Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-05-16-Speech-4-179"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20020516.9.4-179"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Monsieur le Commissaire, chers collègues, je crois que les événements qui surviennent aujourd'hui en Inde sont, comme nombre d'entre vous l'ont dénoncé, en partie le résultat du vent que l'Europe et l'Occident ont semé dans une bonne partie du monde, au cours des quarante dernières années. Il ne faut donc pas s'étonner que nous recueillions aujourd'hui la tempête.
Ces incroyables retournements, logiques, comme Mme Lambert vient de nous le démontrer, sont les mêmes que ceux que nous avons ou que vous avez opérés à l'égard de la Palestine : le fait que M. Sharon soit allé sur l'esplanade des mosquées ou sur le Mont du temple justifiait les attentats des soi-disant kamikazes, lesquels n'étaient en fait que des kamikazes assassins. Aujourd'hui, le fait que 60 pèlerins se fassent brûler motive et justifie la violence que les musulmans ont exercée à leur encontre.
Je pense que tout cela est le résultat de cette incapacité, de ce relativisme démocratique qui se répand en Europe et qui nous empêche d'aller à la racine des problèmes, qui nous empêche de nous rappeler que l'Inde est aujourd'hui, avec 1 millard d'habitants, la plus grande démocratie du monde, qui nous empêche de nous rendre compte qu'en allant à Pékin plutôt qu'à Delhi, nous encourageons la dictature, qu'en fournissant des armes pendant 40, voire 50 ans au Pakistan, nous renforçons la dictature, qu'en faisant ce que nous avons fait avec le régime des talibans ou en ne faisant pas ce que nous aurions dû faire, nous avons généré la tragédie afghane, et notamment celle des femmes afghanes.
Il y a là une accumulation qui produit les résultats que nous voyons aujourd'hui, et je pense que si l'on peut reprocher un certain nombre de choses aux autorités indiennes, il faut aller au-delà de ces reproches. Je pense qu'il faut aussi voir l'exemplarité des réactions de ce grand pays : les forces armées qui sont envoyées du niveau fédéral vers le Gujarat, la commission d'enquête qui a été nommée, la Cour suprême qui a été saisie, toutes réactions fondamentales de l'Inde malgré ses difficultés de développement.
Monsieur Marset Campos, je pense que s'il y a un problème, ce n'est pas la globalisation, mais le manque de globalisation. Il existe encore au sein de la Commission - je ne sais pas si le commissaire Nielson pourra répondre à ce sujet - une unité spéciale qui veille à ce que les textiles indiens ne rentrent surtout pas sur le territoire de l'Union européenne. Or, comme chacun sait, le textile est un des secteurs autour desquels l'Inde peut créer un développement et une économie plus forte. Depuis dix ans, depuis le début de la globalisation, l'Inde connaît un taux de croissance de 6 à 7 %. Ce n'était certainement pas le cas avant la globalisation.
Alors vive la globalisation, mais vive la globalisation dans les deux sens ! Nous ne pouvons pas continuer à vouloir exporter nos produits en Inde et à empêcher que les produits indiens entrent dans nos pays. C'est la condition du développement, du renforcement de la démocratie, en Inde et aussi peut-être chez nous."@fr6
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. kommissær, kære kolleger, jeg tror, at de begivenheder, der på nuværende tidspunkt finder sted i Indien, til dels er - som flere af Dem har nævnt - resultatet af de frø, som Europa og Østen har sået i en stor del af verden igennem de sidste 40 år, og man kan ikke blive overrasket over, at vi nu kan høste resultaterne deraf.
Disse utrolige ændringer, som er logiske, som fru Lambert lige har bevist for os, er de samme som dem, som vi har eller som De har medvirket til med hensyn til Palæstina: Den kendsgerning, at Ariel Sharon besøgte Tempelpladsen med de nærliggende moskeer eller Tempelbjerget retfærdiggjorde de attentater, der blev udført af de såkaldte selvmordere, men reelt er de ikke andet end selvmordsbombere. I dag motiverer og retfærdiggør den kendsgerning, at 60 pilgrimme satte ild til sig selv, den vold, som muslimerne har udført mod dem.
Jeg tror, at alt dette er resultatet af den inkompetence og af den demokratiske relativisme, som har bredt sig i Europa, og som forhindrer os i at nå til problemets rod, som forhindrer os i at huske på, at Indien i dag med 1 milliard indbyggere er det største demokrati i verden, som forhindrer os i at indse, at når vi hellere vil tage til Beijing end til Delhi, så støtter vi diktaturet, at vi ved at have leveret våben gennem 40 eller 50 år, til Pakistan, styrker diktaturet, at vi ved at have gjort det, som vi har gjort med Taleban-styret eller ved ikke at gøre det, som vi burde have gjort, har skabt den afghanske tragedie og særligt tragedien for de afghanske kvinder.
Der er sket en ophobning, som nu giver sig udtryk i de resultater, som vi ser i dag, og jeg tror, at selv om man kan bebrejde de indiske myndigheder en række ting, skal man se stort på disse bebrejdelser. Jeg tror, at det også er nødvendigt at se de gode reaktionerne fra dette store land, såsom de væbnede styrker, der på føderalt plan blev sendt til Gujarat, den undersøgelsesmission, som blev udpeget, og højesteretten, der blev involveret, alle disse grundlæggende reaktioner fra Indiens side på trods af landets udviklingsproblemer.
Hr. Marset Campos, jeg tror, at hvis der er et problem, så er det ikke globaliseringen, men manglen på globalisering. I Kommissionen findes der stadig - jeg ved ikke, om kommissær Nielson kan svare på dette - en særlig enhed, der sørger for, at stof fra Indien ikke kommer ind i EU. Men, som alle ved, er stof en af de sektorer, hvormed Indien kan skabe udvikling og en stærkere økonomi. I løbet af de sidste 10 år siden starten af globaliseringen er væksten i Indien steget med 6-7 %. Det var helt sikkert ikke tilfældet inden globaliseringen.
Derfor: Leve globaliseringen, men leve globaliseringen i to retninger! Vi kan ikke fortsætte med at ville eksportere vores produkter til Indien og forhindre, at de indiske produkter kommer ind i vores lande. Det er betingelsen for udvikling og for styrkelse af demokratiet i Indien og måske også hos os."@da1
"Herr Kommissar, werte Kolleginnen und Kollegen! Nach meinem Dafürhalten sind die aktuellen Ereignisse in Indien, wie viele von Ihnen bereits kritisch angemerkt haben, zum Teil das Ergebnis des Windes, den Europa und der Westen in den letzten vierzig Jahren in einem großen Teil der Welt gesät haben. Man darf sich nicht wundern, dass wir heute Sturm ernten.
Diese unglaublichen wechselseitigen Rechtfertigungen, die, wie Frau Lambert uns gerade verdeutlicht hat, der Logik folgen, sind die gleichen, die wir bzw. Sie im Falle Palästinas vorgenommen haben: Die Tatsache, dass Ariel Sharon die Esplanade der Moscheen oder den Tempelberg besucht hat, diente als Rechtfertigung für die so genannten Selbstmordattentate, die in Wirklichkeit Mordattentate waren. Heute wird die Tatsache, dass 60 Pilger verbrannt wurden, als Begründung und Rechtfertigung für die Gewalt verwendet, die die Moslems ihnen gegenüber angewandt haben.
Ich glaube, all dies ist das Ergebnis jener Unfähigkeit, jenes demokratischen Relativismus, der sich in Europa ausbreitet und der uns daran hindert, zur Wurzel der Probleme vorzudringen und uns daran zu erinnern, dass Indien heute mit einer Milliarde Einwohnern die größte Demokratie der Welt ist, der uns daran hindert, uns klar zu machen, dass wir, wenn wir lieber nach Peking gehen als nach Neu-Delhi, die Diktatur bestärken, dass wir, indem wir 40 oder gar 50 Jahre lang Waffen an Pakistan lieferten, die Diktatur stärkten, dass wir mit dem, was wir mit dem Talibanregime getan haben bzw. indem wir nicht taten, was wir hätten tun müssen, die afghanische Tragödie heraufbeschworen haben, besonders die der afghanischen Frauen.
Hier handelt sich um eine Häufung von Tatsachen, die zu den Ergebnissen führt, die wir heute erleben. Wenn man auch den indischen Behörden einige Dinge vorwerfen kann, so sollte man meiner Meinung nach nicht bei diesen Vorwürfen stehen bleiben. Ich glaube, man muss auch den exemplarischen Charakter der Reaktionen dieses großen Landes sehen: es wurden Bundestruppen nach Gujarat geschickt, es wurde eine Untersuchungskommission eingesetzt, der oberste Gerichtshof wurde angerufen, all dies sind grundlegende Reaktionen Indiens trotz der Entwicklungsschwierigkeiten.
Herr Marset Campos, ich meine, wenn es ein Problem gibt, so ist es nicht die Globalisierung, sondern die mangelnde Globalisierung. Es gibt innerhalb der Kommission – ich weiß nicht, ob Kommissar Nielson hierzu eine Antwort geben kann – nach wie vor eine spezielle Stelle, die darüber wacht, dass bloß keine indischen Textilwaren auf das Territorium der Europäischen Union gelangen. Wie jedermann weiß, ist aber gerade die Textilindustrie einer der Sektoren, die für Indien als Grundlage für eine Entwicklung und eine stärkere Wirtschaft dienen können. Seit zehn Jahren, seit dem Beginn der Globalisierung hat Indien eine Wachstumsrate von 6 bis 7 %. Das war vor der Globalisierung sicher nicht der Fall.
Also: es lebe die Globalisierung, aber in beiden Richtungen! Wir können nicht weiter unsere Erzeugnisse nach Indien exportieren wollen und gleichzeitig verhindern, dass die indischen Erzeugnisse in unsere Länder kommen. Das ist die Voraussetzung für die Entwicklung, für die Stärkung der Demokratie in Indien und vielleicht auch bei uns."@de7
"Κύριε Επίτροπε, αγαπητοί συνάδελφοι, πιστεύω ότι τα γεγονότα που συμβαίνουν σήμερα στην Ινδία είναι, όπως κατήγγειλαν αρκετοί ανάμεσά σας, εν μέρει αποτέλεσμα των ανέμων που η Ευρώπη και η Δύση έσπειραν σε μεγάλο μέρος του κόσμου, κατά τη διάρκεια των σαράντα τελευταίων χρόνων. Δεν πρέπει συνεπώς να μας εκπλήσσει σήμερα το ότι ερχόμαστε αντιμέτωποι με τη θύελλα.
Αυτές οι απίστευτες αλλαγές, λογικά, όπως μας έδειξε η κυρία Lambert, είναι οι ίδιες με αυτές που έχουμε ή έχετε προκαλέσει και στην Παλαιστίνη: το γεγονός ότι ο κύριος Σαρόν πήγε στην πλατεία των τζαμιών ή στον Λόφο του Ναού δικαιολογούσε τις απόπειρες των λεγομένων καμικάζι, οι οποίοι στην πραγματικότητα δεν ήταν παρά καμικάζι δολοφόνοι. Σήμερα, το γεγονός ότι 60 προσκυνητές πυρπολούνται, αποτελεί το κίνητρο και δικαιολογεί τη βία που άσκησαν οι μουσουλμάνοι εναντίον τους.
Νομίζω ότι όλα αυτά είναι το αποτέλεσμα αυτής της ανικανότητας, αυτού του δημοκρατικού σχετικισμού που διαχέεται στην Ευρώπη και που μας εμποδίζει να φτάσουμε στις ρίζες των προβλημάτων, που μας εμποδίζει να θυμηθούμε ότι η Ινδία είναι σήμερα, με το 1 δισεκατομμύριο κατοίκους της, η μεγαλύτερη δημοκρατία του κόσμου, που μας εμποδίζει να συνειδητοποιήσουμε ότι, πηγαίνοντας στο Πεκίνο μάλλον παρά στο Δελχί, ενθαρρύνουμε τη δικτατορία, ότι, εφοδιάζοντας με όπλα το Πακιστάν για 40 ή μάλλον 50 χρόνια, ενισχύουμε τη δικτατορία, ότι, κάνοντας ό,τι κάναμε με το καθεστώς των Ταλιμπάν, ή μην κάνοντας αυτό που θα έπρεπε να είχαμε κάνει, προκαλέσαμε την αφγανική τραγωδία, και κυρίως την τραγωδία των αφγανών γυναικών.
Υπάρχει εδώ μια συσσώρευση που γεννά τα αποτελέσματα που βλέπουμε σήμερα και πιστεύω ότι, αν και μπορούμε να καταλογίσουμε ορισμένα πράγματα στις ινδικές αρχές, πρέπει να προχωρήσουμε πέρα από αυτές τις επιπλήξεις. Νομίζω ότι πρέπει επίσης να δούμε τον παραδειγματισμό των αντιδράσεων αυτής της μεγάλης χώρας: τις ένοπλες δυνάμεις που εστάλησαν σε ομοσπονδιακό επίπεδο στο Γκουτζαράτ, την ερευνητική επιτροπή που ορίστηκε, το Ανώτατο Δικαστήριο που συνήλθε, όλες τις θεμελιώδεις αντιδράσεις της Ινδίας, παρά τις αναπτυξιακές δυσκολίες που αντιμετωπίζει.
Κύριε Marset Campos, πιστεύω ότι, αν υπάρχει ένα πρόβλημα, αυτό δεν είναι η παγκοσμιοποίηση, αλλά η έλλειψη παγκοσμιοποίησης. Υπάρχει ακόμη στους κόλπους της Επιτροπής – δεν ξέρω αν ο Επίτροπος Nielson θα μπορέσει να απαντήσει σε αυτό – μια ειδική μονάδα που μεριμνά ώστε τα ινδικά κλωστοϋφαντουργικά προϊόντα να μην μπαίνουν σε καμία περίπτωση στο έδαφος της Ευρωπαϊκής Ένωσης. Όμως, όπως ο καθένας γνωρίζει, η κλωστοϋφαντουργία είναι ένας από τους τομείς γύρω από τους οποίους η Ινδία μπορεί να πετύχει ανάπτυξη και μια πιο ισχυρή οικονομία. Εδώ και δέκα χρόνια, από την αρχή της παγκοσμιοποίησης, η Ινδία γνωρίζει ποσοστό ανάπτυξης της τάξης του 6 με 7%. Ασφαλώς, δεν συνέβαινε αυτό πριν από την παγκοσμιοποίηση.
Επομένως, ζήτω η παγκοσμιοποίηση, αλλά ζήτω η παγκοσμιοποίηση με τις δύο έννοιες! Δεν μπορούμε να συνεχίσουμε να θέλουμε να εξάγουμε τα προϊόντα μας στην Ινδία και να εμποδίζουμε τα ινδικά προϊόντα να μπαίνουν στις αγορές μας. Αυτός είναι ο όρος για την ανάπτυξη, την ενίσχυση της ανάπτυξης, στην Ινδία, και ίσως επίσης και σε εμάς."@el8
"Commissioner, ladies and gentlemen, I think, as many of you have pointed out, that current events in India are partly the result of the wind which Europe and the West have sown in a good part of the world over the last forty years. It is hardly surprising then that we are now reaping a hurricane.
These unbelievable and, as Mrs Lambert has just demonstrated, logical reversals are the same as those which we – or rather you – applied to Palestine: the fact that Mr Sharon visited the esplanade of the mosques or Temple Mount was justification enough for attacks by suicide bombers who are in fact nothing less than suicide murderers. Today, the fact that 60 pilgrims were burnt is justification and excuse enough for the violence unleashed on them by the Muslims.
I think that all this is the result of this inability, this democratic relativism spreading throughout Europe which prevents us from getting to the root of problems, which prevents us from remembering that, with 1 billion inhabitants, India is the largest democracy in the world, which prevents us from realising that, by going to Beijing rather than to Delhi, we are encouraging dictatorship, that by supplying arms to Pakistan for 40, maybe 50 years, we are strengthening the dictatorship, that by doing what we have done to the Taliban regime or by not doing what we should have done, we generated a tragedy in Afghanistan, especially for its women.
This has slowly been building up to the events we are witnessing today and I think that, even if we can reproach the Indian authorities on a number of counts, we need to get beyond these reproaches. I think we also need to look at the exemplary manner in which this huge country has reacted; federal armed forces have been sent to Gujarat, a committee of inquiry has been set up and recourse has been taken to the Supreme Court, all fundamental reactions on the part of India despite its development problems.
I think that if there is a problem, Mr Marset Campos, it is not globalisation but the lack of globalisation. There is still a special unit within the Commission – I do not know if Commissioner Nielson can confirm this – which ensures that Indian textiles do not enter the territory of the European Union. Now, as everyone knows, textiles are one of the sectors around which India can develop and create a stronger economy. Over the last ten years, since globalisation began, India has had a rate of growth of 6 to 7%. That was certainly not the case before globalisation.
So long live globalisation, but long live globalisation in both directions! We cannot expect to keep on exporting our products to India while stopping imports of Indian products into our countries. This is how to achieve development, this is how to strengthen democracy in India and perhaps also closer to home."@en3
"(FR) Señor Presidente, queridos colegas, como muchos de ustedes han denunciado, creo que los acontecimientos que hoy están teniendo lugar en la India son en parte fruto de los vientos que Europa y Occidente han sembrado en buena parte del mundo a lo largo de los últimos cuarenta años. Por tanto, no es de extrañar que hoy recojamos tempestades.
Estos increíbles cambios de situación de la noche a la mañana, que son lógicos, tal y como la Sra. Lambert nos acaba de demostrar, son los mismos que los que nosotros o ustedes han vivido en relación a Palestina: el hecho de que el Sr. Sharon se paseara por la Explanada de las Mezquitas o por el Monte del Templo justificó los atentados de los supuestos kamikazes, los cuales, en la práctica, no eran más que kamikazes asesinos. Hoy, el hecho de que 60 peregrinos se auto-inmolen motiva y justifica la violencia que los musulmanes han ejercido sobre ellos.
Pienso que todo esto es fruto de esta incapacidad, de este relativismo democrático que se extiende por Europa y que nos impide ir a la raíz de los problemas, que nos impide recordar que la India es hoy, con 1000 millones de habitantes, la democracia más grande del mundo, que nos impide darnos cuenta de que yendo a Pekín en lugar de a Delhi, fomentamos la dictadura, de que proporcionando armas a Pakistán durante 40, e incluso durante 50 años, reforzamos la dictadura, de que haciendo lo que hemos hecho con el régimen talibán, o no haciendo lo que deberíamos haber hecho, hemos generado la tragedia afgana, y sobre todo la de las mujeres afganas.
Aquí hay un cúmulo de elementos que produce los resultados que vemos hoy, y creo que aunque se le pueden reprochar ciertas cosas a las autoridades indias, hay que ir más allá de estos reproches. También creo que hay que ver la ejemplaridad de las reacciones de este gran país: las fuerzas armadas desplazadas desde el nivel federal a Gujarat, la comisión de investigación que se ha creado, el requerimiento al Tribunal Supremo, todas son reacciones fundamentales de la India, a pesar de sus problemas de desarrollo.
Señor Marset Campos, pienso que si hay un problema, no es el de la globalización, sino el de la falta de globalización. Todavía existe dentro de la Comisión – no sé si el Comisario Nielson podrá responder a esta cuestión – una unidad especial que se ocupa de que los productos textiles indios no entren bajo ningún concepto en el territorio de la Unión Europea. Sin embargo, como es sabido, el textil es uno de los sectores sobre los que la India puede basar un desarrollo y construir una economía más fuerte. Desde hace una década, desde el inicio de la globalización, la India está teniendo porcentajes de crecimiento de entre el 6 y el 7 %, cosa que ciertamente no sucedía antes de la globalización.
Por tanto, ¡Viva la globalización, pero siempre que sea en los dos sentidos! No podemos seguir queriendo exportar nuestros productos a la India, e impidiendo que los productos indios entren en nuestros países. Es la condición necesaria para el desarrollo, para el fortalecimiento de la democracia, en la India y quizás también en nuestros propios países."@es12
"Arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, uskon, että Intiassa nyt yllättäen alkaneet tapahtumat ovat kuten monet teistä ovat ilmoittaneet osittain seurausta siitä tunnelmasta, joita Eurooppa ja länsimaat ovat pitäneet yllä suuressa osassa maailmaa 40 viime vuoden aikana. Ei siis pidä hämmästyä, että nyt myrskyää.
Nämä uskomattomat äkilliset mielenmuutokset, jotka ovat loogisia, kuten jäsen Lambert meille juuri osoitti, ovat samanlaiset kuin ne, joita me olemme tai joita te olette tehneet Palestiinan kohdalla: se, että pääministeri Sharon meni moskeija-alueelle tai Temppelivuorelle, oikeutti ne attentaatit, joiden takana olivat niin sanotut
jotka todellisuudessa olivat vain murhaajia. Sillä, että 60 pyhiinvaeltajaa tuikkaa itsensä tuleen, perustellaan ja oikeutetaan nyt väkivalta, jota muslimit ovat heitä vastaan harjoittaneet.
Mielestäni kaikki tämä on seurausta tästä kyvyttömyydestä ja tästä suhteellisesta demokratiasta, joka nyt leviää Euroopassa ja joka estää meitä pureutumasta ongelmien ytimeen, joka estää meitä muistamasta, että Intia on nykyään miljardilla asukkaallaan maailman suurin demokratia, joka estää meitä tajuamasta, että menemällä Beijingiin pikemmin kuin Delhiin me edistämme diktatuuria, että viemällä Pakistaniin aseita 40 jopa 50 vuoden ajan me vahvistamme diktatuuria ja että toimimalla niin kuin olemme toimineet Taleban-hallinnon kanssa tai jättämällä tekemättä sen, mitä meidän olisi pitänyt tehdä, olemme saaneet aikaan Afganistania ja erityisesti afgaaninaisia koettelevan murhenäytelmän.
Nämä yhteen kasautuneet tapahtumat ovat aiheuttaneet ne seuraukset, jotka ovat nyt nähtävissämme, ja olen sitä mieltä, että vaikka joistakin asioista voi moittia Intian viranomaisia, ei riitä, että esitämme moitteita. Mielestäni meidän on nähtävä, miten esimerkillisiä tuon suuren maan toimet ovat olleet: sotajoukkoja on lähetetty selvittämään Gujaratin osavaltion levottomuuksia, tutkintakomitea on nimitetty, asioita on viety korkeimman oikeuden ratkaistavaksi. Kaikki nämä toimet ovat olennaisen tärkeitä sen kehitysvaikeuksista huolimatta.
Hyvä jäsen Marset Campos, olen sitä mieltä, että jos on jokin ongelma, se ei ole maailmanlaajuistuminen vaan sen puuttuminen. Komissiossa on vieläkin en tiedä, pystyykö komission jäsen Nielson vastaamaan tähän kysymykseen erityisyksikkö, joka valvoo, että intialaisia tekstiilejä ei saavu Euroopan unionin alueelle. Jokainen kuitenkin tietää, että tekstiiliala on yksi niistä aloista, joiden ympärille Intia voisi luoda kehitystä ja aikaisempaa vahvemman talouden. Kymmenen vuoden ajan maailmanlaajuistumisen alkamisesta lähtien Intiassa on tapahtunut kasvua 67 prosenttia. Tällaista ei tapahtunut ennen maailmanlaajuistumista.
Eläköön siis maailmanlaajuistuminen, mutta haluan sanoa eläköön molemminpuolinen maailmanlaajuistuminen! Emme voi jatkuvasti kuvitella voivamme viedä Intiaan omia tuotteitamme ja estää intialaisia tuotteita saapumasta meidän maihimme. Tämä on kehityksen ja demokratian ehto Intiassa ja ehkä myös meillä."@fi5
"Signor Commissario, onorevoli colleghi, ritengo che i fatti che si verificano in India siano in parte, come denunciato da molti di voi, il risultato del vento seminato dall’Europa e dall’Occidente in molte parti del mondo negli ultimi quarant’anni. Pertanto non bisogna stupirsi della tempesta che stiamo raccogliendo oggi.
Questi incredibili rivolgimenti, logici, come ha dimostrato la onorevole Lambert, sono uguali a quelli da noi o da voi operati nei confronti della Palestina: la visita compiuta da Sharon alla spianata delle Moschee o al Monte del Tempio giustificava gli attentati dei cosiddetti
che in realtà non erano che
assassini. Oggi, il fatto che 60 pellegrini muoiano bruciati motiva e giustifica la violenza dei musulmani nei loro confronti.
Penso che tutto ciò sia il risultato dell’incapacità, del relativismo democratico che si diffonde in Europa, impedendoci di giungere alla radice dei problemi, di ricordare che oggi l’India (1 miliardo di abitanti) è la più grande democrazia del mondo, di renderci conto che andando a Pechino piuttosto che a Delhi incoraggiamo la dittatura, che fornendo armi per quaranta o cinquant’anni al Pakistan rafforziamo la dittatura, che facendo ciò che abbiamo fatto con il regime dei talebani, o non facendo quello che avremmo dovuto fare, abbiamo provocato la tragedia afgana, in particolare quella delle donne afgane.
Un simile accumulo di fattori è la causa dei risultati che osserviamo oggi e credo che, se si possono fare rimproveri alle autorità indiane, sia necessario superarli. Credo che occorra anche tener conto delle esemplari reazioni di questo grande paese: l’invio delle forze armate a livello federale verso il Gujarat, la nomina della commissione d’inchiesta, l’incarico dato alla Corte suprema, tutte reazioni fondamentali dell’India nonostante le difficoltà di sviluppo del paese.
Onorevole Marset Campos, il problema non è la globalizzazione, ma la sua assenza. In seno alla Commissione - non so se il Commissario Nielson potrà rispondere a tale proposito - esiste un’unità speciale incaricata di controllare che i prodotti tessili indiani non siano introdotti nel territorio dell’Unione europea. Come tutti sappiamo, il settore tessile è uno dei settori sui quali l’India può contare per lo sviluppo e per creare un’economia più forte. Da dieci anni, dall’inizio della globalizzazione, il tasso di crescita dell’India è pari al 6 – 7 per cento. Prima della globalizzazione non era così.
Viva la globalizzazione, purché non sia a senso unico! Non possiamo voler esportare i nostri prodotti in India, continuando ad impedire l’accesso dei prodotti indiani nei nostri paesi. Questa è la condizione essenziale per lo sviluppo e il rafforzamento della democrazia, in India e forse anche da noi."@it9
"Commissioner, ladies and gentlemen, I think, as many of you have pointed out, that current events in India are partly the result of the wind which Europe and the West have sown in a good part of the world over the last forty years. It is hardly surprising then that we are now reaping a hurricane.
These unbelievable and, as Mrs Lambert has just demonstrated, logical reversals are the same as those which we – or rather you – applied to Palestine: the fact that Mr Sharon visited the esplanade of the mosques or Temple Mount was justification enough for attacks by suicide bombers who are in fact nothing less than suicide murderers. Today, the fact that 60 pilgrims were burnt is justification and excuse enough for the violence unleashed on them by the Muslims.
I think that all this is the result of this inability, this democratic relativism spreading throughout Europe which prevents us from getting to the root of problems, which prevents us from remembering that, with 1 billion inhabitants, India is the largest democracy in the world, which prevents us from realising that, by going to Beijing rather than to Delhi, we are encouraging dictatorship, that by supplying arms to Pakistan for 40, maybe 50 years, we are strengthening the dictatorship, that by doing what we have done to the Taliban regime or by not doing what we should have done, we generated a tragedy in Afghanistan, especially for its women.
This has slowly been building up to the events we are witnessing today and I think that, even if we can reproach the Indian authorities on a number of counts, we need to get beyond these reproaches. I think we also need to look at the exemplary manner in which this huge country has reacted; federal armed forces have been sent to Gujarat, a committee of inquiry has been set up and recourse has been taken to the Supreme Court, all fundamental reactions on the part of India despite its development problems.
I think that if there is a problem, Mr Marset Campos, it is not globalisation but the lack of globalisation. There is still a special unit within the Commission – I do not know if Commissioner Nielson can confirm this – which ensures that Indian textiles do not enter the territory of the European Union. Now, as everyone knows, textiles are one of the sectors around which India can develop and create a stronger economy. Over the last ten years, since globalisation began, India has had a rate of growth of 6 to 7%. That was certainly not the case before globalisation.
So long live globalisation, but long live globalisation in both directions! We cannot expect to keep on exporting our products to India while stopping imports of Indian products into our countries. This is how to achieve development, this is how to strengthen democracy in India and perhaps also closer to home."@lv10
"Mijnheer de commissaris, waarde collega's, veel sprekers hier hebben reeds aangegeven dat de plotselinge gebeurtenissen in India het gevolg zijn van de wind die Europa en het Westen de afgelopen 40 jaar in een groot gedeelte van de wereld heeft gezaaid. Het is dus niet verbazingwekkend dat wij nu storm moeten oogsten.
Zoals mevrouw Lambert heeft aangetoond, is deze ongelofelijke verandering in feite niet meer dan logisch. Hetzelfde proces heeft zich voltrokken naar aanleiding van onze houding ten opzichte van Palestina. Het feit dat er nu zelfmoordaanslagen, of beter gezegd moordaanslagen plaatsvinden, komt doordat Sharon zich op de Esplanade van de Moskeeën en de Tempelberg heeft begeven. Maar het is ook niet vreemd dat er moslims worden vermoord gezien het feit dat ze 60 pelgrims in brand hebben gestoken.
Ik beschouw dit alles als het resultaat van het onvermogen en het democratisch relativisme waarvan de contouren steeds zichtbaarder worden in Europa. Wij zijn niet in staat de problemen bij de wortel aan te pakken en vergeten dat India met zijn 1 miljard inwoners momenteel de grootste democratie ter wereld is. Wij richten ons liever op Peking dan op Delhi en moedigen zo de dictatuur aan. Ook met onze wapenleveranties aan Pakistan van de afgelopen veertig of zelfs vijftig jaar versterken wij de dictatuur. Wij doen niet wat we hadden moeten doen. Wij zijn verantwoordelijk voor de tragedie die Afghanistan en met name de Afghaanse vrouwen hebben moeten ondergaan.
De resultaten van deze opeenstapeling van feiten zijn momenteel zichtbaar. We kunnen de Indiase autoriteiten van alles verwijten, maar we moeten ook kijken naar de goede dingen die het land heeft gedaan. Neem bijvoorbeeld de volgende voorbeeldige acties van dit land: de gewapende strijdkrachten die door het federale gezag naar Gujarat zijn gestuurd, de onderzoekscommissie die is benoemd en de zaak die bij het Hooggerechtshof aanhangig is gemaakt. Deze zeer belangrijke maatregelen heeft India ondanks zijn ontwikkelingsproblemen genomen.
Mijnheer Marset Campos, als er sprake is van een probleem, is dat niet zozeer de globalisering maar het gebrek aan globalisering. Binnen de Commissie bestaat er een speciale eenheid die erop toeziet dat het textiel uit India niet op het grondgebied van de Unie wordt ingevoerd. Zoals iedereen weet is de textielsector een van de sectoren die kan bijdragen aan de ontwikkeling en de versterking van de economie. Sinds 10 jaar, dat wil zeggen het begin van de globalisering, kent India een groeipercentage van 6 tot 7 procent. Voor aanvang van het globaliseringtijdperk lag dit percentage beduidend lager.
Ik zou dus zeggen: leve de globalisering! Ik doel echter wel op een globalisering in twee richtingen. Het mag niet zo zijn dat wij enerzijds onze producten naar India exporteren en anderzijds de invoer van Indiase producten op ons grondgebied tegenhouden. De ontwikkeling en versterking van de democratie in India, en misschien ook wel in Europa, hangt van deze vorm van globalisering af."@nl2
"Senhor Comissário, caros colegas, creio que os acontecimentos que se registam hoje na Índia são em certa medida, como muitos de vós denunciaram, o resultado dos ventos que a Europa e o Ocidente semearam numa grande parte do mundo nos últimos quarenta anos. Não nos admiremos, portanto, por estarmos hoje a colher a tempestade.
Essas incríveis reviravoltas, lógicas, como a senhora deputada Lambert acaba de nos demonstrar, são as mesmas que nós, ou os senhores, provocaram relativamente à Palestina: o facto de Ariel Sharon ter ido à esplanada das mesquitas ou ao Monte do Templo justificava os atentados dos autoproclamados kamikazes que não passavam, afinal, de kamikazes assassinos. Hoje, o facto de 60 peregrinos serem queimados vivos motiva e justifica a violência que os muçulmanos usaram contra eles.
Creio que a situação resulta dessa incapacidade, desse relativismo democrático que se propaga pela Europa e que nos impede de ir à raiz dos problemas, que nos impede de nos lembrarmos que a Índia é hoje, com os seus mil milhões de habitantes, a maior democracia do mundo, que nos impede de perceber que, aproximando-nos mais de Pequim do que de Nova Deli, estamos a encorajar a ditadura, que, ao fornecer armas durante 40 ou 50 anos ao Paquistão, reforçamos a ditadura, que, ao fazer o que fizemos com o regime dos talibãs ou ao não fazer aquilo que deveríamos ter feito gerámos a tragédia afegã e, sobretudo, a tragédia das mulheres afegãs.
Há aqui uma acumulação que produz os resultados que hoje vemos e julgo que, se podemos censurar às autoridades indianas alguns actos, há que ir mais longe do que essa censura. Penso que se impõe, também, ver como as reacções desse grande país são exemplares: as forças armadas que foram enviadas a nível federal para Gujarat, a comissão de inquérito nomeada, o recurso ao Supremo Tribunal, todas estas medidas constituem reacções fundamentais da Índia apesar das suas dificuldades de desenvolvimento.
Senhor Deputado Marset Campos, parece-me que, a haver um problema, ele não está na globalização mas na sua ausência. Existe ainda na Comissão – talvez o Comissário Nielson possa esclarecer-nos a propósito – uma unidade especial que zela por que os têxteis indianos não entrem no território da União Europeia. Ora, como se sabe, os têxteis são um dos sectores à volta dos quais a Índia pode criar um desenvolvimento e uma economia mais forte. De há dez anos a esta parte, desde o início da globalização, a Índia conhece uma taxa de crescimento de 6 a 7%, o que não acontecia seguramente antes da globalização.
Viva, portanto, a globalização, mas nos dois sentidos! Não podemos continuar a pretender exportar os nossos produtos para a Índia e a impedir que os produtos indianos entrem nos nossos países. É esta a condição essencial para o desenvolvimento, o reforço da democracia, na Índia mas, porventura, também nos nossos países."@pt11
"Herr kommissionär, kära kolleger! Jag tror att de händelser som nu inträffar i Indien som flera av er har påpekat delvis är ett resultat av de vindar Europa och västvärlden har underblåst i en stor del av världen, under de senaste fyrtio åren. Det är därför inte så förvånande att vi i dag får skörda resultatet i form av en storm.
Dessa oerhörda logiska kullerbyttor är, som Lambert nyss visade oss, desamma som vi (eller ni) har utfört i fråga om Palestina. Att Sharon begav sig till moskéområdet eller Tempelberget rättfärdigade attentaten från så kallade självmordsbombare, som i själva verket bara var självmordsmördare. Att 60 pilgrimer nu bränns till döds motiverar och rättfärdigar det våld muslimerna har utövat gentemot dem.
Jag tror att allt detta är resultatet av den oförmåga, den demokratiska relativism som vi ser breda ut sig i Europa och som hindrar oss från att gå till roten med det onda, som hindrar oss från att minnas att Indien i dag, med sin 1 miljard invånare, är den största demokratin i världen, som hindrar oss från att inse att vi genom att åka till Peking istället för till Delhi uppmuntrar diktaturen, att vi genom att under fyrtio och rentav femtio års tid förse Pakistan med vapen förstärker diktaturen, att vi genom att göra som vi gjorde med talibanregimen, eller genom att inte göra vad vi borde ha gjort, genererade den afghanska tragedin och framför allt, de afghanska kvinnornas tragedi.
Det ena läggs till det andra och leder fram till de resultat som vi ser i dag, och även om vi kan kritisera de indiska myndigheterna på ett antal punkter, tror jag att vi måste höja oss över denna kritik. Jag tror att vi också måste se de föredömliga reaktionerna i detta stora land: De väpnade styrkor som skickats från federal nivå till Gujaratregionen, den undersökningskommission som har utsetts, talan som väckts i högsta domstolen, alla Indiens grundläggande reaktioner trots landets utvecklingsproblem.
Herr Marset Campos! Jag tror inte att problemet är globaliseringen, utan bristen på globalisering. Inom kommissionen finns det fortfarande – jag vet inte om kommissionär Nielson kan ge svar i denna fråga – en särskild enhet som vakar över att indiska textilier inte kommer in på Europeiska unionens område. Men som alla ju vet är textilsektorn ett av de nav kring vilka Indien kan skapa utveckling och en starkare ekonomi. Under den senaste tioårsperioden sedan globaliseringen inleddes, har Indien en tillväxt på mellan 6 och 7 procent. Så var förvisso inte fallet före globaliseringen.
Så leve globaliseringen, men leve en globalisering i båda riktningarna! Vi kan inte fortsätta att vilja exportera våra produkter till Indien och förhindra att indiska produkter kommer in i våra länder. Detta är en förutsättning för utveckling och ökad demokrati i Indien, och kanske även hos oss."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Dupuis (NI )."12,6
"kamikazet"5
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples