Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-05-14-Speech-2-019"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20020514.3.2-019"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
". – Herr Präsident! Ich schlage dem Europäischen Parlament die Bestätigung von Herrn Lukas Papademos zum Vizepräsidenten der Europäischen Zentralbank vor. Dies war das einstimmige Votum des Ausschusses. Die Bestätigung des vorgeschlagenen Kandidaten ist keine Pro-forma-Bestätigung. Sie ist Folge der Anhörung im Ausschuss für Wirtschaft und Währung und damit Teil der Transparenz von Geldpolitik. Experten kennen den Zentralbankpräsidenten, nicht aber die BürgerInnen Europas. Sie müssen aber Vertrauen in diesen Vizepräsidenten haben. Das künftige Direktoriumsmitglied der Europäischen Zentralbank entscheidet über die Geldpolitik der Eurozone mit. Seine Entscheidungen berühren damit auch Wachstum und Arbeitsplätze und damit das Leben der Menschen. Schließlich muss das Geld den Menschen dienen, nicht die Menschen dem Geld!
Geldpolitische Entscheidungen sind Menschenwerk. Von daher sind persönliche Integrität und Persönlichkeit, Kompetenzen, große Erfahrungen in Ökonomie und Geldwesen, aber auch die Bereitschaft zur Offenheit von großer Bedeutung. Die Anhörung hat diese Qualifikationen unterstrichen.
Der künftige Vizepräsident ist der erste Nachfolger des ersten Direktoriums, das so erfolgreich die Einführung des Euro vorbereitete und umsetzte. Die Unabhängigkeit der Mitglieder des Direktoriums wird dadurch unterstrichen, dass keine Wiederwahl zulässig ist, und insofern ist hier der erste Beweis auch für die personelle Unabhängigkeit erneut erbracht worden. Die Unabhängigkeit der Europäischen Zentralbank – und das muss ich heute noch einmal unterstreichen – ist zu Recht ein konstituierender Bestandteil der Europäischen Währungsunion. Schließlich sind Geld- und Währungspolitik nicht neutral.
In der Demokratie gibt es keine Institutionen, die unfehlbar sind oder im Dunkeln wirken können. Vielmehr gehört die Transparenz von Entscheidungen und Entscheidungsgründen aus demokratie- und integrationspolitischen Gründen unauflöslich zur Rolle der Europäischen Zentralbank. Diese Transparenz ist übrigens nicht nur im Interesse der europäischen Demokratie, sondern auch im Interesse der Europäischen Zentralbank, die hierdurch an Glaubwürdigkeit, Legitimation und Vertrauenswürdigkeit, wie das in den letzten Jahren auch deutlich geworden ist, gewonnen hat.
Wir wollen diese Autorität stärken im Interesse der Menschen und Märkte. Schließlich spiegelt sich im Geldwesen eines Volkes alles wider, was dieses Volk will, erleidet und ist, wie es der berühmte Ökonom Joseph Schumpeter einmal gesagt hat.
Das Europäische Parlament ist der Meinung, dass die Transparenz der Europäischen Zentralbank im Vergleich zu den früheren europäischen nationalen Zentralbanken sehr stark gestiegen ist und dass wir insofern eine Art Kulturrevolution in den Ländern der Eurozone erlebt haben. Hierzu hat der monetäre Dialog des Europäischen Parlaments mit der Europäischen Zentralbank wirklich beigetragen. Es geht schließlich nicht nur um die Veröffentlichung von Berichten, monatlich, vierteljährlich oder jährlich, es geht auch tatsächlich um den monetären Dialog, um nicht nur die Entscheidung, sondern auch die Entscheidungshintergründe der Geldpolitik zu hinterfragen.
Wir müssen aber als Europäisches Parlament weiterhin darauf bestehen, dass es neben diesen Veröffentlichungen auch zu der Veröffentlichung summarischer Protokolle und des Abstimmungsverhaltens kommt. Gerade hat die amerikanische Notenbank entschieden, dass noch am Tag der Entscheidung in der Geldpolitik dort alle Namen und das Abstimmungsverhalten der Mitglieder veröffentlicht werden, so dass jeder weiß, wer wofür gestimmt hat. Dem Europäischen Parlament würde genauso wie eine Veröffentlichung der Argumente für oder gegen eine Entscheidung in summarischen Protokollen eine anonymisierte Veröffentlichung des Abstimmungsverhaltens durchaus ausreichen, weil es für uns wichtig ist zu wissen, dass tatsächlich nicht nur das primäre Ziel der Geldpolitik, die Preisstabilität, berücksichtigt wird, sondern auch die sekundären Ziele der Unterstützung des Wachstums und der Beschäftigung durch die Europäische Union.
Es ist interessant festzustellen, dass in den USA das Abstimmungsverhalten eben nicht nur durch die Probleme der Inflationsgefahr bestimmt wird, sondern auch durch die Probleme der Arbeitslosigkeit, wie es gerade eine Studie aus den USA unterstreicht. Es wäre beruhigend zu erfahren, dass sich auch Europäische Zentralbankmitglieder hiervon beeinflussen lassen, zumal die Geldpolitik die sekundäre Aufgabe hat, wie gesagt, Wachstum und Beschäftigung zu unterstützen, und bis heute dem Europäischen Parlament nicht klar ist, wie die Definition der Erfüllung dieses zweiten Zieles durch die Europäische Zentralbank gesehen wird. Gerade in diesem Jahr wird es wichtig sein, hierüber Klarheit zu erhalten, weil ja auch der schwächelnde Aufschwung in Europa nicht durch geldpolitische Entscheidungen gestoppt werden sollte.
Es ist sehr deutlich geworden in der Anhörung des nominierten Vizepräsidenten, Herrn Papademos, wie wichtig ihm die Zusammenschau dieser Ziele in Artikel 105 des EG-Vertrags ist. Von daher möchte ich noch einmal unterstreichen, dass wir seiner Ernennung zustimmen. Auch wenn es keine juristische Bedeutung hat, ist es doch wichtig, dass die Legitimation in diesem Bestätigungsverfahren so unterstrichen wird. Alles andere würde der Reform des EG-Vertrags bedürfen."@de7
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, jeg vil gerne foreslå Europa-Parlamentet, at Lucas Papademos udnævnes til næstformand i Den Europæiske Centralbank. Det var udvalgets enstemmige beslutning. Udnævnelsen af den foreslåede kandidat er ingen proformaudnævnelse. Den er en følge af høringen i Udvalget om Økonomi og Valutaspørgsmål og dermed en del af en gennemsigtig monetær politik. Eksperter kender formanden for Centralbanken, men det gør Europas borgere ikke. De skal imidlertid have tillid til denne næstformand. Det kommende medlem af Den Europæiske Centralbanks direktion er med til at træffe beslutning om eurozonens monetære politik. Hans beslutninger berører dermed områderne vækst og arbejdspladser og dermed folks liv. Pengene er jo til for menneskene, menneskene er jo ikke til for pengene!
Valutapolitiske beslutninger er noget, mennesker tager sig af. Derfor er personlig integritet og personlighed, kompetencer, stor erfaring inden for økonomi- og pengesektoren, men også vilje til åbenhed af stor betydning. Disse kvalifikationer blev understreget under høringen.
Den kommende næstformand er den første efterfølger til den første direktion, der forberedte og gennemførte euroens indførelse så succesfuldt. Direktionsmedlemmernes uafhængighed understreges ved, at genvalg ikke er tilladt, og for så vidt er der igen bragt det første bevis på personlig uafhængighed. Den Europæiske Centralbanks uafhængighed - og det må jeg understrege endnu en gang i dag - er med rette en konstituerende del af Den Monetære Union. Monetær politik og valutapolitik er trods alt ikke neutral.
I et demokrati er der ikke nogen institutioner, der er ufejlbarlige eller kan arbejde i det dunkle. Gennemsigtige beslutninger og beslutningsgrunde er af demokratiske og integrationspolitiske årsager i høj grad uløseligt forbundet med Den Europæiske Centralbanks rolle. Denne gennemsigtighed er i øvrigt ikke kun i det europæiske demokratis interesse, men også i Den Europæiske Centralbanks interesse, der herved har fået større troværdighed og legitimitet og er blevet mere tillidvækkende, hvilket er fremgået tydeligt i de seneste år.
Vi ønsker at styrke denne autoritet af hensyn til befolkningerne og markederne. Trods alt afspejler et folks monetære situation alt det, befolkningen vil, lider under og er, som den berømte økonom Joseph Schumpeter engang sagde.
Europa-Parlamentet mener, at Den Europæiske Centralbanks gennemsigtighed er øget meget kraftigt i sammenligning med de tidligere europæiske nationale centralbanker, og at vi for så vidt har oplevet en form for kulturrevolution i eurozonens lande. Det har Europa-Parlamentets monetære dialog med Den Europæiske Centralbank virkelig bidraget til. Det handler trods alt ikke kun om offentliggørelse af rapporter - på måneds-, kvartals- eller årsbasis - det handler rent faktisk også om den monetære dialog, således at der ikke kun spørges til beslutningerne, men også til baggrunden for de valutapolitiske beslutninger.
Europa-Parlamentet må imidlertid fortsat fastholde, at der ud over disse offentliggørelser også offentliggøres summariske protokoller og afstemninger. Den amerikanske centralbank har netop besluttet, at på selve den dag, hvor beslutningerne bliver truffet inden for den monetære politik, bliver alle navne og medlemmernes stemmeafgivning offentliggjort, således at alle ved, hvem der har stemt hvad. For Europa-Parlamentet ville det på nøjagtig samme måde som en offentliggørelse af argumenterne for eller imod en beslutning i en summarisk protokol absolut være tilstrækkeligt med en anonym offentliggørelse af afstemningen, fordi det er vigtigt for os at vide, at det rent faktisk ikke kun er den monetære politiks primære mål, prisstabilitet, der bliver taget hensyn til, men også de sekundære mål om EU's fremme af væksten og beskæftigelsen.
Det er interessant at konstatere, at afstemningen i USA ikke kun bestemmes af problemerne med inflationsrisikoen, men også af problemerne med arbejdsløsheden, hvilket netop er fremgået tydeligt af en amerikansk undersøgelse. Det ville være betryggende, hvis også medlemmer af Den Europæiske Centralbank lader sig påvirke heraf, eftersom den monetære politik som sagt har den sekundære opgave at fremme væksten og beskæftigelsen, og det til dato ikke står klart for Europa-Parlamentet, hvordan Den Europæiske Centralbank definerer opfyldelsen af dette andet mål. Netop i år er det vigtigt at skabe klarhed på dette punkt, fordi det svækkede opsving i Europa jo ikke skal stoppes af valutapolitiske beslutninger.
Det fremgik meget tydeligt under høringen af den nominerede næstformand, hr. Papademos, hvor stor betydning han tillægger en sammenfatning af disse mål i EU-traktatens artikel 105. Derfor vil jeg gerne endnu en gang understrege, at vi tilslutter os udnævnelsen af ham. Selv om det ikke har nogen juridisk betydning, er det jo vigtigt, at legitimiteten i denne udnævnelsesprocedure understreges. Alt andet ville kræve en reform af EU-traktaten."@da1
"Κύριε Πρόεδρε, προτείνω την επικύρωση του διορισμού του κ. Λουκά Παπαδήμου ως Αντιπροέδρου της Ευρωπαϊκής Κεντρικής Τράπεζας. Αυτή ήταν και η ομόφωνη απόφαση της επιτροπής. Η επικύρωση του διορισμού του προταθέντος υποψηφίου δεν είναι μια τυπική διαδικασία. Είναι το αποτέλεσμα μιας ακρόασης ενώπιον της Επιτροπής Οικονομικής και Νομισματικής Πολιτικής και, κατά συνέπεια, αποτελεί συνιστώσα της διαφάνειας της νομισματικής πολιτικής. Οι ειδικοί γνωρίζουν τον Πρόεδρο της ΕΚΤ, όχι όμως οι πολίτες της Ευρώπης. Πρέπει, όμως, να του έχουν εμπιστοσύνη. Το μελλοντικό μέλος του Διοικητικού Συμβουλίου της ΕΚΤ πρόκειται να συμμετέχει στη λήψη αποφάσεων για τη νομισματική πολιτική της ευρωζώνης. Οι αποφάσεις του αφορούν, κατά συνέπεια, και την ανάπτυξη καθώς και τις θέσεις εργασίας και, κατά προέκταση, αφορούν και τη ζωή των ανθρώπων. Σε τελική ανάλυση, θα πρέπει το χρήμα να είναι στην υπηρεσία των ανθρώπων και όχι οι άνθρωποι στην υπηρεσία του χρήματος.
Οι αποφάσεις για τη νομισματική πολιτική είναι έργο ανθρώπων. Ως εκ τούτου, έχει μεγάλη σημασία οι άνθρωποι αυτοί να χαρακτηρίζονται από ακεραιότητα, να διαθέτουν προσωπικότητα, ικανότητες, μεγάλη πείρα σε οικονομικά και νομισματικά ζητήματα και να είναι θετικά διακείμενοι στην αρχή της διαφάνειας. Η ακρόαση έδωσε έμφαση σε αυτά τα χαρακτηριστικά.
Ο μελλοντικός Αντιπρόεδρος είναι ο πρώτος που διαδέχεται προκάτοχό του στο πλαίσιο του πρώτου Διοικητικού Συμβουλίου, το οποίο προετοίμασε και υλοποίησε με τόση επιτυχία την καθιέρωση του ευρώ. Η ανεξαρτησία των μελών του Διοικητικού Συμβουλίου υπογραμμίζεται από το γεγονός ότι απαγορεύεται η επανεκλογή των μελών του. Ως εκ τούτου, με τον διορισμό του νέου Αντιπροέδρου έχουμε και την πρώτη απόδειξη για αυτήν την ανεξαρτησία. Η ανεξαρτησία της Ευρωπαϊκής Κεντρικής Τράπεζας – και πρέπει σήμερα να το τονίσω εκ νέου – είναι δικαιολογημένα συγκροτησιακό στοιχείο της Ευρωπαϊκής Νομισματικής Ένωσης. Σε τελική ανάλυση, η χρηματική και νομισματική πολιτική δεν είναι ουδέτερη.
Σε ένα πλαίσιο δημοκρατίας, δεν υπάρχουν αλάνθαστοι θεσμοί ή θεσμοί που να λειτουργούν στο σκοτάδι. Αντίθετα μάλιστα, η διαφάνεια των αποφάσεων καθώς και του σκεπτικού των αποφάσεων ως προς την πολιτική για τη δημοκρατία και την ευρωπαϊκή ολοκλήρωση είναι αδιάρρηκτα συνδεδεμένη με τον ρόλο που διαδραματίζει η Ευρωπαϊκή Κεντρική Τράπεζα. Εξάλλου, η διαφάνεια αυτή δεν είναι μόνο προς όφελος της ευρωπαϊκής δημοκρατίας αλλά και προς όφελος της Ευρωπαϊκής Κεντρικής Τράπεζας, η οποία με τον τρόπο αυτόν απέκτησε μεγαλύτερη αξιοπιστία, νομιμότητα και φερεγγυότητα, πράγμα που κατέστη σαφές τα τελευταία χρόνια.
Θέλουμε να ενισχύσουμε το κύρος της ΕΚΤ προς όφελος των ανθρώπων και των αγορών. Σε τελική ανάλυση, το νομισματικό σύστημα ενός λαού αντικατοπτρίζει όλα όσα επιθυμεί, όλα όσα υπομένει και όλα όσα είναι ο λαός αυτός, όπως είπε κάποτε ο φημισμένος οικονομολόγος Joseph Schumpeter.
Το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο είναι της άποψης ότι, σε σύγκριση με προηγούμενες ευρωπαϊκές εθνικές κεντρικές τράπεζες, η διαφάνεια της ΕΚΤ έχει αυξηθεί σε τέτοιο βαθμό, ώστε να έχουμε στις χώρες της ευρωζώνης ένα είδος πολιτιστικής επανάστασης. Σε αυτό έχει συμβάλει πραγματικά ο διάλογος μεταξύ του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου και της Ευρωπαϊκής Κεντρικής Τράπεζας σε ζητήματα νομισματικής πολιτικής. Σε τελική ανάλυση, το ζητούμενο δεν είναι μόνο η δημοσίευση μηνιαίων, τρίμηνων ή ετήσιων εκθέσεων, αλλά ο εν λόγω διάλογος, ώστε να είμαστε σε θέση να κρίνουμε όχι μόνο τις αποφάσεις αλλά και όσα κρύβονται πίσω από τις αποφάσεις της νομισματικής πολιτικής.
Ως Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο, πρέπει να συνεχίσουμε να απαιτούμε πέρα από αυτές τις δημοσιεύσεις και τη δημοσίευση συνοπτικών πρακτικών καθώς και της κατανομής των ψήφων σε ψηφοφορίες. Πρότινος, η αμερικανική κεντρική τράπεζα αποφάσισε να προβαίνει στη δημοσίευση των ονομάτων των ψηφισάντων και της ψήφου τους την ίδια ήδη ημέρα που θα λαμβάνονται οι αποφάσεις για τη νομισματική της πολιτική, ώστε να γνωρίζει ο καθένας ποιος ψήφισε και τι ψήφισε. Για το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο, θα αρκούσε μαζί με τη δημοσίευση των επιχειρημάτων υπέρ και κατά των αποφάσεων με τη μορφή συνοπτικών πρακτικών και η δημοσίευση της κατανομής των ψήφων, έστω ανωνύμως, δεδομένου ότι για εμάς είναι σημαντικό να γνωρίζουμε ότι δεν λαμβάνονται υπόψη μόνο οι πρωτογενείς στόχοι, όπως είναι η σταθερότητα των τιμών, αλλά και οι δευτερογενείς, όπως είναι η ενίσχυση της ανάπτυξης και της απασχόλησης από την πλευρά της Ευρωπαϊκής Ένωσης.
Είναι πολύ ενδιαφέρουσα η διαπίστωση ότι στις ΗΠΑ ο τρόπος που ψηφίζουν τα μέλη της κεντρικής τράπεζας δεν καθορίζεται μόνο από τους πληθωριστικούς κινδύνους αλλά και από τα προβλήματα της ανεργίας, όπως υπογραμμίσθηκε πρόσφατα σε μία αμερικανική μελέτη. Θα ήταν καθησυχαστικό να ακούσουμε ότι τα μέλη της Ευρωπαϊκής Κεντρικής Τράπεζας επηρεάσθηκαν από αυτήν τη μελέτη, αφού, όπως ανέφερα, η νομισματική πολιτική έχει ως δευτερογενές καθήκον να ενισχύει την ανάπτυξη και την απασχόληση. Και τούτο διότι μέχρι σήμερα δεν είναι σαφές στο Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο με ποιον τρόπο αντιμετωπίζει η ΕΚΤ την εκπλήρωση αυτού του δεύτερου στόχου. Ειδικά κατά το τρέχον έτος θα είναι σημαντικό να καταστεί αυτό σαφές, επειδή δεν θα πρέπει οι αποφάσεις επί της νομισματικής πολιτικής να αναχαιτίσουν την ευάλωτη οικονομική ανάκαμψη της Ευρώπης.
Κατά την ακρόαση του υποψήφιου Αντιπροέδρου, κ. Παπαδήμου, κατέστη απόλυτα σαφές, πόσο σημαντική θεωρεί ο τελευταίος την εξέταση αυτών των δύο στόχων του άρθρου 105 της Συνθήκης ΕΚ, λαμβάνοντας υπόψη τη μεταξύ τους συνάρτηση. Αυτός είναι και ένας από τους λόγους που θέλω να υπογραμμίσω και πάλι ότι εγκρίνουμε τον διορισμό του. Ακόμα και αν από νομική άποψη δεν έχει καμία σημασία, είναι ωστόσο σημαντικό να υπογραμμισθεί με έμφαση η νομιμοποίηση σε αυτήν την διαδικασία επικύρωσης. Οτιδήποτε διαφορετικό θα απαιτούσε την αναθεώρηση της Συνθήκης ΕΚΑΤ."@el8
".
Mr President, I propose that Parliament should confirm Mr Lukas Papademos's appointment as Vice-President of the European Central Bank, in accordance with the committee's unanimous vote. Confirmation of the proposed candidate is not merely a matter of course. It results from a hearing in the Committee on Economic and Monetary Affairs and therefore has to do with monetary policy being transparent. Experts may well know the President of the Central Bank, but Europe's citizens do not, yet they must be able to trust the Vice-President. As a member of the Executive Board of the European Central Bank, he will have a part in decisions on the euro zone's monetary policy which will affect growth and employment and thus people's lives. After all, it is money that must serve people, not the other way round.
Decisions on monetary policy are the work of man, which means that they primarily call for personal integrity and character, skills, great experience of the economy and monetary affairs, and also a willingness to be candid. The hearing emphasised the importance of these qualifications.
The new Vice-President is the first new member of the first Executive Board, which was so successful in preparing and introducing the euro. What underlines the independence of the members of the Executive Board is that re-election to it is not permitted, and so this is renewed proof of personal independence. The European Central Bank's independence – which I must re-emphasise today – is truly a constituent element in European Monetary Union. At the end of the day, policy on money and currency is not neutral.
No institutions in a democracy can be infallible or function under the cloak of darkness; rather, democracy and integration policy make the transparency of decisions and of the reasons behind them inseparable from the European Central Bank's role. Such transparency is, by the way, not only in the interests of European democracy, but also in the interests of the European Central Bank, which is thereby – and as recent years have clearly demonstrated – made more credible, more legitimate and more trustworthy.
It is in the popular interest and in the interest of the market that we want to build up this authority. After all, as the renowned economist Joseph Schumpeter once said, a people's monetary affairs reflect everything that that people desires, endures, and is.
It is Parliament's view that the European Central Bank is far more transparent than previous national central banks in Europe and that, that being the case, we have undergone a kind of cultural revolution in the countries of the euro zone. Parliament's dialogue with the European Central Bank on monetary affairs has made a real contribution to this. This is not, in the final analysis, just about the publication of monthly, quarterly or annual reports, but also, in fact, about a monetary dialogue to question not only decisions on monetary policy but also the background to them.
We who are in Europe's Parliament, though, must continue to insist on these publications being followed by the publication of brief Minutes and of the voting record. The US Federal Reserve has just decided to announce, on the same day that decisions on monetary policy are taken, how the individual members of its Board of Governors voted on them, so that everyone can know who voted for what. For Parliament, the publication of the voting record without names would be every bit as adequate as publishing the arguments for or against a particular decision, as what is important for us to know is that they have not only, in fact, given consideration to price stability, the primary objective of monetary policy, but also to its secondary objective, namely the European Union's support for growth and employment.
It is interesting to note that an American study emphasises that, in the USA, the way Federal Reserve Board members vote is determined not only by the problems posed by the risk of inflation, but also by the problem of unemployment. It would be reassuring to learn that members of the Board of the European Central Bank were influenced by this in view of it being the secondary task of monetary policy, as I have said, to support growth and employment, and in view of it having hitherto been unclear to Parliament how the European Central Bank defines the achievement of this second objective. This very year, it will be crucial to achieve clarity on this point, because the faltering recovery in Europe should not be halted by decisions on monetary policy.
It became very clear, in Mr Papademos' vice-presidential nomination hearing, how important the interpretation of these objectives in Article 105 of the Treaty establishing the European Community is to him, and so I would again like to reiterate our support for his appointment, the legitimacy of which should be underlined by this confirmation procedure, even if it lacks significance in law. Anything else would require reform of the Treaty establishing the European Community."@en3
". – (DE) Señor Presidente, propongo al Parlamento Europeo la confirmación del Sr. Lukas Papademos como Vicepresidente del Banco Central Europeo. Esta ha sido la decisión unánime de la comisión. La confirmación del candidato propuesto no es ninguna confirmación pro forma. Es el resultado de la audición celebrada en la Comisión de Asuntos Económicos y Monetarios y, en consecuencia, parte de la transparencia de la política monetaria. Los expertos conocen al Presidente del Banco Central pero no las ciudadanas y los ciudadanos de Europa. A pesar de ello, deben tener confianza en este Vicepresidente. El futuro miembro de la Dirección del Banco Central Europeo decide sobre la política monetaria de la zona del euro. Sus decisiones afectan en consecuencia al crecimiento y a los puestos de trabajo y, por ende, a la vida de las personas. Al fin y al cabo, el dinero debe servir a las personas y no a la inversa.
Las decisiones de política monetaria son obra humana. Por ello son de gran importancia la integridad personal, la personalidad, la competencia, una gran experiencia en economía y asuntos monetarios pero también la disposición a la transparencia. La audición ha subrayado estas características.
El futuro Vicepresidente es el primer sucesor en la primera Dirección que preparó y llevó a cabo con tanto éxito la introducción del euro. La independencia de sus miembros se subraya al no estar permitida ninguna reelección, lo que es la primera prueba de la independencia personal. La independencia del Banco Central Europeo –hay que subrayarlo de nuevo hoy- es con razón un elemento componente de la Unión Económica Europea. A la postre, la política monetaria y económica no son neutrales.
En democracia no hay ninguna institución que sea infalible o que pueda actuar opacamente. Por el contrario, la transparencia de las decisiones y los motivos de las mismas es algo que va unido indisolublemente a la actividad del Banco Central Europeo por motivos democráticos y de política de integración. Por lo demás, esta transparencia no sólo radica en interés de la democracia europea sino también en interés del Banco Central Europeo, que ha ganado en credibilidad, legitimación y confianza, tal como se ha mostrado claramente en los últimos años.
Queremos fortalecer esta autoridad en interés de las personas y mercados. En el sistema monetario de un pueblo se refleja todo lo que quiere, padece y es ese pueblo, tal como dijo en una ocasión el famoso economista Joseph Schumpeter.
El Parlamento Europeo es de la opinión de que la transparencia del Banco Central Europeo ha aumentado en gran medida en comparación con los anteriores Bancos Centrales nacionales y que hemos experimentado en este sentido una especie de revolución cultural en los países de la zona del euro. El diálogo monetario del Parlamento Europeo con el Banco Central Europeo ha contribuido en este sentido mucho. No se trata solamente de la publicación de informes mensuales, trimestrales o anuales sino también de un diálogo monetario real, es decir, no sólo de la decisión en sí sino también de saber los motivos de las decisiones en la política monetaria.
Como Parlamento Europeo tenemos que seguir insistiendo en que aparte de estas publicaciones se publiquen también las actas sumarias y el comportamiento en las votaciones. El Banco emisor norteamericano acaba de decidir que el mismo día de la decisión en la política monetaria se publiquen todos los nombres y el comportamiento de los miembros en la votación, de modo que todo el mundo sepa quién ha votado a favor de qué. Al igual que una publicación de los argumentos a favor o en contra de una decisión en actas sumarias, para el Parlamento Europeo sería suficiente una publicación anónima del comportamiento de la votación pues para nosotros es importante saber que no sólo se tiene en cuenta el objetivo primario de la política monetaria, es decir, la estabilidad de los precios, sino también los objetivos secundarios de apoyo al crecimiento y el empleo por parte de la Unión Europea
Es interesante comprobar que en los EE.UU. el comportamiento de las votaciones no está sólo determinado por los problemas derivados del peligro de inflación sino también por los del desempleo, tal como destaca un estudio realizado en ese país. Sería tranquilizante saber que también los miembros del Banco Central Europeo se van a comportar de modo similar pues, como he indicado, la política monetaria tiene la tarea secundaria de apoyar el crecimiento y el empleo y hasta hoy el Parlamento Europeo no tiene claro cómo ve el Banco Central Europeo el cumplimiento de este segundo objetivo. Precisamente este año va a ser importante tener claridad al respecto, pues el débil crecimiento en Europa no debe ser detenido por decisiones de política monetaria.
En la audición del Vicepresidente propuesto, Sr. Papademos, se ha visto muy claramente lo importante que son para él estos objetivos contemplados en el artículo 105 del Tratado de CE. Por ello, quiero subrayar de nuevo que apoyamos su nombramiento. Aunque no tenga ninguna importancia jurídica, es importante que se subraye así la legitimación en este procedimiento de confirmación. Cualquier otra cosa precisaría la reforma del Tratado de la CE."@es12
".
Arvoisa puhemies, ehdotan, että Euroopan parlamentti hyväksyy Lucas Papademosin nimityksen Euroopan keskuspankin varapuheenjohtajaksi. Valiokunta äänesti yksimielisesti asian puolesta. Ehdokkaan nimityksen hyväksyminen ei ole mikään muodollisuus. Se on talous- ja raha-asioiden valiokunnan kuulemisen seurausta ja siten osa rahapolitiikan avoimuutta. Asiantuntijat tuntevat keskuspankin puheenjohtajan, mutta Euroopan kansalaiset eivät tunne häntä. Heidän on kuitenkin luotettava varapuheenjohtajaan. Euroopan keskuspankin johtokunnan tuleva jäsen on mukana päättämässä euroalueen rahapolitiikasta. Hänen päätöksensä liittyvät siten myös kasvuun ja työpaikkoihin ja niin ollen kansalaisten elämään. Loppujen lopuksi rahan täytyy palvella ihmisiä eikä ihmisten rahaa!
Rahapoliittiset päätökset ovat ihmisten tekemiä. Siksi henkilökohtainen nuhteettomuus ja omintakeisuus, asiantuntemus, laaja kokemus taloudesta ja rahataloudesta mutta myös valmius avoimuuteen ovat hyvin tärkeitä. Kuulemistilaisuudessa korostettiin näitä pätevyysvaatimuksia.
Tuleva varapuheenjohtaja on ensimmäinen seuraaja sille ensimmäiselle johtokunnalle, joka valmisteli ja toteutti niin menestyksekkäästi euron käyttöönoton. Johtokunnan jäsenten itsenäisyyttä korostetaan siten, että ketään ei saa valita uudestaan, ja näin on jälleen tullut osoitetuksi myös henkilökohtainen itsenäisyys. Euroopan keskuspankin itsenäisyys – ja tätä minun on tänään korostettava vielä kerran – on oikeutetusti perustava osa Euroopan rahaliittoa. Eiväthän raha- ja valuuttapolitiikka ole puolueettomia.
Demokratiassa ei ole toimielimiä, jotka olisivat erehtymättömiä tai voisivat olla piilovaikuttajia. Päätösten ja päätösten perusteiden avoimuus kuuluu päinvastoin demokraattisista ja yhdentymispoliittisista syistä erottamattomasti Euroopan keskuspankin toimintaan. Tämä avoimuus ei muuten ole vain Euroopan demokratian vaan myös Euroopan keskuspankin etujen mukaista, sillä näin se on saanut uskottavuutta, laillisuutta ja luotettavuutta, niin kuin viime vuosina on käynyt ilmi.
Haluamme vahvistaa tätä arvovaltaa ihmisten ja markkinoiden edun vuoksi. Loppujen lopuksi on niin, että kansan rahataloudessa heijastuu kaikki se, mitä kansa haluaa, mitä se kokee ja mitä se on, kuten kuuluisa taloustieteilijä Joseph Schumpeter on sanonut.
Euroopan parlamentin kanta on, että Euroopan keskuspankin avoimuus on lisääntynyt sangen selvästi Euroopan varhempiin kansallisiin keskuspankkeihin verrattuna ja että euroalueen maissa on tässä mielessä koettu jonkinlainen kulttuurivallankumous. Tätä on selvästi edistänyt Euroopan parlamentin rahapoliittinen vuoropuhelu Euroopan keskuspankin kanssa. Loppujen lopuksi ei ole kyse vain kertomusten julkaisemisesta kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain, vaan kyse on tosiasiassa myös rahapoliittisesta vuoropuhelusta, ei vain päätöksestä vaan myös rahapoliittisten päätösten taustojen selvittämisestä.
Meidän on Euroopan parlamentissa kuitenkin edelleen vaadittava, että näiden julkaisujen lisäksi myös yhteenvetopöytäkirjat ja äänestyskäyttäytyminen saadaan tuotua julki. Yhdysvaltain keskuspankki päätti juuri, että kaikki nimet ja jäsenten äänestyskäyttäytyminen julkistetaan siellä vielä rahapoliittisen päätöksen tekopäivänä, jotta jokainen tietää, kuka on äänestänyt minkäkin asian puolesta. Euroopan parlamentillekin riittäisi ilman muuta päätöksiä puoltavien ja vastustavien perustelujen julkistaminen yhteenvetopöytäkirjassa ja lisäksi äänestyskäyttäytymisen nimetön julkistaminen, sillä meidän on tärkeää tietää, että rahapolitiikan ensisijaisen tavoitteen, hintatason vakauden, lisäksi otetaan todella huomioon myös toissijaiset tavoitteet: Euroopan unionin tukema kasvu ja työllisyys.
On mielenkiintoista todeta, että Yhdysvalloissa äänestyskäyttäytymistä eivät määrää ainoastaan inflaatiovaaraongelmat vaan myös työttömyysongelmat, niin kuin tuoreessa yhdysvaltalaisessa selvityksessä korostetaan. Olisi rauhoittavaa saada tietää, että nämä näkökohdat vaikuttavat myös Euroopan keskuspankin jäseniin, etenkin, kun rahapolitiikan toissijaisena tehtävänä on, kuten sanottu, tukea kasvua ja työllisyyttä ja kun Euroopan parlamentille ei tähän mennessä ole selvinnyt, miten Euroopan keskuspankki määrittelee tämän toisen tavoitteen saavuttamisen. Juuri tänä vuonna on tärkeää saada selvyys tähän asiaan, sillä Euroopan hidastuvaa noususuhdannetta ei pitäisi pysäyttää rahapoliittisilla päätöksillä.
Varapuheenjohtajaehdokas Papademosin kuulemistilaisuudessa kävi varsin hyvin selväksi, miten tärkeä hänelle on näiden tavoitteiden tiivistelmä EY:n perustamissopimuksen 105 artiklassa. Siksi haluaisinkin vielä kerran korostaa, että kannatamme hänen nimittämistään. Vaikka sillä ei olekaan mitään oikeudellista merkitystä, on silti tärkeää, että laillistamista korostetaan tällä hyväksymismenettelyllä. Kaikkeen muuhun tarvittaisiin EY:n perustamissopimuksen uudistamista."@fi5
"Monsieur le Président, je propose au Parlement européen la confirmation de M. Lucas Papademos au poste de vice-président de la Banque centrale européenne. C'est le résultat du vote unanime de la commission. La confirmation du candidat proposé n'a rien d'une confirmation
. Elle est la conséquence de l'audition en commission économique et monétaire et elle participe donc de la transparence de la politique monétaire. Les experts connaissent le président de la Banque centrale, mais pas les citoyens européens. Ils doivent cependant avoir confiance en ce vice-président. Le futur membre du directoire de la Banque centrale européenne participe aux décisions relatives à la politique monétaire de la zone euro. Ses décisions ont ainsi un effet sur la croissance et l'emploi et donc sur la vie des citoyens. Car, en fin de compte, l'argent doit servir les citoyens, et non le contraire !
Les décisions de politique monétaire sont le travail des hommes. L'intégrité personnelle, la personnalité, les compétences, une grande expérience en matière économique et monétaire, mais aussi la disposition à l'ouverture sont donc d'une grande importance. L'audition a souligné ces qualifications.
Le futur vice-président est le premier successeur du premier directoire, qui a préparé et mis en œuvre l'introduction de l'euro avec le succès que l'on sait. L'indépendance des membres du directoire est accentuée par le fait que le mandat n'est pas renouvelable, ce qui apporte avant tout, à nouveau, la preuve de leur indépendance personnelle. L'indépendance de la Banque centrale européenne - je dois le souligner encore une fois aujourd'hui - est, à raison, un élément constitutif de l'union monétaire européenne. En fin de compte, la politique monétaire n'est pas neutre.
En démocratie, il n'y a pas d'institutions qui soient infaillibles ou qui puissent travailler dans l'ombre. Au contraire, la transparence des décisions et de leurs motivations est indissolublement liée au rôle de la Banque centrale européenne pour des raisons de démocratie et d'intégration. Cette transparence ne sert d'ailleurs pas uniquement l'intérêt de la démocratie européenne, mais elle sert également l'intérêt de la Banque centrale européenne, qui y a gagné en crédibilité, en légitimité et en fiabilité, comme on l'a clairement vu ces dernières années.
Nous voulons renforcer cette autorité dans l'intérêt des citoyens et des marchés. En fin de compte, la politique monétaire d'un peuple reflète tout ce que ce peuple veut, tout ce qu'il endure et tout ce qu'il est, comme l'a dit un jour le célèbre économiste Joseph Schumpeter.
Le Parlement européen est d'avis que la transparence de la Banque centrale européenne s'est considérablement accrue en comparaison aux anciennes banques centrales nationales, et que nous avons ainsi connu une sorte de révolution culturelle dans les pays de la zone euro. Le dialogue monétaire entre le Parlement européen et la Banque centrale européenne y a véritablement contribué. Car enfin, il n'est pas seulement question de la publication de rapports, qu'ils soient mensuels, trimestriels ou annuels, il s'agit également concrètement du dialogue monétaire ; il n'est pas seulement question de se pencher sur les décisions, mais aussi sur les motivations des décisions relatives à la politique monétaire.
En tant que Parlement européen, nous devons maintenir notre position : en plus de ces publications, il faut également obtenir la publication des procès-verbaux succincts et du comportement de vote. La banque centrale américaine a précisément décidé que, le jour même de la prise de décision de politique monétaire, tous les noms et comportements de vote des membres soient publiés, de sorte que chacun sache qui a voté pour quoi. À côté d'une publication des arguments pour ou contre une décision dans les procès-verbaux succincts, le Parlement européen se contenterait d'une publication rendue anonyme des comportements de vote, car il est important pour nous de savoir si l'on a pris concrètement en considération non seulement l'objectif premier de la politique monétaire qu'est la stabilité des prix, mais aussi les objectifs secondaires que sont les soutiens à la croissance et à l'emploi par l'Union européenne.
Il est intéressant de constater que le comportement de vote aux USA n'est pas seulement déterminé par les problèmes du danger de l'inflation, mais aussi par les problèmes du chômage, comme une étude récente menée aux USA l'a souligné. Il serait rassurant d'apprendre que les membres de la Banque centrale européenne seront influencés par celle-ci, d'autant que la politique monétaire a comme deuxième mission, comme on l'a dit, de soutenir la croissance et l'emploi ; et jusqu'à présent, le Parlement européen ne voit pas clairement comment la Banque centrale européenne appréhende la définition de la mise en pratique de ce deuxième objectif. Il sera important, justement cette année, de faire la clarté à ce sujet, car la reprise encore faible en Europe ne peut pas être stoppée par des décisions de politique monétaire.
L'audition du vice-président désigné, M. Papademos, a montré clairement combien était importante pour lui la synthèse de ces objectifs telle qu'elle apparaît à l'article 105 du traité CE. Je voudrais donc encore une fois souligner que nous approuvons sa nomination. Même si elle n'a pas de signification juridique, il est tout de même important que cette légitimité soit soulignée de la sorte au cours de cette procédure de confirmation. Toute autre procédure nécessiterait la réforme du traité CE."@fr6
".
Signor Presidente, propongo al Parlamento europeo di confermare la nomina del signor Lukas Papademos a Vicepresidente della Banca centrale europea, come votato all'unanimità dalla commissione. La conferma del candidato proposto non è soltanto un atto
bensì il risultato dell'audizione in sede di commissione per i problemi economici e monetari, che contribuisce così alla trasparenza della politica monetaria. Gli esperti conoscono il Presidente della Banca centrale mentre i cittadini europei non lo conoscono. Devono tuttavia poter avere fiducia in questo vicepresidente. Il futuro membro del Consiglio direttivo della Banca centrale europea partecipa alle decisioni in materia di politica monetaria nella zona euro. Le sue decisioni hanno pertanto ripercussioni sulla crescita e l'occupazione e toccano dunque anche la vita dei cittadini. In fondo è il denaro che deve servire alle persone e non viceversa!
Le decisioni in materia di politica monetaria sono il prodotto dell'opera dell'uomo. Per questo l'integrità personale e la personalità del candidato, le competenze, una vasta esperienza in campo economico e monetario ma anche la disponibilità all'apertura rivestono la massima importanza. Nel corso dell'audizione sono state sottolineate queste qualifiche.
Il futuro vicepresidente è il primo a succedere al primo Consiglio direttivo che ha preparato e attuato con tanto successo l'introduzione dell'euro. L'indipendenza dei membri del Consiglio direttivo viene messa in risalto dall'inammissibilità di una rielezione e, da questo punto di vista, la prima dimostrazione d'indipendenza anche personale è stata nuovamente resa in questa sede. L'indipendenza della Banca centrale - e tengo a sottolinearlo ancora una volta oggi in quest'occasione - è, giustamente, un elemento fondante dell'Unione monetaria europea. In fin dei conti la politica monetaria e valutaria non è neutrale.
In democrazia non vi sono istituzioni infallibili o che possono operare al buio. La trasparenza delle decisioni e delle motivazioni che le sostengono sono, per ragioni connesse alla democrazia e alla politica d'integrazione, parte integrante del ruolo della Banca centrale europea. Tale trasparenza, fra l'altro, non va soltanto a beneficio della democrazia europea ma anche della stessa Banca centrale europea che - come si è potuto constatare chiaramente negli ultimi anni - ha acquisito, grazie ad essa, credibilità, legittimazione e affidabilità.
Desideriamo rafforzare questa autorità nell'interesse dei cittadini e dei mercati. In fin dei conti, nel sistema monetario di un popolo si riflette tutto ciò che tale popolo desidera, subisce ed è, come ha affermato una volta il noto economista Joseph Schumpeter.
Il Parlamento europeo ritiene che la trasparenza della Banca centrale europea sia nettamente aumentata rispetto alle precedenti Banche centrali nazionali europee e che, da questo punto di vista, si sia assistito ad una sorta di rivoluzione culturale nei paesi della zona euro. A tal fine ha contribuito realmente il dialogo monetario del Parlamento europeo con la Banca centrale europea. In fondo non si tratta soltanto della pubblicazione di relazioni con cadenza mensile, trimestrale o annuale ma effettivamente del dialogo monetario, non soltanto relativamente alle decisioni ma anche ai presupposti decisionali sui quali è basata la politica monetaria.
Il Parlamento europeo, tuttavia, deve continuare ad insistere affinché, oltre a queste pubblicazioni, vengano resi noti anche i processi verbali sommari e il comportamento di voto. La Banca centrale americana ha appena deciso di pubblicare nel giorno stesso dell'adozione della politica monetaria tutti i nomi e il comportamento di voto dei propri membri affinché tutti siano al corrente di chi ha votato a favore di che cosa. Il Parlamento europeo riterrebbe senz'altro sufficiente tanto la pubblicazione delle argomentazioni a favore o contro una determinata decisione nei processi verbali sommari in quanto per noi è importante sapere che, in effetti, si tenga conto da parte dell'Unione europea non soltanto dello scopo primario della politica monetaria, quello della stabilità dei prezzi, ma anche degli obiettivi secondari di sostegno alla crescita e all'occupazione.
E' interessante constatare che negli Stati Uniti il comportamento di voto non dipende soltanto dai problemi connessi al pericolo d'inflazione, bensì anche dai problemi connessi alla disoccupazione, come si sottolinea in un recente studio condotto negli Stati Uniti. Sarebbe tranquillizzante sapere che questi aspetti esercitano un influsso anche sui membri della Banca centrale europea, visto che, come si è detto, la politica monetaria ha il compito secondario di sostenere la crescita e l'occupazione e finora al Parlamento europeo non è chiaro in che modo la Banca centrale europea definisca in che modo intende assolvere a questa seconda finalità. Proprio quest'anno sarà importante che sia fatta chiarezza in merito in quanto la debole ripresa in Europa non dovrebbe essere frenata da decisioni di politica monetaria.
Nell'audizione del vicepresidente designato, signor Papademos, è emersa con la massima chiarezza l'importanza che egli attribuisce alla visione d'insieme di questi obiettivi ai sensi dell'articolo 105 del Trattato CE. Per questo mi preme ribadire ancora una volta che approviamo la sua nomina. Pur non rivestendo alcun significato giuridico è comunque importante che la legittimazione venga sottolineata in questa procedura di conferma. Qualsiasi altra alternativa richiederebbe la riforma del Trattato CE."@it9
".
Mr President, I propose that Parliament should confirm Mr Lukas Papademos's appointment as Vice-President of the European Central Bank, in accordance with the committee's unanimous vote. Confirmation of the proposed candidate is not merely a matter of course. It results from a hearing in the Committee on Economic and Monetary Affairs and therefore has to do with monetary policy being transparent. Experts may well know the President of the Central Bank, but Europe's citizens do not, yet they must be able to trust the Vice-President. As a member of the Executive Board of the European Central Bank, he will have a part in decisions on the euro zone's monetary policy which will affect growth and employment and thus people's lives. After all, it is money that must serve people, not the other way round.
Decisions on monetary policy are the work of man, which means that they primarily call for personal integrity and character, skills, great experience of the economy and monetary affairs, and also a willingness to be candid. The hearing emphasised the importance of these qualifications.
The new Vice-President is the first new member of the first Executive Board, which was so successful in preparing and introducing the euro. What underlines the independence of the members of the Executive Board is that re-election to it is not permitted, and so this is renewed proof of personal independence. The European Central Bank's independence – which I must re-emphasise today – is truly a constituent element in European Monetary Union. At the end of the day, policy on money and currency is not neutral.
No institutions in a democracy can be infallible or function under the cloak of darkness; rather, democracy and integration policy make the transparency of decisions and of the reasons behind them inseparable from the European Central Bank's role. Such transparency is, by the way, not only in the interests of European democracy, but also in the interests of the European Central Bank, which is thereby – and as recent years have clearly demonstrated – made more credible, more legitimate and more trustworthy.
It is in the popular interest and in the interest of the market that we want to build up this authority. After all, as the renowned economist Joseph Schumpeter once said, a people's monetary affairs reflect everything that that people desires, endures, and is.
It is Parliament's view that the European Central Bank is far more transparent than previous national central banks in Europe and that, that being the case, we have undergone a kind of cultural revolution in the countries of the euro zone. Parliament's dialogue with the European Central Bank on monetary affairs has made a real contribution to this. This is not, in the final analysis, just about the publication of monthly, quarterly or annual reports, but also, in fact, about a monetary dialogue to question not only decisions on monetary policy but also the background to them.
We who are in Europe's Parliament, though, must continue to insist on these publications being followed by the publication of brief Minutes and of the voting record. The US Federal Reserve has just decided to announce, on the same day that decisions on monetary policy are taken, how the individual members of its Board of Governors voted on them, so that everyone can know who voted for what. For Parliament, the publication of the voting record without names would be every bit as adequate as publishing the arguments for or against a particular decision, as what is important for us to know is that they have not only, in fact, given consideration to price stability, the primary objective of monetary policy, but also to its secondary objective, namely the European Union's support for growth and employment.
It is interesting to note that an American study emphasises that, in the USA, the way Federal Reserve Board members vote is determined not only by the problems posed by the risk of inflation, but also by the problem of unemployment. It would be reassuring to learn that members of the Board of the European Central Bank were influenced by this in view of it being the secondary task of monetary policy, as I have said, to support growth and employment, and in view of it having hitherto been unclear to Parliament how the European Central Bank defines the achievement of this second objective. This very year, it will be crucial to achieve clarity on this point, because the faltering recovery in Europe should not be halted by decisions on monetary policy.
It became very clear, in Mr Papademos' vice-presidential nomination hearing, how important the interpretation of these objectives in Article 105 of the Treaty establishing the European Community is to him, and so I would again like to reiterate our support for his appointment, the legitimacy of which should be underlined by this confirmation procedure, even if it lacks significance in law. Anything else would require reform of the Treaty establishing the European Community."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, ik stel het Europees Parlement voor gunstig advies uit te brengen over de benoeming van de heer Lucas Papadimos tot vice-president van de Europese Centrale Bank. Daartoe heeft de commissie unaniem besloten. De bevestiging van de voorgedragen kandidaat is geen formele zaak. Zij is het resultaat van de hoorzitting van de Economische en Monetaire Commissie en daarmee onderdeel van een transparant monetair beleid. De experts kennen de president van de Europese Centrale Bank, maar dat geldt niet voor de burgers van Europa. Zij moeten echter op deze vice-president kunnen vertrouwen. Het toekomstige lid van de Directie van de Europese Centrale Bank beslist mee over het monetair beleid in het eurogebied. Zijn beslissingen zijn daardoor ook van invloed op de economische groei en de werkgelegenheid, en dus op het leven van de mensen. Per slot van rekening moet het geld de mensen dienen en niet omgekeerd!
Bij monetaire beslissingen gaat het om mensenwerk. Daarom zijn persoonlijke integriteit, een erkende reputatie, deskundigheid, uitgebreide ervaring op economisch en monetair gebied, maar ook de bereidheid tot openheid van groot belang. De hoorzitting heeft deze kwalificaties bevestigd.
De toekomstige vice-president is de eerste opvolger in de Directie die op zo’n succesvolle wijze de invoering van de euro heeft voorbereid en voltooid. De onafhankelijkheid van de leden van de Directie wordt onderstreept door het feit dat herbenoeming niet is toegestaan. Voor die personele onafhankelijkheid wordt hier het eerste bewijs geleverd. De onafhankelijkheid van de Europese Centrale Bank - dat moet ik vandaag nogmaals benadrukken - is terecht een van de pijlers van de Europese Monetaire Unie. Tenslotte is financieel en monetair beleid niet neutraal.
De democratie kent geen instellingen die onfeilbaar zijn of die hun werk in schemerige achterkamertjes kunnen doen. Vanuit het oogpunt van democratie en integratie is transparantie inzake beslissingen en overwegingen onlosmakelijk verbonden met de taakstelling van de Europese Centrale Bank. Die transparantie is overigens niet alleen in het belang van de Europese democratie, maar ook in het belang van de Europese Centrale Bank die daardoor aan geloofwaardigheid, legitimatie en vertrouwen wint, zoals ook de afgelopen jaren is gebleken.
Wij willen dit gezag versterken in het belang van de mensen en markten. De financiën van een volk weerspiegelen alles wat dat volk wil, ondergaat en is, zoals de beroemde econoom Joseph Schumpeter ooit zei.
Het Europees Parlement is van mening dat de transparantie van de Europese Centrale Bank, in vergelijking met de vroegere Europese nationale centrale banken, sterk is toegenomen. In die zin hebben we in de landen van het eurogebied een soort culturele revolutie doorgemaakt. Daaraan heeft de monetaire dialoog tussen het Europees Parlement en de Europese Centrale Bank zeker bijgedragen. Het gaat immers niet alleen om het publiceren van verslagen, maandelijks, driemaandelijks of jaarlijks, maar het gaat ook echt om de monetaire dialoog, waarbij niet alleen gevraagd wordt naar het waarom van een beslissing, maar ook naar de achtergronden van het monetair beleid.
We moeten er als Europees Parlement op blijven aandringen dat er naast de genoemde publicaties ook een samenvatting komt van de notulen en het stemgedrag openbaar wordt gemaakt. De Amerikaanse centrale bank heeft net besloten om nog op dezelfde dag waarop een monetaire beslissing wordt genomen, de namen en het stemgedrag van alle leden bekend te maken zodat iedereen weet wie waarvoor gestemd heeft. Voor het Europees Parlement zouden openbaarmaking van de argumenten voor of tegen een bepaalde beslissing in de vorm van samengevatte notulen en een geanonimiseerde bekendmaking van het stemgedrag voldoende zijn. Voor ons is het immers belangrijk te weten dat er niet alleen met het primaire doel van het monetair beleid, de prijsstabiliteit, rekening wordt gehouden, maar ook met de afgeleide doelstellingen, namelijk de ondersteuning van de groei en de werkgelegenheid in de Europese Unie.
Het is interessant om vast te stellen dat in de Verenigde Staten het stemgedrag juist niet alleen bepaald wordt door de problemen in verband met het gevaar van inflatie, maar ook door de werkloosheidsproblemen, zoals in een recent Amerikaans onderzoek wordt onderstreept. Het zou ons geruststellen te horen dat ook de leden van de Europese Centrale Bank zich hierdoor laten beïnvloeden, temeer daar, zoals gezegd, het monetair beleid een afgeleide taak heeft: de ondersteuning van de economische groei en de werkgelegenheid. Tot nu toe is het voor het Europees Parlement niet duidelijk hoe volgens de Europese Centrale Bank deze tweede doelstelling moet worden ingevuld. Juist in dit jaar zal het belangrijk zijn om daarover duidelijkheid te krijgen, omdat het aarzelend economisch herstel in Europa niet door monetaire beslissingen mag worden tegengehouden.
Het is tijdens de hoorzitting met de genomineerde vice-president, de heer Papadimos, heel duidelijk geworden hoe belangrijk het voor hem is dat de twee doelstellingen van artikel 105 van het EG-Verdrag als een geheel worden beschouwd. Daarom wil ik nogmaals benadrukken dat wij gunstig advies uitbrengen over zijn benoeming. Ofschoon het juridisch geen enkele betekenis heeft, is het belangrijk dat in deze benoemingsprocedure zo sterk de nadruk wordt gelegd op de legitimatie. Voor al het andere zou een herziening van het EG-Verdrag nodig zijn."@nl2
"Senhor Presidente, proponho ao Parlamento Europeu a confirmação do senhor Lucas Papademos como Vice-Presidente do Banco Central Europeu. Foi esse o voto unânime da comissão. A confirmação do candidato proposto não é uma confirmação
. É o resultado da audição realizada na Comissão dos Assuntos Económicos e Monetários e é, consequentemente, parte integrante da transparência da política monetária. Os especialistas do sector conhecem o Presidente do Banco Central Europeu, mas os cidadãos da Europa não. Apesar disso, devem confiar neste Vice-Presidente. O futuro membro do Directório do Banco Central Europeu participa na tomada de decisões relativas à política económica da zona euro. Consequentemente, as suas decisões afectam também o crescimento e os postos de trabalho e, por conseguinte, a vida das pessoas. Afinal de contas, é o dinheiro que tem de servir as pessoas, e não o contrário!
As decisões em matéria de política económica são obra humana. Portanto, são de grande importância a integridade pessoal, a personalidade, a competência, uma vasta experiência em matéria económica e monetária, bem como a disponibilidade para uma prática de abertura. A audição veio sublinhar essas características.
O futuro Vice-Presidente é o primeiro sucessor do primeiro Directório, que preparou e executou com tanto êxito a introdução do euro. A independência dos membros do Directório é sublinhada pelo facto de não ser possível a reeleição e, nessa medida, volta a ser produzida também nesta vertente a primeira prova da independência em termos pessoais. A independência do Banco Central Europeu – há que sublinhá-lo de novo hoje – é, muito justamente, um elemento constitutivo da União Monetária Europeia. Afinal de contas, a política monetária não é neutra.
Em democracia, não existem instituições infalíveis nem que possam trabalhar na sombra. Pelo contrário, a transparência das decisões e a fundamentação das mesmas, é algo que está indissociavelmente ligado à actividade do Banco Central Europeu por razões inerentes à política democrática e de integração. De resto, essa transparência não é apenas do interesse da democracia europeia, mas também do interesse do Banco Central Europeu, que, através dela, ganhou legitimação e credibilidade, como aliás também se tornou manifesto ao longo dos últimos anos.
Queremos reforçar essa autoridade, no interesse das pessoas e dos mercados. Afinal de contas, o sistema monetário de um povo reflecte tudo o que esse povo quer, tudo o que sofre e tudo o que ele é, como afirmou um dia o célebre economista Joseph Schumpeter.
O Parlamento Europeu é de opinião que a transparência do Banco Central Europeu aumentou consideravelmente, em comparação com anteriores bancos centrais nacionais europeus, e que, nessa medida, assistimos a uma espécie de revolução cultural nos países da zona euro. Para tal, muito contribuiu o diálogo monetário do Parlamento Europeu com o Banco Central Europeu. Não se trata apenas da publicação de relatórios, sejam elas mensais, trimestrais ou anuais; trata-se também de um diálogo monetário real, destinado a questionar não só as decisões, mas também a fundamentação das mesmas em matéria de política monetária.
Como Parlamento Europeu, temos de continuar a insistir para que, a par dessas publicações, se proceda também à publicação de actas sumárias e do comportamento de voto. O Banco Central norte-americano acaba justamente de decidir que, no próprio dia da tomada de uma decisão em matéria de política económica, sejam publicados todos os nomes e comportamentos de voto dos respectivos membros, para que todos saibam quem votou a favor de quê. Para o Parlamento Europeu, seria perfeitamente suficiente a publicação dos comportamentos de voto, respeitando o anonimato, tal como a publicação dos argumentos a favor e contra uma determinada decisão, em actas sumárias, pois para nós é importante saber que não só se tem em conta o objectivo primordial da política monetária, ou seja, a estabilidade dos preços, mas também os objectivos secundários de apoio ao crescimento e ao emprego por parte da União Europeia.
É interessante registar que, nos EUA, o comportamento de voto não é determinado apenas pelos problemas resultantes do perigo da inflação, mas também pelos problemas do desemprego, como o salienta um estudo recente realizado nos Estados Unidos. Seria tranquilizador saber que os membros do Banco Central Europeu também são sensíveis a isto, tanto mais que a política monetária, tal como referi, tem como missão secundária apoiar o crescimento e o emprego e, até agora, não está claro para o Parlamento Europeu como é vista a definição do cumprimento desse segundo objectivo por parte do Banco Central Europeu. Será importante, justamente este ano, conseguir clareza neste ponto, pois a débil recuperação económica da Europa não deveria ser detida por decisões de política monetária.
Na audição do Vice-Presidente designado, senhor Papademos, ficou muito clara a importância que ele atribui a esses objectivos contemplados no artigo 105º do Tratado CE. Por isso, quero voltar a sublinhar que apoiamos a sua nomeação. Ainda que isso não seja juridicamente relevante, é importante que a legitimação seja sublinhada deste modo, no decurso deste processo de confirmação. Qualquer outro procedimento necessitaria da revisão do Tratado CE."@pt11
"Herr talman! Jag föreslår att Europaparlamentet bekräftar nomineringen av Lucas Papademos till vice ordförande i Europeiska centralbanken. Utskottet var enhälligt i denna fråga. Bekräftelsen av den föreslagna kandidaten är inte någon pro forma-bekräftelse. Den är en följd av utfrågningen i utskottet för ekonomi och valutafrågor, och därmed en del av öppenheten inom penningpolitiken. Experterna känner till Centralbankens ordförande, men det gör inte Europas medborgare. Men de måste ha förtroende för denne vice ordförande. Den blivande ledamoten i Europeiska centralbankens direktion är med och beslutar om penningpolitiken inom euroområdet. Hans beslut påverkar tillväxten och arbetstillfällena, och därmed också människors liv. När allt kommer omkring måste pengarna tjäna människorna, människorna skall inte finnas till för pengarnas skull!
Penningpolitiska beslut fattas av människor. Därför är personlig integritet och personlighet, kompetens, rika erfarenheter när det gäller ekonomi och penningväsende, men även en beredvillighet till öppenhet av stor betydelse. Vid utfrågningen underströks dessa förutsättningar.
Den blivande vice ordföranden är den förste efterföljaren till den första direktionen, som på ett så framgångsrikt sätt förberedde och genomförde eurons införande. Direktionsledamöternas oberoende understryks av att omval inte är tillåtna, och såtillvida har man här på nytt bekräftat det personliga oberoendet. Europeiska centralbankens oberoende – och det måste jag i dag än en gång betona – är med all rätt en grundläggande beståndsdel i EMU. När allt kommer omkring är penning- och valutapolitiken inte neutral.
I en demokrati finns det inga institutioner som är ofelbara eller som kan verka i mörkret. Öppenhet i beslut och beslutsskäl är av demokratiska och integrationspolitiska orsaker i stället något som är oupplösligt sammankopplat med Europeiska centralbankens roll. Denna öppenhet ligger för övrigt inte bara i den europeiska demokratins utan också i Europeiska centralbankens intresse, som härigenom har vunnit i trovärdighet, legitimitet och pålitlighet, vilket också tydligt har visat sig under de senaste åren.
Vi vill stärka denna auktoritet i människornas och marknadernas intresse. När allt kommer omkring återspeglas allt som ett folk är, vill och drabbas av i dess penningväsende, som den berömde ekonomen Joseph Schumpeter en gång sade.
Europaparlamentet anser att Europeiska centralbankens öppenhet har ökat kraftigt i jämförelse med de tidigare europeiska nationella centralbankerna, och att vi såtillvida har upplevt ett slags kulturrevolution i länderna inom euroområdet. Den monetära dialogen mellan Europaparlamentet och Europeiska centralbanken har verkligen bidragit till detta. Det handlar trots allt inte bara om att offentliggöra rapporter varje månad, kvartalsvis eller årligen, utan det handlar faktiskt också om den monetära dialogen, för att man inte bara skall skärskåda beslutet, utan också bakgrunden till de penningpolitiska besluten.
Men vi måste från Europaparlamentets sida även i fortsättningen insistera på att det vid sidan av dessa offentliggöranden också offentliggörs kortfattade protokoll och omröstningsresultat. Den amerikanska centralbanken har just beslutat att alla namn och medlemmarnas röster skall offentliggöras samma dag som beslut fattas inom penningpolitiken, så att alla får veta hur medlemmarna har röstat. Liksom man offentliggör argumenten för eller mot ett beslut i kortfattade protokoll, skulle ett anonymt offentliggörande av rösterna absolut vara nog för Europaparlamentet, eftersom det för oss är viktigt att veta att man faktiskt inte bara tar hänsyn till penningpolitikens primära mål, nämligen prisstabiliteten, utan också till de sekundära målen med Europeiska unionens stöd till tillväxten och sysselsättningen.
Det är intressant att konstatera att sättet att rösta i USA ju inte bara bestäms av problemen med inflationsrisken, utan också av arbetslösheten, vilket just betonas i en amerikansk undersökning. Det vore lugnande att få veta att även ledamöterna i Europeiska centralbanken påverkas av detta, särskilt som penningpolitikens sekundära uppgift, som sagt, är att stödja tillväxten och sysselsättningen, och det hittills inte stått klart för Europaparlamentet hur Europeiska centralbanken ser på definitionen av hur detta andra mål skall uppfyllas. Just i år kommer det att vara viktigt att få klarhet i det, eftersom ju också det långsamma uppsvinget i Europa inte bör stoppas av penningpolitiska beslut.
Det var mycket tydligt under utfrågningen av den nominerade vice ordföranden Papademos hur viktiga samtliga dessa mål i artikel 105 i EG-fördraget är för honom. Därför vill jag än en gång betona att vi röstar för att han nomineras. Även om det inte har någon juridisk betydelse är det ändå viktigt att på detta vis betona legitimiteten i denna bekräftelse. Allt annat skulle kräva en reform av EG-fördraget."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(Aplausos)"12,11
"(Applause)"10,10,3
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples