Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-04-11-Speech-4-094"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20020411.4.4-094"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
". - Le rapport Fatuzzo sur la viabilité des systèmes de retraite dans l'Union européenne montre de manière fascinante comment Bruxelles parvient à s'emparer d'une question, comme si sa compétence allait de soi, alors que pas un mot du Traité ne vise les retraites, qui sont juridiquement, c'est indéniable, une compétence purement nationale.
Tout commence, comme d'habitude, par des communications prudentes de la Commission, qui visent à montrer que la viabilité des retraites influence de près ou de loin certaines compétences européennes. Parallèlement, dans les conclusions de divers Conseils européens (Lisbonne, Stockholm, Göteborg, Laeken), sont glissées des "petites phrases" qui légitiment la démarche de la Commission. Puis un jour l'idée se trouve suffisamment acclimatée pour qu'à la stupéfaction générale le Conseil de Barcelone (mars 2002) appelle à augmenter de 5 ans l'âge moyen de départ à la retraite. Nous sommes proches de l'ingérence européenne pure et simple, sans qu'il n'ait été tenu aucun débat démocratique.
Pourtant, sur le fond, les idées exprimées vont plutôt dans le bon sens. Mais c'est un aspect indispensable de la méthode de grignotage : pour que le transfert de compétence soit invisible ou indolore, il faut que dans un premier temps la politique exprimée soit incontestable."@fr6
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Fatuzzo-betænkningen om bæredygtigheden af EU's pensionssystemer viser på fascinerende vis, hvordan det lykkes Bruxelles at påtage sig et anliggende, som var man selvskrevne til opgaven, på trods af at der ikke står ét ord i traktaten om pensioner, som juridisk set uomtvisteligt er et rent nationalt anliggende.
Alt begynder som sædvanlig med forsigtige meddelelser fra Kommissionen, som sigter mod at påvise, at pensionernes bæredygtighed har større eller mindre indflydelse på visse europæiske beføjelser. Samtidig hermed listes der nogle "småsætninger" ind i konklusionerne fra Det Europæiske Råds møder (Lissabon, Stockholm, Göteborg, Laeken), som legitimerer Kommissionens fremgangsmåde. Og endelig en dag har vi vænnet os så meget til idéen, at Det Europæiske Råd i Barcelona i marts 2002 til alles forbavselse kræver, at vi forhøjer gennemsnitspensionsalderen med fem år. Vi er tæt på ren og skær europæisk indblanding uden nogen form for forudgående demokratisk forhandling.
Imidlertid går de idéer, som er kommet til udtryk, grundlæggende i den rigtige retning. Men det er et uomgængeligt aspekt af undermineringstaktikken, at politikken i første omgang skal være uangribelig for at gøre kompetenceoverførslen usynlig eller smertefri."@da1
"Der Bericht Fatuzzo über zukunftssichere Rentensysteme in der Europäischen Union zeigt auf beeindruckende Weise, wie es Brüssel gelingt, sich einer Frage zu bemächtigen, als ob seine Zuständigkeit ganz selbstverständlich wäre, während aber im Vertrag nicht mit einem Wort von den Renten die Rede ist, die rechtlich ganz unbestreitbar eine rein nationale Angelegenheit sind.
Wie üblich beginnt alles mit vorsichtigen Mitteilungen der Kommission, die aufzeigen sollen, dass die Zukunftssicherheit der Renten mehr oder weniger bestimmte europäische Zuständigkeiten beeinflusst. Parallel dazu lässt man in die Schlussfolgerungen verschiedener Europäischer Räte (Lissabon, Stockholm, Göteborg, Laeken) „kleine Sätze“ einfließen, die das Vorgehen der Kommission legitimieren. Dann hat eines Tages die Idee hinreichend Fuß gefasst, damit zur allgemeinen Verblüffung der Rat von Barcelona (März 2002) dazu aufruft, das tatsächliche Durchschnittsalter des Eintritts in den Ruhestand allmählich um etwa fünf Jahre ansteigen zu lassen. Das riecht schlicht und einfach nach europäischer Einmischung, ohne dass es irgendeine demokratische Debatte gegeben hätte.
Aus inhaltlicher Sicht gehen die darin ausgedrückten Ideen allerdings weitgehend in die richtige Richtung. Aber das ist ein unerlässlicher Aspekt der Methode der allmählichen Aushöhlung: damit die Kompetenzübertragung unsichtbar und schmerzlos verläuft, muss zunächst die beabsichtigte Politik unumstritten sein."@de7
"H έκθεση Fatuzzo σχετικά με τη βιωσιμότητα των συνταξιοδοτικών συστημάτων στην Ευρωπαϊκή Ένωση δείχνει με εκπληκτικό τρόπο πώς οι Βρυξέλλες καταφέρνουν να επιληφθούν ενός θέματος, σαν να ήταν αυτονόητη η αρμοδιότητά τους, ενώ ούτε μία λέξη της Συνθήκης δεν στοχεύει στις συντάξεις, οι οποίες νομικά, αδιαμφισβήτητα, αποτελούν καθαρά εθνική αρμοδιότητα.
Όλα αρχίζουν, ως συνήθως, από κάποιες συγκρατημένες ανακοινώσεις της Επιτροπής, που στοχεύουν να δείξουν ότι η βιωσιμότητα των συντάξεων επηρεάζει περισσότερο ή λιγότερο ορισμένες ευρωπαϊκές αρμοδιότητες. Παράλληλα, στα συμπεράσματα των διαφόρων Ευρωπαϊκών Συμβουλίων (Λισαβόνα, Στοκχόλμη, Γκέτεμποργκ, Λάκεν), έχουν παρεισφρήσει “μικρές προτάσεις» που νομιμοποιούν το διάβημα της Επιτροπής. Και έτσι, μια μέρα η ιδέα έχει εξαπλωθεί τόσο ώστε, προς γενική κατάπληξη, το Συμβούλιο της Βαρκελώνης (Μάρτιος 2002) να ζητήσει να αυξηθεί κατά πέντε χρόνια ο μέσος όρος της ηλικίας συνταξιοδότησης. Βρισκόμαστε κοντά στην καθαρή και σαφή ευρωπαϊκή ανάμιξη, χωρίς να έχει πραγματοποιηθεί καμία δημοκρατική συζήτηση.
Ωστόσο, επί της ουσίας, οι ιδέες που εκφράστηκαν κινούνται μάλλον προς τη σωστή κατεύθυνση. Αλλά πρόκειται για μια απαραίτητη όψη της μεθόδου σαλαμοποίησης: για να είναι αόρατη ή ανώδυνη η μεταβίβαση αρμοδιοτήτων, πρέπει σε μια πρώτη φάση η πολιτική που εκφράζεται να είναι αδιαμφισβήτητη."@el8
"The Fatuzzo report on the sustainability of pension systems in the European Union offers a fascinating insight into how Brussels manages to take over an issue, as if it went without saying that it was competent to do so, when there is not a single word in the Treaty on pensions, which are legally – there is no doubt about it – the sole responsibility of the Member States.
It all starts, as usual, with cautious Commission communications, seeking to show that the sustainability of pensions has a more or less direct influence on certain European competences. Similarly, in the conclusions of various European Councils (Lisbon, Stockholm, Gothenburg, Laeken) ‘brief phrases’ are slipped in to legitimise what the Commission is doing. Then one day the idea has taken sufficient hold for the Barcelona Council in March 2002 to call – to general amazement – for the average retirement age to be increased by five years. This is bordering on Europe interfering, pure and simple, without any democratic debate having been held.
Admittedly, most of the ideas expressed are more or less along the right lines. But this is an essential tactic in this method of competence creep: for the transfer of competence to be invisible or painless, the policy line expressed must, first, be indisputable."@en3
"(FR) El informe Fatuzzo sobre la viabilidad de los sistemas de pensiones en la Unión Europea muestra de forma fascinante cómo Bruselas llega a adueñarse de un asunto, dando por sentada su competencia, cuando ni una palabra del Tratado hace referencia a las pensiones, que desde el punto de vista jurídico son, es innegable, competencia exclusivamente nacional.
Todo empieza, como siempre, con comunicaciones prudentes de la Comisión, tendentes a demostrar que la viabilidad de las pensiones influye de cerca o de lejos en determinadas competencias europeas. Paralelamente, en las conclusiones de diversos Consejos Europeos (Lisboa, Estocolmo, Gotemburgo, Laeken) se deslizan “frasecitas” que legitiman el proceder de la Comisión. Después, un día, la idea se encuentra suficientemente aclimatada para que, ante la estupefacción general, el Consejo de Barcelona (marzo de 2002) haga un llamamiento para que se incremente en cinco años la edad media de partida a la jubilación. Nos acercamos a la ingerencia europea pura y simple, sin que se haya celebrado ningún debate democrático.
Sin embargo, en el fondo, las ideas expresadas van en la dirección acertada. Pero éste es un aspecto indispensable del método para ir arañando poco a poco: para que la transferencia de competencia sea invisible e indolora, es preciso que inicialmente la política expresada sea indiscutible."@es12
"Fatuzzon mietintö eläkejärjestelmien kestävyydestä Euroopan unionissa osoittaa kiehtovalla tavalla, miten Bryssel onnistuu omimaan itselleen jonkin kysymyksen käsittelyn, aivan kuin sen toimivalta olisi itsestään selvä asia, vaikka perustamissopimuksessa ei puhuta sanallakaan eläkkeistä, jotka kuuluvat oikeudellisesti puhtaasti kansalliseen toimivaltaan, asia, jota ei voi kieltää.
Kuten tavallista, kaikki sai alkunsa komission varovaisista tiedonannoista, joissa pyrittiin osoittamaan, että eläkkeiden kestävyydellä on enemmän tai vähemmän vaikutusta tiettyihin eurooppalaisiin toimivaltuuksiin. Tämän ohella eri Eurooppa-neuvostojen päätelmiin (Lissabonin, Tukholman, Göteborgin, Laekenin) on livahtanut "pikku lauseita", jotka oikeuttavat komission toimintatavan. Sitten eräänä päivänä ajatukseen on jo totuttu siinä määrin, että kaikkien ällistykseksi Barcelonan Eurooppa-neuvosto (maaliskuussa 2002) nosti eläkkeelle jäämisen keski-ikää viidellä vuodella. Olemme lähellä tilannetta, jossa Euroopan unioni puhtaasti ja yksinkertaisesti puuttuu jäsenvaltioiden asioihin ilman, että asiasta on käyty demokraattista keskustelua.
Esitetyt ajatukset ovat kuitenkin asiasisällöltään melko myönteisen suuntaisia. Tämä on kuitenkin välttämätön näkökohta sellaisessa menetelmässä, jossa vastustaja tuhotaan hitaasti: jotta toimivallan siirtäminen tapahtuisi huomaamattomasti tai kivuttomasti, esitetyn politiikan ei ensi vaiheessa pidä aiheuttaa kiistaa."@fi5
"La relazione Fatuzzo sulla sostenibilità dei sistemi pensionistici nell’Unione europea illustra in modo affascinante il modo in cui Bruxelles riesce ad impadronirsi di una questione, come se la competenza fosse scontata, mentre nel Trattato non si fa cenno alle pensioni che sono, quantomeno dal punto di vista giuridico, di competenza prettamente nazionale.
Tutto ha inizio, come al solito, con prudenti comunicazioni della Commissione, volte a dimostrare che la sostenibilità delle pensioni influenza da vicino o da lontano talune competenze europee. Parallelamente, nelle conclusioni dei vari Consigli europei (Lisbona, Stoccolma, Göteborg, Laeken) si insinuano delle “frasette” che legittimano l’operato della Commissione. Poi un bel giorno l’idea ha attecchito sufficientemente, talché con grande stupore generale il Consiglio di Barcellona (marzo 2002) invita ad aumentare di 5 anni l’età del pensionamento. E’ una forma larvata di ingerenza europea pura e semplice in assenza di un vero dibattito democratico.
Eppure, nel merito, le idee espresse sono sensate. Ma è un aspetto indispensabile del metodo del “rosicchiamento”: affinché il trasferimento di competenze sia invisibile o indolore, occorre che in un primo tempo la politica espressa sia incontestabile."@it9
"The Fatuzzo report on the sustainability of pension systems in the European Union offers a fascinating insight into how Brussels manages to take over an issue, as if it went without saying that it was competent to do so, when there is not a single word in the Treaty on pensions, which are legally – there is no doubt about it – the sole responsibility of the Member States.
It all starts, as usual, with cautious Commission communications, seeking to show that the sustainability of pensions has a more or less direct influence on certain European competences. Similarly, in the conclusions of various European Councils (Lisbon, Stockholm, Gothenburg, Laeken) ‘brief phrases’ are slipped in to legitimise what the Commission is doing. Then one day the idea has taken sufficient hold for the Barcelona Council in March 2002 to call – to general amazement – for the average retirement age to be increased by five years. This is bordering on Europe interfering, pure and simple, without any democratic debate having been held.
Admittedly, most of the ideas expressed are more or less along the right lines. But this is an essential tactic in this method of competence creep: for the transfer of competence to be invisible or painless, the policy line expressed must, first, be indisputable."@lv10
".
Het verslag-Fatuzzo over de betaalbaarheid van pensioenstelsels in de Europese Unie toont op fascinerende wijze aan hoe Brussel erin slaagt zich een vraagstuk toe te eigenen, alsof de bevoegdheid van de Unie op dit punt vanzelf spreekt, terwijl in het Verdrag met geen woord wordt gerept over pensioenen. Die vallen juridisch gezien ontegenzeggelijk geheel en al onder de nationale bevoegdheid.
Zoals gewoonlijk is het allemaal begonnen met voorzichtig geformuleerde mededelingen van de Commissie, in dit geval bedoeld om aan te tonen dat de kwestie van de betaalbaarheid van de pensioenen op de een of andere manier verband houdt met bepaalde Europese bevoegdheden. Tegelijkertijd zijn er in de conclusies van de verschillende Europese Raden (Lissabon, Stockholm, Göteborg, Laken) veelzeggende “zinnetjes” ingelast die de bemoeienis van de Commissie legitimeren. Op een gegeven moment is het idee min of meer gemeengoed geworden, zodat de Raad van Barcelona (maart 2002) een oproep heeft kunnen doen om de gemiddelde pensioengerechtigde leeftijd met vijf jaar te verhogen. Dit komt toch dicht in de buurt van je reinste Europese inmenging, zonder dat hierover ook maar één democratisch debat is gevoerd.
Gezegd moet worden dat de geopperde ideeën inhoudelijk gezien min of meer in de goede richting gaan. Maar dat is onvermijdelijk bij de salamitactiek: om de overdracht van bevoegdheden onzichtbaar en pijnloos te laten verlopen, moet het voorgestelde beleid in eerste instantie onbetwistbaar zijn."@nl2
"O relatório Fatuzzo, sobre a sustentabilidade dos sistemas de reforma na União Europeia, mostra de forma surpreendente como Bruxelas consegue apropriar-se de uma questão, como se a sua competência na matéria fosse absolutamente natural, quando o Tratado não diz uma única palavra sobre as reformas, que são, juridicamente, facto este inegável, da exclusiva competência dos Estados-Membros.
Tudo começa, como é hábito, com comunicações prudentes da Comissão, tendentes a mostrar que a sustentabilidade das reformas remete directa ou indirectamente para certas competências europeias. Entretanto, nas conclusões de diversos Conselhos Europeus (Lisboa, Estocolmo, Gotemburgo, Laeken), vão-se introduzindo aqui e ali pequenas frases que legitimam o procedimento da Comissão. Depois, um dia, a ideia já está suficientemente aclimatada para que, perante a estupefacção geral, o Conselho de Barcelona de Março de 2002, apele a um aumento da idade média da reforma de cinco anos. Eu diria que estamos perante um verdadeiro caso de ingerência europeia, já que não houve qualquer debate democrático.
Dito isto, as ideias expressas são, de uma maneira geral, acertadas, mas esse é precisamente um dos aspectos inerentes ao método da lenta insinuação, isto é, para que a transferência de competências seja invisível ou indolor, é preciso que, numa primeira fase, a política expressa seja irrefutável."@pt11
"Betänkandet av Fatuzzo om stabiliteten i pensionssystemen inom Europeiska unionen visar på ett fascinerande sätt hur Bryssel lyckas lägga beslag på en fråga, som om behörigheten är något som kommer av sig självt, samtidigt som den inte nämns med ett ord i fördragen. Pensionsfrågan är juridiskt sett, och detta är odiskutabelt, en rent nationell befogenhet.
Allt börjar som vanligt med försiktiga meddelanden från kommissionen som skall visa att pensionssystemens stabilitet på ett eller annat sätt påverkar vissa av EU:s befogenheter. Samtidigt smyger man in ”små meningar” i slutsatserna från Europeiska rådets olika toppmöten (Lissabon, Stockholm, Göteborg, Laeken) som legitimerar kommissionens tillvägagångssätt. En dag anses idén tillräckligt inarbetad för att rådet i Barcelona (mars 2002) skall förvåna allmänheten genom att uppmana till en höjning av pensionsåldern med i genomsnitt fem år. Detta är praktiskt taget en ren och skär inblandning från EU:s sida, utan att någon demokratisk debatt har förts.
Innehållsmässigt går de uttryckta idéerna dock i rätt riktning. Men detta är ett ofrånkomligt inslag i knapermetoden: för att överföringen av befogenheter skall ske osynligt och smärtfritt krävs det i ett första skede att den politik som framförs är oomstridd."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Berthu (NI ),"12,6
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples