Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-11-12-Speech-1-058"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20011112.5.1-058"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
". – Mr President, I wish to begin by thanking Mrs Maij-Weggen for her comments. I have heartily enjoyed the way we have worked together on this and I am pleased to say that the work in her report represents our joint work. I also accept what she has said on the amendments.
Before I speak further, I should like the services to rule whether Amendment No 17 from the Green Group is admissible, because it seeks to rewrite the regulation. It calls on Parliament to adopt criteria for the definition of sensitive information and documents. Now the definition of sensitive documents is contained in the regulation, Article 9, reference to Article 4(1)(a).
I should again like to thank Mrs Maij-Weggen for her consistent approach to transparency and openness. It is absolutely right that we adopt changes to our Rules of Procedure so that we not only conform to the regulation on access to documents but can also begin to be held accountable by the citizens whom we purport to represent.
Therefore, now that Commissioner Barnier is here, it is important for me to refer to some of my concerns about the entry into force of this regulation on 3 December 2001. When the regulation enters into force, the citizen's right of access to institution documents will no longer be a discretionary concession but a fundamental right, rooted in Article 255. As no other legal basis on access to documents is provided in the Treaty, the regulation on Article 255 will be the framework for all other secondary legislation and for the internal rules of the institutions, which should be in conformity with it. The Commission, therefore, has the responsibility to present formal proposals to repeal or amend secondary legislation which is not coherent with the principles and limits defined in Article 18(3) of the regulation. This is extremely important if we are to bring this regulation into force.
Similarly, on the wider definition of institutions and the bodies and agencies, the Commission is mandated by Recital 8 and by the joint statement to review the rules of agencies and, where necessary to propose amendments as soon as possible.
On the matter of the Interinstitutional Committee – and all of these points are relevant if we are ourselves adopting changes to the Rules of Procedure – the Council presidency has said that it believes the Interinstitutional Committee should operate at secretary-general level. This differs from the opinion of President Prodi and of Parliament. Though I hesitate to say this, it is nonsense to suggest that secretaries-general should sit in this Interinstitutional Committee. The whole point of political presence is political accountability.
Finally, Mrs Maij-Weggen has done an excellent job on this and now is the time for the Commission to ensure that the Treaty is respected and that the regulations flowing therefrom are brought before Parliament."@en3
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, jeg vil gerne starte med at takke fru Maij-Weggen for hendes bemærkninger. Jeg har i allerhøjeste grad nydt vores samarbejde, og det glæder mig at kunne sige, at arbejdet i hendes betænkning repræsenterer en fælles indsats. Jeg accepterer desuden det, hun sagde om ændringsforslagene.
Før jeg siger yderligere, vil jeg gerne bede tjenestegrenene om at afgøre, hvorvidt ændringsforslag 17 fra Gruppen De Grønne kan antages, da det er et forsøg på at omskrive forordningen. Parlamentet tilskyndes til at vedtage kriterier for definitionen af følsomme oplysninger og dokumenter. Definitionen af følsomme dokumenter er indeholdt i forordningens artikel 9 med henvisning til artikel 4, stk. 1, litra a).
Jeg vil gerne endnu en gang takke fru Maij-Weggen for hendes konsekvente tilgang til gennemskuelighed og åbenhed. Det er helt på sin plads at vedtage ændringer til forretningsordenen, så vi ikke alene iagttager bestemmelserne i forordningen om aktindsigt, men også efterhånden kan holdes ansvarlige af de borgere, som vi giver os ud for at repræsentere.
Nu da kommissær Barnier er her, er det derfor vigtigt for mig at henlede opmærksomheden på nogle af mine betænkeligheder ved forordningens ikrafttrædelse den 3. december 2001. Da vil borgernes ret til aktindsigt ikke længere være en vilkårlig indrømmelse, men en grundlæggende rettighed stadfæstet i artikel 255. Da traktaten ikke indeholder bestemmelser om andet juridisk grundlag for aktindsigt, udgør forordningen om artikel 255 rammerne for al afledt ret og institutionernes interne regler, som bør være i overensstemmelse med den. Kommissionen er derfor ansvarlig for at stille formelle forslag om at ophæve eller ændre afledt ret, som ikke er i overensstemmelse med de principper og begrænsninger, som er defineret i forordningens artikel 18, stk. 3. Dette er særdeles vigtigt, hvis vi lader denne forordning træde i kraft.
Hvad angår den bredere definition af institutioner og organer, får Kommissionen ved betragtning 8 og den fælles erklæring ligeledes ret til at gennemgå reglerne for organerne, og hvis det er nødvendigt, hurtigst muligt stille ændringsforslag.
Rådets formandskab har i forbindelse med det interinstitutionelle udvalg sagt - og alle disse punkter er relevante, hvis vi selv vedtager ændringer til forretningsordenen - at formandskabet mener, at det interinstitutionelle udvalg bør operere på generalsekretærniveau. Det er ikke i tråd med hr. Prodis og Parlamentets holdning. Om end jeg tøver med at sige dette, er der ingen fornuft i, at generalsekretærer skal være medlem af det interinstitutionelle udvalg. Hele pointen med politisk tilstedeværelse er politisk ansvarlighed.
