbstverständlich sollte das Parlament in der Agrarpolitik dasselbe Mitbestimmungsrecht haben wie in den übrigen Fragen.
Ich möchte auch der dänischen Ratspräsidentschaft für ihre bisher äußerst sachliche und konstruktive Haltung danken. Wir konnten im Juli positive Vereinbarungen erreichen und hatten gestern einen interessanten Trilog über die Lösung der Probleme im Zusammenhang mit den Überschwemmungen.
Lassen Sie mich meinen Redebeitrag mit einem Appell an Sie abschließen, auch bei der Lösung der großen noch ausstehenden Probleme, vor allem in der Rubrik 4, Externe Politikbereiche, die gleiche konstruktive Haltung an den Tag zu legen. Wir brauchen wesentlich mehr Flexibilität. Das Parlament wird gegen die ständige Zuführung neuer Ausgaben, wie z. B. für Afghanistan und den
protestieren, die uns zusätzlich zu unseren bereits bestehenden Verpflichtungen hinsichtlich des Balkans, des Kosovo, Serbiens usw. auferlegt werden, ohne dass auch neue Mittel zugeführt werden. Das wird meines Erachtens einer der Hauptkritikpunkte des Parlaments an der Haushaltsarbeit von Kommission und Rat sein."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, όπως και ο συντάκτης γνωμοδότησης της Επιτροπής Προϋπολογισμών, έτσι και εγώ είμαι ιδιαίτερα ικανοποιημένος για τη διεξαγωγή της νέας αυτής συζήτησης. Η ιδέα ξεκίνησε πέρυσι την άνοιξη και πολύ αμφιβάλλαμε εάν οι προσπάθειές μας θα απέδιδαν. Ο βασικός στόχος για εμάς είναι η προσπάθεια να μεταρρυθμίσουμε τις εργασίες του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου για τον προϋπολογισμό, ειδικά ενόψει της εντελώς νέας μεθόδου “Προϋπολογισμού βάσει δραστηριότητας” που θα εφαρμοστεί κατά το προσεχές έτος. Στο πλαίσιο αυτό, είναι σημαντικό να μπορέσουμε να ανανεώσουμε την ίδια τη συζήτηση, η οποία αποτελεί ενδεχομένως το πλέον εμφανές τμήμα της εργασίας τους Κοινοβουλίου για τον προϋπολογισμό.
Η μεταρρύθμιση αυτή σημαίνει επίσης ότι έχουμε επιδιώξει να αυξήσουμε τη συμμετοχή των επιτροπών του Κοινοβουλίου στις εργασίες. Έχω επισκεφθεί, ουσιαστικά, όλες τις επιτροπές και έχω συζητήσει μαζί τους θέματα προϋπολογισμού, και τώρα ενθαρρύνουμε επίσης τις επιτροπές να διαδραματίσουν ενεργό ρόλο στη σημερινή συζήτηση. Επιδιώκοντας να επικεντρωθούμε περαιτέρω στον βαθμό υλοποίησης και στις μείζονες ελλείψεις που παρουσιάζονται στον τομέα της εφαρμογής του προϋπολογισμού, χρησιμοποιούμε ομάδες εργασίας και διαφορετικούς τύπους έκθεσης, εντείνοντας πλέον τις αξιώσεις μας ώστε να εφαρμοστούν στην πράξη οι αποφάσεις του Κοινοβουλίου για τον προϋπολογισμό.
Συνεπώς, χαιρετίζω τον τρόπο με τον οποίο η Επιτροπή, το Συμβούλιο, η πλειοψηφία των Επιτρόπων και ο δανός υπουργός Οικονομικών – λόγω της δανικής Προεδρίας – συμμετείχαν στη συζήτηση αυτή, και ελπίζω ότι οι εκπρόσωποι του Κοινοβουλίου θα καταβάλουν επίσης ουσιαστικές προσπάθειες, προκειμένου να διασφαλιστεί ότι η συζήτηση θα είναι πιο ζωντανή και εποικοδομητική από τους σχεδόν προβλέψιμους μονολόγους που εκφωνούνταν μέχρι στιγμής.
Το σύστημα προϋπολογισμού της ΕΕ υποφέρει από σοβαρές ελλείψεις και ιδιαίτερα από έλλειψη ευελιξίας. Πιστεύω ότι τόσο το Κοινοβούλιο όσο και το κοινό, βεβαίως, δυσκολεύονται να κατανοήσουν γιατί είναι εντελώς αδύνατον να εξευρεθούν πόροι για το ενεργητικό μέρος της γεωργικής πολιτικής, το οποίο είναι γνωστό ως γεωργική ανάπτυξη, ενώ στην άλλη διάσταση της γεωργικής πολιτικής διατίθενται δισεκατομμύρια. Από τη στιγμή που γνωρίζαμε ότι υπήρχαν αλλού αχρησιμοποίητοι πόροι, μας ήταν επίσης δύσκολο να αρνηθούμε τις διοικητικές δαπάνες που απαιτούνται για τη διεύρυνση και να προσπαθήσουμε να βρούμε έναν τρόπο για να χρηματοδοτήσουμε τις δαπάνες αυτές χωρίς να χρησιμοποιήσουμε το μέσο ευελιξίας. Συνεπώς, μία από τις καινοτομίες του τρέχοντος έτους είναι ότι προσπαθήσαμε συστηματικότερα να βρούμε και να χρησιμοποιήσουμε αχρησιμοποίητους πόρους και ότι επιτύχαμε να προωθήσουμε το θέμα των δαπανών με συστηματικότερο τρόπο, ούτως ώστε να μειωθεί κατά τα επόμενα έτη η πίεση που ασκείται στη συγκεκριμένη, πολύ βεβαρημένη κατηγορία, γεγονός το οποίο ενδέχεται, για παράδειγμα, να διευκολύνει την πλήρωση των αναγκών που υφίστανται πριν από τη διεύρυνση.
Η λύση αυτή είναι προσωρινή. Πραγματικά πιστεύω ότι χρειαζόμαστε μια ευρύτερη μεταρρύθμιση στο θέμα του προϋπολογισμού. Θεωρώ επίσης ότι το θέμα θα πρέπει να εξεταστεί στη Συνέλευση. Οι απίστευτα ανελαστικές οροφές του προϋπολογισμού, τις οποίες υφιστάμεθα αυτήν τη στιγμή, δεν πρέπει να παγιωθούν σαφώς και δεν πρέπει να περιληφθούν στη Συνθήκη, και το Κοινοβούλιο πρέπει προφανώς να διαθέτει και στη γεωργική πολιτική το δικαίωμα συναπόφασης που διαθέτει και σε άλλους τομείς.
Θα ήθελα επίσης να ευχαριστήσω τη δανική Προεδρία για την εξαιρετικά σοβαρή και εποικοδομητική προσέγγισή της μέχρι αυτήν τη στιγμή. Τον Ιούλιο καταλήξαμε σε κάποιες βασικές συμφωνίες και εχθές είχαμε μία τριμερή συνεδρίαση σχετικά με τον τρόπο που θα μπορούσαμε να επιλύσουμε το πρόβλημα των πλημμυρών.
Θα ήθελα να ολοκληρώσω την εισαγωγή αυτή απευθύνοντας έκκληση να υιοθετηθεί η ίδια εποικοδομητική προσέγγιση και στην επίλυση των μεγαλύτερων προβλημάτων – και κυρίως της κατηγορίας 4 – σχετικά με τις εξωτερικές δαπάνες. Χρειαζόμαστε πολύ μεγαλύτερη ευελιξία. Το Κοινοβούλιο θα διαμαρτυρηθεί επειδή, παρότι δεν διαθέτουμε νέους πόρους, προχωρούμε διαρκώς σε νέες δαπάνες, για παράδειγμα, σε σχέση με το Αφγανιστάν και το Παγκόσμιο Ταμείο για το AIDS και την Υγεία, εκτός από τη συνεισφορά μας για τα Βαλκάνια, το Κοσσυφοπέδιο, τη Σερβία κλπ. Πιστεύω ότι στο σημείο αυτό το Κοινοβούλιο θα ασκήσει σοβαρότατες επικρίσεις τόσο στην Επιτροπή όσο και στο Συμβούλιο σχετικά με τη διαχείριση του προϋπολογισμού."@el8
"Mr President, like the draftsman of the opinion of the Committee on Budgets, Mr Wynn, I am most grateful for this new debate. We floated the idea as early as last spring, when we were extremely uncertain as to whether our efforts would come to anything. For us, it has been the overarching objective to try to reform the European Parliament’s budgetary work, especially with a view to next year’s completely new method of ‘Activity Based Budgeting’. In this context, it has been important also to be able to renew the debate itself, which is perhaps the most visible part of Parliament’s budgetary work.
This reform also means that we have endeavoured to increase the committees’ participation in the work. I have been round practically all the committees and discussed budget issues with them, and we are now also encouraging the committees to take an active part in today’s debate. By using working parties and different types of report to focus more sharply upon the degree of implementation and upon the major budgetary deficiencies we have in the area of implementation, we shall now tighten up our demands for Parliament’s budgetary decisions actually to be put into practice.
Against this background, I welcome the way in which the Commission, the Council, a majority of Commissioners and the Danish Finance Minister in his Presidency role have taken part in the debate, and I hope that Parliament’s own representatives will also make substantial efforts to ensure that we obtain a more exciting and constructive debate than has been provided by the fairly predictable monologues delivered up until now.
The EU’s budgetary system suffers from serious defects, especially a lack of flexibility. I believe that both Parliament and, certainly, the public have difficulty understanding why it is completely impossible to find resources for the proactive part of agricultural policy known as rural development, while billions are allocated to the other dimension of agricultural policy. Knowing, as we did, that there were resources elsewhere that were not being used, it has also been difficult for us to refuse the administrative expenditure needed for enlargement and to try to find a way of funding this expenditure without making use of the flexibility instrument. Consequently, one of this year’s innovations is that we have tried more systematically to find and make use of unemployed resources and have contrived more systematically to bring expenditure forward in order to ease the pressure on a heavily burdened category over the next few years, something which might, for example, make it easier to meet the needs that exist prior to enlargement.
That is a temporary solution. I really think we need a much more extensive budgetary reform. I also think we should address this issue in the Convention. The incredibly inflexible budget ceilings we live with at present should not be turned into permanent fixtures. They should definitely not be enshrined in the Treaty, and Parliament should self-evidently have the same right of co-decision in agricultural policy as we have in other areas.
I should also like to thank the Danish Presidency for its extremely sober and constructive approach so far. We reached some sound agreements in July, and we had a stimulating three-way meeting yesterday about how we might solve the problem of the floods.
I should like to round off this introduction by appealing for the same constructive approach when it comes to solving the major outstanding problems, above all in category 4, concerned with external expenditure. We need much more flexibility. Parliament will protest at the fact that, without new resources being supplied, we are constantly adding new expenditure in relation, for example, to Afghanistan and the Global AIDS and Health Fund, over and above the contributions we have already made in relation to the Balkans, Kosovo, Serbia etc. That, I believe, will be one of the main points in Parliament’s criticism of both the Commission’s and the Council’s handling of the budget."@en3
"Señor Presidente, al igual que el ponente de opinión de la Comisión de Presupuestos, el Sr. Wynn, estoy sumamente agradecido por este nuevo debate. Ya sugerimos la idea durante la pasada primavera, cuando teníamos serias dudas de que nuestros esfuerzos fuesen a dar algún resultado. Para nosotros, el objetivo primordial ha sido intentar reformar el trabajo presupuestario del Parlamento Europeo, especialmente con vistas al método totalmente nuevo del próximo año de «presupuestación por actividades». En este contexto, también ha sido importante poder renovar el debate en sí, que es quizás la parte más visible del trabajo presupuestario del Parlamento.
Esta reforma también significa que nos hemos esforzado por aumentar la participación de las comisiones en el trabajo. He pasado prácticamente por todas las comisiones y he debatido los problemas presupuestarios con ellas, y ahora también estamos fomentando que las comisiones participen activamente en el debate de hoy. Al utilizar grupos de trabajo y diferentes tipos de informes para centrarnos más profundamente en el grado de ejecución y en las principales deficiencias presupuestarias presentes en el área de ejecución, también exigiremos con más firmeza que las decisiones presupuestarias del Parlamento se pongan efectivamente en práctica.
En este contexto, acojo con satisfacción la forma en la que la Comisión, el Consejo, la mayoría de los Comisarios y el Ministro de Finanzas danés en la Presidencia hayan participado en el debate y confío en que los propios representantes del Parlamento realicen también importantes esfuerzos para garantizar que obtengamos un debate más interesante y constructivo del que han ofrecido los monólogos en gran medida previsibles que se han pronunciado hasta ahora.
El sistema presupuestario de la UE presenta graves defectos y especialmente una falta de flexibilidad. En mi opinión, tanto el Parlamento como, de hecho, el público tienen dificultades para comprender por qué resulta completamente imposible encontrar recursos para la parte activa de la política agrícola conocida como desarrollo rural, mientras que se destinan miles de millones a la otra dimensión de esta política. Sabiendo, como sabíamos, que existían recursos en otras áreas que no se estaban utilizando, también nos ha resultado difícil denegar el gasto administrativo necesario para la ampliación e intentar encontrar una manera de financiar este gasto sin utilizar el instrumento de flexibilidad. Como consecuencia, una de las innovaciones de este año es que hemos intentado, de manera más sistemática, localizar y emplear recursos no utilizados y hemos acordado, de manera más sistemática, adelantar el gasto, con el fin de aliviar la presión en una rúbrica muy saturada en los próximos años. Esto podría suponer, por ejemplo, que resulte más fácil satisfacer las necesidades existentes antes de la ampliación.
Se trata de una solución provisional. En realidad, creo que necesitamos una reforma mucho más extensiva. También pienso que deberíamos tratar este tema en el Convenio. Los increíblemente inflexibles umbrales presupuestarios con los que contamos en la actualidad no deberían convertirse en elementos fijos permanentes. Definitivamente no deberían ser incluidos en el Tratado y el Parlamento debería tener el mismo derecho de decisión conjunta en materia de política agrícola con el que contamos en otras áreas.
También me gustaría agradecer a la Presidencia danesa el planteamiento realizado hasta ahora extremadamente serio y constructivo.
Hemos alcanzado algunos acuerdos firmes en el mes de julio y ayer celebramos una alentadora reunión trilateral acerca de cómo podríamos solucionar el problema de las inundaciones.
Me gustaría finalizar esta introducción realizando un llamamiento para que se adopte el mismo planteamiento constructivo cuando se trate de resolver importantes problemas pendientes, sobre todo en la rúbrica 4, relacionados con el gasto exterior. Necesitamos mucha más flexibilidad. El Parlamento protestará por el hecho de que, sin que se estén suministrando nuevos recursos, estamos constantemente aumentando el gasto en relación, por ejemplo, con Afganistán y el Fondo mundial de la salud y contra el SIDA, además de las contribuciones que ya hemos realizado en relación con los Balcanes, Kosovo, Serbia, etc. En mi opinión, ese será uno de los principales puntos de crítica en el Parlamento con respecto a la gestión del presupuesto tanto por parte de la Comisión como del Consejo."@es12
"Arvoisa puhemies, olen budjettivaliokunnan lausunnon valmistelijan Wynnin tavoin erittäin tyytyväinen tähän uuteen keskusteluun. Keskustelua ehdotettiin jo viime keväänä, emmekä tuolloin olleet lainkaan varmoja, edistyisikö asia millään tavoin. Yleistavoitteenamme on ollut uudistaa Euroopan parlamentin budjettityöskentelyä etenkin ottamalla huomioon ensi vuonna sovellettava täysin uusi toimintoperusteinen talousarviojärjestelmä. Tältä kannalta myös keskustelujärjestelmän uudistaminen on ollut erittäin tärkeää, sillä itse keskustelu on ehkä parlamentin budjettityöskentelyn näkyvin osa.
Tämä uudistus tarkoittaa myös sitä, että pyrimme lisäämään valiokuntien osallistumista työhön. Olen käynyt lähes kaikkien valiokuntien kokouksissa ja keskustellut niissä talousarvioon liittyvistä asioista, ja nyt myös valiokuntia kehotetaan osallistumaan aktiivisesti tämänpäiväiseen keskusteluun. Parlamentin talousarviopäätösten toteutumisvaatimuksia tiukennetaan siten, että työryhmissä ja erilaisissa mietinnöissä kiinnitetään entistä enemmän huomiota toteutustasoon ja talousarviota koskeviin puutteisiin toteutumisen kannalta.
Tämän vuoksi olen tyytyväinen siihen, kuinka komissio, neuvosto ja enemmistö komission jäsenistä sekä puheenjohtajamaa Tanskan valtiovarainministeri ovat osallistuneet keskusteluun, ja toivon, että myös parlamentin jäsenet pyrkivät kaikin tavoin varmistamaan, että keskustelusta muodostuu jännittävämpi ja rakentavampi kuin tähän mennessä kuullut, melko lailla ennustettavissa olleet yksinpuhelut.
Euroopan unionin talousarviojärjestelmässä on todellisia puutteita etenkin joustavuuden kannalta. Uskon, että parlamentin ja etenkin suuren yleisön on vaikea ymmärtää, miksi varojen löytäminen maatalouspolitiikan edistämiselle, eli maaseudun kehittämiselle, on täysin mahdotonta, kun samalla muille maatalouspolitiikan osa-alueille myönnetään miljardeja euroja. Koska tiedämme, että muilla aloilla on käyttämättömiä varoja, on ollut vaikeaa torjua laajentumiseen tarvittavia hallinnollisia menoja ja löytää näihin menoihin tarvittava rahoitus käyttämättä joustovälinettä. Tänä vuonna järjestelmää on pyritty uudistamaan etsimällä ja käyttämällä käyttämättömiä varoja aikaisempaa järjestelmällisemmin, ja menoja on pyritty siirtämään eteenpäin aikaisempaa järjestelmällisemmin, jotta runsasmenoisten alojen taakka kevenisi seuraavien vuosien aikana. Tämä saattaisi helpottaa esimerkiksi laajentumista edeltävien tarpeiden täyttämistä.
Tämä on väliaikainen ratkaisu. Mielestäni unioni tarvitsee paljon laajemman talousarviouudistuksen, ja asiaa olisi käsiteltävä myös valmistelukunnassa. Nykyisessä talousarviossa enimmäismäärät ovat uskomattoman joustamattomia, eikä niitä saisi muuttaa pysyviksi. Ainakaan niitä ei pidä sisällyttää perustamissopimukseen, ja parlamentin oikeus yhteispäätösmenettelyyn maatalouspolitiikan alalla pitäisi olla itsestäänselvyys muiden alojen tavoin.
Haluaisin myös kiittää puheenjohtajavaltio Tanskaa tähänastisesta erittäin selkeästä ja rakentavasta lähestymistavasta. Heinäkuussa teimme joitakin hyvin onnistuneita sopimuksia ja eilen pidimme kannustavan kolmikantakokouksen tulvaongelman ratkaisemiseksi.
Johdatuksena toimivan puheenvuoroni lopuksi pyydän, että samanlaista rakentavaa lähestymistapaa noudatetaan ratkaistaessa otsakkeeseen 4 kuuluvien ulkoisten menojen tärkeimpiä ongelmia. Joustavuutta tarvitaan paljon enemmän. Parlamentti vastustaa sitä, että Balkanin valtioille, Kosovolle, Serbialle jne. myönnetyn tuen lisäksi esimerkiksi Afganistaniin ja maailmanlaajuiseen AIDS- ja terveysrahastoon liittyviä menoja lisätään lakkaamatta, vaikka uusia varoja ei ole saatavilla. Luulen, että parlamentti arvostelee komission ja neuvoston talousarviokäsittelyssä eniten juuri tätä asiaa."@fi5
"Monsieur le Président, tout comme le rapporteur pour avis de la commission des budgets, M. Wynn, je vous suis extrêmement reconnaissant de ce nouveau débat. Nous avions déjà lancé l'idée au printemps et n'étions, à l'époque, pas très sûrs de réussir à la faire passer. La réforme du travail budgétaire du Parlement européen a été l'un de nos principaux objectifs, notamment si l'on songe à la toute nouvelle méthode d'établissement du budget par activités
qui entrera en vigueur dès l'année prochaine. Dans ce contexte, il était également important de pouvoir rouvrir le débat, qui est sans doute la partie la plus visible du travail budgétaire du Parlement.
Cette réforme signifie aussi que nous avons tenté d'accroître la participation des commissions dans le travail. J'ai fait le tour de presque toutes les commissions pour y discuter des questions budgétaires et nous invitons dès à présent les commissions à participer de façon active au débat d'aujourd'hui. Nous devons maintenant renforcer nos exigences pour que les décisions budgétaires du Parlement soient réellement exécutées, en mettant l'accent au sein des groupes de travail et avec différents types de rapports sur le degré d'exécution et sur les importantes lacunes du budget dans ce domaine.
Dans ce contexte, je salue la manière dont la Commission, le Conseil, plusieurs commissaires et le ministre danois des Finances sont intervenus dans le débat et j'espère que les députés du Parlement eux-mêmes apporteront une réelle contribution, afin que le débat soit plus captivant et plus constructif que les monologues assez prévisibles auxquels nous avons eu droit jusqu'à présent.
Le système budgétaire de l'UE présente de sérieuses lacunes, notamment au niveau de la flexibilité. Je pense que le Parlement, mais sans doute aussi le public, a du mal à comprendre pourquoi il est impossible de trouver des ressources pour la partie proactive de la politique agricole, appelée développement rural, alors que des milliards sont alloués à d'autres dimensions de la politique agricole. C'est pourquoi il a également été difficile pour nous de dire non et d'essayer de trouver une solution aux dépenses administratives nécessaires à l'élargissement sans avoir recours à l'instrument de flexibilité, alors qu'il était évident qu'une partie des ressources destinées à d'autres secteurs étaient inutilisées. Par conséquent, l'une des innovations de cette année est que nous avons cherché de manière plus systématique à dégager et à exploiter des ressources non utilisées, ainsi qu'à anticiper les dépenses afin de relâcher la pression qui pèse sur une catégorie saturée pour l'année à venir, ce qui devrait notamment faciliter le respect des exigences en vue de l'élargissement.
Il s'agit d'une solution temporaire. Je pense en réalité que nous avons besoin d'une réforme budgétaire beaucoup plus étendue. Je crois également que nous devons soulever cette question dans le cadre de la Convention. Il faut empêcher que les plafonds budgétaires extrêmement inflexibles qui sont en place actuellement ne deviennent permanents dans le futur ou soient ancrés dans le Traité. De plus, le Parlement doit avoir le même pouvoir de codécision dans le domaine de la politique agricole que dans les autres secteurs.
Je voudrais également remercier la présidence danoise pour son attitude jusqu'à présent sérieuse et constructive. Nous sommes parvenus à de bons accords en juillet et avons eu un trilogue stimulant hier sur la manière de résoudre le problème des inondations.
Je voudrais clore mon intervention en vous demandant de faire preuve de la même attitude constructive à l'heure d'aborder d'autres problèmes importants, en particulier dans la rubrique 4, qui concerne les dépenses de la politique extérieure. Nous avons besoin de beaucoup plus de flexibilité. Le Parlement s'élève contre le fait que nous ajoutons constamment de nouvelles dépenses, destinées par exemple à l'Afghanistan et au Fonds mondial pour le sida et la santé
aux interventions déjà en cours dans les Balkans, au Kosovo, en Serbie, etc., sans dégager de nouvelles ressources. Je pense que cela sera un des principaux points de la critique du Parlement vis-à-vis de la manière dont la Commission et le Conseil gèrent le budget."@fr6
"Signor Presidente, al pari del relatore per parere della commissione per i bilanci, onorevole Wynn, sono estremamente grato di questa nuova discussione. L’idea era stata ventilata solo la scorsa primavera, quando non eravamo affatto certi che i nostri sforzi sarebbero serviti a qualcosa. Per noi, l’obiettivo di fondo era tentare di riformare la procedura di bilancio del Parlamento europeo, specie alla luce della notevole innovazione per il prossimo anno, il bilancio basato sulle attività. In tale contesto, è stato importante poter rinnovare la discussione stessa, che rappresenta forse la parte più visibile del lavoro svolto dal Parlamento sul bilancio.
Questa riforma significa inoltre che ci siamo sforzati di rafforzare la partecipazione delle commissioni a tale lavoro. Ho visitato praticamente tutte le commissioni per discutere dei problemi del bilancio, e ora stiamo incoraggiando le commissioni parlamentari a svolgere un ruolo attivo anche nell’odierna discussione. Utilizzando gruppi di lavoro e diverse tipologie di relazione, allo scopo di meglio concentrarsi sul grado di esecuzione e sulle principali carenze del bilancio in materia di esecuzione, dobbiamo ora fare pressioni affinché le richieste e le decisioni di bilancio del Parlamento siano effettivamente attuate.
Alla luce di tale contesto, accolgo con favore il modo in cui la Commissione, il Consiglio, la maggioranza dei Commissari e il ministro delle Finanze danese nel suo ruolo di Presidente in carica del Consiglio hanno preso parte alla discussione, e spero che anche i rappresentanti del Parlamento si impegneranno a fondo per garantire che vi sarà una discussione più appassionante e costruttiva rispetto a quanto non sia avvenuto con i monologhi, largamente prevedibili, ascoltati finora.
Il sistema di bilancio dell’Unione soffre di notevoli limiti, fra i quali una mancanza di flessibilità. Credo che tanto il Parlamento quanto, certamente, il pubblico abbiano difficoltà a capire perché mai sia assolutamente impossibile reperire risorse per la parte a monte della politica agricola, nota come sviluppo rurale, mentre si stanziano miliardi per l’altra dimensione della politica agricola. Sapendo, come sapevamo, che altrove vi sono risorse inutilizzate, per noi è stato inoltre difficile rifiutare la spesa amministrativa necessaria per l’allargamento e tentare di finanziarla senza ricorrere allo strumento di flessibilità. Di conseguenza, una delle innovazioni di quest’anno è consistita proprio nel tentativo più sistematico di individuare e impiegare le risorse inutilizzate e di far progredire la spesa allo scopo di allentare la pressione su una rubrica già pesantemente gravata per i prossimi anni, il che potrebbe, per esempio, rendere più semplice soddisfare le esigenze che insorgono in vista dell’ampliamento.
Si tratta di una soluzione temporanea. Credo che occorra una riforma del bilancio ben più estesa. Credo inoltre che la questione vada affrontata in seno alla Convenzione. Gli attuali massimali di bilancio, con la loro incredibile rigidità, non vanno trasformati in un limite permanente e non vanno assolutamente sanciti nei Trattati. Il Parlamento, inoltre, deve avere ovviamente anche nella politica agricola lo stesso diritto di codecisione riconosciutogli in altri ambiti.
Desidero poi ringraziare la Presidenza danese per l’approccio estremamente costruttivo e sobrio tenuto sin qui. Abbiamo raggiunto alcuni accordi importanti a luglio e, ieri, si è tenuto un trilogo molto stimolante sulla soluzione all’emergenza delle inondazioni.
Vorrei ora concludere questa introduzione lanciando un appello allo stesso spirito costruttivo anche verso la soluzione dei principali problemi in sospeso, specie alla rubrica 4, spese esterne. Occorre molta più flessibilità. Il Parlamento protesta per il fatto che, in assenza di nuove risorse, non facciamo altro che aggiungere nuove spese per l’Afghanistan, o il Fondo globale per la salute e l’AIDS, al di là del contributo già dato in relazione al Kosovo, ai Balcani, alla Serbia. Questo sarà, a mio avviso, uno dei principali punti fra le critiche mosse dal Parlamento sull’approccio di bilancio tanto da parte della Commissione, quanto del Consiglio."@it9
"Mr President, like the draftsman of the opinion of the Committee on Budgets, Mr Wynn, I am most grateful for this new debate. We floated the idea as early as last spring, when we were extremely uncertain as to whether our efforts would come to anything. For us, it has been the overarching objective to try to reform the European Parliament’s budgetary work, especially with a view to next year’s completely new method of ‘Activity Based Budgeting’. In this context, it has been important also to be able to renew the debate itself, which is perhaps the most visible part of Parliament’s budgetary work.
This reform also means that we have endeavoured to increase the committees’ participation in the work. I have been round practically all the committees and discussed budget issues with them, and we are now also encouraging the committees to take an active part in today’s debate. By using working parties and different types of report to focus more sharply upon the degree of implementation and upon the major budgetary deficiencies we have in the area of implementation, we shall now tighten up our demands for Parliament’s budgetary decisions actually to be put into practice.
Against this background, I welcome the way in which the Commission, the Council, a majority of Commissioners and the Danish Finance Minister in his Presidency role have taken part in the debate, and I hope that Parliament’s own representatives will also make substantial efforts to ensure that we obtain a more exciting and constructive debate than has been provided by the fairly predictable monologues delivered up until now.
The EU’s budgetary system suffers from serious defects, especially a lack of flexibility. I believe that both Parliament and, certainly, the public have difficulty understanding why it is completely impossible to find resources for the proactive part of agricultural policy known as rural development, while billions are allocated to the other dimension of agricultural policy. Knowing, as we did, that there were resources elsewhere that were not being used, it has also been difficult for us to refuse the administrative expenditure needed for enlargement and to try to find a way of funding this expenditure without making use of the flexibility instrument. Consequently, one of this year’s innovations is that we have tried more systematically to find and make use of unemployed resources and have contrived more systematically to bring expenditure forward in order to ease the pressure on a heavily burdened category over the next few years, something which might, for example, make it easier to meet the needs that exist prior to enlargement.
That is a temporary solution. I really think we need a much more extensive budgetary reform. I also think we should address this issue in the Convention. The incredibly inflexible budget ceilings we live with at present should not be turned into permanent fixtures. They should definitely not be enshrined in the Treaty, and Parliament should self-evidently have the same right of co-decision in agricultural policy as we have in other areas.
I should also like to thank the Danish Presidency for its extremely sober and constructive approach so far. We reached some sound agreements in July, and we had a stimulating three-way meeting yesterday about how we might solve the problem of the floods.
I should like to round off this introduction by appealing for the same constructive approach when it comes to solving the major outstanding problems, above all in category 4, concerned with external expenditure. We need much more flexibility. Parliament will protest at the fact that, without new resources being supplied, we are constantly adding new expenditure in relation, for example, to Afghanistan and the Global AIDS and Health Fund, over and above the contributions we have already made in relation to the Balkans, Kosovo, Serbia etc. That, I believe, will be one of the main points in Parliament’s criticism of both the Commission’s and the Council’s handling of the budget."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, evenals de rapporteur voor advies van de Begrotingscommissie, de heer Wynn, ben ik erg blij met dit nieuwe debat. Toen wij in het voorjaar dit idee te berde brachten, hadden we grote twijfels of onze inspanningen iets zouden opleveren. Voor ons was het overkoepelend streven te trachten de begrotingswerkzaamheden van het Europees Parlement te hervormen, met name met het oog op de totaal nieuwe methode van een zogeheten activiteitenbegroting, die volgend jaar ingevoerd wordt. Tegen die achtergrond was het belangrijk om ook het debat zelf te vernieuwen, dat wellicht het meest zichtbare onderdeel van de begrotingswerkzaamheden van het Parlement is.
Deze hervorming betekent ook dat wij gestreefd hebben naar een grotere deelname van de parlementaire commissies aan de werkzaamheden. Ik heb de begrotingskwesties met vrijwel alle commissies besproken en nu roepen wij ze ook op actief deel te nemen aan het huidige debat. Wij gaan nu onze eisen aanscherpen inzake de uitvoering van de begrotingsbesluiten van het Parlement, door ons via werkgroepen en met behulp van verschillende rapporten meer te richten op de uitvoeringsgraad en op de voornaamste budgettaire gebreken op dit gebied.
Met dit in ons achterhoofd juich ik de manier toe waarop de Commissie, de Raad, een aantal commissarissen en de Deense minister van Financiën in de rol van voorzitter aan het debat hebben deelgenomen. Ik hoop dat ook de afgevaardigden van het Parlement een aanzienlijke bijdrage zullen leveren aan een boeiender en constructiever debat dan de nogal voorspelbare monologen die hier tot nu toe zijn gevoerd.
Het begrotingssysteem van de Europese Unie kent een aantal ernstige gebreken; het stelsel ontbeert met name de nodige flexibiliteit. Ik denk dat het voor het Parlement, maar zeker ook voor het publiek moeilijk te bevatten is waarom het onmogelijk is middelen te vinden voor het proactieve onderdeel van het landbouwbeleid dat plattelandsontwikkeling wordt genoemd, terwijl er op andere terreinen van het landbouwbeleid miljarden euro's over zijn. Daarom hadden wij ook zoveel moeite verzet aan te tekenen tegen de voor de uitbreiding noodzakelijke administratieve uitgaven en tegen het zoeken naar een oplossing zonder gebruik te maken van het flexibiliteitsinstrument: wij wisten namelijk dat er elders middelen te vinden waren die niet werden gebruikt. Een van de vernieuwingen dit jaar is dan ook dat wij op een systematischer manier hebben getracht de ongebruikte middelen te vinden en te gebruiken, en dat wij systematischer te werk zijn gegaan bij het vervroegen van uitgaven om de druk te verlichten in een categorie die de komende jaren zwaar belast zal zijn. Daardoor kan bijvoorbeeld gemakkelijker worden voorzien in behoeften inzake de op handen zijnde uitbreiding.
Dit is een tijdelijke oplossing. Eigenlijk ben ik van mening dat er een veel omvangrijkere begrotingshervorming moet komen. Ook vind ik dat wij deze kwestie in de Conventie moeten bespreken. De huidige, zeer starre begrotingsplafonds mogen geen vaste kaders worden. Ze mogen absoluut niet worden opgenomen in het Verdrag, en het spreekt voor zich dat het Parlement met betrekking tot het landbouwbeleid hetzelfde medebeslissingsrecht dient te hebben als op andere gebieden.
Verder wil ik het Deense voorzitterschap bedanken voor zijn tot dusver zeer serieuze en constructieve aanpak. In juli zijn er goede overeenkomsten gesloten en gisteren hebben wij een interessante bijeenkomst van drie partijen gehad over mogelijke oplossingen voor de overstromingen.
Ik wil deze inleiding afsluiten met de oproep deze constructieve aanpak te handhaven bij het oplossen van de overige grote problemen, met name die van categorie 4, de uitgaven in het kader van het extern beleid. Hier is veel meer flexibiliteit nodig. Het Parlement zal protesteren tegen het feit dat er voortdurend nieuwe uitgaven bijkomen, zoals voor Afghanistan en het
boven op de uitgaven die wij al hebben gedaan voor de Balkan, Kosovo, Servië, enzovoort, zonder dat er nieuwe middelen bijkomen. Dat wordt, denk ik, een van de belangrijkste kritiekpunten van het Parlement bij de discussie over de vraag hoe de Commissie en de Raad omgaan met de begroting."@nl2
"Senhor Presidente, tal como o relator de parecer da Comissão dos Orçamentos, senhor deputado Wynn, estou sinceramente grato por este debate inovador. Trata-se de uma ideia que propusemos na Primavera passada, numa altura em que nos sentíamos extremamente inseguros quanto aos resultados dos nossos esforços. O nosso objectivo primordial tem sido tentar reformar o trabalho do Parlamento Europeu sobre o orçamento, especialmente tendo em vista o método inteiramente novo que iremos adoptar no ano que vem, o método da “orçamentação baseada em actividades”. Neste contexto, era importante, também, podermos renovar o próprio debate, que é talvez a parte mais visível do trabalho orçamental do Parlamento.
Esta reforma significa, também, que procurámos aumentar a participação das comissões nesse processo. Estive em praticamente todas as comissões para discutir questões orçamentais com os seus membros, e, agora, estamos também a incentivar as comissões a participarem activamente no debate de hoje. Utilizando grupos de trabalho e diferentes tipos de relatórios para nos concentrarmos mais incisivamente no grau de execução e nas principais deficiências orçamentais que se verificam na área da execução, iremos agora exigir mais insistentemente em que as decisões orçamentais do Parlamento sejam efectivamente postas em prática.
Neste contexto, saúdo a forma como a Comissão, o Conselho, a maioria dos Comissários e o Ministro das Finanças dinamarquês, na sua qualidade de membro da Presidência, participaram neste debate, e espero que os próprios representantes do Parlamento também desenvolvam grandes esforços no sentido de assegurar que o nosso debate seja mais emocionante e construtivo do que aquele que nos tem sido proporcionado pelos monólogos previsíveis que temos tido até à data.
O sistema orçamental da UE enferma de graves defeitos, sendo um deles a falta de flexibilidade. Penso que o Parlamento e, sem dúvida, o público têm dificuldade em compreender a total impossibilidade de encontrar recursos para a parte dinâmica da política agrícola denominada desenvolvimento rural, enquanto à outra dimensão da política agrícola são afectados milhares de milhões de euros. Sabendo, como sabíamos, que havia outros recursos que não estavam a ser utilizados, tem sido também difícil para nós recusarmos as despesas administrativas necessárias ao alargamento e tentarmos encontrar uma forma de financiar essas despesas sem recorrermos ao instrumento de flexibilidade. Por conseguinte, uma das inovações deste ano consiste no facto de termos procurado, mais sistematicamente, encontrar e utilizar recursos que não estavam a ser aplicados e em termos conseguido transferir despesas a fim de atenuarmos as pressões a que estava sujeita uma categoria altamente onerada nos próximos cinco anos, uma medida que talvez torne mais fácil, por exemplo, satisfazer necessidades a que será necessário fazer face antes do alargamento.
Trata-se de uma solução temporária. Penso, sinceramente, que precisamos de uma reforma orçamental muito mais profunda. Penso, também, que devíamos abordar esta questão na Convenção. Os limites máximos orçamentais inacreditavelmente inflexíveis com que vivemos actualmente não deviam tornar-se instrumentos permanentes. Não devem, de modo algum, ser definitivamente consagrados no Tratado, e o Parlamento, evidentemente, deve ter, no domínio da política agrícola, os mesmos poderes de co-decisão que tem noutras áreas.
Gostaria, ainda, de agradecer à Presidência dinamarquesa a abordagem extremamente sóbria e construtiva que tem adoptado até agora. Conseguimos chegar a alguns acordos válidos em Julho, e realizámos, ontem, uma reunião tripartida estimulante sobre a forma de resolvermos o problema das inundações.
Gostaria de concluir esta introdução fazendo um apelo no sentido de se adoptar uma abordagem igualmente construtiva quando chegar o momento de resolvermos os principais problemas pendentes, sobretudo no que se refere à categoria 4, que diz respeito às despesas externas. Necessitamos de muito mais flexibilidade. O Parlamento irá protestar contra o facto de, sem haver novos recursos, estarmos constantemente a acrescentar novas despesas relacionadas, por exemplo, com o Afeganistão e o Fundo Mundial para a SIDA e a Saúde, para além dos contributos que já demos a favor dos Balcãs, Kosovo, Sérvia, etc. Será este, creio, um dos principais aspectos da crítica do Parlamento à forma como a Comissão e o Conselho têm gerido o orçamento."@pt11
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Global Aids and Health Fund"2
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples