Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-02-27-Speech-3-066"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech4
dcterms:Date	"2002-02-27"^^xsd:date4
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Europeiska rådets möte i Barcelona4
dcterms:Language	"sv"^^xsd:language4
lpv:document identification number	"en.20020227.6.3-066"4
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2002-02-27-Speech-3-0674
lpv:speaker	lp:Herman Schmid4
lpv:spoken text	"Herr talman! Lissabonprocessen var otydlig och tvetydig redan från början. Den innehöll två olika strategier. Den ena strategin prioriterade frontteknologier, forskningsbaserade innovationer ekonomi, liberalisering av nätverksmarknader och dylikt. Den andra strategin prioriterade i stället full sysselsättning, social integration och utbildning åt alla. På så sätt kunde alla grupper tycka att de hade vunnit i Lissabon, och därför kunde alla hylla besluten. Nu ser vi emellertid allt tydligare klyftan mellan de två vägarna, den som satsade på eliten och den som satsade på de vanliga människorna, ofta de svaga grupperna. Jag tycker att föredragande Bullmann verkligen har ansträngt sig in i det längsta för att bevara sammanhållningen och den socialekonomiska kompromisslinjen. Vi kan dock konstatera att vissa medlemsstater och vissa politiska partier har blivit alltmer otåliga och vill lämna kompromisspolitikens väg. Vi i GUE/NGL-gruppen ser med stor oro på många av de ändringsförslag som har kommit in. Om de skulle bli antagna i morgon, kommer de flesta i vår grupp att känna sig tvungna att rösta nej i slutomröstningen. Vi kommer inte att göra det med glädje, men det finns gränser. Man kan inte kompromissa hur långt som helst. Vi kommer därför att följa omröstningen, ändringsförslag för ändringsförslag, innan vi tar ställning. Avslutningsvis vill jag föra fram en protest mot att kandidatländernas behov och intressen nästan inte alls har beaktats i vår diskussion inför mötet i Barcelona. Det är bara några år kvar till utvidgningen, och det är hög tid att vi börjar se den verkligheten i ögonen. Det är en skam att vi inte har gjort det mera tydligt och i större omfattning i detta sammanhang."@sv13
lpv:spokenAs	member; EMPL (2002-01-17--2004-07-19)14 unknown; Vänsterpartiet (1999-07-20--2004-07-19)14 member; Delegation for relations with the United States (2002-02-07--2004-07-19)14 member; EUL/NGL (1999-07-20--2004-07-19)14 substitute; ECON (2002-01-17--2004-07-19)14
lpv:translated text	"Hr. formand, Lissabon-processen var uklar og tvetydig allerede fra begyndelsen. Den indeholdt to forskellige strategier. Den ene strategi prioriterede frontteknologier, forskningsbaserede innovationer, e økonomi, liberalisering af netværksmarkeder og lignende. Den anden prioriterede i stedet fuld beskæftigelse, social integration og uddannelse til alle. På den vis kunne alle grupper mene, at de havde vundet i Lissabon, og derfor kunne alle hylde beslutningen. Nu ser vi imidlertid så meget desto klarere den kløft, der er mellem de to retninger, den, der satsede på eliten, og den, der satsede på de almindelige mennesker og ofte de svage grupper. Jeg synes, at ordfører Bullmann virkelig med al magt har bestræbt sig på at fastholde samhørigheden og den socialøkonomiske kompromislinje. Men vi kan konstatere, at visse medlemsstater og visse politiske partier er blevet desto mere utålmodige og vil forlade kompromispolitikkens vej. Vi ser i GUE/NGL-Gruppen med stor uro på mange af de ændringsforslag, som er blevet stillet. Hvis de skulle blive vedtaget i morgen, vil de fleste i vores gruppe føle sig nødsaget til at stemme imod ved den endelige afstemning. Det er ikke noget, vi er glade for, men der er grænser. Man kan ikke indgå kompromiser om alt. Vi vil derfor følge afstemningen ændringsforslag for ændringsforslag, inden vi tager stilling. Afslutningsvis vil jeg fremføre en protest mod, at vi nærmest overhovedet ikke har taget hensyn til ansøgerlandenes behov og interesser i vores drøftelser op til mødet i Barcelona. Der er kun få år tilbage inden udvidelsen, og det er på høje tid, at vi begynder at se den virkelighed i øjnene. Det er en skam, at vi ikke har gjort det mere klart og lagt mere vægt på det i denne sammenhæng."@da1 "Herr Präsident! Der Lissabon-Prozess war von Anfang an unklar und zweideutig. Er enthielt zwei verschiedene Strategien. Im Mittelpunkt der einen standen Spitzentechnologien, wissenschaftliche Innovationen, die Wirtschaft, eine Liberalisierung der Netzwerkmärkte und Ähnliches, während der Schwerpunkt der anderen auf Vollbeschäftigung, sozialer Integration und Bildung für alle lag. Auf diese Weise konnten alle Lissabon als Erfolg für sich verbuchen und die gefassten Beschlüsse begrüßen. Nun sehen wir jedoch immer deutlicher die Kluft zwischen diesen beiden Wegen dem, der die Elite stärkte und dem, der sich für die einfachen Menschen, oft für die schwächeren Gruppen, einsetzte. Meiner Ansicht nach hat Berichterstatter Bullmann wirklich sein Äußerstes getan, um den Zusammenhalt und die sozialökonomische Kompromisslinie zu wahren. Wir können jedoch feststellen dass die Ungeduld einiger Mitgliedstaaten und politischer Parteien stetig zugenommen hat und sie den Weg der Kompromisspolitik verlassen wollen. In der GUE/NGL-Fraktion rufen viele der eingereichten Änderungsanträge große Besorgnis hervor. Finden diese Anträge morgen die Zustimmung des Parlaments, werden sich die meisten Mitglieder unserer Fraktion gezwungen sehen, in der Schlussabstimmung gegen den Bericht zu stimmen. Wir werden dies nicht mit Freude tun, doch es gibt Grenzen. Man kann nicht unbegrenzt Kompromisse eingehen. Aus diesem Grunde werden wir vor unserer Stellungnahme die Abstimmung über die einzelnen Änderungsanträge genauestens verfolgen. Abschließend möchte ich dagegen protestieren, dass die Bedürfnisse und Interessen der Beitrittsländer in unserer Diskussion im Vorfeld der Tagung des Europäischen Rates in Barcelona nahezu völlig unbeachtet geblieben sind. Bis zur Erweiterung der Europäischen Union verbleiben uns nur noch wenige Jahre, und es ist höchste Zeit, dass wir dieser Tatsache ins Auge blicken. Es ist beschämend, dass wir das in diesem Zusammenhang nicht deutlicher und in größerem Umfang getan haben."@de7 "Κύριε Πρόεδρε, η διαδικασία της Λισαβόνας ήταν ασαφής και αμφίσημη ήδη από την έναρξή της. Περιελάμβανε δύο διαφορετικές στρατηγικές. Η μία στρατηγική έδινε προτεραιότητα στις τεχνολογίες αιχμής, στις καινοτομίες οι οποίες βασίζονται στην έρευνα, στην ηλεκτρονική οικονομία, στην ελευθέρωση των δικτυωμένων αγορών και τα παρόμοια. Η άλλη στρατηγική έδινε αντίθετα προτεραιότητα στην πλήρη απασχόληση, την κοινωνική ενσωμάτωση και την εκπαίδευση για όλους. Με τον τρόπο αυτό όλες οι πλευρές μπορούσαν να θεωρήσουν ότι είχαν κερδίσει στη Λισαβόνα και για αυτό όλοι επικρότησαν την τελική απόφαση. Την στιγμή αυτή διαπιστώνουμε ωστόσο όλο και σαφέστερα το χάσμα μεταξύ των δύο κατευθύνσεων, αυτής η οποία απέβαινε υπέρ των ανώτατων κοινωνικών στρωμάτων και αυτής η οποία ευνοούσε τους απλούς ανθρώπους, συχνά τις ασθενέστερες ομάδες του πληθυσμού. Θεωρώ ότι ο εισηγητής κ. Bullmann κατέβαλε πραγματικά κάθε δυνατή προσπάθεια προκειμένου να διατηρήσει την ισορροπία και την συμβιβαστική γραμμή στα κοινωνικοοικονομικά ζητήματα. Διαπιστώνουμε, ωστόσο, ότι ορισμένα κράτη μέλη και πολιτικά κόμματα χάνουν όλο και περισσότερο την υπομονή τους και θέλουν να εγκαταλείψουν την οδό του πολιτικού συμβιβασμού. Εμείς στην Συνομοσπονδιακή Ομάδα της Ευρωπαϊκής Ενωτικής Αριστεράς - Αριστερά των Πρασίνων των Βορείων Χωρών βλέπουμε με μεγάλη ανησυχία πολλές από τις τροπολογίες που έχουν υποβληθεί. Εάν αυτές υιοθετηθούν αύριο, τα περισσότερα μέλη της Ομάδας μας θα αναγκαστούν να καταψηφίσουν την έκθεση κατά την τελική ψηφοφορία. Δεν θα την καταψηφίσουμε ευχαρίστως, όμως υπάρχουν και όρια. Δεν μπορούμε να κάνουμε συμβιβασμούς χωρίς κανένα όριο. Για το λόγο αυτό θα παρακολουθήσουμε την εξέλιξη της ψηφοφορίας, τροπολογία την τροπολογία, πριν λάβουμε τελική θέση. Θα ήθελα καταλήγοντας να εκφράσω την διαμαρτυρία μου για το γεγονός ότι οι ανάγκες και τα συμφέροντα των υποψηφίων χωρών αγνοήθηκαν σχεδόν πλήρως κατά την συζήτηση που πραγματοποιήσαμε ενόψει της Συνόδου Κορυφής της Βαρκελώνης. Λίγα χρόνια μένουν μονάχα μέχρι την διεύρυνση και είναι καιρός πλέον να δούμε την πραγματικότητα κατάματα. Αποτελεί αίσχος το γεγονός ότι δεν αναφερθήκαμε στο ζήτημα αυτό με περισσότερη σαφήνεια και ευρύτερα κατά τις συζητήσεις μας."@el8 "Mr President, the Lisbon process was unclear and ambiguous right from the beginning. It contained two different strategies. The one strategy prioritised cutting-edge technologies, research-based innovations commerce, the liberalisation of network markets and such like. The second strategy prioritised full employment, social integration and education for all, instead. In that way, all the groups could imagine they had won in Lisbon, and everyone could therefore applaud the decisions. Now, however, we see ever more clearly the gulf between the two ways: that which pinned its hopes on the élite and that which put its faith in the ordinary people, often the weaker groups. I think that, as rapporteur, Mr Bullmann has really endeavoured for as long as possible to preserve unity and the policy of compromise on socio-economic matters. We can nonetheless see how certain Member States and political parties have become increasingly impatient and wish to abandon the route of a compromise policy. We in the Confederal Group of the European United Left/Nordic Green Left view many of the amendments that have come in with great concern. If they were to be adopted tomorrow, the majority of our group would feel compelled to vote against them in the final vote. We should not do that with any pleasure, but there limits. One simply cannot just go on compromising. We shall therefore follow the vote, amendment by amendment, before we adopt a position. Finally, I wish to lodge a protest against the fact that almost no account at all has been taken of the candidate countries’ needs and interests in our discussion prior to the Barcelona Summit. There are only a few years left before enlargement, and it is high time that we began to face that reality head on. It is a shame that we have not taken a clearer and more comprehensive view of this state of affairs."@en3 "(SV) Señor Presidente, el proceso de Lisboa fue difuso y ambiguo desde el comienzo. Contenía dos estrategias diferentes. Una de ellas daba prioridad a las tecnologías punta, a las innovaciones basadas en la investigación científica, a la economía, a la liberalización de las redes de mercados y otras cosas semejantes. La otra estrategia, en cambio, daba prioridad al pleno empleo, a la integración social y a la educación para todos. De esta manera, todos los Grupos pensaron que habían ganado en Lisboa y alabaron las decisiones. Sin embargo, ahora vemos cada vez con más claridad las diferencias entre ambos caminos, uno que favorecía a las minorías selectas y otro que favorecía a la gente común, generalmente a los más débiles. Pienso que el ponente, el señor Bullmann, se ha esforzado realmente para mantener la cohesión y la línea de acuerdo social y económico. No obstante, podemos ver que algunos Estados miembros y algunos partidos políticos están cada vez más impacientes y quieren abandonar el camino del pacto. En el Grupo GUE vemos con gran preocupación muchas de las enmiendas presentadas. Si se aprobasen mañana, la mayoría de nuestro Grupo se vería obligada a votar en contra en la votación final. No lo haríamos con gusto, pero hay límites. No se puede pactar eternamente. Por eso vamos a seguir la votación de cada una de las enmiendas antes de tomar una decisión. Finalmente quisiera manifestar mi protesta porque no se han tomado en cuenta los intereses y necesidades de los países candidatos en las discusiones sobre la Cumbre de Barcelona. Sólo faltan algunos años para la ampliación y es hora de que empecemos a ver esta realidad. Es una vergüenza que no lo hayamos hecho con mayor claridad y contundencia."@es12 "Arvoisa puhemies, Lissabonin prosessi oli epäselvä ja kaksiselitteinen jo alusta alkaen. Se koostui kahdesta eri strategiasta. Toisessa strategiassa korostettiin huipputeknologioita, tutkimukseen pohjautuvia keksintöjä, sähköistä taloutta, verkkomarkkinoiden vapauttamista ja niin edelleen. Toisessa strategiassa korostettiin sen sijaan täystyöllisyyttä, sosiaalista yhdentymistä ja kaikkia koskevaa koulutusta. Kaikki ryhmät saattoivat täten ajatella voittaneensa Lissabonissa, ja kaikki saattoivat kannattaa sen vuoksi päätöksiä. Nyt kuitenkin huomaamme yhä selvemmin kuilun näiden kahden tien välillä, sen välillä, jossa panostettiin eliittiin ja sen, jossa panostettiin tavallisiin ihmisiin, usein heikkoihin ryhmiin. Mielestäni esittelijä Bullmann on todellakin tehnyt kaikkensa säilyttääkseen yhtenäisyyden ja yhteiskunnallis-taloudellisen kompromissilinjan. Voimme kuitenkin todeta, että tietyistä jäsenvaltioista ja tietyistä poliittisista ryhmistä on tullut entistä kärsimättömämpiä, ja ne haluavat luopua kompromissipolitiikasta. Me GUE/NGL-ryhmän jäsenet olemme erittäin huolestuneita useista esitetyistä tarkistuksista. Jos ne hyväksytään huomenna, suurin osa ryhmästämme joutuu vastustamaan mietintöä lopullisessa äänestyksessä. Emme tee sitä mielellämme, mutta kaikella on rajansa. Ei voida tehdä aivan millaisia kompromisseja tahansa. Seuraamme sen vuoksi äänestystä tarkistus tarkistukselta, ennen kuin otamme kantaa asiaan. Lopuksi haluan esittää vastalauseen, koska ehdokasvaltioiden tarpeita ja etuja ei ole juurikaan otettu huomioon Barcelonan huippukokousta edeltävässä keskustelussamme. Laajentumiseen on vain muutama vuosi, ja on jo syytä katsoa totuutta silmiin. On häpeällistä, että emme ole kiinnittäneet siihen selkeämpää ja parempaa huomiota tässä yhteydessä."@fi5 "Monsieur le Président, le processus de Lisbonne, dès ses débuts, s'est avéré flou et ambigu. Il comprenait deux stratégies différentes. L'une donnait la priorité aux technologies de pointe, aux innovations fondées sur la recherche, à la e-économie, à la libéralisation des marchés du réseau, etc. La seconde stratégie avait quant à elle pour priorité le plein emploi, l'intégration sociale et la formation pour tous. Tous les groupes de la société ont ainsi pu croire qu'ils étaient les gagnants de Lisbonne, et c'est pourquoi tout le monde a pu louer ce projet. Or nous voyons à présent de plus en plus clairement le fossé qui se creuse entre ces deux voies, celle qui misait sur l'élite et l'autre qui pariait sur les gens ordinaires, sur les groupes souvent les plus faibles de la société. Je trouve que le rapporteur Bullmann a fait de très gros efforts pour maintenir la cohésion et la ligne de compromis socio-économique. Mais nous constatons que certains États membres et certains acteurs politiques manifestent de plus en plus d'impatience et souhaitent abandonner la politique de compromis. Les membres du groupe GUE/NGL voient d'un œil inquiet bon nombre des amendements qui ont été présentés. Si ces propositions devaient être adoptées demain, nous nous sentirions, pour la plupart d'entre nous, contraints à voter "non" lors du vote final. Nous ne nous y résoudrons pas de gaîté de cœur, mais il y a des limites. On ne saurait indéfiniment manier le compromis. Nous suivrons donc le déroulement du vote, amendement après amendement, avant de prendre position. Pour terminer, je voudrais protester contre le fait que l'on n'a pratiquement pas pris en compte les besoins et les intérêts des pays candidats, au cours de la discussion préalable au sommet de Barcelone. Il ne nous reste que quelques années avant l'élargissement, et il est grand temps que nous commencions à regarder la réalité en face. Il est honteux, dans ce contexte, que nous ne l'ayons pas fait plus clairement et davantage."@fr6 "Signor Presidente, il processo di Lisbona era poco chiaro e ambiguo sin dall’inizio. Contemplava infatti due strategie: l’una dava la priorità alle tecnologie di punta, all’innovazione basata sulla ricerca, all’ alla liberalizzazione dei mercati delle reti, eccetera; l’altra privilegiava la piena occupazione, l‘integrazione sociale e l’istruzione per tutti. In questo modo, a Lisbona ogni categoria poteva ritenere di averla spuntata; infatti quelle decisioni sono state magnificate da tutti. Ora però emerge sempre più chiaro il divario che separa le due strade: l’una puntava sull’ l’altra sull’uomo della strada e sulle categorie più deboli. Ritengo che il relatore Bullmann si sia impegnato al massimo per preservare una coerenza e una linea di compromesso socioeconomico, ma dobbiamo constatare che alcuni Stati membri e alcuni partiti sono divenuti sempre più insofferenti nei confronti di questa politica di compromesso. Il gruppo GUE/NGL guarda con grande preoccupazione a gran parte degli emendamenti presentati. Se domani verranno approvati, la maggioranza del nostro gruppo si vedrà costretta a votare contro la relazione. Non lo faremo a cuor leggero, ma a tutto c’è un limite. Non si può scendere a qualsiasi compromesso. Pertanto, prima di prendere posizione, seguiremo la votazione emendamento per emendamento. Infine, protesto per il fatto che nella discussione in vista del Vertice di Barcellona le esigenze e gli interessi dei paesi candidati non sono stati considerati. All’ampliamento mancano pochi anni ed è tempo di guardare alla realtà: è uno scandalo che non sia ancora stato fatto in modo più chiaro e in maggior misura."@it9 "Mr President, the Lisbon process was unclear and ambiguous right from the beginning. It contained two different strategies. The one strategy prioritised cutting-edge technologies, research-based innovations commerce, the liberalisation of network markets and such like. The second strategy prioritised full employment, social integration and education for all, instead. In that way, all the groups could imagine they had won in Lisbon, and everyone could therefore applaud the decisions. Now, however, we see ever more clearly the gulf between the two ways: that which pinned its hopes on the élite and that which put its faith in the ordinary people, often the weaker groups. I think that, as rapporteur, Mr Bullmann has really endeavoured for as long as possible to preserve unity and the policy of compromise on socio-economic matters. We can nonetheless see how certain Member States and political parties have become increasingly impatient and wish to abandon the route of a compromise policy. We in the Confederal Group of the European United Left/Nordic Green Left view many of the amendments that have come in with great concern. If they were to be adopted tomorrow, the majority of our group would feel compelled to vote against them in the final vote. We should not do that with any pleasure, but there limits. One simply cannot just go on compromising. We shall therefore follow the vote, amendment by amendment, before we adopt a position. Finally, I wish to lodge a protest against the fact that almost no account at all has been taken of the candidate countries’ needs and interests in our discussion prior to the Barcelona Summit. There are only a few years left before enlargement, and it is high time that we began to face that reality head on. It is a shame that we have not taken a clearer and more comprehensive view of this state of affairs."@lv10 "Mijnheer de Voorzitter, het proces van Lissabon was van het begin af aan onduidelijk en dubbelzinnig. Het hield twee verschillende strategieën in. De ene strategie gaf voorrang aan geavanceerde technologie, inovaties op wetenschappelijke grondslag economie, liberalisering van netwerkmarkten en dergelijke. De andere strategie gaf daarentegen voorrang aan volledige werkgelegenheid, sociale integratie en scholing voor allen. Op deze manier hadden alle groeperingen het idee dat ze gewonnen hadden in Lissabon, en daarom juichte iedereen de besluiten toe. Nu zien we echter steeds duidelijker de kloof tussen deze twee benaderingen: de benadering die op de elite was gericht en de benadering die was gericht op de gewone mensen, wat vaak wil zeggen: op de sociaal zwakke groepen. Ik vind dat rapporteur Bullman zich werkelijk tot het uiterste heeft ingespannen om de eensgezindheid en de lijn van het sociaal-economische compromis te bewaren. Wij kunnen echter constateren dat bepaalde lidstaten en bepaalde politieke partijen steeds ongeduldiger zijn geworden en de weg van het compromisbeleid willen verlaten. Wij van de GUE/NGL-Fractie zijn zeer ongerust over veel van de ingediende amendementen. Als die morgen worden aangenomen, zullen de meeste leden van onze fractie zich gedwongen zien om bij de eindstemming tegen te stemmen. Dat doen wij liever niet, maar er zijn grenzen. Je kunt met een compromis ook te ver gaan. Wij zullen de stemming daarom van amendement tot amendement volgen voordat wij ons standpunt bepalen. Ten slotte wil ik een protest laten horen tegen het feit dat de behoeften en de belangen van de kandidaat-landen tijdens onze discussie met het oog op de Top van Barcelona nauwelijks aan de orde zijn geweest. De uitbreiding is nog maar een paar jaar van ons verwijderd, en het wordt hoog tijd dat wij dat feit onder ogen zien. Het is een schande dat wij daar niet duidelijker en op grotere schaal aandacht aan besteed hebben."@nl2 "Senhor Presidente, o processo de Lisboa sempre foi confuso e ambíguo desde o princípio. Continha em si duas estratégias distintas. Uma que dava prioridade às tecnologias de ponta, à inovação baseada na investigação, à economia, à liberalização do mercado das redes, etc. E outra estratégia que, ao invés da primeira, dava prioridade ao pleno emprego, à integração social e à educação para todos. Desta forma, conseguiu-se que todos os grupos saíssem de Lisboa a pensar que tinham ganho e, assim, todos puderam enaltecer as decisões aí tomadas. Agora, porém, já é possível ver com mais clareza a diferença entre as duas vias, a que apostava nas elites e a que apostava nas pessoas comuns e, muitas vezes, nos grupos mais desfavorecidos. Penso que o relator, senhor deputado Bullmann, se esforçou o mais possível por se manter fiel à linha da coesão e do compromisso económico-social. No entanto, podemos já constatar que alguns Estados-Membros e partidos políticos estão cada vez mais impacientes e desejosos de abandonar a via da política de compromisso. O Grupo Confederal da Esquerda Unitária/Esquerda Nórdica Verde, a que pertenço, encara com grande apreensão muitas das alterações aqui apresentadas. Se forem aprovadas na votação de amanhã, muitos dos membros do nosso grupo ver-se-ão obrigados a manifestar-se contra na votação final. Não o faremos com gosto, mas há limites para tudo. Não aceitamos compromissos a qualquer preço. Estaremos atentos, portanto, à votação das sucessivas alterações, antes de decidirmos a nossa posição. Por último, quero exprimir o meu protesto por quase nunca, na discussão preparatória da reunião de Barcelona, terem sido tidos em conta as necessidades e os interesses dos países candidatos. Estamos a poucos anos do alargamento e já é tempo de encararmos de frente essa realidade. É uma vergonha que não tenhamos feito mais e melhor neste domínio."@pt11
lpv:unclassifiedMetadata	"Schmid, Herman (GUE/NGL )."13,12 "are"10,3 "e"13,12 "élite"9

Named graphs describing this resource:

The resource appears as object in 2 triples

Context graph