Afslutningsvis har fru Maij-Weggen udført et fremragende stykke arbejde i denne forbindelse, og det er nu op til Kommissionen at sikre, at traktaten respekteres, og at de bestemmelser, der hidrører herfra, forelægges Parlamentet."@da1
".
Herr Präsident, ich möchte mich zunächst bei Frau Maij-Weggen für ihre Erläuterungen bedanken. Ich habe unsere Zusammenarbeit in diesem Punkt richtig genossen, und ich freue mich, sagen zu können, dass die Arbeit, die in diesen Bericht investiert wurde, unsere gemeinsame Arbeit darstellt. Ihre Bemerkungen zu den Änderungsanträgen akzeptiere ich ebenfalls.
Bevor ich fortfahre, möchte ich, dass die Dienststellen entscheiden, ob Änderungsantrag 17 von der Fraktion der Grünen zulässig ist, zielt er doch auf eine Neufassung der Verordnung ab. Das Parlament wird darin aufgefordert, Kriterien für die Definition sensibler Informationen und Dokumente anzunehmen. Sensible Dokumente sind derzeit nach Artikel 9 der Verordnung definiert, in dem auf Artikel 4 Absatz 1 Buchstabe a) verwiesen wird.
Ich möchte Frau Maij-Weggen nochmals für ihr konsequentes Herangehen an die Frage der Transparenz und Offenheit danken. Es ist völlig richtig, dass wir Änderungen zu unserer Geschäftsordnung annehmen, sodass wir nicht nur der Verordnung über den Zugang zu Dokumenten Rechnung tragen, sondern nun auch von unseren Bürgern, die wir doch vertreten sollen, rechenschaftspflichtig gemacht werden können.
Deshalb ist es mir jetzt, da Herr Kommissar Barnier anwesend ist, wichtig, meine Bedenken zum Inkrafttreten dieser Verordnung am 3. Dezember 2001 zu äußern. Wenn die Verordnung in Kraft tritt, wird das Recht der Bürger auf Zugang zu den Dokumenten der Organe nicht länger ein Zugeständnis nach freiem Ermessen, sondern ein Grundrecht sein, das in Artikel 255 verankert ist. Da der EG-Vertrag keine andere Rechtsgrundlage für den Zugang zu Dokumenten bietet, bildet Artikel 255 den Rahmen für alle anderen abgeleiteten Rechtsvorschriften sowie für die internen Vorschriften der Organe, die damit übereinstimmen müssen. Deshalb obliegt es der Kommission, formelle Vorschläge zu unterbreiten, um abgeleitetes Recht, das mit den in Artikel 18 Absatz 3 der Verordnung definierten Grundsätzen und Einschränkungen nicht vereinbar ist, außer Kraft zu setzen bzw. abzuändern. Das ist außerordentlich wichtig, wenn wir diese Verordnung in Kraft setzen wollen.
Was die Organe sowie die Gremien und Einrichtungen insgesamt anbelangt, so ergibt sich für die Kommission aus Erwägung 8 sowie aus der gemeinsamen Erklärung in ähnlicher Weise die Aufgabe, die Vorschriften der Einrichtungen zu prüfen und gegebenenfalls möglichst bald Änderungen vorzuschlagen.
Zur Frage des Interinstitutionellen Ausschusses – und all diese Punkte spielen eine Rolle, wenn wir Änderungen zu unserer Geschäftsordnung annehmen – vertritt der Ratsvorsitz die Auffassung, dass dieser auf der Ebene der Generalsekretäre tätig werden sollte. Präsident Prodi und das Parlament sind hier anderer Ansicht. Ich sage das nur ungern, aber es ist unsinnig vorzuschlagen, dass in diesem Interinstitutionellen Ausschuss Generalsekretäre sitzen sollen. Der springende Punkt bei der politischen Präsenz ist doch die politische Verantwortlichkeit.
Frau Maij-Weggen hat – und damit komme ich zum Schluss – hier hervorragende Arbeit geleistet, und es ist nun an der Kommission zu gewährleisten, dass der Vertrag eingehalten wird und die sich daraus ergebenden Bestimmungen dem Parlament vorgelegt werden."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, θα ήθελα να ξεκινήσω ευχαριστώντας την κ. Maij-Weggen για τις παρατηρήσεις της. Χάρηκα ολόψυχα τη συνεργασία μας στο θέμα αυτό και βρίσκομαι στην ευχάριστη θέση να πω ότι τα συμπεράσματα της έκθεσής της αντιπροσωπεύουν τις κοινές μας προσπάθειες. Συμφωνώ επίσης με όσα είπε σχετικά με τις τροπολογίες.
Πριν προχωρήσω, θα ήθελα οι υπηρεσίες του Κοινοβουλίου να αποφανθούν κατά πόσον η τροπολογία αρ. 17 της ομάδας ΠΡΣ/ΕΕΣ είναι παραδεκτή, γιατί επιχειρεί επαναδιατύπωση του κανονισμού. Ζητά από το Κοινοβούλιο να εγκρίνει κριτήρια για τον ορισμό των πληροφοριών και εγγράφων ευαίσθητου χαρακτήρα. Ο ορισμός των εγγράφων ευαίσθητου χαρακτήρα περιλαμβάνεται, ωστόσο, στο άρθρο 9 του κανονισμού σε συνδυασμό με το άρθρο 4(1)(α).
Θα ήθελα και πάλι να ευχαριστήσω την κ. Maij-Weggen για τη συνεπή προσέγγισή της όσον αφορά τη διαφάνεια και τη δημοσιότητα. Είναι απολύτως σωστό να εγκρίνουμε τροποποιήσεις του Κανονισμού μας ώστε, όχι μόνο να συμμορφωθούμε με τον κανονισμό που αφορά την πρόσβαση στα επίσημα έγγραφα, αλλά και για να αρχίσουμε να λογοδοτούμε στους πολίτες τους οποίους υποτίθεται εκπροσωπούμε.
Συνεπώς, τώρα που ο Επίτροπος Barnier είναι εδώ, θεωρώ σημαντικό να αναφέρω κάποιους προβληματισμούς μου σχετικά με την έναρξη ισχύος αυτού του κανονισμού στις 3 Δεκεμβρίου 2001. Όταν τεθεί σε ισχύ ο κανονισμός, το δικαίωμα πρόσβασης του πολίτη σε έγγραφα των θεσμικών οργάνων δεν θα αποτελεί πλέον παραχώρηση που θα εναπόκειται στη διακριτική τους ευχέρεια, αλλά θεμελιώδες δικαίωμα που θα πηγάζει από το άρθρο 255. Εφόσον η Συνθήκη δεν περιλαμβάνει καμία άλλη νομική βάση για την πρόσβαση στα επίσημα έγγραφα, ο κανονισμός του άρθρου 255 θα αποτελέσει το πλαίσιο για το σύνολο του παράγωγου δικαίου και για τους εσωτερικούς κανονισμούς των θεσμικών οργάνων, που θα πρέπει να είναι σύμφωνοι με αυτόν. Συνεπώς, η Επιτροπή έχει την ευθύνη να υποβάλει επίσημες προτάσεις για την κατάργηση ή την τροποποίηση του παράγωγου δικαίου που δεν είναι σύμφωνο με τις αρχές και τα όρια τα οποία καθορίζονται στο άρθρο 18(3) του κανονισμού. Το σημείο αυτό έχει εξαιρετική σημασία εάν θέλουμε να θέσουμε σε ισχύ αυτόν τον κανονισμό.
Παρομοίως, όσον αφορά τον ευρύτερο ορισμό οργάνων, οργανισμών και υπηρεσιών, η Επιτροπή έχει λάβει εντολή, μέσω της αιτιολογικής σκέψης αρ. 8 και μέσω της κοινής δήλωσης, να επανεξετάσει τους κανονισμούς που διέπουν τη λειτουργία των υπηρεσιών και, όπου είναι απαραίτητο, να προτείνει τροποποιήσεις το συντομότερο δυνατόν.
Όσον αφορά τη Διοργανική Επιτροπή - και πρέπει να πω ότι όλα αυτά τα σημεία είναι σχετικά εφόσον εμείς οι ίδιοι εγκρίνουμε τις αλλαγές του Κανονισμού μας - η προεδρία του Συμβουλίου δήλωσε ότι πιστεύει πως η Διοργανική Επιτροπή θα πρέπει να λειτουργεί σε επίπεδο γενικού γραμματέα. Η άποψη αυτή διαφέρει από την άποψη του Προέδρου Πρόντι και του Κοινοβουλίου. Αν και διστάζω, πρέπει να πω ότι είναι ανοησία να προτείνεται ότι οι γενικοί γραμματείς πρέπει να συμμετέχουν σε αυτήν τη διοργανική επιτροπή. Η ουσία της πολιτικής παρουσίας είναι η πολιτική λογοδοσία.
Τελειώνοντας, η κ. Maij-Weggen έκανε μία εξαιρετική εργασία στο θέμα αυτό και ήρθε ο καιρός η Επιτροπή να διασφαλίσει ότι η Συνθήκη θα γίνει σεβαστή και ότι οι κανονισμοί που απορρέουν από αυτήν θα κατατεθούν ενώπιον του Σώματος."@el8
"(EN) Señor Presidente, deseo comenzar dando las gracias a la Sra. Maij-Weggen por sus comentarios. He disfrutado mucho la forma en la que hemos colaborado en esto y me complace decir que el trabajo en su informe representa nuestro trabajo conjunto. También acepto lo que ha dicho acerca de las enmiendas.
Antes de proseguir quisiera que los servicios determinasen si la enmienda 17 del Grupo de Los Verdes es admisible ya que su intención es reescribir el reglamento. Insta al Parlamento a adoptar ciertos criterios para definir informaciones y documentos sensibles. La definición de documentos sensibles ya está contenida en el reglamento en el Artículo 9, que se refiere al Artículo 4(1)(a).
Quisiera volver a dar las gracias a la Sra. Maij-Weggen por su coherente perspectiva respecto de la trasparencia y la apertura. Es absolutamente acertado que modifiquemos nuestro reglamento de suerte que no sólo lo adaptemos al reglamento sobre el acceso a los documentos sino que también podamos comenzar a ser responsables frente a los ciudadanos que pretendemos representar.
Por consiguiente, ahora que el Comisario Barnier está presente, considero importante mencionar algunas de mis preocupaciones sobre la entrada en vigor el 3 de diciembre de 2001 de este reglamento. Cuando el reglamento entre en vigor, el derecho del ciudadano a acceder a los documentos institucionales ya no constituirá una concesión discrecional sino un derecho fundamental, derivado del Artículo 255. Como el Tratado no contempla ninguna otra base jurídica para el acceso a los documentos, el reglamento basado en el Artículo 255 constituirá el marco de toda la legislación derivada y de las normas internas de las instituciones, que habrán de ser conformes al mismo. La Comisión, por tanto, tiene la responsabilidad de presentar propuestas formales para derogar o enmendar la legislación derivada que no sea compatible con los principios y límites definidos en el Artículo 18(3) del reglamento. Esto es extremadamente importante si queremos que el reglamento entre en vigor.
De forma similar, respecto del más amplio concepto de las instituciones, órganos y agencias, la Comisión tiene por mandato del considerando 8 y por la declaración conjunta revisar las normas de las agencias y, cuando sea necesario, proponer enmiendas tan pronto como sea posible.
Sobre la cuestión del Comité Interinstitucional – y todos estos asuntos son relevantes si queremos introducir cambios en el Reglamento – la Presidencia del Consejo ha dicho que estima que el Comité Interinstitucional debería operar en el nivel de secretarios generales. Esto difiere con la opinión del Presidente Prodi y del Parlamento. Aunque tengo mis dudas al decir esto, no tiene sentido sugerir que los secretarios generales deben formar parte de este Comité Interinstitucional. Toda la cuestión de la presencia política reside en la responsabilidad política.
Para terminar, la Sra. Maij-Weggen ha realizado un excelente trabajo en esta cuestión y ahora ha llegado el momento de que la Comisión garantice que se respeta el Tratado y que los reglamento que derivan del mismo sean llevados ante el Parlamento."@es12
"Arvoisa puhemies, haluan aloittaa kiittämällä Maij-Weggeniä hänen kommenteistaan. Olen nauttinut kovasti siitä tavasta, jolla olemme tehneet yhteistyötä aiheen parissa, ja totean tyytyväisenä, että työ, jota Maij-Weggen tehnyt mietinnön eteen, ilmentää yhteistä panostamme. Olen samaa mieltä myös siitä, mitä hän on todennut tarkistuksista.
Ennen puheenvuoroni jatkamista haluaisin ilmoittaa toiveeni siitä, että komission yksiköt päättäisivät, onko vihreiden ryhmän esittämä tarkistus 17 hyväksyttävissä, koska sillähän pyritään asetuksen muuttamiseen. Tarkistuksessa kehotetaan parlamenttia hyväksymään arkaluonteisten tietojen ja asiakirjojen määrittämistä koskevat perusteet. Nyt tuo arkaluonteisia asiakirjoja koskeva määritelmä sisältyy kyseisen asetuksen 9 artiklaan, jossa viitataan 4 artiklan 1 kohdan a alakohtaan.
Haluan vielä kerran kiittää Maij-Weggeniä hänen johdonmukaisesta tavastaan lähestyä seurattavuutta ja avoimuutta. On aivan oikein, että teemme muutoksia työjärjestykseemme siten, ettemme vain mukaudu asiakirjojen saatavuutta koskevaan asetukseen vaan että kansalaiset, joita väitämme edustavan, voisivat alkaa pitää toimintaamme julkisena.
Sen vuoksi katson tärkeäksi – kun komission jäsen Barnier on kerran läsnä – viitata joihinkin huolenaiheisiini, jotka koskevat kyseisen asetuksen voimaantuloa 3. joulukuuta 2001. Asetuksen voimaantulon jälkeen kansalaisten oikeus tutustua toimielinten asiakirjoihin ei ole enää mikään harkinnanvarainen myönnytys vaan perusoikeus, joka on kirjattu EY:n perustamissopimuksen 255 artiklaan. Koska EY:n perustamissopimuksessa ei ole muuta oikeusperustaa asiakirjojen saatavuudelle, 255 artiklaa koskeva asetus luo puitteet kaikelle muulle sekundaarilainsäädännölle ja toimielinten työjärjestyksille, joiden olisi oltava sopusoinnussa tuon lainsäädännön kanssa. Sen vuoksi komission vastuulla on tehdä muodollisia ehdotuksia sellaisen sekundaarilainsäädännön kumoamiseksi tai muuttamiseksi, joka ei ole kyseisen asetuksen 18 artiklan 3 kohdassa määriteltyjen periaatteiden ja rajoitusten mukainen. Tämä on äärimmäisen tärkeää, jos haluamme saattaa asetuksen voimaan.
Samoin mitä tulee toimielinten ja elinten sekä virastojen laajaan määritykseen, edellä mainitun asetuksen johdanto-osan 8 kappale ja yhteinen julkilausuma antavat komissiolle valtuudet tarkistaa virastojen sääntöjä ja tarvittaessa ehdottaa muutoksia mahdollisimman pian.
Toimielinten välisestä komiteasta – kaikki nämä kysymykset ovat tärkeitä, jos aiomme hyväksyä työjärjestykseen tehtävät muutokset – neuvoston puheenjohtaja on sanonut olevansa sitä mieltä, että sen olisi toimittava yhteistyössä pääsihteerien kanssa. Tämä poikkeaa komission puheenjohtaja Prodin ja parlamentin mielipiteestä. Vaikka sanonkin tämän hieman epäröiden, niin on typerää ehdottaa, että pääsihteerien olisi oltava edustettuina toimielinten välisessä komiteassa. Poliittisen edustuksen koko ydin on poliittisten päätösten julkisuudessa.
Lopuksi haluan sanoa, että Maij-Weggen on tehnyt erinomaista työtä tämän asian eteen, ja nyt komission on aika taata, että EY:n perustamissopimusta noudatetaan ja että komissiosta tulevat asetukset tuodaan parlamentin käsiteltäviksi."@fi5
".
Monsieur le Président, je voudrais commencer par remercier Mme Maij-Weggen de ses remarques. J'ai sincèrement apprécié la façon dont nous avons collaboré pour ce rapport et je suis ravi de déclarer que le travail qu'a demandé la réalisation de ce rapport est un travail commun. J'accepte également ce qu'elle a dit sur les amendements.
Avant de poursuivre, je voudrais que les services déterminent si l'amendement 17 du groupe des Verts est recevable, car il vise à réécrire le règlement. Il demande au Parlement d'adopter des critères pour la définition des informations et des documents sensibles. Actuellement, la définition des documents sensibles figure dans le règlement, à l'article 9, en référence à l'article 4(1)(a).
Je voudrais à nouveau remercier Mme Maij-Weggen de son approche cohérente de la transparence et de l'ouverture. Il est tout à fait juste que nous adoptions des modifications du règlement du Parlement, non seulement afin de nous conformer au règlement sur l'accès aux documents, mais aussi pour que les citoyens que nous sommes sensés représenter puissent commencer à nous considérer responsables.
Dès lors, vu que le commissaire Barnier est maintenant là, il me semble important de mentionner certaines de mes inquiétudes au sujet de l'entrée en vigueur de ce règlement le 3 décembre 2001. Lorsque ce règlement entrera en vigueur, le droit des citoyens à avoir accès à des documents des institutions ne sera plus concédé de manière arbitraire ; ce sera un droit fondamental, défini à l'article 255. Étant donné que le Traité ne fournit aucune autre base légale pour l'accès aux documents, le règlement de l'article 255 constituera le fondement de toute autre législation secondaire et des règles internes des institutions, qui devraient y être conformes. La Commission a donc la responsabilité de présenter des propositions officielles pour annuler ou amender la législation secondaire qui ne serait pas cohérente avec les principes et limites définis à l'article 18(3) du règlement. Ceci est très important si ce règlement doit entrer en vigueur.
De même, concernant une plus vaste définition des institutions ainsi que des organes et des agences, la Commission est tenue par le considérant 8 et par la déclaration commune de revoir les règles des agences et, le cas échéant, de proposer des amendements le plus tôt possible.
En ce qui concerne la commission interinstitutionnelle - et tous ces points sont également valables si nous adoptons nous-mêmes des changements du règlement du Parlement - la présidence du Conseil a déclaré qu'elle pense que la commission interinstitutionnelle devrait opérer au niveau du secrétaire général. Le président Prodi et le Parlement ne partagent pas cet avis. Bien que j'hésite à le dire, il est absurde de suggérer que des secrétaires généraux devraient siéger dans cette commission interinstitutionnelle. Tout l'intérêt de la présence politique est la responsabilité politique.
Finalement, Mme Maij-Weggen a très bien travaillé sur ce rapport. Maintenant, il incombe à la Commission de s'assurer que le Traité est respecté et que les règlements qui en découlent soient soumis au Parlement."@fr6
"Signor Presidente, desidero come prima cosa ringraziare la onorevole Maij-Weggen per i suoi commenti. Ho sinceramente apprezzato la nostra cooperazione su questo punto e sono lieto di affermare che il lavoro nella sua relazione rappresenta il nostro comune lavoro. Condivido anche le sue affermazioni sugli emendamenti.
Prima di fare altre osservazioni vorrei che i servizi si pronunciassero sull’ammissibilità dell’emendamento n. 17 dei Verdi, poiché è inteso a riscrivere il regolamento. Esso invita il Parlamento ad adottare criteri per la definizione di informazioni e documenti sensibili, allorquando la definizione di documenti sensibili è contenuta nel regolamento all’articolo 9, rinvio all’articolo 4, paragrafo 1, lettera a).
Desidero nuovamente ringraziare la onorevole Maij-Weggen per la coerenza della sua impostazione in materia di trasparenza e apertura. E’ assolutamente legittimo adottare modifiche al Regolamento del Parlamento in modo non soltanto da conformarci al regolamento sull’accesso ai documenti ma altresì di cominciare ad assumerci la nostra responsabilità di fronte ai cittadini che siamo supposti rappresentare.
Dunque, ora che è arrivato il Commissario Barnier, mi preme esprimere alcune mie preoccupazioni in merito all’entrata in vigore del regolamento il 3 dicembre 2001. Una volta entrato in vigore il regolamento, il diritto di accesso del pubblico ai documenti delle Istituzioni non sarà più una concessione discrezionale, ma un diritto fondamentale ai sensi dell’articolo 255. In mancanza di qualunque altra base giuridica sull’accesso ai documenti nel Trattato, il regolamento basato sull’articolo 255 sarà il quadro giuridico per tutta la legislazione secondaria e per i regolamenti di procedura delle Istituzioni che dovranno conformarvisi. Alla Commissione incombe dunque l’obbligo di presentare proposte formali intese ad abrogare o emendare la legislazione secondaria che non dovesse essere conforme ai principi e ai limiti di cui all’articolo 18, paragrafo 3 del regolamento. Ciò è estremamente importante se vogliamo che il regolamento entri in vigore.
Allo stesso modo, in ordine alla definizione più ampia di Istituzioni, organi ed agenzie, la Commissione è tenuta a rivedere i regolamenti interni delle agenzie e, se del caso, a proporre emendamenti quanto prima, ai sensi del considerando 8 e della dichiarazione comune.
Per quanto concerne il comitato interistituzionale – e tutti tali punti sono pertinenti anche per noi ora che stiamo per approvare le modifiche al nostro Regolamento interno – la Presidenza del Consiglio ha affermato di ritenere che il comitato interistituzionale dovrebbe operare a livello di Segretariato generale, un parere da cui dissente il Presidente Prodi e lo stesso Parlamento. Ho qualche esitazione ad affermarlo, ma non ha senso suggerire che il Segretariato generale sia rappresentato nel detto comitato interistituzionale: la presenza politica è solo un fatto di controllo politico.
Infine, la onorevole Maij-Weggen ha svolto un lavoro eccellente ed è ora che la Commissione faccia in modo che il Trattato sia rispettato e che i regolamenti che ne derivano siano presentati dinanzi al Parlamento."@it9
". – Mr President, I wish to begin by thanking Mrs Maij-Weggen for her comments. I have heartily enjoyed the way we have worked together on this and I am pleased to say that the work in her report represents our joint work. I also accept what she has said on the amendments.
Before I speak further, I should like the services to rule whether Amendment No 17 from the Green Group is admissible, because it seeks to rewrite the regulation. It calls on Parliament to adopt criteria for the definition of sensitive information and documents. Now the definition of sensitive documents is contained in the regulation, Article 9, reference to Article 4(1)(a).
I should again like to thank Mrs Maij-Weggen for her consistent approach to transparency and openness. It is absolutely right that we adopt changes to our Rules of Procedure so that we not only conform to the regulation on access to documents but can also begin to be held accountable by the citizens whom we purport to represent.
Therefore, now that Commissioner Barnier is here, it is important for me to refer to some of my concerns about the entry into force of this regulation on 3 December 2001. When the regulation enters into force, the citizen's right of access to institution documents will no longer be a discretionary concession but a fundamental right, rooted in Article 255. As no other legal basis on access to documents is provided in the Treaty, the regulation on Article 255 will be the framework for all other secondary legislation and for the internal rules of the institutions, which should be in conformity with it. The Commission, therefore, has the responsibility to present formal proposals to repeal or amend secondary legislation which is not coherent with the principles and limits defined in Article 18(3) of the regulation. This is extremely important if we are to bring this regulation into force.
Similarly, on the wider definition of institutions and the bodies and agencies, the Commission is mandated by Recital 8 and by the joint statement to review the rules of agencies and, where necessary to propose amendments as soon as possible.
On the matter of the Interinstitutional Committee – and all of these points are relevant if we are ourselves adopting changes to the Rules of Procedure – the Council presidency has said that it believes the Interinstitutional Committee should operate at secretary-general level. This differs from the opinion of President Prodi and of Parliament. Though I hesitate to say this, it is nonsense to suggest that secretaries-general should sit in this Interinstitutional Committee. The whole point of political presence is political accountability.
Finally, Mrs Maij-Weggen has done an excellent job on this and now is the time for the Commission to ensure that the Treaty is respected and that the regulations flowing therefrom are brought before Parliament."@lv10
".
Mijnheer de Voorzitter, ik wil allereerst mevrouw Maij-Weggen bedanken voor haar opmerkingen. Ik heb zeer genoten van de wijze waarop wij samen aan dit verslag gewerkt hebben en het verheugt mij dat in haar verslag ons gezamenlijke werk tot uitdrukking komt. Ik sluit mij ook aan bij wat zij over de amendementen heeft gezegd.
Voordat ik verder ga, zou ik de diensten willen verzoeken na te gaan of amendement 17 van de Fractie De Groenen/Vrije Europese Alliantie toelaatbaar is, aangezien dit strekt tot het herschrijven van de verordening. In dit amendement wordt het Parlement gevraagd criteria aan te nemen voor de definitie van gevoelige informatie en documenten. De definitie van gevoelige documenten ligt thans besloten in de verordening, artikel 9, verwijzing naar artikel 4, lid 1 bis.
Ik wil mevrouw Maij-Weggen nogmaals bedanken voor haar consistente benadering van transparantie en openheid. Het is volkomen terecht dat wij wijzigingen van ons Reglement aannemen, zodat wij niet alleen de verordening inzake de toegang tot documenten kunnen naleven, maar ook verantwoording kunnen gaan afleggen aan de burgers die wij beweren te vertegenwoordigen.
Ik vind het daarom belangrijk, nu commissaris Barnier hier aanwezig is, om enkele van mijn zorgen ter sprake te brengen die samenhangen met de ingangsdatum van deze verordening, 3 december 2001. Wanneer de verordening van kracht wordt, is het recht van de burger op toegang tot documenten van de instellingen niet langer een gunst die naar goeddunken wordt verleend, maar een in artikel 255 verankerd grondrecht. In het Verdrag wordt geen andere rechtsgrondslag gegeven voor de toegang tot documenten. Om die reden zal de verordening inzake artikel 255 het kader vormen voor alle secundaire wetgeving en voor de interne regels van de instellingen, die daarmee in overeenstemming dienen te zijn. De Commissie moet bijgevolg formele voorstellen doen voor het afschaffen of wijzigen van secundaire wetgeving die niet overeenkomt met de in artikel 18, lid 3 van de verordening beschreven beginselen en beperkingen. Dit is buitengewoon belangrijk als wij deze verordening in werking willen laten treden.
Evenzo wordt de Commissie, wat de bredere definitie van instellingen en de organen en agentschappen betreft, in overweging 8 en in de gezamenlijke toelichting verzocht de regels voor agentschappen te herzien en waar nodig zo spoedig mogelijk amendementen voor te stellen.
In verband met het interinstitutioneel comité – en al deze punten zijn relevant als wijzelf aanpassingen op het Reglement aannemen – heeft het voorzitterschap van de Raad de mening te kennen gegeven dat dit comité op secretariaat-generaalniveau moet functioneren. Dat is niet de mening van Commissievoorzitter Prodi en het Parlement. Hoewel ik aarzel dit te zeggen, is het onzin om voor te stellen dat secretariaten-generaal zitting zouden moeten hebben in dit interinstitutioneel comité. Het gaat bij politieke aanwezigheid nu juist om politieke aansprakelijkheid.
Tot besluit: mevrouw Maij-Weggen heeft met dit verslag uitstekend werk verricht. Het is nu aan de Commissie om te zorgen dat het Verdrag wordt nageleefd en dat de daaruit voortvloeiende verordeningen aan het Parlement worden voorgelegd."@nl2
"Senhor Presidente, quero começar por agradecer à senhora deputada Maij-Weggen os seus comentários. Constituiu para mim um grande prazer o modo como trabalhámos em conjunto sobre este assunto e apraz-me dizer que o trabalho contido no seu relatório é o resultado do nosso labor conjunto. Estou também de acordo com o que ela disse sobre as alterações.
Antes de prosseguir, gostaria de que os serviços decidissem sobre se a alteração 17 do Grupo dos Verdes é admissível, porque ela visa modificar a redacção do regulamento. Pede ao Parlamento que aprove critérios para a definição de informações e de documentos sensíveis. Ora, a definição de documentos sensíveis está contida no artigo 9º do regulamento, quando faz referência à alínea a) do nº 1, do artigo 4º.
Gostaria de agradecer de novo à senhora deputada Maij-Weggen pela sua atitude coerente em relação à transparência e à abertura. É de toda a conveniência que aprovemos alterações ao nosso Regimento, não só para que passemos a respeitar o regulamento sobre o acesso aos documentos, mas também para que comecemos a ser responsáveis perante os cidadãos que nos propomos representar.
Por conseguinte, agora que o Senhor Comissário Barnier está aqui presente, é para mim importante referir-me a algumas das minhas preocupações acerca da entrada em vigor deste regulamento em 3 de Dezembro de 2001. Quando o regulamento entrar em vigor, o direito de acesso dos cidadãos a documentos das instituições deixará de ser uma concessão arbitrária, para passar a ser um direito fundamental baseado no artigo 255º. Como no Tratado não existe qualquer outra base jurídica relativa ao acesso aos documentos, o regulamento baseado no artigo 255º passará a ser o quadro em que deve inscrever-se toda a outra legislação secundária e os regulamentos internos das instituições, que devem estar em conformidade com ele. Por conseguinte, a Comissão terá a responsabilidade de apresentar propostas formais de rejeição ou de alteração de legislação secundária que não respeite os princípios e os limites definidos no nº 3 do artigo 18º do regulamento. Se quisermos que este regulamento entre em vigor, isto é extremamente importante.
Do mesmo modo, no que se refere à mais ampla definição de instituições, órgãos e agências, a Comissão está mandatada pelo Considerando 8 e pela declaração conjunta para rever os regulamentos das agências e, se necessário, para propor alterações logo que possível.
Quanto à questão do Comité Interinstitucional - e todos estes pontos são relevantes se quisermos adoptar modificações ao Regimento - a Presidência do Conselho disse que considera que o Comité Interinstitucional deve funcionar ao nível de uma secretaria-geral, o que diverge da opinião do Presidente Prodi e do Parlamento. Embora eu hesite em dizer isto, é um disparate sugerir que neste Comité Interinstitucional devem ter assento secretários-gerais. Tudo o que está em causa no que se refere à presença política é a responsabilidade política.
Finalmente, a senhora deputada Maij-Weggen produziu um trabalho excelente sobre esta matéria e chegou agora a altura de a Comissão garantir o cumprimento do Tratado e a apresentação ao Parlamento dos regulamentos elaborados com base nele."@pt11
"Herr talman! Jag skulle vilja börja med att tacka Maij-Weggen för hennes kommentarer. Jag har uppriktigt sagt glatt mig åt det sätt vi har arbetat tillsammans med detta och jag är glad över att kunna säga att arbetet i hennes betänkande företräder vårt gemensamma arbete. Jag godtar också vad hon har sagt om ändringsförslagen.
Innan jag fortsätter tala skulle jag vilja be ansvarig tjänsteenhet avgöra om ändringsförslag 17 från Gruppen De Gröna/Europeiska fria alliansen är tillåtligt, eftersom enligt detta försöker man skriva om förordningen. I detta uppmanas parlamentet att anta kriterier för en definition av känslig information och känsliga handlingar. Det finns en definition av känsliga handlingar i förordningen, artikel 9, med hänvisning till artikel 4.1.a.
Jag skulle återigen vilja tacka Maij-Weggen för hennes konsekventa inställning till öppenhet och insyn. Det är helt rätt att vi antar ändringar i vår arbetsordning så att vi inte bara anpassar oss till förordningen om tillgång till handlingar, utan även kan börja hållas ansvariga av de medborgare som vi utger oss för att företräda.
Därför är det, nu när kommissionär Barnier är här, viktigt för mig att uttrycka några av mina farhågor när det gäller denna förordnings ikraftträdande den 3 december 2001. När förordningen träder i kraft kommer medborgarnas rätt till tillgång till institutionernas handlingar inte längre att vara föremål för ett godtyckligt beviljande utan vara en grundläggande rättighet, med utgångspunkt i artikel 255. Eftersom det inte finns någon annan rättslig grund för tillgång till handlingar i fördraget, kommer förordningen med artikel 255 som grund att utgöra ramen för all övrig sekundär lagstiftning och för institutionernas interna bestämmelser, som skall vara i överensstämmelse med den. Kommissionen har därför ansvaret för att lägga fram formella förslag för att upphäva eller ändra sekundär lagstiftning som inte är i överensstämmelse med de principer och gränser som är definierade i artikel 18.3 i förordningen. Detta är extremt viktigt om vi skall kunna få den här förordningen att träda i kraft.
På liknande sätt, när det gäller den bredare definitionen av institutioner och organ, ges kommissionen i skäl 8 och av det gemensamma uttalandet mandat att se över organens regler och där så är nödvändigt föreslå ändringar så snabbt som möjligt.
När det gäller frågan om den interinstitutionella kommittén – och alla dessa punkter är relevanta om vi själva antar ändringar av arbetsordningen – har rådets ordförandeskap sagt att det anser att den interinstitutionella kommittén skall vara verksam på generalsekreterarnivå. Detta skiljer sig från vad ordförande Prodi och parlamentet anser. Trots att jag tvekar att säga detta är det nonsens att föreslå att generalsekreterare skall sitta med i denna interinstitutionella kommitté. Hela poängen med politisk närvaro är politiskt ansvar.
Slutligen har Maij-Weggen gjort ett utmärkt jobb med detta och nu är det dags för kommissionen att säkerställa att fördraget respekteras och att de förordningar som kommer att flöda fram därur läggs fram för parlamentet."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Cashman (PSE ),"8,10,3,12
"εισηγητής της γνωμοδότησης της Επιτροπής Ελευθεριών και Δικαιωμάτων του Ανθρώπου, Δικαιοσύνης και Εσωτερικών Υποθέσεων"8
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples