Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-11-28-Speech-3-163"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20011128.9.3-163"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
". - Monsieur le Président, Monsieur le Commissaire, je vous remercie d'être là. J'ai le plaisir et l'honneur d'avoir été désigné comme rapporteur de l'accord d'association entre l'Union, les États membres et la République arabe d'Égypte, plaisir et honneur, ayant conscience de l'importance de cet accord pour l'Union comme pour l'Égypte, tant il me paraît équilibré et équitable pour les deux parties.
La République arabe d'Égypte est le pays le plus peuplé du monde arabe, avec plus de 66 millions d'habitants. L'Égypte occupe une position charnière du point de vue géopolitique et joue un rôle de tout premier plan. L'Égypte a été le premier pays arabe à établir des relations diplomatiques avec Israël. Depuis lors, le pays ne cesse de jouer un rôle modérateur dans la région.
Les relations entre l'Union européenne et l'Égypte sont anciennes. Le premier accord de coopération date de 1972. N'oublions pas que l'Union est le premier partenaire commercial de l'Égypte. L'Égypte est en outre un important bénéficiaire de la coopération avec l'Union : 686 millions d'euros ont été versés au titre de MEDA I entre 1996 et 1999. Le rapport qui nous intéresse est dit d'une nouvelle génération. Il vise fondamentalement à contribuer à la paix et à la sécurité dans la région et à stimuler les relations commerciales et économiques entre l'Égypte et l'Union européenne, ainsi qu'entre l'Égypte et ses partenaires méditerranéens. Fondé sur le respect des principes démocratiques et des droits fondamentaux de l'homme, le projet d'accord se concentre en particulier sur les grands aspects suivants : établissement d'une zone de libre-échange entre la Communauté européenne et l'Égypte, conduisant à la suppression des droits sur les produits industriels dans un délai de douze à quinze ans après l'entrée en vigueur de l'accord ; coopération régionale, y compris par la création d'une zone de libre échange dans la région euroméditerranéenne ; coopération économique et financière dans un grand nombre de domaines, y compris la lutte contre le terrorisme ; dialogue approfondi en matière sociale et coopération en matière de prévention et de contrôle de l'immigration illégale.
Je me réjouis que ce projet ait été voté à l'unanimité des membres de la commission des affaires étrangères, ce qui démontre l'intérêt qu'il suscite. Il a permis également d'exprimer un certain nombre de préoccupations ou de craintes, certaines fondées, d'autres l'étant moins. Permettez-moi d'en retenir deux. Le problème de la minorité copte, en premier lieu. Les chrétiens coptes représentent plus de 10 % de la population. À l'évidence, tout en n'étant pas systématiquement opprimés, ils ne bénéficient pas des mêmes droits ni des mêmes devoirs que leurs concitoyens de confession musulmane. Il est clair, d'autre part, que certaines difficultés proviennent des extrémistes, qui font tout pour susciter des tensions entre les deux confessions religieuses. Des progrès sont néanmoins enregistrés, confirmés par la hiérarchie religieuse copte : la construction récente de monastères et d'églises, malgré les tracasseries administratives imposées par les textes, en est un exemple. En second lieu, les procès qui ont défrayé la chronique, y compris égyptienne, ont eu lieu concernant des individus ou des groupes. Il faut aller au-delà des jugements initiaux. Les juges de première instance sont parfois sensibles aux thèses fondamentalistes et condamnent durement. Or, il arrive que la haute magistrature casse ces jugements initiaux et applique une loi plus clémente, en accord les principes démocratiques. Je suis conscient que des progrès restent à accomplir dans le domaine de l'équité, de la justice, mais à l'évidence des pas ont malgré tout été franchis. Les responsables de l'opposition et des ONG que j'ai rencontrés sur place ont confirmé ces avancées.
De manière générale, le projet de rapport a suscité quelques interrogations. J'en partage certaines, mais ne saurais cautionner celles et ceux d'entre nous qui s'érigent très volontiers en donneurs de leçons, en chantres des droits de l'homme, en se gardant de balayer devant leur porte. Les Égyptiens ont beau jeu et ont raison de nous rappeler nos propres imperfections, notre laxisme coupable dans bien des domaines, et notamment dans celui de la lutte contre le terrorisme. À cet effet, il nous est rappelé que nos États membres constituent une terre d'asile pour les terroristes et les assassins, y compris égyptiens, qui, en effet, y vivent et y agissent en toute impunité. Prenons garde ! Beaucoup d'Égyptiens, et non des moindres, ne souhaitent pas entériner cet accord. Ils insistent sur le fait qu'il fait la part trop belle à l'Union européenne, notamment au niveau économique, et qu'il permettra à tout moment une ingérence dans les affaires intérieures de l'État. La récente lettre de l'Assemblée du peuple est à cet égard inopportune, mais significative.
Dans ces conditions, je souhaite que notre Parlement se prononce à une large majorité en faveur de la ratification de cet accord. Puisse-t-il conforter le rôle de l'Union européenne dans cette région du monde et contribuer à l'établissement de la paix."@fr6
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, hr. kommissær, jeg vil gerne takke Dem for Deres tilstedeværelse. Jeg har den ære og glæde at være blevet udpeget til ordfører for associeringsaftalen mellem Unionen, medlemsstaterne og Den Arabiske Republik Egypten. En ære og glæde, så afbalanceret og retfærdig synes jeg, den er for begge parter, og jeg er klar over, hvor vigtig denne aftale er for både Unionen og Egypten.
Den Arabiske Republik Egypten er det tættest befolkede land i den arabiske verden med mere end 66 millioner indbyggere. Egypten indtager en nøgleposition ud fra et geopolitisk synspunkt og spiller en helt afgørende rolle. Egypten var det første arabiske land, som etablerede diplomatiske forbindelser med Israel, og siden har landet til stadighed spillet en fremtrædende rolle i området.
Forholdet mellem Den Europæiske Union og Egypten er gammelt. Den første samarbejdsaftale blev indgået i 1972. Vi må ikke glemme, at Unionen er Egyptens vigtigste handelspartner. Egypten nyder desuden godt af samarbejdet med Unionen. Under Meda I modtog landet 686 millioner euro i perioden 1996-1999. Det er blevet sagt, at den omhandlede betænkning kommer fra en ny generation. Den har grundlæggende til formål at bidrage til fred og sikkerhed i området og styrke handelsforbindelserne og de økonomiske forbindelser mellem Egypten og Den Europæiske Union samt mellem Egypten og dets partnere i Middelhavsområdet. Forslaget til beslutning, som er baseret på overholdelse af de demokratiske principper og menneskets grundlæggende rettigheder, fokuserer i særlig grad på følgende fire hovedelementer: oprettelse af et frihandelsområde mellem Det Europæiske Fællesskab og Egypten med afskaffelse af told på industrivarer inden for en periode på 12-15 år efter aftalens ikrafttræden; regionalt samarbejde, herunder oprettelse af et regionalt Euro-Middelhavsfrihandelsområde; økonomisk og finansielt samarbejde på en lang række områder, herunder bekæmpelse af terrorisme; tilbundsgående social dialog og samarbejde om forebyggelse og kontrol af illegal indvandring.
Det glæder mig, at dette udkast blev enstemmigt vedtaget af Udenrigsudvalgets medlemmer, hvilket viser, at det vækker stor interesse. Det har endvidere givet mulighed for at fremkomme med en række mere eller mindre velbegrundede spørgsmål og bekymringer. Lad mig fremhæve to af dem. For det første problemet med det koptiske mindretal. De koptiske kristne udgør mere end 10% af befolkningen. Det er klart, at de, selv om de ikke systematisk undertrykkes, ikke har de samme rettigheder og pligter som deres muslimske medborgere. Det er endvidere klart, at visse vanskeligheder skyldes ekstremisterne, som gør alt for at skabe spændinger mellem de to religioner. Der er dog registreret fremskridt, som bekræftes af det koptiske religiøse hierarki. Det er den nylige opførelse af klostre og kirker på trods af de administrative besværligheder, som teksterne foreskriver, et eksempel på. For det andet er der ført retssager mod enkeltpersoner og grupper, som har givet stof til journalisterne, herunder de egyptiske. Man skal gå ud over de indledende domme. Dommerne i første instans er af og til modtagelige for de fundamentalistiske teser og afsiger hårde domme. Det sker imidlertid, at den højere dommerstand kasserer disse indledende domme og anvender en mildere lov i overensstemmelse med de demokratiske principper. Jeg er bevidst om, at der skal ske fremskridt inden for området rimelighed og retfærdighed, men det er klart, at der trods alt er taget skridt i den rigtige retning. Oppositionslederne og de ngo'er, som jeg har mødt i landet, har bekræftet denne fremgang.
På et overordnet plan har forslaget til betænkning affødt en række spørgsmål. Jeg er enig i nogle af dem, men kan ikke stå inde for dem, der hellere end gerne løfter pegefingeren, besynger menneskerettighederne, og som glemmer at feje for egen dør. Egypterne har gode kort på hånden, og de har ret i at minde os om vores egne fejl, vores på mange områder overdrevne tolerance, især i forbindelse med bekæmpelsen af terrorisme. Vi minder i denne forbindelse om, at vores medlemsstater er tilflugtssted for terrorister og mordere, herunder egyptiske, som i virkeligheden bor her og handler ganske ustraffet. Vi skal tage os i agt. Mange egyptere, og ikke hvem som helst, ser helst, at denne aftale ikke føres ud i livet. De hævder, at den især på det økonomiske plan giver EU store indrømmelser, og at den tillader indblanding i statens interne anliggender til enhver tid. Den seneste skrivelse fra Folkeforsamlingen er i denne forbindelse uanvendeligt, men ikke desto mindre betydningsfuldt.
Under disse omstændigheder håber jeg, at Parlamentet ratificerer denne aftale med et stort flertal. Måtte den styrke EU's rolle i dette område af verden og bidrage til at skabe fred."@da1
".
Herr Präsident, Herr Kommissar, ich danke Ihnen für Ihre Anwesenheit. Ich habe die Ehre und das Vergnügen, zum Berichterstatter für das Assoziationsabkommen zwischen der Union, den Mitgliedstaaten und der Arabischen Republik Ägypten bestellt worden zu sein. Und ich bin mir der Bedeutung bewusst, die dieses Abkommen, das ich für ausgewogen und gerecht für beide Parteien halte, sowohl für die Union als auch für Ägypten hat.
Die Arabische Republik Ägypten ist mit 66 Millionen Einwohnern das bevölkerungsreichste Land in der arabischen Welt. Ägypten hat in geopolitischer Hinsicht eine Schlüsselposition inne und spielt eine äußerst wichtige Rolle. Ägypten war das erste arabische Land, das diplomatische Beziehungen zu Israel aufnahm. Seitdem spielt das Land immer wieder eine Vermittlerrolle in der Region.
Die Beziehungen zwischen der Europäischen Union und Ägypten bestehen schon sehr lange. Das erste Kooperationsabkommen wurde 1972 unterzeichnet. Es darf nicht vergessen werden, dass die Union der wichtigste Handelspartner Ägyptens ist. Ägypten profitiert von der Zusammenarbeit mit der Union: zwischen 1996 und 1999 wurden 686 Millionen Euro im Rahmen von MEDA I bereitgestellt. Der uns vorliegende Bericht gehört zu einer neuen Generation. Sein Ziel ist es in erster Linie, zu Frieden und Sicherheit in der Region beizutragen und die Handels- und Wirtschaftsbeziehungen zwischen der Europäischen Union und Ägypten sowie zwischen Ägypten und seinen Partnern im Mittelmeerraum zu fördern. Die Achtung der Menschenrechte und der Grundsätze der Demokratie sind grundlegender Bestandteil des Abkommensentwurfs. Sein Schwerpunkt liegt auf folgenden Aspekten: Errichtung einer Freihandelszone zwischen der Europäischen Gemeinschaft und Ägypten mit dem Ziel, die Abschaffung der Zölle auf gewerbliche Erzeugnisse innerhalb eines Zeitraums von zwölf bis fünfzehn Jahren nach Inkrafttreten des Abkommens zu erreichen; regionale Zusammenarbeit einschließlich der Schaffung einer Freihandelszone im Mittelmeerraum; wirtschaftliche und finanzielle Zusammenarbeit in zahlreichen Bereich, einschließlich der Bekämpfung des Terrorismus; intensivierter Dialog im sozialen Bereich und Zusammenarbeit bei der Verhütung und Überwachung illegaler Einwanderung.
Ich begrüße es, dass dieser Entwurf von den Mitgliedern des Ausschusses für auswärtige Angelegenheiten einstimmig angenommen wurde, was zeigt, welches Interesse er hervorgerufen hat. In diesem Rahmen wurden auch eine Reihe von begründeten wie weniger begründeten Vorbehalten oder Befürchtungen laut. Ich möchte hier auf zwei eingehen. Da ist in erster Linie das Problem der koptischen Minderheit. Die koptischen Christen stellen mehr als 10 % der Bevölkerung. Sie werden zwar offensichtlich nicht systematisch unterdrückt, haben aber weder dieselben Rechte noch dieselben Pflichten wie ihre moslemischen Mitbürger. Gewisse Schwierigkeiten bereiten natürlich auch die Extremisten, die alles tun, um Spannungen zwischen den beiden Religionsgemeinschaften hervorzurufen. Dennoch sind Fortschritte erreicht worden, was vom Oberhaupt der koptischen Gemeinschaft bestätigt wurde; ein Beispiel sind die Klöster und Kirchen, die in der jüngsten Zeit trotz schikanöser Vorschriften der Behörden gebaut wurden. Zweitens geht es um Prozesse gegen Einzelpersonen oder Gruppen, die, auch in Ägypten, von sich reden machten. Man muss über die Urteile der ersten Instanz hinausgehen. Die Richter der ersten Instanz sind teilweise empfänglich für fundamentalistische Thesen und fällen harte Urteile. Es kommt aber vor, dass die Richter der höheren Instanzen diese Urteile der ersten Instanz aufheben und ein milderes Urteil in Übereinstimmung mit den Grundsätzen der Demokratie fällen. Ich bin mir bewusst, dass im Hinblick auf eine faire Rechtsprechung Fortschritte nötig sind, aber erste Schritte wurden augenscheinlich schon unternommen. Die Vertreter der Opposition und der NRO, die ich vor Ort getroffen habe, haben diese Fortschritte bestätigt.
Allgemein hat der Berichtsentwurf auch Fragen hervorgerufen. Einigen kann ich mich anschließen. Aber ich kann mich all denjenigen nicht anschließen, die sich gerne als Lehrmeister, als Kämpfer für Freiheit und Menschenrechte aufspielen, sich aber davor hüten, vor der eigenen Haustür zu kehren. Die Ägypter haben leichtes Spiel und sie haben Recht, uns an unsere eigene Unzulänglichkeit zu erinnern, unsere laxe Haltung in vielen Bereichen, insbesondere bei der Bekämpfung des Terrorismus. Wir werden daran erinnert, dass unsere Mitgliedstaaten Terroristen und Mördern Asyl bieten, einschließlich Ägyptern, die hier ungestört, ohne Strafe befürchten zu müssen, leben und agieren können. Wir sollten vorsichtig sein! Viele Ägypter, und nicht die Bedeutungslosesten, sind gegen dieses Abkommen. Sie weisen darauf hin, dass der Europäischen Union zu viele Zugeständnisse gemacht werden, vor allem auf wirtschaftlicher Ebene, und dass es jederzeit eine Einmischung in die inneren Angelegenheiten des Staates erlaubt. Das jüngste Schreiben der ägyptischen Volksversammlung ist in dieser Hinsicht unangemessen, aber bezeichnend.
Unter diesen Bedingungen habe ich den Wunsch, dass unser Parlament sich mit großer Mehrheit für die Ratifizierung dieses Abkommens ausspricht, damit es die Rolle der Europäischen Union in dieser Region stärken und zum Frieden beitragen kann."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, κύριε Επίτροπε, σας ευχαριστώ που είστε εδώ. Έχω την ευχαρίστηση και την τιμή να είμαι ο εισηγητής της συμφωνίας σύνδεσης μεταξύ της Ένωσης, των κρατών μελών της και της Αραβικής Δημοκρατίας της Αιγύπτου, ευχαρίστηση και τιμή, έχοντας συνείδηση της σημασίας αυτής της συμφωνίας για την Ένωση όπως και για την Αίγυπτο, τόσο ισορροπημένη και δίκαιη μου φαίνεται για τα δύο μέρη.
Η Αραβική Δημοκρατία της Αιγύπτου είναι η πιο πολυπληθής χώρα του αραβικού κόσμου, με πάνω από 66 εκατομμύρια κατοίκους. Η Αίγυπτος κατέχει κομβική θέση από γεωπολιτική άποψη και διαδραματίζει πρωταγωνιστικό ρόλο. Η Αίγυπτος ήταν η πρώτη αραβική χώρα που συνήψε διπλωματικές σχέσεις με το Ισραήλ. Από τότε, η χώρα δεν έπαψε να παίζει ρόλο ρυθμιστή στην περιοχή.
Οι σχέσεις μεταξύ Ευρωπαϊκής Ένωσης και Αιγύπτου είναι μακρόχρονες. Η πρώτη συμφωνία συνεργασίας χρονολογείται από το 1972. Ας μην ξεχνάμε ότι η Ένωση είναι ο πρώτος εμπορικός εταίρος της Αιγύπτου. Η Αίγυπτος είναι εξάλλου ένας σημαντικός αποδέκτης της συνεργασίας με την Ένωση: 686 εκατομμύρια ευρώ χορηγήθηκαν στο πλαίσιο του προγράμματος MEDA I μεταξύ του 1996 και του 1999. Η έκθεση που μας ενδιαφέρει λέγεται ότι ανήκει σε μια νέα γενιά. Αποσκοπεί βασικά στο να συμβάλει στην ειρήνη και στην ασφάλεια στην περιοχή και να τονώσει τις εμπορικές και οικονομικές σχέσεις μεταξύ της Αιγύπτου και της Ευρωπαϊκής Ένωσης, καθώς και μεταξύ της Αιγύπτου και των μεσογειακών εταίρων της. Στηριζόμενo στο σεβασμό των δημοκρατικών αρχών και των θεμελιωδών ανθρωπίνων δικαιωμάτων, το σχέδιο συμφωνίας επικεντρώνεται ειδικότερα στις ακόλουθες σημαντικές πτυχές: δημιουργία μιας ζώνης ελευθέρων συναλλαγών μεταξύ της Ευρωπαϊκής Κοινότητας και της Αιγύπτου, που θα οδηγήσει στην κατάργηση των δασμών επί των βιομηχανικών προϊόντων σε διάστημα δώδεκα έως δεκαπέντε ετών μετά τη θέση σε ισχύ της συμφωνίας· περιφερειακή συνεργασία, συμπεριλαμβανομένης της δημιουργίας ζώνης ελευθέρων συναλλαγών στην ευρωμεσογειακή περιοχή· οικονομική και χρηματοδοτική συνεργασία σε ένα μεγάλο αριθμό τομέων, συμπεριλαμβανομένης της καταστολής της τρομοκρατίας· διάλογος εις βάθος σε κοινωνικά θέματα και θέματα συνεργασίας όσον αφορά την πρόληψη και τον έλεγχο της λαθρομετανάστευσης.
Χαίρομαι που το σχέδιο αυτό ψηφίστηκε ομόφωνα από τα μέλη της Επιτροπής Εξωτερικών Υποθέσεων, πράγμα που αποδεικνύει το ενδιαφέρον που προκαλεί. Επέτρεψε επίσης να εκφραστούν ορισμένες ανησυχίες ή φόβοι, εκ των οποίων κάποιοι είναι βάσιμοι και άλλοι λιγότερο. Επιτρέψτε μου να αναφέρω δύο. Το πρόβλημα της κοπτικής μειονότητας, καταρχάς. Οι κόπτες χριστιανοί αντιπροσωπεύουν περισσότερο από το 10% του πληθυσμού. Προφανώς, παρόλο που δεν καταδυναστεύονται συστηματικά, δεν απολαμβάνουν τα ίδια δικαιώματα ούτε έχουν τις ίδιες υποχρεώσεις με τους μουσουλμάνους συμπολίτες τους. Είναι σαφές, από την άλλη, ότι ορισμένες δυσκολίες προέρχονται από εξτρεμιστές, που κάνουν τα πάντα για να προκαλέσουν εντάσεις μεταξύ των δύο θρησκευτικών κοινοτήτων. Έχουν σημειωθεί εντούτοις πρόοδοι, οι οποίες επιβεβαιώνονται από την κοπτική θρησκευτική ιεραρχία: η πρόσφατη ανέγερση μοναστηριών και εκκλησιών, παρά τις διοικητικές ταλαιπωρίες που επιβάλλουν τα κείμενα, είναι ένα παράδειγμα. Κατά δεύτερο λόγο, οι δίκες που κατέκλυσαν τα πρωτοσέλιδα, μεταξύ άλλων της Αιγύπτου, έλαβαν χώρα όσον αφορά άτομα ή ομάδες. Πρέπει να προχωρήσουμε πέρα από τις πρωτοβάθμιες αποφάσεις. Ο δικαστές του πρωτοδικείου είναι ενίοτε ευαίσθητοι στις φονταμενταλιστικές θέσεις και καταδικάζουν σκληρά. Ωστόσο, συχνά οι ανώτεροι δικαστές ακυρώνουν τις πρωτοβάθμιες αποφάσεις και εφαρμόζουν ένα πιο επιεική νόμο, σύμφωνα με τις δημοκρατικές αρχές. Γνωρίζω ότι πρέπει να πραγματοποιηθεί περαιτέρω πρόοδος στον τομέα της δικαιοσύνης, αλλά παρόλα ταύτα, έχουν σαφώς γίνει κάποια βήματα. Οι υπεύθυνοι της αντιπολίτευσης και των ΜΚΟ που συνάντησα επί τόπου επιβεβαίωσαν αυτές τις προόδους.
Γενικά, το σχέδιο έκθεσης προκάλεσε κάποια ερωτήματα. Συμμερίζομαι ορισμένα από αυτά, αλλά δεν θα μπορούσα να υποστηρίξω όσους και όσες ανάμεσά μας αναγορεύονται πολύ εύκολα σε ιεροκήρυκες, σε υπέρμαχους των ανθρωπίνων δικαιωμάτων και δεν προσπαθούν να διορθώσουν τα του οίκου τους. Οι Αιγύπτιοι αρέσκονται, και έχουν δίκιο, να μας υπενθυμίζουν τις δικές μας ατέλειες, τη δική μας ένοχη επιείκεια σε πολλούς τομείς, και ιδίως στον τομέα της καταστολής της τρομοκρατίας. Για αυτό το σκοπό, μας υπενθυμίζουν ότι τα κράτη μέλη μας αποτελούν χώρο ασύλου για τους τρομοκράτες και τους δολοφόνους, συμπεριλαμβανομένων και Αιγυπτίων, που όντως ζουν και δρουν εκεί σε πλήρη ατιμωρησία. Ας προσέξουμε! Πολλοί Αιγύπτιοι, και όχι οι λιγότερο έγκριτοι, δεν επιθυμούν να επικυρωθεί αυτή η συμφωνία. Εμμένουν στο γεγονός ότι ευνοεί την Ευρωπαϊκή Ένωση, ιδίως στο οικονομικό επίπεδο και ότι θα επιτρέψει ανά πάσα στιγμή την ανάμιξη στις εσωτερικές υποθέσεις του κράτους. Η πρόσφατη επιστολή της Λαϊκής Συνέλευσης είναι από αυτή την άποψη άκαιρη, αλλά ενδεικτική.
Υπ' αυτές τις συνθήκες, επιθυμώ το Κοινοβούλιό μας να αποφανθεί με μεγάλη πλειοψηφία υπέρ της επικύρωσης της συμφωνίας αυτής. Εύχομαι να μπορέσει να ενισχύσει το ρόλο της Ευρωπαϊκής Ένωσης σε αυτή την περιοχή του κόσμου και να συμβάλει στην εδραίωση της ειρήνης."@el8
".
Mr President, Commissioner, I am pleased and honoured to have been appointed rapporteur for the association agreement between the European Union, the Member States and the Arab Republic of Egypt, given the importance of this agreement for both the European Union and Egypt. I believe it is a balanced agreement which treats both parties in an equitable way.
The Arab Republic of Egypt is the largest Arab country in terms of population: it has over 66 million inhabitants. It occupies a pivotal position in terms of geopolitical affairs and plays a leading role. Egypt was the first Arab country to establish diplomatic relations with Israel. Since that time, it has continued to have a moderating influence in the region.
Relations between the European Union and Egypt go back a long way. The first cooperation agreement was signed in 1972. We must remember that the European Union is Egypt’s most important trading partner. Egypt also receives significant funds from cooperation with the European Union: it received EUR 686 million through the MEDA I programme between 1996 and 1999. The report we are discussing today has been called a new generation report. Its fundamental objective is to help achieve peace and security in the region. It also aims to provide an impetus for the development of commercial and economic relations between Egypt and the European Union, and between Egypt and its Mediterranean partners. The draft agreement is based on respect for democratic principles and fundamental human rights. The main objectives of the agreement are as follows. Firstly, the establishment of an area of free trade between Egypt and the European Union. This will entail the abolition of customs tariffs on industrial products within a period of 12 to 15 years after the agreement enters into force. Secondly, regional cooperation, including the creation of a Euro-Mediterranean area of free trade. Thirdly, it establishes the basis for economic and financial cooperation in many areas, including the fight against terrorism. Lastly, an in-depth dialogue on social issues and cooperation as regards the prevention and control of illegal immigration.
I am delighted that this proposal has received the unanimous support of the Committee on Foreign Affairs, Human Rights, Common Security and Defence Policy. This shows the interest the report has generated. It has also allowed people to express their concerns and fears; some of these are well founded, others less so. I would like to outline two of the concerns put forward. Firstly, there is the problem of the Coptic minority. Coptic Christians represent more than 10% of the population. It appears that, while they are not systematically persecuted, they do not have the same rights and responsibilities as their fellow Muslim citizens. It is also clear that extremists are to blame for some of the problems as they do everything they can to exacerbate tension between the two religious groups. However, some progress has been made, as confirmed by the Coptic religious leaders. One example is the recent construction of new monasteries and churches, despite the red tape involved. Secondly, certain individuals and groups have been brought before the courts. This has been highly publicised in Egypt and elsewhere. We need to look beyond the initial verdicts. The local court judges are sometimes influenced by fundamentalist teaching and hand down harsh sentences. But, in some instances, higher courts overturn these initial verdicts and act more leniently, in accordance with democratic principles. I am aware that a lot of work still remains to be done on the issues of fairness and justice, but clearly some progress has been made. The leaders from the opposition and from NGOs, who I have met with in the country, confirm this.
The report has raised a number of more general concerns. I share some of these, but I must caution those who very willingly step forward to preach to us and to give eulogies on human rights. They should be aware of the need to put their own house in order. It is all too easy for the Egyptians to remind us of our own deficiencies, and they are right to do this. We are open to criticism for having been so lax on a number of issues, particularly as regards the fight against terrorism. We have been reminded that our Member States provide terrorists and murderers, including some Egyptians, with a safe haven where they can live and act with impunity. We must be on our guard. Many Egyptians, including some in important positions, do not wish this agreement to be ratified. They insist that the agreement strongly favours the European Union, especially as regards economic issues, and that it will allow random intrusions into the internal affairs of the State. The recent letter from the People’s Assembly on this matter is inopportune but significant.
Given these circumstances, I hope that the great majority of Parliament will vote in favour of ratifying this agreement. It is to be hoped that the agreement will strengthen the role of the European Union in this region and will contribute towards achieving peace."@en3
"(FR) Señor Presidente, señor Comisario, les doy las gracias por su presencia. Tengo el placer y el honor de haber sido designado ponente del Acuerdo de Asociación entre la Unión, los Estados miembros y la República Árabe de Egipto. Se trata de un placer y de un honor puesto que soy consciente de la importancia que este acuerdo reviste tanto para la Unión como para Egipto, por lo equilibrado y equitativo que resulta para ambas partes.
La República Árabe de Egipto es el país más poblado del mundo árabe, con más de 66 millones de habitantes. Egipto ocupa una posición clave desde el punto de vista geopolítico y desempeña un papel de primer orden. Egipto fue el primer país árabe que estableció relaciones diplomáticas con Israel. El país sigue desempeñando desde entonces un papel de moderador en la región.
Las relaciones entre la Unión Europea y Egipto son antiguas. El primer Acuerdo de Cooperación se remonta a 1972. No olvidemos que la Unión es el primer socio comercial de Egipto. Egipto constituye, además, un importante beneficiario de la cooperación con la Unión: se entregaron 686 millones de euros con cargo al programa MEDA I, entre 1996 y 1999. El acuerdo que nos interesa pertenece a una nueva generación. Éste está encaminado fundamentalmente a contribuir a la paz y a la seguridad en la región y a estimular las relaciones comerciales y económicas entre Egipto y la Unión Europea, así como entre Egipto y sus socios mediterráneos. Basado en el respeto de los principios democráticos y de los derechos humanos fundamentales, el proyecto de acuerdo se concentra, en particular, en los siguientes grandes aspectos: establecimiento de una zona de libre comercio entre la Comunidad Europea y Egipto, tendente a la supresión de los derechos sobre los productos industriales en un plazo de doce a quince años a partir de la entrada en vigor del acuerdo; cooperación regional, incluyendo la creación de una zona de libre cambio en la región euromediterránea; cooperación económica y financiera en un elevado número de ámbitos, incluyendo la lucha contra el terrorismo; diálogo profundizado en materia social y cooperación en materia de prevención y control de la inmigración ilegal.
Me congratulo de que dicho proyecto haya sido aprobado unánimemente por los miembros de la Comisión de Asuntos Exteriores, lo que demuestra el interés que éste suscita. El proyecto ha permitido asimismo expresar algunas preocupaciones o temores, algunos de ellos fundados, otros menos. Permítanme mencionar dos de estos temores. El problema de la minoría copta, en primer lugar. Los cristianos de origen copto representan más del 10% de la población. Es evidente que, si bien no son sistemáticamente reprimidos, éstos no gozan de los mismos derechos ni de los mismos deberes que sus conciudadanos de confesión musulmana. Está claro, por otra parte, que algunas dificultades proceden de los extremistas, que hacen todo lo posible por suscitar tensiones entre las dos confesiones religiosas. No obstante, se han registrado progresos, confirmados por la jerarquía religiosa copta: la construcción reciente de monasterios e iglesias a pesar de las dificultades administrativas impuestas por los textos, es un ejemplo de ello. En segundo lugar, los procesos que han saltado a las páginas de los periódicos, incluyendo los egipcios, han estado referidos a individuos u grupos. Hay que ir más allá de los juicios iniciales. Los jueces de primera instancia son a veces sensibles a las tesis fundamentalistas y pronuncian duras condenas. Ahora bien, ocurre que la Alta Magistratura rectifica estos juicios iniciales y aplica una ley más benigna, de acuerdo con los principios democráticos. Soy consciente de que quedan progresos por cumplir en el ámbito de la equidad, de la justicia, pero es evidente que a pesar de todo se ha avanzado. Los responsables de la oposición y de las ONG, con los que me he reunido
han confirmado dichos avances.
En general, el proyecto de acuerdo ha suscitado algunos interrogantes. Comparto algunos de ellos, pero no puedo respaldar a aquellas y aquellos de nosotros que pretenden dar lecciones y recitan loas alabando los derechos humanos, pero evitando barrer delante de sus puertas. Los egipcios lo tienen fácil y la razón está de su parte al recordarnos nuestras propias imperfecciones, nuestro laxismo culpable en muchos ámbitos, y concretamente en el de la lucha antiterrorista. En ese sentido, se nos recuerda que nuestros Estados miembros constituyen una tierra de asilo para los terroristas y los asesinos, incluyendo a los egipcios, que, en efecto, viven y actúan en ellos con toda impunidad. ¡Cuidado! Muchos egipcios, entre los que se cuentan personalidades influyentes, no desean ratificar dicho acuerdo, insistiendo en el hecho de que la Unión Europea resulta beneficiada, sobre todo en el plano económico, y de que éste permitirá a cada momento una injerencia en los asuntos interiores del Estado. La reciente carta de la Asamblea del Pueblo es, en tal sentido, inoportuna, aunque significativa.
En estas condiciones, deseo que nuestro Parlamento se pronuncie por amplia mayoría en favor de la ratificación de este acuerdo, que está llamado a reforzar el papel de la Unión Europea en esta región del mundo y a contribuir al restablecimiento de la paz."@es12
"Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitos, että olette saapunut paikalle. Minulla oli ilo ja kunnia tulla nimetyksi unionin, jäsenvaltioiden ja Egyptin arabitasavallan assosiaatiosopimuksen esittelijäksi. Tämä on ilo ja kunnia, sillä tiedän, kuinka tärkeä tämä sopimus on niin unionille kuin Egyptillekin, ja se vaikuttaa minusta tasapainoiselta ja molemmille osapuolille tasapuoliselta.
Egyptin arabitasavalta on yli 66 miljoonalla asukkaalla arabimaailman väkirikkain maa. Egypti on geopoliittisesti keskeisessä asemassa, ja sillä on aivan ensisijainen rooli. Egypti oli ensimmäinen arabimaa, joka solmi diplomaattisuhteet Israelin kanssa. Maa on siitä lähtien toiminut alueella sovittelijana.
Euroopan unionin ja Egyptin väliset suhteet ovat hyvin vanhat. Ensimmäinen yhteistyösopimus tehtiin vuonna 1972. Muistakaamme, että unioni on Egyptin tärkein kauppakumppani. Egypti on lisäksi tärkeä edunsaaja unionin kanssa tehtävässä yhteistyössä: vuosina 1996–1999 maalle myönnettiin 686 miljoonaa euroa MEDA I -ohjelman puitteissa. Käsiteltävänämme oleva mietintö kuuluu uuteen sukupolveen. Siinä pyritään edistämään perusteellisesti alueen rauhaa ja turvallisuutta ja vilkastuttamaan Egyptin ja Euroopan unionin sekä Egyptin ja sen Välimeren alueen kumppaneiden kauppa- ja taloussuhteita. Demokraattisten periaatteiden ja perustavien ihmisoikeuksien kunnioitukseen perustuvassa sopimusluonnoksessa keskitytään erityisesti seuraaviin suuriin aiheisiin: vapaakauppa-alueen luominen Euroopan yhteisön ja Egyptin välille siten, että teollisuustuotteita koskevat maksut poistetaan 12–15 vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta; alueellinen yhteistyö, johon sisältyy vapaa-kauppa alueen luominen Euro–Välimeri-alueelle; taloudellinen yhteistyö ja rahoitusyhteistyö useilla aloilla, terrorismin torjunta mukaan luettuna; syvennetty vuoropuhelu sosiaaliasioiden alalla ja yhteistyö laittoman maahanmuuton ehkäisyn ja valvonnan alalla.
Olen iloinen, että ulkoasioiden valiokunnan jäsenet hyväksyivät luonnoksen yksimielisesti, mikä kertoo sen herättämästä mielenkiinnosta. Se tarjosi myös mahdollisuuden esittää joitakin huolenaiheita tai pelkoja, joista osa oli perusteltuja, osa vähemmän perusteltuja. Haluaisin palata kahteen niistä. Ensimmäinen koskee koptien vähemmistön ongelmaa. Kristityt koptit edustavat yli 10:tä prosenttia väestöstä. Vaikka heitä ei järjestelmällisesti sorreta, heillä ei selvästikään ole samoja oikeuksia tai samoja velvollisuuksia kuin islaminuskoisilla asukkailla. Lisäksi on ilmeistä, että jotkin ongelmat ovat lähtöisin äärimuslimeista, jotka pyrkivät kaikin keinoin kasvattamaan jännitettä näiden kahden uskontokunnan välillä. Asiassa on kuitenkin tapahtunut edistystä, jonka koptien uskonnolliset johtajat ovat vahvistaneet: asiakirjojen aiheuttamista hallinnollisista harmeista huolimatta hiljattain rakennetut luostarit ja kirkot ovat tästä esimerkkinä. Toinen huoli tai pelko koskee suuren metelin myös Egyptissä nostattaneita yksityishenkilöihin tai ryhmiin kohdistuneita oikeudenkäyntejä. Tässä on mentävä alkuperäisiä tuomioita pitemmälle. Ensimmäisen oikeusasteen tuomarit kannattavat joskus ääriliikkeiden oppeja ja antavat jyrkkiä tuomioita. Ylemmät oikeusasteet voivat kuitenkin purkaa nämä alkuperäiset tuomiot ja soveltaa lakia lievemmin demokraattisten periaatteiden mukaisesti. Tiedän, että tasapuolisuuden ja oikeuden alalla on vielä parannettavaa, mutta edistystä on kuitenkin tapahtunut. Opposition ja kansalaisjärjestöjen edustajat, joita tapasin paikan päällä, vahvistivat nämä edistysaskelet.
Mietintöluonnos on yleisesti ottaen herättänyt joitakin kysymyksiä. Jaan niistä osan, mutten voi tukea niitä meistä, jotka mieluusti esiintyvät oppituntien antajina ja ihmisoikeuksien puolustajina siivoamatta ensin omaa pihaansa. Egyptiläisten on helppoa ja perusteltuakin muistuttaa meitä omista puutteistamme, häpeällisestä piittaamattomuudestamme useilla aloilla, muun muassa terrorismin torjunnassa. Tässä yhteydessä meille muistutetaan, että jäsenvaltiomme ovat turvapaikkoja terroristeille ja murhaajille, myös egyptiläisille, jotka todellakin asuvat ja toimivat näissä maissa täysin vapaasti. Olkaamme varuillamme! Moni egyptiläinen, joiden joukossa on myös vaikutusvaltaisimpia, ei halua vahvistaa sopimusta. He vetoavat siihen, että sopimus on liian suotuisa Euroopan unionille etenkin taloudellisesta näkökohdasta, ja sen nojalla voimme milloin vain puuttua maan sisäisiin asioihin. Egyptin kansankokouksen tuore kirje on tältä osin sopimaton mutta merkityksellinen.
Näissä oloissa toivon, että parlamentin laaja enemmistö äänestää sopimuksen ratifioinnin puolesta. Sopimus voi kenties vahvistaa Euroopan unionin asemaa kyseisessä maankolkassa ja edistää rauhan saavuttamista."@fi5
"Signor Presidente, signor Commissario, la ringrazio per la sua presenza. Ho il piacere e l’onore di essere stato nominato relatore dell’accordo di associazione tra l’Unione, gli Stati membri e la Repubblica araba d’Egitto, piacere e onore resi ancor più tali dalla consapevolezza dell’importanza di questo accordo per l’Unione così come per l’Egitto, visto che mi pare equilibrato ed equo per ambedue le parti.
La Repubblica araba d’Egitto, con oltre 66 milioni di abitanti, è il paese più popolato del mondo arabo. L'Egitto occupa una posizione di cerniera dal punto di vista geopolitico e svolge un ruolo di primissimo piano. L'Egitto è stato il primo paese arabo ad aver stabilito rapporti diplomatici con Israele e, da allora, non cessa di svolgere un ruolo di moderatore nella regione.
I rapporti tra Unione europea e Egitto sono tutt’altro che recenti. Il primo accordo di cooperazione risale al 1972 e non dimentichiamo che l’Unione è il primo
commerciale dell’Egitto. L’Egitto, inoltre, è un importante beneficiario della cooperazione con l’Unione: tra il 1996 e il 1999 sono stati versati, nel quadro del programma MEDA I, 686 milioni di euro. La relazione di cui discutiamo è definita una relazione di nuova generazione ed è volta essenzialmente a contribuire alla pace e alla sicurezza nella regione, oltreché a stimolare i rapporti commerciali ed economici tra l’Egitto e l’Unione europea, così come tra l’Egitto e i suoi
mediterranei. Il progetto di accordo, fondato sul rispetto dei principi democratici e dei diritti fondamentali dell’uomo, si concentra in particolare sui seguenti grandi temi: definizione di una zona di libero scambio tra Comunità europea ed Egitto che porti all’eliminazione dei dazi sui prodotti industriali entro un termine di dodici-quindici anni dall’entrata in vigore dell’accordo; cooperazione regionale, anche attraverso la creazione di una zona di libero scambio nella regione euromediterranea; cooperazione economica e finanziaria in moltissimi settori, anche in quello della lotta al terrorismo; dialogo approfondito in materia sociale e, infine, cooperazione nel campo della prevenzione e del controllo dell’immigrazione illegale.
Mi compiaccio del fatto che il progetto sia stato votato all’unanimità dai membri della commissione per gli affari esteri, il che dimostra l’interesse che esso suscita. Inoltre, il progetto ha consentito di esprimere una serie di preoccupazioni o timori, taluni fondati, altri meno. Consentitemi di menzionarne due: in primo luogo, il problema della minoranza copta. I cristiani copti rappresentano più del 10 per cento della popolazione. Con tutta evidenza, pur non essendo sistematicamente oppressi, essi non beneficiano degli stessi diritti né degli stessi doveri dei loro concittadini di confessione musulmana. E’ chiaro, d’altro canto, che alcune difficoltà sono create dagli estremisti, i quali fanno di tutto per scatenare tensioni tra le due confessioni religiose. Nondimeno, sono stati registrati dei progressi, confermati dalla gerarchia religiosa copta: ne è un esempio la recente costruzione di monasteri e chiese, malgrado gli intralci amministrativi frapposti dai testi. In secondo luogo, vorrei citare alcuni processi celebrati contro persone o gruppi, processi che sono stati al centro delle cronache, anche egiziane. Orbene, bisogna andare oltre le sentenze iniziali. I giudici di primo grado sono talvolta sensibili alle tesi fondamentaliste e pronunciano dure condanne. Accade poi, però, che l’alta magistratura annulli tali sentenze ed applichi una legge più clemente, in accordo con i principi democratici. Sono ben conscio che si devono ancora registrare dei progressi nel campo dell’equità e della giustizia, ma i fatti dimostrano che, nonostante tutto, sono stati compiuti alcuni passi, confermati peraltro dai responsabili dell’opposizione e delle ONG che ho incontrato
.
In generale, il progetto di relazione ha suscitato qualche interrogativo. Ne condivido alcuni, ma non posso approvare quanti tra noi si compiacciono nel salire in cattedra, a celebrare i diritti dell’uomo, guardandosi bene dal far pulizia a casa propria. Troppo facile per gli egiziani rammentarci, e a ragione, le nostre imperfezioni, il nostro colpevole lassismo in molti campi, soprattutto in quello della lotta al terrorismo. In tal senso, ci viene ricordato che i nostri Stati membri sono terra d’asilo per terroristi e assassini, anche egiziani, che infatti da noi vivono e agiscono nella completa impunità. Facciamo attenzione! Molti egiziani, esponenti anche importanti, non desiderano ratificare questo accordo. Essi insistono sul fatto che è troppo favorevole all’Unione europea, specialmente a livello economico, e che consentirà in qualsiasi momento un’ingerenza negli affari interni dello Stato. Al riguardo, la lettera recente dell’Assemblea del popolo è inopportuna, ma significativa.
Viste le condizioni, io spero che il nostro Parlamento si pronunci a grande maggioranza a favore della ratifica dell’accordo. Possa esso sostenere il ruolo dell’Unione europea in questa regione del mondo e contribuire ad instaurare la pace."@it9
".
Mr President, Commissioner, I am pleased and honoured to have been appointed rapporteur for the association agreement between the European Union, the Member States and the Arab Republic of Egypt, given the importance of this agreement for both the European Union and Egypt. I believe it is a balanced agreement which treats both parties in an equitable way.
The Arab Republic of Egypt is the largest Arab country in terms of population: it has over 66 million inhabitants. It occupies a pivotal position in terms of geopolitical affairs and plays a leading role. Egypt was the first Arab country to establish diplomatic relations with Israel. Since that time, it has continued to have a moderating influence in the region.
Relations between the European Union and Egypt go back a long way. The first cooperation agreement was signed in 1972. We must remember that the European Union is Egypt’s most important trading partner. Egypt also receives significant funds from cooperation with the European Union: it received EUR 686 million through the MEDA I programme between 1996 and 1999. The report we are discussing today has been called a new generation report. Its fundamental objective is to help achieve peace and security in the region. It also aims to provide an impetus for the development of commercial and economic relations between Egypt and the European Union, and between Egypt and its Mediterranean partners. The draft agreement is based on respect for democratic principles and fundamental human rights. The main objectives of the agreement are as follows. Firstly, the establishment of an area of free trade between Egypt and the European Union. This will entail the abolition of customs tariffs on industrial products within a period of 12 to 15 years after the agreement enters into force. Secondly, regional cooperation, including the creation of a Euro-Mediterranean area of free trade. Thirdly, it establishes the basis for economic and financial cooperation in many areas, including the fight against terrorism. Lastly, an in-depth dialogue on social issues and cooperation as regards the prevention and control of illegal immigration.
I am delighted that this proposal has received the unanimous support of the Committee on Foreign Affairs, Human Rights, Common Security and Defence Policy. This shows the interest the report has generated. It has also allowed people to express their concerns and fears; some of these are well founded, others less so. I would like to outline two of the concerns put forward. Firstly, there is the problem of the Coptic minority. Coptic Christians represent more than 10% of the population. It appears that, while they are not systematically persecuted, they do not have the same rights and responsibilities as their fellow Muslim citizens. It is also clear that extremists are to blame for some of the problems as they do everything they can to exacerbate tension between the two religious groups. However, some progress has been made, as confirmed by the Coptic religious leaders. One example is the recent construction of new monasteries and churches, despite the red tape involved. Secondly, certain individuals and groups have been brought before the courts. This has been highly publicised in Egypt and elsewhere. We need to look beyond the initial verdicts. The local court judges are sometimes influenced by fundamentalist teaching and hand down harsh sentences. But, in some instances, higher courts overturn these initial verdicts and act more leniently, in accordance with democratic principles. I am aware that a lot of work still remains to be done on the issues of fairness and justice, but clearly some progress has been made. The leaders from the opposition and from NGOs, who I have met with in the country, confirm this.
The report has raised a number of more general concerns. I share some of these, but I must caution those who very willingly step forward to preach to us and to give eulogies on human rights. They should be aware of the need to put their own house in order. It is all too easy for the Egyptians to remind us of our own deficiencies, and they are right to do this. We are open to criticism for having been so lax on a number of issues, particularly as regards the fight against terrorism. We have been reminded that our Member States provide terrorists and murderers, including some Egyptians, with a safe haven where they can live and act with impunity. We must be on our guard. Many Egyptians, including some in important positions, do not wish this agreement to be ratified. They insist that the agreement strongly favours the European Union, especially as regards economic issues, and that it will allow random intrusions into the internal affairs of the State. The recent letter from the People’s Assembly on this matter is inopportune but significant.
Given these circumstances, I hope that the great majority of Parliament will vote in favour of ratifying this agreement. It is to be hoped that the agreement will strengthen the role of the European Union in this region and will contribute towards achieving peace."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, mijnheer de commissaris, ik dank u hartelijk voor uw komst. Ik beschouw het als een grote eer tot rapporteur te zijn benoemd voor de associatieovereenkomst tussen de Unie en haar lidstaten enerzijds, en de Arabische Republiek Egypte anderzijds. Ik ben mij goed bewust van het belang dat deze overeenkomst heeft voor zowel de Unie als Egypte. Ik beschouw het als een evenwichtige en rechtvaardige overeenkomst voor beide partijen.
De Arabische Republiek Egypte is met zijn ruim 66 miljoen burgers het land met het grootste inwoneraantal van de Arabische wereld. Op geopolitiek gebied neemt Egypte een sleutelpositie in. Egypte was het eerste Arabische land dat diplomatieke banden met Israël aanknoopte. Sindsdien speelt het een matigende rol in de regio.
De betrekkingen tussen de Europese Unie en Egypte dateren niet van gisteren. De eerste samenwerkingsovereenkomst werd in 1972 ondertekend. Wij mogen niet vergeten dat de Unie de eerste handelspartner van Egypte is. Egypte profiteert bovendien in hoge mate van de samenwerking met de Unie: in het kader van MEDA I is er tussen 1996 en 1999 686 miljoen euro aan dit land overgemaakt. Het verslag dat hier ter tafel ligt heeft betrekking op een nieuwe generatie associatieovereenkomsten. Met dit verslag wordt beoogd een bijdrage te leveren aan de vrede en veiligheid in de regio en een stimulans te bieden voor de handelsbetrekkingen tussen zowel Egypte en de Unie als Egypte en zijn mediterrane partners. De ontwerpovereenkomst is gebaseerd op de naleving van de democratische beginselen en de grondrechten. Daarin worden de volgende aspecten benadrukt: de instelling van een vrijhandelszone tussen de Europese Gemeenschap en Egypte, waarbij binnen een periode van twaalf tot vijftien jaar na de inwerkingtreding van de overeenkomst de invoerrechten op industriële producten geheel moeten zijn afgeschaft; regionale samenwerking, met inbegrip van de instelling van een vrijhandelszone in de euromediterrane regio; economische en financiële samenwerking op een groot aantal terreinen, zoals de bestrijding van het terrorisme; een intensieve sociale dialoog en samenwerking op het gebied van preventie van en controle op illegale immigratie.
Het doet mij genoegen dat de leden van de Commissie buitenlandse zaken, mensenrechten, gemeenschappelijke veiligheid en defensiebeleid zich unaniem voor deze ontwerpovereenkomst hebben uitgesproken. Hieruit kan worden afgeleid welk belang deze overeenkomst vertegenwoordigt. Met deze overeenkomst hebben wij tevens een aantal zorgen kunnen uiten, waarvan er sommige meer gegrond zijn dan andere. Ik wil er hier graag twee noemen. De eerste zorg heeft betrekking op het vraagstuk van de Koptische minderheid. De christelijke Koptische gemeenschap vertegenwoordigt meer dan 10% van de bevolking. Hoewel niet gesteld kan worden dat ze stelselmatig worden onderdrukt, beschikken ze niet over dezelfde rechten en plichten als hun islamitische medeburgers. Het behoeft geen betoog dat sommige problemen veroorzaakt worden door de extremisten, die elke gelegenheid aangrijpen om spanningen tussen beide religieuze groeperingen te veroorzaken. Er zijn desalniettemin vorderingen te constateren, die bovendien door de Koptische leiders zijn bevestigd. Zo konden er recentelijk, ondanks de tegenwerking van de autoriteiten, kloosters en kerken verrijzen. Wat betreft de processen tegen personen en groepen, die in Egypte en elders het onderwerp van gesprek vormen, mogen wij ons niet neerleggen bij de huidige vonnissen. De rechters van eerste aanleg laten zich soms beïnvloeden door fundamentalistische ideeën en delen zware straffen uit. Het is niet ongebruikelijk dat de Hoge Raad deze eerste vonnissen ongeldig verklaart en in overeenstemming met de democratische beginselen een mildere wet toepast. Ik ben mij ervan bewust dat er nog vorderingen moeten worden geboekt op het gebied van het rechtsgevoel en justitie, maar ondanks alles bevinden wij ons reeds op de goede weg. De oppositieleiders en de vertegenwoordigers van NGO’s die ik in Egypte heb ontmoet, hebben dit bevestigd.
Er zijn enkele kanttekeningen bij het ontwerpverslag geplaatst. In sommige opmerkingen kan ik mij vinden. Ik ben het echter niet eens met hen die Egypte een lesje willen leren op het gebied van de mensenrechten, maar weigeren de hand in eigen boezem te steken. De Egyptenaren hebben gelijk dat ze ons op tal van gebieden op onze eigen tekortkomingen en laksheid wijzen, met name wat betreft onze strijd tegen het terrorisme. Er is ons in deze context in herinnering gebracht dat terroristen en moordenaars, waaronder Egyptenaren, asiel in onze lidstaten hebben gekregen, en nu in Europa ongestraft hun gang kunnen gaan. Let wel, veel invloedrijke Egyptenaren zijn tegen de ratificatie van deze overeenkomst. Ze benadrukken dat deze overeenkomst vooral op economisch gebied in eerste instantie het belang van de Europese Unie dient en het de Unie op ieder gewenst moment mogelijk maakt om zich te mengen in de interne aangelegenheden van het land. De recente brief van de Volksvergadering, die op een zeer ongelegen moment komt, is in dit opzicht veelzeggend.
In deze omstandigheden hoop ik dat ons Parlement zich in ruime meerderheid uitspreekt voor de ratificatie van deze overeenkomst. Ze vormt immers een bevestiging van de rol die de Europese Unie in deze regio speelt, en kan daarnaast bijdragen aan het bewerkstelligen van vrede in het Midden-Oosten."@nl2
"Senhor Presidente, Senhor Comissário, muito obrigado pela sua presença neste debate. Tenho o prazer e a honra de ter sido designado relator do acordo de associação entre a União, os Estados-Membros e a República Árabe do Egipto; digo prazer e honra de tal modo me parece um acordo justo e equilibrado para ambas as partes, e tendo a consciência da importância do mesmo, tanto para a União como para o Egipto.
A República Árabe do Egipto é o país com maior índice demográfico do mundo árabe, que conta mais de 66 milhões de habitantes. O Egipto ocupa uma posição charneira do ponto de vista geopolítico e desempenha inquestionavelmente um papel de primeiro plano. O Egipto foi o primeiro país árabe a estabelecer relações diplomáticas com Israel. Desde esse momento que o país tem tido, constantemente, um papel moderador na região.
As relações entre a União Europeia e o Egipto são antigas. O primeiro acordo de cooperação data de 1972. Não esqueçamos que a União é o primeiro parceiro comercial do Egipto e além disso, o Egipto é um importante beneficiário da cooperação com a União: 686 milhões de euros foram transferidos ao abrigo do MEDA I entre 1996 e 1999. O relatório em apreço é a expressão de uma nova geração. Visa fundamentalmente contribuir para a paz e para a segurança na região e para estimular as relações comerciais e económicas entre o Egipto e a União Europeia, assim como entre o Egipto e os seus parceiros mediterrânicos. Baseado no respeito dos princípios democráticos e dos direitos fundamentais do Homem, o projecto de acordo centra-se, em particular, nos seguintes grandes aspectos: criação de uma zona de comércio livre entre a Comunidade Europeia e o Egipto que conduza à supressão dos direitos sobre os produtos industriais num prazo de doze a quinze anos após a entrada em vigor do presente acordo; cooperação regional, incluindo através da criação de uma zona de comércio livre na região euro-mediterrânica; cooperação económica e financeira num grande número de domínios, incluindo a luta contra o terrorismo; diálogo aprofundado em matéria social e cooperação em matéria de prevenção e controlo da imigração ilegal.
Regozijo-me pelo facto de este projecto de acordo ter sido aprovado por unanimidade entre os membros da Comissão dos Assuntos Externos, dos Direitos do Homem, da Segurança Comum e da Política de Defesa, o que demonstra o interesse que o mesmo suscita. Permitiu também expressar um certo número de preocupações ou receios, alguns fundados, outros não tanto. Permitam-me que me detenha em duas delas. O problema da minoria copta, em primeiro lugar. Os cristãos coptas representam mais de 10% da população. Como é evidente, muito embora não sendo sistematicamente oprimidos, eles não beneficiam dos mesmos direitos nem dos mesmos deveres que os seus concidadãos de credo muçulmano. É óbvio que, por outro lado, há certas dificuldades que são criadas pelos extremistas, que tudo fazem para suscitar tensões entre os dois credos religiosos. Todavia, registaram-se progressos, confirmados pela hierarquia religiosa copta: a recente construção de mosteiros e de igrejas, apesar das manigâncias administrativas impostas pelos textos, é um exemplo disso mesmo. Em segundo lugar, os processos que deram que falar, incluindo entre egípcios, ocorreram em relação a indivíduos ou a grupos. Impõe-se ir além dos julgamentos iniciais. Os juízes de primeira instância são por vezes sensíveis às teses fundamentalistas e pronunciam sentenças condenatórias duras. Ora, acontece que a alta magistratura anula estes primeiros julgamentos e aplica uma lei mais clemente, de acordo com os princípios democráticos. Estou consciente que há progressos que estão por realizar, no domínio da equidade, da justiça, mas a verdade é que, apesar de tudo, deram-se passos em frente. Os responsáveis da oposição e das ONG com quem me avistei, no terreno, confirmaram estes avanços.
De uma maneira geral, o projecto de relatório suscitou algumas interrogações. Partilho de algumas delas, mas não poderei subscrever as palavras de todos aquelas e aqueles que se arvoram, de boa vontade, em virtuosos e dão lições, que se armam em defensores dos direitos do Homem, sem primeiro arrumarem a sua própria casa. Os egípcios estão em boa situação, e com razão, para nos lembrar as nossas próprias imperfeições, o nosso laxismo ignóbil em vários domínios e, nomeadamente, no da luta contra o terrorismo. Para esse efeito, fizeram-nos notar que os nossos Estados-Membros são uma terra de asilo para os terroristas e para os assassinos, incluindo egípcios, que, efectivamente, aí vivem e agem com toda a impunidade. Estejamos atentos! Muitos egípcios, e não eram umas pessoas quaisquer, não estavam muito dispostos a dar o sim a este acordo. Eles insistem no facto de que o mesmo concede à União Europeia grandes vantagens, nomeadamente a nível económico, e que permitirá a qualquer momento uma ingerência nos assuntos internos do Estado. A recente carta da Assembleia Popular é, a este respeito, inoportuna, mas significativa.
Nestas condições, gostaria que este Parlamento se pronunciasse, por uma larga maioria, a favor da ratificação deste acordo. Assim possa ele reforçar o papel da União Europeia nesta região do mundo e contribuir para o estabelecimento da paz."@pt11
"Herr talman, herr kommissionär! Jag tackar er för att ni är här. Jag har fått nöjet och äran att utses till föredragande för associeringsavtalet mellan unionen, medlemsstaterna och arabiska republiken Egypten. Det är ett nöje och en ära, med vetskap om betydelsen av avtalet för såväl unionen som Egypten, eftersom jag tycker det är så balanserat och rättvist för båda parter.
Arabrepubliken Egypten är det mest befolkade landet i arabvärlden, med över 66 miljoner invånare. Egypten har en vågmästarroll ur geopolitisk synpunkt och spelar en huvudroll. Egypten var det första landet som upprättade diplomatiska förbindelser med Israel. Sedan dess har landet en dämpande roll i regionen.
Förbindelserna mellan Europeiska unionen och Egypten är gamla. Det första samarbetsavtalet är från 1972. Vi får inte glömma att unionen är Egyptens största handelspartner. Egypten är också en stor mottagare av bistånd från unionen: 686 miljoner euro har betalats ut enligt Meda I mellan 1996 och 1999. Det betänkande som intresserar oss är av en s.k. ny generation. Det syftar grundläggande till att bidra till fred och säkerhet i området och till att främja förbindelserna inom handel och ekonomi mellan Egypten och Europeiska unionen, liksom mellan Egypten och dess partner i Medelhavsområdet. Förslaget till avtal bygger på respekt för de demokratiska principerna och de grundläggande mänskliga rättigheterna och är särskilt inriktat på följande stora aspekter: att upprätta ett frihandelsområde mellan Europeiska gemenskapen och Egypten som leder till att tull på industriprodukter avskaffas inom tolv till femton månader efter att avtalet trätt i kraft, regionalt samarbete, också genom att ett frihandelsområde i Europa-Medelhavsområdet inrättas, ekonomiskt och finansiellt samarbete inom ett stort antal områden, inbegripet kampen mot terrorismen, en fördjupad dialog om sociala frågor och samarbete inom förebyggande och kontroll när det gäller illegal invandring.
Jag gläds åt att detta projekt röstats igenom enhälligt av ledamöterna i utskottet för utrikesfrågor, mänskliga rättigheter, gemensam säkerhet och försvarspolitik, vilket visar att det är av intresse. Det har också gjort det möjligt att uttrycka en rad orosmoment och viss fruktan, vissa av dem välgrundade, andra mindre. Tillåt mig att ta upp två. Problemet med den koptiska minoriteten till att börja med. De koptiska kristna utgör mindre än 10 procent av befolkningen. Även om allt inte förtrycks systematiskt är det uppenbart att de inte åtnjuter samma rättigheter eller har samma skyldigheter som sina muslimska landsmän. Det är också klart att vissa svårigheter beror på extremisterna, som gör allt för att skapa spänningar mellan de två religiösa övertygelserna. Framsteg har emellertid skett, vilket bekräftas av den koptiska religiösa överheten: ett exempel på detta är de kloster och kyrkor som nyligen uppförts, trots administrativa trakasserier i texterna. För det andra har omskrivna processer ägt rum, även egyptiska, beträffande individer eller grupper. Man måste gå längre än de inledande bedömningarna. Domarna i Förstainstansrätten är ibland känsliga för fundamentalistiska teser och dömer hårt. Men det händer att de höga domarna upphäver dessa ursprungliga domar och tillämpar en mildare lag, i överensstämmelse med demokratiska principer. Jag är medveten om att framsteg återstår när det gäller rättvisa och rättskipning, men uppenbarligen har trots allt framsteg gjorts. De ansvariga för oppositionen och de icke-statliga organisationerna som jag träffat på plats bekräftade dessa framsteg.
Rent allmänt har förslaget till betänkande givit upphov till några frågor. Jag instämmer i vissa, men kan inte stödja dem bland oss som mycket gärna läxar upp andra, de mänskliga rättigheternas förespråkare, men som avstår från att sopa rent framför egen dörr. Det är lätt för egyptierna och de gör rätt i att påpeka våra egna brister, vår oförlåtliga släpphänthet inom en rad områden, bl.a. när det gäller kampen mot terrorismen. Man påminner oss därför om att våra medlemsstater utgör en asylplats för terroristerna och mördarna, inbegripet egyptierna, som lever och verkar där helt ostraffat. Vi måste vara försiktiga! Många egyptier, och inte så få, vill inte stadfästa detta avtal. De insisterar på att det är alltför fördelaktigt för Europeiska unionen, bl.a. på ekonomisk nivå, och att det alltid kommer att tillåta inblandning i statens inre angelägenheter. Folkförsamlingens brev nyligen är i det sammanhanget olägligt, men signifikativt.
Under sådana förhållanden önskar jag att vårt parlament skall uttala sig med stor majoritet för att detta avtal skall ratificeras. Måtte det kunna stärka Europeiska unionens roll i detta område av världen och bidra till att upprätta fred."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples