Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-07-02-Speech-2-039"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20020702.2.2-039"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Mr President, for the Group of the European Liberal, Democrat and Reform Party, the key test of Seville was the agreement on immigration and asylum which elevated discussion beyond the search for cheap newspaper headlines and into the core of the challenge. A casual reader of the newspapers in the run-up to Seville might have believed that the Prime Minister of Spain was playing Don José to Tony Blair's Carmen in a passionate but deadly delusion about using development aid as a weapon in the crackdown on illegal migrants. We, therefore, welcome the success of Prime Minister Verhofstadt and others in redressing the balance of the European Council's draft conclusions. In particular we are pleased that the Council recalled the importance of economic cooperation, free trade, development aid and conflict prevention in tackling the causes of illegal immigration. I applaud the Council's emphasis on providing incentives to developing countries to cooperate in the management of migration flows rather than on suspending development aid for non-cooperation.
However, rather than simply setting new targets for achieving progress on immigration and asylum, Heads of State and Government would do better to stop clogging up the decision-making process with national initiatives and to back Commission proposals under the Community method. That means using qualified majority voting to ensure that decisions can be taken.
Concerning the proposals for reform of the proceedings of the Council, it is all very well for Heads of State and Government to talk about introducing greater transparency into the workings of the Council. However, this will not be achieved merely by allowing cameras into the room for a ritual round-table debate and for the votes. We need to achieve real transparency by giving access to Council documents on the Internet, from when they are first discussed by officials right up to ministerial level. It is disgraceful that Council officials in the Secretariat are refusing to make Room documents and unnumbered documents publicly available.
A rationalisation of the number of Councils is no doubt called for, but it would be far better for this to be done in conjunction – as the President of the Commission said – with similar moves in Parliament and in the Commission so that lines of accountability and responsibility are clear. I am also concerned that the abolition of the Development Council could be seen as a downgrading of the Union's role in development assistance, which must not be allowed to happen.
Following the Barcelona Summit, I warned in this Chamber of the danger of a credibility gap opening up if the ambitious targets set for economic reform were not implemented. In particular I called for progress to be made towards an integrated financial services market. I, therefore, warmly congratulate the Spanish Presidency on securing a deal on the pensions directive – which had been blocked in Council since July of last year – as well as agreement on the market abuse directive, because behind the sound and fury over illegal immigration it is steady progress on technical but vital issues such as these which show the worth of a presidency."@en3
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, for Det Europæiske Liberale og Demokratiske Partis Gruppe udgjorde aftalen om indvandring og asyl, som løftede debatten videre end til en søgen efter billige avisoverskrifter og over til kernen af udfordringen, den afgørende test. En tilfældig avislæser kunne i forbindelse med optakten til topmødet i Sevilla have troet, at den spanske ministerpræsident spillede Don José over for Tony Blairs Carmen i et lidenskabeligt, men dødeligt blændværk om at bruge udviklingsbistand som våben i kampen mod illegale indvandrere. Vi bifalder derfor premierminister Verhofstadts og andres succes med at genoprette balancen i Det Europæiske Råds udkast til konklusioner. Det glæder os navnlig, at Rådet pegede på betydningen af økonomisk samarbejde, frihandel, udviklingsstøtte og konfliktforebyggelse, når det gælder tackling af årsagerne til illegal indvandring. Jeg bifalder den vægt, Rådet lagde på at levere incitamenter til udviklingslandene til at samarbejde om styring af migrationsstrømme frem for at suspendere udviklingsbistanden for manglende samarbejde.
Men frem for blot at fastsætte nye mål for at nå fremskridt om indvandring og asyl ville stats- og regeringscheferne gøre et bedre stykke arbejde, hvis de ophørte med at belaste beslutningsprocessen med nationale initiativer og støttede Kommissionens forslag under fællesskabsmetoden. Det betyder, at man gør brug af afstemninger med kvalificeret flertal for at sikre, at beslutningerne kan træffes.
Hvad angår forslagene om reform af forhandlingerne i Rådet er det helt fint, at stats- og regeringscheferne taler om at indføre større gennemsigtighed i Rådets måde at arbejde på. Det vil imidlertid ikke blive nået blot ved at lade kameraerne komme ind i lokalet til en rituel rundbordsdebat og en række afstemninger. Vi har brug for at nå en reel gennemsigtighed ved at give adgang til Rådets dokumenter på internettet lige fra det tidspunkt, hvor de først drøftes af embedsmændene, og op til ministerplan. Det er skammeligt, at Rådets embedsmænd i Sekretariatet nægter at gøre mødedokumenter og unummererede dokumenter offentligt tilgængelige.
Der er uden tvivl brug for en rationalisering af antallet af rådsmøder, men det ville være meget bedre, hvis dette - som kommissionsformanden sagde - skete samtidig med lignende skridt i Parlamentet og i Kommissionen, således at linjerne med hensyn til ansvarlighed og ansvar er klare. Det bekymrer mig også, at afskaffelsen af Rådet (udviklingssamarbejde) kunne ses som en nedprioritering af Unionens rolle på udviklingsområdet, hvilket ikke må få lov til at ske.
Efter topmødet i Barcelona advarede jeg Parlamentet mod en troværdighedskløft, der ville blive dybere, hvis de ambitiøse mål for den økonomiske reform ikke blev implementeret. Jeg opfordrede navnlig til, at der blev gjort fremskridt mod et integreret marked for finansielle tjenesteydelser. Jeg lykønsker derfor varmt det spanske formandskab, som har sikret en aftale om pensionsdirektivet - som har været blokeret i Rådet siden juli sidste år - såvel som en aftale om direktivet om markedsmisbrug, for bag hele tabernaklet om illegal indvandring er det et støt fremskridt med hensyn til tekniske, men vitale spørgsmål som disse, som viser, hvad et formandskab er værd."@da1
"Herr Präsident, nach Ansicht der Fraktion der Liberalen und Demokratischen Partei Europas stellte die Einigung zur Einwanderungs- und Asylpolitik die Nagelprobe für den Gipfel von Sevilla dar und sorgte dafür, dass sich die Diskussion nicht im Gerangel um billige Schlagzeilen verlief, sondern wirklich zur Sache kam. Im Vorfeld von Sevilla mochte der gelegentliche Zeitungsleser bisweilen den Eindruck gehabt haben, dass der spanische Ministerpräsident in seiner leidenschaftlichen und dabei fatalen Wahnvorstellung bezüglich der Verwendung von Entwicklungshilfe als Waffe im Kampf gegen illegale Einwanderer in die Rolle des Don José mit Tony Blair als Carmen geschlüpft war. Daher freuen wir uns, dass es Ministerpräsident Verhofstadt und anderen gelungen ist, die Ausgewogenheit des Entwurfs der Schlussfolgerungen des Europäischen Rates wiederherzustellen. Vor allem freut uns, dass sich der Rat auf die Bedeutung der wirtschaftlichen Zusammenarbeit, des freien Handels, der Entwicklungshilfe und der Konfliktverhütung bei der Bekämpfung der Ursachen der illegalen Einwanderung besonnen hat. Ich begrüße das Engagement des Rates, Entwicklungsländern Anreize für die Zusammenarbeit bei der Bewältigung der Einwanderungsströme zu geben, anstatt die Entwicklungshilfe im Falle der Verweigerung der Zusammenarbeit auszusetzen.
Anstatt jedoch einfach neue Ziele für weitere Fortschritte in der Einwanderungs- und Asylpolitik zu setzen, täten die Staats- und Regierungschefs besser daran, den Entscheidungsprozess nicht mehr mit einzelstaatlichen Initiativen zu blockieren und die Vorschläge der Kommission nach der Gemeinschaftsmethode zu unterstützen. Das bedeutet, dass wir zur Beschlussfassung mit qualifizierter Mehrheit übergehen müssen, um eine Einigung zu erzielen.
Was die Vorschläge zur Reformierung der Arbeitsweise des Rates angeht, so sind die Aussagen der Staats- und Regierungschefs in Bezug auf eine transparentere Arbeitsweise des Rates ja schön und gut. Es ist aber nicht damit getan, dass man zu den Debatten und Abstimmungen Kameras zulässt. Von wahrer Transparenz kann erst dann die Rede sein, wenn die Dokumente des Rates ins Internet gestellt werden, und zwar von der ersten Diskussion durch Beamte bis hin zu ihrer Diskussion auf Ministerebene. Es ist eine Schande, dass sich Mitarbeiter des Rates weigern, Tischvorlagen und Dokumente ohne offizielle Nummer nicht öffentlich zur Verfügung zu stellen.
Ohne Zweifel ist es notwendig, die Anzahl der Räte zu rationalisieren. Dies sollte jedoch, wie der Kommissionspräsident sagte, in Verbindung mit ähnlichen Maßnahmen im Parlament und in der Kommission erfolgen, damit Aufgaben und Verantwortlichkeiten eindeutig zugeordnet werden können. Sorge bereitet mir zudem, dass die Abschaffung des Entwicklungsrates als eine Zurückstufung der Bedeutung der EU-Entwicklungshilfe verstanden werden könnte. Das dürfen wir nicht zulassen.
Im Anschluss an den Gipfel in Barcelona habe ich hier in diesem Saal davor gewarnt, dass die Glaubwürdigkeit der Union leiden wird, falls es uns nicht gelingt, die ehrgeizigen Wirtschaftsreformziele zu erreichen. Dabei habe ich insbesondere auf die Notwendigkeit weiterer Fortschritte auf dem Weg zu einem einheitlichen Finanzdienstleistungsmarkt verwiesen. Deshalb möchte ich dem spanischen Ratsvorsitz herzlich dazu gratulieren, dass es ihm gelungen ist, eine Einigung über die vom Rat seit Juli des vergangenen Jahres blockierte Rentenrichtlinie sowie über die Richtlinie zum Marktmissbrauch zu erzielen, denn der ganze Rummel um die illegale Einwanderung überdeckt bisweilen die kontinuierlichen Fortschritte, die in anderen wichtigen, jedoch weniger spektakulären Bereichen wie eben diesen erzielt werden und die Aufschluss über die Leistungsfähigkeit eines Ratsvorsitzes geben."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, για την Ομάδα του Ευρωπαϊκού Κόμματος των Φιλελευθέρων, Δημοκρατών και Μεταρρυθμιστών, η κυριότερη δοκιμασία για τη Σεβίλλη ήταν η συμφωνία σχετικά με τη μετανάστευση και το άσυλο, η οποία προκάλεσε συζητήσεις, πέρα από την αναζήτηση φτηνών επικεφαλίδων στις εφημερίδες, στον ίδιο τον πυρήνα της πρόκλησης. Ένας τυχαίος αναγνώστης των εφημερίδων τις παραμονές του Συμβουλίου της Σεβίλλης θα μπορούσε να πιστέψει ότι ο Πρωθυπουργός της Ισπανίας έπαιζε τον ρόλο του Δον Χοσέ στην Κάρμεν του Τόνυ Μπλερ, σε μια παθιασμένη αλλά φονική αυταπάτη σχετικά με τη χρήση της αναπτυξιακής βοήθειας ως όπλο για την πάταξη της λαθρομετανάστευσης. Επομένως, χαιρετίζουμε την επιτυχία του Πρωθυπουργού Verhofstadt και άλλων στην αποκατάσταση της ισορροπίας του σχεδίου συμπερασμάτων του Ευρωπαϊκού Συμβουλίου. Ιδιαίτερα, είμαστε ικανοποιημένοι που το Συμβούλιο υπενθύμισε τη σπουδαιότητα της οικονομικής συνεργασίας, του ελεύθερου εμπορίου, της αναπτυξιακής βοήθειας και της πρόληψης των συγκρούσεων στην αντιμετώπιση των αιτιών της λαθρομετανάστευσης. Επικροτώ το γεγονός ότι το Συμβούλιο δίνει μεγαλύτερη έμφαση στην παροχή κινήτρων για τη συνεργασία των αναπτυσσόμενων χωρών στη διαχείριση των μεταναστευτικών κυμάτων και όχι στην αναβολή της αναπτυξιακής βοήθειας για μη συνεργασία.
Ωστόσο, αντί να θέτουν απλώς νέους στόχους για την επίτευξη προόδου σχετικά με τη μετανάστευση και το άσυλο, οι αρχηγοί κρατών και κυβερνήσεων θα έπρεπε να σταματήσουν να παρεμποδίζουν τη διαδικασία λήψης αποφάσεων με εθνικές πρωτοβουλίες και να υποστηρίξουν τις προτάσεις της Επιτροπής στο πλαίσιο της κοινοτικής μεθόδου. Αυτό συνεπάγεται τη διεξαγωγή ψηφοφοριών με ειδική πλειοψηφία, ώστε να διασφαλιστεί η δυνατότητα λήψης αποφάσεων.
Όσον αφορά τις προτάσεις μεταρρύθμισης των διαδικασιών του Συμβουλίου, θα ήταν πολύ καλό να συζητήσουν οι αρχηγοί κρατών και κυβερνήσεων για την καθιέρωση μεγαλύτερης διαφάνειας στις εργασίες του Συμβουλίου. Ωστόσο, αυτό δεν θα επιτευχθεί επιτρέποντας απλώς στις κάμερες να παρευρίσκονται στην αίθουσα κατά τη διάρκεια μιας τυπικής συζήτησης στρογγυλής τραπέζης και κατά τη διάρκεια των ψηφοφοριών. Πρέπει να επιτύχουμε πραγματική διαφάνεια, παρέχοντας πρόσβαση στα έγγραφα του Συμβουλίου στο Διαδίκτυο, από τη στιγμή που συζητούνται για πρώτη φορά από υπαλλήλους μέχρι το υπουργικό επίπεδο. Είναι επονείδιστο το γεγονός ότι οι υπάλληλοι του Συμβουλίου στη Γραμματεία αρνούνται τη δημοσιοποίηση εγγράφων συνεδριάσεων και μη αριθμημένων εγγράφων.
Αναμφίβολα, απαιτείται εκλογίκευση του αριθμού των Συμβουλίων, αλλά θα ήταν πολύ καλύτερο να γίνει αυτό από κοινού – όπως είπε ο Πρόεδρος της Επιτροπής – με παρόμοιες κινήσεις από το Κοινοβούλιο και την Επιτροπή, ώστε να είναι σαφείς οι γραμμές αξιοπιστίας και υπευθυνότητας. Ανησυχώ, επίσης, για το γεγονός ότι η κατάργηση του Συμβουλίου Ανάπτυξης θα μπορούσε να θεωρηθεί υποβάθμιση του ρόλου της Ένωσης στην αναπτυξιακή βοήθεια, κάτι το οποίο δεν πρέπει να επιτραπεί.
Μετά τη Σύνοδο Κορυφής της Βαρκελώνης, προειδοποίησα από αυτό το βήμα για τον κίνδυνο αναξιοπιστίας εάν δεν επιτυγχάνονταν οι φιλόδοξοι στόχοι που τέθηκαν για την οικονομική μεταρρύθμιση. Ιδιαίτερα, απηύθυνα έκκληση για την επίτευξη προόδου προς μια ολοκληρωμένη αγορά οικονομικών υπηρεσιών. Επομένως, συγχαίρω θερμά την ισπανική Προεδρία για την επίτευξη συμφωνίας όσον αφορά την οδηγία για τις συντάξεις – η οποία εμποδιζόταν στο Συμβούλιο από τον περασμένο Ιούλιο –, όπως επίσης και για τη συμφωνία όσον αφορά την οδηγία για καταχρηστικές πρακτικές στην αγορά, διότι, πίσω από τον θόρυβο και το πάθος για τη λαθρομετανάστευση, βρίσκεται η σταθερή πρόοδος σε τεχνικά αλλά ζωτικά θέματα, όπως αυτά που αποδεικνύουν την αξία μιας Προεδρίας."@el8
"(EN) Señor Presidente, para el Grupo de Liberales, Demócratas y Reformistas europeos, la prueba de fuego de Sevilla fue el acuerdo sobre inmigración y asilo, que elevó el nivel del debate por encima de la búsqueda de titulares de tabloides y fue directamente al quid de la cuestión. Un lector ocasional de la prensa en vísperas de la Cumbre de Sevilla podría haber creído que el Presidente español interpretaba a Don José en la
de Tony Blair, en un engaño apasionado, pero mortal sobre la utilización de la ayuda al desarrollo como arma en la ofensiva contra los inmigrantes ilegales. Por ello, acogemos con satisfacción el éxito del Primer Ministro Verhofstadt, entre otros, en el restablecimiento del equilibrio del proyecto de conclusiones del Consejo Europeo. Nos complace, en particular, que el Consejo haya recordado la importancia de la cooperación económica, el libre mercado, la ayuda al desarrollo y la prevención de conflictos como medidas para atajar las causas de la inmigración ilegal. Aplaudo que el Consejo haya hecho hincapié en incentivar a los países en desarrollo para que cooperen en la gestión de los flujos migratorios, en vez de en suspender la ayuda al desarrollo si no cooperan.
No obstante, en vez de limitarse a fijar nuevos objetivos para poder avanzar en el tema de la inmigración y el asilo, los Jefes de Estado y de Gobierno deberían dejar de obstruir el proceso de toma de decisiones con iniciativas nacionales y respaldar las propuestas de la Comisión según el método comunitario. Es decir, hacer uso de la votación por mayoría cualificada para garantizar la toma de decisiones.
Respecto a las propuestas de reformas de los procedimientos del Consejo, está muy bien que los Jefes de Estado y de Gobierno hablen de introducir mayor transparencia en las funciones del Consejo. No obstante, esto no se logrará sólo con permitir la entrada de cámaras en la sala para un debate de mesa redonda ritual y para las votaciones. Debemos lograr una transparencia real a través del acceso a los documentos del Consejo en Internet, desde que los funcionarios tratan sobre ellos por primera vez, hasta que alcanzan el nivel ministerial. Es vergonzoso que los funcionarios de la Secretaría del Consejo se nieguen a publicar documentos de Sala y documentos no numerados.
Existe la necesidad evidente de racionalizar el número de Consejos, pero sería mucho mejor que eso se hiciera en conjunción – como ha dicho el Presidente de la Comisión – con la introducción de medidas similares en el Parlamento y la Comisión, para que se sepa con claridad quién tiene el control y la responsabilidad. También me preocupa que la abolición del Consejo de Desarrollo se vea como un deterioro del papel de la Unión en la ayuda al desarrollo, algo que no podemos permitir que ocurra.
Después de la Cumbre de Barcelona advertí a esta Asamblea del peligro de que se abriera una brecha en su credibilidad si no se cumplían los ambiciosos objetivos para la reforma económica. Pedí, en particular, progreso hacia un mercado integrado de servicios financieros. Por consiguiente, felicito cordialmente a la Presidencia española por conseguir el acuerdo sobre la directiva de las pensiones – que permanecía bloqueada en el Consejo desde julio del año pasado – así como el acuerdo sobre la directiva relativa a los abusos del mercado, porque tras el ruido y el fragor sobre la inmigración ilegal, el progreso uniforme en asuntos técnicos, pero de vital importancia, como éstos es lo que demuestra la valía de una Presidencia."@es12
"Arvoisa puhemies, Euroopan liberaali- ja demokraattipuolueen ryhmälle Sevillan avainkysymykseksi muodostui päätös maahanmuutosta ja turvapaikasta, joka nostatti keskustelua, jossa ei tavoiteltu sanomalehtien pääotsikoita vaan pureuduttiin haasteen ytimeen. Satunnainen sanomalehtien lukija uskoi ehkä Sevillan kokouksen valmistelun aikaan, että Espanjan pääministeri hoiti Don Josén roolin Tony Blairin Carmenissa intohimoisen mutta kohtalokkaan harhakuvitelman vallassa kehitysavun käyttämisestä aseena laittoman maahanmuuton torjunnassa. Me onnittelemme näin ollen pääministeri Verhofstadtin ja muiden onnistumista tasapainon palauttamiseksi Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnokseen. Panimme erittäin tyytyväisinä merkille, että neuvosto muistutti talousyhteistyön, vapaakaupan, kehitysavun ja konfliktineston merkityksestä, kun puututaan laittoman maahanmuuton syihin. Onnittelen neuvoston päätöstä korostaa kehitysmaiden kannustamista yhteistyöhön muuttovirtojen hallinnassa sen sijaan, että kehitysapua alettaisiin perua kehitysmaiden kieltäytyessä yhteistyöstä.
Sen sijaan, että asetetaan pelkästään uusia tavoitteita maahanmuutto- ja turvapaikkakysymyksissä edistymiselle, valtion- ja hallitusten päämiehet voisivat pikemminkin lakata estämästä päätöksentekoprosessia kansallisten aloitteiden avulla ja tukea komission ehdotuksia yhteisömenettelyn yhteydessä. Tämä tarkoittaa määräenemmistöpäätösten käyttämistä, jotta varmistetaan, että päätöksiä voidaan tehdä.
Neuvoston menettelytapojen uudistamista koskevien ehdotusten osalta oli erittäin paikallaan, että valtion- ja hallitusten päämiehet keskustelivat neuvoston työskentelyn avoimuuden lisäämisestä. Avoimuutta ei kuitenkaan saavuteta pelkästään sallimalla kuvaaminen huoneessa, jossa käydään pyöreän pöydän keskustelut ja äänestetään. Meidän on saavutettava todellinen avoimuus julkaisemalla neuvoston asiakirjat Internetissä ensimmäisistä virkamiesten keskusteluista ministeritason neuvotteluihin saakka. On häpeällistä, että neuvoston sihteeristön virkamiehet kieltäytyvät tekemästä kokousasiakirjoista ja numeroimattomista asiakirjoista julkisia.
Neuvostojen lukumäärän järkeistämistä vaaditaan epäilemättä, mutta olisi paljon parempi, jos järkeistäminen toteutettaisiin – kuten komission puheenjohtaja totesi – yhdessä samanlaisten parlamentissa ja komissiossa suoritettavien toimien kanssa, jotta tilivelvollisuuden ja vastuun rajat ovat selkeät. Olen samoin huolissani siitä, että kehitysyhteistyöneuvoston lakkauttaminen voitaisiin nähdä unionin aseman heikentämisenä kehitysyhteistyössä. Tätä ei voi antaa tapahtua.
Barcelonan huippukokouksen jälkeen varoitin täällä parlamentissa, että uskon puute on vaarassa vallata alaa, ellei talousuudistukselle asetettuja kunnianhimoisia tavoitteita toteutettaisi. Erityisesti vaadin edistymistä kohti rahoituspalveluiden yhtenäismarkkinoita. Kiitän näin ollen lämpimästi puheenjohtajavaltio Espanjaa siitä, että se varmisti sopimuksen eläkkeitä koskevasta direktiivistä – joka oli juuttunut neuvostoon viime vuoden heinäkuusta lähtien – sekä sovun markkinoiden väärinkäyttöä koskevasta direktiivistä, koska laittoman maahanmuuton nostattaman kohun suojissa tasainen edistyminen tällaisissa teknisissä mutta elintärkeissä kysymyksissä osoittaa puheenjohtajuuden arvon."@fi5
"Monsieur le Président, pour le groupe du parti européen des libéraux démocrates et réformateurs, le test essentiel de Séville était l'accord sur l'immigration et l'asile, qui a élevé la discussion en l'éloignant de la chasse aux grands titres des journaux bon marché et en la portant au cœur du défi. Un lecteur de journaux peu attentif aurait pu croire, lors de la préparation de Séville, que le Premier ministre espagnol jouait Don José face à Tony Blair en Carmen dans un mirage passionné mais mortel visant à utiliser l'aide au développement comme une arme dans les mesures de lutte contre l'immigration clandestine. C'est pourquoi nous nous réjouissons que le Premier ministre Verhofstadt et d'autres aient réussi à rétablir l'équilibre des projets de conclusions du Conseil européen. En particulier, nous sommes heureux que le Conseil ait rappelé l'importance de la coopération économique, du libre échange, de l'aide au développement et de la prévention des conflits pour s'attaquer aux causes de l'immigration clandestine. J'applaudis l'insistance du Conseil à offrir aux pays en développement des mesures incitatives afin qu'ils coopèrent à la gestion des flux migratoires plutôt qu'à suspendre l'aide au développement en cas de non-coopération.
Cependant, au lieu de simplement fixer de nouveaux objectifs pour enregistrer des progrès en matière d'immigration et d'asile, les chefs d'État et de gouvernement feraient mieux de cesser de bloquer le processus décisionnel avec des initiatives nationales et de soutenir les propositions de la Commission selon la méthode communautaire. Cela implique le recours au vote à la majorité qualifiée pour garantir que des décision peuvent être prises.
Concernant les propositions de réforme des procédures du Conseil, il est bon que les chefs d'État et de gouvernement parlent d'introduire davantage de transparence dans les travaux du Conseil. Mais cela ne se fera pas en laissant simplement entrer des caméras dans la salle pour un débat en rituelle table ronde et pour les votes. Nous devons atteindre une réelle transparence en donnant accès aux documents du Conseil sur l'internet, depuis le moment où ils commencent à être discutés par les fonctionnaires et jusqu'au niveau ministériel. Il est honteux que des fonctionnaires du Conseil au sein du Secrétariat refusent de rendre accessibles au public les documents de séance et les documents non numérotés.
Une rationalisation du nombre de Conseils est sans nul doute nécessaire, mais il serait bien mieux que cela se fasse - comme l'a dit le président de la Commission - parallèlement à des démarches semblables au sein du Parlement et de la Commission de telle sorte que les responsabilités et l'obligation de rendre compte soient claires. Je crains aussi que l'abolition du Conseil "développement" puisse être perçue comme une restriction du rôle de l'Union dans l'assistance au développement, et on ne peut accepter que cela se produise.
À la suite du sommet de Barcelone, j'ai prévenu cette Assemblée du danger d'une perte de crédibilité si les ambitieux objectifs fixés pour la réforme économique n'étaient pas mis en œuvre. En particulier, j'ai invité à réaliser des progrès vers un marché intégré des services financiers. Aussi, je félicite de tout cœur la présidence espagnole, qui a dégagé un accord sur la directive relatives aux pensions - laquelle était bloquée en Conseil depuis le mois de juillet de l'année passée - ainsi qu'un accord sur la directive sur les abus de marché, parce que, derrière le bruit et la fureur concernant l'immigration clandestine, c'est le progrès solide dans des matières techniques mais vitales telles que celles-ci qui montre la valeur d'une présidence."@fr6
"Signor Presidente, per il gruppo dei liberali, democratici e riformatori europei, il banco di prova di Siviglia è stato l’accordo sull’immigrazione e l’asilo che ha elevato la discussione oltre la ricerca di facili titoli di giornale per arrivare alla sostanza della sfida. Nei giorni che hanno preceduto il Vertice di Siviglia il lettore occasionale di quotidiani può aver creduto che il Primo Ministro spagnolo stesse recitando la parte di Don José alla Carmen /Tony Blair, nell’appassionata ma mortale illusione di utilizzare l’aiuto allo sviluppo come arma per imporre un giro di vite agli immigranti clandestini. Pertanto accogliamo con favore il successo del Primo Ministro Verhofstadt e di altri, che hanno saputo ristabilire l’equilibrio nel progetto di conclusioni del Consiglio. In particolare siamo lieti che il Consiglio abbia richiamato l’importanza della cooperazione economica, del libero commercio, dell’aiuto allo sviluppo e della prevenzione dei conflitti nell’affrontare le cause dell’immigrazione clandestina. Plaudo all’enfasi posta dal Consiglio sugli incentivi da offrire ai paesi in via di sviluppo affinché essi cooperino nella gestione dei flussi migratori, piuttosto che sull’interruzione dell’aiuto allo sviluppo in caso di mancata cooperazione.
Tuttavia, piuttosto che limitarsi semplicemente a fissare nuovi obiettivi per raggiungere progressi in materia d’asilo e immigrazione, i Capi di Stato e di governo farebbero meglio a non intasare il processo decisionale con iniziative nazionali e a sostenere la Commissione secondo il metodo comunitario. Ciò significa ricorrere al voto a maggioranza qualificata per garantire che le decisioni siano approvate.
In merito alle proposte relative alla riforma del Consiglio, va benissimo che i Capi di Stato e di governo parlino di introdurre una maggiore trasparenza nei lavori del Consiglio. Tuttavia, ciò non si potrà ottenere semplicemente consentendo l’accesso alle telecamere nelle sale per un rituale “giro di tavola” e per le votazioni. Occorre ottenere una reale trasparenza, concedendo accesso ai documenti del Consiglio via Internet, da quando sono messi per la prima volta in discussione a livello di funzionari fino al livello ministeriale. E’ una pessima cosa che i funzionari del Consiglio nel Segretariato rifiutino di rendere pubblici i documenti di seduta e i documenti che non recano un codice di numerazione.
Senza dubbio è necessario razionalizzare il numero di Consigli, ma sarebbe molto meglio farlo congiuntamente – come ha affermato il Presidente della Commissione – a misure simili da parte del Parlamento e della Commissione, di modo che siano chiare le linee di controllo e di responsabilità. Mi preoccupa altresì che l’abolizione del Consiglio “Sviluppo” possa essere interpretata come una degradazione del ruolo dell’Unione nell’assistenza allo sviluppo, e non dobbiamo consentire che ciò accada.
Dopo il Vertice di Barcellona avevo ammonito quest’Aula in merito ai pericoli di un vuoto di credibilità se gli ambiziosi obiettivi di riforma economica non venissero realizzati. In particolare avevo sollecitato che si compissero progressi verso l’integrazione dei mercati dei servizi finanziari. Pertanto, mi congratulo calorosamente con la Presidenza spagnola per aver assicurato l’accordo sulla direttiva pensioni – che era bloccata al Consiglio dal luglio dell’anno scorso - come pure l’intesa sulla direttiva relativa agli abusi di mercato, poiché al di là della furia rutilante sull’immigrazione clandestina il valore di una Presidenza si vede dai costanti progressi su questioni tecniche ma vitali come queste."@it9
"Mr President, for the Group of the European Liberal, Democrat and Reform Party, the key test of Seville was the agreement on immigration and asylum which elevated discussion beyond the search for cheap newspaper headlines and into the core of the challenge. A casual reader of the newspapers in the run-up to Seville might have believed that the Prime Minister of Spain was playing Don José to Tony Blair's Carmen in a passionate but deadly delusion about using development aid as a weapon in the crackdown on illegal migrants. We, therefore, welcome the success of Prime Minister Verhofstadt and others in redressing the balance of the European Council's draft conclusions. In particular we are pleased that the Council recalled the importance of economic cooperation, free trade, development aid and conflict prevention in tackling the causes of illegal immigration. I applaud the Council's emphasis on providing incentives to developing countries to cooperate in the management of migration flows rather than on suspending development aid for non-cooperation.
However, rather than simply setting new targets for achieving progress on immigration and asylum, Heads of State and Government would do better to stop clogging up the decision-making process with national initiatives and to back Commission proposals under the Community method. That means using qualified majority voting to ensure that decisions can be taken.
Concerning the proposals for reform of the proceedings of the Council, it is all very well for Heads of State and Government to talk about introducing greater transparency into the workings of the Council. However, this will not be achieved merely by allowing cameras into the room for a ritual round-table debate and for the votes. We need to achieve real transparency by giving access to Council documents on the Internet, from when they are first discussed by officials right up to ministerial level. It is disgraceful that Council officials in the Secretariat are refusing to make Room documents and unnumbered documents publicly available.
A rationalisation of the number of Councils is no doubt called for, but it would be far better for this to be done in conjunction – as the President of the Commission said – with similar moves in Parliament and in the Commission so that lines of accountability and responsibility are clear. I am also concerned that the abolition of the Development Council could be seen as a downgrading of the Union's role in development assistance, which must not be allowed to happen.
Following the Barcelona Summit, I warned in this Chamber of the danger of a credibility gap opening up if the ambitious targets set for economic reform were not implemented. In particular I called for progress to be made towards an integrated financial services market. I, therefore, warmly congratulate the Spanish Presidency on securing a deal on the pensions directive – which had been blocked in Council since July of last year – as well as agreement on the market abuse directive, because behind the sound and fury over illegal immigration it is steady progress on technical but vital issues such as these which show the worth of a presidency."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, voor de Fractie van de Europese Liberale en Democratische Partij was de belangrijkste test van Sevilla de overeenstemming over immigratie en asiel die de discussie uittilde boven een jacht naar goedkope krantenkoppen en deze tot de kern van het probleem deed komen. Een oppervlakkige krantenlezer heeft in de aanloop naar Sevilla misschien gedacht dat de premier van Spanje Don José speelde met Tony Blair als Carmen in een gepassioneerde maar dodelijke waanvoorstelling over het gebruik van ontwikkelingshulp als wapen in het optreden tegen illegale migranten. We verwelkomen daarom het succes van premier Verhofstadt en anderen in het herstellen van het evenwicht in de ontwerpconclusies van de Europese Raad. We zijn in het bijzonder verheugd dat de Raad herinnert aan het belang van economische samenwerking, vrije handel, ontwikkelingshulp en conflictpreventie in de aanpak van de oorzaken van illegale immigratie. Ik juich toe dat de Raad nadruk legt op het bieden van stimulansen aan ontwikkelingslanden om samen te werken bij het beheer van de migratiestromen, in plaats van nadruk op het opschorten van ontwikkelingshulp indien niet wordt meegewerkt.
In plaats van eenvoudigweg nieuwe streefcijfers vast te stellen voor het boeken van vooruitgang op het gebied van immigratie en asiel, zouden de staatshoofden en regeringsleiders er echter beter aan doen het besluitvormingsproces niet langer te verstoppen met nationale initiatieven en de voorstellen van de Commissie volgens de communautaire methode te steunen. Dat betekent besluitvorming met gekwalificeerde meerderheid van stemmen, zodat er besluiten kunnen worden genomen.
Wat betreft de voorstellen voor hervorming van de werkzaamheden van de Raad, is het allemaal goed en wel dat de staatshoofden en regeringsleiders het hebben over het invoeren van meer transparantie in het functioneren van de Raad. Die wordt echter niet bereikt door alleen maar camera's in de zaal toe te laten voor een ritueel rondetafeldebat en voor de stemmingen. We moeten echte transparantie bereiken door de documenten van de Raad op internet toegankelijk te maken, vanaf het moment dat ze voor het eerst door ambtenaren worden besproken, tot het ministerieel niveau. Het is schandelijk dat ambtenaren van het Secretariaat van de Raad weigeren om vergaderdocumenten en ongenummerde documenten openbaar te maken.
Een rationalisatie van het aantal Raden is zeker nodig, maar het zou veel beter zijn als dit zou gebeuren samen met – zoals de voorzitter van de Commissie heeft gezegd – vergelijkbare maatregelen in het Parlement en in de Commissie, zodat de verantwoordelijkheids- en aansprakelijkheidslijnen duidelijk zijn. Ik maak me ook zorgen dat de afschaffing van de Ontwikkelingsraad zou kunnen worden gezien als een verkleining van de rol van de Unie in de ontwikkelingshulp, wat we niet mogen laten gebeuren.
Na de Top van Barcelona heb ik in deze Vergadering gewaarschuwd voor het gevaar dat er een barst in de geloofwaardigheid zou kunnen ontstaan als de ambitieuze doelstellingen die voor de economische hervormingen zijn gesteld, niet ten uitvoer zouden worden gebracht. In het bijzonder heb ik opgeroepen om te werken aan een geïntegreerde markt voor financiële diensten. Ik feliciteer het Spaans voorzitterschap van harte met het bereiken van overeenstemming over de richtlijn inzake de bedrijfspensioenfondsen – die sinds juli van afgelopen jaar in de Raad was geblokkeerd – en overeenstemming over de richtlijn betreffende marktmisbruik, omdat, achter het geraas en gebral over illegale immigratie, het de gestage voortgang op technische maar vitale punten zoals deze is die de waarde van een voorzitterschap laten zien."@nl2
"Senhor Presidente, para o Grupo ELDR, o teste fundamental de Sevilha era o acordo sobre a imigração e o asilo, que elevava a discussão para lá da procura de parangonas para os jornais sensacionalistas, centrando-a no verdadeiro desafio em causa. Um leitor menos atento de um jornal, nos dias que antecederam Sevilha, poderia pensar que o Primeiro-Ministro espanhol iria desempenhar o papel de Don José relativamente à “Carmen” Tony Blair, numa apaixonada, mas mortal, desilusão quanto à utilização da ajuda ao desenvolvimento como arma na luta contra a imigração ilegal. Por conseguinte, congratulamo-nos com o êxito do Primeiro-Ministro Verhofstadt e outros no restabelecimento do equilíbrio no projecto de Conclusões do Conselho Europeu. Congratulamo-nos, em especial, com o facto de o Conselho ter recordado a importância da cooperação económica, do comércio livre, da ajuda ao desenvolvimento e da prevenção de conflitos para a abordagem das causas da imigração ilegal. Apraz-me que o Conselho tenha colocado a ênfase na concessão de incentivos aos países em vias de desenvolvimento para que cooperem na gestão dos fluxos migratórios, em vez de a colocar na suspensão da ajuda ao desenvolvimento por falta de cooperação.
Contudo, em vez de fixar simplesmente novas metas para a consecução de progressos no domínio da imigração e do asilo, os Chefes de Estado e de Governo fariam melhor em deixar de entravar o processo decisório com iniciativas nacionais e em passar a apoiar as propostas da Comissão ao abrigo do método comunitário. Isso significa utilizar a votação por maioria qualificada para garantir que possam ser tomadas decisões.
No que se refere às propostas de reforma dos procedimentos do Conselho, fica muito bem aos Chefes de Estado e de Governo fazer referência à introdução de maior transparência nos trabalhos do Conselho. No entanto, para isso não basta permitir que as câmaras entrem na sala para registarem o habitual debate em mesa-redonda e as votações. É preciso que consigamos uma transparência real, permitindo o acesso aos documentos do Conselho através da Internet, desde a sua primeira discussão pelos altos funcionários até aos debates a nível ministerial. É lamentável que os altos funcionários do Secretariado do Conselho se recusem a tornar públicos documentos de trabalho e documentos não classificados.
É obviamente pertinente uma redução do número de Conselhos, mas seria muito melhor que isso fosse feito em conjunção – como referiu o Presidente da Comissão – com medidas semelhantes no Parlamento e na Comissão, para que fiquem claras as linhas da responsabilidade e da responsabilização. Preocupa-me também que a abolição do Conselho “Desenvolvimento” possa ser vista como uma despromoção do papel da União na ajuda ao desenvolvimento, o que não poderemos deixar que aconteça.
Na sequência da Cimeira de Barcelona, chamei a atenção desta assembleia para o perigo de se gerar um fosso de credibilidade, caso não sejam atingidas as metas ambiciosas fixadas para a reforma económica. Exortei, em especial, a que se realizassem progressos com vista a um mercado integrado de serviços financeiros. Por conseguinte, felicito calorosamente a Presidência espanhola pela consecução de um acordo no que respeita à Directiva relativa às pensões –bloqueada no Conselho desde Julho do ano passado -, bem como à Directiva relativa ao abuso de posições dominantes, porque, para lá de toda a celeuma em torno da imigração ilegal, é na consecução de progressos sólidos em questões técnicas mas vitais como estas que fica patente a valia de uma Presidência."@pt11
"Herr talman! För Europeiska, liberala, demokratiska och reformistiska partiets grupp var det viktigaste testet för toppmötet i Sevilla överenskommelsen om invandrings- och asylfrågorna, vilken lyfte upp diskussionen över sökandet efter billiga tidningsrubriker, och fick den att handla om utmaningens kärnpunkt. En läsare som har tittat flyktigt i tidningarna under inledningen till toppmötet kan ha trott att Spaniens premiärminister spelade Don José och Tony Blair spelade Carmen i ett passionerat men dödligt bländverk om hur man använder utvecklingsbistånd som ett vapen i angreppen på olagliga migranter. Vi välkomnar därför premiärminister Verhofstadts och andras framgångar när det gäller att återställa balansen i Europeiska rådets möjliga slutsatser. Vi är särskilt nöjda att rådet kom ihåg betydelsen av ekonomiskt samarbete, frihandel, utvecklingsbistånd och konfliktförebyggande när man nu skall ta itu med orsakerna till olaglig invandring. Jag välkomnar rådets betoning på tillhandahållande av incitament för att få utvecklingsländerna att samarbeta när det rör hanteringen av migrationsströmmar i stället för på upphävande av utvecklingsstöd p.g.a. icke-samarbete.
I stället för att bara sätta nya mål för att nå framsteg när det gäller invandrings- och asylfrågor skulle det vara bättre om stats- och regeringscheferna slutade att hämma beslutsprocessen med nationella initiativ och stödde kommissionens förslag enligt gemenskapsmetoden. Detta innebär användning av omröstning med kvalificerad majoritet för att se till att man kan fatta beslut.
Rörande förslagen till reformering av rådets förfaranden är det naturligtvis bra att stats- och regeringscheferna talar om att införa en större insyn i rådets arbete. Detta kommer emellertid inte att uppnås bara genom att tillåta kameror i rummet under en rituell rundabordsdiskussion och under omröstningar. Vi måste åstadkomma en verklig insyn genom att ge tillgång till rådets handlingar på Internet, från tidpunkten då tjänstemännen börjar diskutera dem och ända upp på ministernivå. Det är skandalöst att tjänstemän i rådets kansli vägrar att offentliggöra möteshandlingar och andra oräkneliga handlingar.
En rationalisering av antalet råd är utan tvekan behövlig, men det skulle vara mycket bättre om detta skedde i samverkan – som kommissionens ordförande sade – med liknande åtgärder i parlamentet och kommissionen, så att gången när det gäller ansvar och vem man kan ställa till svars är tydlig. Det oroar mig också att avskaffandet av rådet (utvecklingssamarbete) kan betraktas som en nedgradering av unionens roll när det handlar om utvecklingsbistånd som vi inte får låta ske.
Efter toppmötet i Barcelona varnade jag kammaren för risken att det skulle uppstå trovärdighetsproblem om de ambitiösa målen som fastställdes för den ekonomiska reformen inte genomfördes. Jag uppmanade särskilt till att man skulle göra framsteg i riktning mot en integrerad marknad för finansiella tjänster. Jag gratulerar därför varmt det spanska ordförandeskapet till att det har säkrat en överenskommelse om pensionsdirektivet – som blockerats i rådet sedan juli i fjol – och till en överenskommelse om direktivet om marknadsmissbruk, därför att bakom uppståndelsen i samband med olaglig invandring är det en bestämd utveckling för tekniska men viktiga frågor som visar ett ordförandeskaps värde."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(Aplausos)"12,11
"(Applause)"10,10,3
"Carmen"12
"Watson (ELDR )."10,3,12
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples