Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-05-15-Speech-3-313"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20020515.11.3-313"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Monsieur le Président, mes chers collègues, pour nous, le rapport Nicholson n'est ni bon, ni mauvais, et on ne voudrait pas tomber ici dans le piège dichotomique de l'axe du mal, mais il est clairement dangereux, car on ne peut ignorer son contexte. Les États-Unis préparent ouvertement une intervention militaire en Irak et cherchent dans l'opposition en exil des successeurs à Saddam Hussein. Il n'est pas dans les habitudes, ni dans les missions de l'Europe de renverser des régimes et il est clair que nous ne voterons le rapport Nicholson que s'il ne subsiste pas d'ambiguïtés sur ce point. Bien entendu, mon groupe condamne sans réserves les violations des droits humains que relate le rapport. Mais il s'étonne que Mme Nicholson ait été si peu loquace sur le drame humanitaire qu'a causé l'embargo et sur le million et demi de morts qu'il a entraîné. Mon groupe pense aussi que l'insistance mise dans ce rapport sur les exilés irakiens ne doit pas faire oublier l'existence d'une société civile interne qui subsiste, et avec dignité. Je viens d'Irak et je peux en témoigner. Ces déséquilibres du rapport, fort heureusement, peuvent être corrigés par les amendements déposés. Mais le plus important n'est pas là, pour moi. Le plus important, c'est : quel rôle veut jouer l'Europe dans cette affaire ? Un rôle pacificateur, ouvrant la voie à un dialogue avec l'Irak, ou un rôle de détonateur ? Selon ce qui sera voté demain, l'issue sera claire. Nous, socialistes, demanderons donc que l'ONU joue un rôle primordial dans la recherche d'une solution pacifique régionale et que soit levé de toute urgence l'embargo économique. La résolution 1409 du Conseil de sécurité des Nations unies votée hier reste très restrictive, même si elle assouplit les sanctions. Nous demandons que l'Irak ouvre sans restrictions sa porte aux missions d'inspection des Nations unies, mais qu'elles servent alors d'exemple à Israël. Nous demandons que l'Europe s'engage dans la reconstruction du pays pour autant que le gouvernement irakien mette en œuvre des réformes démocratiques. N'isolons pas, de grâce, la société irakienne. Pour elle comme pour la région, les conséquences d'un conflit armé seraient incalculables. Je suis personnellement choquée par les propos d'un diplomate britannique à l'ONU, hier, propos qui sont rapportés dans
daté de demain, et qui dit : "L'Irak doit savoir que lorsque ces pourparlers avec l'ONU prendront fin, les missiles vont tomber, que Bagdad accepte ou non le retour des inspecteurs...""@fr6
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, kære kolleger, Nicholson-betænkningen er efter vores opfattelse hverken god eller dårlig. Vi ønsker ikke at lade os forlede til dikotomi og tale om ondskabens akse. Sådanne ord rummer afgjort en fare, når man betænker den kontekst, de lyder ind i. USA forbereder åbenlyst en militær intervention i Irak og søger Saddam Husseins efterfølgere blandt eksiloppositionens medlemmer. Det er ikke normal europæisk praksis og hører heller ikke til EU's opgaver at omstyrte regimer, hvorfor vi afgjort kun stemmer for Nicholson-betænkningen, hvis der ikke hersker den mindste uklarhed på dette punkt. Min gruppe fordømmer klart de krænkelser af menneskerettighederne, der påpeges i betænkningen. Men vi undrer os over, at fru Nicholson er så fåmælt, når det gælder det humanitære drama, der er foranlediget af embargoen, som har kostet 1,5 millioner mennesker livet. I betænkningen lægges der stor vægt på eksilirakerne. Vi bør imidlertid efter min gruppes opfattelse ikke glemme, at der i landet findes et civilsamfund, som fortsat består, og består med værdighed. Jeg har netop besøgt Irak, og jeg kan bevidne dette. Den manglende afbalancering, der kendetegner betænkningen, kan lykkeligvis afhjælpes ved de ændringsforslag, der er stillet. Det er imidlertid ikke det væsentligste spørgsmål efter min opfattelse. Det helt centrale spørgsmål er, hvilken rolle Europa vil spille i denne sag. Vælger vi en fredsskabende rolle og baner vejen for dialog med Irak, eller vælger vi en konfliktudløsende rolle? Svaret kender vi efter afstemningen i morgen. Socialdemokraterne opfordrer således FN til at spille en central rolle i bestræbelserne for at finde en fredelig løsning for området, ligesom vi opfordrer til omgående ophævelse af den økonomiske embargo. Sikkerhedsrådets resolution 1409, der blev vedtaget i går, er fortsat særdeles restriktiv, om end den betegner en vis opblødning af sanktionerne. Vi ønsker, at Irak uden forbehold giver FN's inspektører adgang, men at der hermed så også statueres et eksempel for Israel. Vi ønsker, at Europa engagerer sig i genopbygningen af landet, for så vidt som den irakiske regering iværksætter demokratiske reformer. Lad os dog ikke isolere det irakiske samfund. En væbnet konflikt vil have uoverskuelige følger for det irakiske samfund og for regionen. Jeg finder det personligt chokerende, når en britisk FN-diplomat, som det vil fremgå af en artikel i dagbladet
i morgen, i går udtalte, at Irak skal vide, at når de igangværende forhandlinger med FN er afsluttet, vil landet blive ramt af missilangreb, uanset om Baghdad accepterer inspektørernes tilbagevenden eller ej ..."@da1
"Herr Präsident, sehr geehrte Kolleginnen und Kollegen! Unserer Auffassung nach ist der Bericht Nicholson weder gut noch schlecht – hier möchte niemand in die Schwarzweißmalerei der Achse des Bösen verfallen -, doch er ist eindeutig gefährlich, weil man nicht ignorieren kann, vor welchem Hintergrund er entstanden ist. Die Vereinigten Staaten bereiten offen eine militärische Intervention im Irak vor und suchen unter den sich im Exil befindlichen Oppositionellen Nachfolger für Saddam Hussein. Regierungen zu stürzen gehört weder zu den Gepflogenheiten, noch zu den Aufgaben Europas. Es versteht sich folglich von selbst, dass wir für den Bericht Nicholson nur dann stimmen werden, wenn in diesem Punkt keine Zweifel offen bleiben. Selbstverständlich verurteilt meine Fraktion vorbehaltlos die im Bericht erwähnten Verletzungen der Menschenrechte. Aber wir sind doch verwundert darüber, dass Frau Nicholson so wenig zu dem durch das Embargo ausgelösten humanitären Drama und den anderthalb Millionen Toten, die es zur Folge hatte, zu sagen hat. Meine Fraktion ist außerdem der Ansicht, dass angesichts der Nachdrücklichkeit, mit der im Bericht auf die im Exil lebenden Iraker verwiesen wird, die Existenz einer im Lande in Würde weiter bestehenden Zivilgesellschaft nicht in Vergessenheit geraten darf. Ich komme gerade aus dem Irak, und ich kann das bezeugen. Diese Unausgewogenheiten des Berichts können glücklicherweise durch die eingereichten Änderungsanträge noch korrigiert werden. Aber das ist für mich nicht die Hauptsache. Die Hauptsache ist, welche Rolle Europa in dieser Angelegenheit zu spielen gedenkt - eine Frieden stiftende Rolle, die dem Dialog mit dem Irak den Weg ebnet, oder die Rolle dessen, der die Lunte entzündet? Nach dem zu urteilen, was morgen zur Abstimmung ansteht, ist die Antwort klar. Daher werden wir als Sozialdemokraten fordern, dass die UNO bei der Suche nach einer friedlichen Lösung auf regionaler Ebene eine vorrangige Rolle spielt und das Wirtschaftsembargo so schnell wie möglich aufgehoben wird. Die gestern verabschiedete Resolution 1409 des Sicherheitsrates der Vereinten Nationen ist noch sehr restriktiv, auch wenn sie eine Lockerung der Sanktionen vorsieht. Wir fordern, dass der Irak den Untersuchungsmissionen der Vereinten Nationen ohne Einschränkungen Einlass gewährt, dass diese dann aber auch für Israel beispielgebend sein müssen. Wir fordern, dass Europa sich für den Wiederaufbau des Landes einsetzt, sofern die irakische Regierung demokratische Reformen verwirklicht. Die irakische Gesellschaft darf von uns keinesfalls isoliert werden. Für sie wären die Folgen eines bewaffneten Konflikts wie auch für die ganze Region unkalkulierbar. Ich persönlich bin sehr schockiert über die Worte, die gestern ein britischer UN-Diplomat äußerte und die morgen in
stehen werden. Er sagte: „Der Irak soll wissen, dass Raketen fallen, sobald die Gespräche mit der UNO abgeschlossen sind, ob Bagdad nun die Rückkehr der Inspektoren akzeptiert oder nicht...“"@de7
"Κύριε Πρόεδρε, αγαπητοί συνάδελφοι, για εμάς, η έκθεση Nicholson δεν είναι ούτε καλή ούτε κακή, και δεν θα θέλαμε στο σημείο αυτό να πέσουμε στην παγίδα να την χαρακτηρίσουμε με τον έναν ή τον άλλο τρόπο, είναι όμως σαφώς επικίνδυνη, διότι δεν μπορούμε να αγνοήσουμε το πλαίσιο στο οποίο εντάσσεται. Οι Ηνωμένες Πολιτείες ετοιμάζουν απροκάλυπτα στρατιωτική επέμβαση στο Ιράκ και αναζητούν στην εξορισμένη αντιπολίτευση πιθανούς διαδόχους του Σαντάμ Χουσεΐν. Δεν περιλαμβάνεται στις συνήθειες ούτε στα καθήκοντα της Ευρώπης η ανατροπή καθεστώτων και δηλώνουμε ρητά ότι θα ψηφίσουμε την έκθεση Nicholson μόνο εάν είναι απολύτως σαφής στο σημείο αυτό. Φυσικά, η Ομάδα μου καταδικάζει ανεπιφύλακτα τις παραβιάσεις ανθρωπίνων δικαιωμάτων στις οποίες αναφέρεται η έκθεση. Εκπλήσσεται όμως που η κ. Nicholson δεν αναφέρθηκε εκτεταμένα στο ανθρώπινο δράμα που προκάλεσε το εμπάργο και στους ενάμιση εκατομμύριο νεκρούς που είχε ως αποτέλεσμα. Η Ομάδα μου φρονεί, επίσης, ότι η επιμονή της εν λόγω έκθεσης στους εξορισμένους Ιρακινούς δεν πρέπει να μας κάνει να λησμονήσουμε την κοινωνία των πολιτών που εξακολουθεί να υπάρχει με αξιοπρέπεια στο εσωτερικό της χώρας. Έρχομαι από το Ιράκ και μπορώ να το επιβεβαιώσω. Τα προβλήματα αυτά της έκθεσης, ευτυχώς, διορθώνουν οι κατατεθειμένες τροπολογίες. Δεν είναι αυτό, όμως, το πιο σημαντικό σημείο κατά τη γνώμη μου. Αυτό που έχει μεγαλύτερη σημασία είναι το εξής: ποιον ρόλο θέλει να διαδραματίσει η Ευρώπη στην υπόθεση αυτή; Ειρηνευτικό ρόλο, ανοίγοντας τον δρόμο για διάλογο με το Ιράκ, ή ρόλο πυροκροτητή; Το αυριανό αποτέλεσμα της ψηφοφορίας θα αποσαφηνίσει την κατάσταση. Εμείς, ως σοσιαλιστές, θα ζητήσουμε επομένως από τον ΟΗΕ να διαδραματίσει πρωταρχικό ρόλο στην εξεύρεση περιφερειακής ειρηνευτικής λύσης και να άρει επειγόντως τον οικονομικό αποκλεισμό. Το ψήφισμα 1409 του Συμβουλίου Ασφαλείας των Ηνωμένων Εθνών που ψηφίστηκε εχθές εξακολουθεί να είναι πολύ περιοριστικό, αν και επιβάλλει ελαφρύτερες κυρώσεις. Ζητούμε από το Ιράκ να ανοίξει χωρίς περιορισμούς τις πόρτες του στις αποστολές επιθεώρησης των Ηνωμένων Εθνών, οι οποίες θα πρέπει να αποτελέσουν, επίσης, παράδειγμα για το Ισραήλ. Ζητούμε από την Ευρώπη να δεσμευτεί όσον αφορά την ανοικοδόμηση της χώρας, υπό την προϋπόθεση ότι η κυβέρνηση του Ιράκ θα προβεί σε δημοκρατικές μεταρρυθμίσεις. Προς Θεού, ας μην απομονώνουμε την ιρακινή κοινωνία. Τόσο για την τελευταία όσο και για την περιοχή, οι συνέπειες της ένοπλης σύρραξης είναι ανυπολόγιστες. Προσωπικά, με εξέπληξαν οι δηλώσεις ενός βρετανού διπλωμάτη στον ΟΗΕ, εχθές, δηλώσεις που θα δημοσιευτούν αύριο στην εφημερίδα
σύμφωνα με τις οποίες: “Το Ιράκ πρέπει να ξέρει ότι όταν ολοκληρωθούν οι διαπραγματεύσεις που διεξάγει με τον ΟΗΕ, θα βομβαρδιστεί, είτε η Βαγδάτη αποδεχθεί την επιστροφή των επιθεωρητών είτε όχι...”"@el8
"Mr President, ladies and gentlemen, as far as we are concerned, the Nicholson report is neither good nor evil – and we do not want, at this point, to fall into the trap of the dichotomy of the ‘axis of evil’ speech – but it is clearly dangerous, because we cannot ignore its context. The United States is openly preparing for a military intervention in Iraq and is searching among the opposition in exile for successors to Saddam Hussein. It is neither the habit nor the task of Europe to overthrow regimes, and clearly we shall not be voting for the Nicholson report until there is no longer any doubt on this point. Obviously, my group unreservedly condemns the human rights violations described in the report, but it is astonished that Baroness Nicholson has said so little about the humanitarian tragedy caused by the embargo and about the one and a half million deaths that it has caused. My group also believes that the report’s insistence on the Iraqi exiles should not make us forget the existence of a civil society within the country, which is still surviving, and with dignity. I have just returned from Iraq and I can bear witness to that fact. Fortunately, these imbalances in the report can be corrected by the amendments tabled. However, in my view the most important question is missing. The most important question is the nature of the role that Europe wishes to play in this matter. Is it a pacifying role, opening up the way to a dialogue with Iraq, or is it a detonating role? Depending on how the vote goes tomorrow, the outcome will be clear. We Socialists will therefore be asking that the UN should play a vitally important role in seeking a regional peaceful solution, and that the economic embargo should be lifted as a matter of urgency. Resolution 1409 of the Security Council of the United Nations, adopted yesterday, is still very restrictive, even though it has made the sanctions more flexible. We are asking that Iraq should open its doors, without any restrictions, to the UN inspection missions, but that they should then serve as an example to Israel. We are asking that Europe should become involved in the reconstruction of the country, provided that the Iraqi Government implements democratic reforms. For heaven’s sake, let us not isolate Iraqi society. For that society, and for the regions, the consequence of an armed conflict would be incalculable. I am personally shocked by the proposals of a British diplomat at the UN yesterday, proposals which are published in tomorrow’s
when he said that Iraq must be aware that when these talks with the UN come to an end the missiles will fall, whether or not Baghdad accepts the return of the inspectors."@en3
"(FR) Señor Presidente, Señorías, para nosotros, el informe Nicholson no es ni bueno ni malo, y no querríamos caer en la trampa dicotómica del eje del mal, pero es claramente peligroso, ya que no se puede ignorar su contexto. Los Estados Unidos preparan abiertamente una intervención militar en Iraq y buscan en la oposición exilada sucesores de Sadam Hussein. No forma parte de los hábitos ni de los cometidos de Europa derrocar regímenes, y es evidente que no votaremos a favor del informe Nicholson si subsisten las ambigüedades sobre este punto. Naturalmente, mi Grupo condena sin reservas las violaciones de los derechos humanos que relata el informe. Pero le sorprende que la Sra. Nicholson haya sido tan poco locuaz sobre el drama humanitario que ha provocado el embargo y sobre el millón y medio de muertos que el mismo ha causado. Mi Grupo piensa asimismo que la insistencia del informe respecto a los exilados iraquíes no debe hacernos olvidar la existencia de una sociedad civil interna que subsiste dignamente. Acabo de llegar de Iraq y puedo dar fe de ello. Afortunadamente, estos desequilibrios del informe pueden ser corregidos por las enmiendas presentadas. Pero lo más importante no está ahí, en mi opinión. Lo más importante es el papel que quiere desempeñar Europa en este asunto. ¿Un papel de pacificador, que abra la vía a un diálogo con Iraq, o un papel de detonante? Según lo que se vote mañana, la salida será clara. Nosotros, los socialistas, exigiremos, pues, que la ONU desempeñe un papel primordial en la búsqueda de una solución pacífica regional y que se levante de inmediato el embargo económico. La Resolución 1409 del Consejo de Seguridad de las Naciones Unidas aprobada ayer sigue siendo muy restrictiva, aun cuando suaviza las sanciones. Exigimos que Iraq abra sin restricciones sus puertas a las misiones de inspección de las Naciones Unidas, pero que sirvan entonces de ejemplo a Israel. Exigimos que Europa se comprometa en la reconstrucción del país siempre que el Gobierno iraquí lleve a cabo reformas democráticas. Por favor, no aislemos a la sociedad iraquí. Tanto para ésta como para la región, las consecuencias de un conflicto armado serían incalculables. Personalmente, me sorprenden las palabras expresadas por un diplomático británico en la ONU, ayer, palabras que refiere
con fecha de mañana, y que dicen: “Iraq debe saber que, una vez que finalicen estas negociaciones con la ONU, caerán los misiles, tanto si Bagdad acepta como si no acepta el regreso de los inspectores...”."@es12
"Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, meille Nicholsonin mietintö ei ole hyvä eikä huono, emmekä haluisi joutua tässä asiassa siihen kahtiajaon ansaan, jonka pahan akseli muodostaa, mutta mietintö on selvästi vaarallinen, koska emme voi ummistaa silmiämme sen asiayhteydeltä. Yhdysvallat valmistelee avoimesti sotilaallista väliintuloa Irakissa ja etsii seuraajia Saddam Husseinille maanpaossa olevista opposition jäsenistä. Ei kuulu Euroopan tapoihin eikä tehtäviin kaataa hallituksia, ja on selvää, ettemme äänestä Nicholsonin mietinnön puolesta ja ettei tästä asiasta ole epäselvyyksiä. Ryhmäni tuomitsee tietenkin varauksetta ihmisoikeusrikkomukset, joista mietinnössä kerrotaan. Mutta on hämmästyttävää, että esittelijä Nicholson on lähes vaiennut siitä inhimillisesti järkyttävistä tapahtumista, jotka vientikielto on aiheuttanut, ja niistä puolestatoista miljoonasta kuolleesta, jotka ovat siitä seurausta. Ryhmäni onkin sitä mieltä, että se itsepintaisuus, jolla mietinnössä käsitellään irakilaisia maanpakolaisia, ei saa antaa meidän unohtaa, että sisäinen kansalaisyhteiskunta on yhä olemassa ja jatkaa toimintaansa arvokkaasti. Tulen Irakista ja voin antaa siitä ensi käden tietoa. Mietinnön epätasaisuudet voidaan onneksi korjata esitetyillä tarkistuksilla. Mutta minulle tärkein ei ole siinä. Tärkeintä on päättää, mikä on Euroopan rooli tässä asiassa. Onko se rauhanrakentajan rooli, joka avaa tietä vuoropuhelulle Irakin kanssa, vai tuhoajan rooli? Päätös tehdään sen mukaan, mikä on huomisen äänestyksen tulos. Me sosialistit pyydämme siis, että YK:lle annetaan keskeinen rooli rauhanomaisen alueellisen ratkaisun etsimisessä ja että poistetaan kiireellisesti taloussaarto. Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1409, josta äänestettiin eilen, on edelleenkin erittäin rajoittava, vaikka siinä lievennetään sanktioita. Pyydämme, että Irak avaisi rajoituksitta ovensa YK:n asetarkastajille. Tämä olisi siten esimerkkinä Israelille. Pyydämme, että Eurooppa sitoutuu Irakin jälleenrakennukseen siinä määrin kuin Irakin hallitus toteuttaa demokraattisia uudistuksia. Tehkäämme hyvää, älkäämme eristäkö Irakin yhteiskuntaa. Sille, kuten koko alueelle, aseellisen konfliktin seuraukset olisivat arvaamattomat. Henkilökohtaisesti minua järkyttää puhe, jonka eräs brittidiplomaatti piti eilen YK:ssa. Se oli puhe, joka löytyy eilisestä Le Monde -lehdestä, ja se menee näin: "Irakin on tiedettävä, että kun neuvottelut YK:n kanssa päättyvät, ohjukset putoavat, hyväksyipä Bagdad asetarkastajien paluun tai ei...""@fi5
"Signor Presidente, onorevoli colleghi, a nostro avviso la relazione Nicholson non è né buona né cattiva, e non vorremmo cadere nella trappola dicotomica dell'asse del male, ma certamente è pericolosa in quanto non si può ignorare il contesto in cui si inserisce. Gli Stati Uniti stanno apertamente preparando un intervento militare in Iraq e cercano nell'opposizione in esilio successori a Saddam Hussein. Non è nelle abitudini né nei compiti dell'Europa rovesciare regimi ed è chiaro che approveremo la relazione Nicholson solo se verranno eliminate le ambiguità esistenti su questo punto. Fermo restando che il mio gruppo condanna senza riserve le violazioni dei diritti umani menzionate dalla relazione, tuttavia mi stupisce che la onorevole Nicholson abbia speso così poche parole sul dramma umanitario causato dall'
a seguito del quale sono morte un milione e mezzo di persone. Il mio gruppo pensa inoltre che l'insistenza posta dalla relazione sugli esuli iracheni non deve far dimenticare l'esistenza di una società civile interna che sopravvive con dignità. Vengo dall'Iraq e posso testimoniarlo. Gli squilibri della relazione possono essere corretti con notevole vantaggio dagli emendamenti presentati. Tuttavia a mio avviso non è questo l'aspetto più rilevante. Il punto fondamentale è interrogarsi sul ruolo che intende svolgere l'Europa in tale questione. Un ruolo pacificatore che apra la via ad un dialogo con l'Iraq, o un ruolo di detonatore del conflitto? La risposta dipenderà dall'esito della votazione di domani. Noi socialisti chiederemo pertanto che l'ONU abbia un ruolo di primo piano nella ricerca di una soluzione pacifica regionale e che venga revocato con la massima urgenza l'
economico. La risoluzione 1409 del Consiglio di sicurezza delle Nazioni Unite approvata ieri resta molto restrittiva, anche se ammorbidisce le sanzioni. Chiediamo che l'Iraq accetti senza restrizioni le missioni d'ispezione delle Nazioni Unite, ma che esse servano però di esempio a Israele. Chiediamo che l'Europa sostenga la ricostruzione del paese a condizione che l'Iraq si impegni nell'attuazione di riforme democratiche. Non isoliamo, per carità, la società irachena. Per la società irachena e per la regione le conseguenze di un conflitto armato sarebbero incalcolabili. Personalmente sono scioccata dalle dichiarazioni pronunciate ieri da un diplomatico britannico all'ONU, che verranno riportate su
di domani, del seguente tenore: "L'Iraq deve sapere che quando si concluderanno i colloqui con l'ONU i missili cadranno a prescindere dal fatto che Baghdad accetti o meno il ritorno degli ispettori…""@it9
"Mr President, ladies and gentlemen, as far as we are concerned, the Nicholson report is neither good nor evil – and we do not want, at this point, to fall into the trap of the dichotomy of the ‘axis of evil’ speech – but it is clearly dangerous, because we cannot ignore its context. The United States is openly preparing for a military intervention in Iraq and is searching among the opposition in exile for successors to Saddam Hussein. It is neither the habit nor the task of Europe to overthrow regimes, and clearly we shall not be voting for the Nicholson report until there is no longer any doubt on this point. Obviously, my group unreservedly condemns the human rights violations described in the report, but it is astonished that Baroness Nicholson has said so little about the humanitarian tragedy caused by the embargo and about the one and a half million deaths that it has caused. My group also believes that the report’s insistence on the Iraqi exiles should not make us forget the existence of a civil society within the country, which is still surviving, and with dignity. I have just returned from Iraq and I can bear witness to that fact. Fortunately, these imbalances in the report can be corrected by the amendments tabled. However, in my view the most important question is missing. The most important question is the nature of the role that Europe wishes to play in this matter. Is it a pacifying role, opening up the way to a dialogue with Iraq, or is it a detonating role? Depending on how the vote goes tomorrow, the outcome will be clear. We Socialists will therefore be asking that the UN should play a vitally important role in seeking a regional peaceful solution, and that the economic embargo should be lifted as a matter of urgency. Resolution 1409 of the Security Council of the United Nations, adopted yesterday, is still very restrictive, even though it has made the sanctions more flexible. We are asking that Iraq should open its doors, without any restrictions, to the UN inspection missions, but that they should then serve as an example to Israel. We are asking that Europe should become involved in the reconstruction of the country, provided that the Iraqi Government implements democratic reforms. For heaven’s sake, let us not isolate Iraqi society. For that society, and for the regions, the consequence of an armed conflict would be incalculable. I am personally shocked by the proposals of a British diplomat at the UN yesterday, proposals which are published in tomorrow’s
when he said that Iraq must be aware that when these talks with the UN come to an end the missiles will fall, whether or not Baghdad accepts the return of the inspectors."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, geachte collega’s, wij zijn van mening dat het verslag-Nicholson noch goed, noch slecht is. Een dergelijk scherp onderscheid tussen goed en slecht - dat ook in het begrip “as van het kwaad” besloten ligt - willen wij hier liever niet maken. Het is echter wel een gewaagd verslag, omdat het niet los kan worden gezien van de achtergronden. De Verenigde Staten zijn openlijk bezig met de voorbereiding van een militaire interventie in Irak en met het zoeken naar opvolgers voor Saddam Hussein onder de leden van de oppositie in ballingschap. Het past niet binnen de traditie en het behoort niet tot de taken van Europa om regimes omver te werpen. Wij zullen dan ook alleen voor het verslag-Nicholson stemmen, als er over dit punt geen onduidelijkheden blijven bestaan. Uiteraard veroordeelt mijn fractie zonder voorbehoud de in het verslag genoemde mensenrechtenschendingen. Het verbaast ons echter dat mevrouw Nicholson zo weinig aandacht heeft besteed aan het door het embargo veroorzaakte humanitaire drama waarbij anderhalf miljoen mensen zijn omgekomen. Daarnaast is mijn fractie van mening dat de nadruk die in het verslag op de Iraakse gemeenschap in ballingschap wordt gelegd er niet toe mag leiden dat wij voorbijgaan aan de burgersamenleving in Irak zelf, die zich op waardige wijze weet te handhaven. Ik ben in Irak geweest en ik kan erover meepraten. Gelukkig kunnen deze onevenwichtigheden in het verslag met behulp van de ingediende amendementen worden gecorrigeerd. Voor mij ontbreekt echter het belangrijkste aspect, namelijk de vraag welke rol Europa in deze kwestie wil spelen. Wil het de rol van vredestichter op zich nemen, waardoor een dialoog met Irak op gang kan komen, of wil het de lont in het kruitvat steken? Dit zal morgen met de uitslag van de stemming duidelijk worden. Wij, als socialisten, willen dus dat de VN een belangrijke rol spelen bij het zoeken naar een vreedzame oplossing voor de regio en dat het economische embargo zo snel mogelijk wordt opgeheven. De gisteren aangenomen resolutie van de Veiligheidsraad van de Verenigde Naties nr. 1409 behoudt een restrictief karakter ondanks een versoepeling van de sancties. Wij willen dat Irak onbelemmerde toegang verleent aan inspectiemissies van de Verenigde Naties, maar dat ook Israël hier dan een voorbeeld aan neemt. Wij willen dat Europa actief deelneemt aan de wederopbouw van het land, op voorwaarde dat de Iraakse regering uitvoering geeft aan democratische hervormingen. Laten wij de Iraakse samenleving alsjeblieft niet isoleren. Zowel voor de bevolking als voor de regio zouden de gevolgen van een gewapend conflict niet te overzien zijn. Persoonlijk ben ik geschokt door de opmerkingen die een Britse diplomaat van de VN gisteren maakte en die in de vandaag verschenen, op morgen gedateerde
staan, namelijk: “Irak dient te beseffen dat wanneer er een eind komt aan de onderhandelingen met de VN, het land door raketten zal worden getroffen, of Bagdad nu wel of niet instemt met het hervatten van de inspecties…”"@nl2
"Herr talman, mina kära kolleger! För oss är betänkandet av Baroness Nicholson of Winterbourne varken bra eller dåligt, och vi vill inte falla i fällan genom att ta ställning till de yttersta ändarna på skalan över dåliga ting, men helt klart är att det är farligt, eftersom man inte kan bortse från dess sammanhang. Förenta staterna förbereder öppet ett militärt ingripande i Irak och söker hos oppositionen i exil efter personer som kan efterträda Saddam Hussein. Det är varken Europas vana eller uppdrag att stjälpa regimer, och vi kommer helt klart bara att rösta för betänkandet av Baroness Nicholson of Winterbourne om det inte råder några tvivel på den här punkten. Min grupp fördömer självklart förbehållslöst de brott mot mänskliga rättigheter som man redogör för i detta betänkande. Men vi blev förvånade över att hon var så pass fåordig när det gäller den humanitära tragedi som embargot har gett upphov till och de 1,5 miljoner döda som det har förorsakat. Min grupp anser också att betänkandets betoning på irakierna i exil inte får leda till att vi glömmer att det finns ett inhemskt civilt samhälle som lever kvar, med värdighet. Jag har just kommit tillbaka från Irak och kan berätta om det. Obalansen i betänkandet kan som tur är rättas till med de ändringsförslag som har lämnats in. Men det som enligt min mening är viktigast finns inte med. Det viktigaste är: vilken roll vill Europa ha i den här frågan? En fredsskapande roll, som öppnar vägen till en dialog med Irak, eller en roll som utlösande faktor? Efter omröstningen i morgon kommer den frågan att vara klar. Vi socialister kommer således att be FN att spela en framstående roll i sökandet efter en fredlig regional lösning och att omedelbart häva det ekonomiska embargot. Resolution 1409 från FN:s säkerhetsråd, som röstades igenom i går, är mycket restriktiv, även om man lättar på sanktionerna. Vi kräver att Irak utan restriktioner skall öppna portarna för Förenta nationernas inspektörer, vilket då får fungera som föredöme för Israel. Vi kräver att Europa engagerar sig för återuppbyggnaden av landet, under förutsättning att den irakiska regeringen genomför demokratiska reformer. Låt oss för Guds skull inte isolera det irakiska samhället. För landet och för regionen skulle konsekvenserna av en väpnad konflikt vara omöjliga att uppskatta. Jag blev personligen chockad av det uttalande som en brittisk diplomat gjorde i FN i går, ett uttalande som återgavs i det nummer av
som kommer i morgon: ”Irak måste veta att missilerna kommer att falla när förhandlingarna med FN tar slut, oavsett om Bagdad går med på eller inte går med på att inspektörerna återvänder ...”"@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"De Keyser (PSE ). -"12
"Le Monde"12,6
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples