Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-07-03-Speech-3-027"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20020703.2.3-027"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Hr. formand, allerførst en tak til rådsformand Fogh Rasmussen for det fremlagte program. Det bliver et formandskab, som fundamentalt adskiller sig fra tidligere danske formandskaber. Samarbejdet er udvidet på en lang række områder, og oveni kommer så den hovedopgave, som alle har fremhævet, at få forhandlet udvidelsen med ikke mindre end 10 ansøgerlande på plads. Der hviler et stort politisk og moralsk ansvar på os alle, og skal det lykkes, forudsætter det naturligvis, at den nødvendige vilje til kompromiser er til stede hos alle parter. Ansøgerlandene har gennemgået en fundamental omstilling. De har bragt store ofre, men de kan nu i al væsentlighed melde klar. Bolden befinder sig nu i høj grad på EU's egen banehalvdel, og jeg synes, at Kommissionen har spillet ud med en særdeles fornuftig ordning for de første års finansiering af udvidelsen, som skarpt adskiller udvidelsen og en fremtidig landbrugsreform. Det, synes jeg, er meget fornuftigt. Det bliver nu op til de 15 regeringschefer at levere varen. Det skal nu vise sig, om EU i disse år har statsledere med den nødvendige kvalitet og styrke og med visioner, der rækker ud over kortsigtede, nationale hensyn. Snæversyn og nynationalisme må ikke lægge sten i vejen for udvidelsen.
Den anden store udfordring er Verdenstopmødet i Johannesburg, og her skal EU offensivt og modigt vise sin solidaritet med udviklingslandene ved at gå i spidsen for at skabe den globale aftale, som også rådsformanden nævnte, med konkrete politiske forpligtelser og med en præcis tidsplan. Der bliver stærkt behov for at lægge pres på USA, som tilsyneladende tror, at sult, fattigdom og terror kan løses militært, og for at forbeholde økonomisk støtte til de regimer, som viljeløst danser efter den amerikanske drejebog. Jeg håber, at det danske formandskab vil være offensivt og vælge vejen til reel solidaritet med den tredje verden. Her er der også en sammenhæng med EU's asyl- og indvandringspolitik, som jo ikke kun handler om illegal indvandring, det skulle man sommetider tro. Den skingre og negative udlændingedebat i visse lande bør afløses af en fælles europæisk politik, der bygger på humanisme, hvor udlændinge ikke diskrimineres socialt, hvor konventioner respekteres, og hvor adgang til Europa som flygtning eller ved familiesammenføring ikke forbeholdes en veluddannet elite. Vi skal ikke opbygge et "Fort Europa", der hviler på laveste fællesnævner, men tværtimod skabe en sammenhæng mellem den højtbesungne globalisering og vores lovgivning i forhold til udlændinge. Med en sådan linje - men også kun med en sådan linje - kan der forventes et positivt medspil fra Europa-Parlamentet. Med disse ord vil jeg gerne udtrykke håb om og tiltro til, at det danske formandskab vil løse de forestående opgaver og meget gerne i tæt samarbejde med Parlamentet."@da1
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Herr Präsident, zunächst vielen Dank an Ratspräsident Fogh Rasmussen für die Vorstellung des Programms. Wir bekommen eine Präsidentschaft, die sich von früheren dänischen Präsidentschaften grundlegend unterscheidet. Die Zusammenarbeit ist in vielen Punkten erweitert worden und als wichtigster Punkt kommt hinzu, was alle betont haben: der Abschluss der Erweiterungsverhandlungen mit nicht weniger als zehn beitrittswilligen Ländern. Wir alle tragen eine große politische und moralische Verantwortung, und wenn wir Erfolg haben wollen, ist es natürlich notwendig, dass alle Parteien die notwendige Kompromissbereitschaft mitbringen. Die beitrittswilligen Länder haben eine tiefgreifende Umstellung vollzogen. Sie haben große Opfer gebracht, können aber im Wesentlichen Vollzug melden. Jetzt ist die EU wieder am Zug, und ich halte den Vorschlag der Kommission zur Finanzierung der Erweiterung während der ersten Jahre für sehr vernünftig, in dem die Erweiterung eindeutig von der künftigen Agrarreform abgegrenzt wird. Das ist meiner Ansicht nach wirklich ein durchdachter Ansatz. Die Realisierung obliegt jetzt den fünfzehn Regierungschefs und es wird sich zeigen, ob die EU derzeit über Staatsmänner mit der erforderlichen Qualität und Stärke verfügt, deren Visionen über kurzfristiges, nationales Denken hinausgehen. Kurzsichtigkeit und Neonationalismus dürfen die Erweiterung nicht behindern.
Die zweite große Herausforderung ist der Weltgipfel in Johannesburg, und hier muss die EU offensiv und mutig ihre Solidarität mit den Entwicklungsländern unter Beweis stellen und die Führung in Bezug auf das Zustandekommen der globalen Vereinbarung übernehmen, die auch vom Ratspräsidenten erwähnt worden ist, mit konkreten politischen Zusagen und einem genauen Zeitplan. Es wird sicher notwendig sein, auf die USA Druck auszuüben, die offenbar glauben, dass Hunger, Armut und Terror durch Militärmaßnahmen beseitigt werden können und nur solche Regimes wirtschaftlich unterstützen wollen, die den amerikanischen Anweisungen widerspruchslos Folge leisten. Ich hoffe, dass die dänische Präsidentschaft offensiv handeln und echte Solidarität mit der Dritten Welt zeigen wird. Hier besteht auch eine Verbindung zur Asyl- und Einwanderungspolitik der EU, bei der es nicht nur um illegale Einwanderung geht, wie man mitunter glauben könnte. Die schrille und negative Ausländerdebatte in bestimmten Ländern muss von einer gemeinsamen europäischen Politik abgelöst werden, die auf Humanismus beruht und bei der Ausländer nicht sozial diskriminiert werden, bei der Konventionen respektiert werden und die Einreise nach Europa als Flüchtling oder durch Familienzusammenführung nicht einer gut ausgebildeten Elite vorbehalten ist. Wir dürfen keine „Festung Europa“ schaffen, die auf dem kleinsten gemeinsamen Nenner beruht, wir müssen vielmehr eine Verbindung herstellen zwischen der hochgelobten Globalisierung und unseren Ausländergesetzen. Bei einer solchen Politik – und nur so – kann man mit der positiven Mitarbeit vonseiten des Europäischen Parlaments rechnen. Mit diesen Worten möchte ich meiner Hoffnung und meinem Vertrauen Ausdruck geben, dass die dänische Präsidentschaft die anstehenden Aufgaben lösen wird, am liebsten in enger Zusammenarbeit mit dem Parlament."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, πρώτα από όλα ευχαριστώ τον Προεδρεύοντα του Συμβουλίου για το πρόγραμμα που μας παρουσίασε. Θα είναι μια Προεδρία που θα ξεχωρίσει ριζικά από τις προηγούμενες δανικές Προεδρίες. Η συνεργασία έχει διευρυνθεί σε πάρα πολλούς τομείς και σε αυτό προστίθεται το κύριο καθήκον που όλοι τόνισαν, αυτό της ολοκλήρωσης των διαπραγματεύσεων για την ένταξη όχι μίας ή δύο αλλά δέκα υποψήφιων χωρών. Επωμιζόμαστε όλοι μας μια μεγάλη πολιτική και ηθική ευθύνη και για να πετύχει προϋποτίθεται φυσικά ότι όλα τα εμπλεκόμενα μέρη θα επιδείξουν την απαραίτητη προθυμία για συμβιβασμούς. Οι υποψήφιες χώρες έχουν πραγματοποιήσει ριζικές μετατροπές. Έχουν κάνει τεράστιες θυσίες, αλλά μπορούν πλέον ουσιαστικά να δηλώσουν έτοιμες. Το μπαλάκι βρίσκεται σε μεγάλο βαθμό πια στο γήπεδο της ΕΕ και πιστεύω ότι η Επιτροπή πρότεινε ένα ιδιαίτερα λογικό καθεστώς για τη χρηματοδότηση της διεύρυνσης για τα πρώτα χρόνια, το οποίο διαχωρίζει τη διεύρυνση από τη μελλοντική αγροτική μεταρρύθμιση. Αυτό το βρίσκω πολύ λογικό. Εναπόκειται πλέον, λοιπόν, στους δεκαπέντε αρχηγούς των κυβερνήσεων να κάνουν τα λόγια πράξεις. Τώρα θα αποδειχθεί εάν η ΕΕ αυτά τα χρόνια έχει ηγέτες κρατών με την απαραίτητη ποιότητα, το σθένος και τα οράματα που υπερβαίνουν τα βραχυπρόθεσμα, εθνικά συμφέροντα. Η κοντοφθαλμία και ο νεοεθνικισμός δεν πρέπει να βάλουν τρικλοποδιές στη διεύρυνση.
Η άλλη μεγάλη πρόκληση που αντιμετωπίζουμε είναι η Παγκόσμια Διάσκεψη Κορυφής του Γιοχάνεσμπουργκ, όπου η ΕΕ πρέπει επιθετικά και θαρραλέα να επιδείξει αλληλεγγύη προς τις αναπτυσσόμενες χώρες με το να τεθεί στην εμπροσθοφυλακή για την επίτευξη μιας διεθνούς συμφωνίας, όπως ανέφερε και ο Προεδρεύων του Συμβουλίου, με συγκεκριμένες πολιτικές δεσμεύσεις και ένα ακριβές χρονοδιάγραμμα. Θα καταστεί απολύτως αναγκαίο να ασκηθεί πίεση στις ΗΠΑ, οι οποίες κατά τα φαινόμενα πιστεύουν ότι η πείνα, η φτώχεια και η τρομοκρατία μπορούν να επιλυθούν στρατιωτικά ή μέσω της παροχής οικονομικής βοήθειας μόνο προς τα καθεστώτα εκείνα που χορεύουν άβουλα στον ρυθμό που καθορίζουν τα αμερικανικά σενάρια. Ελπίζω ότι η δανική Προεδρία θα δείξει επιθετικότητα και θα επιλέξει τον δρόμο της πραγματικής αλληλεγγύης με τον τρίτο κόσμο. Με αυτό συνδέεται επίσης η κοινοτική πολιτική για το άσυλο και τη μετανάστευση, η οποία φυσικά δεν αφορά μόνο τη λαθρομετανάστευση, όπως κανείς τείνει να πιστέψει μερικές φορές. Η στριγκή και αρνητική συζήτηση για τους αλλοδαπούς σε ορισμένα κράτη πρέπει να αντικατασταθεί από μια κοινή ευρωπαϊκή πολιτική, η οποία θα βασίζεται στον ανθρωπισμό, ώστε οι αλλοδαποί να μην υφίστανται κοινωνικές διακρίσεις, οι συμβάσεις να τηρούνται και η πρόσβαση στην Ευρώπη για τους πρόσφυγες ή για την επανένωση οικογενειών να μην περιορίζεται μόνο σε μια ελίτ μορφωμένων. Δεν πρέπει να δημιουργήσουμε ένα “Φρούριο Ευρώπη”, που θα στηρίζεται στον χαμηλότερο κοινό παρονομαστή, αλλά αντιθέτως να δημιουργήσουμε μια συνάρτηση ανάμεσα στην εκθειασμένη παγκοσμιοποίηση και στη δική μας νομοθεσία που αφορά τους αλλοδαπούς. Με μια τέτοια γραμμή – αλλά μόνο με μια τέτοια γραμμή – μπορείτε να περιμένετε τη θετική συνδρομή του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου. Με αυτά τα λόγια θέλω να εκφράσω την ελπίδα μου και την πίστη μου ότι η δανική Προεδρία θα επιλύσει τα προαναφερθέντα θέματα, κατά προτίμηση σε πολύ στενή συνεργασία με το Κοινοβούλιο."@el8
"Mr President, first of all I would like to thank President-in-Office, Mr Fogh Rasmussen for the programme that he has presented. It will be a presidency which will differ fundamentally from previous Danish presidencies. Cooperation has been expanded in a great many areas and, on top of this, there is the main task that everyone has emphasised, that of successfully negotiating enlargement with no less than ten candidate countries. We all have a great political and moral responsibility, and it is of course a prerequisite for success that all parties have the necessary desire to compromise. The candidate countries have undergone a fundamental restructuring. They have made great sacrifices, but they are now essentially ready. The ball is now largely in the EU’s own court and I think that the Commission has provided a particularly reasonable scheme for funding enlargement in the initial years, and one which clearly separates enlargement from future agricultural reform. This, I feel, is very sensible. It will now be up to the fifteen heads of government to come up with the goods. We will now see whether the EU currently has Heads of State with the necessary quality and strength and with visions that extend beyond short-sighted national considerations. Narrow-mindedness and neo-nationalism must not place obstacles in the way of enlargement.
The second great challenge is the World Summit in Johannesburg and, here, the EU must go on the offensive and courageously show its solidarity with the developing countries by spearheading the creation of the global agreement, which the President-in-Office also mentioned, with practical political obligations and with a precise timetable. There will be a great need to put pressure on the USA, which apparently believes that hunger, poverty and terror can be solved by military means and by reserving financial support for those regimes which passively go along with the American script. I hope that the Danish Presidency will go on the offensive and choose the path of real solidarity with the Third World. There is also a link here with the EU’s asylum and immigration policy, which after all is not just about illegal immigration, as one might sometimes believe. The strident negative debate on foreigners in certain countries should be replaced by a common European policy based on humanitarianism, in which foreigners are not discriminated against socially, in which conventions are respected and in which it is not only members of a well-educated elite who have access to Europe as refugees or for the purpose of family reunification. We must not build a ‘Fortress Europe’ that is based on lowest common denominators but, rather, we should create a link between the much-praised globalisation and our legislation as regards foreigners. With such a policy – and only with such a policy –positive cooperation from the European Parliament can be anticipated. In saying this, I should like to express the hope and confidence that the Danish Presidency will solve the tasks ahead of it, ideally in close cooperation with Parliament."@en3
"(DA) Señor Presidente, en primer lugar dar las gracias al Presidente del Consejo, Sr. Fogh Rasmussen, por el programa presentado. Será una Presidencia que se distinguirá claramente de anteriores presidencias danesas. La cooperación se ha visto ampliada en una larga serie de ámbitos y a ello se suma la tarea fundamental, que todos han destacado, de cerrar la negociación de la ampliación con nada menos que diez países candidatos. Sobre todos nosotros descansa una gran responsabilidad moral y política, y para cumplir con ella, es preciso naturalmente que en todas las partes exista la necesaria voluntad de alcanzar compromisos. Los países solicitantes han pasado por un proceso de adaptación radical. Han realizado grandes sacrificios, sin embargo, ahora pueden declararse preparados en todo lo esencial. El balón se encuentra ahora en gran medida en el terreno de juego de la propia UE y creo que la Comisión lo ha jugado con un régimen especialmente sensato para la financiación de la ampliación durante los primeros años, que distingue claramente la ampliación de la futura reforma agrícola. Esto me parece muy sensato. Ahora la decisión queda en manos de los quince Jefes de Gobierno. Ahora va a quedar claro si la UE dispone estos años de jefes de estado con la necesaria calidad y fuerza y con visión más allá de intereses nacionales a corto plazo. La estrechez de miras y los nuevos nacionalismos no han de ser obstáculo para la ampliación.
El segundo gran desafío será la Cumbre Mundial de Johannesburgo, en la que la UE debe mostrar activa y valientemente su solidaridad con los países en vías de desarrollo liderando la búsqueda del acuerdo global, como también mencionara el Sr. Presidente del Consejo, mediante compromisos políticos concretos y con un calendario necesario. Es preciso presionar a los EE.UU., que aparentemente creen que el hambre, la pobreza y el terrorismo pueden ser solucionados militarmente, y reservar ayuda económica a los regímenes que danzan como marionetas siguiendo el guión norteamericano. Espero que la Presidencia danesa adopte una postura activa y tome el camino de la verdadera solidaridad con el tercer mundo. En este punto existe asimismo una relación con la política de asilo e inmigración comunitaria que no sólo trata de la inmigración ilegal, como cabría creer a veces. El debate sesgado y negativo sobre los extranjeros en ciertos países debe ser sustituido por una política europea común basada en el humanismo y en la que los extranjeros no sean objeto de discriminación social, en la que se respeten los convenios y en la que el acceso a Europa como refugiado o por reagrupamiento familiar no esté reservado a una élite bien educada. No debemos levantar un ”Fuerte Europa”, fundado en la nivelación por abajo, sino crear al contrario una relación entre la tan loada globalización y nuestra legislación en materia de extranjería. Con esta línea –pero también sólo con esta línea- cabrá esperar una positiva cooperación desde el Parlamento Europeo. Dichas estas palabras, me gustaría manifestar mi esperanza y confianza en que la Presidencia danesa resuelva las tareas pendientes y especialmente en que lo haga en estrecha colaboración con el Parlamento Europeo."@es12
"Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi kiittää neuvoston puheenjohtaja Fogh Rasmussenia hänen esittämästään toimintaohjelmasta. Tämä on puheenjohtajakausi, joka eroaa perusteellisesti Tanskan aiemmista puheenjohtajakausista. Yhteistyötä on laajennettu monille aloille, ja tämän lisäksi päätehtävänä, jota kaikki ovat korostaneet, on laajentumisneuvottelujen saattaminen päätökseen jopa kymmenen valtion kanssa. Meillä kaikilla on suuri poliittinen ja moraalinen vastuu asiassa, ja kyseisen tehtävän onnistunut toteuttaminen edellyttää tietenkin sitä, että kaikki osapuolet ovat valmiita välttämättömiin kompromisseihin. Ehdokasvaltiot ovat käyneet läpi perusteellisen muutoksen. Ne ovat tehneet suuria uhrauksia, mutta nyt ne ovat olennaisten asioiden osalta valmiita. Pallo on nyt mitä suurimmassa määrin EU:lla, ja olen sitä mieltä, että komissio on laatinut erittäin järkevän järjestelyn, joka koskee laajentumisen ensimmäisten vuosien rahoittamista, ja siinä erotetaan selkeästi laajentuminen ja tuleva maatalousuudistus. Pidän sitä erittäin järkevänä. Viidentoista hallituksen päämiehen tehtäväksi jää nyt menestyksen saavuttaminen. Nyt nähdään, onko EU:ssa nykyään valtionpäämiehiä, joilla on tarvittavat ominaisuudet ja voimaa ja visioita, jotka ulottuvat lyhyen aikavälin kansallisia näkökohtia pidemmälle. Ahdasmielisyys ja uusnationalismi eivät saa estää laajentumista.
Toisen suuren haasteen muodostaa Johannesburgissa järjestettävä maailmanhuippukokous, ja siellä EU:n on osoitettava aktiivisesti ja rohkeasti, että se on solidaarinen kehitysmaita kohtaan johtamalla sellaisen maailmanlaajuisen sopimuksen laatimista, jonka neuvoston puheenjohtajakin mainitsi ja johon sisältyy konkreettisia poliittisia velvoitteita ja tarkka aikataulu. Tämän vuoksi joudumme painostamaan voimakkaasti Yhdysvaltoja, joka selvästikin uskoo, että nälkä, köyhyys ja terrorismi voidaan ratkaista sotilaallisesti ja ilman, että maksetaan taloudellista tukea niille hallituksille, jotka toimivat Yhdysvaltain käsikirjoituksen mukaan ja vailla omaa tahtoa. Toivon, että puheenjohtajavaltio Tanska on aktiivinen ja valitsee tien, joka johtaa todelliseen solidaarisuuteen kolmannen maailman kanssa. Tämä asia liittyy myös EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaan, jossa kyse ei siis ole pelkästään laittomasta maahanmuutosta, vaikka niin saattaisi joskus luulla. Tietyissä valtioissa käynnissä oleva räiskyvä ja kielteinen ulkomaalaisia koskeva keskustelu pitää korvata yhteisellä Euroopan politiikalla, joka perustuu humanismiin, jossa ulkomaalaisia ei sorreta sosiaalisesti, jossa sopimuksia kunnioitetaan ja jossa pääseminen Eurooppaan pakolaisena tai perheen yhdistämistarkoituksessa ei ole pelkästään hyvin koulutetun eliitin oikeus. Emme saa rakentaa "Eurooppa-linnaketta", joka perustuu pienimpään yhteiseen nimittäjään, vaan meidän pitää päinvastoin yhdistää ylistetty maailmanlaajuistuminen ja kehitysmaita koskeva lainsäädäntömme. Noudattamalla tällaista linjaa – siis vain tällaista linjaa noudattamalla – voimme odottaa, että Euroopan parlamentti tekee myönteistä yhteistyötä tässä asiassa. Näillä sanoilla haluan luoda toivoa ja uskoa siitä, että puheenjohtajavaltio Tanska ratkaisee edessämme olevat tehtävät ja tekee sen hyvin mielellään tiiviissä yhteistyössä parlamentin kanssa."@fi5
"Monsieur le Président, je voudrais, en premier lieu, remercier le président en exercice, M. Fogh Rasmussen, pour le programme qu’il vient de présenter. L’actuelle présidence se distinguera fondamentalement des présidences danoises antérieures. La collaboration s’est amplifiée dans un grand nombre de domaines et à cela s’ajoute l’objectif majeur dont tout le monde a parlé, à savoir la clôture des négociations sur l’élargissement avec pas moins de dix pays candidats. C’est une lourde responsabilité politique et morale qui pèse sur l’ensemble d’entre nous et la réussite de l’élargissement implique nécessairement que la volonté de faire des compromis soit présente au sein de toutes les parties. Les pays candidats se sont fondamentalement restructurés. Ils ont fait de nombreux sacrifices, mais ils annoncent qu’ils sont maintenant prêts. La balle se trouve désormais principalement dans le camp de l’UE et j’estime que le règlement préparé par la Commission en vue du financement des premières années de l’élargissement est particulièrement judicieux vu qu’il dissocie clairement l’élargissement de la future réforme de la politique agricole. C’est, selon moi, très judicieux. Il ne reste plus qu’aux quinze chefs de gouvernement à passer aux actes. On verra si les chefs d’État de l’Union européenne ont ces dernières années les qualités et les compétences requises et s’ils sont capables de voir au-delà des préoccupations nationales à court terme. Les idées courtes et le nouveau nationalisme ne peuvent faire obstacle à l’élargissement.
Le deuxième grand défi concerne le sommet de Johannesburg. Il faudra que l’Union européenne témoigne courageusement et avec pugnacité de sa solidarité avec les pays en développement en prenant l’initiative de la conclusion d’un accord global, comme l’a signalé le président en exercice, avec des contraintes politiques concrètes et un calendrier précis. Nous devons absolument faire pression sur les États-Unis, qui semblent croire que la famine, la pauvreté et le terrorisme peuvent être résolus par les armes et maintenir une aide économique aux régimes qui sont, contre leur gré, sous la coupe des États-Unis. J’espère que la présidence danoise fera preuve de pugnacité et qu’elle choisira la voie d’une réelle solidarité avec le tiers monde. Il y a aussi, à ce propos, une corrélation à faire avec la politique d’immigration et d’asile de l’Union européenne, qui ne concerne pas seulement - comme on le croit parfois - l’immigration illégale. Les propos tapageurs et négatifs qu’on entend dans certains pays à l’égard des étrangers doivent être relayés par une politique européenne commune, basée sur les principes humanistes et caractérisée par une absence de discrimination sociale à l’égard des étrangers, le respect des conventions et ne réservant pas l’accès à l’Europe pour les réfugiés ou dans le cadre de rassemblements familiaux à une élite instruite. N’érigeons pas une "forteresse Europe" reposant sur le plus petit dénominateur commun ; établissons, au contraire, un lien entre la mondialisation tant vantée et notre législation à l’égard des étrangers. Seule une telle attitude pourra bénéficier du soutien du Parlement européen. J’espère - et je crois - que la présidence danoise sera en mesure de venir à bout des tâches futures et j’espère que cela se fera en étroite collaboration avec le Parlement."@fr6
"Signor Presidente, in primo luogo un ringraziamento al Presidente del Consiglio Fogh Rasmussen per il programma presentato. Sarà una Presidenza che si distinguerà fondamentalmente dalle precedenti presidenze danesi. La cooperazione è stata ampliata in molti settori, e a questo si aggiunge il compito principale, che tutti hanno sottolineato, il completamento dei negoziati per l’ampliamento con almeno dieci paesi candidati. Abbiamo tutti una grande responsabilità politica e morale, e se vogliamo che sia un successo, questo presuppone naturalmente che tutte le parti abbiano la necessaria volontà di compromesso. I paesi candidati hanno realizzato un cambiamento fondamentale. Hanno dovuto fare grossi sacrifici, ma ora possono dichiararsi sostanzialmente pronti. Ora la palla si trova in larga misura nella metà campo dell’Unione europea, e ritengo che la Commissione abbia proposto un regime particolarmente ragionevole per i primi anni di finanziamento dell’ampliamento, una proposta che tiene nettamente separati ampliamento e futura riforma agricola. Questo è molto ragionevole, ritengo. Spetta ora ai quindici Capi di stato produrre i risultati. Dovremo vedere se l’Unione europea ha in questi anni capi di Stato con le qualità e la forza necessarie e animati da progetti che vadano al di là dei miopi interessi nazionali. Vedute ristrette e neonazionalismo non devono ostacolare l’ampliamento.
L’altra grande sfida è il Vertice mondiale di Johannesburg, e qui l’Unione deve dimostrare in modo offensivo e coraggioso la propria solidarietà ai paesi in via di sviluppo prendendo le redini dell’azione tesa alla creazione di un accordo globale, come ha anche citato il Presidente del Consiglio, con impegni politici concreti e con un calendario preciso. E’ assolutamente necessario esercitare pressione sugli Stati Uniti, che sembrano credere che fame, povertà e terrorismo possano essere risolti con mezzi militari, e rifiutare aiuti economici ai regimi che danzano come marionette secondo il copione americano. Spero che la Presidenza danese sia offensiva e scelga la via verso la reale solidarietà con il terzo mondo. Qui interviene anche un rapporto con la politica comunitaria in materia di asilo e immigrazione, che non riguarda unicamente l’immigrazione clandestina, qualora si fosse talvolta portati a pensarlo. Il dibattito stridulo e negativo sugli stranieri in certi paesi deve essere sostituito da una politica europea comune, che si basi sull’umanitarismo, in virtù della quale gli stranieri non vengono discriminati socialmente, nella quale le convenzioni vengono rispettate, e nella quale l’accesso all’Europa cono lo
di rifugiati o in caso di ricongiungimento familiare non viene riservato ad un’
colta. Non dobbiamo costruire una "Fortezza Europa", che si basa su un minimo denominatore comune, ma dobbiamo invece creare un legame tra la tanto celebrata globalizzazione e la nostra legislazione nei confronti degli stranieri. Seguendo questa linea - e solo con questa linea - ci si può aspettare un contributo positivo dal Parlamento europeo. Con queste parole desidero esprimere la speranza e la fiducia che la Presidenza danese possa risolvere i compiti che la attendono possibilmente in stretta cooperazione con il Parlamento."@it9
"Mr President, first of all I would like to thank President-in-Office, Mr Fogh Rasmussen for the programme that he has presented. It will be a presidency which will differ fundamentally from previous Danish presidencies. Cooperation has been expanded in a great many areas and, on top of this, there is the main task that everyone has emphasised, that of successfully negotiating enlargement with no less than ten candidate countries. We all have a great political and moral responsibility, and it is of course a prerequisite for success that all parties have the necessary desire to compromise. The candidate countries have undergone a fundamental restructuring. They have made great sacrifices, but they are now essentially ready. The ball is now largely in the EU’s own court and I think that the Commission has provided a particularly reasonable scheme for funding enlargement in the initial years, and one which clearly separates enlargement from future agricultural reform. This, I feel, is very sensible. It will now be up to the fifteen heads of government to come up with the goods. We will now see whether the EU currently has Heads of State with the necessary quality and strength and with visions that extend beyond short-sighted national considerations. Narrow-mindedness and neo-nationalism must not place obstacles in the way of enlargement.
The second great challenge is the World Summit in Johannesburg and, here, the EU must go on the offensive and courageously show its solidarity with the developing countries by spearheading the creation of the global agreement, which the President-in-Office also mentioned, with practical political obligations and with a precise timetable. There will be a great need to put pressure on the USA, which apparently believes that hunger, poverty and terror can be solved by military means and by reserving financial support for those regimes which passively go along with the American script. I hope that the Danish Presidency will go on the offensive and choose the path of real solidarity with the Third World. There is also a link here with the EU’s asylum and immigration policy, which after all is not just about illegal immigration, as one might sometimes believe. The strident negative debate on foreigners in certain countries should be replaced by a common European policy based on humanitarianism, in which foreigners are not discriminated against socially, in which conventions are respected and in which it is not only members of a well-educated elite who have access to Europe as refugees or for the purpose of family reunification. We must not build a ‘Fortress Europe’ that is based on lowest common denominators but, rather, we should create a link between the much-praised globalisation and our legislation as regards foreigners. With such a policy – and only with such a policy –positive cooperation from the European Parliament can be anticipated. In saying this, I should like to express the hope and confidence that the Danish Presidency will solve the tasks ahead of it, ideally in close cooperation with Parliament."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, eerst en vooral dank ik de voorzitter van de Raad, de heer Fogh Rasmussen, voor het voorgestelde programma. Dit voorzitterschap zal zich duidelijk van de voorgaande Deense voorzitterschappen onderscheiden. De samenwerking is op een groot aantal gebieden versterkt, en daarbij komt nog de belangrijkste taak, door vele leden reeds genoemd: een succesvolle afronding van de toetredingsonderhandelingen met niet minder dan tien kandidaat-landen. Wij hebben in dit opzicht allemaal een zware politieke en morele verantwoordelijkheid en om te slagen moet bij alle partijen de wil aanwezig zijn om compromissen te sluiten. De kandidaat-landen hebben een fundamentele omschakeling doorgemaakt. Zij hebben grote offers gebracht, maar kunnen nu zeggen dat ze klaar zijn. De bal bevindt zich nu veeleer in het kamp van de EU zelf en ik vind dat de Commissie een zeer goed voorstel heeft gedaan voor de financiering van de uitbreiding tijdens de eerste jaren. Dit voorstel maakt een duidelijke scheiding tussen de uitbreiding en een toekomstige landbouwhervorming. Ik vind dit een goede zet. Nu moeten de vijftien staatshoofden en regeringsleiders een en ander verder invullen, en dan zal blijken of de EU dit jaar leiders heeft die de nodige kwaliteiten en kracht bezitten en een visie uitdragen die verder gaat dan een kortzichtige blik tot aan de nationale grenzen. Bekrompenheid en nieuw nationalisme mogen geen hinderpalen zijn voor de uitbreiding.
De tweede grote uitdaging is de Wereldtop in Johannesburg. Hier moet de EU strijdvaardig en moedig optreden om haar solidariteit met de ontwikkelingslanden te tonen. Daartoe dient ze een wereldwijde overeenkomst met concrete politieke verplichtingen en een precies tijdschema tot stand te brengen, zoals de voorzitter van de Raad heeft meegedeeld. Het zal nodig zijn de VS onder druk te zetten, want de Amerikanen denken blijkbaar dat problemen als honger, armoede en terrorisme met militair optreden opgelost kunnen worden. Financiële steun blijft voorbehouden aan regimes die willoos naar de pijpen van Amerika dansen. Ik hoop dat het Deens voorzitterschap de zaak offensief zal aanpakken en de weg van echte solidariteit met de derde wereld zal kiezen. Dit houdt ook verband met het asiel- en immigratiebeleid van de EU, dat immers niet alleen betrekking heeft op illegale immigratie, zoals men soms lijkt te denken. Het scherpe en negatieve debat over vreemdelingen in sommige landen moet plaats maken voor een gemeenschappelijk Europees beleid dat gestoeld is op humanistische waarden en waarin buitenlanders niet blootgesteld worden aan sociale discriminatie, waarin conventies gerespecteerd worden en waarin de toegang tot Europa voor vluchtelingen of via gezinshereniging niet voorbehouden is aan een hoog opgeleide elite. Wij moeten geen Fort Europa bouwen dat gegrondvest is op de kleinste gemene deler. Wij moeten een samenhang creëren tussen de veelgeprezen globalisering en onze vreemdelingenwetgeving. Alleen met zo'n beleid kan medewerking van het Europees Parlement verwacht worden. Tot slot hoop ik - en ik vertrouw er ook op - dat het Deens voorzitterschap de taken die het te wachten staan zal volbrengen, bij voorkeur in nauwe samenwerking met het Parlement."@nl2
"Senhor Presidente, em primeiro lugar queria agradecer ao senhor Presidente do Conselho, Fogh Rasmussen, pelo programa que apresentou. Será uma Presidência que se distingue de modo essencial das anteriores presidências dinamarquesas. A cooperação foi alargada a um conjunto de áreas, ao que acresce a tarefa principal, salientada por todos, de concluir as negociações com nada menos que dez países candidatos. Recai sobre todos nós uma grande responsabilidade política e moral, e para que possamos levar este navio a bom porto é, naturalmente, necessário que todas as partes tenham vontade para chegar a compromissos. Os países candidatos sujeitaram-se a mudanças de fundo. Fizeram grandes sacrifícios, podendo neste momento, e em relação aos aspectos mais relevantes, declarar-se prontos. A bola está agora principalmente no campo da UE, e considero que a Comissão tomou uma iniciativa muito sensata em relação ao financiamento do primeiro ano do alargamento, que traça uma clara separação entre o alargamento e uma futura reforma agrícola. Considero este aspecto muito sensato. Cabe agora aos quinze Chefes de Governo “entregar a mercadoria”. Iremos ver se a UE vai ter, ao longo destes anos, governantes com a qualidade, força e visão suficiente para ver para além das considerações meramente nacionais. A estreiteza de visão e o neonacionalismo não devem constituir entraves ao desenvolvimento.
O outro grande desafio é a Cimeira Mundial de Joanesburgo e, neste ponto, a UE deve demonstrar, com frontalidade e coragem, a sua solidariedade para com os países em vias de desenvolvimento, liderando a criação do acordo global, tal como foi referido pelo Presidente do Conselho, o qual deverá conter compromissos políticos concretos e um calendário rigoroso. Vai ser necessário exercer uma grande pressão sobre os EUA que, aparentemente, julgam que a fome, a pobreza e o terrorismo podem ser resolvidos pela via militar, e rever o apoio económico aos regimes que, destituídos de vontade própria, se limitam a seguir o guião americano. Espero que a Presidência dinamarquesa adopte uma atitude ofensiva e escolha o caminho de uma verdadeira solidariedade para com o terceiro mundo. Neste ponto verifica-se igualmente uma ligação à política da UE relativa às imigração e aos candidatos a asilo, que não trata apenas da imigração ilegal como, algumas vezes, se poderia ser levado a pensar. O debate ruidoso e negativo sobre os estrangeiros, que tem lugar em determinados países, deve ser substituído por uma política europeia comum, assente na humanidade, em que os estrangeiros não são objecto de discriminação social, onde se respeitam as convenções e onde o acesso à Europa, como refugiado ou no caso do reagrupamento familiar, não está reservado a uma elite com elevado nível de formação. Não devemos erguer uma ”Fortaleza Europa" que assenta no menor denominador comum mas, pelo contrário, criar uma ligação entre a glorificada globalização e a nossa legislação relativa aos estrangeiros. Seguindo uma orientação como esta – mas apenas uma orientação como esta – pode-se esperar uma colaboração positiva por parte do Parlamento Europeu. Quero, com estas palavras, expressar a esperança e a confiança de que a Presidência dinamarquesa vai ser capaz de resolver as tarefas que enfrenta e em muito estreita colaboração com o Parlamento."@pt11
"Herr talman! Först ett tack till rådets ordförande Fogh Rasmussen för det program han har lagt fram. Det blir ett ordförandeskap som i grunden kommer att skilja sig från tidigare danska ordförandeskap. Samarbetet har utvidgats på en lång rad områden och därtill kommer den huvuduppgift som alla har lyft fram, nämligen att föra i hamn förhandlingarna om utvidgningen med inte mindre än tio kandidatländer. Det vilar ett stort politiskt och moraliskt ansvar på oss alla, och om det skall lyckas måste naturligtvis alla parter besitta den nödvändiga viljan att kompromissa. Kandidatländerna har genomgått en omfattande anpassning. De har gjort stora uppoffringar men kan nu i allt väsentligt anse sig redo. Bollen ligger nu i hög grad på Europeiska unionens egen planhalva, och jag tycker att kommissionen har startat med en mycket förnuftig plan för de första årens finansiering av utvidgningen, som tydligt åtskiljer utvidgningen från en framtida jordbruksreform. Det tycker jag är mycket förnuftigt. Det är nu de femton regeringschefernas uppgift att genomföra detta. Nu kommer det att visa sig om Europeiska unionen har statschefer som har de egenskaper och den styrka som så väl behövs, och om de har visioner som sträcker sig utöver kortsiktiga, nationella hänsynstaganden. Trångsynthet och nynationalism får inte lägga hinder i vägen för utvidgningen.
Den andra stora utmaningen är världstoppmötet i Johannesburg. Här skall Europeiska unionen offensivt och modigt visa sin solidaritet med utvecklingsländerna genom att agera främste förespråkare för den globala överenskommelse med konkreta politiska förpliktelser och en exakt tidsplan som rådets ordförande också nämnde. Det kommer att finnas stort behov av att sätta press på Förenta staterna, som till synes tror att svält, fattigdom och terror kan lösas genom militära insatser, och av att garantera ekonomiskt stöd till de regimer som viljelöst dansar efter Förenta staternas pipa. Jag hoppas att det danska ordförandeskapet kommer att vara på offensiven och slå in på vägen till att visa sann solidaritet med tredje världen. Här finns också ett samband med Europeiska unionens asyl- och invandringspolitik, som ju inte enbart handlar om olaglig invandring, vilket man ibland skulle kunna tro. Den falskklingande och negativa invandrardebatten i vissa länder bör bytas ut mot en gemensam europeisk politik som bygger på humanism, där invandrare inte diskrimineras socialt, där konventioner respekteras och där tillträde till Europa som flykting eller som anhörig inte förbehålls en välutbildad elit. Vi skall inte bygga en ”Fästning Europa” som grundar sig på vår minsta gemensamma nämnare, utan tvärtom skapa ett samband mellan den i hög grad lovprisade globaliseringen och vår lagstiftning när det gäller invandrare. Med en sådan inriktning – jag betonar, endast med en sådan inriktning – kan vi förvänta oss en positiv medverkan från Europaparlamentet. Med dessa ord vill jag uttrycka min förväntan och förhoppning om att det danska ordförandeskapet kommer att lösa de förestående uppgifterna, mycket gärna i nära samarbete med Europaparlamentet."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Lund (PSE )."1,12
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples