Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-05-15-Speech-3-163"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20020515.8.3-163"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Senhor Presidente, eu começava também por agradecer a Javier Solana, o Secretário-Geral do Conselho, a sua presença neste debate e por felicitá-lo pelo documento que produziu em Março e que esteve já em pré-debate em Barcelona. De resto, tenho dificuldade em compreender críticas de alguns colegas quando se verifica que esse documento é em larga medida convergente com posições também deste Parlamento. Assim como também não me preocupa a crítica que vi feita em alguns meios diplomáticos de que o documento produzido pelo Secretário-Geral do Conselho não teria muitas ideias novas, mas seria um repositório de ideias há muito tempo debatidas no quadro do Conselho. Isso, a meu ver, não é um aspecto negativo, é um aspecto positivo, sobretudo se em Sevilha vierem a ser tomadas decisões efectivas, decisões vigorosas, em caminhos que há muito tempo são procurados, mas que os Chefes de Estado e de Governo têm hesitado ou resistido a tomar.
Na política, por vezes, há matérias em que coincidimos em tudo, há outras em que divergimos em tudo e estas matérias da construção europeia e da reforma institucional não são de uma qualidade nem de outra. Não coincidimos em tudo nem divergimos em tudo. São matérias em que coincidimos em parte. E gostava também de fazer uma precisão: às vezes coincidimos nos objectivos, mas não nos caminhos, outras vezes coincidimos nos caminhos, mas não nos objectivos. Aqui, coincidimos nos caminhos propostos, mas não nos objectivos. Afastamo-nos claramente da proposta de resolução apresentada pela Comissão dos Assuntos Constitucionais quando aponta que a reforma prevista deverá privilegiar o método comunitário ou o método intergovernamental.
A nosso ver, não é esse o rumo que deve ser prosseguido. Mas estamos de acordo com as medidas concretas que são propostas, nomeadamente quanto ao essencial que importa conseguir a curto prazo e que é a chamada transparência do funcionamento do Conselho na sua capacidade legislativa. Creio mesmo que teríamos vantagem em designar esta transparência por uma outra palavra, porque a transparência de que aqui falamos não é a mesma que a transparência no acesso aos documentos. A publicidade do funcionamento do Conselho na sua capacidade legislativa, o funcionamento em reunião de porta aberta é, de facto, a reforma decisiva do seu funcionamento nessa área e uma forma de combater no seu coração o défice democrático da União Europeia.
Pertenço a sectores que reclamam uma maior participação dos parlamentos nacionais na construção europeia. E creio mesmo que isso só poderá acontecer no dia em que o Conselho abrir as suas portas aos debates legislativos. Os nosso colegas nos parlamentos nacionais acompanharão, reagirão de forma diferente ao trabalho legislativo no âmbito da União Europeia a nível do Conselho, se puderem seguir em directo aquilo que os nossos Governos, aquilo que os Governos de cada Estado membro estão a discutir e as posições que estão a tomar no quadro do Conselho.
Assim, neste quadro de secretismo há uma contradição grave, uma contradição radical entre a base democrática do Conselho e o método não democrático do funcionamento do Conselho. E se cremos que isso tem que ser corrigido, não o fazemos porque queiramos enfraquecer o eixo intergovernamental da União Europeia, mas, justamente ao contrário, porque o queremos proteger, porque o queremos afirmar, porque lhe queremos dar mais visibilidade e mais democraticidade e participação.
É neste sentido que gostaria que a reforma caminhasse e que outras matérias fossem deixadas para mais tarde, nomeadamente a questão mais sensível da Presidência da União Europeia. Não estamos preparados para acompanhar qualquer abandono da regra da Presidência rotativa."@pt11
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, jeg vil også gerne begynde med at takke Javier Solana, Rådets generalsekretær, for hans tilstedeværelse under denne forhandling og takke ham for den redegørelse, som han afgav i marts, og som allerede blev forhåndsdiskuteret i Barcelona. Jeg har i øvrigt svært ved at forstå den kritik, som nogle kolleger har fremført, når denne redegørelse i vid udstrækning stemmer overens med de holdninger, som Parlamentet selv har indtaget. Ligeledes bekymrer den kritik mig heller ikke, som jeg har hørt fra diplomatkredse, om, at generalsekretærens redegørelse ikke skulle indeholde særlig mange nye tanker, men være en opsamling af idéer, der længe har verseret i Rådet. Der er efter min mening ikke noget negativt i dét. Tværtimod er det positivt, især hvis der i Sevilla træffes nogle effektive beslutninger, nogle afgørende beslutninger om at gå videre i den retning, som længe har været synlig, men som stats- og regeringscheferne har været tøvende eller modvillige over for at følge.
I politik er der undertiden spørgsmål, hvor vi har helt sammenfaldende opfattelser, og andre, hvor vi har helt forskellige, men det gælder ikke Europas udformning eller reformen af institutionerne, hvor meningerne ikke består i et "enten eller". Vi er ikke enige om alt, men vi er heller ikke uenige om alt. Det er spørgsmål, hvor vi til dels har sammenfaldende opfattelser, idet jeg gerne vil præcisere det derhen, at vi nogle gange er enige om målene, men ikke om midlerne, mens vi andre gange er enige om midlerne, men ikke om målene. Hér er vi enige i de midler, der foreslås, men ikke i målene. Vi er klart imod det beslutningsforslag, som Udvalget om Konstitutionelle Anliggender har fremsat, når det ønsker, at den kommende reform skal prioritere fællesskabsmetoden frem for det mellemstatslige aspekt.
Det er efter vores opfattelse ikke den retning, som vi bør følge, men vi er enige i de konkrete foranstaltninger, der foreslås, især med hensyn til, hvor ganske afgørende det er at få gennemført åbenhed omkring Rådets funktion som lovgivningsorgan. Jeg tror i øvrigt, at det ville være bedre at betegne denne åbenhed med et andet ord, for den åbenhed, som vi her taler om, er ikke det samme som åbenhed i forbindelse med aktindsigt. Offentlighed omkring Rådets funktion som lovgivningsorgan, møder for åbne døre, vil reformere Rådets funktion afgørende i så henseende og mindske EU's demokratiske underskud i selve Rådets kerne.
Jeg tilhører de kredse, der ønsker større deltagelse fra de nationale parlamenters side i udformningen af Europa, og jeg tror faktisk, at det først vil ske den dag, hvor Rådet åbner sine døre ind til lovgivningsdiskussionerne. Vores kolleger i de nationale parlamenter vil på en helt anden måde kunne følge med i og tage stilling til EU's lovgivningsarbejde i Rådet, hvis de er direkte orienteret om, hvad vores regeringer, hvad de enkelte landes regeringer, har til diskussion, og hvilke holdninger de indtager i Rådet.
Der er i det nuværende hemmelighedskræmmeri en alvorlig modsigelse, en helt fundamental modsigelse, mellem Rådets demokratiske grundlag og Rådets udemokratiske funktionsmåde. Når vi mener, at dette bør ændres, gør vi det ikke, fordi vi ønsker at svække EU's mellemstatslige akse, men derimod fordi vi vil bevare den, fordi vi vil styrke den, og fordi vi vil gøre den mere synlig og demokratisk gennem større deltagelse.
Det er i den retning, jeg gerne ser reformen gå. Andre spørgsmål kan godt vente til senere, ikke mindst det meget følsomme om EU's formand. Vi er ikke til sinds at opgive reglen om, at formandskabet skal gå på skift mellem landene."@da1
"Herr Präsident! Zunächst möchte auch ich dem Generalsekretär des Rates Javier Solana dafür danken, dass er bei dieser Aussprache anwesend ist. Ich beglückwünsche ihn zu dem Dokument, das er im März erarbeitet hat und das bereits in Barcelona zur Vordebatte stand. Im Übrigen fällt es mir schwer, die Kritik einiger Kollegen zu verstehen, kann man doch feststellen, dass dieses Dokument zum Großteil mit Positionen auch dieses Parlaments konform geht. Ebenso wenig beunruhigt mich die Kritik, die ich aus einigen diplomatischen Kreisen erfahren konnte, dass das vom Generalsekretär des Rates erstellte Dokument nicht sehr viele neue Ideen enthalte und eine Auswahl von Ideen sei, die seit langem im Rat zur Diskussion stehen. Das ist aus meiner Sicht kein negativer, sondern ein positiver Aspekt, vor allem, wenn in Sevilla wirksame Maßnahmen, ernsthafte Beschlüsse gefasst werden, auf Wegen, die seit langem gesucht werden, die zu beschreiten jedoch die Staats- und Regierungschefs zögerten oder ablehnten.
In der Politik gibt es zuweilen Themen, bei denen wir vollkommen übereinstimmen. Bei anderen gehen unsere Meinungen vollkommen auseinander. Diese Fragen des europäischen Aufbaus und der institutionellen Reform sind weder der einen noch der anderen Seite zuzuordnen. Wir gehen weder in allem konform noch gehen unsere Meinungen in allem auseinander. Es sind Fragen, bei denen wir teilweise übereinstimmen. Um es noch konkreter zu sagen: Bisweilen gehen wir bei den Ziele konform, nicht jedoch bei den Wegen. Ein anderes Mal stimmen wir bei den Wegen, nicht aber bei den Zielen überein. Hier nun besteht Übereinstimmung zu den vorgeschlagenen Wegen, jedoch nicht zu den Zielen. Wir nehmen ganz klar Abstand zu dem Entschließungsantrag, der vom Ausschuss für konstitutionelle Fragen vorgelegt wurde, wenn damit durch die vorgesehene Reform der Gemeinschaftsmethode oder der intergouvernementalen Methode Vorrang eingeräumt werden soll.
Unserer Ansicht nach ist dies nicht der Kurs, der verfolgt werden sollte. Mit den vorgeschlagenen konkreten Maßnahmen hingegen sind wir einverstanden, vor allem, wenn es im Wesentlichen darum geht, kurzfristig die so genannte Transparenz der Arbeitsweise des Rates in seiner gesetzgebenden Kompetenz zu erreichen. Ich denke sogar, es wäre von Vorteil, wenn wir dieser Transparenz eine andere Bezeichnung geben, denn die Transparenz, von der wir hier sprechen, ist nicht dieselbe wie die Transparenz beim Zugang zu den Dokumenten. Die Öffentlichkeit der Arbeitsweise des Rates in seiner gesetzgebenden Kompetenz, die Durchführung öffentlicher Sitzungen ist in der Tat die entscheidende Reformierung seiner Arbeitsweise auf diesem Gebiet und eine Möglichkeit, in seinem Herzen etwas gegen das demokratische Defizit der Europäischen Union zu tun.
Ich gehöre zu denen, die eine stärkere Beteiligung der nationalen Parlamente am europäischen Aufbau fordern. Ich meine sogar, dass dies erst an dem Tag möglich ist, an dem der Rat seine gesetzgebenden Debatten der Öffentlichkeit zugänglich macht. Unsere Kollegen in den nationalen Parlamenten werden die gesetzgebende Arbeit in der Europäischen Union auf Ratsebene anders sehen und darauf reagieren, wenn sie das, was unsere Regierungen und die Regierungen jedes Mitgliedstaates erörtern, und die Positionen, die sie im Rat dazu beziehen, direkt miterleben können.
Bei dieser Geheimniskrämerei klafft ein gravierender, radikaler Widerspruch zwischen der demokratischen Basis des Rates und seiner undemokratischen Arbeitsweise. Wenn wir der Meinung sind, dass dies geändert werden muss, dann nicht, weil wir die intergouvernementale Achse der Europäischen Union schwächen wollen, sondern weil wir sie im Gegenteil schützen, bestärken, durchschaubarer, demokratischer und partizipatorischer gestalten wollen.
Dies wäre die Richtung, die die Reform nach meiner Vorstellung gehen sollte, und andere Themen, vor allem die sensiblere Frage der Präsidentschaft der Europäischen Union, sollten für später aufgehoben werden. Wir sind nicht bereit, in irgendeiner Form vom Rotationsprinzip des Vorsitzes abzugehen."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, και εγώ θα ευχαριστήσω καταρχήν τον Χαβιέ Σολάνα, Γενικό Γραμματέα του Συμβουλίου, για την παρουσία του στη συζήτηση αυτή και θα τον συγχαρώ για το έγγραφο που εκπόνησε τον Μάρτιο και που βρισκόταν ήδη υπό συζήτηση στη Βαρκελώνη. Όσο για τα υπόλοιπα, δυσκολεύομαι να κατανοήσω κριτικές ορισμένων συναδέλφων όταν διαπιστώνεται ότι το έγγραφο αυτό συγκλίνει σε μεγάλο βαθμό με θέσεις επίσης του Κοινοβουλίου. Όπως, επίσης, δεν με ανησυχεί η κριτική που είδα να γίνεται σε ορισμένους διπλωματικούς κύκλους ότι το έγγραφο που εκπόνησε ο γενικός Γραμματέας του Συμβουλίου δεν περιείχε πολλές νέες απόψεις, αλλά ήταν μία συλλογή ιδεών που συζητήθηκαν εδώ και πολύ καιρό στο πλαίσιο του Συμβουλίου. Κατά τη γνώμη μου, αυτό δεν είναι αρνητική άποψη, είναι θετική άποψη, κυρίως εάν στη Σεβίλλη ληφθούν αποτελεσματικές αποφάσεις, ισχυρές αποφάσεις, προς κατευθύνσεις που αναζητούνται εδώ και πολύ καιρό, αποφάσεις τις οποίες οι αρχηγοί κρατών και κυβερνήσεων διστάζουν να λάβουν ή αντιστέκονται σε αυτές.
Πολλές φορές, στην πολιτική, υπάρχουν θέματα στα οποία συνολικά συμφωνούμε, υπάρχουν άλλα στα οποία διαφωνούμε πλήρως και τα θέματα της ευρωπαϊκής οικοδόμησης και της θεσμικής μεταρρύθμισης δεν ανήκουν ούτε στη μια ούτε στην άλλη κατηγορία. Δεν συμφωνούμε πλήρως ούτε διαφωνούμε πλήρως. Είναι θέματα στα οποία συμφωνούμε εν μέρει. Και θα ήθελα, επίσης, να κάνω μία διευκρίνιση: ορισμένες φορές συμφωνούμε με τους στόχους, αλλά όχι με την πορεία, άλλες φορές συμφωνούμε με την πορεία αλλά όχι με τους στόχους. Εδώ συμφωνούμε με την πορεία που προτείνεται αλλά όχι με τους στόχους. Διαφωνούμε πλήρως με την πρόταση ψηφίσματος που παρουσίασε η Επιτροπή Συνταγματικών Υποθέσεων, όταν υποδεικνύει ότι η προβλεπόμενη μεταρρύθμιση θα πρέπει να προωθεί την κοινοτική μέθοδο ή τη διακυβερνητική μέθοδο.
Κατά τη γνώμη μας, δεν είναι αυτή η πορεία που πρέπει να ακολουθήσουμε. Αλλά είμαστε σύμφωνοι με τα συγκεκριμένα μέτρα που προτείνονται, κυρίως όσον αφορά το βασικό που πρέπει να επιτύχουμε βραχυπρόθεσμα και που είναι η αποκαλούμενη διαφάνεια της λειτουργίας του Συμβουλίου όσον αφορά τη νομοθετική του ικανότητα. Πιστεύω ακόμη ότι θα ήταν πλεονέκτημα για εμάς να υποδείξουμε αυτή την διαφάνεια με μία άλλη λέξη, διότι η διαφάνεια για την οποία μιλάμε εδώ δεν είναι η ίδια με τη διαφάνεια όσον αφορά την πρόσβαση στα έγγραφα. Η δημοσιότητα της λειτουργίας του Συμβουλίου όσον αφορά τη νομοθετική του ιδιότητα, η λειτουργία σε ανοικτές συνεδριάσεις είναι, εκ των πραγμάτων, η καθοριστική μεταρρύθμιση της λειτουργίας του στον τομέα αυτόν και ένας τρόπος ριζικής καταπολέμησης του δημοκρατικού ελλείμματος της Ευρωπαϊκής Ένωσης.
Ανήκω σε τομείς που απαιτούν μεγαλύτερη συμμετοχή των εθνικών κοινοβουλίων στην ευρωπαϊκή οικοδόμηση. Και πιστεύω ακόμη ότι αυτό θα συμβεί μόνο την ημέρα όπου το Συμβούλιο θα ανοίξει τις πόρτες του στις κοινοβουλευτικές συζητήσεις. Οι συνάδελφοι μας στα εθνικά κοινοβούλια θα παρακολουθούν, θα αντιδρούν με διαφορετικό τρόπο στο κοινοβουλευτικό έργο, στο πλαίσιο της Ευρωπαϊκής Ένωσης σε επίπεδο Συμβουλίου, εάν έχουν τη δυνατότητα να παρακολουθούν άμεσα όσα οι κυβερνήσεις μας, όσα οι κυβερνήσεις κάθε κράτους μέλους συζητούν, όπως επίσης και τις θέσεις που λαμβάνουν στο πλαίσιο του Συμβουλίου.
Επομένως, σε αυτό το πλαίσιο μυστικοπάθειας υπάρχει μία σοβαρή αντίφαση, μία ριζική αντίφαση μεταξύ της δημοκρατικής βάσης του Συμβουλίου και της μη δημοκρατικής μεθόδου της λειτουργίας του Συμβουλίου. Και πιστεύουμε ότι αυτό πρέπει να διορθωθεί, δεν το κάνουμε διότι θέλουμε να εξασθενήσουμε τον διακυβερνητικό άξονα της Ευρωπαϊκής Ένωσης αλλά ακριβώς το αντίθετο, διότι αυτό θέλουμε να προστατέψουμε, διότι αυτό θέλουμε να επιβεβαιώσουμε, διότι θέλουμε να καταστεί πιο ορατή, πιο δημοκρατική και πιο συμμετοχική.
Προς αυτήν την κατεύθυνση θα επιθυμούσα να πορευθεί η μεταρρύθμιση και τα άλλα θέματα να αναβληθούν για αργότερα, κυρίως το πιο σημαντικό ζήτημα της Προεδρίας της Ευρωπαϊκής Ένωσης. Δεν είμαστε έτοιμοι να συμφωνήσουμε με οποιαδήποτε εγκατάλειψη του κανόνα της εκ περιτροπής Προεδρίας."@el8
"Mr President, I would also like to start by thanking Mr Javier Solana, the Secretary-General of the Council, for attending this debate and by congratulating him on the document he presented in March and which was the subject of a preliminary debate in Barcelona. I find it difficult to understand the criticisms made by some Members given that this document is largely in line with this Parliament's own views. Nor can I subscribe to the critical comments that I have seen in certain diplomatic circles to the effect that the document produced by the Secretary-General of the Council does not contain many new ideas, but is a collection of ideas that have already been discussed for a long time in the Council. As I see it, this is not anything negative, it is in fact positive, especially if the decisions to be taken in Seville are to be effective and vigorous and cover ground that has been an issue for a long time. However, the Heads of State and Government have hesitated to take such decisions or have even resisted taking them.
There are sometimes areas in politics on which we all agree, and there are other areas on which we all differ. The issues of building Europe and institutional reform do not fall into either of those categories. We neither agree on everything nor differ on everything. These are issues on which we partly agree. I would also like to make another point: sometimes we agree on objectives but not on the means of achieving them; at other times we agree on the means but not the objectives. We wish to clearly distance ourselves from the motion for a resolution presented by the Committee on Constitutional Affairs in that it suggests that the proposed reform should favour the Community method or the intergovernmental method.
We do not believe this is the path we should be going down. But we agree with the concrete steps proposed, especially regarding what must be achieved in the short term and as regards the so-called transparency of the functioning of the Council in its legislative capacity. I even believe that it would be helpful for us to give this transparency another name, because the transparency we are talking about here is not the same thing as transparency in access to documents. Publicising the workings of the Council in its legislative capacity or open meetings are in fact important ways of achieving reform in working in this area and a way of tackling the heart of the democratic deficit of the European Union.
I am associated with sectors that are calling for greater involvement of national parliaments in the building of Europe. And I even believe that this can only happen when the Council opens its doors during legislative debates. Our colleagues in the national parliaments will relate and react differently to EU legislative work done at Council level if they can directly follow what our governments, the governments of every Member State, are discussing and the positions that they are adopting within the Council.
So there is a serious contradiction in this secretive approach, a fundamental contradiction between the democratic basis of the Council and the undemocratic way in which the Council works. We believe that this needs to be put right, and that is not because we want to weaken the intergovernmental axis of the European Union; just the opposite in fact. We want to protect that axis and strengthen it, but we want to give it more visibility and make it more democratic and participatory.
I would like to see reform heading in this direction and to leave other subjects until later, in particular the more sensitive issue of the presidency of the European Union. We are not willing to contemplate any departure from the principle of the rotating presidency."@en3
"(PT) Señor Presidente, también yo quisiera comenzar agradeciendo a Javier Solana, al Secretario General del Consejo, su presencia en este debate y felicitándolo por el documento que preparó en marzo y que ya fue objeto de un debate previo en Barcelona. Por lo demás, me cuesta comprender las críticas de algunos diputados, cuando resulta que ese documento es en gran medida convergente con posiciones también de este Parlamento. Como tampoco me preocupa la crítica que he visto en algunos medios diplomáticos en el sentido de que el documento preparado por el Secretario General del Consejo no presenta muchas ideas nuevas, sino que es una recopilación de ideas hace mucho debatidas en el marco del Consejo. Eso no es, a mi juicio, un aspecto negativo, sino positivo, sobre todo si en Sevilla se llegan a adoptar decisiones efectivas, decisiones vigorosas, por vías que hace mucho que se buscan, respecto de las cuales los Jefes de Estado o de Gobierno han vacilado o se han resistido a la hora de seguirlas.
En política a veces hay asuntos en los que coincidimos en todo y otras en que divergemos en todo y estos asuntos de la construcción europea y de la reforma institucional no son de una cualidad ni de la otra. No coincidimos en todo ni divergemos en todo. Son asuntos en los que coincidimos en parte. Y quisiera también hacer una precisión: a veces coincidimos en los objetivos, pero no en las vías, otras veces coincidimos en las vías, pero no en los objetivos. En este caso coincidimos en las vías propuestas, pero no en los objetivos. Nos apartamos claramente de la propuesta de resolución presentada por la Comisión de Asuntos Constitucionales cuando señala que la reforma prevista deberá dar preferencia al método comunitario o al método intergubernamental.
A nuestro juicio, no es ése el rumbo que se debe seguir. Pero estamos de acuerdo con las medidas concretas que se proponen, en particular en cuanto a lo esencial que conviene conseguir a corto plazo y que es la llamada transparencia del funcionamiento del Consejo en su capacidad legislativa. Creo incluso que sería oportuno designar esa transparencia con otra palabra, porque la transparencia de que aquí hablamos no es la misma que la relativa al acceso a los documentos. La publicidad del funcionamiento del Consejo en su capacidad legislativa, el funcionamiento en reunión de puertas abiertas es, de hecho, la reforma decisiva de su funcionamiento en ese sector y una forma de luchar en su núcleo contra el déficit democrático de la Unión Europea.
Pertenezco a sectores que reclaman una mayor participación de los parlamentos nacionales en la construcción europea. Y creo incluso que sólo podrá ser realidad el día en que el Consejo abra sus puertas a los debates legislativos. Nuestros colegas de los parlamentos nacionales seguirán la labor legislativa -y reaccionarán al respecto de forma diferente- en el ámbito de la Unión Europea en el nivel del Consejo, si pueden seguir en directo lo que nuestros gobiernos, los gobiernos de cada uno de los Estados miembros, están examinando y las posiciones que están adoptando en el marco del Consejo.
Así, en ese marco de secretismo hay una contradicción grave, una contradicción radical entre la base democrática del Consejo y el método no democrático de su funcionamiento. Y, si creemos que se debe corregirlo, no lo hacemos porque queramos debilitar el eje intergubernamental de la Unión Europea, sino -precisamente al contrario- porque queremos protegerlo, queremos afirmarlo, queremos darle más relieve público y más democracia y participación.
En ese sentido me gustaría que la reforma avanzara y que se dejasen otros asuntos para más adelante, en particular la cuestión más delicada de la Presidencia de la Unión Europea. No estamos dispuestos a acceder al abandono de la norma de la Presidencia rotativa."@es12
"Arvoisa puhemies, minäkin aloitan kiittämällä neuvoston pääsihteeri Javier Solanaa hänen läsnäolostaan tässä keskustelussa. Lisäksi haluan onnitella häntä hänen maaliskuussa laatimastaan asiakirjasta, josta keskusteltiin jo etukäteen Barcelonassa. Muuten en oikein ymmärrä joidenkin kollegojeni esittämää arvostelua, sillä tämä asiakirja on pitkälti yhtenevä Euroopan parlamentin omien kantojen kanssa. Minua ei myöskään huolestuta joissakin diplomaattisissa piireissä esitetty arvostelu, että neuvoston pääsihteerin laatima asiakirja ei sisältäisi juurikaan uusia ajatuksia, vaan että se olisi neuvostossa jo kauan sitten esitettyjen ajatusten kokoelma. Minusta tämä ei ole kielteinen vaan myönteinen asia, ennen kaikkea mikäli Sevillassa tehdään tehokkaita ja toimivia päätöksiä asioissa, joita on yritetty jo kauan, mutta joiden osalta valtion- ja hallitusten päämiehet ovat epäröineet tai kieltäytyneet tekemästä päätöksiä.
Politiikassa on joskus sellaisia asioita, joissa olemme kaikesta yhtä mieltä, ja asioita, joissa olemme kaikesta eri mieltä, mutta nämä Euroopan rakentamiseen ja toimielinten uudistukseen liittyvät kysymykset eivät kuulu kumpaankaan lajiin. Emme ole kaikesta yhtä mieltä emmekä kaikesta eri mieltä. Nämä ovat asioita, joista olemme osaksi yhtä mieltä. Haluaisin myös esittää täsmennyksen: joskus olemme yhtä mieltä tavoitteista, muttemme keinoista, toisinaan taas olemme yhtä mieltä keinoista, muttemme tavoitteista. Tällä kertaa olemme yhtä mieltä esitetyistä keinoista, muttemme tavoitteista. Olemme jyrkästi eri mieltä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan esittämästä päätöslauselmaesityksestä, jossa tähdennetään, että uudistuksen on hyödytettävä yhteisömenetelmää tai hallitustenvälistä menetelmää
Mielestämme tämä ei ole se suunta, johon meidän on kuljettava. Olemme kuitenkin samaa mieltä ehdotetuista konkreettisista toimista, erityisesti siitä, että lyhyen aikavälin keskeisenä tavoitteena on niin kutsuttu neuvoston toiminnan avoimuus lainsäätäjänä. Olen jopa sitä mieltä, että meidän olisi edullista kutsua tätä avoimuutta jollakin toisella sanalla, koska tässä tarkoittamamme avoimuus ei ole samanlaista kuin avoimuus asiakirjoihin tutustuttaessa. Neuvoston toiminnan julkisuus lainsäätäjänä, sen toiminta avoimien ovien kokouksissa, on itse asiassa sen toimintaa koskeva ratkaiseva uudistus tällä alueella ja tapa torjua sen keskuudessa Euroopan unionin demokratiavajetta.
Olen yksi niistä, jotka vaativat kansallisten parlamenttien entistä suurempaa osallistumista Euroopan rakentamiseen. Lisäksi uskon, että se voi tapahtua vasta, kun neuvosto avaa ovensa lainsäädännöllisille keskusteluille. Kollegamme kansallisissa parlamenteissa seurannevat Euroopan unionin neuvoston tasolla tekemää lainsäädännöllistä työtä ja suhtautunevat siihen toisella tavalla, jos ne voivat seurata suoraan niitä asioita, joista hallituksemme ja jäsenvaltioiden hallitukset keskustelevat, ja niitä kantoja, joita ne laativat neuvostossa.
Tässä salailun ilmapiirissä on vakava ristiriita, jyrkkä ristiriita neuvoston demokraattisen perustan ja neuvoston toiminnan epädemokraattisten toimintamenetelmien välillä. Tämä asia pitää mielestämme korjata, ei siksi, että haluaisimme heikentää Euroopan unionin hallitustenvälistä ydintä, vaan aivan vastakkaisesta syystä, koska haluamme suojella sitä, vahvistaa sen ja tehdä siitä näkyvän, demokraattisen ja osallistuvan.
Juuri tämän takia toivoisin, että uudistus etenisi ja että muut asiat jätettäisiin tuonnemmaksi, erityisesti arkaluonteinen kysymys Euroopan unionin puheenjohtajuudesta. Emme ole valmiita kannattamaan luopumista kiertävästä puheenjohtajuudesta."@fi5
"Monsieur le Président, je commencerais aussi par remercier M. Javier Solana, le secrétaire général du Conseil, pour sa présence à l’occasion de ce débat et je le félicite pour le document qu’il a présenté en mars, qui a déjà fait l’objet d’un débat préalable à Barcelone. J’ai du mal à comprendre les critiques de certains collègues, dans la mesure où ce document converge en grande partie avec des positions de notre Parlement. Je ne m’inquiéterais pas non plus de la critique de certains milieux diplomatiques, selon laquelle le document du secrétaire général du Conseil ne contiendrait pas beaucoup d’idées neuves, mais serait un simple recueil d’idées débattues il y a longtemps dans le cadre du Conseil. À mon avis, il ne s’agit pas d’un aspect négatif, c’est un aspect positif, surtout si des décisions effectives, vigoureuses, devaient être prises à Séville, sur des voies parcourues depuis longtemps, mais que les chefs d’État et de gouvernement ont hésité ou refusé de prendre.
En politique, il y a parfois des matières pour lesquelles nous convergeons totalement et d’autres pour lesquelles nous divergeons totalement, celles de la construction européenne et de la réforme institutionnelle n’appartiennent à aucune de ces deux catégories. Nous ne convergeons pas totalement et nous ne divergeons pas totalement. Ce sont des matières pour lesquelles nous convergeons en partie. Je voudrais également apporter une précision : nous sommes parfois d’accord avec les objectifs, mais pas avec les voies suivies ; d’autres fois, nous sommes d’accord avec les voies suivies, mais pas avec les objectifs. En l’occurrence, nous sommes d’accord avec les voies proposées, mais pas avec les objectifs. Nous nous écartons clairement de la proposition de résolution présentée par la commission des affaires constitutionnelles lorsqu’elle dit que la réforme prévue devra privilégier la méthode communautaire ou la méthode intergouvernementale.
À notre avis, ce n’est pas le cap à suivre. Nous sommes d’accord cependant avec les mesures concrètes qui sont proposées, notamment sur l’essentiel qu’il convient de poursuivre à court terme, à savoir la transparence du fonctionnement du Conseil dans sa capacité législative. Je crois même que nous aurions tout avantage à désigner cette transparence à l’aide d’un autre terme, parce que la transparence dont nous parlons ici n’est pas la même que la transparence de l’accès aux documents. La publicité du fonctionnement du Conseil dans sa capacité législative, le fonctionnement lors de réunions à portes ouvertes, c’est en fait la réforme décisive de son fonctionnement dans ce domaine et une manière de combattre au cœur le déficit démocratique de l’Union européenne.
J’appartiens à des secteurs qui réclament une plus grande participation des parlements nationaux à la construction européenne. Je crois même que cela ne sera possible que le jour où le Conseil ouvrira ses portes aux débats législatifs. Nos collègues des parlements nationaux accompagneraient, réagiraient différemment au travail législatif dans le cadre de l’Union européenne au niveau du Conseil, s’ils pouvaient suivre en direct les discussions de nos gouvernements, des gouvernements de chaque État membre et les positions qu’ils prennent dans le cadre du Conseil.
Ainsi, dans ce cadre de confidentialité, il existe une contradiction radicale entre la base démocratique du Conseil et la méthode non démocratique du fonctionnement du Conseil. Nous pensons qu’il faut y apporter une correction, nous ne le faisons pas parce que nous voulons affaiblir l’axe intergouvernemental de l’Union européenne, mais, au contraire, parce que nous voulons le protéger, parce que nous voulons l’affirmer, parce que nous voulons le rendre plus visible, plus démocratique et plus participatif.
C’est dans ce sens que je voudrais voir avancer la réforme et que d’autres matières soient laissées pour plus tard, notamment la question plus sensible de la présidence de l’Union européenne. Nous ne sommes pas prêts à abandonner la règle de la présidence tournante."@fr6
"Signor Presidente, vorrei innanzitutto ringraziare il Segretario generale del Consiglio Solana per averci onorato della sua presenza alla discussione odierna, nonché congratularmi per il documento da lui presentato nel mese di marzo e di cui si è già discusso in via preliminare a Barcellona. D’altronde, mi è difficile comprendere le critiche di taluni colleghi nei confronti di un documento che, in larga parte, rispecchia le posizioni del Parlamento. Allo stesso modo non mi preoccupa la critica proveniente da alcuni ambienti diplomatici, secondo cui il documento presentato dal Segretario generale non conterrebbe nuove idee, ma sarebbe piuttosto una sintesi di idee discusse da diverso tempo in seno al Consiglio. Ciò, a mio giudizio, non costituisce un aspetto negativo, quanto piuttosto un aspetto positivo, soprattutto se a Siviglia saranno effettivamente prese importanti decisioni in ambiti dibattuti da lungo tempo, nei cui confronti i Capi di stato e di governo hanno, finora, manifestato esitazione o riluttanza.
Talora, in politica, vi sono questioni su cui concordiamo
questioni su cui non concordiamo affatto, mentre le questioni della costruzione europea e della riforma istituzionale non sono né di un tipo né dell’altro. Non ci troviamo né pienamente d’accordo, né totalmente in disaccordo. Si tratta di questioni su cui concordiamo solo in parte. Consentitemi ora di fare un’ulteriore precisazione: talvolta concordiamo sugli obiettivi ma non sulle modalità, altre volte concordiamo sulle modalità ma non sugli obiettivi. In questo caso, concordiamo sulle modalità, ma non sugli obiettivi proposti. Ci dissociamo decisamente dalla proposta di risoluzione presentata dalla commissione per gli affari costituzionali, in quanto stabilisce che la riforma prevista debba operare una scelta fra il metodo comunitario e il metodo intergovernativo.
A nostro avviso, non è ciò a cui dobbiamo mirare. Tuttavia, concordiamo sui provvedimenti concreti che sono stati proposti, in particolare sui principali obiettivi di breve periodo, fra cui la cosiddetta trasparenza di funzionamento del Consiglio nella sua veste di legislatore. Ritengo altresì che sarebbe più opportuno indicare tale trasparenza con un’altra espressione, in quanto la trasparenza cui si fa riferimento non è la stessa trasparenza dell’accesso ai documenti. L’apertura al pubblico dei lavori del Consiglio nella sua veste di legislatore, ossia il fatto di riunirsi a porte aperte, costituisce effettivamente la riforma fondamentale del funzionamento di tale Istituzione nonché una maniera di colpire al cuore il
democratico dell’Unione europea.
Appartengo ad ambienti in cui si reclama una maggiore partecipazione dei parlamenti nazionali alla costruzione europea. E ritengo altresì che ciò potrà avvenire solo il giorno in cui il Consiglio aprirà le porte alle discussioni di natura legislativa. Potendo seguire in diretta quanto viene discusso dai governi di ciascuno Stato membro e le posizioni assunte in seno al Consiglio, i colleghi dei parlamenti nazionali potranno sostenere in altro modo l’azione normativa dell’Unione europea, nonché interagire con essa.
Nell'attuale contesto di segretezza, si registra una grave e radicale contraddizione fra la base democratica del Consiglio e il metodo non democratico di funzionamento dello stesso. Riteniamo che tale squilibrio debba essere corretto, e non al fine di indebolire il metodo intergovernativo nell’ambito dell’Unione europea, ma, al contrario, proprio per tutelare tale metodo, per riaffermarlo, in quanto auspichiamo che goda di maggiore visibilità, democraticità e partecipazione.
Desidererei che la riforma si muovesse in tale direzione e che le altre questioni fossero rinviate a data successiva, in particolare la questione assai delicata della Presidenza dell’Unione europea. Non ci sentiamo pronti ad appoggiare alcuna manovra intesa ad abolire la norma della Presidenza a rotazione."@it9
"Mr President, I would also like to start by thanking Mr Javier Solana, the Secretary-General of the Council, for attending this debate and by congratulating him on the document he presented in March and which was the subject of a preliminary debate in Barcelona. I find it difficult to understand the criticisms made by some Members given that this document is largely in line with this Parliament's own views. Nor can I subscribe to the critical comments that I have seen in certain diplomatic circles to the effect that the document produced by the Secretary-General of the Council does not contain many new ideas, but is a collection of ideas that have already been discussed for a long time in the Council. As I see it, this is not anything negative, it is in fact positive, especially if the decisions to be taken in Seville are to be effective and vigorous and cover ground that has been an issue for a long time. However, the Heads of State and Government have hesitated to take such decisions or have even resisted taking them.
There are sometimes areas in politics on which we all agree, and there are other areas on which we all differ. The issues of building Europe and institutional reform do not fall into either of those categories. We neither agree on everything nor differ on everything. These are issues on which we partly agree. I would also like to make another point: sometimes we agree on objectives but not on the means of achieving them; at other times we agree on the means but not the objectives. We wish to clearly distance ourselves from the motion for a resolution presented by the Committee on Constitutional Affairs in that it suggests that the proposed reform should favour the Community method or the intergovernmental method.
We do not believe this is the path we should be going down. But we agree with the concrete steps proposed, especially regarding what must be achieved in the short term and as regards the so-called transparency of the functioning of the Council in its legislative capacity. I even believe that it would be helpful for us to give this transparency another name, because the transparency we are talking about here is not the same thing as transparency in access to documents. Publicising the workings of the Council in its legislative capacity or open meetings are in fact important ways of achieving reform in working in this area and a way of tackling the heart of the democratic deficit of the European Union.
I am associated with sectors that are calling for greater involvement of national parliaments in the building of Europe. And I even believe that this can only happen when the Council opens its doors during legislative debates. Our colleagues in the national parliaments will relate and react differently to EU legislative work done at Council level if they can directly follow what our governments, the governments of every Member State, are discussing and the positions that they are adopting within the Council.
So there is a serious contradiction in this secretive approach, a fundamental contradiction between the democratic basis of the Council and the undemocratic way in which the Council works. We believe that this needs to be put right, and that is not because we want to weaken the intergovernmental axis of the European Union; just the opposite in fact. We want to protect that axis and strengthen it, but we want to give it more visibility and make it more democratic and participatory.
I would like to see reform heading in this direction and to leave other subjects until later, in particular the more sensitive issue of the presidency of the European Union. We are not willing to contemplate any departure from the principle of the rotating presidency."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, ik wil om te beginnen de secretaris-generaal van de Raad bedanken voor zijn aanwezigheid hier. Daarnaast wil ik hem gelukwensen met het document dat hij in maart heeft opgesteld en dat in Barcelona tijdens een voorbereidend debat reeds is besproken. Ik begrijp niet goed waarom sommige collega’s in dit document aanleiding tot kritiek hebben gezien. De daarin verwoorde standpunten stemmen immers goeddeels overeen met die van het Parlement. Nu moet ik eerlijk zeggen dat het mij niet al te zeer stoort als in diplomatieke kringen opgemerkt wordt dat het document van de secretaris-generaal geen nieuwe ideeën bevat, maar veeleer een opsomming is van ideeën die al veel eerder in de Raad besproken zijn. Dat is volgens mij juist een verdienste. We zullen in Sevilla pas werkelijk beslissingen nemen en daarbij een richting kiezen waar we al geruime tijd naar op zoek waren maar die de staatshoofden en regeringsleiders tot nu toe niet hebben durven inslaan.
In de politiek bestaan er onderwerpen waarover we het geheel eens zijn, en onderwerpen waarover we het compleet oneens zijn. De constructie van Europa en de interinstitutionele hervorming behoren niet tot die categorieën. We zijn het niet over alles eens, maar het is ook niet zo dat onze denkbeelden op alle punten uiteenlopen. Ik zou dat zelfs iets preciezer willen stellen: soms zijn we het eens over de doelstellingen, maar niet over de methode om die doelstellingen te verwezenlijken. Het komt ook voor dat we het wel eens zijn over de werkwijze, maar niet over hetgeen we daarmee willen bereiken. In het onderhavige geval zijn we het eens over de werkwijze, maar niet over de doelstellingen. We nemen duidelijk afstand van de resolutie van de Commissie constitutionele zaken aangezien hierin wordt gesuggereerd dat we voor hervorming ofwel de communautaire methode ofwel de intergouvernementele moeten volgen.
Wij vinden dat we ook een andere koers kunnen volgen. We zijn het echter wel eens met de concrete voorstellen die gedaan zijn, zeker wanneer daarin gezegd wordt wat we op korte termijn moeten zien te bereiken: transparantie wanneer de Raad als wetgever optreedt. Ik geloof overigens dat we hier beter een ander woord dan transparantie kunnen gebruiken, aangezien we hier geen transparantie bedoelen in de zin van inzage in de documenten. Als de Raad als wetgever optreedt, zou dat met open deuren moeten geschieden. Het functioneren van de Raad moet doorzichtiger: beraadslaging met open deuren zou in die context een doorslaggevende hervorming zijn en op een fundamentele wijze bijdragen tot de vermindering van het democratisch tekort binnen de Europese Unie.
Ik behoor tot de groep mensen die vinden dat de nationale parlementen een grotere rol moeten spelen bij de constructie van Europa, en ik geloof dat dit pas mogelijk zal zijn als de Raad de wetgevingsdebatten met open deuren voert. Onze collega’s die in de nationale parlementen zitting hebben zullen op een andere wijze reageren op het wetgevende werk van de Unie zoals dat binnen de Raad wordt verricht, indien ze rechtstreeks kunnen volgen wat onze regeringen, de regeringen van de lidstaten, bespreken en welke standpunten deze regeringen binnen de Raad verdedigen.
Tot nu toe zijn de beraadslagingen geheim, en dat betekent dat er een schrijnende contradictie bestaat tussen de democratische beginselen waarop het functioneren van de Raad is gebaseerd en de ondemocratische wijze waarop de Raad feitelijk werkt. Wij vinden dat die situatie moet worden rechtgezet, maar niet omdat we de intergouvernementele spil van de Europese Unie willen verzwakken. Integendeel, we willen die intergouvernementele spil beschermen en behouden, en juist daarom moet de Raad extra zichtbaar zijn, omwille van de democratische participatie.
Ik hoop dus dat de hervorming die kant opgaat en dat we met de aanpak van andere kwesties nog even wachten, vooral als het gaat om een eventueel voorzitterschap van de Europese Unie. Dat is immers een uiterst gevoelig onderwerp, en het idee om het voorzitterschap per toerbeurt op te geven? Wel, daar zijn we gewoon nog niet aan toe."@nl2
"Herr talman! Jag vill också börja med att tacka Javier Solana, rådets generalsekreterare, för hans närvaro i debatten här samt gratulera honom till dokumentet från i mars, vilket också fanns med i debatten före Barcelona. För övrigt har jag svårt att förstå kritiken från vissa kolleger, då det visar sig att detta dokument i långa delar stämmer överens med ståndpunkter från detta parlament. Jag är inte heller oroad över kritiken i vissa diplomatiska miljöer om att dokumentet från rådets generalsekreterare inte tillför mycket nytt, då det skulle vara en samling tankar som för länge sedan diskuterats i rådet. Detta är inte negativt enligt min åsikt utan positivt, framför allt om man i Sevilla beslutar att vidta effektiva kraftfulla åtgärder på vägar som sedan länge har prövats, men som stats- och regeringscheferna har tvekat att vidta eller motsatt sig.
I politiken finns det ibland frågor där vi är överens i allt, men det finns också sådana där vi skiljer oss i allt. Frågorna om det europeiska bygget och den institutionella reformen hör inte till varken den ena eller den andra. Vi är varken eniga eller oeniga i allt. Det är frågor vi är delvis överens om. Jag skulle också vilja göra en precisering: Ibland är vi överens om målen men inte om vägen, ibland är vi överens om vägarna men inte om målen. Här är vi eniga om de vägar som föreslagits men inte om målen. Vi är helt oeniga med resolutionsförslaget från utskottet för konstitutionella frågor när det pekar på att den kommande reformen måste prioritera gemenskapsmetoden eller den mellanstatliga metoden.
Enligt vår mening är det inte detta mål som bör eftersträvas. Men vi är överens om de konkreta åtgärder som föreslås, det huvudsakliga som vi bör sträva efter på kort sikt, det vill säga den så kallade öppenheten i rådets lagstiftningsverksamhet. Jag tror dessutom att det vore en fördel att använda ett annat ord för denna öppenhet, för den öppenhet vi här talar om är inte detsamma som öppenhet när det gäller tillgång till dokument. Ett offentligt arbete i rådets lagstiftningsverksamhet, en verksamhet med öppna dörrar, är faktiskt en avgörande reform för dess verksamhet på detta område och ett sätt att i roten bekämpa Europeiska unionens demokratiska underskott.
Jag hör till dem som kräver en större medverkan från de nationella parlamenten i det europeiska bygget. Och jag tror också att detta bara kan ske den dag rådet öppnar sina dörrar till lagstiftningsdebatterna. Våra kolleger i de nationella parlamenten skulle följa arbetet och reagera på ett annorlunda sätt inför Europeiska unionens lagstiftningsarbete i rådet om de direkt kunde följa vad våra regeringar, regeringarna i varje medlemsstat diskuterar och de ståndpunkter de intar inom ramen för rådet.
Inom denna hemliga ram finns det alltså en allvarlig motsägelse, en radikal motsägelse mellan rådets demokratiska bas och den icke-demokratiska metoden i rådets verksamhet. Och vi anser att detta måste rättas till, inte för att vi vill försvaga Europeiska unionens mellanstatliga axel, utan precis tvärtom för att vi vill skydda den, bekräfta den och ge den större öppenhet, mer demokrati och ett större deltagande.
Det är därför jag vill att reformen skall genomföras och att andra frågor lämnas till ett senare tillfälle, framför allt den känsliga frågan om Europeiska unionens ordförandeskap. Vi är inte beredda att gå med på att regeln om ett roterande ordförandeskap överges."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(ΡΤ)"8,8
"Ribeiro e Castro (UEN )."8,12,11
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples