Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-10-04-Speech-4-106"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech4
dcterms:Date	"2001-10-04"^^xsd:date4
dcterms:Is Part Of	lp_eu:OMRÖSTNING4
dcterms:Language	"fr"^^xsd:language4
lpv:document identification number	"en.20011004.3.4-106"4
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2001-10-04-Speech-4-1074
lpv:speaker	lp:Krivine and Vachetta (GUE/NGL4
lpv:spoken text	". Le rapport Peijs est un véritable hymne néolibéral qui fait des finances publiques et de la protection sociale la source de tous les maux. Le rapport oppose par exemple les investissements publics, forcément "mal gérés", au secteur privé, par nature efficace. Sa principale fonction est de réaffirmer le dogme néolibéral codifié dans le "Pacte de stabilité" signé à Amsterdam en 1997, et de dénoncer les aménagements suggérés au sommet de Göteborg sur les stabilisateurs automatiques. Alors que la conjoncture se retourne, grâce à l'application obstinée de l'austérité salariale, le rapport affirme le droit à infliger une nouvelle récession à l'Europe. Il préconise l'application aveugle d'une politique dont tout le monde va constater qu'elle est contradictoire avec les objectifs annoncés de croissance et d'emploi. Quand l'économie ralentit, le Pacte de stabilité contribue au chaos en ralentissant l'activité, car il s'agit en réalité d'obtenir un taux de chômage susceptible de faire à nouveau reculer les salaires et de conforter les profits. Il faut absolument voter contre ce rapport, dont l'application représenterait un véritable danger pour les travailleurs d'Europe."@fr6
lpv:translated text	"Peijs' betænkning er en ægte nyliberal hyldest, som gør de offentlige finanser og den sociale tryghed til kilden til alle onder. Betænkningen stiller f.eks. de offentlige investeringer, der naturligvis "forvaltes dårligt", op over for den private sektor, der ifølge sin natur er effektiv. Dens hovedfunktion er at bekræfte det nyliberale dogme, der er nedfældet i stabilitetspagten, som blev underskrevet i Amsterdam i 1997, og at tage afstand fra de ændringer i de automatiske finanspolitiske stabilisatorer, der blev foreslået på topmødet i Göteborg. Selv om konjunkturen vender takket være den vedholdende stramme lønpolitik, fastslår betænkningen retten til at bibringe Europa en ny økonomisk tilbagegang. Den opfordrer til blindt at føre en politik, som alle kan konstatere er i modstrid med de bebudede mål om vækst og beskæftigelse. Når økonomien mister fart, medvirker stabilitetspagten til kaos ved at dæmpe aktiviteten, for det drejer sig i virkeligheden om at opnå en arbejdsløshedsprocent, der på ny kan få lønningerne til at falde og øge fortjenesten. Det er absolut nødvendigt at stemme imod denne betænkning, der, hvis den bliver vedtaget, vil være til fare for arbejdstagerne i Europa."@da1 ". Der Bericht Peijs ist eine wahre neoliberale Hymne, in der die öffentlichen Haushalte und die soziale Sicherheit für jedes Übel verantwortlich gemacht werden. Der Bericht vergleicht beispielsweise die öffentlichen Investitionen, die natürlich „mangelhaft verwaltet“ werden, mit dem privaten Sektor, der von Natur aus effizient arbeitet. Die Hauptaufgabe dieses Berichts ist die Bekräftigung des neoliberalen Dogmas, wie es im 1997 in Amsterdam unterzeichneten „Stabilitätspakt“ festgeschrieben wurde, und die Kritik an den Anpassungen, die mit den automatischen Stabilisatoren auf dem Gipfel von Göteborg vorgeschlagen wurden. Zu einem Zeitpunkt, an dem die Konjunktur aufgrund der konsequenten Umsetzung der Lohnmäßigung gerade umschlägt, bekräftigt der Bericht das Recht, Europa in eine neue Rezession zu führen. Er befürwortet die blinde Umsetzung einer Politik, bei der jeder feststellen kann, dass sie den angekündigten Wachstums- und Beschäftigungszielen entgegenläuft. Wenn das Wachstum nachlässt, trägt der Stabilitätspakt zum Chaos bei, indem er die Wirtschaftstätigkeit verlangsamt, denn in Wirklichkeit geht es darum, eine Arbeitslosenrate zu erreichen, bei der die Löhne erneut sinken und die Gewinne steigern. Dieser Bericht muss unbedingt abgelehnt werden, denn seine Umsetzung würde eine echte Gefahr für die Arbeitnehmer in Europa bedeuten."@de7 "Η έκθεση της κ. Peijs αποτελεί έναν αληθινό ύμνο στον νεοφιλελευθερισμό, ενώ αναγορεύει τα δημόσια οικονομικά και την κοινωνική προστασία σε πηγή παντός δεινού. Η έκθεση αυτή αντιπαραθέτει για παράδειγμα τις δημόσιες επενδύσεις, που αναγκαστικά “δεν έχουν τη σωστή διαχείριση”, προς τον ιδιωτικό τομέα, που είναι εκ φύσεως αποτελεσματικός. Το βασικό της μέλημα είναι να επιβεβαιώσει το νεοφιλελεύθερο δόγμα, όπως κωδικοποιήθηκε στο “Σύμφωνο Σταθερότητας” που υπογράφηκε στο Άμστερνταμ το 1977 και να καταγγείλει κάποιες αναδιατάξεις που προτάθηκαν στη σύνοδο κορυφής του Γκέτεμποργκ σχετικά με τους αυτόματους σταθεροποιητές. Τη στιγμή αυτή που υφίσταται κυκλική οικονομική συγκυρία, χάρη στην εμμονή για την εφαρμογή μισθολογικής λιτότητας, η έκθεση υποστηρίζει το δικαίωμα για την επιβολή νέας ύφεσης στην Ευρώπη. Εκθειάζει την τυφλή εφαρμογή μιας πολιτικής, για την οποία όλοι διαπιστώνουν ότι είναι αντιφατική προς τους διακηρυγμένους στόχους της ανάπτυξης και της απασχόλησης. Όταν οι ρυθμοί επιβραδύνονται, το Σύμφωνο Σταθερότητας συνεισφέρει στο χάος, επιβραδύνοντας την απασχόληση, γιατί στην πραγματικότητα στόχος του είναι πώς θα επιτευχθεί ένα ποσοστό ανεργίας, ικανό να δημιουργήσει νέα υποχώρηση των μισθών και αύξηση των κερδών. Απαραιτήτως πρέπει να καταψηφιστεί η έκθεση αυτή, η εφαρμογή της οποίας συνιστά πραγματικό κίνδυνο για τους εργαζόμενους της Ευρώπης."@el8 ". The Peijs report is a true neo-liberal anthem that portrays public finances and social protection as the root of all evil. For example, the report contrasts inevitably “ill-managed” public investment with the private sector, which is, naturally, efficient. Its main function is to once again affirm the neo-liberal dogma codified in the “Stability Pact” signed in Amsterdam in 1997, and to condemn the adjustments suggested at the Gothenburg summit on automatic stabilisers. Now that the economic climate is changing due to a persistent wage moderation policy, the report affirms the right to inflict a fresh recession on Europe. It advocates blindly applying a policy that everyone will notice goes against the announced objectives for growth and employment. When the economy slows down, the Stability Pact contributes to the chaos by slowing business down, because in reality it aims to achieve an unemployment level that will bring salaries back down and increase profits. We must vote against this report, as applying it would pose a genuine danger to the workers of Europe."@en3 "(FR) El informe Peijs es un verdadero himno neoliberal que hace de las finanzas públicas y de la protección social la fuente de todos los males. El informe opone, por ejemplo, las inversiones públicas, necesariamente “mal gestionadas”, al sector privado, eficaz por naturaleza. Su principal función es reafirmar el dogma neoliberal codificado en el «Pacto de estabilidad» firmado en Amsterdam en 1997, y denunciar los arreglos sugeridos en la cumbre de Gotemburgo sobre los estabilizadores automáticos. Ahora que la coyuntura cambia, gracias a la obstinada aplicación de la austeridad salarial, el informe afirma el derecho a infligir una nueva recesión a Europa. Preconiza la aplicación ciega de una política que todo el mundo va a comprobar que se contradice con los objetivos anunciados de crecimiento y de empleo. Cuando la economía se ralentiza, el Pacto de estabilidad contribuye al caos ralentizando la actividad, pues se trata en realidad de conseguir una tasa de desempleo susceptible de rebajar nuevamente los salarios y de reafirmar los beneficios. Hay que votar necesariamente en contra de este informe cuya aplicación representaría un verdadero peligro para los trabajadores europeos."@es12,12 "Peijsin mietintö on todellinen uusliberalismin ylistyslaulu, jossa julkisesta taloudesta ja sosiaaliturvasta tehdään kaiken pahan alku ja juuri. Mietinnössä verrataan esimerkiksi julkisia investointeja, jotka ovat pakostakin "huonosti hoidettuja", yksityiseen sektoriin, joka on luonnostaan tehokas. Tärkeimpänä tehtävänä on vahvistaa uudelleen sitä uusliberalistista suuntausta, joka sisällytettiin Amsterdamissa vuonna 1997 allekirjoitettuun vakaussopimukseen, ja peruuttaa Göteborgin huippukokouksessa ehdotetut automaattisia vakauttajia koskevat muutokset. Kun suhdanne kääntyy itsepintaisesti noudatetun tiukan palkkapolitiikan tuloksena, mietinnössä myönnetään oikeus pakottaa Eurooppa uuteen taantumaan. Mietinnössä suositellaan toteuttamaan sokeasti sellaista politiikkaa, joka on kaikkien mielestä ristiriidassa ilmoitettujen kasvu- ja työllisyystavoitteiden kanssa. Kun talouskasvu hidastuu, vakaussopimus lisää kaaosta hidastamalla työllistymistä, sillä todellisuudessa tarkoituksena on saavuttaa sellainen työttömyysaste, joka saa palkat jälleen laskemaan ja voitot kasvamaan. On äänestettävä ehdottomasti tätä mietintöä vastaan, sillä sen soveltaminen merkitsisi todellista vaaraa eurooppalaisille työntekijöille."@fi5 "La relazione Peijs è un vero e proprio inno neoliberale che fa delle finanze pubbliche e della protezione sociale la fonte di tutti i mali. Essa oppone, ad esempio, gli investimenti pubblici, necessariamente "mal gestiti", al settore privato, per sua natura efficiente. La sua funzione principale è quella di riaffermare il dogma neoliberale sancito nel "Patto di stabilità" firmato ad Amsterdam nel 1997, nonché di denunciare gli adeguamenti suggeriti al Vertice di Göteborg sugli stabilizzatori automatici. Mentre la congiuntura si risolleva, grazie all'applicazione ostinata di un contenimento salariale, la relazione afferma il diritto di infliggere una nuova recessione all'Europa. Essa raccomanda l'applicazione cieca di una politica che tutti ritengono in contraddizione con gli obiettivi di crescita e di occupazione preannunciati. Quando l'economia rallenta, il Patto di stabilità alimenta il caos rallentando l'attività poiché si vuole in realtà ottenere un tasso di disoccupazione capace di far nuovamente regredire i salari ed incrementare i profitti. E' assolutamente necessario votare contro la presente relazione, la cui attuazione costituirebbe un serio pericolo per i lavoratori europei."@it9 ". The Peijs report is a true neo-liberal anthem that portrays public finances and social protection as the root of all evil. For example, the report contrasts inevitably “ill-managed” public investment with the private sector, which is, naturally, efficient. Its main function is to once again affirm the neo-liberal dogma codified in the “Stability Pact” signed in Amsterdam in 1997, and to condemn the adjustments suggested at the Gothenburg summit on automatic stabilisers. Now that the economic climate is changing due to a persistent wage moderation policy, the report affirms the right to inflict a fresh recession on Europe. It advocates blindly applying a policy that everyone will notice goes against the announced objectives for growth and employment. When the economy slows down, the Stability Pact contributes to the chaos by slowing business down, because in reality it aims to achieve an unemployment level that will bring salaries back down and increase profits. We must vote against this report, as applying it would pose a genuine danger to the workers of Europe."@lv10 "In het verslag-Peijs worden de overheidsfinanciën en de sociale zekerheid beschouwd als de wortel van alle kwaad, en daarmee vormt het verslag een ware lofzang op het neoliberalisme. Zo worden in het verslag de overheidsinvesteringen, waarvan het beheer noodzakelijkerwijs “te wensen overlaat”, vergeleken met de particuliere sector, die van nature efficiënt zou zijn. Het gaat er vooral om het neoliberale dogma te bekrachtigen dat werd vastgelegd in het “Stabiliteitspact”, dat in 1997 in Amsterdam werd ondertekend, en de op de Top van Göteborg voorgestelde regelingen met betrekking tot de automatische stabilisatoren aan de kaak te stellen. De conjunctuur krijgt momenteel een flinke klap doordat men op de loonkosten blijft bezuinigen. Toch is er volgens het verslag niets mis mee dat Europa in een nieuwe recessie wordt gestort. Er wordt gepleit voor het blindelings toepassen van een beleid waarvan iedereen zal constateren dat het in strijd is met de aangekondigde doelstellingen van groei en werkgelegenheid. Wanneer de economie verslapt, draagt het Stabiliteitspact bij tot chaos doordat het de bedrijvigheid vermindert. In werkelijkheid gaat het er namelijk om een werkloosheidscijfer te creëren dat ertoe leidt dat de lonen opnieuw dalen en de winsten stijgen. We moeten beslist tegen dit verslag stemmen, omdat toepassing ervan een ernstig gevaar voor de werknemers in Europa zou betekenen."@nl2 ". O relatório Peijs é um verdadeiro hino neoliberal que atribui às finanças públicas e à protecção social a fonte de todos os males. O relatório opõe, por exemplo, os investimentos públicos, necessariamente “mal geridos”, ao sector privado, por definição eficaz. A sua principal função é reafirmar o dogma neoliberal codificado no “Pacto de Estabilidade”, assinado em 1997 em Amesterdão, e denunciar as modificações sugeridas na Cimeira de Gotemburgo relativas aos estabilizadores automáticos. Num momento em que a conjuntura se inverte graças à aplicação obstinada da austeridade salarial, o relatório afirma o direito de infligir uma nova recessão à Europa. Preconiza a aplicação cega de uma política que todos vão constatar ser contraditória com os objectivos anunciados em matéria de crescimento e de emprego. Quando a economia abranda, o Pacto de Estabilidade, ao provocar o abrandamento da actividade, contribui para o caos, já que, na verdade, se trata de obter uma taxa de desemprego susceptível de novamente provocar uma baixa de salários e de reforçar os lucros. É absolutamente necessário votar contra este relatório, cuja aplicação representaria um verdadeiro perigo para os trabalhadores da Europa."@pt11 "Peijs betänkande är en verklig hyllning av nyliberalismen och målar ut de offentliga finanserna och den sociala tryggheten som källan till allt ont. I betänkandet motsätter man sig bl.a. starkt offentliga investeringar inom den privata sektorn, vilka ofta är "dåligt förvaltade". Dess huvudsakliga uppgift är att bekräfta den nyliberalistiska dogm som kodifierades i den "stabilitetspakt" som undertecknades i Amsterdam 1997, och att avvisa den reglering som föreslogs vid Göteborgstoppmötet avseende automatiska stabilisatorer. När konjunkturen nu vänder, tack vare ett ihärdigt tillämpande av en restriktiv lönepolitik, är detta betänkande på väg att förorsaka en ny nedgång i Europa. Det förordar en blind tillämpning av en politik som alla kan konstatera strider mot de uppställda målen beträffande tillväxt och sysselsättning. När ekonomin avstannar bidrar stabilitetspakten till den kaotiska situationen genom att minska sysselsättningen. Ty målet är egentligen att uppnå en arbetslöshetsnivå som kan tänkas på nytt medföra en sänkning av lönerna och därmed en ökning av vinsterna. Vi måste absolut rösta emot detta betänkande, som om det nådde fram till tillämpning skulle utgöra en verklig fara för Europas arbetstagare."@sv13
lpv:unclassifiedMetadata	"Krivine et Vachetta (GUE/NGL ),"6 "Krivine y Vachetta (GUE/NGL ),"12 "par écrit"6 "por escrito"12

Named graphs describing this resource:

The resource appears as object in 2 triples

Context graph