Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-06-11-Speech-2-338"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20020611.7.2-338"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
".
A elaboração do presente relatório teve origem nos processos instruídos pelos tribunais italianos contra certas pessoas que são deputados ao Parlamento Europeu. No âmbito desses processos, algumas disposições relativas às imunidades não foram respeitadas, uma vez que não foram as autoridades italianas que solicitaram ao PE a apreciação sobre o levantamento - ou não - de imunidade, mas os próprios interessados. A dificuldade consistia, pois, em saber se o PE podia considerar que foi de facto consultado sobre a matéria, posto que o artigo 6º do seu Regimento exige um pedido dirigido ao Presidente [do PE] pelas autoridades competentes de um Estado-Membro. Precise-se que, nos processos em causa, foram os deputados interessados quem dirigiu esses pedidos ao Parlamento em virtude da prática italiana segundo a qual, quando se coloca a questão do levantamento de imunidade de um deputado no âmbito de um processo judicial, compete a este submeter a questão à Assembleia a que pertence. É neste quadro que o relator sugeriu um procedimento específico que não visa substituir o pedido de levantamento de imunidade dirigido pela autoridade nacional competente como previsto no artigo 6º do Regimento, mas evitar que, na ausência formal de um tal pedido, as jurisdições nacionais pudessem não ter em conta a protecção reconhecida aos deputados do Parlamento Europeu. O procedimento sugerido pelo relator merece total apoio, tratando-se na verdade da melhor forma de agir face às lacunas dos textos em vigor. Só uma reforma de fundo, como a sugerida em parte do relatório DUFF - apreciado e votado no mesmo dia -, dá resposta completa e estruturada a este tipo de problemas."@pt11
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Denne betænkning har som baggrund italienske domstoles retsforfølgning af medlemmer af Europa-Parlamentet, hvor visse bestemmelser om immunitet ikke er blevet overholdt, da det ikke var de italienske myndigheder, der anmodede Europa-Parlamentet om at tage stilling til ophævelse af immunitet, men de pågældende medlemmer selv. Problemet var derfor, om Europa-Parlamentet med rette kunne mene at være blevet hørt i sagen, eftersom artikel 6 i dets forretningsorden fastsætter, at medlemsstaternes myndigheder skal rette henvendelse til Europa-Parlamentets formand. Det skal bemærkes, at det i de givne tilfælde netop var medlemmerne selv, der rettede anmodning til Parlamentet på grund af den italienske praksis om, at det, når spørgsmålet om ophævelse af immunitet opstår, er den folkevalgte, der skal indbringe det for den forsamling, som vedkommende tilhører. Det er på denne baggrund, at ordføreren har foreslået en særlig procedure, der ikke skal træde i stedet for anmodning om ophævelse af immunitet fra kompetent national myndighed ifølge forretningsordenens artikel 6, men undgå, at det formelle fravær af en sådan anmodning medfører, at de nationale retsmyndigheder ikke anerkender den beskyttelse, som Europa-Parlamentets medlemmer nyder. Den procedure, som ordføreren foreslår, bør finde støtte fra alle sider, da det er den bedste fremgangsmåde ud fra den gældende teksts lakuner. Kun en dybtgående reform, som den, der skitseres i Duff-betænkningen - der var til debat og afstemning samme dag - kan give en dækkende og systematisk løsning på denne type problemer."@da1
".
Ausgangspunkt für die Erarbeitung des vorliegenden Berichts waren Verfahren, die von italienischen Gerichten gegen bestimmte Personen eingeleitet wurden, die Abgeordnete des Europäischen Parlaments sind. Bei diesen Verfahren wurden einige Vorschriften zur Immunität nicht eingehalten, denn nicht die italienischen Behörden haben beim EP die Prüfung der Aufhebung - oder Aufrechterhaltung - der Immunität beantragt, sondern die betreffenden Personen selbst. Die Schwierigkeit bestand also darin, ob das EP den Standpunkt vertreten konnte, dass es in dieser Angelegenheit tatsächlich konsultiert wurde, obwohl Artikel 6 seiner Geschäftsordnung einen von den zuständigen Behörden eines Mitgliedstaats an den Präsidenten (des EP) gerichteten Antrag verlangt. Man muss konkretisieren, dass es bei den fraglichen Verfahren die betreffenden Abgeordneten waren, die diese Anträge an das Parlament aufgrund der italienischen Praxis richteten, nach der es Sache des jeweiligen Abgeordneten ist, wenn sich das Problem der Aufhebung seiner Immunität in Verbindung mit einem Gerichtsverfahren stellt, diese Frage dem Parlament vorzulegen, dem er angehört. In diesem Zusammenhang hat der Berichterstatter ein spezifisches Verfahren vorgeschlagen, mit dem nicht der von der zuständigen nationalen Behörde gestellten Antrag auf Aufhebung der Immunität nach Artikel 6 der Geschäftsordnung ersetzt, sondern verhindert werden soll, dass die nationalen Rechtsprechungsorgane beim formalen Fehlen eines solchen Antrags den Schutz außer Acht lassen könnten, den die Abgeordneten des Europäischen Parlaments genießen. Das Verfahren, das der Berichterstatter vorschlägt, verdient uneingeschränkte Zustimmung, da es tatsächlich die beste Möglichkeit darstellt, auf die Lücken in den geltenden Texten zu reagieren. Nur mit einer grundlegenden Reform wie jener, die zum Teil im Bericht Duff vorgeschlagen wird - der am selben Tag geprüft und angenommen wurde -, lassen sich solche Probleme umfassend und systematisch lösen."@de7
".
Η εκπόνηση της παρούσας έκθεσης προέκυψε από τις υποθέσεις εναντίον ορισμένων ατόμων που είναι βουλευτές του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου, τις οποίες εξετάζουν τα ιταλικά δικαστήρια. Στο πλαίσιο των υποθέσεων αυτών δεν τηρήθηκαν ορισμένες διατάξεις σχετικά με την ασυλία, καθώς δεν ήταν οι ιταλικές αρχές αυτές που ζήτησαν την αξιολόγηση του ΕΚ σχετικά με την άρση ή όχι της ασυλίας, αλλά οι ίδιοι οι ενδιαφερόμενοι. Η δυσκολία συνίστατο, επομένως, στο να δούμε αν το ΕΚ μπορούσε να θεωρήσει ότι ζητήθηκε de facto η γνωμοδότησή του επί του θέματος, δεδομένου ότι το άρθρο 6 του Κανονισμού απαιτεί μια αίτηση των αρμόδιων αρχών ενός κράτους μέλους που θα απευθύνεται στον Πρόεδρο (του ΕΚ). Διαπιστώνεται ότι, στις εν λόγω διαδικασίες, οι ίδιοι οι ενδιαφερόμενοι βουλευτές υπέβαλαν τις αιτήσεις αυτές στο Κοινοβούλιο δυνάμει της ιταλικής πρακτικής σύμφωνα με την οποία, όταν τίθεται το ζήτημα της άρσης της ασυλίας ενός βουλευτή στο πλαίσιο μιας νομικής διαδικασίας, εκείνος έχει τη δυνατότητα να υποβάλλει το ζήτημα αυτό στο Κοινοβούλιο στο οποίο ανήκει. Σ’ αυτό το πλαίσιο, ο εισηγητής πρότεινε μία συγκεκριμένη διαδικασία η οποία δεν φιλοδοξεί να αντικαταστήσει την αίτηση άρσης της ασυλίας που υποβάλλεται από την αρμόδια εθνική αρχή όπως προβλέπεται στο άρθρο 6 του Κανονισμού, αλλά να αποφύγει, ελλείψει μιας τέτοιας επίσημης αίτησης, να μπορούν οι εθνικές αρχές να μην λαμβάνουν υπόψη την προστασία που αναγνωρίζεται στους βουλευτές του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου. Η διαδικασία που προτείνει ο εισηγητής αξίζει πλήρη υποστήριξη, καθώς προσπαθεί πραγματικά με τον καλύτερο τρόπο να αντιμετωπίσει τα κενά των διατάξεων που βρίσκονται σε ισχύ. Μόνο μία ουσιαστική μεταρρύθμιση, όπως αυτή που προτείνεται από την έκθεση DUFF – η οποία αξιολογήθηκε και ψηφίστηκε αυθημερόν – δίνει ολοκληρωμένη και διαρθρωμένη απάντηση στα προβλήματα αυτού του είδους."@el8
".
The drafting of this report was prompted by the cases brought by the Italian courts against individuals who are Members of the European Parliament. In the course of these proceedings, certain provisions concerning immunity were not complied with, because it was not the Italian authorities that asked the European Parliament to consider waiving immunity, but the Members concerned themselves. The difficulty was then knowing whether or not the European Parliament could take the view that it had, in fact, been consulted on the matter, given that Rule 6 of its Rules of Procedure requires any request to be addressed to the President of the European Parliament by the competent authorities of a Member State. It must be clarified that, in the proceedings in question, it was the Members themselves who submitted these requests to Parliament, in line with the Italian practice according to which, when the issue of waiving the immunity of a Member facing prosecution is raised, it is the responsibility of that individual to submit the request to the Assembly of which he or she is a Member. It is in this context that the rapporteur suggested a specific procedure that is not intended to replace the request for a waiver of immunity submitted by the competent national authority as laid down in Rule 6 of the Rules of Procedure, but instead to prevent national authorities, in the formal absence of such a request, being able not to take account of the protection afforded to the Members of the European Parliament. The procedure suggested by the rapporteur deserves our total support, because it is the best way of dealing with the loopholes in the texts currently in force. Only a comprehensive reform such as the one suggested in the Duff report, which was studied and voted on the same day, will provide a complete and structured response to this type of problem."@en3
"(PT) La elaboración del presente informe tuvo su origen en los procesos instruidos por los tribunales italianos contra ciertas personas que son diputados al Parlamento Europeo. En el ámbito de dichos procesos, algunas disposiciones relativas a las inmunidades no fueron respetadas, dado que no fueron las autoridades italianas las que solicitaron al PE el examen sobre la suspensión -o no- de la inmunidad, sino los propios interesados. Así, pues, la dificultad consistía en saber si el PE podía considerar que había sido consultado, de hecho, al respecto, puesto que el artículo 6 de su Reglamento exige una solicitud dirigida al Presidente [del PE] por las autoridades competentes de un Estado miembro. Conviene precisar que, en los procesos de que se trata en este caso, fueron los diputados interesados quienes dirigieron esas solicitudes al Parlamento en virtud del procedimiento italiano según el cual, cuando se plantea la cuestión de la suspensión de la inmunidad de un diputado en el ámbito de un proceso judicial, compete a éste someter esa cuestión a la Asamblea a la que pertenece. En ese marco, el ponente propuso un procedimiento específico que no va encaminavo a substituir la solicitud de suspensión de la inmunidad dirigida por la autoridad nacional competente, conforme a lo dispuesto en el artículo 6 del Reglamento, sino a evitar que, en ausencia formal de semejante solicitud, las jurisdicciones nacionales pudieran no tener en cuenta la protección reconocida a los diputados al Parlamento Europeo. El procedimiento propuesto por el ponente merece un apoyo total, por tratarse, en verdad, de la forma mejor de actuar ante las lagunas de los textos en vigor. Sólo una reforma a fondo, como la propuesta en parte por el informe Duff -examinado y votado en el mismo día- da una respuesta completa y estructurada a este tipo de problemas."@es12
".
Tämän mietinnön laatiminen juontaa juurensa Italian tuomioistuinten käynnistämistä oikeusmenettelyistä tiettyjä henkilöitä vastaan, jotka ovat Euroopan parlamentin jäseniä. Näissä oikeusmenettelyissä ei noudatettu eräitä koskemattomuutta koskevia säädöksiä, koska koskemattomuuden pidättämisen – tai säilyttämisen – arvioimista eivät olleet Euroopan parlamentilta pyytäneet Italian viranomaiset, vaan asianosaiset itse. Oli siis vaikea tietää, voisiko Euroopan parlamentti katsoa, että sen kantaa asiassa oli
kysytty, koska sen työjärjestyksen 6 artiklassa vaaditaan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten Euroopan parlamentin puhemiehelle esittämää pyyntöä. Täsmennettäköön, että kyseisissä oikeusmenettelyissä juuri asianomaiset parlamentin jäsenet esittivät nämä pyynnöt parlamentille Italian käytännön nojalla: sen mukaan menetellään niin, että kun kysymys parlamentin jäsenen koskemattomuuden pidättämisestä otetaan esille oikeusmenettelyn kuluessa, tämän itsensä asiana on alistaa asia käsittelyyn siinä kansanedustuslaitoksessa, johon hän kuuluu. Tässä yhteydessä esittelijä ehdotti erityismenettelyä, jolla ei ole tarkoitus korvata toimivaltaisen kansallisen viranomaisen esittämää pyyntöä koskemattomuuden pidättämiseksi työjärjestyksen 6 artiklan säännösten mukaisesti, vaan välttää sitä, että jos tuollaista pyyntöä ei ole muodollisesti esitetty, kansallisen tuomiovallan käyttäjät voisivat jättää ottamatta huomioon parlamentin jäsenille myönnetyn suojan. Esittelijän ehdottama oikeusmenettely ansaitsee täyden kannatuksen, koska se on todellisuudessa paras tapa toimia silloin, kun havaitsemme aukkoja voimassa olevissa teksteissä. Vain perusteellinen uudistus, esimerkiksi sellainen, jota ehdotettiin osassa Duffin mietintöä – josta keskusteltiin ja äänestettiin samana päivänä – on täydellinen rakenteellinen vastaus tällaisiin ongelmiin."@fi5
".
L'élaboration du présent rapport trouve son origine dans des poursuites entamées par des juridictions italiennes contre certaines personnes membres du Parlement européen. Dans le cadre de ces poursuites, certaines dispositions relatives aux immunités n'ont pas été respectées, puisque ce ne sont pas les autorités italiennes qui ont demandé l'avis du Parlement européen quant à la levée - ou non - de l'immunité mais bien les intéressés eux-mêmes. La difficulté consistait donc à savoir si le PE pouvait considérer qu'il avait effectivement été consulté sur la question, étant donné que l'article 6 du règlement exige qu'une demande soit introduite au président [du PE] par les autorités compétentes d'un État membre. Il faut préciser que, dans les poursuites en question, ce sont les députés concernés qui ont introduit ces demandes au Parlement en vertu de la pratique italienne selon laquelle, lorsque la question de la levée de l'immunité d'un député se pose dans le contexte d'une procédure judiciaire, il revient à ce député de soumettre la question à l'assemblée à laquelle il appartient. C'est dans ce cadre que le rapporteur a proposé une procédure spécifique qui ne vise pas à remplacer la demande de levée de l'immunité introduite par l'autorité nationale compétente comme prévu dans l'article 6 du règlement mais à éviter que, en cas d'absence formelle d'une telle demande, les juridictions nationales puissent ne pas tenir compte de la protection reconnue aux députés du Parlement européen. La procédure suggérée par le rapporteur mérite notre soutien inconditionnel car il s'agit véritablement de la meilleure manière d'agir face aux lacunes du texte en vigueur actuellement. Seule une réforme de fond, telle que celle que propose en partie le rapport Duff - débattu et voté le même jour -, répond de manière complète et structurée à ce genre de problèmes."@fr6
"L’elaborazione di questa relazione ha origine dai processi istruiti dai tribunali italiani contro alcune persone deputate al Parlamento europeo. Nell’ambito di tali processi non sono state rispettate alcune disposizioni relative alle immunità, poiché non sono state le autorità italiane a chiedere al Parlamento di esaminare la revoca dell’immunità, ma gli interessati stessi. La difficoltà stava pertanto nel sapere se il PE poteva considerarsi di fatto consultato sulla materia, visto che l’articolo 6 del suo Regolamento esige una richiesta rivolta al Presidente del Parlamento europeo da parte delle autorità competenti di uno Stato membro. Si precisa che nei processi in causa sono stati i deputati interessati che hanno rivolto tali richieste al Parlamento in virtù della prassi italiana secondo la quale, quando si solleva la questione della revoca dell’immunità di un deputato nell’ambito di un processo giudiziario, compete a quest’ultimo sottoporre la questione all’Assemblea cui appartiene. In questo contesto il relatore ha suggerito una procedura specifica che non è intesa a sostituire la richiesta di revoca dell’immunità da parte dell’autorità nazionale competente, come previsto nell’articolo 6 del Regolamento, ma a evitare che, nell’assenza formale di tale richiesta, le giurisdizioni nazionali potessero non tenere conto della tutela riconosciuta ai deputati del Parlamento europeo. La procedura suggerita dal relatore merita un appoggio totale poiché si tratta del modo migliore di agire innanzi alle lacune dei testi in vigore. Soltanto una riforma radicale, come quella suggerita in parte dalla relazione Duff – esaminata e votata nello stesso giorno – fornisce una risposta completa e strutturata a questo tipo di problemi."@it9
".
The drafting of this report was prompted by the cases brought by the Italian courts against individuals who are Members of the European Parliament. In the course of these proceedings, certain provisions concerning immunity were not complied with, because it was not the Italian authorities that asked the European Parliament to consider waiving immunity, but the Members concerned themselves. The difficulty was then knowing whether or not the European Parliament could take the view that it had, in fact, been consulted on the matter, given that Rule 6 of its Rules of Procedure requires any request to be addressed to the President of the European Parliament by the competent authorities of a Member State. It must be clarified that, in the proceedings in question, it was the Members themselves who submitted these requests to Parliament, in line with the Italian practice according to which, when the issue of waiving the immunity of a Member facing prosecution is raised, it is the responsibility of that individual to submit the request to the Assembly of which he or she is a Member. It is in this context that the rapporteur suggested a specific procedure that is not intended to replace the request for a waiver of immunity submitted by the competent national authority as laid down in Rule 6 of the Rules of Procedure, but instead to prevent national authorities, in the formal absence of such a request, being able not to take account of the protection afforded to the Members of the European Parliament. The procedure suggested by the rapporteur deserves our total support, because it is the best way of dealing with the loopholes in the texts currently in force. Only a comprehensive reform such as the one suggested in the Duff report, which was studied and voted on the same day, will provide a complete and structured response to this type of problem."@lv10
"Het onderhavige verslag is opgesteld naar aanleiding van processen die door Italiaanse rechtbanken zijn aangespannen tegen afgevaardigden van het Europees Parlement. In het kader van deze processen zijn bepaalde bepalingen inzake de immuniteit niet geëerbiedigd, aangezien het niet de Italiaanse autoriteiten waren die het Europees Parlement hebben verzocht zich uit te spreken over de vraag of de immuniteit al dan niet diende te worden opgeheven, maar de betrokkenen zelf. Het ging er dus om vast te stellen of het Parlement daadwerkelijk terzake was geraadpleegd, aangezien hiervoor overeenkomstig artikel 6 van zijn Reglement een verzoek van de bevoegde autoriteiten van een lidstaat aan de Voorzitter van het Parlement vereist is. Er zij op gewezen dat het in de processen in kwestie de betrokken afgevaardigden zelf waren die dit verzoek tot het Parlement hadden gericht overeenkomstig het Italiaanse gebruik dat bij strafrechtelijke processen de afgevaardigde zelf het vraagstuk van de opheffing van zijn immuniteit voorlegt aan de vergadering waarvan hij deel uitmaakt. Tegen deze achtergrond heeft de rapporteur een specifieke procedure voorgesteld die er niet op gericht is het verzoek om opheffing van de immuniteit dat wordt ingediend door de bevoegde nationale autoriteit zoals bepaald in artikel 6 van het Reglement te vervangen, maar te voorkomen dat bij het formele ontbreken van een dergelijk verzoek de nationale justitiële autoriteiten eventueel geen rekening houden met de bescherming die de leden van het Europees Parlement toekomt. De door de rapporteur voorgestelde benadering is gezien de leemtes in de vigerende regelgeving de meest adequate en dient derhalve volledig te worden gesteund. Alleen door een fundamentele hervorming waarop wordt aangedrongen in het verslag-Duff, dat tegelijkertijd is behandeld en in stemming is gebracht, kan een volledige en gestructureerde oplossing voor dit soort problemen tot stand worden gebracht."@nl2
".
Utarbetandet av detta betänkande har sitt upphov i de processer som hållits i de italienska domstolarna mot vissa ledamöter i Europaparlamentet. I dessa processer respekterades inte vissa immunitetsbestämmelser, då det inte var de italienska myndigheterna som begärde att Europaparlamentet skulle ta ställning till upphävd immunitet, utan de som drev processerna. Det var därför svårt att veta huruvida Europaparlamentet faktiskt hade tillfrågats i ärendet, eftersom artikel 6 i arbetsordningen kräver en begäran riktad till parlamentets talman från en medlemsstats behöriga myndigheter. I de aktuella fallen skulle det vara de berörda ledamöterna som riktade kraven till parlamentet enligt italiensk praxis, enligt vilken det är parlamentets uppgift att ta upp det i kammaren, när det gäller en fråga om upphävd immunitet för en ledamot vid en rättsprocess. Inom denna ram föreslog föredraganden ett specifikt förfarande som inte syftade till att ersätta begäran om upphävd immunitet riktad till den behöriga nationella myndigheten, enligt artikel 6 i arbetsordningen, utan att undvika att i en formell avsaknad av en sådan begäran, de nationella rättsmyndigheterna inte behövde ta hänsyn till det skydd som tillerkänns Europaparlamentets ledamöter. Det förfarande som föredraganden föreslagit bör få allt stöd, då det i verkligheten handlar om det bästa sättet att agera med tanke på den gällande textens brister. Bara en grundlig reform, som den som delvis föreslagits i Duffs betänkande, som debatterades och röstades igenom samma dag, ger ett fullständigt och strukturerat svar på denna typ av problem."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples