Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-05-15-Speech-3-119"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech4
dcterms:Date	"2002-05-15"^^xsd:date4
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Omröstning (fortsättning)4
dcterms:Language	"fr"^^xsd:language4
lpv:document identification number	"en.20020515.5.3-119"4
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2002-05-15-Speech-3-1204
lpv:speaker	lp:Georges Berthu4
lpv:spoken text	". - Le rapport Marinos que le Parlement européen vient d'adopter présente une vue très lénifiante de la mise en œuvre des programmes de stabilité et de convergence dans le cadre de l'UEM. Nous ne partageons pas cette vue. Certes, le pacte de stabilité découle de l'interdépendance que l'euro crée entre les pays membres - pour le meilleur et pour le pire. Il exprime la recherche d'une orthodoxie budgétaire qui, dans son principe, est saine. Malheureusement, on voit aussi que les premiers mois de mise en œuvre sont émaillés d'incidents de plus en plus sérieux, avec l'Irlande, l'Italie, l'Allemagne, le Portugal. Aujourd'hui, c'est la France qui est sur la sellette. Ces divergences expriment avec une force croissante le besoin, pour les économies et les sociétés nationales, d'évoluer à leur propre rythme, selon leurs propres caractères, sans être enfermées dans un carcan rigide et uniformisant. Ainsi, la logique de l'euro commence à contrarier - et demain va heurter de front - la logique des nations. Laquelle est la plus importante pour la démocratie ? C'est évidemment la logique des nations. Mais laquelle est la plus puissante ? La réponse est plus difficile, et c'est pourquoi l'aventure de l'euro nous a toujours paru inquiétante."@fr6
lpv:spokenAs	substitute; Delegation to the European Economic Area Joint Parliamentary Committee (EEA) (2002-02-07--2004-07-19)14 substitute; ECON (2002-01-17--2004-07-19)14 member; NA (2001-01-31--2004-07-19)14 unknown; Mouvement pour la France (2000-11-23--2004-07-19)14 member; AFCO (2002-01-17--2004-07-19)14 member; Delegation for relations with Canada (2002-02-07--2004-07-19)14
lpv:translated text	"Marinos-betænkningen, som Europa-Parlamentet netop har vedtaget, fremstiller gennemførelsen af stabilitets- og konvergensprogrammerne inden for rammerne af Den Økonomiske og Monetære Union i særdeles beroligende vendinger. Vi deler ikke dette synspunkt. Stabilitetspagten følger af den indbyrdes afhængighed, euroen på godt og ondt skaber medlemslandene imellem, og den er udtryk for en i princippet sund budgetdisciplin. Beklageligvis har de første måneder også været præget af talrige tvistigheder af stadig mere alvorlig karakter - i forhold til Irland, Italien, Tyskland og Portugal. Og i dag er det Frankrig, der er i søgelyset. Uoverensstemmelserne sender et stadig mere tydeligt budskab om nationale økonomiers og samfunds behov for at udvikle sig i egen rytme og i overensstemmelse med egen karakter uden at være holdt i et stift og regulerende jerngreb. Euroen og de interesser, der knytter sig til den, lægger sig efterhånden i vejen for nationerne og deres interesser. Vi vil komme til at opleve direkte konfrontationer mellem de to områder. Hvilke interesser er vigtigst for demokratiet? Det er selvsagt de nationale interesser. Men hvilke er stærkest? Det er straks vanskeligere at afgøre, og det er også begrundelsen for, at vi hele tiden har set på euroen med bekymring."@da1 "Der Bericht Marinos, den das Europäische Parlament gerade verabschiedet hat, nimmt einen sehr nachsichtigen Standpunkt bezüglich der Durchführung der Stabilitäts- und Konvergenzprogramme im Rahmen der EWU ein. Diesen Standpunkt teilen wir nicht. Der Stabilitätspakt ergibt sich natürlich aus den gegenseitigen Abhängigkeiten, die der Euro zwischen den Mitgliedstaaten schafft, und zwar im guten wie im schlechten Sinne. Er ist Ausdruck des Strebens nach einer vernünftigen Haushaltsführung, die prinzipiell zu begrüßen ist. Leider mussten wir aber auch feststellen, dass in den ersten Monaten nach der Euro-Einführung immer schwerwiegendere Zwischenfälle zu verzeichnen waren, wie etwa in Irland, Italien, Deutschland oder Portugal. Und nun ist Frankreich an der Reihe. Diese Divergenzen verdeutlichen in zunehmendem Maße, dass die Volkswirtschaften und die nationalen Gesellschaften ihr jeweils eigenes Tempo finden und gemäß ihren Eigenheiten vorgehen müssen, ohne in einen starres und einheitliches Korsett gepresst zu werden. Folglich widerspricht die Logik des Euro immer mehr der Logik der Nationen und wird dieser bald diametral entgegenstehen. Welche Logik ist wichtiger für die Demokratie? Natürlich diejenige der Nationen. Aber welche ist stärker? Hier fällt die Antwort schwerer, und deshalb haben wir das Euro-Abenteuer schon immer mit Besorgnis betrachtet."@de7 "Η έκθεση Μαρίνου που μόλις ενέκρινε το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο δίνει μια τελείως ωραιοποιημένη άποψη της υλοποίησης των προγραμμάτων σταθερότητας και σύγκλισης στο πλαίσιο της ΟΝΕ, την οποία εμείς δεν συμμεριζόμαστε. Ασφαλώς το Σύμφωνο Σταθερότητας απορρέει από την αλληλεξάρτηση που δημιουργεί το ευρώ μεταξύ των κρατών μελών – είτε είναι για καλό είτε είναι για κακό. Αντικατοπτρίζει την αναζήτηση της σωστής δημοσιονομικής πρακτικής, η οποία είναι καταρχήν υγιής. Δυστυχώς, βλέπουμε επίσης ότι οι πρώτοι μήνες εφαρμογής σηματοδοτήθηκαν από όλο και πιο σοβαρά περιστατικά, στην Ιρλανδία, την Ιταλία, τη Γερμανία, την Πορτογαλία. Σήμερα, κατηγορούμενη είναι η Γαλλία. Οι αποκλίσεις αυτές αντικατοπτρίζουν όλο και πιο επίμονα την ανάγκη, για τις εθνικές οικονομίες και κοινωνίες, να έχουν δικούς τους ρυθμούς ανάπτυξης, σύμφωνα με τα χαρακτηριστικά τους, χωρίς να εγκλωβίζονται μέσα σε ένα άκαμπτο και ομοιόμορφο πλαίσιο. Έτσι, η λογική του ευρώ αρχίζει να έρχεται σε αντίθεση – και στο μέλλον θα έρθει αντιμέτωπη – με τη λογική των εθνών. Ποια από τις δύο είναι πιο σημαντική για τη δημοκρατία; Ασφαλώς η λογική των εθνών. Ποια είναι, όμως, πιο ισχυρή; Η απάντηση είναι δύσκολη και για αυτόν ακριβώς τον λόγο η περιπέτεια του ευρώ μάς δημιουργούσε πάντοτε ανησυχίες."@el8 ". The Marinos report that the European Parliament has just adopted presents a very comforting view of the implementation of the stability and convergence programmes within the framework of the EMU. We do not share this view. It is true that the Stability and Growth Pact is a natural consequence of the interdependence that the euro creates between Member States – for better, for worse. It aims to achieve budgetary rectitude, which in principle is healthy. The first months of its implementation have unfortunately been littered with increasingly serious incidents involving Ireland, Italy, Germany and Portugal. Now it is the turn of France to be in the hot seat. These differences of opinion express, with increasing urgency, the need for the national economies and societies to develop at their own pace, in accordance with their own specific characteristics, without being encased in a rigid straitjacket that aims to make everything uniform. Therefore, the logic of the euro is beginning to frustrate the logic of nations. These two approaches will soon clash head-on. Which is the more important for democracy? It is clearly the logic of the nations. But which is the more powerful? The answer to that is more difficult, and this is why we have always thought that the euro adventure gives cause for concern."@en3 "(FR) El informe Marinos, que el Parlamento Europeo acaba de aprobar, presenta un punto de vista muy tranquilizador de la aplicación de los programas de estabilidad y convergencia en el marco de la UEM. Nosotros no compartimos este punto de vista. Ciertamente, el Pacto de Estabilidad resulta de la interdependencia que el euro crea entre los países miembros - para bien y para mal -. Traduce la búsqueda de una ortodoxia presupuestaria, teóricamente sana. Por desgracia, también observamos que los primeros meses de aplicación están salpicados de incidentes cada vez más serios, con Irlanda, Italia, Alemania, Portugal. Hoy es Francia la que está en el banquillo de los acusados. Estas divergencias expresan con fuerza creciente la necesidad, para las economías y las sociedades nacionales, de evolucionar a su propio ritmo, según sus propios caracteres, sin estar sujetas a una disciplina rígida y uniformadora. Por consiguiente, la lógica del euro empieza a oponerse - y en el mañana lo hará de frente - a la lógica de las naciones. ¿Cuál de ellas es la más importante para la democracia? Evidentemente, la lógica de las naciones. ¿Pero cuál es la más poderosa? La respuesta es más difícil, y por eso la aventura del euro siempre nos ha parecido preocupante."@es12 "Marinosin mietinnössä, jonka Euroopan parlamentti on juuri hyväksynyt, esitetään erittäin rauhoittava näkemys vakaus- ja lähentymisohjelmien toteuttamisesta EMU:ssa. Me emme ole samaa mieltä. Toki vakaussopimus johtuu siitä keskinäisestä riippuvuudesta, jonka euro luo jäsenvaltioiden välille – hyvässä tai pahassa. Sopimus kertoo yrityksestä löytää talousarvioon puhdasoppisuus, mikä on periaatteessa tervettä. Valitettavasti voidaan myös nähdä, että ohjelmien toteuttamisen ensimmäiset kuukaudet ovat olleet täynnä toinen toistaan vakavampia välikohtauksia Irlannin, Italian, Saksan ja Portugalin osalta. Tällä hetkellä Ranska on syytettyjen penkillä. Nämä eroavaisuudet kertovat yhä voimakkaammin kansallisten talouksien ja yhteiskuntien tarpeesta kehittyä omaan tahtiin omien ominaisuuksiensa mukaisesti ilman, että niitä pakotetaan tiukkaan ja yhdenmukaistavaan muottiin. Niinpä euron logiikasta alkaa olla haittaa kansojen logiikalle, ja tulevaisuudessa ne tulevat ottamaan toisistaan voimakkaasti mittaa. Kumpi on tärkeämpi demokratialle? Tietenkin kansojen logiikka. Mutta kumpi on vahvempi? Vastaus on vaikeampi, ja siksi euroseikkailu on aina tuntunut meistä huolestuttavalta."@fi5 "La relazione Marinos appena approvata dal Parlamento europeo presenta un panorama alquanto edulcorato dell'applicazione dei programmi di stabilità e di convergenza nell'ambito dell'UEM. Non condividiamo questo punto di vista. Certo il patto di stabilità deriva dall'interdipendenza creata dall'euro tra i paesi membri, nella buona e nella cattiva sorte, ed esprime la ricerca di un'ortodossia di bilancio il cui principio informatore è sano. Purtroppo si constata anche che i primi mesi di applicazione dei programmi sono zeppi di incidenti sempre più seri con l'Irlanda, l'Italia, la Germania e il Portogallo. Oggi è la Francia ad essere al centro delle critiche. Queste divergenze esprimono con forza crescente la necessità delle economie e delle società dei vari paesi di evolvere seguendo un ritmo proprio e in base alle loro caratteristiche peculiari, senza essere costretti da vincoli rigidi e uniformanti. Così la logica dell'euro comincia ad entrare in contrasto con la logica delle nazioni e domani dovremo registrare uno scontro frontale. Quale delle due è più importante per la democrazia? Ovviamente la logica delle nazioni. Ma qual è la più potente? La risposta è più difficile ed ecco perché l'avventura dell'euro ci è sempre sembrata inquietante."@it9 ". The Marinos report that the European Parliament has just adopted presents a very comforting view of the implementation of the stability and convergence programmes within the framework of the EMU. We do not share this view. It is true that the Stability and Growth Pact is a natural consequence of the interdependence that the euro creates between Member States – for better, for worse. It aims to achieve budgetary rectitude, which in principle is healthy. The first months of its implementation have unfortunately been littered with increasingly serious incidents involving Ireland, Italy, Germany and Portugal. Now it is the turn of France to be in the hot seat. These differences of opinion express, with increasing urgency, the need for the national economies and societies to develop at their own pace, in accordance with their own specific characteristics, without being encased in a rigid straitjacket that aims to make everything uniform. Therefore, the logic of the euro is beginning to frustrate the logic of nations. These two approaches will soon clash head-on. Which is the more important for democracy? It is clearly the logic of the nations. But which is the more powerful? The answer to that is more difficult, and this is why we have always thought that the euro adventure gives cause for concern."@lv10 "Zojuist heeft het Europees Parlement het verslag-Marinos aangenomen. In dit verslag worden de praktische resultaten van de stabiliteits- en convergentieprogramma’s in het kader van de EMU zeer geflatteerd weergegeven. Wij delen deze visie niet. Zeker, het stabiliteitspact is een logisch gevolg van de onderlinge afhankelijkheidsrelaties tussen de lidstaten die door de euro zijn ontstaan, in voor- en tegenspoed. Het vormt de uiting van de zoektocht naar een begrotingsmethode die in beginsel verstandig is. Helaas moeten wij ook constateren dat er zich veel incidenten hebben voorgedaan in de eerste zes maanden nadat het pact van kracht werd. Deze incidenten nemen steeds ernstigere vormen aan. Denk maar aan Ierland, Italië, Duitsland en Portugal. Momenteel zit Frankrijk op het strafbankje. De onderlinge verschillen maken steeds duidelijker dat de nationale economieën en samenlevingen zich in hun eigen tempo moeten ontwikkelen, volgens hun eigen aard. Ze moeten niet in een strak, eenvormig keurslijf worden gedwongen. De dynamiek van de euro begint die van de naties dus in de weg te staan. Straks komt het mogelijk tot een frontale botsing. De vraag is welke dynamiek het belangrijkst is voor de democratie. Uiteraard is dat die van de naties. Welke dynamiek heeft echter de meeste kracht? Deze vraag is moeilijker te beantwoorden en daarom hebben wij ons altijd zorgen gemaakt over het avontuur dat wij met de euro zijn aangegaan."@nl2 "O relatório Marinos, que o Parlamento Europeu acaba de aprovar, apresenta uma visão frouxa da aplicação dos programas de estabilidade e de convergência no âmbito da UEM. Não partilhamos dessa visão. Obviamente, o pacto de estabilidade decorre da interdependência que o euro cria entre Estados-Membros – para o melhor e para o pior. Exprime a procura de uma ortodoxia orçamental que, no seu princípio, é sã. Infelizmente, vemos também que os primeiros meses de aplicação são profícuos em incidentes cada vez mais graves, como nos casos da Irlanda, Itália, Alemanha e Portugal. Hoje é a França que está em causa. Estas divergências expressam, com uma veemência crescente, a necessidade de as economias e as sociedades nacionais evoluírem ao seu próprio ritmo, de acordo com os seus próprios caracteres, sem estarem encerradas numa carapaça rígida e uniformizadora. Assim, a lógica do euro começa a contrariar – e amanhã vai atingir de frente – a lógica das nações. Qual delas será mais importante para a democracia? A das nações, evidentemente. Mas qual delas é mais poderosa? A resposta é mais difícil, e foi por essa razão que a aventura do euro sempre nos pareceu inquietante."@pt11 "I betänkandet av Marinos, som Europaparlamentet just har antagit, framförs en mycket lugnande syn på genomförandet av stabilitets- och konvergensprogrammen inom ramen för EMU. Vi delar inte denna syn. Stabilitetspakten är en följd av det ömsesidiga beroende som euron har skapat mellan medlemsländerna – i vått och torrt. Enligt denna pakt skall länderna sträva efter finansiell återhållsamhet, vilket i princip är sunt. Tyvärr kan man också se att de första månaderna har kantats av allt allvarligare incidenter, med Irland, Italien, Tyskland och Portugal. I dag är det Frankrike som sitter på de anklagades bänk. Dessa skiljaktigheter uttrycker med allt större bestämdhet att de nationella ekonomierna och samhällena måste få utvecklas enligt sin egen rytm och egna särdrag, utan att behöva stängas in i en rigid och likriktande tvångströja. Eurons logik börjar gå emot och kommer i framtiden att kollidera med nationernas logik. Vilken är viktigast för demokratin? Självklart nationernas logik. Men vilken är den mäktigaste? Svaret på den frågan är svårare, och det är därför äventyret med euron alltid har verkat oroväckande för oss."@sv13
lpv:unclassifiedMetadata	"Berthu (NI ),"12,6 "par écrit"6 "por escrito"12

Named graphs describing this resource:

The resource appears as object in 2 triples

Context graph