Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-04-09-Speech-2-153"
| Predicate | Value (sorted: none) |
|---|---|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:spokenAs | |
| lpv:spokenAs | |
| lpv:spokenAs | |
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa puhemies, hyvät komission jäsenet, emme saa tyytyä kauniisiin puheisiin. Meidän on valitettavasti todettava, että huolimatta joistakin myönteisistä merkeistä – kuten päätökset toteuttaa satelliittipaikannusohjelma Galileo ja rakentaa vuoteen 2008 mennessä sotilaskuljetuslentokone A 400 M loppumattomien ja työläiden neuvottelujen päätteeksi – yhteisön puolustusta ei ole onnistuttu rakentamaan konkreettisesti, vaan se jää useimmiten semantiikan tai komitologian asteelle.
Se että yhteisön puolustuksella ei mene hyvin, johtuu siitä, että siihen ei selkeästi sovelleta vaihtelevan geometrian menetelmää, joka sallisi niiden valtioiden, jotka ovat päättäneet toimia, määrittelevän yhteisiä strategisia etuja ja päättävän käytettävistä keinoista niiden perusteella.
Tästä menetelmävirheestä johtuu, ettei meillä vieläkään ole käytössämme olennaisia välineitä, jotka vastaisivat yhteisiin puolustustarpeisiimme. Meillä ei vieläkään ole Euroopan puolustusmateriaalivirastoa. Juuri nyt, kun ilmavoimien taistelukalustoja on nykyaikaistettava kaikkialla maailmassa, eurooppalaiset lähestyvät tätä erittäin tärkeää määräaikaa huonoissa olosuhteissa ja hajanaisina, vastassaan päättäväiset ja innovatiiviset yhdysvaltalaiset kilpailijat. Meillä ei ole minkäänlaista ohjuspuolustusohjelmaa; Yhdysvaltojen hankkeen tuomitseminen toimii politiikkana eurooppalaisille tällä alalla. Lisäksi puolustustarkoituksiin annetaan entistä vähemmän luottoja kaikkialla paitsi Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kymmenen viime vuoden aikana suurin osa hallituksistamme on käyttänyt puolustusbudjetteja sopeutusmuuttujina; sekä kokonaismäärä että prosenttiosuus ovat pienentyneet vaikuttavasti.
Syyskuun 11. päivän tapahtumien aiheuttama sokki ja todisteet siitä, että vastedes on käytävä jatkuvaa taistelua terrorismia vastaan, eivät ole aiheuttaneet eurooppalaisissa johtajissa – ihme kyllä, sillä me olemme yhtä lailla alttiina iskuille – välttämätöntä säpsähdystä. On kuitenkin aika lopullisesti hylätä harhaanjohtava retoriikka "rauhan osingoista". Vastatakseen uusiin uhkiin maidemme on välttämätöntä lisätä oleellisesti puolustukseen suunnattavaa panostustaan. Tehtävä tulee olemaan sitäkin vaikeampi, koska Euroopassa on totuttu tiettyyn vaivattomuuteen; tehtävän suorittamiseen tarvitaan rohkeita poliitikkoja. On ehkä hyödyllistä korostaa tätä nyt, kun useissa jäsenvaltioissamme on käynnissä vaalikampanjat."@fi5
|
| lpv:translated text |
"Mijnheer de fungerend voorzitter van de Raad, mijnheer de Voorzitter, geachte afgevaardigden, wij moeten ons niet met een kluitje in het riet laten sturen. Natuurlijk zijn er sommige positieve signalen. Neem bijvoorbeeld het besluit om het positioneringsprogramma per satelliet, GALILEO, te realiseren. Verder is er na vele moeizame onderhandelingen een akkoord bereikt om voor 2008 het militaire transportvliegtuig A 400 M te bouwen. Toch lukt het niet om het Europese defensiebeleid van een concrete structuur te voorzien. Vooralsnog blijft het voornamelijk bij mooie woorden en comitologie.
Het gaat niet goed met het Europese defensiebeleid omdat men op dit terrein geen Europa van meerdere snelheden accepteert. Zou dat wel het geval zijn, dan zouden de landen die hiervoor voelen gezamenlijke strategische belangen kunnen definiëren en de middelen kunnen vrijmaken om een Europees defensiebeleid op poten te zetten.
Er wordt dus voor de verkeerde methode gekozen, met als gevolg dat wij nog altijd niet over de benodigde middelen beschikken om in onze gezamenlijke defensiebehoeften te voorzien. Zo is het Europees bureau voor bewapening nog altijd niet van de grond gekomen. Juist nu overal ter wereld de vloten van de luchtmacht vernieuwd moeten worden, is er in Europa sprake van een versnipperd beleid en slechte omstandigheden, terwijl de Amerikaanse rivalen juist vastberaden en innoverend te werk gaan. Wij beschikken over geen enkel programma voor een antiraketsysteem. De Europeanen houden zich in dit opzicht alleen maar bezig met het bekritiseren van het beleid van de Amerikanen. Tot slot wordt er, met uitzondering van het Verenigd Koninkrijk, overal op defensie bezuinigd. De afgelopen tien jaar hebben de meeste van onze regeringen de defensiebudgetten gebruikt om financiële tegenvallers op te vangen. Zowel in volume als procentueel is er sprake van een indrukwekkende achteruitgang.
De schok van de gebeurtenissen van 11 september en het besef dat voortaan permanent de strijd moeten worden aangebonden met het terrorisme, hebben de Europese politieke leiders niet wakker geschud. Dit is vreemd want wij staan aan dezelfde gevaren bloot als de Amerikanen. Het wordt tijd dat wij definitief afrekenen met de misleidende retoriek van het vredesdividend. Om aan de nieuwe dreigingen het hoofd te kunnen bieden, zullen onze landen hun defensie-inspanningen aanzienlijk moeten verhogen. Deze taak zal niet eenvoudig zijn, want wij zijn hier in Europa op dit gebied nogal gemakzuchtig. Wij hebben behoefte aan moedige politici die deze taak kunnen vervullen. Dit punt dient te worden benadrukt nu er in een aantal lidstaten verkiezingscampagnes worden gevoerd."@nl2
|
| lpv:translated text |
"Κύριε Προεδρεύοντα του Συμβουλίου, κύριε Πρόεδρε, κύριοι Επίτροποι, δεν πρέπει να αερολογούμε. Η λυπηρή διαπίστωση, την οποία οφείλουμε να κάνουμε, είναι ότι παρά τα θετικά μηνύματα, όπως οι αποφάσεις περί υλοποίησης του συστήματος εντοπισμού θέσης μέσω δορυφόρου GALILEO και κατασκευής μέχρι το 2008 του στρατιωτικού μεταγωγικού αεροσκάφους A 400 M μετά από ατελείωτες και επίπονες διαπραγματεύσεις, η ευρωπαϊκή άμυνα δεν κατορθώνει να αποκτήσει σαφή διάρθρωση και παραμένει συχνά στο στάδιο της σημασιολογίας ή της επιτροπολογίας.
Ο λόγος για τον οποίο η ευρωπαϊκή άμυνα δεν πάει καλά είναι γιατί δεν εφαρμόζουμε με σαφήνεια τη μέθοδο των δύο ταχυτήτων που θα επέτρεπε στα αποφασισμένα να δράσουν κράτη μέλη να καθορίσουν τα κοινά στρατηγικά τους συμφέροντα και να λάβουν αποφάσεις σχετικά με τα μέσα που απαιτούνται για την υλοποίηση των στόχων τους.
Αυτή η λανθασμένη τακτική έχει ως αποτέλεσμα να μην διαθέτουμε ακόμη ουσιαστικά στοιχεία που να ανταποκρίνονται στις κοινές μας ανάγκες, όσον αφορά την άμυνα. Δεν διαθέτουμε ακόμη ευρωπαϊκή υπηρεσία εξοπλισμών. Τη στιγμή, κυρίως, που επίκειται η υποχρεωτική ανανέωση των στόλων των στρατιωτικών αεροσκαφών σε ολόκληρο τον κόσμο, οι Ευρωπαίοι βαδίζουν προς αυτήν την καθοριστική προθεσμία, χωρίς να έχουν διαμορφώσει τις κατάλληλες προϋποθέσεις και χωρίς να είναι ενωμένοι, σε αντίθεση με τους αποφασισμένους και καινοτόμους αμερικανούς ανταγωνιστές τους. Δεν διαθέτουμε κανένα πρόγραμμα αντιβαλλιστικής άμυνας: η πολιτική των Ευρωπαίων στον τομέα αυτό περιορίζεται στην καταγγελία του αμερικανικού σχεδίου. Τέλος, οι πιστώσεις που διατίθενται για την άμυνα σημειώνουν παντού πτώση με εξαίρεση το Ηνωμένο Βασίλειο. Κατά τη διάρκεια των τελευταίων δέκα χρόνων, οι περισσότερες κυβερνήσεις μας προέβησαν σε ρύθμιση των αμυντικών προϋπολογισμών: η μείωση σε όγκο και σε ποσοστό είναι εντυπωσιακή.
Το σοκ που προκάλεσαν τα γεγονότα της 11ης Σεπτεμβρίου και η διαπίστωση ότι οφείλουμε στο εξής να μαχόμαστε διαρκώς κατά της τρομοκρατίας δεν οδήγησαν τους ευρωπαίους ιθύνοντες – περιέργως, διότι είμαστε εξίσου εκτεθειμένοι – στην απαραίτητη υπέρβαση. Είναι καιρός, όμως, πια να εγκαταλείψουμε οριστικά την παραπλανητική ρητορική περί ειρήνης. Για την αντιμετώπιση των νέων απειλών, οι χώρες μας οφείλουν να καταβάλουν ουσιαστικές προσπάθειες στον τομέα της άμυνας. Το καθήκον αυτό θα μας φανεί πολύ δύσκολο δεδομένου ότι έχουμε συνηθίσει στα εύκολα. Για την εκπλήρωσή του, έχουμε ανάγκη από θαρραλέους πολιτικούς. Αξίζει να το επισημάνουμε αυτό τη στιγμή που σε πολλά κράτη μέλη βρίσκονται επί του παρόντος, σε εξέλιξη εκλογικές εκστρατείες."@el8
|
| lpv:translated text |
"Hr. formand for Rådet, hr. formand, kære kommissærer, der skal ikke fremsættes tom snak. Den triste konklusion, som vi kan drage, er, at på trods af nogle få positive signaler, som beslutningerne om at gennemføre det satellitbaserede navigationsprogram Galileo og inden 2008 at bygge militærtransportflyet A 400 M efter endeløse og vanskelige forhandlinger, er det ikke lykkes konkret at opbygge det europæiske forsvar, og det forbliver oftest kun på det sproglige plan eller på udvalgsplan.
Hvis det ikke går særligt godt med det europæiske forsvar, skyldes det, at fremgangsmåden med variabel geometri ikke anvendes korrekt, som ellers gør det muligt for de lande, der har besluttet sig til at gøre noget, at fastlægge de fælles strategiske interesser og derfra at beslutte, hvilke foranstaltninger der skal træffes.
Denne fejlslagne fremgangsmåde medfører, at vi stadig ikke råder over væsentlige elementer, der opfylder vores fælles forsvarsbehov. Vi har stadig ikke et europæisk våbenagentur. Særligt på nuværende tidspunkt, hvor luftflåderne af kampfly er ved at blive fornyet over det meste af verden, vil europæerne stå over for denne afgørende udfordring med dårlige betingelser og under kaotiske forhold over for de beslutsomme og innovative amerikanske rivaler. Vi har ikke noget program for antimissilforsvar. Den europæiske politik på dette område består i at gøre opmærksom på det amerikanske forslag. Endelig er de bevillinger, der er afsat til forsvaret, blevet reduceret overalt, undtagen i Storbritannien. I løbet af de sidste 10 år har forsvarsbudgetterne været en tilpasningsvariabel for de fleste af vores regeringer. Både nedgangen i antallet og den procentmæssige nedgang er væsentlige.
Chokket over begivenhederne den 11. september og den kendsgerning, at det er nødvendigt at bekæmpe terrorismen nærmest permanent, har ikke foranlediget de europæiske ledere til at tage det nødvendige skridt, hvilket er underligt, eftersom vi er lige så udsatte. Det er dog på tide en gang for alle at stoppe den tomme retorik om fredsdividender. Vores lande skal for at kunne modstå de nye trusler ikke spare på en indholdsrig argumentation om deres bestræbelser på forsvarsområdet. Opgaven vil på visse områder blive meget vanskeligere, end vi er vant til i Europa, og for at fuldføre den kræves der modige politikere. Det er måske ikke uvæsentlig at nævne i disse valgkamptider i flere medlemslande."@da1
|
| lpv:translated text |
"Mr President-in-Office of the Council, Mr President, Commissioners, we must stop talking and take action. The sad fact that we must face is that, despite some positive signs, such as the decisions to establish the GALILEO satellite navigation system and to build the A 400 M military transport aircraft by 2008, following prolonged and arduous negotiations, we are not succeeding in providing European defence policy with a definite structure and we usually fail to get beyond semantics or comitology.
The reason why European defence policy is not going well is because we are not clearly applying the method of variable geometry, which would enable the Member States that are determined to take action to define some common strategic interests and thus identify the resources to use.
Since we are using the wrong method, we still do not have the essential elements to meet our common defence needs. We still do not have a European armaments agency. At the very time when combat air fleets are due to be replaced throughout the world, we in Europe are going to tackle this crucial problem in difficult conditions and in a disorganised fashion, unlike our determined and innovative American rivals. We have no anti-missile defence programme: we should be developing a European policy in this area instead of condemning the American project. Lastly, defence expenditure is falling throughout Europe, with the exception of the United Kingdom. Over the last ten years, most of our governments have used defence budgets as an adjustment variable, and the decline in both the amounts and the proportions spent is astonishing.
The shock of the events of 11 September and the realisation of having to engage in a now ongoing battle against terrorism have not provoked European leaders into taking the necessary action – which is strange, as we are all exposed to the same level of risk. It is high time, however, that we stopped using, once and for all, the misleading rhetoric of peace dividends. In order to respond to these new threats, our countries must make a substantial increase in their defence spending. The task will be even more difficult because we in Europe have become used to certain facilities; we need courageous politicians to fulfil this task. It may be worthwhile to stress this at a time when election campaigns are underway in many of our Member States."@lv10
|
| lpv:translated text |
"Herr tjänstgörande rådsordförande, herr talman, mina herrar kommissionärer! Vi får inte nöja oss med tomma ord. Det tråkiga konstaterande som vi måste göra är att det europeiska försvaret inte lyckas uppnå en konkret struktur, och alltför ofta blir kvar på diskussionsstadiet eller på kommittéförfarandestadiet, trots vissa positiva signaler, som exempelvis besluten om att genomföra satellitprogrammet för positionsbestämning, Galileo, och om att senast 2008 konstruera det militära transportflygplanet A 400 M efter oändliga och arbetsamma förhandlingar.
Om det europeiska försvaret inte mår bra beror det på att man inte med tydlighet tillämpar metoden med variabel geometri, som skulle göra det möjligt för stater som beslutat sig för att agera att definiera gemensamma strategiska intressen och att därigenom få medel för genomförandet.
Detta felaktiga tillvägagångssätt gör att vi fortfarande inte förfogar över de grundläggande faktorer som svarar mot våra gemensamma försvarsbehov. Vi har fortfarande inte någon europeisk vapenagentur. När i synnerhet stridsflygflottorna kommer att behöva förnyas över hela världen, kommer européerna att ta itu med denna viktiga tidsfrist under dåliga förhållanden och på ett splittrat sätt inför de amerikanska beslutsamma och innovativa rivalerna. Vi har inte något antimissilförsvarsprogram: i stället för att inrätta en europeisk försvarspolitik kritiserar EU det amerikanska projektet. De anslag som beviljas försvaret sänks slutligen överallt, förutom i Förenade kungariket. Under de senaste tio åren har försvarsbudgetarna tjänat som justeringsvariabel för merparten av våra regeringar: nedgången i omfattning såväl som i procent är mycket stor.
Chocken över händelserna den 11 september och det faktum att man hädanefter var tvungen att föra en ständig kamp mot terrorismen har inte lett till en oumbärlig kraftansträngning hos de europeiska ledarna – märkligt nog, eftersom vi är utsatta i lika hög grad. Det är emellertid dags att för alltid överge den vilseledande retoriken om fredens utdelning. För att bemöta de nya hoten kommer våra länder inte att klara sig utan en avsevärd ökning av sina försvarsansträngningar. Uppgiften kommer att bli än svårare med tanke på att man i Europa har vant sig vid vissa möjligheter: för att lyckas med uppgiften behövs det modiga politiker. Det är kanske inte meningslöst att betona det i dessa valtider i de flesta av våra medlemsstater."@sv13
|
| lpv:translated text |
"Mr President-in-Office of the Council, Mr President, Commissioners, we must stop talking and take action. The sad fact that we must face is that, despite some positive signs, such as the decisions to establish the GALILEO satellite navigation system and to build the A 400 M military transport aircraft by 2008, following prolonged and arduous negotiations, we are not succeeding in providing European defence policy with a definite structure and we usually fail to get beyond semantics or comitology.
The reason why European defence policy is not going well is because we are not clearly applying the method of variable geometry, which would enable the Member States that are determined to take action to define some common strategic interests and thus identify the resources to use.
Since we are using the wrong method, we still do not have the essential elements to meet our common defence needs. We still do not have a European armaments agency. At the very time when combat air fleets are due to be replaced throughout the world, we in Europe are going to tackle this crucial problem in difficult conditions and in a disorganised fashion, unlike our determined and innovative American rivals. We have no anti-missile defence programme: we should be developing a European policy in this area instead of condemning the American project. Lastly, defence expenditure is falling throughout Europe, with the exception of the United Kingdom. Over the last ten years, most of our governments have used defence budgets as an adjustment variable, and the decline in both the amounts and the proportions spent is astonishing.
The shock of the events of 11 September and the realisation of having to engage in a now ongoing battle against terrorism have not provoked European leaders into taking the necessary action – which is strange, as we are all exposed to the same level of risk. It is high time, however, that we stopped using, once and for all, the misleading rhetoric of peace dividends. In order to respond to these new threats, our countries must make a substantial increase in their defence spending. The task will be even more difficult because we in Europe have become used to certain facilities; we need courageous politicians to fulfil this task. It may be worthwhile to stress this at a time when election campaigns are underway in many of our Member States."@en3
|
| lpv:translated text |
"(FR) Señor Presidente en ejercicio del Consejo, señor Presidente, señores Comisarios, no debemos conformarnos con palabras. La triste constatación que hemos de hacer es que a pesar de algunas señales positivas como las decisiones de realizar el programa de posicionamiento por satélite GALILEO y de construir de aquí a 2008 el avión de transporte militar A 400 M después de interminables y laboriosas negociaciones, la defensa europea no consigue estructurarse de forma concreta y se queda con mucha frecuencia en el estadio de la semántica o de la comitología.
Si la defensa europea no va bien es porque no se le aplica claramente el método de la geometría variable que permitiría, a los Estados decididos a actuar, definir intereses estratégicos comunes y deducir de ello los medios a poner en práctica.
Este error de método tiene como resultado que no disponemos aún de los elementos esenciales que respondan a nuestras necesidades comunes de defensa. Aún no tenemos agencia europea de armamento. Por ahora, especialmente, cuando las flotas aéreas de combate van a tener que renovarse en todo el mundo, los europeos abordarán este plazo capital en malas condiciones y en orden disperso frente a rivales americanos determinados e innovadores. No tenemos ningún programa de defensa antimisiles: denunciar el proyecto americano sirve de política a los europeos en este ámbito. Finalmente, los créditos dedicados a la defensa están a la baja en todas partes con excepción del Reino Unido. En el transcurso de estos diez últimos años, los presupuestos de defensa han servido de variable de ajuste para la mayoría de nuestros gobiernos: el descenso el volumen y en porcentaje es impresionante.
El choque de los acontecimientos del 11 de septiembre y la evidencia de tener que iniciar una batalla permanente contra el terrorismo no han suscitado entre los dirigentes europeos - curiosamente, ya que nosotros estamos expuestos igualmente - el sobresalto indispensable. Ya es hora sin embargo de abandonar definitivamente la retórica falaz de los dividendos de la paz. Para hacer frente a nuevas amenazas, nuestros países no ahorrarán por un aumento sustancial de su esfuerzo de defensa. La tarea será tanto más difícil en la medida en que en Europa nos hemos habituado a algunas facilidades; serán necesarios, para realizarla, políticos valientes. Quizá no sea inútil señalarlo en este momento de campaña electoral en varios de nuestros Estados miembros."@es12
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Souchet (NI )."12,6
|
| lpv:translated text |
"Senhor Presidente em exercício do Conselho, Senhor Presidente, Senhores Comissários, não podemos contentar-nos com palavras vãs. A triste constatação que temos de fazer é que, apesar de alguns sinais positivos, como as decisões de realizar o programa de posicionamento por satélite GALILEO e de construir, até 2008, o avião de transporte militar A 400 M, depois de intermináveis e laboriosas negociações, a defesa europeia não consegue estruturar-se concretamente e continua, na maioria das vezes, na fase da semântica ou da comitologia.
Se a defesa europeia não vai bem, é porque não aplicamos claramente o método da geometria variável que permitiria aos Estados, decididos a agir, definir interesses estratégicos comuns e identificar os meios a pôr em prática.
Este erro de método tem como resultado não dispormos ainda dos elementos essenciais que respondam às nossas necessidades comuns de defesa. Não temos ainda uma agência europeia de armamento. Neste momento, nomeadamente, em que as frotas aéreas de combate deverão ser renovadas em todo o mundo, os Europeus irão enfrentar este período, fundamental, em más condições e de forma dispersa face aos rivais americanos, determinados e inovadores. Não dispomos de qualquer programa de defesa anti-míssil: denunciar o projecto americano é, neste domínio, uma forma de os europeus fazerem demagogia. Por fim, as dotações destinadas à defesa estão a baixar em todo o lado, excepto no Reino Unido. Ao longo destes dez últimos anos, os orçamentos da defesa serviram de variável de ajustamento para a maior parte dos nossos governos: o declínio, tanto em capacidade como em percentagem, é impressionante.
O choque dos acontecimentos do 11 de Setembro e a evidência da necessidade de levar a cabo um combate ao terrorismo, um combate que será permanente partir de agora, não suscitaram nos dirigentes europeus - curiosamente, pois estamos igualmente expostos - o sobressalto indispensável. É tempo, no entanto, de abandonar definitivamente a retórica hipócrita dos dividendos da paz. Para fazer face às novas ameaças, os nossos países não poderão deixar de aumentar substancialmente o seu esforço de defesa. A tarefa será ainda mais difícil, tanto mais que na Europa se está habituado a certas facilidades; será preciso, para o conseguir, políticos corajosos. Talvez não seja inútil salientá-lo nestes tempos de campanha eleitoral em vários dos nossos Estados-Membros."@pt11
|
| lpv:translated text |
"Herr amtierender Ratspräsident, Herr Präsident, meine Herren Kommissionsmitglieder! Man darf sich nicht mit schönen Worten begnügen. Wir kommen nicht um die traurige Feststellung herum, dass trotz einiger positiver Anzeichen, wie der Entscheidung zur Realisierung des Satellitenortungsprogramms GALILEO und zum Bau des militärischen Transportflugzeugs A400M bis 2008 nach endlosen und mühsamen Verhandlungen, die europäische Verteidigung nicht in der Lage ist, konkrete Gestalt anzunehmen und meist nicht über das Stadium der Semantik oder der Komitologie hinauskommt.
Dass es so schlecht um die europäische Verteidigung bestellt ist, liegt daran, dass das Verfahren der variablen Geometrie nicht konsequent zur Anwendung kommt, welches es den Mitgliedstaaten ermöglichen würde, entsprechend ihren gemeinsamen strategischen Interessen zu handeln und daraus die einzusetzenden Mittel abzuleiten.
Das gewählte ungeeignete Verfahren führt dazu, dass wir immer noch nicht über die wichtigsten Elemente verfügen, die unseren gemeinsamen Verteidigungsbedürfnissen gerecht würden. Wir haben immer noch keine europäische Rüstungsagentur. Jetzt, wo die Luftkampfflotten in der ganzen Welt ersetzt werden müssen, stehen die Europäer dieser Herausforderung schlecht gewappnet gegenüber und lassen es im Gegensatz zu ihren entschlossenen und innovativen amerikanischen Rivalen an Geschlossenheit fehlen. Wir haben kein Raketenabwehrprogramm. Die Verurteilung des amerikanischen Vorhabens ersetzt bei den Europäern eine eigene Politik in diesem Bereich. Ferner sind die Verteidigungshaushalte überall mit Ausnahme des Vereinigten Königreichs im Schrumpfen begriffen. In den letzten zehn Jahren haben die Verteidigungshaushalte den meisten unserer Regierungen als Anpassungsvariable gedient und haben so im Umfang und auch anteilig in erschreckender Weise abgenommen.
Der Schock der Ereignisse des 11. September und die Gewissheit, einen nunmehr ständigen Kampf gegen den Terrorismus führen zu müssen, hat bei den europäischen Spitzenpolitikern – seltsamerweise, denn wir sind ebenso gefährdet – nicht zu dem erforderlichen Ruck geführt. Es ist jedoch höchste Zeit, das verhängnisvolle Gerede von den Friedensdividenden endgültig einzustellen. Um den neuen Gefahren begegnen zu können, kommen unsere Länder um eine beträchtliche Erhöhung ihrer Verteidigungsaufwendungen nicht herum. Dies wird umso schwerer sein, da man sich in Europa an eine gewisse Bequemlichkeit gewöhnt hat. Es ist vielleicht nicht ganz unnütz, dies in Zeiten des Wahlkampfes in einigen Mitgliedstaaten hervorzuheben."@de7
|
| lpv:spoken text |
"Monsieur le Président en exercice du Conseil, Monsieur le Président, Messieurs les Commissaires, il ne faut pas se payer de mots. Le triste constat que nous devons dresser, c'est qu'en dépit de quelques signaux positifs, comme les décisions de réaliser le programme de positionnement par satellite GALILEO et de construire d'ici 2008 l'avion de transport militaire A 400 M au terme d'interminables et laborieuses négociations, la défense européenne ne parvient pas à se structurer concrètement et en reste le plus souvent au stade de la sémantique ou de la comitologie.
Si la défense européenne ne va pas bien, c'est parce qu'on n'y applique pas clairement la méthode de la géométrie variable qui permettrait aux États décidés à agir de définir des intérêts stratégiques communs et d'en déduire les moyens à mettre en œuvre.
Cette erreur de méthode a pour résultat que nous ne disposons toujours pas des éléments essentiels répondant à nos besoins communs de défense. Nous n'avons toujours pas d'agence européenne des armements. Au moment, notamment, où les flottes aériennes de combat vont devoir être renouvelées partout dans le monde, les Européens vont aborder cette échéance capitale dans de mauvaises conditions et en ordre dispersé face à des rivaux américains déterminés et innovants. Nous n'avons aucun programme de défense antimissile : dénoncer le projet américain tient lieu de politique aux Européens dans ce domaine. Enfin, les crédits consacrés à la défense sont en baisse partout à l'exception du Royaume-Uni. Au cours de ces dix dernières années, les budgets de la défense ont servi de variable d'ajustement à la plupart de nos gouvernements : le déclin en volume comme en pourcentage est impressionnant.
Le choc des événements du 11 septembre et l'évidence d'avoir à mener une bataille désormais permanente contre le terrorisme n'ont pas suscité chez les dirigeants européens - curieusement, car nous sommes pareillement exposés - le sursaut indispensable. Il est temps pourtant d'abandonner définitivement la rhétorique fallacieuse des dividendes de la paix. Pour faire face aux nouvelles menaces, nos pays ne feront pas l'économie d'une augmentation substantielle de leur effort de défense. La tâche sera d'autant plus difficile qu'on s'est habitué en Europe à certaines facilités ; il faudra, pour l'accomplir, des hommes politiques courageux. Il n'est peut être pas inutile de le souligner en ces temps de campagne électorale dans plusieurs de nos États membres."@fr6
|
| lpv:translated text |
"Signor Presidente in carica del Consiglio, signor Presidente, signori Commissari, non bisogna accontentarsi delle parole. La triste constatazione che dobbiamo trarre è che, malgrado alcuni segnali positivi come le decisioni di realizzare il programma di posizionamento via satellite GALILEO e di costruire entro il 2008 l'aereo per il trasporto militare A 400 M alla fine di interminabili e laboriosi negoziati, la difesa europea non giunge a strutturarsi concretamente e il più delle volte resta nella fase della semantica o della comitatologia.
Se la difesa europea non va bene, è perché non le si applica chiaramente il metodo della geometria variabile, che consentirebbe agli Stati decisi ad agire di definire gli interessi strategici comuni e di dedurne i mezzi da attuare.
Questo errore di metodo ha come risultato che non disponiamo sempre degli elementi essenziali rispondenti alle nostre esigenze comuni di difesa. Siamo sempre senza l'agenzia europea per gli armamenti. Nel momento in cui nella fattispecie le flotte aeree da combattimento dovranno essere rinnovate ovunque nel mondo, gli europei affronteranno questo appuntamento capitale in cattive condizioni e in ordine sparso di fronte a rivali americani determinati e innovatori. Non abbiamo nessun programma di difesa antimissilistica: in questo ambito, invece mettere a punto una politica gli europei si limitano a denunciare il progetto americano. Infine, gli stanziamenti consacrati alla difesa sono in calo ovunque, eccetto nel Regno Unito. Durante quest'ultimo decennio, i bilanci della difesa sono serviti come variabile d'adeguamento per buona parte dei nostri governi: il calo in volume e in percentuale è impressionante.
Il trauma determinato dai fatti dell'11 settembre e l'evidenza di dover condurre una battaglia ormai permanente contro il terrorismo non hanno suscitato nei dirigenti europei, stranamente perché siamo altrettanto esposti, l'indispensabile guizzo. E' pertanto ora di abbandonare definitivamente la retorica fallace dei dividendi della pace. Per affrontare le nuove minacce, i nostri paesi non potranno esimersi dall'aumentare in maniera sostanziale il loro impegno di difesa. Il compito sarà tanto più difficile in quanto in Europa ci si è abituati a determinate comodità; serviranno, per realizzarlo, politici coraggiosi. Forse non è inutile sottolinearlo in questo periodo di campagna elettorale in diversi Stati membri."@it9
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Souchet (NI )."12,6
|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20020409.7.2-153"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spokenAs |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples