Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-03-14-Speech-4-016"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20020314.2.4-016"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
". - Senhor Presidente, Senhor Comissário, caros colegas, com a presente proposta a Comissão altera o regulamento de base da OCM do tabaco, que é o regulamento 2075/92, fixando os prémios e os limiares de garantia para o tabaco em folha por grupos de variedades e por Estado-Membro para as colheitas de 2002, 2003 e 2004. Nesta base, poder-se-ia supor que a proposta da Comissão teria um carácter fundamentalmente técnico e se limitaria a adaptar os principais instrumentos de apoio à produção de tabaco, em função da evolução da sua oferta e procura no mercado. Uma exigência, de resto, de ajustamento que, por outro lado, lhe é imposta pelo próprio regime em vigor dado que as quotas devem ser notificadas aos produtores antes de 15 de Abril e os contratos correspondentes devem ser formalizados antes de 30 de Maio.
Contudo, a pretexto da actualização técnica do regulamento 2075/92, a proposta da Comissão vai muito além. Na realidade, introduz de forma encapotada uma reforma de muito mais vasto alcance político, chegando inclusivamente ao ponto de apontar como objectivo último a eliminação progressiva das subvenções ao tabaco (ver o considerando 5). Com tal procedimento, a Comissão condiciona, de facto, o alcance das decisões que, a seu tempo e em função dos estudos e das propostas correspondentes, venham a ser apresentadas e que deverão ser tomadas pelas instituições comunitárias no momento próprio. E isto por duas razões: em primeiro lugar, porque a Comissão lançou um estudo de avaliação da OCM do tabaco em rama, estudo esse que deverá permitir fazer um balanço dos efeitos da política comunitária actual no sector e as suas conclusões só estarão disponíveis no final deste ano de 2002; em segundo lugar, porque foi a própria Comissão que se comprometeu a apresentar propostas sobre a nova política do tabaco no início do próximo ano, mas só em função dos estudos que agora está a realizar. Naturalmente, essa proposta futura deverá ser coerente com as exigências sociais crescentes em prol do desenvolvimento sustentável e em prol dos produtos de alta qualidade e, nesse contexto, deverá responder adequadamente às declarações oficiais feitas quanto ao futuro deste sector.
O vosso relator é de opinião que o Parlamento Europeu não pode aceitar que a Comissão antecipe e presuma as decisões que tanto o Parlamento Europeu como o Conselho irão tomar nos próximos meses ou no próximo ano, em função dos estudos de avaliação e dos últimos dados registados no sector e que foram acima referidos. Neste contexto, as alterações do relator limitam-se a melhorar, com realismo, as propostas da Comissão com uma abordagem essencialmente técnica recusando, liminarmente, mergulhar num debate político de fundo sobre o regime futuro do apoio ao tabaco, regime esse que deverá ser revisto apenas em 2003 em função dos estudos já referidos.
Haverá, porém, que considerar que essa posição do relator não equivale pura e simplesmente à aceitação do
que lhe parece, de resto, ser insustentável no futuro. Nesse sentido, o relator apresentou a alteração 23, a fim de repor o espírito de compromisso inicial sobre o Fundo comunitário do tabaco. Essa alteração tem duas implicações: em primeiro lugar, aceitar o financiamento pelo Fundo não só de acções de prevenção do tabagismo e de acções experimentais de reconversão para outras actividades, mas também manter o financiamento da investigação agronómica sobre variedades de tabaco menos lesivas do ambiente e da saúde; e, em segundo lugar, passar a taxa de retenção das ajudas de 2% para 3% rejeitando, assim, quer o
de 2%, quer a proposta de 5% da Comissão. E, para garantir a coerência com esta visão de compromisso, o relator propõe que se rejeitem, assim, também as alterações 9 e 13. Os cerca de 130 mil produtores de tabaco da União Europeia, a maior parte deles localizados em zonas desfavorecidas das regiões do sul da Europa, merecem que as instituições comunitárias competentes se preocupem, com responsabilidade, sobre o seu futuro. Daí, também, a importância de dispormos de adequados estudos de avaliação e de impacto da situação actual a fim de podermos propor, com responsabilidade, propostas realistas para o futuro mas só depois de sabermos exactamente os efeitos da actual política."@pt11
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Fru formand, hr. kommissær, kære kolleger, med det foreliggende forslag ((KOM(2001) 684 ) ændrer Kommissionen grundforordningen for den fælles markedsordning for tobak, som er forordning nr. 2075/92, og fastsætter præmier og garantitærskler for tobak i blade efter sortsgruppe og medlemsstat for høsten 2002, 2003 og 2004. På dette grundlag skulle man formode, at Kommissionens forslag overvejende ville være af teknisk karakter og begrænse sig til at tilpasse de vigtigste støtteinstrumenter til tobaksproduktionen på basis af udviklingen i udbud og efterspørgsel. Dette krav om regulering fremgår desuden af selve den nuværende ordning, fordi kvoterne skal meddeles til producenterne inden den 15. april, og de dermed forbundne kontrakter skal oprettes inden den 30. maj.
Ud fra et påskud om at foretage en teknisk ajourføring af forordning 2075/92 går forslaget imidlertid langt videre. Faktisk indfører det en reform af meget større politisk omfang og går så vidt som til at opstille en gradvis udfasning af tobaksstøtten som endeligt mål (betragtning 5). Dermed opstiller Kommissionen faktisk betingelser for omfanget af de afgørelser, der til sin tid og på grundlag af de forslag, der stilles, skal træffes af fællesskabsinstitutionerne. Det er der to årsager til. For det første har Kommissionen iværksat en evaluering af den fælles markedsordning for råtobak, hvorved det skulle blive muligt at gøre status over virkningerne af EF-bestemmelserne for råtobak, og konklusionerne af denne evaluering forventes ikke at foreligge før ved udgangen af 2002. For det andet har Kommissionen selv forpligtet sig til på grundlag af disse undersøgelser at stille et nyt forslag for tobakssektoren i løbet af første kvartal af 2003. Dette forslag skal naturligvis være i overensstemmelse med de voksende samfundsmæssige krav om bæredygtig udvikling og sunde kvalitetsprodukter, og det skal ligeledes leve op til de officielle udtalelser, der hidtil er blevet afgivet om tobakssektorens fremtid.
Ordføreren er af den opfattelse, at Europa-Parlamentet ikke kan acceptere, at Kommissionen på forhånd foregriber de afgørelser, som både Europa-Parlamentet og Rådet skal træffe i de kommende måneder eller næste år på grundlag af evalueringerne og de seneste oplysninger fra sektoren, som blev omtalt før. Ordførerens ændringsforslag begrænser sig i denne forbindelse til at forbedre de tekniske aspekter i Kommissionens forslag, og han giver udtrykkeligt afkald på at gå ind i en dybtgående politisk debat om den kommende støtteordning for tobak, som der først rigtigt vil kunne tages hul på i 2003 i betragtning af de allerede nævnte undersøgelser.
Ordførerens holdning er dog ikke ensbetydende med en ren og skær accept af status quo, som han i øvrigt finder uholdbar på længere sigt. Ordføreren har derfor stillet ændringsforslag 23 for at genskabe den oprindelige konsensus omkring Fællesskabsfonden for tobak. Dette ændringsforslag indebærer to ting. For det første accept af, at fonden ikke blot finansierer informationskampagner om tobakkens skadelige virkninger og omstillingsforanstaltninger, men også styrkelse af den agronomiske forskning i sortsgrupper, der er mindre skadelige for miljø og folkesundhed, og for det andet, at tilbageholdelsen til fonden går fra 2 til 3%, idet både status quo på 2% og Kommissionens forslag om 5% forkastes. For at sikre sammenhængen i dette kompromis foreslår ordføreren derfor, at ændringsforslag 9 og 13 ligeledes forkastes. EU's ca. 130.000 tobaksproducenter, hvoraf de fleste er hjemmehørende i ugunstigt stillede regioner i Sydeuropa, fortjener, at de ansvarlige fællesskabsinstitutioner tager deres fremtidige forhold alvorligt. Derfor er det også vigtigt, at vi råder over ajourførte undersøgelser til vurdering af den nuværende situation, så vi ansvarligt kan stille realistiske forslag for fremtiden, men kun på det grundlag, at vi nøjagtigt ved, hvordan den aktuelle politik har virket."@da1
".
Herr Präsident, Herr Kommissar, verehrte Kolleginnen und Kollegen! Mit dem vorliegenden Vorschlag ändert die Kommission die Grundverordnung über die gemeinsame Marktorganisation für Tabak, die Verordnung (EWG) 2075/92 und legt die Prämien und Garantieschwellen für Tabakblätter nach Sortengruppen und Mitgliedstaaten für die Ernten 2002, 2003 und 2004 fest. Ausgehend davon könnte man nun annehmen, dass der Vorschlag der Kommission im Grunde technischer Natur ist und sich auf die Anpassung der Hauptstützungsinstrumente für die Tabakerzeugung an die Entwicklung des Angebots und der Nachfrage beschränkt. Diese Anpassung wird im Übrigen auch durch die geltende Regelung gefordert, da den Erzeugern die Quoten bis zum 15. April mitgeteilt und die entsprechenden Verträge bis zum 30. Mai abgeschlossen werden müssen.
Unter dem Vorwand der technischen Aktualisierung der Verordnung (EWG) 2075/92 geht der Kommissionsvorschlag jedoch noch viel weiter. In Wirklichkeit wird damit insgeheim eine Reform von viel größerer politischer Reichweite eingeführt, wobei als letztliches Ziel die allmähliche Abschaffung der Tabakbeihilfen anvisiert wird (siehe Erwägung 5). Damit gibt die Kommission praktisch die Reichweite der Entscheidungen vor, die zum gegebenen Zeitpunkt dann aufgrund entsprechender Studien und Vorschläge von den Gemeinschaftsorganen vorzulegen und zu treffen sind. Dies geschieht aus zwei Gründen: Erstens hat die Kommission eine Studie zur Auswertung der GMO für Rohtabak in die Wege geleitet, mittels derer eine Bilanz der Auswirkungen der derzeitigen Gemeinschaftspolitik in diesem Sektor gezogen werden soll und deren Schlussfolgerungen erst Ende 2002 vorliegen werden. Zweitens hat sich die Kommission ja selbst verpflichtet, Anfang des nächsten Jahres Vorschläge für die neue Tabakpolitik vorzulegen, allerdings in Abhängigkeit von den Untersuchungen, die sie derzeit durchführt. Dieser Vorschlag muss selbstverständlich den wachsenden sozialen Forderungen nach einer nachhaltigen Entwicklung und hochwertigen Produkten Rechnung tragen und – in diesem Zusammenhang - den bisher zur Zukunft dieses Sektors abgegebenen öffentlichen Erklärungen gerecht werden.
Nach Meinung ihres Berichterstatters kann das Europäische Parlament nicht hinnehmen, dass die Kommission den Entscheidungen vorgreift oder zuvorkommt, die sowohl das Europäische Parlament als auch der Rat in den kommenden Monaten bzw. im nächsten Jahr anhand der Bewertungsstudien und der bereits genannten aktuellen Daten dieses Sektors zu treffen haben werden. In diesem Zusammenhang beschränken sich die Änderungsanträge des Berichterstatters darauf, mit Realitätssinn die Vorschläge der Kommission mit einem im Wesentlichen technischen Ansatz zu verbessern, und er lehnt es ausdrücklich ab, in eine politische Grundsatzdebatte über das künftige Beihilfesystem für Tabak zu treten, das erst im Jahre 2003 in Abhängigkeit von den genannten Studien überprüft werden soll.
Zu bedenken ist aber auch, dass diese Position des Berichterstatters nicht schlicht und einfach die Akzeptanz des
bedeutet, was ihm auch in der Zukunft unhaltbar zu sein scheint. In diesem Sinne unterbreitete der Berichterstatter den Änderungsantrag 23, um den ursprünglichen Kompromissgeist beim Gemeinschaftlichen Tabakfonds wieder zu beleben. Diese Änderung hat zwei Auswirkungen: Erstens wird die Finanzierung durch den Fonds von Maßnahmen zur Vorbeugung gegen die Nikotinsucht und von experimentellen Maßnahmen zur Umstellung auf andere Aktivitäten und ferner die Beibehaltung der Finanzierung von Maßnahmen zu Gunsten der landwirtschaftlichen Forschung zu weniger gesundheits- und umweltschädlichen Sorten akzeptiert; zweitens wird die Einbehaltung zu Gunsten des Gemeinschaftlichen Tabakfonds von 2 % auf 3 % heraufgesetzt und damit sowohl der
von 2 % als auch der Vorschlag der Kommission von 5 % abgelehnt. Um die Kohärenz zu dieser Kompromissvorstellung zu sichern, schlägt der Berichterstatter auch vor, die Änderungsanträge 9 und 13 abzulehnen. Die ca. 130 000 Tabakerzeuger der Europäischen Union, von denen die meisten in den benachteiligten Gebieten der südlichen Regionen Europas arbeiten und leben, verdienen es, dass sich die zuständigen Gemeinschaftsinstitutionen verantwortungsbewusst um ihre Zukunft sorgen. Deshalb ist es auch wichtig, dass wir über geeignete Studien zur Bewertung und zu den Auswirkungen der derzeitigen Situation verfügen, damit wir unserer Verantwortung gemäß realistische Vorschläge für die Zukunft vorlegen können, jedoch erst, wenn wir die Auswirkungen der gegenwärtigen Politik genau kennen."@de7
".
Κύριε Πρόεδρε, κύριε Επίτροπε, αγαπητοί συνάδελφοι, με την παρούσα πρόταση η Επιτροπή τροποποιεί τον Κανονισμό βάσης για την ΚΟΑ του καπνού, δηλαδή τον κανονισμό 2075/92, που καθορίζει τις πριμοδοτήσεις και τα κατώφλια εγγύησης για τον καπνό σε φύλλα κατά ομάδες ποικιλίας και κατά κράτος μέλος για τις συγκομιδές του 2002, 2003 και 2004. Στη βάση αυτή, μπορεί κανείς να υποθέσει ότι η πρόταση της Επιτροπής έχει βασικά τεχνικό χαρακτήρα και περιορίζεται στο να προσαρμόσει τα βασικά μέσα στήριξης στην παραγωγή καπνού, ανάλογα με την εξέλιξη της προσφοράς και ζήτησής της στην αγορά. Είναι, εξάλλου, ένα αίτημα για προσαρμογή, το οποίο επιβάλλει το ίδιο το ισχύον καθεστώς δεδομένου ότι οι ποσοστώσεις πρέπει να ανακοινωθούν στους παραγωγούς πριν από τις 15 Απριλίου και να επισημοποιηθούν τα αντίστοιχα συμβόλαια πριν από τις 30 Μαΐου.
Ωστόσο, με πρόσχημα τον τεχνικό εκσυγχρονισμό του Κανονισμού 2075/92, η πρόταση της Επιτροπής προχωρεί πιο πέρα. Στην πραγματικότητα, εισάγει με καλυμμένο τρόπο μια μεταρρύθμιση πολύ μεγαλύτερης πολιτικής σημασίας, φθάνοντας συνολικά στο σημείο να υποδείξει ως ύστατο στόχο την προοδευτική κατάργηση των επιδοτήσεων του καπνού (βλέπε αιτιολογική σκέψη 5). Με τη διαδικασία αυτή, η Επιτροπή προδικάζει εκ των πραγμάτων τη σημασία των αποφάσεων, οι οποίες θα παρουσιαστούν σε εύθετο χρόνο και σε συνάρτηση με τις μελέτες και τις αντίστοιχες προτάσεις, και θα πρέπει να ληφθούν από τα κοινοτικά θεσμικά όργανα την κατάλληλη στιγμή. Και αυτό για δύο λόγους: πρώτον, διότι η Επιτροπή άρχισε μια μελέτη αξιολόγησης της ΚΟΑ καπνού σε φύλλα, μελέτη η οποία θα επιτρέψει να γίνει μία στάθμιση των αποτελεσμάτων της σημερινής κοινοτικής πολιτικής στον τομέα και τα συμπεράσματα της θα είναι διαθέσιμα μόνο στο τέλος του 2002 δεύτερον, διότι η ίδια η Επιτροπή ανέλαβε να παρουσιάσει προτάσεις για τη νέα πολιτική του καπνού στην αρχή του επόμενου έτους, αλλά μόνο σε συνάρτηση με μελέτες που διεξάγει επί του παρόντος. Φυσικά, αυτή η μελλοντική πρόταση θα πρέπει να είναι σύμφωνη με τις αυξανόμενες κοινωνικές απαιτήσεις για βιώσιμη ανάπτυξη και για προϊόντα υψηλής ποιότητας και, στο πλαίσιο αυτό, θα πρέπει να ανταποκριθεί κατάλληλα στις επίσημες δηλώσεις που γίνονται όσον αφορά το μέλλον του τομέα αυτού.
Ο εισηγητής σας πιστεύει ότι το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο δεν μπορεί να αποδεχθεί το γεγονός ότι η Επιτροπή επισπεύδει και προκαταλαμβάνει τις αποφάσεις που θα λάβουν τους επόμενους μήνες ή το επόμενο έτος το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο και το Συμβούλιο σε συνάρτηση με τις μελέτες αξιολόγησης και τα τελευταία δεδομένα που έχουν καταγραφεί στον τομέα και αναφέρθησαν πιο πάνω. Στο πλαίσιο αυτό, οι τροποποιήσεις του εισηγητή περιορίζονται στο να βελτιώσουν, κατά τρόπο ρεαλιστικό, τις προτάσεις της Επιτροπής υιοθετώντας ουσιαστικά μία τεχνική προσέγγιση, απορρίπτοντας εξ αρχής μια ενδελεχή ουσιαστική πολιτική συζήτηση σχετικά με το μελλοντικό καθεστώς της στήριξης του καπνού, καθεστώς το οποίο θα πρέπει να αναθεωρηθεί το 2003 με βάση τις μελέτες που ήδη αναφέρθησαν.
Πρέπει, ωστόσο, να θεωρήσουμε ξεκάθαρα και απλά ότι η θέση αυτή του εισηγητή δεν ισοδυναμεί με την αποδοχή του
που και ο ίδιος εξάλλου θεωρεί ότι δεν είναι βιώσιμο στο μέλλον. Ως προς αυτό, ο εισηγητής παρουσίασε την τροπολογία 23, ούτως ώστε να αποκαταστήσει το αρχικό πνεύμα συναίνεσης σχετικά με το κοινοτικό Ταμείο καπνού. Η τροπολογία αυτή περιλαμβάνει δύο προϋποθέσεις: πρώτον, να γίνει αποδεκτή η χρηματοδότηση από το Ταμείο δράσεων πρόληψης των αρνητικών αποτελεσμάτων που επιφέρει το κάπνισμα καθώς και πειραματικών ενεργειών μετατροπής σε άλλες δραστηριότητες, αλλά και να συνεχιστεί η χρηματοδότηση της αγρονομικής έρευνας σε ποικιλίες καπνού, οι οποίες είναι λιγότερο επιβλαβείς για το περιβάλλον και την υγεία δεύτερον, να αυξηθεί ο φόρος παρακράτησης από τις ενισχύσεις από 2% σε 3% απορρίπτοντας, έτσι, είτε το
του 2%, είτε την πρόταση του 5% της Επιτροπής. Και για να διασφαλιστεί η συνοχή με αυτήν τη συμβιβαστική άποψη, ο εισηγητής προτείνει να απορριφθούν οι τροπολογίες 9 και 13. Πρέπει τα αρμόδια κοινοτικά θεσμικά όργανα να ασχοληθούν υπεύθυνα με το μέλλον των 130 000 περίπου καπνοπαραγωγών της Ευρωπαϊκής Ένωσης, εκ των οποίων οι περισσότεροι ζουν σε υποβαθμισμένες ζώνες των νότιων περιοχών της Ευρώπης. Είναι, επίσης, σημαντικό να διαθέσουμε κατάλληλες μελέτες αξιολόγησης της σημερινής κατάστασης και των επιπτώσεών της, ώστε να μπορέσουμε να προτείνουμε υπεύθυνα πραγματικές προτάσεις για το μέλλον, αλλά μόνο αφού λάβουμε ακριβή γνώση των αποτελεσμάτων της σημερινής πολιτικής."@el8
"Mr President, Commissioner, ladies and gentlemen, in this proposal, the Commission is seeking to amend the basic regulation on the common organisation of the market in tobacco (Regulation (EEC) 2075/92), fixing the premiums and guarantee thresholds for leaf tobacco by variety group and Member State for the 2002, 2003 and 2004 harvests. On this basis, one might assume that the Commission proposal is of a fundamentally technical nature and is confined to adapting the main instruments of support for tobacco production, in accordance with changes in supply and demand in the market. Furthermore, this adjustment is made necessary by the current arrangements, since producers must be notified about quotas before 15 April and the relevant contracts be drawn up before 30 May.
Nevertheless, with the excuse that Regulation (EEC) 2075/92 needs technical updating, the proposal goes much farther. In fact, it indirectly introduces a reform of a much broader political scope and goes so far as to set the phasing out of tobacco subsidies as the ultimate objective (see recital 5). In doing this, the Commission is in actual fact determining the scope of the decisions which have been proposed and which, in due course and subject to the relevant proposals, will have to be taken by the Community institutions. There are two reasons for this: first of all, the Commission launched an evaluation study of the COM in raw tobacco, which should enable an assessment to be made of the effects of current Community policy on the sector, and its conclusions will only be available at the end of 2002; secondly, it was the Commission itself that undertook to submit proposals on the new tobacco policy at the beginning of next year, but only on the basis of the studies that are now being carried out. Of course, this proposal will have to be consistent with society's growing demands for sustainable development and high-quality products and, in the same context, must provide an adequate response to the official statements issued hitherto concerning the sector’s future.
Your rapporteur is of the view that the European Parliament cannot allow the Commission to pre-empt and make assumptions about the decisions that both the European Parliament and the Council will be taking in the coming months, on the basis of the evaluation studies and the latest data recorded in this sector, which I have already mentioned. In this context, the rapporteur's amendments are confined to improving the Commission's proposals in an essentially technical way and explicitly rule out the possibility of entering into a far-reaching political debate on the future support arrangements for tobacco, which can only be tackled rigorously during 2003, taking into account the studies and reports mentioned above.
It must be considered, however, that this position of the rapporteur does not simply mean accepting the
which, furthermore, he feels is unsustainable. To this end, the rapporteur tabled Amendment No 23, in order to regain the original spirit of commitment towards the Community Tobacco Fund. This amendment has two implications: firstly, not only accepting financing by the Fund of actions to prevent nicotine addiction and of experimental action to encourage tobacco producers to switch to other crops and economic activities, but also maintaining the financing of agronomic research into varieties of tobacco that are less damaging to the environment and to health; and, secondly, increasing the levy on producers’ premiums from 2% to 3%, thereby rejecting both the present figure of 2%, and the Commission’s proposal of 5%. And, in order to ensure consistency with this vision of commitment, the rapporteur proposes that we also reject Amendments Nos 9 and 13. The around 130 thousand tobacco producers in the European Union, most of whom live in the least-favoured regions of southern Europe, deserve to have the competent Community institutions concern themselves, in a responsible way, with their future. Hence, also, the importance of having sufficient evaluation and impact studies of the current situation so that we can make responsible and realistic proposals for the future, but only once we know exactly what the effects of the current policy are."@en3
"(PT) Señor Presidente, señor Comisario, Señorías, con la presente propuesta la Comisión modifica el reglamento básico de la OCM del tabaco, que es el Reglamento 2075/92, fijando las primas y los umbrales de garantía para el tabaco en rama por grupos de variedades y por Estado miembro para las cosechas de 2002, 2003 y 2004. A partir de ahí se podría suponer que la propuesta de la Comisión tendría un carácter fundamentalmente técnico y se limitaría a adaptar los principales instrumentos de apoyo a la producción de tabaco, en función de la evolución de su oferta y demanda en el mercado. Una exigencia, por lo demás, de ajuste que, por otra parte, le impone el propio régimen en vigor, dado que las cuotas deben ser notificadas a los productores antes del 15 de abril y los contratos correspondientes deben ser formalizados antes del 30 de mayo.
Con todo, con el pretexto de la actualización técnica del Reglamento 2075/92, la propuesta de la Comisión va mucho más lejos. En realidad, introduce de forma subrepticia una reforma de mucho más vasto alcance político, al llegar incluso hasta el extremo de señalar como objetivo último la eliminación progresiva de las subvenciones al tabaco (véase el considerando 5). Con semejante procedimiento, la Comisión condiciona, de hecho, el alcance de las decisiones que, a su tiempo y en función de los estudios y las propuestas correspondientes, lleguen a presentarse y que deberán ser aceptadas por las instituciones comunitarias en su momento. Y ello por dos razones: en primer lugar, porque la Comisión organizó un estudio de evaluación de la OCM del tabaco en rama, que debería permitir hacer un balance de los efectos de la política comunitaria actual en el sector, y sus conclusiones no estarán disponibles hasta el final de este año de 2002; en segundo lugar, porque fue la propia Comisión la que se comprometió a presentar propuestas sobre la nueva política del tabaco al comienzo del próximo año, pero sólo en función de los estudios que ahora está haciendo. Naturalmente, esa propuesta futura deberá ser coherente con las exigencias sociales en aumento en pro del desarrollo sostenible y de los productos de gran calidad y, en ese marco, deberá responder adecuadamente a las declaraciones oficiales hechas en cuanto al futuro de este sector.
Este ponente opina que el Parlamento Europeo no puede aceptar que la Comisión se adelante y dé por sentadas las decisiones que tanto el Parlamento Europeo como el Consejo adoptarán en los próximos meses o el próximo año, en función de los estudios de evaluación y de los últimos datos registrados en el sector y a los que nos hemos referido antes. En ese marco, las enmiendas del ponente se limitan a mejorar, con realismo, las propuestas de la Comisión con un planteamiento esencialmente técnico y negándose, de entrada, a lanzarse a un debate político de fondo sobre el régimen futuro del apoyo al tabaco, que se deberá revisar ya en 2003 en función de los estudios ya citados.
Pero habrá que considerar que esa posición del ponente no equivale pura y simplemente a la aceptación del
que le parece, por lo demás, insostenible en el futuro. En ese sentido, el ponente presentó la enmienda 23, con vistas a restablecer el espíritu de transacción inicial sobre el Fondo comunitario del tabaco. Esa enmienda tiene dos consecuencias: en primer lugar, aceptar la financiación por el Fondo no sólo de acciones de prevención del tabaquismo y acciones experimentales de reconversión a otras actividades, sino también mantener la financiación de la investigación agronómica sobre variedades de tabaco menos lesivas para el medio ambiente y la salud; y, en segundo lugar, aumentar la tasa de retención de las ayudas de dos por ciento a tres por ciento, con lo que se rechaza tanto el
de dos por ciento como la propuesta de cinco por ciento de la Comisión. Y, para garantizar la coherencia con esta visión de transacción, el ponente propone que se rechacen también las enmiendas 9 y 13. Los casi 130.000 productores de tabaco de la Unión Europea, la mayor parte de ellos radicados en zonas desfavorecidas de las regiones del sur de Europa, merecen que las instituciones comunitarias competentes se preocupen, con responsabilidad, de su futuro. A eso se debe también la importancia de que dispongamos de estudios adecuados de evaluación y de repercusiones de la situación social a fin de poder proponer, con responsabilidad, propuestas realistas para el futuro, pero sólo después de que conozcamos exactamente los efectos de la política actual."@es12
".
Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, tällä ehdotuksella komissio muuttaa tupakan YMJ:n perusteena olevaa asetusta 2075/92 vahvistamalla tupakanlehtien palkkiot ja takuukynnykset lajikeryhmittäin ja jäsenvaltioittain satovuosiksi 2002, 2003 ja 2004. Tältä pohjalta voisi olettaa, että komission ehdotus olisi luonteeltaan ennen kaikkea tekninen ja että siinä vain mukautettaisiin tupakkatuotannon pääasialliset tukimuodot tupakan tarjonnan ja kysynnän kehitykseen markkinoilla. Tällaisen sopeuttamisvaatimuksenhan sille sivumennen sanoen asettaa toisaalta jo voimassa oleva hallintomenettely, koska kiintiöt on ilmoitettava tuottajille ennen toukokuun 15. päivää ja niitä vastaavat sopimukset on virallistettava ennen toukokuun 30. päivää.
Siitä huolimatta komission ehdotuksessa mennään asetuksen 2075/92 muuttamisen verukkeella paljon pitemmälle. Todellisuudessa siinä esitetään valekaavussa poliittisesti paljon laajempi uudistus ja päädytään jopa siihen, että viimeisenä tavoitteena tähdätään tupakan tukimuotojen asteittaiseen poistamiseen (ks. johdanto-osan 5 kohta). Näin menetellen komissio oikeastaan määrää tavoitteet niille päätöksille, jotka aikanaan, tutkimuksiin ja niistä johtuviin ehdotuksiin perustuen, tullaan esittämään ja jotka yhteisön toimielinten täytyy oikealla hetkellä tehdä. Näin on kahdestakin syystä: ensiksi siksi, että komissio on esittänyt tupakan alakohtaista YMJ:n arviointitutkimusta, jonka avulla pitäisi voida laatia tase yhteisön politiikan vaikutuksista alalla ja jonka johtopäätökset olisivat käytettävissä vasta vuoden 2002 lopulla; toiseksi siksi, että komissio itse lupautui esittämään uutta tupakkapolitiikkaa koskevat ehdotukset ensi vuoden alussa, tosin vasta nyt tekeillä olevien tutkimusten perusteella. Tämän tulevan ehdotuksen on tietysti oltava johdonmukainen kestävän kehityksen puolesta esitettävien voimistuvien sosiaalisten vaatimusten kanssa ja sen pitäisi puoltaa korkealaatuisia tuotteita sekä olla tässä yhteydessä riittävä vastaus tämän alan tulevaisuudesta annettuihin virallisiin julistuksiin.
Esittelijänänne olen sitä mieltä, että Euroopan parlamentti ei saa hyväksyä sitä, että komissio ennakoi ja ounastelee päätöksiä, joita sekä Euroopan parlamentti että neuvosto tekevät tulevina kuukausina tai ensi vuonna edellä mainituista alan arviointitutkimuksista ja tuoreimmista rekisteröidyistä tiedoista. Tässä yhteydessä teen esittelijänä vain tarkennuksia, joilla on tarkoitus realistisesti parantaa komission ehdotuksia ennen muuta teknistä lähestymistapaa käyttäen ja kieltäydyn heti alkuunsa menemästä syvemmälle poliittiseen peruskeskusteluun tupakan tukitoimien tulevasta hoitomenettelystä, jota pitää tarkistaa vasta vuonna 2003 mainitsemieni tutkimusten pohjalta.
Sitä paitsi on otettava huomioon, että tämä esittelijän kanta ei tarkoita puhtaasti ja pelkästään
hyväksymistä, mikä minusta muuten tuntuukin kestämättömältä tulevaisuudessa. Tässä mielessä olen esittelijänä tehnyt tarkistuksen 23, palauttaakseni alun perin vallinneen yhteisön tupakkarahastoa koskevan sovitteluratkaisun hengen. Tällä tarkistuksella on kaksi mahdollista seurausvaikutusta: ensiksi saada hyväksytyksi rahoitus tästä rahastosta tupakan haittavaikutusten ehkäisyyn ja tuotantosuunnan vaihtamista edistäviin kokeilutoimintoihin sekä myös pitää yllä ympäristölle ja terveydelle vähemmän haitallisten tupakkalajien maataloudellisten tutkimusten rahoitusta; toiseksi, siirtää palkkioiden leikkaamisen taso kahdesta prosentista kolmeen ja torjua näin sekä kahden prosentin
että komission ehdottama viiden prosentin taso. Varmistaakseni, että tämä sovitteluratkaisun näkymä on johdonmukainen, ehdotan esittelijänä, että myös tarkistukset 9 ja 13 hylätään. Euroopan unionin lähes 130 000 tupakantuottajaa, joista suurin osa on sijoittunut Etelä-Euroopan heikossa asemassa oleville alueille, ovat sen arvoisia, että toimivaltaiset yhteisön toimielimet huolehtivat vastuunalaisesti heidän tulevaisuudestaan. Samasta syystä on myös tärkeää, että meillä on käytettävissämme asianmukaisia tutkimuksia arvioinneista ja nykyisen tilanteen vaikutuksista voidaksemme vastuullisesti tehdä realistisia ehdotuksia tulevaisuudesta, kuitenkin vasta saatuamme tietoomme nykyisen politiikan vaikutukset."@fi5
"Monsieur le Président, Monsieur le Commissaire, chers collègues, par la présente proposition, la Commission européenne modifie le règlement de base de l'OCM dans le secteur du tabac, le règlement 2075/92, en fixant les primes et les seuils de garantie du tabac en feuilles par groupe de variétés, par État membre et pour les récoltes 2002, 2003 et 2004. Sur cette base, on pourrait supposer que la proposition de la Commission a un caractère fondamentalement technique et qu'elle se borne à adapter les principaux instruments d'aide à la production du tabac en fonction de l'évolution de l'offre et de la demande. Une exigence d'ajustement qui, par ailleurs, est imposée par le régime en vigueur étant donné que les quotas doivent être notifiés aux producteurs avant le 15 avril et que les contrats correspondants doivent être conclus pour le 30 mai.
Toutefois, sous le prétexte de l'actualisation technique du règlement 2075/92, la proposition va bien au-delà. En réalité, elle introduit subrepticement une réforme à forte connotation politique au point de fixer comme objectif final l'élimination progressive des subventions au tabac (considérant 5). En agissant ainsi, la Commission conditionne la portée des décisions qui, en leur temps, et en fonction des propositions correspondantes qui se présenteront, devront être prises par les institutions communautaires. Et ce pour deux raisons : premièrement, la Commission a lancé une étude d'évaluation de l'OCM dans le secteur du tabac brut qui doit permettre de dresser un bilan des effets de la réglementation communautaire dans ce secteur et ses conclusions ne seront disponibles qu'à la fin de l'année 2002 ; deuxièmement, la Commission s'est engagée à présenter au cours du premier semestre 2003 une nouvelle proposition pour le tabac, mais seulement en fonction des études qui sont actuellement menées. Naturellement, cette future proposition devra être conforme aux exigences sociales accrues en faveur d'un développement durable et de produits de haute qualité et, dans ce contexte, elle devra répondre de manière adéquate aux déclarations officielles sur l'avenir de ce secteur.
Votre rapporteur estime que le Parlement européen ne peut accepter que la Commission européenne préjuge des décisions que tant le Parlement européen que le Conseil devront prendre au cours des prochains mois et de l’année à venir, en fonction des études d’évaluation et des dernières données enregistrées dans le secteur et que nous venons de mentionner. Dans ce contexte, les amendements de votre rapporteur visent à améliorer, avec réalisme, les propositions de la Commission essentiellement sous l'angle technique et évitent expressément d'entrer dans un débat politique de fond sur le futur régime d'aide au tabac qui ne pourra être abordé qu'au cours de l'année 2003, une fois que les études et les rapports précités seront terminés.
Cette position du rapporteur n’équivaut pas cependant à une acceptation pure et simple du
qui lui semble, du reste, insoutenable à l’avenir. C’est dans ce sens que le rapporteur a déposé l’amendement 23, afin de retrouver l’esprit de compromis initial concernant le Fonds communautaire du tabac. Cet amendement implique deux choses : premièrement, accepter le financement par le Fonds non seulement des actions de prévention du tabagisme et des actions expérimentales de reconversion vers d’autres activités, mais maintenir aussi le financement de la recherche agronomique sur les variétés de tabac moins nocives pour l’environnement et la santé ; et, deuxièmement, porter le taux de retenue des aides de 2 % à 3 % en rejetant à la fois le
de 2 % et la proposition de 5 % de la Commission. Afin de garantir la cohérence avec cette vision de compromis, le rapporteur propose de rejeter aussi les amendements 9 et 13. Les quelque 130 000 producteurs de tabac de l’Union européenne, pour la plupart situés dans des zones défavorisées des régions du sud de l’Europe, méritent que les institutions communautaires compétentes se préoccupent de leur avenir avec responsabilité. D’où l’importance aussi pour nous de disposer d’études d’évaluation et d’impact appropriées concernant la situation actuelle, afin de pouvoir avancer, avec responsabilité, des propositions réalistes pour l’avenir mais uniquement en ayant une idée exacte des effets de la politique actuelle."@fr6
".
Signora Presidente, Signor Commissario, onorevoli colleghi, con la proposta in esame la Commissione modifica il regolamento base dell'organizzazione comune dei mercati del tabacco (regolamento n. 2075/92), fissando i premi e i limiti di garanzia per il tabacco in foglia per i raccolti 2002, 2003 e 2004, per gruppo di varietà e per Stato membro. In base a questa definizione si potrebbe supporre che la proposta della Commissione abbia un carattere fondamentalmente tecnico e si limiti ad adeguare i principali strumenti di sostegno alla produzione di tabacco in funzione dell'evoluzione della domanda e dell'offerta sul mercato. L'obbligo di tale adeguamento viene del resto imposto alla Commissione dallo stesso regime in vigore, secondo cui le quote devono essere notificate ai produttori prima del 15 aprile e i relativi contratti devono essere stipulati prima del 30 maggio.
Col pretesto dell'aggiornamento tecnico del regolamento 2075/92, la proposta della Commissione va però molto più in là. Di fatto essa introduce per vie traverse una riforma di portata politica molto maggiore, giungendo al punto di indicare come obiettivo finale, al considerando n. 5, la graduale abolizione dei sussidi al tabacco. Procedendo in tal modo la Commissione condiziona di fatto le decisioni che dovranno essere adottate - al momento dovuto e in funzione degli studi e delle relative proposte - dalle Istituzioni comunitarie. E questo per due ragioni: in primo luogo, la Commissione ha promosso uno studio di valutazione della OCM del tabacco greggio, al fine di trarre un bilancio sugli effetti della politica comunitaria attuale del settore, le cui conclusioni saranno disponibili solo alla fine del 2002; in secondo luogo, la Commissione stessa si è impegnata a presentare, all'inizio del prossimo anno, proposte su una nuova politica del tabacco, ma soltanto sulla base degli studi attualmente in corso. Naturalmente, la proposta dovrà essere coerente con le crescenti esigenze sociali a favore di uno sviluppo sostenibile e di prodotti di alta qualità e, nel medesimo contesto, dovrà rispondere in modo adeguato alle dichiarazioni ufficiali rilasciate sul futuro di questo settore.
A mio avviso il Parlamento europeo non può accettare che la Commissione prefiguri in anticipo le decisioni che il Parlamento e il Consiglio dovranno adottare nei prossimi mesi o nel prossimo anno sulla base degli ultimi dati registrati nel settore e degli studi di valutazione già citati. In tale contesto i miei emendamenti si limitano a migliorare realisticamente le proposte della Commissione su un piano essenzialmente tecnico, rifiutando espressamente di entrare in una discussione politica sul futuro regime di sostegno al tabacco, il quale dovrà essere rivisto soltanto nel 2003, tenendo conto degli studi già citati.
Va tuttavia considerato che la mia posizione non equivale semplicemente all'accettazione dello
che ritengo del resto insostenibile in futuro. A questo proposito, ho presentato in qualità di relatore l'emendamento n. 23, al fine di ricreare lo spirito di compromesso iniziale sul Fondo comunitario del tabacco. Tale emendamento ha due implicazioni: in primo luogo, accettare il finanziamento dal Fondo non solo per azioni di prevenzione del tabagismo e azioni sperimentali di riconversione ad altre attività, ma anche per mantenere i finanziamenti alla ricerca agronomica su varietà di tabacco meno nocive per l'ambiente e per la salute; in secondo luogo, aumentare la ritenuta dal 2 al 3 percento, rifiutando in tal modo sia lo
del 2 percento, sia la proposta del 5 percento avanzata dalla Commissione. Di conseguenza, al fine di assicurare coerenza con questa visione di compromesso, propongo di rifiutare gli emendamenti nn. 9 e 13. I circa 130 mila produttori di tabacco dell'Unione europea, la maggior parte dei quali situati in zone sfavorite delle regioni del sud Europa, hanno il diritto di richiedere che le Istituzioni comunitarie competenti si occupino responsabilmente del loro futuro. Da qui, l'importanza di disporre anche di studi di valutazione e di impatto della situazione attuale al fine di avanzare delle proposte realistiche e responsabili per il futuro, ma solo dopo aver conosciuto esattamente gli effetti della politica attuale."@it9
"Mr President, Commissioner, ladies and gentlemen, in this proposal, the Commission is seeking to amend the basic regulation on the common organisation of the market in tobacco (Regulation (EEC) 2075/92), fixing the premiums and guarantee thresholds for leaf tobacco by variety group and Member State for the 2002, 2003 and 2004 harvests. On this basis, one might assume that the Commission proposal is of a fundamentally technical nature and is confined to adapting the main instruments of support for tobacco production, in accordance with changes in supply and demand in the market. Furthermore, this adjustment is made necessary by the current arrangements, since producers must be notified about quotas before 15 April and the relevant contracts be drawn up before 30 May.
Nevertheless, with the excuse that Regulation (EEC) 2075/92 needs technical updating, the proposal goes much farther. In fact, it indirectly introduces a reform of a much broader political scope and goes so far as to set the phasing out of tobacco subsidies as the ultimate objective (see recital 5). In doing this, the Commission is in actual fact determining the scope of the decisions which have been proposed and which, in due course and subject to the relevant proposals, will have to be taken by the Community institutions. There are two reasons for this: first of all, the Commission launched an evaluation study of the COM in raw tobacco, which should enable an assessment to be made of the effects of current Community policy on the sector, and its conclusions will only be available at the end of 2002; secondly, it was the Commission itself that undertook to submit proposals on the new tobacco policy at the beginning of next year, but only on the basis of the studies that are now being carried out. Of course, this proposal will have to be consistent with society's growing demands for sustainable development and high-quality products and, in the same context, must provide an adequate response to the official statements issued hitherto concerning the sector’s future.
Your rapporteur is of the view that the European Parliament cannot allow the Commission to pre-empt and make assumptions about the decisions that both the European Parliament and the Council will be taking in the coming months, on the basis of the evaluation studies and the latest data recorded in this sector, which I have already mentioned. In this context, the rapporteur's amendments are confined to improving the Commission's proposals in an essentially technical way and explicitly rule out the possibility of entering into a far-reaching political debate on the future support arrangements for tobacco, which can only be tackled rigorously during 2003, taking into account the studies and reports mentioned above.
It must be considered, however, that this position of the rapporteur does not simply mean accepting the
which, furthermore, he feels is unsustainable. To this end, the rapporteur tabled Amendment No 23, in order to regain the original spirit of commitment towards the Community Tobacco Fund. This amendment has two implications: firstly, not only accepting financing by the Fund of actions to prevent nicotine addiction and of experimental action to encourage tobacco producers to switch to other crops and economic activities, but also maintaining the financing of agronomic research into varieties of tobacco that are less damaging to the environment and to health; and, secondly, increasing the levy on producers’ premiums from 2% to 3%, thereby rejecting both the present figure of 2%, and the Commission’s proposal of 5%. And, in order to ensure consistency with this vision of commitment, the rapporteur proposes that we also reject Amendments Nos 9 and 13. The around 130 thousand tobacco producers in the European Union, most of whom live in the least-favoured regions of southern Europe, deserve to have the competent Community institutions concern themselves, in a responsible way, with their future. Hence, also, the importance of having sufficient evaluation and impact studies of the current situation so that we can make responsible and realistic proposals for the future, but only once we know exactly what the effects of the current policy are."@lv10
"Mevrouw de Voorzitter, mijnheer de commissaris, geachte collega’s, het onderhavige voorstel van de Commissie heeft betrekking op de wijziging van de basisverordening voor de gemeenschappelijke marktordening voor tabak, namelijk verordening 2075/92, tot vaststelling, per soortengroep, van de garantiedrempels per lidstaat en de premies voor tabaksbladeren voor de oogsten 2002, 2003 en 2004. Men zou er dus van kunnen uitgaan dat het voorstel van de Commissie een fundamenteel technisch karakter heeft en zich beperkt tot aanpassing van de belangrijkste instrumenten ter ondersteuning van de tabaksproductie naar gelang van de ontwikkeling van vraag en aanbod. Deze aanpassing is overigens vereist op grond van de bestaande regeling, aangezien de quota voor 15 april aan de producenten moeten worden meegedeeld en de betreffende contracten voor 30 mei moeten worden afgesloten.
Onder het mom van een technische actualisering van verordening 2075/92 wordt met dit voorstel echter een veel verdergaande stap gezet. En passant wordt namelijk een hervorming met een veel grotere politieke reikwijdte voorgesteld, met als uiteindelijke doel de geleidelijke afschaffing van de tabakssubsidies (overweging 5). Aldus legt de Commissie
de draagwijdte vast van besluiten die te zijner tijd op basis van onderzoeksresultaten en daarmee samenhangende voorstellen door de communautaire instellingen moeten worden genomen. De Commissie neemt daarmee de bestaande verdeling van de bevoegdheden in het communautaire besluitvormingsproces niet in acht, en wel om twee redenen. Ten eerste omdat de Commissie is gestart met een evaluatie van de GMO voor ruwe tabak, op basis waarvan een balans zou kunnen worden opgemaakt van de gevolgen van de communautaire regelgeving voor deze sector; de conclusies van dit onderzoek zullen pas eind 2002 beschikbaar zijn. Ten tweede omdat de Commissie zelf heeft toegezegd begin volgend jaar voorstellen inzake het nieuwe tabaksbeleid voor te leggen en daarbij uit te gaan van de thans lopende onderzoeken. Dit toekomstige voorstel dient vanzelfsprekend in overeenstemming te zijn met de toenemende sociale eisen inzake duurzame ontwikkeling en gezonde en hoogwaardige producten en dient tegen dezelfde achtergrond goed aan te sluiten bij de dusverre gedane officiële uitspraken over de toekomst van deze sector.
Ik ben van mening dat het Europees Parlement niet kan accepteren dat de Commissie vooruitloopt op besluiten die het Parlement en de Raad de komende maanden moeten nemen op basis van de genoemde evaluatieonderzoeken en de laatste gegevens betreffende deze sector. Om die reden beperk ik me in mijn amendementen tot een verbetering van de voorstellen van de Commissie vanuit een louter technische invalshoek. Ik weiger uitdrukkelijk een inhoudelijk politiek debat over de toekomstige steunregeling voor de tabakssector aan te gaan. Deze regeling is pas in 2003 aan herziening toe, op basis van de reeds genoemde studies.
Ik wil er echter op wijzen dat dit standpunt niet neerkomt op een simpele aanvaarding van de
die mij met het oog op de toekomst te instabiel lijkt. Derhalve heb ik amendement 23 ingediend, dat erop gericht is weer te werk te gaan in de geest van het oorspronkelijke compromis over het Gemeenschappelijk Fonds voor tabak. Dit amendement heeft twee implicaties. In de eerste plaats maakt het amendement het mogelijk dat uit hoofde van het fonds niet alleen activiteiten ter preventie van tabaksgebruik en experimentele acties gericht op overschakeling op andere activiteiten worden gefinancierd, maar ook agronomisch onderzoek naar tabakssoorten die minder schadelijk zijn voor gezondheid en milieu. In de tweede plaats wil ik met het amendement de inhouding voor het fonds van 2 tot 3 procent verhogen, wat betekent dat zowel het huidige percentage van 2 procent als de door de Commissie voorgestelde 5 procent worden verworpen. En om te zorgen voor de nodige samenhang met het voornoemde compromis stel ik ook voor de amendementen 9 en 13 te verwerpen. De ongeveer 130.000 tabaksproducenten in de Europese Unie, die voor het merendeel afkomstig zijn uit de benadeelde gebieden in het zuiden van Europa, hebben er recht op dat de bevoegde communautaire instellingen zich op verantwoorde wijze met hun toekomst bezighouden. Derhalve dienen wij ook over adequate evaluatie- en impactverslagen betreffende de huidige situatie te beschikken, op basis waarvan wij op verantwoorde wijze en met kennis van zaken realistische voorstellen voor de toekomst kunnen voorleggen."@nl2
"Herr talman, ärade kommissionär, kära kolleger! Med detta förslag har kommissionen ändrat förordningen om den gemensamma marknaden för bladtobak, förordning nr 2075/92, och därmed fastställt bidragen och garantigränserna för bladtobak efter sort och medlemsstat för skördarna 2002, 2003 och 2004. Därmed skulle man kunna tro att kommissionens förslag skulle vara av rent teknisk art och begränsa sig till att anpassa de viktigaste stödåtgärderna för tobaksproduktionen i förhållande till utbud och efterfrågan av tobak på marknaden. Ett krav på anpassning som för övrigt krävs enligt de gällande bestämmelserna eftersom kvoterna måste meddelas producenterna före den 15 april och motsvarande kontrakt ingås före den 30 maj.
Kommissionens förslag går dock mycket längre än att vara en förevändning för en teknisk justering av förordning nr 2075/92. Förslaget introducerar faktiskt en smygreform som är mycket mer politiskt betydelsefull. Förslaget går t.o.m. så långt att det anger en progressiv eliminering av bidragen för tobaken som en sista åtgärd (se skäl 5). Därmed fastställer faktiskt kommissionen villkoren för besluten, som, i sinom tid och i förhållande till studier och förslag, kommer att läggas fram och som gemenskapens institutioner borde fatta i rätt ögonblick. Och detta av två anledningar: För det första för att kommissionen har påbörjat en utvärdering av den gemensamma marknaden för bladtobak, en studie som bör göra det möjligt att göra en avvägning av den nuvarande gemensamma politikens effekter på området och studiens slutsatser om de blir färdiga före årsskiftet 2002. I andra hand för att det är kommissionen själv som lovade att lägga fram förslag om en ny tobakspolitik början av nästa år, men då bara i förhållande till resultaten av de studier som nu pågår. Naturligtvis måste det kommande förslaget motsvara de växande kraven i samhället på hållbar utveckling och produkter av hög kvalitet, och i samband med det följa de officiella uttalandena som gjorts om denna sektors framtid.
Föredraganden är av den uppfattningen att Europaparlamentet inte kan acceptera att kommissionen förekommer och antar beslut som både Europaparlamentet och rådet skall fatta under de närmaste månaderna eller nästa år, i förhållande till utvärderingen och de senaste resultaten på området, som nämnts tidigare. Därmed begränsar sig föredragandens ändringsförslag till att göra en realistisk och i huvudsak teknisk förbättring av kommissionens förslag utan att fördjupa sig i en politisk debatt om tobaksstödens framtida form, vilken nog kommer att ses över först 2003, med stöd av de tidigare nämnda studiernas resultat.
Då måste vi naturligtvis komma ihåg att föredragandens uppfattning inte alls innebär ett accepterande av
som jag för övrigt tycker är ohållbart för framtiden. Det är därför som föredraganden gjort ändringsförslag 23, för att få tillbaka lite av den kompromissvilja som fanns då den gemensamma fonden för tobak infördes. Detta ändringsförslag har en dubbel betydelse: Att för det första acceptera att fondens medel inte bara används för förebyggande åtgärder mot rökning och experimentåtgärder för att övergå till annan verksamhet, utan också för att behålla finansieringen av den agronomiska forskningen om andra mindre hälso- och miljöfarliga tobakssorter, och i andra hand ändra procentsatsen på indragningen av stöden från två till tre procent, varmed både kommissionens förslag på fem procent och de ursprungliga två procenten avvisas. För att garantera den kompromissvilja som finns föreslår föredraganden att ändringsförslag 9 och 13 också avvisas. De nästan 130 000 tobaksodlare som finns i Europeiska unionen, de flesta i ogynnsamma områden i Sydeuropa, förtjänar att gemenskapens institutioner bryr sig om dem och tar ansvar för deras framtid. Därför är det också viktigt att vi får tillgång till adekvata utvärderingar om de nuvarande förhållandena för att kunna komma med realistiska förslag inför framtiden, men först när vi vet exakt vilka effekter den nuvarande politiken har."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(ΡΤ)"8,8
"Cunha (PPE-DE ),"8,12,11
"status quo"13,5,2,8,10,7,12,11,3,9
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples