Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-02-27-Speech-3-194"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20020227.14.3-194"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Muchas gracias, señor Presidente, muchas gracias al ponente, señor Mayol, y a todos los oradores que se encuentran aquí esta noche para hablar de un tema importante, aunque sea estadístico, que versa, ni más ni menos, sobre la definición de unos índices de los costes laborales que nos permitan conocer mejor qué es lo que está sucediendo en Europa, cómo podemos competir mejor, y que son un elemento fundamental para la definición de la política monetaria.
Sus Señorías han entrado en un debate que puede tener cierto interés, pero que no es exactamente el debate de la propuesta de reglamento que presentamos. Yo creo que la preocupación que algunos de ustedes han mostrado por la interrelación entre los salarios y la inflación, que podría ser un debate para otra ocasión, tiene poco que ver con lo que se dice textualmente en el preámbulo de la propuesta de reglamento. Se dice allí que un conjunto de estadísticas, de las cuales forma parte esencial la de los índices de los costes laborales, es un elemento relevante para la comprensión de los procesos inflacionistas y de la dinámica del mercado de trabajo. Creo que eso es una afirmación difícil de refutar. Evidentemente, el otro tema podríamos discutirlo con mayor detalle.
En cuanto al debate en sí mismo, yo haría únicamente referencia a las dos preocupaciones del Sr. Mayol.
¿En qué medida, por una parte, pueden elaborarse en el futuro índices en los que no se tomen en consideración los gastos de formación y se excluyan este tipo de gastos? Evidentemente, aquí se nos plantea un problema puramente técnico, de relación coste/beneficio. Estos costes totales son muy poco significativos. Al final inciden en menos del dos por ciento del total de los costes y, sin embargo, el cálculo de estos costes de formación profesional tendría o exigiría un coste muy significativo desde el punto de vista de la elaboración total de la estadística.
Por esta razón, mientras no dispongamos de mayor información que nos permita hacerlo con unos costes menores, no somos favorables a avanzar en este sentido.
Como tampoco somos favorables a no llevar a cabo el informe que está previsto a finales del año 2002. Y entiendo bien los argumentos planteados por el Sr. Mayol en el sentido de que todavía estaremos en un período transitorio y no toda la reglamentación se aplicará al cien por cien. Pero, precisamente, tendremos ya una cierta experiencia en la aplicación de la reglamentación y, además, podremos poner de relieve, de forma más evidente, cuáles son las carencias y cuáles son las dificultades.
Si el informe tiene como pretensión conocer las dificultades para la aplicación del reglamento y adoptar las medidas necesarias para que esa aplicación se produzca de la forma más eficiente posible, pensamos que mantener la fecha del año 2002 sigue siendo correcto, con independencia de que, si el Parlamento quiere información adicional posterior sobre la aplicación del reglamento, por supuesto tiene todo el derecho a pedirla y Eurostat, y yo por mi parte, se la facilitaremos con sumo gusto.
Nada más, Señorías. Muchas gracias por su cooperación en la aprobación de este reglamento, importante en términos estadísticos e importante para la definición del futuro de la política monetaria."@es12
|
| lpv:translated text |
"Mange tak, hr. formand, mange tak til ordføreren, hr. Mayol, og til alle de talere, som er til stede i aften for at diskutere et vigtigt, om end statistisk emne, der drejer sig om intet mindre end definitionen af nogle lønomkostningsindekser, der kan give os mulighed for at få bedre indsigt i, hvad der sker i Europa, og hvordan vi kan konkurrere bedre, og som er afgørende for fastlæggelsen af den monetære politik.
De har indledt en debat, der kan være af en vis interesse, men som ikke netop er en debat om det forslag til forordning, som vi stiller. Jeg mener, at den bekymring, som nogle af Dem har givet udtryk for, over forbindelsen mellem løn og inflation, der kunne diskuteres ved en anden lejlighed, har meget lidt at gøre med det, der står i betragtningerne i dette forslag til forordning. Her står der, at en række forskellige statistiske oplysninger, hvoraf lønomkostningsindekset udgør en væsentlig del, er relevante for at kunne forstå inflationsprocessen og dynamikken på arbejdsmarkedet. Jeg mener, at det er et synspunkt, der er vanskeligt at afvise. Det andet emne kunne vi naturligvis diskutere mere indgående.
Hvad angår debatten i sig selv, vil jeg kun tale om hr. Mayols to bekymringer.
I hvilket omfang kan der i fremtiden udarbejdes indekser, hvor udgifter til uddannelse lades ude af betragtning? Det er naturligvis et rent teknisk spørgsmål, et spørgsmål om costbenefitforhold. Disse udgifter er ikke særlig betydningsfulde. Når alt kommer til alt, udgør de mindre end 2% af de samlede udgifter, og alligevel ville udgifterne til beregning af disse udgifter til faglig uddannelse udgøre en betydelig del af de samlede udgifter til udarbejdelse af statistikken.
Så længe vi ikke råder over flere oplysninger, der gør det muligt at lave beregningen for færre udgifter, går vi derfor ikke ind for det.
Ligesom vi heller ikke går ind for ikke at udarbejde den rapport, der skal forelægges i slutningen af 2002. Jeg forstår udmærket hr. Mayols argumenter om, at vi stadig vil være i en overgangsperiode, og at ikke alle bestemmelser vil være gennemført fuldt ud. Men vi vil netop på det tidspunkt have nogen erfaring med bestemmelsernes gennemførelse, og desuden vil vi bedre kunne fremhæve mangler og vanskeligheder.
Hvis rapporten har til formål at redegøre for vanskelighederne med gennemførelsen af forordningen og at træffe de foranstaltninger, der er nødvendige for, at gennemførelsen sker så effektivt som muligt, mener vi, at det stadig er korrekt at holde fast ved tidspunktet i 2002, og hvis Parlamentet på et senere tidspunkt ønsker yderligere oplysninger om gennemførelsen af forordningen, er det naturligvis i sin fulde ret til at anmode om dem, og Eurostat, og jeg for min del, vil med største fornøjelse levere dem.
Det var alt, mine damer og herrer. Mange tak for Deres samarbejde om vedtagelsen af denne forordning, som er vigtig for statistikken og for fastlæggelsen af den fremtidige monetære politik."@da1
"Vielen Dank, Herr Präsident, vielen Dank dem Berichterstatter, Herrn Mayol, und allen Rednern, die sich heute Abend hier eingefunden haben, um über ein wichtiges, wenngleich die Statistik betreffendes Thema zu sprechen, bei dem es um nicht mehr und nicht weniger als die Definition von Arbeitskostenindizes geht, die es uns erlauben, besser zu ermitteln, was in Europa vor sich geht, wie wir unsere Wettbewerbsfähigkeit verbessern können, und die ein grundlegendes Element für die Festlegung der Währungspolitik sind.
Sie, meine Damen und Herren, sind in eine Debatte eingetreten, die von einem gewissen Interesse sein kann, aber die nicht eigentlich die Aussprache über den von uns vorgelegten Vorschlag für eine Verordnung ist. Ich glaube, dass die von dem einen oder anderen angesprochene Sorge bezüglich der Wechselbeziehung zwischen Löhnen und Inflation, die bei anderer Gelegenheit debattiert werden könnte, wenig mit dem zu tun hat, was wörtlich in der Präambel des Verordnungsvorschlags gesagt wird. Dort heißt es, dass eine Gruppe von Statistiken, von denen die Arbeitskostenindizes einen wesentlichen Bestandteil bilden, ein wichtiges Element für das Verständnis der inflationären Prozesse und der Dynamik des Arbeitsmarkts ist. Dies ist meiner Meinung nach eine schwer zu widerlegende Aussage. Natürlich könnten wir das andere Thema ausführlicher diskutieren.
Was die Aussprache an sich anbelangt, möchte ich nur eine Bemerkung zu den beiden von Herrn Mayol vorgetragenen Bedenken machen.
Inwieweit lassen sich in der Zukunft Indizes erarbeiten, bei denen die Ausgaben für die Ausbildung nicht berücksichtigt werden und derartige Kosten außen vor bleiben? Offensichtlich wird hier ein rein technisches Problem des Kosten-Nutzen-Verhältnisses aufgeworfen. Diese Gesamtkosten haben sehr wenig Bedeutung. Im Endeffekt machen sie weniger als zwei Prozent der Gesamtkosten aus, aber die Berechnung dieser Kosten für die berufliche Fortbildung würde ganz erhebliche Kosten im Hinblick auf die Gesamterstellung der Statistik verursachen.
Aus diesem Grunde sind wir, solange wir nicht über weitere Informationen verfügen, die uns die Ausführung dieser Berechnungen zu niedrigeren Kosten ermöglichen, nicht dafür, in dieser Richtung weiterzuarbeiten.
Ebenso wenig sind wir dafür, den für Ende des Jahres 2002 vorgesehenen Bericht zu verschieben. Ich verstehe wohl die von Herrn Mayol vorgetragenen Argumente, dass wir uns noch in einem Übergangszeitraum befinden und noch nicht alle Regelungen vollständig angewendet werden. Aber wir werden bereits eine gewisse Erfahrung mit der Anwendung der Regelung haben und außerdem die Mängel und Schwierigkeiten deutlicher erkennen können.
Wenn der Bericht das Ziel verfolgt, die Schwierigkeiten für die Anwendung der Verordnung zu ermitteln und die erforderlichen Maßnahmen zu treffen, damit diese Anwendung so effizient wie möglich erfolgt, ist es unserer Meinung nach richtig, das Jahr 2002 beizubehalten, unabhängig davon, dass das Parlament, wenn es später zusätzliche Informationen über die Anwendung der Verordnung wünscht, natürlich voll und ganz berechtigt ist, diese anzufordern, und Eurostat sowie ich meinerseits werden sie ihm sehr gern übermitteln.
Das soll alles gewesen sein, meine Damen und Herren. Vielen Dank für Ihre Unterstützung bei der Annahme dieser Verordnung, die wichtig ist im Hinblick auf die Statistik und wichtig für die Festlegung der künftigen Währungspolitik."@de7
"Σας ευχαριστώ πολύ, κύριε Πρόεδρε, ευχαριστώ πολύ τον εισηγητή, κ. Mayol, και όλους τους ομιλητές που βρίσκονται εδώ απόψε για να μιλήσουν για ένα σημαντικό, αν και στατιστικό θέμα, που αφορά, ούτε λίγο ούτε πολύ, τον ορισμό συγκεκριμένων δεικτών του κόστους εργασίας, που θα μας επιτρέψουν να γνωρίσουμε καλύτερα τι συμβαίνει σήμερα στην Ευρώπη, πώς μπορούμε να βελτιώσουμε την ανταγωνιστικότητά μας, και που αποτελούν θεμελιώδες στοιχείο για τον σχεδιασμό της νομισματικής πολιτικής.
Οι κκ. βουλευτές άνοιξαν μια συζήτηση που μπορεί μεν να έχει κάποιο ενδιαφέρον, αλλά που δεν είναι ακριβώς η συζήτηση της πρότασης κανονισμού την οποία παρουσιάζουμε. Πιστεύω πως η ανησυχία που έδειξαν μερικοί από εσάς για την αλληλεπίδραση μεταξύ των μισθών και του πληθωρισμού, η οποία θα μπορούσε να είναι αντικείμενο της συζήτησης σε κάποια άλλη περίσταση, ελάχιστη σχέση έχει με αυτό που αναφέρεται επί λέξει στο προοίμιο της πρότασης κανονισμού. Εκεί αναφέρεται ότι μια δέσμη στατιστικών, ουσιώδες μέρος των οποίων αποτελούν οι δείκτες για το κόστος εργασίας, έχει ιδιαίτερη σημασία για την κατανόηση των πληθωριστικών διαδικασιών και της δυναμικής της αγοράς εργασίας. Πιστεύω ότι αυτή είναι μια δήλωση που δεν μπορεί εύκολα να αντικρουστεί. Το άλλο θέμα, προφανώς, θα μπορούσαμε να το συζητήσουμε διεξοδικότερα .
Όσον αφορά τη συζήτηση αυτή καθαυτή, θα αναφερθώ μόνο στα δύο σημεία προβληματισμού του κ. Mayol.
Κατά πόσο είναι δυνατό, αφενός, να αναπτυχθούν στο μέλλον δείκτες που να μην λαμβάνουν υπόψη τις δαπάνες για επαγγελματική κατάρτιση και να εξαιρούν αυτόν τον τύπο δαπανών; Προφανώς, πρόκειται εδώ για ένα καθαρά τεχνικό πρόβλημα σχέσης κόστους/οφέλους. Οι δαπάνες αυτές, στο σύνολό τους, είναι ελάχιστα σημαντικές. Η τελική επίδραση αυτών των δαπανών για επαγγελματική κατάρτιση στο συνολικό κόστος είναι μικρότερη του 2%, ενώ ο υπολογισμός τους θα είχε ή θα συνεπαγόταν πολύ σημαντικό κόστος στο πλαίσιο της συνολικής εκπόνησης της στατιστικής.
Γι’ αυτό, εφόσον δεν διαθέτουμε περισσότερες πληροφορίες που να μας επιτρέπουν να κάνουμε αυτόν τον υπολογισμό με μικρότερο κόστος, δεν είμαστε υπέρ του να προχωρήσουμε προς αυτή την κατεύθυνση.
Δεν είμαστε, άλλωστε, ούτε υπέρ της αναβολής της έκθεσης, η οποία έχει προβλεφθεί για τα τέλη του 2002. Κατανοώ πλήρως τα επιχειρήματα που προβάλλει ο κ. Mayol, ότι βρισκόμαστε ακόμη σε μεταβατική περίοδο και ότι δεν πρόκειται να εφαρμοστεί όλη η νομοθεσία κατά 100%. Όμως, ακριβώς, θα αποκτήσουμε ήδη κάποια πείρα στην εφαρμογή της νομοθεσίας και, επιπλέον, θα μπορέσουμε να επισημάνουμε με μεγαλύτερη σαφήνεια ποιες είναι οι ελλείψεις και ποιες είναι οι δυσκολίες.
Αν η έκθεση έχει σκοπό τον εντοπισμό των δυσκολιών στην εφαρμογή του κανονισμού και τη λήψη των απαραίτητων μέτρων για να πραγματοποιηθεί αυτή η εφαρμογή με όσο το δυνατόν πιο αποτελεσματικό τρόπο, πιστεύουμε ότι η διατήρηση της ημερομηνίας του 2002 εξακολουθεί να είναι ορθή, ανεξαρτήτως του γεγονότος ότι, αν το Κοινοβούλιο θέλει αργότερα πρόσθετες πληροφορίες σχετικά με την εφαρμογή του κανονισμού, έχει φυσικά κάθε δικαίωμα να τις ζητήσει από τη Eurostat και από εμένα προσωπικά, θα του τις παράσχουμε πολύ ευχαρίστως.
Δεν έχω να πω τίποτα άλλο, κυρίες και κύριοι. Σας ευχαριστώ πολύ για τη συνεργασία σας στην έγκριση αυτού του κανονισμού, που είναι σημαντικός τόσο από στατιστική άποψη όσο και για τον σχεδιασμό του μέλλοντος της νομισματικής πολιτικής."@el8
"Thank you very much, Mr President, many thanks also to the rapporteur, Mr Mayol i Raynal, and to all the speakers who are present here this evening to discuss an important, albeit statistical issue, which simply concerns the definition of labour cost indexes, which will enable us to better understand what is happening in Europe, how we can compete more effectively, and which are a crucial factor for defining monetary policy.
Ladies and gentlemen, you have opened a debate which is of certain interest, but which is not exactly a debate on the proposal for a regulation that we presented. I would say that the concern that some of you have expressed about the interrelationship between salaries and inflation, which could be a debate for another occasion, has little to do with what the text of the preamble to the proposal for a regulation actually says. This states that a set of statistics, of which the labour cost indexes form an essential part, is an aspect that is crucial to understanding inflationist processes and the dynamic of the labour market. I would say that this statement is hard to refute. Clearly, we could go into the other issue in greater detail.
With regard to the debate itself, I shall simply refer to the two concerns expressed by Mr Mayol i Raynal.
To what extent, on the one hand, can indexes be drawn up in the future which do not take account of training costs and which exclude this type of cost? Clearly, here we have a purely technical problem, to do with the cost/benefit ratio. These total costs are quite insignificant. Ultimately, they affect less than 2% of total costs and, nevertheless, calculating these training costs would have or would lead to a very significant cost in terms of compiling the statistics as a whole.
For this reason, until we have better information that enables us to do so at a lower cost, we are not in favour of adopting this approach.
Nor are we in favour of not drafting the report that is planned for the end of 2002. I fully understand the arguments put forward by Mr Mayol i Raynal to the effect that we will still be in a transitional period and not all of the regulation will apply 100%. The truth, however, is that we will already have a certain amount of experience in implementing the regulation and, furthermore, we will be able to more clearly highlight its shortcomings and problems.
If the aim of the report is to understand the difficulties of implementing the regulation and adopting the measures necessary for this implementation to take place as efficiently as possible, we believe that maintaining the year 2002 as the target date is still correct. Nevertheless, if Parliament wishes to have additional information at a later date on the implementation of the regulation, it is fully within its rights to request it and Eurostat and I, personally, will be happy to provide it.
That, ladies and gentlemen, is all I have to say. Thank you for your cooperation in approving this regulation, which is important in statistical terms and also important to defining the future of monetary policy."@en3
"Paljon kiitoksia, arvoisa puhemies, paljon kiitoksia esittelijä Mayolille ja kaikille puhujille, jotka ovat täällä tänä iltana puhumassa aiheen tilastollisuudesta huolimatta tärkeästä mietinnöstä, joka koskee, ei enempää eikä vähempää kuin niiden työvoimakustannusindeksien määrittelyä, joiden ansiosta saamme parempaa tietoa siitä, mitä Euroopassa tapahtuu ja miten voimme kilpailla paremmin, ja jotka ovat rahapolitiikan määrittelyssä keskeinen elementti.
Hyvät jäsenet, te kävitte keskustelua, jolla saattaa olla tiettyä mielenkiintoa, mutta se ei varsinaisesti koskenut esittelemäämme asetusehdotusta. Mielestäni joidenkin teistä esittämä huoli palkkojen ja inflaation välisestä yhteydestä, joka voisi olla jonkin toisen keskustelun aiheena, ei juurikaan liity siihen, mitä asetusehdotuksen johdannossa kirjaimellisesti sanotaan. Siinä sanotaan, että tilastoilla, joihin työvoimakustannusindeksi kuuluu olennaisena osana, on suuri merkitys inflaatiokehityksen ja työmarkkinoiden dynamiikan ymmärtämisessä. Mielestäni tämä väite on vaikea kumota. Tuosta toisesta aiheesta voisimme tietenkin keskustella yksityiskohtaisemminkin.
Mitä itse keskusteluun tulee, viittaan ainoastaan jäsen Mayolin kahteen huolenaiheeseen.
Missä määrin tulevaisuudessa voidaan yhtäältä laatia indeksejä, joissa ei oteta huomioon koulutusmenoja, vaan senkaltaiset menot jätetään pois laskuista? Tässä asiassa ei mitä ilmeisimmin ole kyse puhtaasti teknisestä ongelmasta, kustannusten ja hyödyn välisestä suhteesta. Näillä kokonaiskustannuksilla ei ole juuri lainkaan merkitystä. Loppujen lopuksi ne muodostavat alle kaksi prosenttia kokonaiskustannuksista, ja siitä huolimatta näiden ammatillisen koulutuksen kustannusten laskeminen olisi erittäin merkittävä kustannuserä, tai edellyttäisi sellaista, koko tilaston laatimisen kannalta.
Tästä syystä, niin kauan kun meillä ei ole käytössämme enempää tietoa, jonka avulla voisimme tehdä sen pienemmillä kustannuksilla, emme kannata asian viemistä eteenpäin.
Emme myöskään kannata vuoden 2002 loppuun suunnitellun arviointikertomuksen toteuttamatta jättämistä. Ymmärrän hyvin jäsen Mayolin perusteet, sillä olemme yhä siirtymävaiheessa, eikä kaikkia asetuksia sovelleta sataprosenttisesti. Juuri sen takia meillä on kuitenkin jo joltisestikin kokemusta asetusten soveltamisesta, ja lisäksi voimme tehdä mahdollisimman havainnollisella tavalla tiettäväksi, mitä puutteita ja hankaluuksia on ilmennyt.
Koska kertomuksen tarkoituksena on tunnistaa asetuksen soveltamisessa olevat vaikeudet ja ryhtyä tarpeellisiin toimiin, jotta se voisi tapahtua mahdollisimman tehokkaasti, pidämme vuotta 2002 edelleen oikeana ajankohtana riippumatta siitä, että mikäli parlamentti haluaa myöhemmin lisätietoa asetuksen soveltamisesta, sillä on tietenkin kaikki oikeudet pyytää sitä. Eurostat ja minä omalta osaltani toimitamme sen parlamentille mielihyvin.
Hyvät jäsenet, tässä kaikki. Paljon kiitoksia yhteistyöstänne tämän tilastojen kannalta ja rahapolitiikan tulevan määrittelyn kannalta tärkeän asetuksen hyväksymiseksi."@fi5
"Je vous remercie Monsieur le Président. Je remercie aussi M. Mayol et tous les orateurs qui sont présents ici ce soir pour parler d'un sujet important, bien qu'il s'agisse de statistiques, qui porte, ni plus ni moins, sur la définition des indices du coût de la main-d'œuvre. Ces indices nous permettraient de mieux connaître la situation actuelle en Europe, de mieux comprendre comment nous pourrions être plus compétitifs, et ils sont un élément fondamental pour la définition de la politique monétaire.
Mesdames, Messieurs, vous êtes entrés dans un débat qui peut présenter un certain intérêt, mais qui ne porte pas exactement sur la proposition de règlement que nous présentons. L'inquiétude exprimée par certains députés quant à l'interaction entre les salaires et l'inflation, laquelle pourrait faire l'objet d'un débat à une autre occasion, n'a pas grand-chose à voir, selon moi, avec ce qui est dit textuellement dans le préambule de la proposition de règlement. Il y est dit qu'un ensemble de statistiques, dont font partie celles relatives aux indices du coût de la main-d'œuvre, est un élément important pour la compréhension des processus inflationnistes et de la dynamique du marché du travail. Je crois qu'il s'agit d'une affirmation difficile à réfuter. Nous pourrions, bien évidemment, parler de l'autre sujet plus en détail.
En ce qui concerne le débat en soi, je ferai uniquement référence aux deux inquiétudes exprimées par M. Mayol.
D'une part, dans quelle mesure peut-on élaborer à l'avenir des indices qui ne tiendraient pas compte et excluraient les coûts de formation ? Il va sans dire qu'il s'agit d'un problème purement technique de rapport coût/bénéfice. Ces coûts totaux ne sont pas très significatifs. En définitive, ils représentent moins de deux pour cent des coûts totaux et le calcul de ces coûts de formation professionnelle supposerait ou exigerait un coût très significatif en termes d'élaboration totale des statistiques.
C'est pour cette raison que nous ne souhaitons pas avancer dans cette direction tant que nous ne disposerons pas de plus d'informations nous permettant de le faire à moindres frais.
Nous ne souhaitons pas non plus ne pas achever le rapport qui est prévu pour fin 2002. Je comprends bien les arguments avancés par M. Mayol dans la mesure où nous serons encore dans une période de transition et que toute la réglementation ne sera pas appliquée à cent pour cent. Mais, précisément, nous jouirons déjà d'une certaine expérience dans l'application de la réglementation et nous pourrons, en outre, mettre en évidence les carences et les difficultés existantes.
Si l'objectif du rapport est de connaître les difficultés que pose l'application du règlement et d'adopter les mesures nécessaires pour que cette application se fasse le plus efficacement possible, nous pensons qu'il est opportun de maintenir l'échéance à la fin 2002, indépendamment du fait que le Parlement, s'il souhaite de plus amples informations sur l'application du règlement, a tous les droits de demander ces informations à Eurostat. Pour ma part, je me ferai un plaisir de les lui fournir.
Mesdames, Messieurs, je n'ai rien d'autre à ajouter. Je vous remercie de votre coopération dans l'approbation d'un règlement important en termes statistiques et important pour la définition de l'avenir de la politique monétaire."@fr6
"La ringrazio, signor Presidente, e ringrazio anche il relatore, onorevole Mayol, e tutti gli oratori che sono intervenuti in questa sede stasera per trattare un tema importante, anche se di natura statistica, ovvero la definizione di alcuni indici del costo del lavoro che possano permetterci di conoscere meglio ciò che accade effettivamente in Europa e di vedere come possiamo essere più competitivi, indici che rappresentano un elemento fondamentale per la definizione della politica monetaria.
Gli onorevoli parlamentari si sono addentrati in un dibattito che può rivestire sicuramente un certo interesse, ma che non è esattamente un dibattito riferito alla proposta di regolamento che presentiamo. Credo che la preoccupazione manifestata da alcuni degli onorevoli parlamentari relativamente all’idea di agganciare i salari all’inflazione, che potrebbe essere materiale per un dibattito riservato ad un’altra occasione, ha, in realtà, poco a che vedere con ciò che si può leggere nel testo del preambolo della proposta di regolamento, nel quale si dichiara che una serie di statistiche, di cui gli indici del costo del lavoro costituiscono un elemento essenziale, è importante per comprendere il processo inflazionistico e la dinamica del mercato del lavoro. Credo che questa sia un’affermazione difficile da contestare. L’altro tema potremo ovviamente discuterlo nei dettagli in altra sede.
Per quanto riguarda il dibattito in sé, vorrei riferirmi esclusivamente alle due preoccupazioni dell’onorevole Mayol.
In che misura potranno in futuro essere elaborati indici nei quali non si tengano presenti le spese legate alla formazione e potrà quindi essere escluso questo tipo di costi? Evidentemente, ci troviamo di fronte a un problema di natura puramente tecnica di rapporto costi/benefici. Questi costi totali sono molto poco significativi. Alla fin fine, essi incidono per meno del 2 per cento sul totale dei costi e, ciononostante, il calcolo dei costi di formazione professionale comporterebbe o esigerebbe un impegno in termini di spesa molto significativo dal punto di vista dell’elaborazione totale della statistica.
Per questa ragione, fino a quando non disporremo di maggiori informazioni che possano permetterci di effettuare tali calcoli a costi minori, non siamo favorevoli a procedere su questa strada.
Non siamo neppure favorevoli al non concludere la relazione prevista per la fine del 2002. Capisco bene le argomentazioni addotte dall’onorevole Mayol nel senso che, a quella data, ci troveremo ancora in un periodo di transizione e non tutta la regolamentazione sarà stata applicata al cento per cento. Tuttavia, proprio per questo, disporremo già di una certa esperienza nell’applicazione della regolamentazione e, inoltre, avremo la possibilità di mettere in evidenza, in maniera più visibile, quelle che sono le lacune e le difficoltà esistenti.
Se la relazione si prefigge, come obiettivo, di conoscere le difficoltà legate all’applicazione del regolamento e di adottare i provvedimenti necessari affinché tale applicazione avvenga effettivamente e nel modo più efficiente possibile, riteniamo che sia esatto continuare ad attenersi alla data del 2002, indipendentemente dal fatto che, se il Parlamento desidera in futuro ulteriori informazioni sull’applicazione del regolamento, sicuramente è suo diritto richiederle. Sia Eurostat che io stesso le forniremo con molto piacere.
Questo è quanto, onorevoli deputati. Ringrazio tutti per la collaborazione prestata in vista dell’approvazione di questo regolamento, un regolamento importante in termini statistici e importante per la definizione del futuro della politica monetaria."@it9
"Thank you very much, Mr President, many thanks also to the rapporteur, Mr Mayol i Raynal, and to all the speakers who are present here this evening to discuss an important, albeit statistical issue, which simply concerns the definition of labour cost indexes, which will enable us to better understand what is happening in Europe, how we can compete more effectively, and which are a crucial factor for defining monetary policy.
Ladies and gentlemen, you have opened a debate which is of certain interest, but which is not exactly a debate on the proposal for a regulation that we presented. I would say that the concern that some of you have expressed about the interrelationship between salaries and inflation, which could be a debate for another occasion, has little to do with what the text of the preamble to the proposal for a regulation actually says. This states that a set of statistics, of which the labour cost indexes form an essential part, is an aspect that is crucial to understanding inflationist processes and the dynamic of the labour market. I would say that this statement is hard to refute. Clearly, we could go into the other issue in greater detail.
With regard to the debate itself, I shall simply refer to the two concerns expressed by Mr Mayol i Raynal.
To what extent, on the one hand, can indexes be drawn up in the future which do not take account of training costs and which exclude this type of cost? Clearly, here we have a purely technical problem, to do with the cost/benefit ratio. These total costs are quite insignificant. Ultimately, they affect less than 2% of total costs and, nevertheless, calculating these training costs would have or would lead to a very significant cost in terms of compiling the statistics as a whole.
For this reason, until we have better information that enables us to do so at a lower cost, we are not in favour of adopting this approach.
Nor are we in favour of not drafting the report that is planned for the end of 2002. I fully understand the arguments put forward by Mr Mayol i Raynal to the effect that we will still be in a transitional period and not all of the regulation will apply 100%. The truth, however, is that we will already have a certain amount of experience in implementing the regulation and, furthermore, we will be able to more clearly highlight its shortcomings and problems.
If the aim of the report is to understand the difficulties of implementing the regulation and adopting the measures necessary for this implementation to take place as efficiently as possible, we believe that maintaining the year 2002 as the target date is still correct. Nevertheless, if Parliament wishes to have additional information at a later date on the implementation of the regulation, it is fully within its rights to request it and Eurostat and I, personally, will be happy to provide it.
That, ladies and gentlemen, is all I have to say. Thank you for your cooperation in approving this regulation, which is important in statistical terms and also important to defining the future of monetary policy."@lv10
".
Dank u wel, mijnheer de Voorzitter. Ik zou de rapporteur, de heer Mayol, willen bedanken evenals alle sprekers die vanavond aanwezig zijn om deel te nemen aan dit debat over een zeer belangrijk onderwerp. Het gaat hier dan wel om statistieken, maar vooral ook om de definitie van de indicatoren van de kosten van arbeid die ons in staat stellen beter te begrijpen wat er in Europa gebeurt en hoe wij de concurrentie beter het hoofd kunnen bieden en die van wezenlijk belang zijn voor de bepaling van het monetair beleid.
U heeft een debat op gang gebracht dat zeker niet onbelangrijk is, maar dat toch voorbijgaat aan de door ons gepresenteerde ontwerpverordening. Ik ben van mening dat de bezorgdheid waarvan sommigen van u blijk hebben gegeven betreffende het onderlinge verband tussen salarissen en inflatie, een onderwerp dat op een ander tijdstip zou kunnen worden behandeld, weinig te maken heeft met hetgeen er in de preambule van de ontwerpverordening gezegd wordt. Hierin wordt namelijk gesteld dat een pakket van statistieken, waarvan de loonkostenindex een essentieel onderdeel is, een relevant element is om de inflatieprocessen en de dynamiek van de arbeidsmarkt te kunnen begrijpen. Ik geloof dat er weinig tegen deze vaststelling in te brengen valt. Het andere vraagstuk zou natuurlijk ook nader kunnen worden besproken.
Wat het debat zelf aangaat, wil ik mij beperken tot de twee overwegingen van de heer Mayol.
In hoeverre kunnen in de toekomst indicatoren voor de loonkosten worden opgesteld die de kosten voor opleiding niet omvatten en die dit soort kosten uitsluiten? Het gaat hier uiteraard om een puur technisch probleem betreffende de kosten/batenverhouding. Deze totale kosten leggen vrijwel geen gewicht in de schaal. Het gaat hierbij om minder dan 2% van de totale kosten, maar de berekening van de kosten van de beroepsopleiding zou vanuit het oogpunt van de algemene opstelling van de statistieken aanzienlijke kosten met zich meebrengen.
Derhalve zijn wij, zolang wij niet over meer gegevens beschikken die ons in staat zouden stellen deze factor met minder kosten in aanmerking te nemen, tegen een dergelijke benadering.
En wij staan evenmin positief tegenover de idee om het voor eind 2002 geplande verslag uit te stellen. Ik heb begrip voor de argumenten van de heer Mayol in die zin dat wij ons nog steeds in een overgangsperiode bevinden en dat nog niet alle regelgeving voor 100% wordt toegepast. Maar tegen die tijd zullen we juist al een zekere ervaring hebben opgedaan met de tenuitvoerlegging van de regelgeving en bovendien zullen wij duidelijker kunnen maken welke leemtes en problemen zich hebben voorgedaan.
De idee achter het verslag is een beeld te krijgen van de moeilijkheden bij de uitvoering van de verordening en de maatregelen te nemen die noodzakelijk zijn om deze zo efficiënt mogelijk om te zetten. Derhalve is het volgens ons zinvol de termijn van eind 2002 te handhaven. Dit betekent niet dat het Parlement, mocht het later bijkomende informatie over de tenuitvoerlegging van de verordening wensen te verkrijgen, niet het recht heeft hierom te verzoeken en Eurostat en ikzelf zullen deze gaarne verstrekken.
Dit is alles, dames en heren. Ik dank u voor uw medewerking en voor de goedkeuring van deze verordening, die zowel vanuit statistisch oogpunt als met het oog op de vaststelling van het toekomstig monetair beleid van wezenlijk belang is."@nl2
"Muito obrigado, Senhor Presidente, muito obrigado ao relator, senhor deputado Mayol i Raynal, e a todos os oradores que aqui se encontram esta noite para intervir sobre uma matéria que é importante, apesar da sua natureza estatística, e que trata, concretamente, da elaboração de índices comparáveis dos custos da mão-de-obra, por forma a podermos conhecer melhor a realidade europeia e sabermos como ser mais competitivos, além de se tratar de uma informação que é uma componente fundamental para a definição da nossa política monetária.
Os senhores deputados enveredaram por um debate que, não deixando de ter um certo interesse, não incidiu exactamente sobre a proposta de regulamento apresentada pela Comissão. Creio que a preocupação que alguns de entre vós manifestaram relativamente à inter-relação ente salários e inflação, tema que poderá constituir objecto de debate numa outra ocasião, tem pouco a ver com o que figura textualmente no preâmbulo da proposta de regulamento. Aí se lê que há um conjunto de informações estatísticas, de que o índice dos custos da mão-de-obra faz parte integrante, que constitui um elemento essencial para uma adequada compreensão dos processos inflacionistas e da dinâmica do mercado de trabalho. Julgo tratar-se de uma afirmação irrefutável. Em relação ao outro tema, naturalmente que noutra altura o poderemos debater mais aprofundadamente.
Quanto ao debate propriamente dito, gostaria de me debruçar unicamente sobre as duas questões em relação às quais o relator manifesta preocupação.
Até que ponto será possível, no futuro, elaborar índices dos custos da mão-de-obra sem ter em linha de conta as despesas de formação profissional suportadas pelo empregador? Evidentemente que o problema que aqui se nos coloca é puramente técnico, de relação custo/benefício. Os custos totais de formação profissional são muito pouco significativos. Feitas as contas, representam menos de dois por cento da totalidade dos custos a cargo do empregador, e a verdade é que o cálculo destes custos de formação acarretaria um custo muito significativo em termos de produção estatística.
Por conseguinte, enquanto não se dispuser de um maior volume de informação que permita proceder a esses cálculos a um custo inferior, a Comissão não é a favor de enveredar por essa via.
De igual modo, não merece a nossa aprovação a proposta no sentido do adiamento do prazo-limite para apresentação do relatório de avaliação previsto para finais de 2002. Estou perfeitamente ciente dos argumentos avançados pelo senhor deputado Mayol I Raynal no sentido de que, nessa altura, ainda nos encontraremos no período de transição e nem toda a regulamentação será aplicada na íntegra. A verdade, porém, é que nessa data já teremos, precisamente, alguma experiência na aplicação da regulamentação, e além do mais poderemos assinalar de forma mais evidente quais as lacunas e as dificuldades encontradas.
Se o referido relatório tem por objectivo identificar as dificuldades na aplicação do regulamento, com vista à adopção das medidas necessárias para assegurar que essa aplicação se processe tão eficazmente quanto possível, então julgamos que deve ser mantido o prazo-limite de 2002. Isto independentemente do facto de o Parlamento, desejando posteriormente dispor de informações adicionais sobre a aplicação do regulamento, ter naturalmente todo o direito a solicitá-las ao Eurostat, sendo que, pela minha parte, terei todo o gosto em assegurar que elas lhe sejam facultadas.
E é tudo, Senhores Deputados. Muito obrigado pela vossa colaboração na aprovação deste regulamento, que é importante tanto em termos estatísticos como para garantir uma adequada formulação da nossa política monetária no futuro."@pt11
"Tack så mycket, herr talman! Jag tackar föredraganden Mayol och alla talare som är närvarande här i kväll för att dryfta en så viktig statistisk fråga som definiering av arbetskraftskostnadsindex, som utgör en möjlighet för att öka insikten om vad som sker i Europa, hur vi kan förbättra konkurrensen, vilket är en grundläggande faktor för definieringen av den monetära politiken.
Ärade ledamöter, ni gick in på en debatt som kan vara av ett visst intresse, men som inte har så mycket anknytning till det förslag till förordning som vi lägger fram. Jag anser att den oro en del av er har gett uttryck för när det gäller samspelet mellan löner och inflation kan bli ett debattämne för ett annat tillfälle. Dock har det inte så mycket att göra med vad som ordagrant sägs i inledningen till förslaget till förordning. Där sägs det att samlad statistik, i vilken arbetskraftskostnadsindex utgör en väsentlig del, är mycket relevant för att förstå inflationistiska processer och arbetsmarknadens dynamik. Jag anser att detta argument är svårt att bestrida. Naturligtvis kan vi diskutera den andra frågan mer detaljerat vid ett senare tillfälle.
När det gäller själva debatten, kommer jag endast att ta upp de två punkter Mayol fann oroande.
För det första: till vilken grad kan man i framtiden utarbeta index där ingen hänsyn tas till utbildningskostnader? Detta är naturligtvis ett rent tekniskt problem, om kostnader och fördelar. Dessa totalkostnader har mycket liten inverkan. Till slut hamnar de på mindre än två procent av den totala kostnaden. Dock kommer beräkningen av utbildningskostnader kosta mycket i jämförelse med totalkostnaden för utarbetandet av statistiken.
Vi är inte positivt inställda till att utvecklas i denna riktning till dess att vi har tillgång till mer detaljerad information som gör det möjligt för oss att sänka kostnaderna.
Vi ställer oss inte heller positiva till att skjuta upp den utvärderingsrapport som är planerad till slutet av år 2002. Jag har förståelse för de argument som Mayol lägger fram i det hänseende att vi fortfarande befinner oss i en övergångsperiod och att alla regler inte tillämpas till hundra procent. Dock har vi redan en viss erfarenhet när det gäller tillämpningen av reglerna och om vi gör på vårt sätt är det lättare att peka på de brister och svårigheter som finns.
Eftersom syftet med betänkandet är att få bättre insikt i svårigheterna i tillämpningen av förordningen och vidta de nödvändiga åtgärderna för att förordningen skall kunna genomföras så effektivt som möjligt, anser vi att det är rätt att behålla tidsgränsen år 2002. Parlamentet har naturligtvis all rätt att begära ytterligare information efter genomförandet av förordningen och Eurostat och jag själv kommer att tillhandahålla den med stort nöje.
Det var allt, ärade ledamöter. Tack så mycket för ert samarbete när det gäller antagandet av denna förordning, som är viktig i statistiska termer och för definieringen av vår monetära politik."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples