Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-09-05-Speech-4-037"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20020905.2.4-037"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Signora Presidente, mi congratulo anch’io con la relatrice per questa ottima relazione. Vorrei però fare alcune precisazioni: siamo certamente nello spirito di Feira, ma ho sentito parlare qui, anche da una collega del mio stesso gruppo, di analfabetismo. Desidererei richiamare l’attenzione proprio su questo: c’è un analfabetismo di ritorno preoccupante, che investe una larga base della nostra popolazione europea, rispetto alle nuove tecnologie e rispetto ai nuovi linguaggi.
Il Commissario diceva: “vivere nella nostra società”. Certo, vivere significa interagire, ma vivere significa anche soprattutto comunicare, perché esiste, oggi, chi comunica; chi comunica deve prima sapere, poi deve poter comunicare, quindi possedere gli elementi della comunicazione, i linguaggi. Su questo noi dobbiamo incidere, su questo dobbiamo lavorare.
Un conto è la formazione, un conto è l’istruzione. Se noi pensiamo che l’istruzione debba essere un’istruzione di qualità, dobbiamo agire perché ci sia una base uniforme e siano rivisti tutti i sistemi di istruzione europei. Sulla formazione, poi, i singoli Stati devono potenziare questi patti nazionali per la formazione, agendo in partenariato con le comunità locali, con le aziende, con le imprese e con tutti coloro che investono nella formazione dei giovani e dei meno giovani.
Formazione lungo tutto l’arco della vita: certamente, ma io dico che se non c’è una preparazione precisa, un addestramento preciso all’apprendimento, che avviene nell’età in cui deve avvenire, cioè nell’età scolare, non siamo più in grado di incidere sulle persone adulte che non sono più disponibili ad apprendere. C’è dunque tutta una strategia per la quale vanno potenziate l’istruzione primaria e l’istruzione secondaria, dopo di che possiamo intervenire sull’apprendimento lungo tutto l’arco della vita.
Desidero concludere osservando che i nostri paesi spendono meno del 5 per cento del PIL per l’istruzione e la formazione. Probabilmente occorre che la Commissione incida e attui un’apertura per uno spazio politico culturale comune perché l’Europa della conoscenza, l’Europa della cultura, l’Europa dei valori non può nascere che se noi investiamo diversamente e di più nella formazione...
’"@it9
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Fru formand, jeg vil også gerne lykønske ordføreren med denne glimrende betænkning. Der er dog nogle ting, som jeg gerne vil præcisere. Der er ingen tvivl om, at vi her ser ånden fra Feira, men der var nogle - også en kollega fra min egen gruppe - som talte om analfabetisme. Og det er netop det, som jeg gerne vil henlede Deres opmærksomhed på, nemlig at der er en bekymrende funktionel analfabetisme, som rammer en stor del af den europæiske befolkning, når det gælder den nye teknologi og de nye sprog.
Kommissæren talte om at leve i det videnbaserede samfund. At leve er selvfølgelig ensbetydende med at påvirke hinanden, men også og ikke mindst med at kommunikere, for at kommunikere er i dag lig med at have indflydelse. Den, der kommunikerer, skal først have en viden og derefter kunne kommunikere, det vil sige være i besiddelse af kommunikationens redskaber, nemlig sprogene. Det er det, som vi skal arbejde på, og som vi skal gøre noget ved.
Uddannelse er én ting, og undervisning er en anden. Hvis vi mener, at der skal være kvalitet i undervisningen, skal vi gøre en indsats for at skabe et ensartet grundlag og revidere alle de europæiske undervisningssystemer. Hvad uddannelsen angår, skal de enkelte medlemsstater styrke de nationale uddannelsesaftaler i samarbejde med lokalsamfundene, virksomhederne og alle dem, der investerer i de unges og de lidt ældres uddannelse.
Der skal selvfølgelig være tale om livslang læring, men jeg vil gerne sige, at hvis ikke der finder en klar forberedelse og en klar indlæringstræning sted i den rette alder, nemlig i skolealderen, er vi ikke længere i stand til at få indflydelse på de voksne, som ikke længere er disponeret for at lære. Der er således tale om en hel strategi, som gør det nødvendigt at styrke grunduddannelsen og undervisningen på gymnasieniveau, før vi kan gøre noget ved den livslange læring.
Til sidst vil jeg gerne bemærke, at medlemsstaterne bruger mindre end 15% af BNP på undervisning og uddannelse. Det er sandsynligvis nødvendigt, at Kommissionen griber ind og giver os mulighed for at få et fælles politisk og kulturelt område, for kundskabernes, kulturens og værdiernes Europa kan kun opstå, hvis vi investerer på en anden og mere omfattende måde i uddannelse ..."@da1
"Frau Präsidentin, auch ich beglückwünsche die Berichterstatterin zu dem hervorragenden Bericht. Ich möchte jedoch einiges klarstellen: Gewiss folgen wir dem in Feira geforderten Ansatz, doch habe ich hier gehört, dass, auch von einer Kollegin meiner Fraktion, von Analphabetismus gesprochen wurde. Eben darauf möchte ich die Aufmerksamkeit lenken: Es gibt einen Besorgnis erregenden wiederkehrenden Analphabetismus, der weite Teile unserer EU-Bevölkerung erfasst und die neuen Technologien und die neuen Ausdrucksmittel betrifft.
Die Frau Kommissarin sprach von „Leben“ in der wissensbasierten Gesellschaft. Selbstverständlich bedeutet Leben Zusammenarbeit, aber es bedeutet auch und vor allem Kommunikation, weil heutzutage in der Gesellschaft zählt, wer kommuniziert; wer kommuniziert, muss zunächst wissen und dann muss er kommunizieren können, also die Kommunikations- bzw. Ausdrucksmittel besitzen. Hier müssen wir ansetzen, daran müssen wir arbeiten.
Ein Aspekt ist die Ausbildung, ein anderer die Bildung. Wenn wir eine Bildung von hoher Qualität anstreben, müssen wir uns für eine einheitliche Grundlage und eine Überprüfung aller europäischen Bildungssysteme einsetzen. Was ferner die Ausbildung anbelangt, so müssen die einzelnen Staaten die Nationalen Pakte für lebenslanges Lernen ausbauen, indem sie mit den Gemeinden, Betrieben, Unternehmen und all jenen zusammenarbeiten, die in die Ausbildung der Jugendlichen und Erwachsenen investieren.
Ich unterstütze selbstverständlich die lebenslange Ausbildung, doch wenn keine klare Vorbereitung, keine klare Schulung im Hinblick auf das Lernen stattfindet, und zwar in dem dafür erforderlichen Alter, nämlich im Schulalter, sind wir meines Erachtens nicht mehr in der Lage, auf die Erwachsenen, die nicht mehr zum Lernen bereit sind, einzuwirken. Es gibt also eine ganze Strategie, in deren Rahmen die Primär- und die Sekundarausbildung verstärkt werden müssen, erst dann können wir uns dem lebenslangen Lernen widmen.
Abschließend möchte ich darauf hinweisen, dass unsere Länder weniger als 5 Prozent des BIP für Bildung und Ausbildung ausgeben. Wahrscheinlich muss die Kommission hier eingreifen und eine Bresche für einen gemeinsamen kulturpolitischen Raum schlagen, denn das Europa des Wissens, der Kultur und der Werte kann nur entstehen, wenn wir anders und mehr in die Bildung investieren..."@de7
"Κυρία Πρόεδρε, συγχαίρω και εγώ την εισηγήτρια για αυτήν την έξοχη έκθεση. Θα ήθελα, όμως, να κάνω μερικές διευκρινίσεις: είμαστε ασφαλώς εντός του πνεύματος της προσέγγισης της Φέιρα, αλλά άκουσα να γίνεται λόγος εδώ, ακόμη και από μία συνάδελφο της δικής μου πολιτικής ομάδας, για αναλφαβητισμό. Θα ήθελα να επιστήσω την προσοχή ακριβώς σε αυτό: υπάρχει ένας ανησυχητικός επανεμφανιζόμενος αναλφαβητισμός, που πλήττει μεγάλο μέρος του ευρωπαϊκού πληθυσμού μας, σε σχέση με τις νέες τεχνολογίες και σε σχέση με τους νέους γλωσσικούς κώδικες.
Η Επίτροπος είπε: “να ζούμε” στην κοινωνία της γνώσης. Να ζούμε σημαίνει, βέβαια, να αλληλεπιδρούμε, αλλά να ζούμε σημαίνει επίσης, και προπαντός, να επικοινωνούμε, επειδή σήμερα στην κοινωνία υπάρχει όποιος επικοινωνεί. Για να επικοινωνήσει, πρέπει κανείς πρώτα να ξέρει και έπειτα να μπορεί να επικοινωνήσει, να κατέχει δηλαδή τα εργαλεία της επικοινωνίας, τους γλωσσικούς κώδικες. Σε αυτόν τον τομέα πρέπει να προοδεύσουμε. Σε αυτό πρέπει να επικεντρωθούμε.
Ένα μέλημα είναι η κατάρτιση και ένα άλλο η διδασκαλία. Αν θέλουμε εκπαίδευση ποιότητας, πρέπει να φροντίσουμε να καθιερωθεί ένα ενιαίο βασικό πρόγραμμα σπουδών και να επανεξεταστούν όλα τα ευρωπαϊκά εκπαιδευτικά συστήματα. Όσον αφορά την κατάρτιση, έπειτα, κάθε κράτος πρέπει να θέσει σε εφαρμογή αυτά τα εθνικά σύμφωνα κατάρτισης, δρώντας σε σύμπραξη με τις τοπικές κοινότητες, τις εταιρείες, τις επιχειρήσεις και όλους όσοι επενδύουν στην κατάρτιση των νέων και των λιγότερο νέων.
Ασφαλώς και υποστηρίζω τη διά βίου κατάρτιση, πιστεύω όμως ότι, αν δεν υπάρχει ειδική προετοιμασία, ειδική εξάσκηση στις μαθησιακές ικανότητες στην κατάλληλη ηλικία, που είναι η σχολική, θα έχουμε ακόμη λιγότερες πιθανότητες επιτυχίας στους ενήλικες, που δεν είναι πια ανοιχτοί στη μάθηση. Χρειάζεται, λοιπόν, μια ολόκληρη στρατηγική ενίσχυσης της πρωτοβάθμιας και της δευτεροβάθμιας εκπαίδευσης και μετά μπορούμε να λάβουμε μέτρα για τη διά βίου μάθηση.
Θα ήθελα να τελειώσω με την παρατήρηση ότι οι χώρες μας ξοδεύουν λιγότερο από το 5% του ΑΕγχΠ τους για την εκπαίδευση και την κατάρτιση. Ίσως να πρέπει να παρέμβει η Επιτροπή και να ανοίξει τον δρόμο για μια πολιτική και πολιτιστική συζήτηση σε ευρωπαϊκό επίπεδο, επειδή η Ευρώπη της γνώσης, η Ευρώπη του πολιτισμού, η Ευρώπη των αξιών μπορεί να πραγματωθεί μόνο αν επενδύσουμε περισσότερο και με διαφορετικούς τρόπους στην κατάρτιση..."@el8
"Madam President, I too would like to congratulate the rapporteur on this excellent report. I do, however, have a few comments to make. We are certainly following the approach called for at Feira, but I have heard some speakers, including a colleague from my group, mention illiteracy. I would like to draw the attention of the House to this specific point: there is a disturbing degree of returning illiteracy affecting a large part of our European population as regards new technologies and new languages.
The Commissioner mentioned ‘living’ in the knowledge-based society. Of course, living means interacting, but living also and above all means communicating, for, nowadays, it is those who communicate who count in society. In order to communicate, a person needs both knowledge and the ability to communicate, which means being in possession of the tools of communication – languages. This is the area where we have to make progress. This is what we must concentrate on.
One consideration is training and another is teaching. If we want high-quality teaching, we must take steps to establish a common basic curriculum and review all the European education systems. As regards training, then, the individual States must strengthen these national agreements on training, working together with local communities, businesses, firms and all those who invest in the training of the young and not so young.
I certainly support lifelong training, but I feel that if specific preparation, specific training in learning skills is not provided at the appropriate age, namely during school years, we will have even less chance of success with adults who are no longer open to learning. There therefore needs to be a whole strategy for strengthening primary and secondary education, and we can introduce lifelong learning measures after that.
I would like to end with the comment that our countries spend less than 5% of GDP on teaching and training. It may well be that the Commission needs to take action and prepare the ground for a political and cultural debate at European level, because the knowledge-based Europe, the Europe of culture, the Europe of values, can only become reality if we invest more and differently in training ..."@en3
"Señora Presidenta, me gustaría también dar las gracias a la ponente por su excelente informe. Sin embargo, quisiera hacer un par de comentarios. Realmente estamos siguiendo el planteamiento que se demandó en Feira, pero he oído a algunos oradores, incluidos colegas de mi grupo, mencionar el analfabetismo. Me gustaría llamar la atención de esta Cámara sobre este tema en concreto: existe un alarmante grado de analfabetismo que afecta a una gran parte de la población europea en lo que respecta a las nuevas tecnologías y las nuevas lenguas.
La Comisaria ha mencionado el tema de «vivir» en la sociedad basada en el conocimiento. Por supuesto, vivir significa interactuar, pero vivir también significa, por encima de todo, comunicar, ya que hoy en día aquellos que comunican son los que cuentan en la sociedad. Con el fin de comunicarse, una persona necesita conocimiento y la capacidad de comunicarse, lo que significa estar en posesión de las herramientas de comunicación: los idiomas. Es en esta área en la que debemos avanzar. Es en lo que nos debemos concentrar.
Una cuestión es la formación y otra enseñar. Si queremos tener una enseñanza de gran calidad, debemos tomar medidas para establecer un curriculum básico común y revisar todos los sistemas educativos europeos. En lo que respecta a la formación, posteriormente cada Estado deberá fortalecer estos acuerdos nacionales sobre formación, trabajando conjuntamente con las comunidades locales, los negocios, las empresas y aquellos que invierten en la formación de los jóvenes y los no tan jóvenes.
Realmente apoyo la formación permanente, pero creo que si la preparación específica, la formación específica en cualificaciones de aprendizaje, no se proporciona a la edad adecuada, digamos durante los años escolares, tendremos todavía menos oportunidades de éxito con adultos que ya no están abiertos a aprender. Por lo tanto debe existir una estrategia completa para reforzar la educación primaria y secundaria y después de eso podemos introducir medidas de aprendizaje permanente.
Quisiera concluir con el comentario de que nuestros países gastan menos del 15% del PIB en la enseñanza y la formación. Es muy posible que la Comisión tenga que tomar medidas y lanzar un debate político y cultural a escala europea, ya que la Europa basada en el conocimiento, la Europa de la cultura, la Europa de los valores, sólo podrá hacerse realidad si invertimos más y de modo diferente en la formación.."@es12
"Arvoisa puhemies, minäkin haluaisin onnitella esittelijää loistavasta mietinnöstä. Haluaisin kuitenkin kommentoida muutamaa kohtaa. Noudatamme todellakin Feiran Eurooppa-neuvostossa vaadittua lähestymistapaa, mutta olen kuullut muutaman puhujan, mukaan lukien oman ryhmäni jäsenen, mainitsevan lukutaidottomuuden. Haluaisin kiinnittää parlamentin huomion tähän erityiseen asiaan: lukutaidottomuus yleistyy Euroopan kansalaisten keskuudessa yhä häiritsevämmässä määrin, kun kyse on uudesta tekniikoista ja uusista kielistä.
Komission jäsen mainitsi tietoon perustuvassa yhteiskunnassa ”elämisen”. Tietenkin eläminen merkitsee vuorovaikutusta, mutta eläminen merkitsee myös ja ennen kaikkea kommunikointia, koska nyky-yhteiskunnassa merkittävässä asemassa ovat ne, jotka kommunikoivat. Kommunikointi vaatii sekä tietoa että kommunikointitaitoa, mikä merkitsee kommunikaatiovälineiden eli kielten hallintaa. Tässä asiassa meidän on edistyttävä, ja tähän asiaan meidän on keskityttävä.
Yksi huomioon otettavista asioista on koulutus ja toinen on opetus. Jos haluamme korkealaatuista opetusta, meidän on ryhdyttävä toimiin yhteisen perusopetussuunnitelman luomiseksi ja kaikkien Euroopan koulutusjärjestelmien tarkistamiseksi. Koulutuksen osalta jäsenvaltioiden on vahvistettava kansallisia sopimuksia, jotka koskevat työharjoittelua, yhteistyössä paikallisten yhteisöjen, yritysten ja kaikkien niiden kanssa, jotka investoivat nuorten ja vähän vanhempien koulutukseen.
Tuen todellakin elinikäistä koulutusta, mutta olen sitä mieltä, että jos erityistä valmistelua, erityistä oppimistaitojen harjoittelua ei toteuteta tietyssä iässä, nimittäin kouluvuosien aikana, meillä on entistä heikommat onnistumisen mahdollisuudet sellaisten aikuisten kannalta, jotka eivät enää halua opiskella. Sen vuoksi tarvitsemme kokonaisen strategian perusasteen ja toisen asteen koulutuksen vahvistamiseksi, ja sen jälkeen voimme ottaa käyttöön elinikäistä oppimista koskevat toimet.
Haluaisin lopuksi todeta, että valtiomme käyttävät alle 15 prosenttia BKT:staan opetukseen ja koulutukseen. Saattaa hyvinkin olla, että komission pitää ryhtyä toimiin ja valmistella Euroopan tasolla käytävää poliittista ja kulttuurista keskustelua, koska tietoon pohjautuva Eurooppa, kulttuurien Eurooppa ja arvojen Eurooppa voidaan saavuttaa pelkästään, jos investoimme enemmän ja eri tavoin koulutukseen …"@fi5
"Madame la Présidente, je félicite moi aussi le rapporteur pour cet excellent document. Je voudrais toutefois apporter quelques précisions. Nous sommes certainement dans l'esprit de Feira, mais j'ai entendu parler ici, notamment une collègue de mon groupe, d'analphabétisme. Je voudrais justement attirer l'attention sur ce point : on enregistre un retour inquiétant de l'analphabétisme, qui touche une large base de la population européenne, par rapport aux nouvelles technologies et aux nouveaux langages.
La commissaire parlait de "vivre dans la société de la connaissance". Certes, vivre signifie interagir, mais vivre signifie aussi et surtout communiquer, parce qu'aujourd'hui, ce sont ceux qui communiquent qui existent ; et ceux qui communiquent doivent d'abord savoir et ensuite pouvoir communiquer et, donc, posséder les éléments de la communication, les langages. Nous devons agir sur ce point, nous devons travailler sur ce point.
La formation est une chose, l'enseignement en est une autre. Si nous pensons que l'enseignement doit être une instruction de qualité, nous devons agir pour qu'il y ait une base uniforme et que soient revus tous les systèmes d'enseignement européens. En matière de formation, ensuite, les États membres doivent donner toute la force nécessaire aux pactes nationaux pour la formation, en agissant en partenariat avec les communautés locales, avec les sociétés, avec les entreprises et avec tous ceux qui investissent dans la formation des jeunes et des moins jeunes.
Pour ce qui est de la formation tout au long de la vie, je suis d'accord mais je dis que sans préparation précise, sans entraînement précis à l'apprentissage - qui se fait à l'âge où il doit se faire, c'est-à-dire à l'âge scolaire -, nous ne pouvons pas atteindre les adultes, qui ne sont plus disposés à apprendre. Il faut donc mettre en œuvre toute une stratégie dans le cadre de laquelle l'école primaire et l'école secondaire doivent être renforcées, après quoi nous pourrons intervenir sur l'apprentissage tout au long de la vie.
Je voudrais conclure en faisant remarquer que nos pays affectent moins de 5 % de leur PIB à l'enseignement et à la formation. Il faut sans doute que la Commission agisse et crée une ouverture pour un espace politique culturel commun parce que l'Europe de la connaissance, l'Europe de la culture, l'Europe des valeurs ne peut voir le jour que si nous investissons autrement et plus dans la formation..."@fr6
"Madam President, I too would like to congratulate the rapporteur on this excellent report. I do, however, have a few comments to make. We are certainly following the approach called for at Feira, but I have heard some speakers, including a colleague from my group, mention illiteracy. I would like to draw the attention of the House to this specific point: there is a disturbing degree of returning illiteracy affecting a large part of our European population as regards new technologies and new languages.
The Commissioner mentioned ‘living’ in the knowledge-based society. Of course, living means interacting, but living also and above all means communicating, for, nowadays, it is those who communicate who count in society. In order to communicate, a person needs both knowledge and the ability to communicate, which means being in possession of the tools of communication – languages. This is the area where we have to make progress. This is what we must concentrate on.
One consideration is training and another is teaching. If we want high-quality teaching, we must take steps to establish a common basic curriculum and review all the European education systems. As regards training, then, the individual States must strengthen these national agreements on training, working together with local communities, businesses, firms and all those who invest in the training of the young and not so young.
I certainly support lifelong training, but I feel that if specific preparation, specific training in learning skills is not provided at the appropriate age, namely during school years, we will have even less chance of success with adults who are no longer open to learning. There therefore needs to be a whole strategy for strengthening primary and secondary education, and we can introduce lifelong learning measures after that.
I would like to end with the comment that our countries spend less than 5% of GDP on teaching and training. It may well be that the Commission needs to take action and prepare the ground for a political and cultural debate at European level, because the knowledge-based Europe, the Europe of culture, the Europe of values, can only become reality if we invest more and differently in training ..."@lv10
"Mevrouw de Voorzitter, ook ik wil de rapporteur van harte gelukwensen met haar uitstekende verslag. Ik wil echter het een en ander preciseren. Wij bevinden ons ongetwijfeld in de geest van Feira maar ik heb hier – ook door een collega van mijn fractie – horen spreken over analfabetisme. Daar wil ik precies ook de aandacht op vestigen. Wij worden geconfronteerd met een zorgwekkend verschijnsel: er doet zich een nieuw soort analfabetisme voor onder grote delen van de Europese bevolking. Veel mensen kunnen geen gelijke tred houden met de nieuwe technologie en kennen het nieuwe taalgebruik niet.
De commissaris zei zojuist: “leven in onze samenleving”. Leven betekent dat men met anderen contact heeft, maar leven betekent vooral ook dat men met anderen communiceert. Wie wil communiceren moet echter eerst weten, en kan pas daarna communiceren. Dat betekent dat men de middelen moet hebben om te communiceren, dat men de taal van de communicatie machtig moet zijn. Dat moeten wij bevorderen; daar moeten wij aan werken.
Opleiding is één ding, onderwijs is iets anders. Als wij kwaliteitsonderwijs willen, moeten wij ervoor zorgen dat er een uniforme basis komt en alle Europese onderwijssystemen worden herzien. Wat de opleiding betreft moeten de landen hun nationale opleidingspacten versterken en partnerschappen tot stand brengen met de lokale gemeenschappen, het bedrijfsleven en al degenen die investeren in de opleiding van jonge en minder jonge mensen.
Levenslang leren: zeker, maar als er geen goede vooropleiding is, dat wil zeggen als men niet geleerd heeft hoe men moet leren – en dat leert men op een bepaalde leeftijd, op school – heeft het weinig zin. Wij kunnen weinig doen voor de mensen die niet meer willen of kunnen leren. Daarom moeten wij een strategie opzetten voor de verbetering van het lager en voortgezet onderwijs. Pas daarna kunnen wij maatregelen treffen voor levenslang leren.
Ter afsluiting wil ik nog opmerken dat onze landen minder dan 15% van hun BBP uitgeven voor onderwijs en opleiding. Daarom moet de Commissie actie ondernemen en de weg bereiden voor een politiek en cultureel debat op Europees niveau.. Het Europa van de kennis, het Europa van de cultuur, het Europa van de waarden kan slechts tot stand komen als wij anders investeren, meer investeren in opleiding….."@nl2
"Senhora Presidente, quero também felicitar a relatora por este excelente relatório. No entanto, tenho alguns comentários a fazer: estamos certamente dentro do espírito da Feira, mas ouvi falar aqui, inclusivamente por parte de uma colega do meu próprio grupo, de analfabetismo. Gostaria de chamar a atenção precisamente para esse aspecto: regista-se um preocupante retrocesso do analfabetismo, que afecta uma grande parte da nossa população europeia relativamente às novas tecnologias e às novas linguagens.
A Senhora Comissária disse: “viver” na sociedade do conhecimento. É claro que viver significa interagir, mas viver significa também, e sobretudo, comunicar, porque, actualmente, quem comunica é que conta na sociedade. Para podermos comunicar, é necessário, em primeiro lugar, sabermos e depois sermos capazes de comunicar, o que significa possuirmos as ferramentas da comunicação - as linguagens. É nesta área que temos de progredir. É nisso que devemos concentrar-nos.
Uma coisa é a formação, outra coisa é o ensino. Se pensamos que o ensino deve ser um ensino de qualidade, devemos actuar no sentido de estabelecer um currículo básico comum e de rever todos os sistemas de ensino europeus. Quanto à formação, os diferentes Estados-Membros devem reforçar os acordos nacionais sobre esta matéria, actuando em parceria com as comunidades locais, com as empresas e com todos quantos investem na formação dos jovens e menos jovens.
Formação ao longo da vida, sim, sem dúvida, mas eu digo que, se não houver uma preparação específica, um treino específico para a aprendizagem na idade adequada em que deve ter lugar, ou seja, em idade escolar, teremos ainda menos hipóteses de sucesso com os adultos, que já não estão disponíveis para aprender. Por conseguinte, é necessário que haja toda uma estratégia em função da qual devem ser melhorados o ensino primário e o ensino secundário, após o que podemos intervir em termos da aprendizagem ao longo da vida.
Vou terminar, observando que os nossos países gastam menos de 5% do PIB com o ensino e a formação. Provavelmente, será necessário que a Comissão actue e prepare o terreno para um debate político e cultural a nível europeu, porque a Europa do conhecimento, a Europa da cultura, a Europa dos valores não pode existir se não investirmos mais e de forma diferente na formação..."@pt11
"Fru talman! Även jag vill tacka föredraganden för detta utmärkta betänkande. Men låt mig ändå göra vissa förtydliganden: här råder utan tvekan samma anda som i Feira, men jag hörde någon, bland annat en kollega från min egen politiska grupp, nämna analfabetism. Jag skulle vilja rikta kammarens uppmärksamhet på just detta: Det finns en oroande analfabetism som är på väg tillbaka, en analfabetism som drabbar en stor del av vår europeiska befolkning och som gäller den nya tekniken och de nya språken.
Kommissionären talade om att leva i vårt samhälle. Och visst, att leva betyder att samverka, men att leva betyder också framför allt att kommunicera, för det finns i dag de som kommunicerar; den som kommunicerar måste först ha kunskap, och därefter kan man kommunicera, dvs. man måste förfoga över medlem för att kunna kommunicera, språken. Detta måste vi påverka, detta måste vi arbeta med.
Vidareutbildning är en sak, grundutbildning en annan. Om vi vill att grundutbildningen skall vara en kvalitetsutbildning så måste vi agera så att den får en enhetlig bas och så att samtliga europeiska utbildningssystem revideras. När det sedan gäller vidareutbildningen måste de enskilda staterna förstärka sina nationella överenskommelser för yrkesutbildning och agera i partnerskap med lokalsamhället, med företagen, med olika verksamheter och med alla dem som investerar i att vidareutbilda de unga och de mindre unga.
Livslångt lärande: javisst, men jag säger att om det inte finns en ordentlig grund, en noggrann förberedelse inför yrkesutbildningen som kommer i den ålder när den skall komma, dvs. under skolåren, så kan vi aldrig påverka de vuxna som inte längre är intresserade av att lära. Det finns med andra ord en strategi som innebär att utbildningen på grund- och gymnasienivå förstärks och först därefter kan vi göra insatser för att utveckla det livslånga lärandet.
Låt mig avsluta med att påpeka att våra länder lägger ned mindre än 5 procent av BNP på grund- och vidareutbildning. Det skulle förmodligen vara lämpligt om kommissionen kunde ingripa för att öppna för ett gemensamt politiskt och kulturellt område. Kunskapens Europa, kulturens Europa och värdenas Europa kan nämligen inte förverkligas om vi inte investerar på ett annat sätt och betydligt mer i utbildning ..."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples