Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-01-16-Speech-3-106"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20020116.6.3-106"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Muchas gracias, señor Presidente, Señorías. Agradezco todas las intervenciones que se han producido a lo largo de esta sesión, que he escuchado con la mayor atención. Quiero decirles, Señorías, que sin duda comparto muchas de las ambiciones que aquí se han manifestado. También comparto muchas de las preocupaciones y tampoco le tiene que extrañar a nadie que haya algunas cosas que he escuchado que no comparto directamente. Pero, sin duda, tengo que decir que, desde un punto de vista general, me da la sensación de que los elementos básicos de las cuestiones, los objetivos, las ambiciones que podemos compartir hoy las diferentes instituciones y en general los ciudadanos europeos, a la hora de poner en marcha nuestras ideas y nuestros proyectos, son o pueden ser razonablemente impulsados para el futuro.
Pues bien, se ha pedido, por parte de varios oradores, y especialmente por el Sr. Poettering, firmeza en la lucha contra el terrorismo. Es verdad. Hay que preguntarse si en líneas generales la Unión Europea en este momento histórico ha sabido estar a la altura de las circunstancias. Creo razonablemente que sí, que la euro-orden de detención y entrega -por cierto, respaldada por los Quince Estados miembros de la Unión-, la lucha contra la financiación de las organizaciones terroristas y la definición de una lista de grupos de organizaciones y de personas que apoyan al terrorismo son pasos extraordinarios. Espero y deseo que en su sesión del próximo 5 de febrero el Parlamento Europeo también dé un paso definitivo en ese sentido.
¿Cómo hay que hacer eso? Hay que hacerlo desde las garantías del Estado de Derecho. Sus Señorías tienen toda la razón cuando han dicho que hace falta garantizar plenamente el Estado de Derecho y nuestras libertades. Y es verdad, y justamente no conviene olvidar en ese momento que eso es lo que garantizan las democracias y que eso es justamente lo que quieren arruinar y con lo que quieren acabar los que se dedican a practicar o a apoyar el terrorismo.
El mantenimiento de la democracia desde el Estado de Derecho es precisamente, sin duda, nuestra mejor garantía. No puede haber -y no hay- territorios intermedios cuando se lucha contra el terrorismo, porque no hay territorios intermedios entre la vida y la muerte, entre la legalidad y la ilegalidad, entre el respeto a la ley o la complicidad con el terrorismo. Lo que hay es la defensa clara, cuando sea necesario desde un punto de vista internacional a través de la coalición internacional, y cuando sea necesario con el compromiso interno o con la cooperación internacional de todos, para que venzan nuestras libertades y nuestro Estado de Derecho. Y para lograrlo tenemos que desarrollar operativamente las cuestiones relativas a la seguridad, a la inteligencia, a la cooperación entre fuerzas, a los equipos conjuntos de investigación y también las cuestiones judiciales comunes que forman parte del proceso de integración europeo de una manera decisiva.
Y si somos coherentes y contemplamos el terrorismo como una de las mayores amenazas que existen en este momento para nuestra civilización, tendremos que introducir el terrorismo como un objetivo en la definición de la política de seguridad y defensa de la Unión Europea. A mí me parece que este aspecto es muy importante y merece ser tratado como punto muy especial, al menos en dos capítulos de relaciones muy relevantes para la Unión Europea: uno, con los Estados Unidos, con los cuales también hay que hablar en materia jurídico-penal. Respetando por supuesto nuestras extradiciones y manteniendo nuestra posición claramente contraria a la pena de muerte, o en favor de la legalidad de los tribunales y de todos los juicios que puedan hacerse a cualquier persona. Pero tenemos que hablar de eso.
Y tenemos que hablar también para extraer algunas consecuencias respecto de algunas preocupaciones de sus Señorías sobre el significado de la cooperación en la lucha antiterrorista con Rusia.
Quisiera, en primer lugar, resaltar la importancia del diálogo institucional y, dentro del diálogo institucional, resaltar una vez más mi compromiso. Tendremos ocasión de hablar de ese impulso europeo y también de los trabajos de la Presidencia española, tanto en el mes marzo después del Consejo Europeo de Barcelona, como en el mes de junio después del Consejo Europeo de Sevilla. Y ello, naturalmente, sin perjuicio de lo que significa la comparecencia de los distintos miembros del Gobierno español en las diversas instancias parlamentarias de esta institución.
Quiero decirles que, como Presidencia, no veo ningún inconveniente en que se establezca lo que alguno de sus Señorías ha pedido y solicitado: la creación de un grupo de trabajo para el diálogo interinstitucional que englobe Consejo, Parlamento y Comisión y que permita evidentemente ver cómo pueden funcionar nuestros trabajos. Creo que la Comisión no tiene inconveniente en ello. Por lo tanto, desde ese punto de vista, soy consciente y participo de algunas de las preocupaciones que tienen sus Señorías, como el tratamiento de documentos del segundo y tercer pilar, que tiene que ser solucionado con todas las garantías que las circunstancias, los propios hechos y la delicadeza que la materia requieren, como se hace en tantos Parlamentos nacionales, con garantías de seguridad y con garantías de reserva. Es evidente que podemos avanzar en muchas de esas cuestiones y, por lo tanto, desde la Presidencia no habrá problemas para la creación de ese grupo de trabajo interinstitucional.
Quisiera hacer una intervención concentrada, si me permiten, en los objetivos y en el programa de la Presidencia y no en ninguna otra circunstancia. Creo, Señorías, que estamos ante una ocasión muy importante para la Unión Europea, ante un momento histórico, verdaderamente relevante. En mi opinión, estamos ante una ocasión que no debemos desaprovechar. Esa ocasión se manifiesta, al menos, en varias circunstancias. La realidad del mundo después del 11 de septiembre ha cambiado y lo ha hecho de un modo dramático. En el mundo la prioridad es hoy la lucha contra el terrorismo y la seguridad. Ese mismo cambio después del 11 de septiembre está provocando en el mundo cambios estratégicos de fondo que van a definir el mundo del futuro, sobre el que las instituciones europeas deben reflexionar, deben dialogar y respecto del cual deben tomar posición para el futuro. La Unión Europea como tal, en sus distintas instituciones, no puede permanecer al margen de lo que significan la reflexión y la participación en los profundos cambios estratégicos que se van a producir en el mundo.
En segundo lugar, es una ocasión muy importante desde el punto de vista económico. Y ello por varias razones. Primera, porque disponemos por primera vez del euro, nuestra moneda única, que es una garantía de estabilidad y que ha sido un gran éxito. Segunda, porque por razones estructurales, a las que luego me referiré, nuestras economías necesitan seguir apostando por fuertes reformas. Tercera, porque coyunturalmente vivimos momentos de desaceleración económica y si no somos capaces de aprovechar la introducción del euro, dando un impulso a las reformas económicas, perderemos una oportunidad de recuperación para nuestras economías sin duda muy importante.
El tercer aspecto que hay que destacar es que estamos a punto de culminar una operación sin duda de extraordinaria envergadura, que podemos llamar ampliación, alargamiento o como queramos; pero que, al final, es la gran operación política de la reunificación de Europa y éste es un objetivo que por sí mismo colmaría las ambiciones de una generación política que sea capaz de mirar hacía atrás en la historia europea y que se preocupe de prevenir y organizar razonablemente nuestro futuro.
Por último, somos conscientes de que tenemos que hacer una reforma institucional, y para ello hemos planteado la Convención y una Conferencia Intergubernamental.
Todas esas ambiciones nos sitúan ante una oportunidad decisiva. Quiero trasladar a este Parlamento Europeo el compromiso de la Presidencia española de compartir ambición y, al mismo tiempo, de trabajar con coherencia para conseguir, de una manera más efectiva, nuestros objetivos. Por eso hemos marcado algunas prioridades que, en función de las intervenciones de sus Señorías, me gustaría comentar muy brevemente.
En primer lugar, en lo que se refiere a la lucha contra el terrorismo, éste no es ya un problema de unos, sino un problema de todos, al que algunos podrán ofrecer más dedicación, pero es una responsabilidad absolutamente de todos. Sin duda, aprecio, y lo he dicho, los trabajos y los esfuerzos que ha realizado el Parlamento Europeo al respecto. Sin duda, tenemos que considerar la lucha contra el terrorismo no solamente en sí misma sino también en relación con la creación del espacio de libertad, seguridad y justicia, y con los compromisos de Tampere que forman parte de esa realidad de una Europa más integrada que nosotros deseamos construir para el futuro."@es12
|
| lpv:translated text |
"Mange tak, hr. formand, mine damer og herrer. Jeg takker for alle de indlæg, der har været i løbet af dette møde, og som jeg har lyttet opmærksomt til. Jeg vil gerne sige til Dem, mine damer og herrer, at jeg helt klart er enig i mange af de ambitioner, der er kommet til udtryk her. Jeg er også enig i mange af bekymringerne, og det kan heller ikke undre nogen, at der er nogle af de ting, jeg har lyttet til, jeg ikke er direkte enig i. Men jeg skal helt klart sige, at ud fra et generelt synspunkt har jeg det indtryk, at de basale elementer ved de spørgsmål, målsætninger, ambitioner, som de forskellige institutioner og de europæiske borgere i almindelighed kan være enige om, er eller kan blive sat i gang på fornuftig vis fremover ved iværksættelsen af vores idéer og vores projekter.
Nuvel, der er flere talere, og i særdeleshed hr. Poettering, som har bedt om fasthed i bekæmpelsen af terrorismen. Det er sandt. Man må spørge sig selv, om EU i generelle vendinger har været på højde med omstændighederne på dette historiske tidspunkt. Det mener jeg af gode grunde, det har, at den europæiske arrest- og udleveringsordre - som i øvrigt bakkes op af EU's 15 medlemsstater - kampen mod finansieringen af terrororganisationerne og definitionen af en liste over grupper af organisationer og personer, som støtter terrorismen, er ekstraordinære skridt. Jeg håber og ønsker, at Europa-Parlamentet på dets møde den 5. februar også vil tage et afgørende skridt i denne retning.
Hvordan skal det gøres? Det skal gøres med udgangspunkt i retsstatens garantier. De har fuldstændig ret, når De har sagt, at der er behov for at garantere retsstaten og vores friheder fuldt ud. Og det er sandt, og man må netop nu ikke glemme, at det er det, der garanterer demokratierne, og det er netop det, som de, der udøver eller støtter terrorismen, ønsker at ødelægge, og som de ønsker at få bugt med.
Netop retsstatens bevarelse af demokratiet er utvivlsomt vores bedste garanti. Der kan ikke være - og der er ikke - nogen mellemvej, når man bekæmper terrorismen, for der er ingen mellemvej mellem liv og død, mellem lovlighed og ulovlighed, mellem respekt for loven eller medskyldighed i terrorisme. Det, der er, er et klart forsvar, når det fra et internationalt synspunkt er nødvendigt gennem international koalition, og når det er nødvendigt med en intern forpligtelse eller internationalt samarbejde for alle, for at vores friheder og vores retsstat sejrer. Og for at opnå det skal vi effektivt redegøre for de spørgsmål, der har at gøre med sikkerhed, efterretning, samarbejde mellem styrkerne, de fælles efterforskningshold samt de fælles retlige spørgsmål, som indgår i den europæiske integrationsproces på afgørende vis.
Og hvis vi er konsekvente og betragter terrorismen som en af de største trusler, der findes for vores civilisation i dag, er vi nødt til at indføre terrorismen som en målsætning i definitionen af EU's sikkerheds- og forsvarspolitik. Jeg synes, at dette aspekt er meget vigtigt og fortjener at blive behandlet som et meget specielt punkt, i det mindste i de to kapitler om meget relevante forbindelser for EU. Den ene med USA, som vi også skal tale med om det strafferetlige område. Vi skal naturligvis respektere vores udleveringer og fastholde vores klare holdning mod dødsstraf, eller til fordel for lovmæssigheden af domstolene og af alle de sager, der kan rejses mod en person. Men vi er nødt til at tale om dette.
Og vi skal også tale om at drage nogle konsekvenser, hvad angår nogle af Deres bekymringer om betydningen af samarbejdet med Rusland om bekæmpelsen af terrorismen.
For det første vil jeg gerne fremhæve betydningen af den institutionelle dialog, og inden for den institutionelle dialog vil jeg endnu en gang fremhæve min forpligtelse. Vi får lejlighed til at tale om denne europæiske drivkraft og også om det spanske formandskabs arbejde, såvel til marts efter Det Europæiske Råd i Barcelona som til juni efter Det Europæiske Råd i Sevilla. Og det vil naturligvis ske med respekt for det, som de forskellige spanske regeringsmedlemmers fremmøde for denne institutions forskellige instanser betyder.
Jeg vil gerne som formand sige til Dem, at jeg ikke synes, at der er noget i vejen for, at der bliver nedsat det, som nogle af Dem har bedt og anmodet om, nemlig en arbejdsgruppe om den interinstitutionelle dialog, som omfatter Rådet, Parlamentet og Kommissionen, og som gør det muligt klart at se, hvordan vores arbejde kan fungere. Jeg tror heller ikke, at Kommissionen har noget imod det. Ud fra dette synspunkt er jeg således bevidst om og enig i nogle af de bekymringer, De har, mine damer og herrer, f.eks. behandlingen af dokumenterne under den anden og tredje søjle, som skal løses med alle de garantier, som omstændighederne, kendsgerningerne og sagens ømfindtlighed kræver, ligesom det sker i så mange nationale parlamenter, med sikkerhedsgarantier og reservegarantier. Det er klart, at vi kan komme langt i mange af disse spørgsmål, og derfor vil der ikke fra formandskabets side være problemer med nedsættelsen af denne interinstitutionelle arbejdsgruppe.
Jeg vil gerne, hvis De tillader det, koncentrere mit indlæg om formandskabets målsætninger og program og ikke om noget andet. Jeg tror, mine damer og herrer, at vi står over for en meget vigtig chance for EU, over for et virkelig relevant historisk øjeblik. Efter min mening står vi over for en chance, som vi ikke må forspilde. Denne chance kommer i hvert fald til udtryk i flere omstændigheder. Virkeligheden i verden har ændret sig efter den 11. september, og det har den gjort på dramatisk vis. I dag er førsteprioriteringen i verden terrorbekæmpelsen og sikkerheden. Selve denne ændring efter den 11. september giver anledning til dybtgående strategiske ændringer i verden, som vil definere fremtidens verden, og som de europæiske institutioner skal tænke over, som de skal gå i dialog om, og som de skal tage stilling til for fremtiden. EU som sådan kan i dens forskellige institutioner ikke stå uden for det, som refleksionen og deltagelsen i de dybtgående strategiske ændringer, der vil ske i verden, betyder.
For det andet er det en meget vigtig chance ud fra et økonomisk synspunkt. Og det er der flere grunde til. For det første fordi vi for første gang har euroen, vores fælles mønt, som er en garanti for stabilitet, og som har været en stor succes. For det andet fordi vores økonomier af strukturelle årsager, som jeg vil komme ind på senere, har brug for fortsat at satse på omfattende reformer. For det tredje fordi vi er inde i en konjunktur med økonomisk opbremsning, og hvis vi ikke er i stand til at udnytte indførelsen af euroen til at give økonomien et skub, forspilder vi en meget vigtig chance for at genoprette vores økonomier.
Det tredje forhold, der skal fremhæves, er, at vi er lige ved at nå afslutningen af en operation af et utvivlsomt meget stort omfang, som vi kan kalde udvidelsen, udbygningen, eller hvad vi måtte ønske. Men når alt kommer til alt, er det en stor politisk operation til genforening af Europa, og dette er et mål, der i sig selv vil tilfredsstille ambitionerne hos en politisk generation, som er i stand til at se tilbage i den europæiske historie, og som bekymrer sig om at forberede og organisere vores fremtid på en fornuftig måde.
Endelig er vi klar over, at vi skal have en institutionel reform, og derfor har vi planlagt konventet og en regeringskonference.
Alle disse ambitioner stiller os over for en afgørende chance. Jeg vil gerne viderebringe Europa-Parlamentet det spanske formandskabs forpligtelse til at dele ambitionerne og på samme tid at arbejde sammenhængende for at nå vores mål på en mere effektiv måde. Derfor har vi udpeget nogle prioriteter, som jeg gerne i kraft af Deres indlæg vil kommentere meget kort.
For det første, hvad angår bekæmpelsen af terrorismen, er dette ikke et problem, som nogle har, men det er alles problem, som nogle kan beskæftige sig mere indgående med, men som absolut er alles ansvar. Jeg værdsætter helt sikkert, og det har jeg sagt, det arbejde og den indsats, som Europa-Parlamentet har ydet i denne henseende. Der er ingen tvivl om, at vi ikke kun skal betragte bekæmpelsen af terrorismen i sig selv, men også i forbindelse med skabelsen af et område med frihed, sikkerhed og retfærdighed og med forpligtelserne fra Tampere, som er en del af denne virkelighed med et mere integreret Europa, som vi ønsker at opbygge i fremtiden."@da1
".
Vielen Dank, Herr Präsident, meine Damen und Herren! Ich danke für alle Reden, die im Laufe dieser Sitzung vorgetragen wurden und denen ich mit höchster Aufmerksamkeit zugehört habe. Ich möchte Ihnen sagen, dass ich ohne Zweifel viele der hier geäußerten Absichten teile. Ich teile auch viele Ihrer Sorgen, und es darf dabei niemanden verwundern, dass ich einige Dinge gehört habe, mit denen ich nicht direkt einverstanden bin. Aber ich habe allgemein das Gefühl, dass die Fragen, Ziele und Bestrebungen, die wir, die verschiedenen Institutionen und insgesamt die europäischen Bürger, heute teilen, in ihren wesentlichen Aspekten in dem Maße für die Zukunft angestoßen werden oder angestoßen werden können, wie wir unsere Ideen, unsere Projekte umsetzen.
Verschiedene Redner und speziell Herr Poettering haben Entschlossenheit im Kampf gegen den Terrorismus gefordert. Das ist richtig. Man muss sich fragen, ob die Europäische Union in diesem historischen Moment ganz allgemein den Umständen gewachsen war. Ich glaube, dass dies durchaus der Fall war, dass der europäische Haftbefehl – der übrigens von den fünfzehn Mitgliedstaaten der Union getragen wird –, der Kampf gegen die Finanzierung der terroristischen Organisationen und die Erarbeitung einer Liste von Organisationen und Personen, die den Terrorismus unterstützen, außerordentliche Schritte sind. Ich hoffe und wünsche, dass das Europäische Parlament in seiner Sitzung am 5. Februar ebenfalls einen endgültigen Schritt in dieser Richtung unternimmt.
Wie soll das erfolgen? Den Ausgangspunkt müssen die Garantien des Rechtsstaats bilden. Sie haben völlig Recht, meine Damen und Herren, wenn Sie sagen, dass der Rechtsstaat und unsere Freiheiten uneingeschränkt garantiert werden müssen. Und man sollte wirklich gerade zum jetzigen Zeitpunkt nicht vergessen, dass die Demokratien dies garantieren und dass diejenigen, die den Terrorismus praktizieren oder unterstützen, gerade dies zerstören und beseitigen wollen.
Die Wahrung der Demokratie durch den Rechtsstaat ist unsere beste Garantie. Es darf keine Grauzonen geben – und es gibt sie nicht –, wenn gegen den Terrorismus gekämpft wird, da es keine Grauzonen zwischen dem Leben und dem Tod, zwischen der Legalität und der Illegalität, zwischen der Achtung der Gesetze und der Komplizenschaft mit dem Terrorismus gibt. Aber es ist eine eindeutige Verteidigungsbereitschaft vorhanden, falls erforderlich, im internationalen Maßstab durch die internationale Koalition und, wenn dies notwendig ist, durch das interne Engagement mit der internationalen Unterstützung aller Kräfte, damit unsere Freiheiten und unser Rechtsstaat den Sieg davontragen. Dazu müssen wir weiter operativ an den Fragen im Zusammenhang mit der Sicherheit, den Geheimdiensten, der Kooperation zwischen den Streitkräften, mit den gemeinsamen Ermittlungsteams und auch den gemeinsamen gerichtlichen Fragen arbeiten, die ein entscheidender Bestandteil des europäischen Integrationsprozesses sind.
Wenn wir uns einig sind und den Terrorismus als eine der größten Bedrohungen ansehen, die es gegenwärtig für unsere Zivilisation gibt, werden wir den Terrorismus als ein Ziel in die Definition der Sicherheits- und Verteidigungspolitik der Europäischen Union aufnehmen müssen. Mir scheint, dass dieser Aspekt sehr wichtig ist und als ganz besonderer Punkt zumindest in zwei Fällen sehr relevanter Beziehungen für die Europäische Union behandelt werden muss: zum einen mit den USA, mit denen auch auf strafrechtlichem Gebiet zu sprechen ist, natürlich unter Respektierung unserer Auslieferungen und unter Beibehaltung unserer klaren Haltung gegen die Todesstrafe oder für die Rechtmäßigkeit der Gerichte und aller Verfahren, die gegen eine beliebige Person geführt werden können. Aber sprechen müssen wir darüber.
Und wir müssen auch mit Russland sprechen, um einige Konsequenzen aus Ihrer Sorge um die Bedeutung der Zusammenarbeit im Kampf gegen den Terrorismus zu ziehen.
Ich möchte als Erstes die Bedeutung des institutionellen Dialogs und innerhalb des institutionellen Dialogs einmal mehr mein eigenes Engagement hervorheben. Wir werden Gelegenheit haben, über diesen europäischen Impuls und auch über die Arbeiten der spanischen Präsidentschaft zu sprechen, sowohl im März nach dem Europäischen Rat von Barcelona als auch im Juni nach dem Europäischen Rat von Sevilla, abgesehen natürlich von dem Auftreten der verschiedenen Mitglieder der spanischen Regierung in den unterschiedlichen parlamentarischen Instanzen dieser Institution.
Es sei bemerkt, dass ich als Präsident nichts dagegen habe, den Bitten oder Forderungen einiger Abgeordneter nachzukommen und eine Arbeitsgruppe für den interinstitutionellen Dialog zu schaffen, die den Rat, das Parlament und die Kommission umfasst und demzufolge die Möglichkeit bietet zu prüfen, wie unsere Arbeiten funktionieren. Ich glaube, dass die Kommission keine Einwände erhebt. Insofern bin ich mir also einiger Ihrer Sorgen bewusst und teile sie, wie die Behandlung von Dokumenten des zweiten und dritten Pfeilers. Diese Frage muss mit allen Garantien gelöst werden, die die Umstände, die Tatsachen und die heikle Materie erfordern, wie das in so vielen nationalen Parlamenten üblich ist, mit Sicherheitsgarantien und Vertraulichkeitsgarantien. Gewiss können wir in vielen dieser Fragen vorankommen, und folglich wird es seitens des Ratsvorsitzes keine Probleme in Bezug auf die Schaffung dieser interinstitutionellen Arbeitsgruppe geben.
Wenn Sie mir gestatten, möchte ich mich in meiner Rede nur auf die Ziele und das Programm der Präsidentschaft konzentrieren. Ich glaube, vor uns liegt eine sehr wichtige Chance für die Europäische Union, ein wahrhaft bedeutsamer historischer Moment. Meiner Ansicht nach bietet sich uns eine Gelegenheit, die wir nicht ungenutzt verstreichen lassen dürfen. Sie kommt zumindest in mehreren Umständen zum Ausdruck. Die Realität der Welt hat sich nach dem 11. September auf dramatische Weise verändert. Priorität haben heute weltweit der Kampf gegen den Terrorismus und die Sicherheit. Dieser Wandel nach dem 11. September führt weltweit zu grundlegenden strategischen Änderungen, die die Welt der Zukunft bestimmen werden. Darüber müssen die europäischen Institutionen nachdenken, miteinander reden und eine Position für die Zukunft beziehen. Die Europäische Union als solche mit ihren verschiedenen Institutionen darf bei der Reflexion über die strategischen Veränderungen, die sich in der Welt vollziehen werden, und bei der Mitwirkung an ihnen nicht abseits stehen.
Zum Zweiten ist es eine sehr wichtige Gelegenheit aus wirtschaftlicher Sicht. Und das aus verschiedenen Gründen. Erstens, weil wir erstmals über den Euro verfügen, unsere Einheitswährung, die eine Stabilitätsgarantie darstellt und ein großer Erfolg ist. Zweitens, weil unsere Volkswirtschaften aus Gründen, auf die ich später eingehen werde, weiter auf starke Reformen setzen müssen. Drittens, weil wir konjunkturell Momente eines wirtschaftlichen Abschwungs erleben und uns zweifellos einer sehr großen Chance zur Erholung unserer Wirtschaften begeben werden, wenn wir nicht in der Lage sind, die Euro-Einführung zu nutzen, um den Wirtschaftsreformen einen Impuls zu verleihen.
Der dritte Aspekt, der herausgestellt werden muss, ist die Tatsache, dass wir kurz vor dem Abschluss einer Operation von fraglos außerordentlicher Tragweite stehen, die wir als Erweiterung oder Ausdehnung, wie auch immer, bezeichnen können, die aber letztendlich die große politische Operation der Wiedervereinigung Europas darstellt, und dies ist ein Ziel, das für sich allein genommen in der Tat die Ambitionen einer politischen Generation ausfüllen würde, die fähig ist, auf die europäische Geschichte zurückzublicken, und der es ein Anliegen ist, unsere Zukunft zu planen und sinnvoll zu gestalten.
Schließlich sind wir uns bewusst, dass wir eine institutionelle Reform durchführen müssen, und dazu haben wir den Konvent und eine Regierungskonferenz vorgesehen.
Alle diese Ambitionen bieten uns eine entscheidende Chance. Ich möchte diesem Europäischen Parlament versichern, dass sich die spanische Präsidentschaft dieser Ambition verpflichtet fühlt, teilen und gleichzeitig geschlossen daran arbeiten wird, unsere Ziele mit höchster Effizienz zu erreichen. Deshalb haben wir einige Prioritäten dargelegt, zu denen ich im Hinblick auf Ihre Beiträge ganz kurz einige Bemerkungen machen möchte.
Erstens, was den Kampf gegen den Terrorismus anbelangt; dieser Kampf ist nicht mehr ein Problem einiger Weniger, sondern ein Problem aller. Manch einer mag ihm mehr Aufmerksamkeit widmen als andere, aber es ist eine gemeinsame Verantwortung. Natürlich, und das habe ich gesagt, schätze ich die diesbezüglich vom Europäischen Parlament durchgeführten Arbeiten und unternommenen Anstrengungen hoch ein. Wir dürfen den Kampf gegen den Terrorismus nicht nur isoliert betrachten, sondern müssen ihn auch im Zusammenhang mit der Schaffung des Raums der Freiheit, der Sicherheit und des Rechts und mit den Verpflichtungen von Tampere sehen, die Bestandteil dieser Realität eines stärker integrierten Europa sind, das wir für die Zukunft errichten wollen."@de7
"Ευχαριστώ πολύ, κύριε Πρόεδρε, κυρίες και κύριοι. Σας ευχαριστώ για όλες τις παρεμβάσεις που έγιναν κατά τη διάρκεια αυτής της συνεδρίασης, τις οποίες άκουσα με μεγάλη προσοχή. Θέλω να σας πω, κυρίες και κύριοι, ότι χωρίς αμφιβολία συμμερίζομαι πολλές από τις φιλοδοξίες που εκφράστηκαν εδώ. Επίσης συμμερίζομαι πολλές από τις ανησυχίες, αλλά δεν πρέπει να εκπλαγεί κανείς που υπάρχουν και ορισμένα πράγματα που άκουσα με τα οποία δεν συμφωνώ απολύτως. Όμως, αναμφισβήτητα, οφείλω να πω ότι έχω γενικά την αίσθηση ότι τα βασικά στοιχεία των ζητημάτων, των στόχων, των φιλοδοξιών που μπορούμε να μοιραζόμαστε σήμερα τα διάφορα θεσμικά όργανα και γενικά οι ευρωπαίοι πολίτες, την ώρα της εφαρμογής των ιδεών μας και των σχεδίων μας, προωθούνται ή μπορούν να προωθηθούν λογικά για το μέλλον.
Ζητήθηκε, λοιπόν, από διάφορους ομιλητές, και ιδιαιτέρως από τον κ. Poettering, αποφασιστικότητα στην καταπολέμηση της τρομοκρατίας. Είναι αλήθεια. Πρέπει να αναρωτηθούμε αν σε γενικές γραμμές η Ευρωπαϊκή Ένωση σ’ αυτή την κρίσιμη στιγμή μπόρεσε να σταθεί στο ύψος των περιστάσεων. Πιστεύω λογικά ότι ναι, ότι το ευρωπαϊκό ένταλμα σύλληψης – με την υποστήριξη, φυσικά, των δεκαπέντε κρατών μελών της Ένωσης – ο αγώνας ενάντια στην χρηματοδότηση των τρομοκρατικών οργανώσεων και η δημιουργία ενός καταλόγου με ομάδες οργανώσεων και ατόμων που υποστηρίζουν την τρομοκρατία είναι σπουδαία βήματα. Ελπίζω και εύχομαι ότι στην επόμενη συνεδρίασή του στις 5 Φεβρουαρίου το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο θα κάνει επίσης ένα σημαντικό βήμα προς αυτή την κατεύθυνση.
Πώς πρέπει να γίνει αυτό; Πρέπει να γίνει με βάση τις εγγυήσεις του κράτους δικαίου. Κυρίες και κύριοι, έχετε απόλυτο δίκιο όταν λέτε ότι πρέπει να διασφαλίσουμε πλήρως το κράτος δικαίου και τις ελευθερίες μας. Και είναι αλήθεια και δεν πρέπει να ξεχάσουμε αυτή τη στιγμή ότι αυτό ακριβώς είναι που διασφαλίζουν οι δημοκρατίες και αυτό ακριβώς είναι που θέλουν να καταστρέψουν εκείνοι που επιδίδονται στην άσκηση ή στην υποστήριξη της τρομοκρατίας.
Η διατήρηση της δημοκρατίας βάσει του κράτους δικαίου είναι ακριβώς, χωρίς αμφιβολία, η μεγαλύτερή μας εγγύηση. Δεν μπορούν να υπάρχουν – και δεν υπάρχουν – ουδέτερες ζώνες όταν αγωνιζόμαστε ενάντια στην τρομοκρατία, διότι δεν υπάρχουν ουδέτερες ζώνες μεταξύ ζωής και θανάτου, μεταξύ νομιμότητας και παρανομίας, μεταξύ του σεβασμού στο νόμο ή της συνενοχής με την τρομοκρατία. Αυτό που υπάρχει είναι η σαφής άμυνα, όταν χρειάζεται από διεθνή σκοπιά μέσω του διεθνούς συνασπισμού και όταν χρειάζεται με την εσωτερική δέσμευση ή με την διεθνή συνεργασία όλων, για να νικήσουν οι ελευθερίες μας και το κράτος δικαίου. Και για να το επιτύχουμε αυτό, πρέπει να αναπτύξουμε αποτελεσματικά τα ζητήματα που σχετίζονται με την ασφάλεια, τη συλλογή πληροφοριών, τη συνεργασία δυνάμεων, τις κοινές ομάδες έρευνας και επίσης τα κοινά δικαστικά ζητήματα που αποτελούν μέρος της διαδικασίας της ευρωπαϊκής ολοκλήρωσης με αποφασιστικό τρόπο.
Και αν είμαστε ενωμένοι και αντιμετωπίσουμε την τρομοκρατία ως μία από τις μεγαλύτερες απειλές που υπάρχουν αυτή τη στιγμή για τον πολιτισμό μας, θα πρέπει να εισαγάγουμε την τρομοκρατία ως στόχο στον ορισμό της πολιτικής ασφαλείας και άμυνας της Ευρωπαϊκής Ένωσης. Προσωπικά θεωρώ ότι αυτή η πτυχή είναι πολύ σημαντική και αξίζει να αντιμετωπισθεί ως ένα πολύ ιδιαίτερο σημείο, τουλάχιστον σε δύο πολύ σημαντικά κεφάλαια σχέσεων για την Ευρωπαϊκή Ένωση: πρώτον, με τις Ηνωμένες Πολιτείες, με τις οποίες πρέπει επίσης να συζητήσουμε για νομικά και ποινικά θέματα. Σεβόμενοι φυσικά τις εκδόσεις μας και διατηρώντας τη σαφή θέση μας κατά της θανατικής ποινής ή υπέρ της νομιμότητας των δικαστηρίων και όλων των δικών που μπορούν να γίνουν για κάθε άνθρωπο. Αλλά θα πρέπει να μιλήσουμε γι’ αυτό.
Και πρέπει επίσης να μιλήσουμε για να εξαγάγουμε ορισμένα συμπεράσματα αναφορικά με ορισμένες ανησυχίες που εκφράσατε, κυρίες και κύριοι, σχετικά με τη συνεργασία στον αντιτρομοκρατικό αγώνα με τη Ρωσία.
Θα ήθελα, καταρχάς, να επισημάνω τη σημασία του θεσμικού διαλόγου και, στο πλαίσιο του θεσμικού διαλόγου, να τονίσω άλλη μια φορά τη δέσμευσή μου. Θα έχουμε την ευκαιρία να μιλήσουμε γι’ αυτή την ευρωπαϊκή ώθηση, καθώς επίσης για τις εργασίες της ισπανικής Προεδρίας, τόσο τον Μάρτιο μετά το Ευρωπαϊκό Συμβούλιο της Βαρκελώνης όσο και τον Ιούνιο μετά το Ευρωπαϊκό Συμβούλιο της Σεβίλλης. Και αυτό, φυσικά, χωρίς να προδικάζεται το τι θα σημαίνει η παρουσία των διαφόρων μελών της ισπανικής κυβέρνησης στα διάφορα όργανα και υπηρεσίες του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου.
Θέλω να σας πω ότι, ως Προεδρία, δεν βλέπω κανένα πρόβλημα να καθιερωθεί αυτό που ζήτησε ένας από εσάς: η δημιουργία μίας ομάδας εργασίας για τον διοργανικό διάλογο, που θα περιλαμβάνει το Συμβούλιο, το Κοινοβούλιο και την Επιτροπή και θα επιτρέπει προφανώς να δούμε πώς μπορούν να λειτουργήσουν οι εργασίες μας. Πιστεύω ότι η Επιτροπή δεν θα έχει πρόβλημα μ’ αυτό. Επομένως, από αυτή την άποψη, έχω επίγνωση και συμμερίζομαι ορισμένες από τις ανησυχίες που έχετε, κυρίες και κύριοι, όπως είναι η διαχείριση των εγγράφων του δεύτερου και τρίτου πυλώνα, η οποία πρέπει να επιλυθεί με όλες τις εγγυήσεις που απαιτούν οι συνθήκες, τα ίδια τα γεγονότα και η λεπτότητα του θέματος, όπως γίνεται σε τόσα εθνικά κοινοβούλια, με εγγυήσεις ασφάλειας και με εγγυήσεις εχεμύθειας. Είναι προφανές ότι μπορούμε να προχωρήσουμε σε πολλά από αυτά τα θέματα και, επομένως, από την πλευρά της Προεδρίας δεν θα υπάρξουν προβλήματα για τη δημιουργία αυτής της διοργανικής ομάδας εργασίας.
Θα ήθελα να κάνω μία παρέμβαση επικεντρωμένη, αν μου επιτρέπετε, στους στόχους και στο πρόγραμμα της Προεδρίας και σε κανένα άλλο θέμα. Πιστεύω, κυρίες και κύριοι, ότι βρισκόμαστε μπροστά σε μία πολύ σημαντική ευκαιρία για την Ευρωπαϊκή Ένωση, μπροστά σε μία πραγματικά σημαντική ιστορική στιγμή. Κατά τη γνώμη μου, βρισκόμαστε μπροστά σε μία ευκαιρία που δεν μπορούμε να αφήσουμε ανεκμετάλλευτη. Αυτή η ευκαιρία εκδηλώνεται, τουλάχιστον, σε διάφορες περιστάσεις. Η παγκόσμια πραγματικότητα μετά την 11η Σεπτεμβρίου έχει αλλάξει και έχει αλλάξει με δραματικό τρόπο. Παγκοσμίως η προτεραιότητα σήμερα είναι η καταπολέμηση της τρομοκρατίας και η ασφάλεια. Αυτή η ίδια αλλαγή μετά την 11η Σεπτεμβρίου προκαλεί παγκοσμίως ουσιαστικές στρατηγικές αλλαγές, οι οποίες θα καθορίσουν τον μελλοντικό κόσμο, για τον οποίο τα ευρωπαϊκά θεσμικά όργανα πρέπει να σκεφτούν, να κάνουν διάλογο και να λάβουν θέση για το μέλλον. Η Ευρωπαϊκή Ένωση ως σύνολο, με τα διάφορα θεσμικά της όργανα, δεν μπορεί να μείνει στο περιθώριο αυτού που σημαίνουν ο προβληματισμός και η συμμετοχή στις βαθιές στρατηγικές αλλαγές που πρόκειται να γίνουν στον κόσμο.
Δεύτερον, πρόκειται για μία πολύ σημαντική ευκαιρία από οικονομικής απόψεως. Και αυτό για διαφόρους λόγους. Πρώτον, επειδή διαθέτουμε για πρώτη φορά το ευρώ, το κοινό μας νόμισμα, το οποίο είναι μία εγγύηση σταθερότητας και το οποίο ήταν μια μεγάλη επιτυχία. Δεύτερον, διότι για διαρθρωτικούς λόγους, στους οποίους θα αναφερθώ στη συνέχεια, οι οικονομίες μας πρέπει να συνεχίσουν να στοιχηματίζουν σε μεγάλες μεταρρυθμίσεις. Τρίτον, διότι συνολικά ζούμε στιγμές οικονομικής ύφεσης και αν δεν είμαστε ικανοί να εκμεταλλευτούμε την εισαγωγή του ευρώ, δίνοντας ώθηση στις οικονομικές μεταρρυθμίσεις, θα χάσουμε μια αναμφίβολα πολύ σημαντική ευκαιρία ανάκαμψης των οικονομιών μας.
Η τρίτη πτυχή που πρέπει να επισημανθεί είναι ότι είμαστε έτοιμοι να ολοκληρώσουμε ένα εγχείρημα εξαιρετικής σημασίας, αναμφίβολα, το οποίο μπορούμε να ονομάσουμε διεύρυνση, επέκταση ή όπως αλλιώς θέλουμε· αλλά, σε τελική ανάλυση, πρόκειται για το μεγάλο πολιτικό εγχείρημα της επανένωσης της Ευρώπης και αυτός είναι ένας στόχος που από μόνος του θα εκπλήρωνε τις φιλοδοξίες μιας πολιτικής γενιάς που είναι ικανή να ανατρέξει στην ευρωπαϊκή Ιστορία και να προβληματιστεί, να προβλέψει και να οργανώσει λογικά το μέλλον μας.
Τέλος, έχουμε επίγνωση ότι πρέπει να προβούμε σε μία θεσμική μεταρρύθμιση, γι’ αυτό και προτείναμε τη Συνέλευση και μία Διακυβερνητική Διάσκεψη.
Όλες αυτές οι φιλοδοξίες μας φέρνουν ενώπιον μιας αποφασιστικής ευκαιρίας. Θέλω να διαβιβάσω στο Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο τη δέσμευση της ισπανικής Προεδρίας να μεταλαμπαδεύσει τη φιλοδοξία και, ταυτόχρονα, να εργαστεί με συνέπεια για να επιτύχει, με πιο αποτελεσματικό τρόπο, τους στόχους μας. Γι’ αυτό έχουμε θέσει ορισμένες προτεραιότητες, τις οποίες, σε συνάρτηση με τις παρεμβάσεις σας, κυρίες και κύριοι, θα ήθελα να σχολιάσω εν συντομία.
Καταρχάς, όσον αφορά την καταπολέμηση της τρομοκρατίας, δεν πρόκειται πλέον για πρόβλημα μερικών, αλλά για πρόβλημα όλων, στο οποίο ορισμένοι ενδέχεται να δείξουν περισσότερη αφοσίωση, αλλά είναι ευθύνη όλων ανεξαιρέτως. Δίχως αμφιβολία, εκτιμώ, και το είπα, το έργο και τις προσπάθειες που έχει καταβάλει σχετικά το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο. Δίχως αμφιβολία, πρέπει να αντιμετωπίσουμε την καταπολέμηση της τρομοκρατίας όχι μόνο μεμονωμένα, αλλά και σε σχέση με την δημιουργία του χώρου ελευθερίας, ασφάλειας και δικαιοσύνης και με τις δεσμεύσεις του Τάμπερε που αποτελούν μέρος αυτής της πραγματικότητας μιας πιο ολοκληρωμένης Ευρώπης, που επιθυμούμε να οικοδομήσουμε για το μέλλον."@el8
".
Thank you very much, Mr President, ladies and gentlemen. I thank you for all of the speeches you have made during this sitting, which I have listened to with the greatest interest. I wish to tell you, ladies and gentlemen, that, of course, I share many of the aspirations that you have expressed here today. I also share many of your concerns but nor should it come as a surprise to anybody that I do not fully agree with some of what I have heard. I must of course, say, however, that, in general terms, I have the feeling that the basic elements of the issues, the objectives and the hopes that we, the various institutions and Europe’s citizens in general share are or can, quite reasonably, be promoted for the future, when it comes to putting our ideas and our plans into practice.
Various speakers, in particular Mr Poettering, have called for us to be resolute in the fight against terrorism. They are right. We must ask ourselves if in general terms, the European Union is capable at this historic juncture of dealing with the task in hand. I would say that it is reasonably capable, that the European arrest and surrender warrant – supported, of course, by all Fifteen Member States of the Union – the fight against the funding of terrorist organisations and the definition of a list of groups of organisations and persons that support terrorism are extraordinary steps. It is my fervent hope that in its sitting of 5 February, the European Parliament will also take a definitive step in this direction.
How can this be done? This must be done on the basis of the guarantees provided by the Rule of Law. You are quite right, ladies and gentlemen, in saying that the Rule of Law and our freedoms must be fully guaranteed. It is also true, and it should not be forgotten at this time that this is exactly what safeguards democracies and that this is exactly what these people wish to destroy and what those who dedicate themselves to carrying out or supporting terrorism wish to put an end to.
Maintaining democracy through the Rule of Law is precisely, of course, our best guarantee. There cannot be – and indeed there are none – half-way houses in the fight against terrorism, because there are no half-way houses between life and death, between legality and lawlessness, between respect for the law and complicity with terrorism. What there must be is a clear defence, when necessary, from an international point of view, by means of an international coalition, and, when necessary, with the domestic commitment or with the international cooperation of all, to ensure that our freedoms and our Rule of law triumph. And in order to achieve this, we have to work, from an operational perspective, on issues of security, intelligence, cooperation between police forces, joint investigation teams and also on the common judicial issues that are a crucial part of the process of European integration.
Furthermore, if we are coherent and consider terrorism to be one of the greatest threats currently facing our civilisation, we will have to include terrorism as an objective in the definition of the European Union’s security and defence policy. I think that this is a very important aspect and warrants very special treatment, at least in two chapters of relations that are highly relevant to the European Union: the first concerns the United States, with whom we also have discuss legal and criminal matters, whilst at the same time, of course, respecting our extradition system and maintaining our position of clear opposition to the death penalty, or of support for the jurisdiction of the courts and for all the sentences that can be handed down to an individual. But we have to discuss such matters.
We also have to discuss matters in order to reach conclusions on some of your concerns about the importance of cooperation with Russia in the fight against terrorism.
I should like, first of all, to emphasise the importance of institutional dialogue and, within institutional dialogue, once again emphasise my commitment. We will have the opportunity to speak about this European impetus and also about the work of the Spanish Presidency, both in March, following the Barcelona European Council, and in June, following the Seville European Council. This is not, of course, to undermine the importance of the appearances by various members of the Spanish government at the various parliamentary bodies of this institution.
I must tell you that, as holder of the Presidency, I see no problem in establishing what some of you have requested: the creation of a working group for interinstitutional dialogue that encompasses the Council, Parliament and the Commission and which will enable us to see clearly how best our work can be carried out. I do not think that the Commission has any problem with this either. Therefore, from this point of view, I am aware of, and agree with some of your concerns, such as the processing of documents concerning the second and third pillars, which must be resolved with all the guarantees required by the circumstances, the facts themselves and by the sensitivity of the matter, as is done in many national parliaments, with guarantees of security and of confidentiality. We can clearly make progress on many of these issues and, therefore, the Presidency will not raise any opposition to the creation of this interinstitutional working group.
I should like to focus my speech, if I may, on the Presidency’s objectives and work programme and on no other matter. Ladies and gentlemen, we have before us an extremely important opportunity for the European Union, at an historic juncture, which is of great significance. In my opinion, we have before us an opportunity of which we must not fail to take advantage. This opportunity is evident in various situations. The entire world situation has changed following 11 September and in a tragic fashion. The priority in the world today is security and the fight against terrorism. The change that has taken place since 11 September is causing fundamental strategic changes in the world that will define the world of tomorrow, on which the European institutions must reflect, maintain dialogue and on which they must adopt a position for the future. The European Union as such, through its various institutions, cannot remain on the sidelines of the important debate and participation in the profound strategic changes that the world will be seeing.
Secondly, this is a very important opportunity from the economic point of view. I say this for various reasons. Firstly, because for the first time we have the euro, our single currency, which is a guarantee of stability and which has been a great success. Secondly, because for structural reasons, to which I shall refer later, our economies need to continue putting their faith in major reforms. Thirdly, because we are going through a period of economic slowdown and unless we can take advantage of the introduction of the euro, providing impetus for economic reforms, we will be wasting an opportunity to help our economies to recover, which is, of course, extremely important.
The third aspect that must be emphasised is that we are close to concluding a process which has, of course, a huge scope, that we might call enlargement, expansion or whatever we want; but which is, ultimately, the great political process of European unification. This is the objective that would, in itself, of course, fulfil the ambitions of a political generation that is able to look back on European history and which is concerned about planning and organising our future in a reasonable way.
Lastly, we are aware that we must undertake a reform of the institutions, and we have, for this purpose, proposed the Convention and an Intergovernmental Conference.
All of these ambitions provide us with a crucial opportunity. I wish to convey to the European Parliament the commitment of the Spanish Presidency to share ambitions and, at the same time, to work coherently to achieve our objectives more effectively. This is why we have set out various priorities, on which, in response to your speeches, I should like to briefly comment.
First of all, with regard to the fight against terrorism, this is no longer a problem affecting only some people, but one that affects all of us, a problem to which some could show greater commitment, but it is quite clearly the responsibility of everyone. Of course, I appreciate, as I have said, the work and the efforts that the European Parliament has devoted to this matter. Of course, we have to consider the fight against terrorism not only in itself but also in relation to the creation of the area of freedom, security and justice, and to the Tampere commitments that are part of this more integrated Europe that we wish to build for the future."@en3
"Arvoisa puhemies, hyvät jäsenet, paljon kiitoksia. Kiitän kaikista tämän istunnon aikana käytetyistä puheenvuoroista, joita olen kuunnellut erittäin tarkasti. Hyvät jäsenet, haluan sanoa teille, että olen eittämättä samaa mieltä monista täällä esitetyistä pyrkimyksistä. Olen samaa mieltä myös monista huolenaiheista, eikä ketään ihmetyttäne, etten ajattele aivan samoin joistakin kuulemistani asioista. Minun on epäilemättä kuitenkin sanottava, että yleisesti ottaen minusta tuntuu, että siinä vaiheessa kun ajatuksiamme ja hankkeitamme pannaan täytäntöön, niitä perusasioita, tavoitteita ja pyrkimyksiä, joista eurooppalaiset toimielimet ja yleensä Euroopan kansalaiset voivat olla yhtä mieltä, edistetään tai voidaan edistää kohtuullisessa määrin tulevaisuutta silmällä pitäen.
Nythän moni puhuja, erityisesti jäsen Poettering, peräsi lujuutta terrorismin vastaisessa taistelussa. Se on oikein. On kysyttävä, onko Euroopan unioni osannut yleisesti ottaen olla tällä historiallisella hetkellä tilanteen tasalla. Uskon järkiperustein, että on, että eurooppalainen pidätys- ja luovutusmääräys jota kaikki Euroopan unionin 15 jäsenvaltiota muuten tukevat terroristijärjestöjen rahoituksen torjuminen sekä terrorismia tukevia henkilöitä ja järjestöjä koskevan luettelon laatiminen ovat erinomaisia edistysaskeleita. Toivon ja haluan, että Euroopan parlamentti ottaa 5. helmikuuta pidettävässä istunnossaan ratkaisevan askeleen siihen suuntaan.
Miten se on tehtävä? Se on tehtävä siten, että oikeusvaltion vakuudet turvataan. Hyvät jäsenet, olitte aivan oikeassa sanoessanne, että oikeusvaltio ja vapautemme on turvattava täysimääräisesti. Se on totta, emmekä saa juuri silloin unohtaa, että nimenomaan nämä asiat taataan demokratioissa, ja että nimenomaan ne terroristit tai terrorismin tukijat haluavat turmella ja hävittää.
Nimenomaan demokratian säilyttäminen oikeusvaltiossa on eittämättä paras takeemme. Terrorismin vastaisessa taistelussa ei saa olla olemassa, eikä ole, välimaastossa olevia alueita, koska ei ole olemassa elämän ja kuoleman välimaastoa, sen enempää kuin laillisuuden ja laittomuuden tai lain noudattamisen ja terrorismin kanssa liittoutumisen välimaastoakaan. Se mitä on, on selkeä puolustautuminen, mikä tapahtuu tarpeen mukaan joko kansainvälisesti kansainvälisen liittoutuman tai sisäisen sitoutumisen tai kaikkien tekemän kansainvälisen yhteistyön kautta, jotta säilyttäisimme vapautemme ja oikeusvaltiomme. Tämä saavuttamiseksi meidän täytyy kehittää turvallisuuteen, tiedusteluun, joukkojen väliseen yhteistyöhön ja yhteisiin tutkintaryhmiin liittyviä operatiivisia näkökohtia sekä yhteisön oikeuteen liittyviä asioita, jotka ovat Euroopan yhdentymisprosessin ratkaiseva osa.
Jos olemme johdonmukaisia ja pidämme terrorismia yhtenä sivilisaatiomme suurimmista tämänhetkisistä uhkista, meidän on otettava se tavoitteeksemme määritellessämme Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Minusta tämä näkökohta on erittäin tärkeä, ja sitä kannattaa tarkastella aivan erityisenä kohtana ainakin kahdessa luvussa, jotka koskevat Euroopan unionin kannalta erittäin merkityksellisiä suhteita: ensiksikin tarkasteltaessa suhteita Yhdysvaltain kanssa, sillä sen kanssa on keskusteltava myös rikosoikeudellisista kysymyksistä. Tässä asiassa puolustamme tietysti luovutusjärjestelmäämme ja pidämme kiinni kannastamme, joka on selkeästi kuolemanrangaistuksen vastainen tai tuomioistuimia kehen tahansa henkilöön kohdistettavia oikeudenkäyntejä puoltava. Meidän on kuitenkin keskusteltava siitä.
Meidän on myös keskusteltava voidaksemme toimia jotenkin niiden huolenaiheiden osalta, joita jotkut teistä esittivät Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön merkityksestä terrorismin vastaisessa taistelussa.
Ensinnäkin haluaisin korostaa toimielinten välisen vuoropuhelun merkitystä, ja sen puitteissa haluaisin jälleen kerran korostaa sitoutumistani. Meillä on tilaisuus puhua tästä eurooppalaisesta sysäyksestä sekä puheenjohtajavaltio Espanjan työskentelyssä sekä maaliskuussa Barcelonan Eurooppa-neuvoston jälkeen että kesäkuussa Sevillan Eurooppa-neuvoston jälkeen. Tämä ei tietenkään riipu siitä, miten Espanjan hallituksen jäsenet ovat esillä parlamentissa eri yhteyksissä.
Haluan sanoa teille, että neuvoston puheenjohtajana en pidä mitenkään ongelmallisena järjestää asiaa, jota joku teistä pyysi: että toimielinten välistä vuoropuhelua varten perustettaisiin työryhmä, johon ottaisivat osaa neuvosto, parlamentti ja komissio ja jonka tarkoituksena olisi tietysti tarkastella, kuinka toimintamme sujuu. Uskoisin, ettei komissiolla ole mitään sitä vastaan. Siksi olen tästä näkökulmasta tietoinen teidän huolenaiheistanne, ja olen joistakin niistä samaa mieltä, kuten toiseen ja kolmanteen pilariin kuuluvien asiakirjojen käsittelystä, joka täytyy ratkaista kaikin mahdollisin tilanteen, tekojen ja asian arkaluonteisuuden edellyttämin vakuuksin, kuten monissa kansallisissa parlamenteissa tehdään asettamalla turvallisuus- ja varauksellisuustakeita. On ilmeistä, että voimme edistyä monissa kysymyksissä, ja siksi puheenjohtajavaltio ei pitäne toimielinten välisen työryhmän asettamista ongelmallisena.
Mikäli sallitte, haluaisin keskittyä puheenvuorossani puheenjohtajakauden tavoitteisiin ja työohjelmaan, en mihinkään muuhun. Hyvät jäsenet, uskon, että käsillä on Euroopan unionin kannalta hyvin tärkeä ja historiallinen tilaisuus, joka on todella merkityksellinen. Mielestäni tätä tilaisuutta ei saa jättää hyödyntämättä. Se on nähtävissä vähintäänkin useassa seikassa. Maailmankuva on muuttunut syyskuun 11. päivän jälkeen, ja muutos on ollut dramaattinen. Maailmassa tärkeintä on nykyisin terrorismin vastainen taistelu ja turvallisuus. Sama syyskuun 11. päivän jälkeinen muutos aiheuttaa maailmassa perinpohjaisia strategisia muutoksia. Ne määrittelevät tulevaisuuden maailman, jota on pohdittava ja josta on keskusteltava eurooppalaisissa toimielimissä, joissa on otettava siihen kantaa tulevaisuutta silmällä pitäen. Euroopan unioni ei voi, sellaisena kuin se on eri toimielintensä muodossa, jättäytyä sivuun näitä maailmassa tapahtuvia perusteellisia strategisia muutoksia koskevasta pohdinnasta ja osallistumisesta niihin.
Toiseksi tämä tilaisuus on monesta syystä hyvin tärkeä taloudellisessa mielessä. Ensiksikin meillä on ensimmäistä kertaa käytössämme yhtenäisvaluuttamme euro, joka on menestykseksi osoittautunut vakauden tae. Toiseksi, valtioidemme talouksissa tarvitaan voimakkaita uudistuksia rakenteellisista syistä, joista puhun myöhemmin. Kolmanneksi elämme suhdannemielessä taloudellista taantumavaihetta, ja mikäli emme kykene hyödyntämään euron käyttöönottoa ja vauhdittamaan taloudellisia uudistuksia, hukkaamme eittämättä varsin tärkeän tilaisuuden elvyttää talouksiamme.
Kolmantena on korostettava, että olemme lähestulkoon päättämässä epäilemättä poikkeuksellisen laajakantoista operaatiota, jota voimme kutsua laajenemiseksi tai laajentumiseksi, kuinka vain haluamme; loppujen lopuksi kyse on kuitenkin poliittisesta operaatiosta, jonka tuloksena Eurooppa yhdistyy jälleen. Tämä tavoite riittäisi yksin huipentamaan sen kunnianhimon, joka on Euroopan menneisyyttä taaksepäin tarkastelemaan kykenevällä poliittisella sukupolvella, joka huolehtii tulevaisuutemme ennakoimisesta ja järkevästä järjestelystä.
Lopuksi olemme tietoisia, että meidän on tehtävä toimielinten uudistus, ja siksi olemme esittäneet valmistelukunnan ja hallitustenvälisen konferenssin koollekutsua.
Kaikki nämä pyrkimykset tekevät tilaisuudesta ratkaisevan. Haluan välittää Euroopan parlamentille puheenjohtajavaltio Espanjan sitoutumisen näihin yhteisiin pyrkimyksiin, ja samalla haluan välittää sen lupauksen työskennellä johdonmukaisesti, jotta saavuttaisimme tavoitteemme tehokkaammin. Siksi olemme kirjanneet ylös muutamia ensisijaisia painopistealueita, joita haluaisin kommentoida lyhyesti puheenvuorojenne pohjalta.
Ensinnäkin terrorismin vastainen taistelu ei ole enää vain joidenkin vaan kaikkien ongelma, johon jotkut voivat kenties paneutua perusteellisemmin. Kuitenkin se on ehdottomasti kaikkien vastuulla. Niin kuin olen sanonut, pidän toki arvossa Euroopan parlamentin toimintaa ja ponnisteluja tässä kysymyksessä. Epäilemättä meidän ei pidä tarkastella terrorismin vastaista taistelua yksinään vaan myös suhteessa vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomiseen sekä Tampereen sitoumuksiin, jotka ovat osa sitä entistä yhdentyneempää Eurooppaa, jonka haluamme luoda tulevaisuudessa."@fi5
".
Merci beaucoup, Monsieur le Président, Mesdames et Messieurs. J’exprime mes remerciements pour toutes les interventions qui ont été faites tout au long de cette séance et que j’ai écoutées avec beaucoup d’attention. Je voudrais vous dire, Mesdames et Messieurs, que je partage sans aucun doute beaucoup d’ambitions qui se sont manifestées ici. Je partage également de nombreuses préoccupations, mais il n’étonnera non plus personne que parmi les choses entendues, il y en ait quelques-unes avec lesquelles je ne sois pas vraiment d’accord. Mais il va de soi que je dois dire que d’un point de vue général, j’ai l’impression que les éléments essentiels des sujets, les objectifs, les ambitions que peuvent partager aujourd’hui les différentes institutions et les citoyens européens en général, à l’heure de développer nos idées et nos projets, peuvent raisonnablement bénéficier d’une forte impulsion vers l’avenir.
Plusieurs orateurs, et spécialement M. Poettering, ont réclamé de la fermeté dans la lutte contre le terrorisme. C’est vrai. Il faut se demander si en général, l’Union européenne a su être à la hauteur des circonstances en ce moment historique. Je crois raisonnablement que c’est le cas, que le mandat d’arrêt et d’extradition européen - soutenu évidemment par les quinze États de l’Union -, la lutte contre le financement des organisations terroristes et l’élaboration d’une liste de groupes d’organisations et de personnes qui soutiennent le terrorisme, sont des étapes marquantes. J’espère et je souhaite que dans sa session du 5 février prochain, le Parlement européen fera un pas décisif dans ce sens.
Comment s’y prendre ? En se basant sur les garanties de l’État de droit. Mesdames et Messieurs, vous avez entièrement raison en disant qu’il est nécessaire de garantir pleinement l’État de droit ainsi que nos libertés. C’est vrai, et maintenant, il convient justement de ne pas oublier que c’est là quelque chose de garanti par les démocraties. C’est précisément ce qu’essayent de détruire et de supprimer ceux qui pratiquent ou soutiennent le terrorisme.
Le maintien de la démocratie à partir de l’État de droit est précisément, et sans aucun doute, notre meilleure garantie. Il ne peut pas y avoir - et il n’y a pas - de zones intermédiaires quand on lutte contre le terrorisme, parce qu’il n’y a pas de zone intermédiaire entre la vie et la mort, entre la légalité et l’illégalité, entre le respect de la loi ou la complicité avec le terrorisme. Ce qui existe, c’est la défense claire, quand celle-ci est nécessaire d’un point de vue international à travers la coalition internationale et quand elle est nécessaire vis-à-vis de l’engagement interne ou de la coopération internationale de tous, pour que triomphent nos libertés et notre État de droit. Pour arriver à cela, nous devons développer de manière opérationnelle les questions relatives à la sécurité, à l’intelligence, à la coopération entre les forces et les groupes communs de recherche ainsi que les questions judiciaires communes qui font partie du processus d’intégration européenne d’une manière décisive.
Et si nous sommes cohérents et que nous considérons le terrorisme comme une des plus grandes menaces qui pèsent pour le moment sur notre civilisation, nous devrons reprendre le terrorisme comme un objectif dans la définition de la politique de sécurité et de défense de l’Union européenne. Il me semble que cet aspect est très important et mérite d’être traité comme un point très particulier, et ceci au moins dans deux chapitres concernant des relations très significatives pour l’Union européenne : un, avec les États-Unis, avec qui il faut aussi discuter des matières juridiques et pénales tout en respectant bien sûr nos extraditions et en maintenant notre position clairement contraire à la peine de mort ou en faveur de la légalité des tribunaux et de tous les procès pouvant être intentés contre n’importe quelle personne. Mais nous devons en parler.
Et nous devons en parler également, Mesdames et Messieurs, afin de tirer quelques conclusions au sujet de certaines de vos préoccupations sur la signification de la coopération dans la lutte antiterroriste avec la Russie.
Je voudrais en premier lieu souligner l’importance du dialogue institutionnel et, dans celui-ci, souligner encore une fois mon engagement. Nous aurons l’occasion de parler de cet élan européen ainsi que des travaux de la présidence espagnole, aussi bien au mois de mars, après le Conseil européen de Barcelone, que pendant le mois de juin, après le Conseil européen de Séville. Et ceci naturellement sans préjudice de ce que signifie l’intervention des divers membres du gouvernement espagnol devant les instances parlementaires de cette institution.
Je voudrais vous dire qu’en tant que présidence, je ne vois pas d’inconvénient au fait que l’on mette en place ce que l’un d’entre vous a réclamé : la création d’un groupe de travail pour le dialogue interinstitutionnel qui englobe le Conseil, le Parlement et la Commission et qui permette de contrôler, évidemment, comment peuvent fonctionner nos travaux. Je ne crois pas que la Commission y voie un inconvénient. De ce point de vue-là, je suis donc conscient et je partage quelques-unes des préoccupations que vous avez, Mesdames et Messieurs, tel que le traitement des documents des deuxième et troisième piliers, qui doit bénéficier d’une solution comportant toutes les garanties que les circonstances, les faits eux-mêmes et la délicatesse de cette matière exigent, à l’instar de ce que l’on fait dans tant de parlements nationaux, avec des garanties de sécurité et de discrétion. Il est évident que nous pouvons progresser dans beaucoup de ces domaines et que, de la part de la présidence, il n’y aura donc pas de problèmes concernant la création de ce groupe de travail interinstitutionnel.
Si vous me le permettez, je voudrais faire une intervention centrée seulement sur les objectifs et sur le programme de la présidence plutôt que sur d’autres sujets. Je crois, Mesdames et Messieurs, que nous nous trouvons devant des circonstances très importantes pour l’Union européenne, face à un moment historique, vraiment décisif. À mon avis, nous sommes devant une occasion que nous ne pouvons pas rater. Cette occasion se manifeste dans plusieurs contextes au moins. Après le 11 septembre, la réalité du monde a changé, et ceci de façon dramatique. Aujourd’hui, la priorité dans le monde est la lutte contre le terrorisme et la lutte pour plus de sécurité. Ce même changement après le 11 septembre est en train de provoquer dans le monde des changements stratégiques fondamentaux qui définiront le monde futur au sujet duquel les institutions européennes doivent réfléchir, dialoguer et prendre position pour l’avenir. L’Union européenne en tant que telle, avec ses diverses institutions, ne peut pas rester en marge de ce que représentent la réflexion et la participation dans les changements stratégiques profonds qui vont se produire dans le monde.
En deuxième lieu, c’est une occasion très importante du point de vue économique et ce pour plusieurs raisons. La première parce que nous disposons pour la première fois de l’euro, notre monnaie unique, qui est une garantie de stabilité et qui a été une grande réussite. La deuxième parce que pour des raisons structurelles, dont je parlerai ultérieurement, nos économies ont besoin de continuer à miser sur des réformes en profondeur. La troisième parce que dans cette conjoncture, nous vivons des moments de ralentissement économique et si nous ne sommes pas capables de profiter de l’introduction de l’euro pour donner une impulsion aux réformes économiques, nous perdrons une opportunité sans doute très importante de relancer nos économies.
Le troisième aspect à souligner est que nous sommes sur le point d’accomplir une opération d’une envergure sans doute extraordinaire, que nous pouvons appeler élargissement, agrandissement, ou comme on le voudra, mais qui, finalement, constitue la grande opération politique de réunification de l’Europe. Ceci est un objectif qui en soi pourrait combler les ambitions de toute une génération politique capable de regarder vers l’arrière dans l’histoire de l’Europe et soucieuse de prévoir et organiser raisonnablement notre avenir.
Enfin, nous sommes conscients que nous devons introduire une réforme institutionnelle et c’est pour cela que nous avons proposé une Convention et une Conférence intergouvernementale.
Toutes ces ambitions nous placent devant une opportunité décisive. Je veux transmettre à ce Parlement européen l’engagement de la présidence espagnole qui est de partager l’ambition et, en même temps, de travailler de façon cohérente pour atteindre nos objectifs d’une manière plus effective. À cet effet, nous avons déterminé quelques priorités que, en fonction des vos interventions, Mesdames et Messieurs, j’aimerais commenter très brièvement.
En premier lieu, en ce qui concerne la lutte contre le terrorisme : celui-ci n’est plus le problème de quelques-uns, mais le problème de tous, problème auquel certains pourront s’attaquer davantage, mais qui est une responsabilité touchant absolument tout le monde. J’apprécie à leur entière mesure, et je l’ai déjà dit, les travaux et les efforts réalisés par le Parlement européen à ce sujet. Nous ne devons sans doute pas seulement considérer la lutte contre le terrorisme en tant que telle, mais aussi en relation avec la création de l’espace de liberté, de sécurité et de justice et avec les engagements pris à Tampere, qui font partie de cette réalité d’une Europe plus intégrée que nous voulons construire pour l’avenir."@fr6
"Ringrazio il Presidente e gli onorevoli deputati. Sono grato a tutti gli oratori intervenuti durante la seduta, che ho ascoltato con la massima attenzione. Desidero sappiate, onorevoli deputati, che senza dubbio condivido molte delle ambizioni espresse in Aula. Condivido anche molte preoccupazioni, ma in realtà nessuno dovrebbe stupirsi se non condivido direttamente alcuni dei pareri che ho ascoltato. Di sicuro, tuttavia, devo dire che, da un punto di vista generale, ho l'impressione che gli aspetti fondamentali delle questioni, gli obiettivi e le ambizioni che possono condividere oggi le diverse Istituzioni e i cittadini europei in generale riguardo alla realizzazione delle nostre idee e dei nostri progetti, sono o possono essere ragionevolmente sviluppati per il futuro.
Diversi oratori, in particolare l'onorevole Poettering, hanno chiesto fermezza nella lotta al terrorismo. E' vero. Bisogna chiedersi se in linea generale l'Unione europea in questo momento storico si sia dimostrata all'altezza della situazione. Credo di sì: il mandato europeo di ricerca e cattura – sostenuto da tutti e quindici gli Stati membri –, la lotta contro il finanziamento delle organizzazioni terroriste e la definizione di un elenco di gruppi di organizzazioni e di persone che appoggiano il terrorismo sono progressi straordinari. Spero che nella seduta del prossimo 5 febbraio anche il Parlamento europeo compia un passo definitivo in questa direzione.
Come si può ottenere tutto ciò? Si deve partire dalle garanzie dello Stato di diritto. Avete ragione ad affermare che è necessario garantire lo Stato di diritto e le nostre libertà. E’ vero, e non bisogna dimenticarlo nelle attuali circostanze, che questo è proprio ciò che garantiscono le democrazie e contemporaneamente desiderano distruggere ed eliminare coloro che praticano o appoggiano il terrorismo.
La salvaguardia della democrazia sulla base dello Stato di diritto è senza dubbio la nostra migliore garanzia. Non possono esistere – e non esistono – mezze misure quando si lotta contro il terrorismo, perché non esistono mezze misure tra la vita e la morte, tra la legalità e l'illegalità, tra il rispetto della legge e la complicità con il terrorismo. Esiste invece la difesa esplicita, se necessario a livello internazionale grazie alla costituzione di una coalizione e puntando sull'impegno interno o sulla cooperazione internazionale di tutti, affinché si affermino le nostre libertà e il nostro Stato di diritto. Per riuscirci dobbiamo sviluppare a livello operativo le questioni connesse alla sicurezza, all'
alla cooperazione tra forze di sicurezza, alle squadre investigative comuni, ed anche le questioni giudiziarie comuni, che costituiscono un elemento decisivo del processo di integrazione europea.
Se siamo coerenti e se riteniamo che il terrorismo sia uno dei maggiori pericoli che attualmente minacciano la nostra civiltà, dovremo considerare il terrorismo come un obiettivo nella definizione della politica di sicurezza e di difesa dell'Unione europea. Mi sembra che questo aspetto sia molto importante e meriti di essere trattato come elemento specifico, almeno in due capitoli di estrema importanza per le relazioni dell'Unione europea. Il primo riguarda gli Stati Uniti, con i quali dobbiamo anche affrontare questioni di carattere giuridico-penale, naturalmente nel pieno rispetto delle nostre procedure di estradizione e mantenendo la nostra posizione fermamente contraria alla pena di morte, o a favore della legittimità dei tribunali e di tutte le sentenze che possono essere pronunciate nei confronti di qualsiasi persona. In ogni caso dovremo affrontare questo aspetto.
Dobbiamo anche esaminare e trarre alcune conseguenze riguardo alle preoccupazioni espresse in merito al significato della cooperazione con la Russia nella lotta al terrorismo.
Vorrei innanzitutto rilevare l'importanza del dialogo istituzionale e, in tale ambito, ribadire ancora una volta il mio impegno. Avremo altre occasioni per parlare di questo impulso europeo e anche dei lavori della Presidenza spagnola, sia in marzo dopo il Consiglio europeo di Barcellona, che in giugno dopo il Consiglio europeo di Siviglia. Questo non pregiudica la presenza dei vari membri del governo spagnolo nelle diverse sedi parlamentari di questa Istituzione.
Vorrei dire che, come Presidenza, non vedo alcun inconveniente riguardo a ciò che è stato chiesto e sollecitato da alcuni deputati: la creazione di un gruppo di lavoro per il dialogo interistituzionale che comprenda Consiglio, Parlamento e Commissione e che permetta di esaminare attentamente il modo in cui possono funzionare i nostri lavori. Credo che la Commissione non abbia difficoltà in proposito. Pertanto, da questo punto di vista, sono consapevole e condivido alcune delle preoccupazioni espresse dall'Assemblea, quali il trattamento dei documenti del secondo e del terzo pilastro, che va risolto prevedendo tutte le garanzie che le circostanze, i fatti concreti e la delicatezza della materia richiedono, come si fa in tanti parlamenti nazionali, con garanzie di sicurezza e di riservatezza. E' evidente che possiamo compiere progressi in molti di questi ambiti e, pertanto, la Presidenza non ha problemi a costituire tale gruppo di lavoro interistituzionale.
Vorrei concentrarmi, se mi è consentito, sugli obiettivi e sul programma della Presidenza e non su altre questioni. Sono convinto, onorevoli deputati, che ci troviamo di fronte a un'occasione molto importante per l'Unione europea, un momento storico davvero significativo, un'occasione che, a mio parere, non dobbiamo sprecare. Tale occasione si manifesta in varie circostanze. La realtà del mondo dopo l'11 settembre è cambiata ed è cambiata in modo drammatico. La priorità mondiale è costituita oggi dalla sicurezza e dalla lotta al terrorismo. Questo cambiamento dopo l'11 settembre sta provocando ovunque mutamenti strategici di fondo, che definiranno il mondo del futuro, un aspetto sul quale le Istituzioni europee devono riflettere e dialogare e rispetto al quale devono prendere posizione per l'avvenire. L'Unione europea in quanto tale, nelle sue diverse Istituzioni, non può rimanere ai margini della riflessione e della partecipazione ai profondi mutamenti strategici che si stanno verificando nel mondo.
In secondo luogo, e per vari motivi, si tratta di un'occasione molto importante dal punto di vista economico. In primo luogo, perché disponiamo ormai dell'euro, la moneta unica, che è una garanzia di stabilità ed ha costituito un grande successo. In secondo luogo, perché per motivi strutturali, che esaminerò più avanti, le nostre economie hanno bisogno di continuare a scommettere su riforme radicali. In terzo luogo, perché a livello congiunturale attraversiamo un periodo di rallentamento economico e, se non riusciremo a sfruttare l'introduzione dell'euro per dare un impulso decisivo alle riforme economiche, perderemo un'importantissima opportunità di recupero per le nostre economie.
Il terzo aspetto da evidenziare è che stiamo per portare a termine un'operazione di indiscutibile e straordinaria importanza, che possiamo chiamare ampliamento, allargamento o come preferiamo, ma che, in definitiva, è la grande operazione politica di riunificazione dell'Europa, un obiettivo in grado di soddisfare le ambizioni di una generazione politica capace di guardare indietro nella storia europea e che si preoccupi di prevedere e organizzare in modo ragionevole il nostro futuro.
Infine, siamo consapevoli che dovremo introdurre una riforma istituzionale; per questo motivo abbiamo proposto la Convenzione e una Conferenza intergovernativa.
Tutte queste ambizioni ci pongono di fronte ad un'opportunità. Confermo al Parlamento europeo l'impegno della Presidenza spagnola a condividere le ambizioni e a lavorare con coerenza per realizzare, in modo più efficace, i nostri obiettivi. Per questo motivo abbiamo stabilito alcune priorità, che vorrei commentare brevemente alla luce dei vostri interventi.
In primo luogo, per quanto riguarda la lotta al terrorismo, non si tratta di un problema di alcuni, ma di tutti, al quale alcuni potranno dedicare maggiore impegno, ma è una responsabilità di tutti. Di sicuro apprezzo, come ho già affermato, i lavori e gli sforzi realizzati dal Parlamento europeo in materia. Senza dubbio dobbiamo considerare la lotta al terrorismo non soltanto di per sé, ma anche in relazione alla creazione dello spazio di libertà, sicurezza e giustizia e agli impegni di Tampere, che fanno parte di quell'Europa più integrata che desideriamo costruire per il futuro."@it9
".
Thank you very much, Mr President, ladies and gentlemen. I thank you for all of the speeches you have made during this sitting, which I have listened to with the greatest interest. I wish to tell you, ladies and gentlemen, that, of course, I share many of the aspirations that you have expressed here today. I also share many of your concerns but nor should it come as a surprise to anybody that I do not fully agree with some of what I have heard. I must of course, say, however, that, in general terms, I have the feeling that the basic elements of the issues, the objectives and the hopes that we, the various institutions and Europe’s citizens in general share are or can, quite reasonably, be promoted for the future, when it comes to putting our ideas and our plans into practice.
Various speakers, in particular Mr Poettering, have called for us to be resolute in the fight against terrorism. They are right. We must ask ourselves if in general terms, the European Union is capable at this historic juncture of dealing with the task in hand. I would say that it is reasonably capable, that the European arrest and surrender warrant – supported, of course, by all Fifteen Member States of the Union – the fight against the funding of terrorist organisations and the definition of a list of groups of organisations and persons that support terrorism are extraordinary steps. It is my fervent hope that in its sitting of 5 February, the European Parliament will also take a definitive step in this direction.
How can this be done? This must be done on the basis of the guarantees provided by the Rule of Law. You are quite right, ladies and gentlemen, in saying that the Rule of Law and our freedoms must be fully guaranteed. It is also true, and it should not be forgotten at this time that this is exactly what safeguards democracies and that this is exactly what these people wish to destroy and what those who dedicate themselves to carrying out or supporting terrorism wish to put an end to.
Maintaining democracy through the Rule of Law is precisely, of course, our best guarantee. There cannot be – and indeed there are none – half-way houses in the fight against terrorism, because there are no half-way houses between life and death, between legality and lawlessness, between respect for the law and complicity with terrorism. What there must be is a clear defence, when necessary, from an international point of view, by means of an international coalition, and, when necessary, with the domestic commitment or with the international cooperation of all, to ensure that our freedoms and our Rule of law triumph. And in order to achieve this, we have to work, from an operational perspective, on issues of security, intelligence, cooperation between police forces, joint investigation teams and also on the common judicial issues that are a crucial part of the process of European integration.
Furthermore, if we are coherent and consider terrorism to be one of the greatest threats currently facing our civilisation, we will have to include terrorism as an objective in the definition of the European Union’s security and defence policy. I think that this is a very important aspect and warrants very special treatment, at least in two chapters of relations that are highly relevant to the European Union: the first concerns the United States, with whom we also have discuss legal and criminal matters, whilst at the same time, of course, respecting our extradition system and maintaining our position of clear opposition to the death penalty, or of support for the jurisdiction of the courts and for all the sentences that can be handed down to an individual. But we have to discuss such matters.
We also have to discuss matters in order to reach conclusions on some of your concerns about the importance of cooperation with Russia in the fight against terrorism.
I should like, first of all, to emphasise the importance of institutional dialogue and, within institutional dialogue, once again emphasise my commitment. We will have the opportunity to speak about this European impetus and also about the work of the Spanish Presidency, both in March, following the Barcelona European Council, and in June, following the Seville European Council. This is not, of course, to undermine the importance of the appearances by various members of the Spanish government at the various parliamentary bodies of this institution.
I must tell you that, as holder of the Presidency, I see no problem in establishing what some of you have requested: the creation of a working group for interinstitutional dialogue that encompasses the Council, Parliament and the Commission and which will enable us to see clearly how best our work can be carried out. I do not think that the Commission has any problem with this either. Therefore, from this point of view, I am aware of, and agree with some of your concerns, such as the processing of documents concerning the second and third pillars, which must be resolved with all the guarantees required by the circumstances, the facts themselves and by the sensitivity of the matter, as is done in many national parliaments, with guarantees of security and of confidentiality. We can clearly make progress on many of these issues and, therefore, the Presidency will not raise any opposition to the creation of this interinstitutional working group.
I should like to focus my speech, if I may, on the Presidency’s objectives and work programme and on no other matter. Ladies and gentlemen, we have before us an extremely important opportunity for the European Union, at an historic juncture, which is of great significance. In my opinion, we have before us an opportunity of which we must not fail to take advantage. This opportunity is evident in various situations. The entire world situation has changed following 11 September and in a tragic fashion. The priority in the world today is security and the fight against terrorism. The change that has taken place since 11 September is causing fundamental strategic changes in the world that will define the world of tomorrow, on which the European institutions must reflect, maintain dialogue and on which they must adopt a position for the future. The European Union as such, through its various institutions, cannot remain on the sidelines of the important debate and participation in the profound strategic changes that the world will be seeing.
Secondly, this is a very important opportunity from the economic point of view. I say this for various reasons. Firstly, because for the first time we have the euro, our single currency, which is a guarantee of stability and which has been a great success. Secondly, because for structural reasons, to which I shall refer later, our economies need to continue putting their faith in major reforms. Thirdly, because we are going through a period of economic slowdown and unless we can take advantage of the introduction of the euro, providing impetus for economic reforms, we will be wasting an opportunity to help our economies to recover, which is, of course, extremely important.
The third aspect that must be emphasised is that we are close to concluding a process which has, of course, a huge scope, that we might call enlargement, expansion or whatever we want; but which is, ultimately, the great political process of European unification. This is the objective that would, in itself, of course, fulfil the ambitions of a political generation that is able to look back on European history and which is concerned about planning and organising our future in a reasonable way.
Lastly, we are aware that we must undertake a reform of the institutions, and we have, for this purpose, proposed the Convention and an Intergovernmental Conference.
All of these ambitions provide us with a crucial opportunity. I wish to convey to the European Parliament the commitment of the Spanish Presidency to share ambitions and, at the same time, to work coherently to achieve our objectives more effectively. This is why we have set out various priorities, on which, in response to your speeches, I should like to briefly comment.
First of all, with regard to the fight against terrorism, this is no longer a problem affecting only some people, but one that affects all of us, a problem to which some could show greater commitment, but it is quite clearly the responsibility of everyone. Of course, I appreciate, as I have said, the work and the efforts that the European Parliament has devoted to this matter. Of course, we have to consider the fight against terrorism not only in itself but also in relation to the creation of the area of freedom, security and justice, and to the Tampere commitments that are part of this more integrated Europe that we wish to build for the future."@lv10
"Hartelijk dank, mijnheer de Voorzitter, waarde afgevaardigden. Ik ben u allen bijzonder erkentelijk voor de in de loop van deze vergadering geleverde bijdragen, waarnaar ik overigens aandachtig heb geluisterd. U kunt ervan op aan, geachte afgevaardigden, dat ik vele van de hier verwoorde ambities deel. Ik deel tevens vele van uw bezorgdheden. Anderzijds hoeft het niemand te verwonderen dat ik sommige van de aangestipte kwesties niet ten volle onderschrijf. Desalniettemin heb ik over het geheel genomen de indruk dat de basiselementen van de door de verschillende instellingen, en de Europese burgers in het algemeen, nagestreefde punten, doelstellingen en ambities bij de tenuitvoerlegging van onze ideeën en projecten redelijkerwijs worden of kunnen worden aangescherpt met het oog op de toekomst.
Verschillende sprekers, onder wie de heer Poettering, hebben onderstreept dat in het kader van de terrorismebestrijding de nodige vastberadenheid aan de dag moet worden gelegd. Ik ben het volkomen met hen eens. Wij moeten ons afvragen of de Europese Unie er over het geheel bekeken in geslaagd is om deze historische taak naar behoren te volbrengen. Ik geloof van wel. Mijns inziens hebben wij met het overigens door de vijftien lidstaten van de Unie onderschreven Europese opsporings- en aanhoudingsbevel, de bestrijding van de financiering van terreurorganisaties en de vaststelling van een lijst van organisaties en personen die het terrorisme steunen, enorme vooruitgang geboekt. Ik hoop en wens dat ook het Europees Parlement tijdens zijn vergadering van 5 februari aanstaande een definitieve stap in deze richting zal zetten.
Hoe moeten wij daarbij te werk gaan? Wel, uitgaande van de garanties die eigen zijn aan de rechtsstaat. U hebt terecht gesignaleerd dat de rechtsstaat en onze vrijheden hoe dan ook moeten worden gewaarborgd. Dat lijdt geen twijfel. Wij moeten deze noodzaak nu meer dan ooit voor ogen houden. Dat zijn immers de waarden die door de democratieën worden beschermd en door de terroristen en hun handlangers worden belaagd en ondermijnd.
Daarom juist is de instandhouding van de democratie op basis van de rechtsstaat onze beste garantie. In de strijd tegen het terrorisme zijn schemerzones uit den boze; hier bestaan geen overgangsgebieden. Per slot van rekening bestaat er ook geen middenweg tussen leven en dood, tussen legaliteit en illegaliteit, tussen eerbiediging van de wet en medeplichtigheid aan terrorisme. Eén ding is duidelijk: wij zullen onze waarden met hand en tand verdedigen, zij het vanuit internationaal oogpunt in het kader van de internationale coalitie, zij het middels interne afspraken of in samenwerking met de rest van de wereld, al naargelang de omstandigheden. Alleen op die manier zullen onze vrijheden en onze rechtsstaat zegevieren. Daarom moeten wij een operationeel antwoord bieden op het probleem van de veiligheid, de inlichtingendiensten, de samenwerking tussen diensten, de gemeenschappelijke onderzoeksteams en de gemeenschappelijke justitiële vraagstukken die onlosmakelijk verbonden zijn met het Europese integratieproces.
Als wij coherent zijn en terrorisme beschouwen als een van de grootste bedreigingen voor onze beschaving, mag terrorismebestrijding onder geen beding ontbreken in de doelstellingen die aan het veiligheids- en defensiebeleid van de Europese Unie ten grondslag liggen. Ik acht dit aspect bijzonder belangrijk. Mijns inziens verdient dit speciale aandacht, met name in het kader van de betrekkingen die de Europese Unie onderhoudt met twee vooraanstaande partners. Ik denk dan in de eerste plaats aan de betrekkingen met de Verenigde Staten. Het wordt tijd dat in dit verband ook juridische en strafrechtelijke kwesties worden aangesneden, uiteraard met inachtneming van onze regelgeving inzake uitleveringen, onze absolute veroordeling van de doodstraf en onze weigering om rechtbanken en rechtszaken te erkennen die de grenzen van de legaliteit te buiten gaan. Dat neemt evenwel niet weg dat deze punten dringend moeten worden aangepakt.
Het is duidelijk dat de draagwijdte van de samenwerking met Rusland sommige afgevaardigden zorgen baart. Daarom moet ook dit aspect van de terrorismebestrijding nader worden besproken.
In de eerste plaats wil ik het belang van de institutionele dialoog onderstrepen. Nogmaals, in dit verband kunt u steevast op mij rekenen. Wij zullen ongetwijfeld de gelegenheid hebben om over de zogenaamde Europese impuls en ook over de werkzaamheden van het Spaanse voorzitterschap van gedachten te wisselen, zowel in maart, na afloop van de Europese Raad van Barcelona, als in juni, na afloop van de Europese Raad van Sevilla. Dit doet uiteraard geen afbreuk aan het feit dat de verschillende leden van de Spaanse regering op gezette tijden voor de diverse parlementaire instanties van deze instelling zullen verschijnen.
Het voorzitterschap als dusdanig heeft in principe geen enkel bezwaar tegen het hier door sommigen onder u geformuleerde voorstel en verzoek om een werkgroep voor de interinstitutionele dialoog, bestaande uit vertegenwoordigers van de Raad, het Parlement en de Commissie, op te richten om na te gaan of onze werkzaamheden naar behoren vorderen. Ik geloof dat ook de Commissie hier niets op tegen heeft. Ik ben mij in dit verband bewust van de genoemde knelpunten en deel uw bezorgdheid terzake. Met name de behandeling van documenten uit de tweede en derde pijler behoeft de nodige garanties. Dat is wat de omstandigheden, de feiten zelf en het delicate karakter van deze beleidsaspecten van ons vereisen. Wij moeten het voorbeeld volgen van de nationale parlementen die veiligheids- en vrijwaringsgaranties inbouwen. Het spreekt vanzelf dat op vele van deze gebieden vooruitgang kan worden geboekt. Daarom zal het voorzitterschap de oprichting van de voornoemde interinstitutionele werkgroep niet in de weg staan.
Met uw welnemen zou ik mijn betoog willen toespitsen op de doelstellingen en het programma van het voorzitterschap zonder uit te weiden over andere kwesties. Mijns inziens, waarde afgevaardigden, staat de Europese Unie aan de vooravond van een uitermate belangrijk gebeuren. Er kondigt zich een bijzonder gewichtig historisch moment aan. Er wacht ons een kans die wij niet mogen laten voorbijgaan. Wij moeten deze gelegenheid op diverse vlakken aangrijpen. Na 11 september is alles anders geworden; de wereld is op dramatische wijze veranderd. Terrorismebestrijding en veiligheid nemen in de wereld van vandaag onbetwistbaar de eerste plaats in. Dit houdt onder meer in dat na 11 september overal ingrijpende strategische veranderingen op til zijn die de hoeksteen vormen voor de wereld van de toekomst. Het is derhalve van cruciaal belang dat ook de Europese instellingen over deze nieuwe situatie nadenken en van gedachten wisselen en met het oog op de toekomst een duidelijk standpunt innemen. De Europese Unie als dusdanig en haar instellingen mogen zich in geen geval afzijdig houden. Zij moeten actief deelnemen aan deze collectieve denkoefening en aan de ingrijpende strategische veranderingen die de wereld zal ondergaan.
Ten tweede doet zich ook vanuit economisch oogpunt om verscheidene redenen een unieke gelegenheid voor. Om te beginnen beschikken wij voor het eerst over de euro, onze eenheidsmunt, die de stabiliteit in de hand werkt en een waar succes is geworden. Ten tweede hebben onze economieën om structurele redenen, waarop ik later zal terugkomen, nog steeds behoefte aan drastische hervormingen. In de derde plaats worden wij conjunctureel gezien geconfronteerd met een economische groeivertraging. Als wij er niet in slagen om de invoering van de euro ten volle te benutten en de economische hervormingen nieuw leven in te blazen, zullen wij de boot missen en zullen onze economieën zich niet herstellen.
Ten derde wil ik eraan herinneren dat momenteel de laatste hand wordt gelegd aan een grootscheepse actie, aan de zogenaamde uitbreiding, vergroting of hoe je het ook wilt noemen. In wezen gaat het om een grootschalig politiek proces waarmee de hereniging van Europa wordt betracht. Alleen al de verwezenlijking van deze doelstelling zou volstaan om de ambities te stillen van een politieke generatie die in staat is achterom te kijken en lering te trekken uit de Europese geschiedenis en zich, met de blik op de toekomst gericht, inzet voor een veilig en goed georganiseerd Europa.
Tot slot beseffen wij dat de instellingen dringend aan hervorming toe zijn. Daarom hebben wij de Conventie in het leven geroepen en hebben wij een intergouvernementele conferentie gepland.
Uit al deze ambities blijkt dat zich hier een unieke gelegenheid voordoet. Ik geef het Europees Parlement de zekerheid dat het Spaanse voorzitterschap de hier verwoorde ambities deelt en de daad bij het woord zal voegen om deze gemeenschappelijke doelstellingen op efficiënte wijze te verwezenlijken. Daarom hebben wij een reeks prioriteiten vastgesteld die ik in aansluiting op uw bijdragen kort zou willen toelichten.
Het eerste punt betreft de strijd tegen het terrorisme. Dit probleem beperkt zich niet langer tot enkelen onder ons; het treft ons allen. De een zal er wellicht meer aandacht aan besteden dan de ander, maar uiteindelijk valt deze kwestie hoe dan ook onder ons aller verantwoordelijkheid. Uiteraard stel ik de werkzaamheden en inspanningen van het Europees Parlement terzake ten zeerste op prijs. Dat heb ik overigens ook uitdrukkelijk gezegd. Het lijdt geen twijfel dat terrorismebestrijding niet als een losstaand gegeven mag worden beschouwd, maar in verband moet worden gebracht met de totstandkoming van een ruimte van vrijheid, veiligheid en rechtvaardigheid en de in Tampere aangegane verbintenissen, die uiting geven aan ons streven naar een diepere Europese integratie."@nl2
"Muito obrigado, Senhor Presidente, Senhores Deputados. Agradeço todas as intervenções proferidas no decurso desta sessão, que segui muito atentamente. Gostaria de lhes dizer, Senhor Deputados, que comungo, sem dúvida, de muitas das ambições aqui expressas. Partilho, igualmente, muitas das preocupações, e ninguém deverá admirar-se por não subscrever directamente algumas coisas que aqui foram ditas. Mas devo, obviamente, dizer que, de um ponto de vista geral, julgo que os elementos básicos das questões, os objectivos, as ambições que as diferentes instituições e, em gral, os cidadãos europeus podem partilhar hoje, ao passar para a prática as nossas ideias e os nossos projectos, são, ou podem ser, promovidos de forma suficiente para o futuro.
Vários intervenientes, designadamente o senhor deputado Poettering, solicitaram firmeza na luta contra o terrorismo. Sem dúvida. Importa que nos interroguemos se, em linhas gerais, a União Europeia soube estar, neste momento histórico, à altura das circunstâncias. Penso que sim, que o mandado de busca e captura europeu - que teve, de resto, o apoio dos quinze Estados-Membros da União -, a luta contra o financiamento das organizações terroristas e a elaboração de listas de grupos de pessoas e organizações que apoiam o terrorismo são passos da máxima importância. Espero e desejo que, na sessão do próximo dia 5 de Fevereiro, o Parlamento Europeu dê também um passo definitivo nesta direcção.
Como deve ser feito? Partindo das garantias do Estado de direito. Os senhores deputados têm toda a razão ao afirmarem que é preciso salvaguardar plenamente o Estado de direito e as nossas liberdades. É certo, e é conveniente não esquecer neste momento que é isso que as democracias garantem e que é isso que quem pratica ou apoia o terrorismo quer arruinar e destruir.
Salvaguardar a democracia com base no Estado de direito é, sem qualquer dúvida, a nossa melhor garantia. Não pode haver - e não há - territórios intermédios quando se combate o terrorismo, porque não há territórios entre a vida e a morte, entre a legalidade e a ilegalidade, entre o respeito da lei e a cumplicidade com o terrorismo. Existe, isso sim, a defesa inequívoca, quando se revela necessário, a nível internacional, através da coligação internacional, e quando for necessário com o compromisso interno e com a cooperação internacional de todos, para fazer vingar as nossas liberdades e o nosso Estado de direito. O que exige o desenvolvimento operacional das questões relativas à segurança, aos serviços secretos, à cooperação entre forças, às equipas de investigação conjuntas e também às questões judiciárias comuns que fazem decisivamente parte do processo de integração europeu.
Se formos coerentes e entendermos o terrorismo como uma das maiores ameaças actuais à nossa civilização, deveremos fazer figurar o combate ao terrorismo entre os objectivos na definição da política de segurança e de defesa da União Europeia. Esta questão afigura-se-me muito importante e julgo que deveria ser abordada como um ponto muito particular, pelo menos em dois capítulos de relações muito importantes para a União Europeia: um, com os Estados Unidos, país com o qual é preciso desenvolver um diálogo no âmbito policial e judicial. Naturalmente, no respeito da extradição e com uma posição nitidamente contrária à pena de morte e a favor da legalidade dos tribunais e de todos os julgamentos a que se submeta qualquer pessoa. Mas temos de encetar esse diálogo.
Devemos ainda abordar, com vista a extrair algumas consequências relativas a algumas preocupações manifestadas pelos senhores deputados, o significado da cooperação com a Rússia na luta antiterrorista.
Desejo, em primeiro lugar, salientar a importância do diálogo institucional e, dentro deste, reafirmar de novo o meu compromisso. Teremos ocasião de nos debruçarmos sobre esse impulso europeu, bem como sobre os trabalhos da Presidência espanhola, tanto em Março, depois do Conselho Europeu de Barcelona, como em Junho, depois do Conselho Europeu de Sevilha. Sem esquecer, naturalmente, a participação dos diferentes membros do Governo espanhol nas diversas instâncias parlamentares desta instituição.
Devo dizer-lhes, na qualidade de Presidente em exercício do Conselho, que não vejo qualquer inconveniente no estabelecimento daquilo que corresponde ao pedido de alguns dos senhores deputados: refiro-me à criação de um grupo de trabalho para o diálogo interinstitucional, que conte com a representação do Conselho, do Parlamento e da Comissão, que permita analisar a forma como poderão desenvolver-se os nossos trabalhos. Penso que a Comissão não vê qualquer inconveniente nisso. Nesta perspectiva, estou, pois, consciente e partilho algumas das preocupações dos senhores deputados, como seja o tratamento dos documentos do segundo e do terceiro pilares, ao qual deve ser dada uma solução com todas as garantias que as circunstâncias, os próprios factos e a delicadeza da matéria requerem, prática, aliás, seguida por tantos parlamentos nacionais, com garantias de segurança e com garantias de reserva. Podemos, evidentemente, fazer avançar muitas dessas questões, e a Presidência não levantará, consequentemente, qualquer obstáculo à criação desse grupo de trabalho interinstitucional.
Gostaria de centrar esta minha intervenção, se me permitem, nos objectivos e no programa da Presidência, e não noutras circunstâncias. Penso, Senhores Deputados, que esta é uma ocasião muito importante para a União Europeia, um momento histórico, realmente relevante. Esta é, na minha óptica, uma ocasião que não devemos desperdiçar. Várias circunstâncias dão-nos conta disso. O mundo mudou depois de 11 de Setembro, uma mudança feita de forma dramática. A prioridade de hoje a nível mundial é a luta contra o terrorismo e a segurança. Essa mudança na sequência do 11 de Setembro tem dado azo a mudanças estratégicas de fundo em todo o mundo que irão definir o mundo do futuro, que deverá ser elemento de reflexão e de diálogo das instituições europeias e objecto de uma tomada de posição para o futuro. A União Europeia, enquanto tal, nas suas diferentes instituições, não pode ficar marginalizada da reflexão e da participação nas profundas mudanças estratégicas que terão lugar a nível internacional.
Em segundo lugar, é uma ocasião muito importante do ponto de vista económico, por várias razões. Primeira, devido à entrada em circulação do euro, a moeda única europeia, que é uma garantia de estabilidade e cuja introdução foi bem sucedida. Segunda, porque, por razões estruturais às quais aludirei mais adiante, as nossas economias necessitam de continuar a apostar em reformas profundas. Terceira, porque, conjunturalmente, vivemos momentos de abrandamento da economia e, se não formos capazes de aproveitar a introdução do euro, conferindo um impulso às reformas económicas, perderemos uma importante oportunidade de recuperação das nossas economias.
O terceiro aspecto que importa salientar é o facto de estarmos prestes a concluir uma operação com um alcance inegavelmente extraordinário: o alargamento. Trata-se da grande operação política da reunificação da Europa, um objectivo que, em si mesmo, satisfaria as ambições de uma geração política que seja capaz de olhar para trás na história europeia e que tenha preocupação por prever e organizar adequadamente o nosso futuro.
Por último, estamos conscientes de que é imprescindível realizar uma reforma institucional, para o que propusemos a convocatória de uma Convenção e de uma Conferência Intergovernamental.
Ambições que nos colocam, todas elas, perante uma oportunidade decisiva. Desejo transmitir ao Parlamento Europeu o compromisso da Presidência espanhola de partilhar ambição e, concomitantemente, de desenvolver um trabalho coerente para cumprir, de forma mais efectiva, os nossos objectivos. Neste sentido, definimos algumas prioridades que, à luz das intervenções dos senhores deputados, gostaria de comentar de forma muito breve.
Em primeiro lugar, no que diz respeito à luta contra o terrorismo, devo dizer que não é já unicamente um problema de alguns, mas um problema de todos, na solução do qual alguns poderão empenhar-se mais, mas trata-se de uma responsabilidade que é, absolutamente, de todos. Reconheço, sem dúvida, e disse-o já, o trabalho e os esforços do Parlamento Europeu desenvolvidos neste sentido. A luta contra o terrorismo não deve ser só considerada em si mesma, deve ser também associada à criação do espaço de liberdade, de segurança e de justiça, bem como aos compromissos de Tampere que fazem parte dessa realidade de uma Europa mais integrada, que almejamos construir para o futuro."@pt11
".
Tack så mycket, herr talman, ärade ledamöter! Jag tackar för alla inlägg som har gjorts under denna session, och har lyssnat mycket uppmärksamt till vad som sagts. Ärade ledamöter, jag vill säga er att jag utan tvivel delar många av de ambitioner som ni har gett uttryck för. Jag delar även er oro när det gäller många frågor, men det är säkert ingen som finner det konstigt att jag inte håller med om en del av de saker som sagts. Ur en allmän synvinkel vill jag dock säga att jag får en känsla av att de grundläggande faktorerna i de frågor, mål och ambitioner som de olika institutionerna och de europeiska medborgarna i allmänhet delar i dag när det gäller att genomföra våra planer och projekt blir eller kan bli frågor vi driver inför framtiden.
Många talare, särskilt Poettering, har begärt fasthet i kampen mot terrorismen. Det behövs, det är sant. Vi måste fråga oss om Europeiska unionen i detta historiska ögonblick har kunnat vara situationen vuxen. Jag anser att vi har varit det i rimlig mån, att det europeiska mandatet för efterspaning och gripande – som stöds av unionens femton medlemsstater och utformningen av en förteckning över grupper, organisationer och personer som stöder terrorismen är mycket viktiga steg. Jag hoppas verkligen att även Europaparlamentet tar ett definitivt steg i den riktningen vid sitt sammanträde den 5 februari.
Hur skall detta göras? Det måste göras med rättsstatens garantier. Ärade ledamöter, ni har helt rätt när ni säger att det måste finnas fullständiga garantier för rättsstaten och våra friheter. Detta är sant och det är just därför vi inte får glömma att detta är vad som kännetecknar en demokrati och att det är precis detta som de som ägnar sig åt terrorism eller stöder den vill rasera och få slut på.
Upprätthållandet av demokratin på grundval av rättstaten är just vår bästa garanti. Det får inte finnas – och finns inte – något mellanting när man bekämpar terrorismen, för det finns inget mellanting mellan liv och död, mellan laglighet och olaglighet, mellan respekt för lagen och delaktighet i terrorism. Vad vi måste göra är att försvara oss mot terrorismen, ur internationell synvinkel genom internationella sammanslutningar och internt genom åtaganden och gemensamma internationella ansträngningar för att våra friheter och vår rättsstat skall segra. För att uppnå detta måste vi aktivt utveckla frågor som rör säkerhet, underrättelsetjänster, samarbete mellan styrkor, de gemensamma utredningsgrupperna och även de gemensamma rättsliga frågorna som utgör en mycket viktig del av den europeiska integreringsprocessen.
Om vi agerar sammanhängande och ser på terrorismen som ett av de största hoten mot vår civilisation för närvarande, måste terrorismen även finnas med som ett mål i utformandet av Europeiska unionens säkerhets- och försvarspolitik. Enligt min åsikt är detta en mycket viktig aspekt som förtjänar att behandlas enskilt, och den tas upp i två av punkterna om förbindelser som är viktiga för Europeiska unionen: för det första med Förenta staterna, som vi även måste samarbeta med när det gäller straffrättsliga frågor. Vi får inte ge vika när det gäller frågor om utlämning och vårt klara ställningstagande mot dödsstraffet, för domstolarnas legalitet och rättegångar, men vi måste tala om detta.
Vi måste även föra samtal om de konsekvenser som samarbetet med Ryssland i kampen mot terrorismen kan få, vilket oroar en del av er.
För det första vill jag betona vikten av den institutionella dialogen och inom ramen för denna, än en gång understryka mitt åtagande. Vi kommer att få tillfälle att tala om denna europeiska impuls och även om det spanska ordförandeskapets arbete såväl i mars efter Europeiska rådet i Barcelona som i juni efter Europeiska rådet i Sevilla. Förutom detta kommer naturligtvis den spanska regeringens medlemmar att vara närvarande i parlamentets olika instanser.
Som ordförande kan jag säga er att jag inte har något emot att en arbetsgrupp som omfattar rådet, kommissionen och parlamentet inrättas för den institutionella dialogen, vilket många av er har framfört önskemål om. En sådan arbetsgrupp gör det möjligt att se hur vårt arbete fungerar. Jag tror inte att kommissionen har något emot detta. När det gäller denna fråga är jag följaktligen medveten om att ni ledamöter finner vissa frågor oroande och jag instämmer i en del av dessa, som till exempel hanteringar av handlingar från andra och tredje pelaren. Denna känsliga fråga måste behandlas med all den varsamhet som omständigheterna kräver, vilket görs i många nationella parlament, och med garantier för säkerhet och reservationer. Jag är övertygad om att vi kan komma framåt med många av dessa frågor och följaktligen har ordförandeskapet inga invändningar mot att en sådan interinstitutionell arbetsgrupp inrättas.
Låt mig koncentrera mitt inlägg på ordförandeskapets prioriteringar och program och inte på några andra frågor. Ärade ledamöter, jag anser att detta är ett mycket viktigt tillfälle för Europeiska unionen, att vi står inför ett verkligt viktigt historiskt tillfälle. Detta är ett tillfälle som vi helt enkelt inte får förspilla. Världen har förändrats dramatiskt efter den 11 september. Prioriteringarna i världen av i dag är kampen mot terrorism och säkerhet. De ändrade förhållandena efter den 11 september är orsaken till många djupgående strategiska förändringar i världen som kommer att forma världen i framtiden, och de europeiska institutionerna måste fundera över detta, föra dialoger och inta en ståndpunkt inför framtiden. Europeiska unionen som sådan, med sina olika institutioner, får inte stå vid sidan av detta och måste begrunda och delta i de djupgående strategiska förändringar som kommer att ske i världen.
För det andra är det ett mycket viktigt tillfälle ur ekonomisk synvinkel. Detta av flera olika skäl. För det första förfogar vi för första gången över euron, vår gemensamma valuta. Den utgör en garanti för stabilitet och införandet blev en stor framgång. För det andra måste våra ekonomier på grund av strukturella skäl, som jag kommer att ta upp senare, fortsätta att satsa på omfattande reformer. Det tredje skälet är avsaktningen i vår ekonomi. Om vi inte är förmögna att utnyttja införandet av euron och driva på de ekonomiska reformerna kommer vi att förlora ett mycket viktigt tillfälle för att återhämta våra ekonomier.
Den tredje aspekten som måste betonas är att vi är i färd med att slutföra en uppgift av mycket stor betydelse, vi kan kalla den utvidgning, utökning eller vad vi vill, men till syvende och sist är detta en stor europeisk politisk operation för att återförena Europa och detta är ett mål som ensamt skulle uppfylla en politisk generations ambitioner, en generation som ser tillbaka på Europas historia, som engagerar sig och vill förebygga att historien upprepar sig, och som vill utforma vår framtid på ett förnuftigt sätt.
Slutligen är vi medvetna om att det är nödvändigt att genomföra en institutionell reform och denna fråga kommer att lösas av konventet och regeringskonferensen.
Alla dessa ambitioner gör att detta är ett avgörande tillfälle. Jag vill framföra det spanska ordförandeskapets åtagande att dela dessa ambitioner med Europaparlamentet och att arbeta konsekvent för att så effektivt som möjligt uppnå våra mål. Därför har vi satt upp en rad prioriteringar som jag vill kommentera mycket kort efter era inlägg.
När det gäller kampen mot terrorismen för det första, är den inte längre ett problem för vissa, utan ett problem för alla, som vissa personer kunde ägna mer uppmärksamhet åt, men det är ett ansvar som gäller absolut alla. Som sagt uppskattar jag Europaparlamentets arbete och ansträngningar när det gäller den här frågan. Vi får inte betrakta kampen mot terrorismen enskilt, utan även i samband med skapandet av ett område med frihet, säkerhet och rättvisa och med åtagandena från Tammerfors som utgör en del av ett mer integrerat Europa som vi vill bygga för framtiden."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(Aplausos)"12,11
"(Applause)"10,10,3
"Aznar,"12
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples