Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-10-04-Speech-4-172"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20011004.8.4-172"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Herr talman, herr kommissionär! I över tio år har en hel värld av medborgare, politiker och journalister engagerat sig i och förfasats över Aung San Suu Kyis öde. Trots det enorma stöd hon har bland det burmesiska folket och den förkrossande seger som hon och hennes parti, National League for Democracy (NLD), vann 1990 har hon inte haft möjlighet att axla sitt ledarskap formellt. Under olika omgångar har hon hållits isolerad, och nu är hon sedan ett helt år i husarrest. Nobels fredspris och vårt eget Sacharovpris har gett henne och hennes modiga kamp uppmärksamhet, men det tycks inte ha bevekat den burmesiska juntan.
Situationen för de mänskliga rättigheterna i Burma är även i övrigt alarmerande. Representanter för politiska partier isoleras, tusentals människor sitter fängslade av politiska skäl, oliktänkande förföljs och religiösa och etniska minoriteter trakasseras. Tvångsarbete och tortyr är vanligt förekommande. Enligt Amnesty finns det ca 2 000 politiska fångar, bland dem journalister och flera valda parlamentariker.
Både EU:s trojka och FN:s observatörer bekräftar nu att det finns vissa tecken på förändring. Flera fångar har släppts, attityden mot NLD har mjuknat och flera partikontor har kunnat öppnas. Från en total vägran till dialog har samtal nu förekommit, och kanske är en försoningsprocess på gång. Det vore mycket välkommet i ett land som i så många år har styrts av en av världens hårdaste militärjuntor.
Det kan vara så att möjlighetens fönster nu har öppnats. I avvaktan på ytterligare tecken och säkrare indikationer på att juntan verkligen vill inleda dialog och godta NLD:s krav, bör EU dock inte släppa sin gemensamma linje. När rådet möts i slutet på denna månad för att diskutera Burma, är det viktigt att tills vidare behålla sanktionerna och fortsätta att trycka på så att dialogen fortsätter, att steg mot demokrati verkligen tas, att mänskliga rättigheter respekteras och inte minst att Aung San Suu Kyi släpps fri och kan inta sin plats som det burmesiska folkets valda ledare."@sv13
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, hr. kommissær, i mere end 10 år har en hel verden af borgere, politikere og journalister engageret sig i og været rystet over Aung San Suu Kyis skæbne. Trods den enorme støtte, hun får fra det burmesiske folk, og den knusende sejr, hun og hendes parti, National League for Democracy (NLD), vandt i 1990, har hun ikke haft mulighed for at tage sit lederskab på sig formelt. I forskellige perioder har hun været holdt isoleret, og nu har hun været i husarrest i et helt år. Nobels fredspris og vores egen Sakharovpris har givet hende og hendes modige kamp opmærksomhed, men det synes ikke at have påvirket den burmesiske junta.
Menneskerettighedssituationen i Burma er i øvrigt også alarmerende. Repræsentanter for politiske partier isoleres, mennesker i tusindvis holdes fængslet af politiske årsager, anderledestænkende forfølges, og religiøse og etniske minoriteter chikaneres. Tvangsarbejde og tortur er normalt forekommende. Ifølge Amnesty International findes der ca. 2.000 politiske fanger, deriblandt journalister og flere valgte parlamentsmedlemmer.
Både EU's trojka og FN's observatører bekræfter nu, at der er visse tegn på forandring. Flere fanger er blevet frigivet, attituden over for NLD er blevet mere afdæmpet, og flere partikontorer er blevet åbnet. Fra en total afvisning af dialog har der nu fundet samtaler sted, og måske er en forsoningsproces i gang. Det ville være meget velkomment i et land, som i så mange år er blevet styret af en af verdens hårdeste militærjuntaer.
Det kan være, at mulighedernes vindue nu er blevet åbnet. Mens vi afventer yderligere tegn og mere sikre indikationer på, at juntaen virkelig vil indlede en dialog og godkende NLD's krav, bør EU dog ikke afvige fra sin fælles linje. Når Rådet mødes i slutningen af denne måned for at diskutere Burma, er det vigtigt, at sanktionerne bibeholdes indtil videre, og at der fortsat udøves pres for at fortsætte dialogen, at der virkelig tages nogle skridt hen imod demokrati, at menneskerettighederne respekteres, og ikke mindst at Aung San Suu Kyi slippes fri og kan indtage sin plads som det burmesiske folks valgte leder."@da1
"Herr Präsident, Herr Kommissar! Mit Betroffenheit verfolgen Bürger, Politiker und Journalisten in der ganzen Welt seit mehr als zehn Jahren das Schicksal von Aung San Suu Kyi. Trotz der enormen Unterstützung durch die einheimische Bevölkerung und des überwältigenden Wahlsieges, den sie und ihre Partei, die Nationale Liga für Demokratie (NLD), im Jahre 1990 in Birma errangen, wurde ihr die Möglichkeit der formellen Ausübung ihrer Führungsrolle verwehrt. Aung San Suu Kyi wurde mehrere Male gefangen gehalten und steht nun seit einem ganzen Jahr unter Hausarrest. Der Friedensnobelpreis und unser eigener Sacharow-Preis haben auf sie und ihren mutigen Kampf aufmerksam gemacht, aber das scheint die Militärjunta in Birma nicht beeindruckt zu haben.
Auch im Übrigen ist die Lage der Menschenrechte in Birma alarmierend. Vertreter politischer Parteien werden festgenommen, Tausende Menschen aus politischen Gründen gefangen gehalten, Andersdenkende verfolgt und religiöse und ethnische Minderheiten Übergriffen ausgesetzt. Zwangsarbeit und Folter bilden stellen keine Ausnahme dar. Laut Amnesty International gibt es in Birma etwa 2 000 politische Gefangene, unter ihnen Journalisten und mehrere gewählte Parlamentarier.
Sowohl die EU-Troika als auch Beobachter der Vereinten Nationen bestätigen nun gewisse Anzeichen einer Veränderung. Einige Gefangene wurden freigelassen, die Einstellung zur NLD zeigt Anzeichen einer Verbesserung und mehrere Parteibüros konnten ihre Arbeit aufnehmen. Nach einer völligen Verweigerung jeglichen Dialogs haben nun erste Gespräche stattgefunden, und vielleicht ist dies der Beginn eines Versöhnungsprozesses. In einem Land, in dem seit so vielen Jahren eine der schlimmsten Militärdiktaturen der Welt herrscht, wäre dies sehr willkommen.
Möglicherweise öffnen sich nun neue Möglichkeiten. In Erwartung weiterer Andeutungen und sichererer Zeichen dafür, dass die Diktatur tatsächlich einen Dialog einleiten und auf die Forderungen der NLD eingehen will, sollte die Europäische Gemeinschaft jedoch nicht von ihrem gemeinsamen Standpunkt abweichen. Wenn der Rat Ende dieses Monats zusammenkommt, um die politische Lage in Myanmar (Birma) zu diskutieren, ist es wichtig, dass die Sanktionen bis auf weiteres bestehen bleiben und weiter Druck ausgeübt wird, damit eine Fortsetzung des begonnenen Dialogs erfolgt, wirkliche Schritte hin zu Demokratie unternommen und die Menschenrechte geachtet werden und, nicht zuletzt, damit Aung San Suu Kyi frei gelassen wird und ihre Rolle als gewählte Führerin des Volkes von Birma wahrnehmen kann."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, κύριε Επίτροπε, για πάνω από 10 χρόνια πάρα πολλοί πολίτες, πολιτικοί και δημοσιογράφοι εξέφρασαν το ενδιαφέρον και το φόβο τους για την τύχη της Aung San Suu Kyi. Παρά την τεράστια υποστήριξη που έχει από τον πληθυσμό της Βιρμανίας και παρά τη θριαμβευτική νίκη που κατήγαγε αυτή και το κόμμα της, η National League for Democracy NLD, το 1990, δεν της δόθηκε η ευκαιρία να αναλάβει επίσημα την ηγεσία της χώρας. Επανειλημμένα βρέθηκε σε απομόνωση και τώρα, εδώ και ένα ολόκληρο χρόνο, βρίσκεται σε κατ’ οίκον περιορισμό. Το βραβείο Νόμπελ για την ειρήνη και το δικό μας βραβείο Σαχάρωφ έδωσαν δημοσιότητα σ’ αυτήν και στον θαρραλέο αγώνα της, δεν φαίνεται όμως να συγκίνησαν τη χούντα της Βιρμανίας.
Η κατάσταση των ανθρωπίνων δικαιωμάτων στην Βιρμανία παραμένει έντονα ανησυχητική. Η αντιπρόσωποι των πολιτικών κομμάτων βρίσκονται στην απομόνωση, χιλιάδες πολίτες φυλακίζονται για πολιτικούς λόγους, οι διαφωνούντες διώκονται, και καταπιέζονται οι θρησκευτικές και εθνικές μειονότητες. Τα καταναγκαστικά έργα και τα βασανιστήρια βρίσκονται στην ημερήσια διάταξη. Σύμφωνα με την Διεθνή Αμνηστία υπάρχουν περίπου 2 000 πολιτικοί κρατούμενοι, μεταξύ των οποίων δημοσιογράφοι και πολλοί εκλεγμένοι βουλευτές.
Τόσο η τρόικα της ΕΕ όσο και παρατηρητές του ΟΗΕ επιβεβαιώνουν τώρα ότι υπάρχουν ορισμένες ενδείξεις αλλαγών. Απελευθερώθηκαν αρκετοί κρατούμενοι, η αντιμετώπιση του ΝLD έχει γίνει πιο ήπια, ενώ επιτράπηκε η λειτουργία αρκετών κομματικών γραφείων. Ενώ παλαιότερα υπήρχε απόλυτη άρνηση διαλόγου, τώρα διεξάγεται διάλογος και ίσως υπάρχει τη στιγμή αυτή μία διαδικασία συμφιλίωσης. Κάτι τέτοιο θα ήταν ιδιαίτερα ευπρόσδεκτο σε μία χώρα η οποία για πολλά χρόνια κυβερνάται από μία από τις φοβερότερες στρατιωτικές δικτατορίες στον πλανήτη.
Ίσως άνοιξε τώρα κάποιο παραθυράκι. Εν αναμονή περισσότερων ενδείξεων για το ότι η χούντα θέλει πραγματικά να ξεκινήσει διάλογο και να κάνει δεκτά τα αιτήματα του ΝLD, δεν θα πρέπει ωστόσο η ΕΕ να εγκαταλείψει την κοινή της γραμμή. Όταν συνεδριάσει το Συμβούλιο στα τέλη αυτού του μηνός για να συζητήσει το ζήτημα της Βιρμανίας, είναι σημαντικό να διατηρήσει για την ώρα τις κυρώσεις και να εξακολουθήσει να πιέζει υπέρ της συνέχισης του διαλόγου και της λήψης πραγματικών μέτρων υπέρ της δημοκρατίας, καθώς επίσης και υπέρ του σεβασμού των ανθρωπίνων δικαιωμάτων και ιδιαίτερα προκειμένου να απελευθερωθεί η Aung San Suu Kyi και να αναλάβει τη θέση που της αξίζει ως εκλεγμένη ηγέτης του βιρμανικού λαού."@el8
"Mr President, Commissioner, for ten years, a whole world of citizens, politicians and journalists have taken an active interest in, and been horrified by, the fate of Aung San Suu Kyi. Despite the enormous support she enjoys among the Burmese people and the crushing victory she and her party, the National League for Democracy (NLD), won in 1990, she has not been able to take on her leadership role formally. On various occasions, she has been kept isolated, and now she has been under house arrest for a whole year. The Nobel Peace Prize and our own Sacharov Prize have drawn attention to her and to her courageous struggle, but they appear not to have swayed the Burmese junta.
The general human rights situation in Burma is alarming. Representatives of political parties are kept in isolation, thousands of people are in jail for political reasons, dissidents are persecuted and religious and ethnic minorities harassed. Forced labour and torture are commonplace. According to Amnesty, there are around 2 000 political prisoners, including journalists and several elected parliamentarians.
The EU Troika and UN observers now confirm that there are some signs of change. Several prisoners have been released, attitudes towards the NLD have softened and several party offices have been allowed to open. From a situation in which there was a total refusal to engage in dialogue, discussions have now taken place, and a process of reconciliation may be underway. It would be very welcome in a country which, for so many years, has been governed by one of the world’s toughest military juntas.
It may be the case that a window of opportunity has now been opened. In anticipation of further signs and surer indications that the junta really would like to enter into dialogue and accept the demands of the NLD, the EU should not however relinquish its common policy. When the Council meets at the end of this month to discuss Burma, it is important to keep the sanctions in place for the time being and to keep the pressure up so that the dialogue continues, genuine steps towards democracy are taken, human rights are respected and, especially, Aung San Suu Kyi is released and allowed to take her place as the elected leader of the Burmese people."@en3
"(SV) Señor Presidente, señor Comisario, hace más de diez años que todo el mundo – ciudadanos, políticos y periodistas – ha estado interesado y se ha indignado por la situación de Aung San Suu Kyi. A pesar del enorme apoyo que tiene en el pueblo birmano y de la victoria aplastante en 1990 de su partido, National League för Democracy (NLD), no le ha sido posible asumir formalmente su liderazgo. Se le ha mantenido aislada durante algunos períodos y desde hace un año, está en arresto domiciliario. El Premio Nobel de la Paz y nuestro Premio Sajarov han dado relevancia a su persona y a su valiente lucha, pero no parece haber afectado a la junta birmana.
La situación de los derechos humanos en Birmania es alarmante. Se aisla a los representantes de los partidos políticos, se encarcela a miles de personas por motivos políticos, se persigue a los disidentes y se acosa a las minorías étnicas. Los trabajos forzados y la tortura son de ordinaria ocurrencia. Según Amnistía Internacional hay cerca de 2000 presos políticos, entre ellos periodistas y parlamentarios.
Tanto la troica comunitaria como los observadores de la ONU confirman que existen indicios de cambio. Se ha liberado a algunos presos, hay una actitud más blanda con la NLD y muchos partidos han podido abrir las puertas de sus locales. De una negación total al diálogo se ha pasado a conversar y es posible que haya un proceso de reconciliación en marcha. Un proceso de esta naturaleza sería muy bienvenido en este país que durante tantos años ha sido gobernado por una de las dictaduras militares más crueles.
Quizás se haya abierto la ventana de las posibilidades. A la espera de más señales y de indicaciones más precisas de que la Junta realmente quiere iniciar un diálogo y aceptar las exigencias de la NLD, la UE no debe abandonar su línea. Cuando se reúna el Consejo a finales de este mes para discutir el caso de Birmania, es importante que se mantengan las sanciones y que se continúe presionando para que el diálogo no se interrumpa, para que se avance hacia la democracia, para que se respeten los derechos humanos y, especialmente, para que se libere a Aung San Suu Kyi y pueda asumir como la líder elegida por el pueblo birmano."@es12
"Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, yli kymmenen vuoden ajan ihmiset, poliitikot ja toimittajat kautta maailman ovat paneutuneet Aung San Suu Kyin kohtaloon ja kauhistelleet sitä. Siitä valtavasta tuesta huolimatta, jota hän nauttii Burman/Myanmarin kansan parissa ja siitä murskaavasta voitosta huolimatta, jonka hän ja hänen puolueensa, Kansallinen demokraattinen liitto (NLD), saivat vuonna 1990, hänellä ei ole ollut mahdollisuutta ottaa johtajan asemaansa virallisesti. Häntä on pidetty eristyksissä eri vaiheiden aikana, ja nyt hän on ollut kotiarestissa kokonaisen vuoden ajan. Nobelin rauhanpalkinto ja oma Saharov-palkintomme ovat antaneet hänelle ja hänen rohkealle taistelulleen huomiota, mutta se ei ole näyttänyt heikentäneen Burman sotilasjunttaa.
Burman/Myanmarin ihmisoikeustilanne on muutoinkin hälyttävä. Poliittisten puolueiden edustajia eristetään, tuhansia ihmisiä on vangittuina poliittisista syistä, toisinajattelijoita vainotaan ja uskonnollisia ja etnisiä vähemmistöjä ahdistellaan. Pakkotyötä ja kidutusta esiintyy yleisesti. Amnesty International -järjestön mukaan poliittisia vankeja on noin 2000, heidän joukossaan toimittajia ja useita kansan valitsemia parlamentin jäseniä.
Sekä EU:n troikka että YK:n tarkkailijat vahvistavat nyt, että tiettyjä muutoksen merkkejä on olemassa. Useita vankeja on vapautettu, asenne NLD-puoluetta kohtaan on pehmennyt ja useita puoluetoimistoja on voitu avata. Täydellisestä vuoropuhelusta kieltäytymisestä on nyt edetty keskusteluun, ja sovitteluprosessikin saattaa olla käynnistynyt. Se olisi erittäin myönteistä valtiossa, jota yksi maailman kovimmista sotilasjuntista on johtanut monen vuoden ajan.
Nyt on ehkä avautunut uusi mahdollisuus. EU ei saa kuitenkaan tinkiä yhteisestä linjastaan odotellessaan lisämerkkejä ja varmempia merkkejä siitä, että sotilasjuntta haluaa todellakin aloittaa vuoropuhelun ja että se hyväksyy NLD-puolueen vaatimukset. Kun neuvosto kokoontuu tämän kuun lopussa keskustelemaan Burman asioista, on tärkeää, että pakotteista pidetään toistaiseksi kiinni ja että jatkamme vuoropuhelun jatkamiseen liittyvää painostusta, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja ennen kaikkea, että Aung San Suu Kyi vapautetaan ja että hän voi ottaa paikkansa Burman kansan valitsemana johtajana."@fi5
"Monsieur le Président, Monsieur le Commissaire, depuis plus de dix ans, tout un univers de citoyens, de membres de la classe politique et de journalistes s'est engagé et scandalisé du destin de Mme Aung San Suu Kyi. Malgré l'immense soutien dont elle est l'objet parmi le peuple birman, et l'écrasant victoire qu'elle-même et son parti, la National League for Democracy (NLD) ont remportée en 1990, elle n'a pas eu la possibilité d'endosser formellement le leadership qui lui revient. À plusieurs reprises, on l'a tenue isolée, et depuis une année entière, elle se trouve assignée à résidence. Le Prix Nobel de la Paix et le Prix Sakharov décerné par l'UE ont attiré l'attention sur sa personne et son combat courageux, mais cela ne semble pas avoir ému la junte birmane.
La situation des droits de l'homme en Birmanie est aussi alarmante par ailleurs. Des représentants de partis politiques sont isolés, des milliers de gens sont incarcérés pour raison politique, ceux dont la pensée diffère font l'objet de persécutions, et les minorités religieuses et ethniques subissent des tracasseries. Les travaux forcés et la torture sont des phénomènes courants. Selon Amnesty International, il y aurait 2000 prisonniers politiques dans les prisons, dont des journalistes et plusieurs députés.
La troïka européenne et les observateurs des Nations unies confirment à présent certains signes de changement. Plusieurs prisonniers ont été relâchés, l'attitude vis-à-vis du NLD s'est assouplie et plusieurs sièges de partis politiques ont pu s'ouvrir. On est passé d'un refus total au dialogue, et peut-être un processus de réconciliation est-il en cours. Ce serait tout à fait bienvenu, dans un pays qui depuis tant d'années est dirigé par une junte militaire parmi les plus dures au monde.
Il se pourrait que la fenêtre du possible se soit ouverte. Dans l'attente d'autres signes, qui indiqueraient de façon plus certaine que la junte souhaite vraiment engager le dialogue et donner suite aux exigences du NLD, l'UE ne doit pourtant pas dévier de sa ligne de conduite commune. Lorsque le Conseil se réunira à la fin du mois pour discuter de la question birmane, il sera important de maintenir les sanctions et de poursuivre les pressions pour que le dialogue se poursuive, que l'on progresse réellement vers la démocratie, que les droits de l'homme soient respectés, et notamment que Mme Aung San Suu Kyi soit libérée et puisse prendre la place qui lui revient en tant que dirigeante élue du peuple birman."@fr6
"Signor Presidente, signor Commissario, per oltre dieci anni un’infinità di cittadini, politici e giornalisti si sono impegnati con grande apprensione per il destino di Aung San Suu Kyi. Nonostante l’enorme sostegno di cui gode presso la popolazione birmana e la schiacciante vittoria sua e del suo partito, la Lega nazionale per la democrazia (NLD), nelle elezioni del 1990, Aung San Suu Kyi non ha avuto la possibilità di esercitare sul piano formale la
. A fasi alterne è stata tenuta in isolamento, mentre ora è agli arresti domiciliari. Il conferimento del premio Nobel per la pace e del nostro premio Sacharov hanno dato visibilità a lei e alla sua coraggiosa lotta, ma ciò non ha fatto battere ciglio al regime birmano.
Lo stato dei diritti umani in Birmania è allarmante in generale. Rappresentati di partiti politici detenuti in isolamento, migliaia di detenuti politici, persecuzione dei dissidenti, angherie ai danni delle minoranze etniche e religiose. Il lavoro forzato e la tortura sono ampiamente diffusi. Stando ad
vi sono circa 2000 detenuti politici, fra i quali giornalisti e parlamentari.
Tanto la
Ue, quanto gli osservatori dell’ONU hanno confermato qualche segnale di cambiamento. Numerosi detenuti sono stati rilasciati, la linea verso la NLD si è ammorbidita e sono state aperte numerose sedi di partito. Da una posizione di rifiuto totale del dialogo si è giunti a qualche contatto e, forse, è in corso un processo di riconciliazione. Ciò sarebbe auspicabile in un paese che, da molti anni, è nelle mani di una delle più dure dittature militari esistenti al mondo.
Può darsi che si sia aperto uno spiraglio. In attesa di ulteriori segnali e di indicazioni più certe di una genuina volontà del regime di avviare un dialogo e di recepire le richieste della NLD, l’Unione non dovrebbe recedere dalla sua comune linea. Quando, a fine mese, il Consiglio discuterà della Birmania, sarà importante che esso mantenga in vigore le sanzioni fino a nuovo avviso, e che continui a esercitare pressioni affinché il dialogo prosegua, affinché vengano compiuti passi concreti sulla via della democrazia, affinché i diritti umani siano rispettati e, soprattutto, affinché Aung San Suu Kyi sia rimessa in libertà e possa occupare il suo posto di
eletto dal popolo birmano."@it9
"Mr President, Commissioner, for ten years, a whole world of citizens, politicians and journalists have taken an active interest in, and been horrified by, the fate of Aung San Suu Kyi. Despite the enormous support she enjoys among the Burmese people and the crushing victory she and her party, the National League for Democracy (NLD), won in 1990, she has not been able to take on her leadership role formally. On various occasions, she has been kept isolated, and now she has been under house arrest for a whole year. The Nobel Peace Prize and our own Sacharov Prize have drawn attention to her and to her courageous struggle, but they appear not to have swayed the Burmese junta.
The general human rights situation in Burma is alarming. Representatives of political parties are kept in isolation, thousands of people are in jail for political reasons, dissidents are persecuted and religious and ethnic minorities harassed. Forced labour and torture are commonplace. According to Amnesty, there are around 2 000 political prisoners, including journalists and several elected parliamentarians.
The EU Troika and UN observers now confirm that there are some signs of change. Several prisoners have been released, attitudes towards the NLD have softened and several party offices have been allowed to open. From a situation in which there was a total refusal to engage in dialogue, discussions have now taken place, and a process of reconciliation may be underway. It would be very welcome in a country which, for so many years, has been governed by one of the world’s toughest military juntas.
It may be the case that a window of opportunity has now been opened. In anticipation of further signs and surer indications that the junta really would like to enter into dialogue and accept the demands of the NLD, the EU should not however relinquish its common policy. When the Council meets at the end of this month to discuss Burma, it is important to keep the sanctions in place for the time being and to keep the pressure up so that the dialogue continues, genuine steps towards democracy are taken, human rights are respected and, especially, Aung San Suu Kyi is released and allowed to take her place as the elected leader of the Burmese people."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, mijnheer de commissaris, al meer dan tien jaar trekt een breed scala van burgers, politici en journalisten zich met ontzetting het lot aan van Aung San Suu Kyi. Ondanks de enorme steun die zij onder het Birmese volk geniet en ondanks de overweldigende overwinning die zij en haar partij, de Nationale Liga voor Democratie (NLD), in 1990 hebben geboekt, is het haar niet gelukt het leiderschap formeel op zich te nemen. Verschillende malen heeft men haar geïsoleerd, en sinds een jaar is zij onder huisarrest geplaatst. De Nobelprijs voor de vrede en onze eigen Sacharovprijs hebben de aandacht gevestigd op deze vrouw en haar moedige strijd, maar dat lijkt de Birmese junta niet te hebben aangezet tot het doen van concessies.
De situatie op het gebied van de mensenrechten in Birma is ook in andere opzichten alarmerend. Vertegenwoordigers van politieke partijen worden geïsoleerd, duizenden mensen zitten om politieke redenen gevangen, andersdenkenden worden vervolgd en religieuze en etnische minderheden wordt het leven zuur gemaakt. Dwangarbeid en martelingen zijn aan de orde van de dag. Volgens Amnesty International zijn er circa 2000 politieke gevangenen, onder wie journalisten en verscheidene parlementariërs.
Zowel de trojka van de EU als de waarnemers van de Verenigde Naties bevestigen nu dat er bepaalde tekenen van verandering zichtbaar zijn. Verscheidene gevangenen zijn vrijgelaten, de houding tegenover de NLD is milder geworden en verschillende politieke partijen hebben een kantoor kunnen openen. Een volstrekte afwijzing van de dialoog heeft plaats gemaakt voor de bereidheid tot discussie, en misschien is er een verzoeningsproces gaande. Dat zou zeer toe te juichen zijn in een land dat zovele jaren bestuurd is door een van de wreedste militaire junta’s ter wereld.
Misschien is het venster naar nieuwe mogelijkheden thans geopend. In afwachting van nieuwe tekens en duidelijker aanwijzingen dat de junta werkelijk een dialoog wil aangaan en bereid is in te gaan op de eisen van de NLD, moet de EU echter vasthouden aan haar gemeenschappelijke strakke lijn. Wanneer de Raad aan het eind van deze maand bijeenkomt om over Birma te discussiëren, is het van belang dat de sancties voorlopig gehandhaafd blijven en dat men de druk op de ketel houdt, zodat de dialoog wordt voortgezet, zodat er werkelijk stappen in democratische richting worden gezet, zodat de mensenrechten worden geëerbiedigd en niet in de laatste plaats zodat Aung San Suu Kyi wordt vrijgelaten en haar plaats als gekozen leidster van het Birmese volk kan innemen."@nl2
"Senhor Presidente, Senhor Comissário, há mais de dez anos que muitos cidadãos, políticos e jornalistas acompanham, consternados, o destino de Aung San Suu Kyi. Apesar do enorme apoio com que conta entre o povo birmanês e da esmagadora vitória alcançada por si e pelo seu partido, a National League for Democracy (NLD), em 1990, nunca lhe foi permitido exercer formalmente a sua liderança. Em diversas ocasiões, foi mantida isolada e agora está, há mais de um ano, em prisão domiciliária. O prémio Nobel da Paz e o nosso próprio prémio Sakarov chamaram as atenções para ela e para a sua corajosa luta, mas parecem não ter demovido a junta birmanesa.
A situação dos direitos humanos na Birmânia é, em todos os aspectos, alarmante. Os representantes dos partidos políticos são isolados, milhares de pessoas estão presas por motivos políticos, os que pensam de maneira diferente são perseguidos e as minorias religiosas e étnicas são maltratadas. O trabalho forçado e as torturas são frequentes. Segundo a Amnistia Internacional, há cerca de 2 000 presos políticos, entre os quais jornalistas e vários deputados eleitos.
Tanto a tróica da UE como os observadores da ONU confirmam que existem agora alguns sinais de mudança. Diversos presos foram libertados, a atitude em relação à NLD tornou-se mais flexível e algumas sedes deste partido puderam abrir as portas. Passou-se de uma recusa total para alguma abertura ao diálogo e talvez esteja em curso um processo de conciliação. Este seria muito bem-vindo, num país que, durante tantos anos, tem sido governado por uma das mais duras juntas militares do mundo.
Pode ser que se esteja a abrir uma janela de oportunidades. Enquanto se aguardam novos sinais e indicações mais seguras de que a junta pretende, verdadeiramente, iniciar o diálogo e aceder às reivindicações da NLD, a UE não deve afastar-se da sua posição comum. Quando o Conselho discutir a situação na Birmânia, na reunião do fim deste mês, é importante que, por enquanto, mantenha as sanções e continue a pressionar pela continuação do diálogo, por verdadeiros avanços no sentido da democracia, pelo respeito dos direitos humanos e também pela libertação de Aung San Suu Kyi, para que possa ocupar o seu lugar como dirigente eleita do povo birmanês."@pt11
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Malmström (ELDR )."13,12
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples