Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-10-04-Speech-4-101"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech4
dcterms:Date	"2001-10-04"^^xsd:date4
dcterms:Is Part Of	lp_eu:OMRÖSTNING4
dcterms:Language	"fr"^^xsd:language4
lpv:document identification number	"en.20011004.3.4-101"4
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2001-10-04-Speech-4-1024
lpv:speaker	lp:Krivine and Vachetta (GUE/NGL4
lpv:spoken text	". Le rapport Berès est intéressant parce qu'il dresse le constat d'échec du social-libéralisme qui pensait pouvoir combiner l'acceptation du traité d'Amsterdam et de véritables politiques sociales en Europe. Le rapport préconise la coordination des politiques économiques, mais s'aperçoit que les institutions qui pourraient le faire n'existent pas. La BCE est monomaniaque, le Parlement impuissant, et l'Eurogroupe semi-clandestin. Le rapport se contente de supplier que ce dernier veuille bien tenir le Parlement au courant. Le rapport contient pourtant une grande part de vérité, car il est parcouru par l'inquiétude devant le vide institutionnel et les politiques régressives qui risquent d'être menées sous l'influence du dogme néolibéral. Mais, au lieu de dire tout haut ce qui est discuté de plus en plus largement, à savoir qu'il serait raisonnable de ne pas appliquer le Pacte de stabilité, le rapport se borne à préconiser une coordination de "leur programme de stabilité respectif". Cette volonté assez pitoyable de limiter la casse ne peut pas faire oublier que ce carcan a été mis en place avec le soutien actif des sociaux libéraux, notamment en Italie et en France. Voilà pourquoi nous n'avons pas apporté notre caution à de vagues et informes injonctions qui servent surtout à faire oublier qu'on s'est lourdement trompé."@fr6
lpv:translated text	"Berès'-betænkningen er interessant, fordi den konstaterer, at den socialliberalisme, der skulle forene godkendelsen af Amsterdam-traktaten og en egentlig socialpolitik i Europa, er slået fejl. Betænkningen opfordrer til at samordne den økonomiske politik, men erkender, at de institutioner, der kunne sikre dette, ikke eksisterer. Den Europæiske Centralbank er monoman, Parlamentet magtesløst og Euro-Gruppen halvhemmelig. Betænkningen stiller sig tilfreds med at bønfalde sidstnævnte om at holde Parlamentet underrettet. Betænkningen indeholder dog en del sandhed, for den er præget af bekymringen for det institutionelle tomrum og den regressive politik, som risikerer at blive ført under indflydelse af det nyliberale dogme. Men i stedet for at sige det højt, der diskuteres mere og mere, nemlig at det ikke ville være fornuftigt at gennemføre stabilitetspagten, nøjes betænkningen med at opfordre til, at medlemsstaterne samordner deres stabilitetsprogrammer. Dette ynkelige ønske om at begrænse skaden kan ikke få os til at glemme, at denne tvang er blevet iværksat med aktiv støtte fra de socialliberale, især i Italien og Frankrig. Derfor har vi ikke givet vores støtte til vage og grove påbud, som især skal få os til at glemme, at man har taget voldsomt fejl."@da1 ". Der Bericht Berès ist interessant, weil er das Scheitern des Sozialliberalismus konstatiert, der die Annahme des Vertrags von Amsterdam mit echten Sozialpolitiken in Europa kombinieren wollte. Der Bericht befürwortet die Koordinierung der Wirtschaftspolitiken, aber er stellt auch fest, dass die dafür erforderlichen Institutionen nicht vorhanden sind. Die EZB hat ist von einem einzigen Wahn besessen, das Parlament machtlos, und die Eurogruppe arbeitet halb im Verborgenen. Der Bericht beschränkt sich auf die Bitte, Letztere möge das Parlament auf dem Laufenden halten. Der Bericht entspricht allerdings auch in großen Teilen der Wahrheit, denn er ist geprägt von der Furcht vor der institutionellen Leere und den regressiven Politiken, die unter dem Einfluss des neoliberalen Dogmas umgesetzt werden könnten. Aber anstatt all das klar auszusprechen, was in immer größerem Maße diskutiert wird, nämlich dass der Stabilitätspakt besser nicht zur Anwendung kommen sollte, beschränkt sich der Bericht auf die Befürwortung einer Koordinierung der Stabilitätsprogramme. Diese Mitleid erregenden Bemühungen um Schadensbegrenzung können nicht vergessen machen, dass dieses Zwangsinstrument mit der aktiven Unterstützung durch die sozialliberalen Politiker, vor allem aus Italien und Frankreich, eingeführt wurde. Aus diesem Grund haben wir nicht für derart vage und unklare Aufforderungen gestimmt, die vor allem davon ablenken sollen, dass man sich schwer getäuscht hat."@de7 "Η έκθεση της κ. Bérès είναι ενδιαφέρουσα, γιατί προβαίνει στη διαπίστωση της αποτυχίας του σοσιαλιστικού φιλελευθερισμού, που νόμιζε ότι μπορεί να συνδυάσει την αποδοχή της Συνθήκης του Άμστερνταμ με τις αληθινές κοινωνικές πολιτικές στην Ευρώπη. Η έκθεση προτείνει το συντονισμό των οικονομικών πολιτικών, αντιλαμβάνεται, όμως, ότι οι θεσμοί μέσω των οποίων θα μπορούσε να πραγματοποιηθεί κάτι τέτοιο δεν υφίστανται. Η Ευρωπαϊκή Κεντρική Τράπεζα κατατρύχεται από μονομανία, το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο είναι ανίσχυρο και η Ευρωομάδα ημιπαράνομη. Η έκθεση αρκείται στο να απευθύνει έκκληση στην τελευταία να ευαρεστηθεί να ενημερώσει το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο. Η έκθεση περιλαμβάνει ωστόσο ένα μεγάλο μέρος αλήθειας γιατί είναι διάχυτη μια σοβαρή ανησυχία μπροστά στο θεσμικό κενό και τις πολιτικές ύφεσης που ενδέχεται να εφαρμοστούν, υπό την επήρεια του νεοφιλελεύθερου δόγματος. Όμως αντί να διατυπώσει μεγαλόφωνα αυτό που συζητείται ευρύτατα, δηλαδή ότι θα ήταν φρονιμότερο να μην εφαρμοστεί το Σύμφωνο Σταθερότητας, η έκθεση περιορίζεται στο να προτείνει τον συντονισμό των “αντίστοιχων προγραμμάτων σταθερότητας”. Αυτή η αρκετά αξιοθρήνητη βούληση να περιοριστεί η ζημιά δεν μπορεί να μας κάνει να ξεχάσουμε ότι ο “χαλκάς” αυτός επιβλήθηκε με την ενεργό υποστήριξη των φιλελεύθερων σοσιαλιστών, κυρίως στην Ιταλία και τη Γαλλία. Ιδού, γιατί δεν συνεισφέρουμε με τη δική μας έγκριση σε αφηρημένα και απρόσωπα κελεύσματα, που σκοπό έχουν κυρίως να μας κάνουν να λησμονήσουμε πόσο οικτρά έχουμε εξαπατηθεί."@el8 ". The Berès report is interesting because it acknowledges the failure of a social liberalism that thought it could combine acceptance of the Treaty of Amsterdam with genuine social policies in Europe. The report advocates the coordination of economic policies, but realises that the institutions that could perform this do not exist. The ECB is obsessed with one single issue, Parliament is powerless, and the Eurogroup is semi-clandestine. The report simply begs it to please keep Parliament informed. The report does however contain a large amount of truth, as throughout there is concern about the institutional void and regressive policies that risk being implemented under the influence of neo-liberal dogma. But instead of saying out loud what is being discussed increasingly widely, that it would be reasonable not to apply the Stability Pact, the report is content to advocate coordination of ‘their respective stability programmes’. This quite pitiful desire to limit damage cannot make us forget that the shackles were put in place with the active support of liberal socialists, particularly in Italy and France. This is why we did not lend our support to vague and ill-conceived orders that, more than anything, serve to make us forget that we have in fact made a huge mistake."@en3 "(FR) El informe Berès es interesante porque pone de manifiesto el fracaso del social-liberalismo que pensaba poder combinar la aceptación del Tratado de Amsterdam con verdaderas políticas sociales en Europa. El informe preconiza la coordinación de las políticas económicas, pero advierte que las instituciones que podrían hacerlo no existen. El BCE es monomaniático, el Parlamento impotente y el Eurogrupo semiclandestino. El informe se contenta con suplicar que este último se encargue de tener al Parlamento al corriente. El informe contiene, sin embargo, una gran parte de verdad pues está sembrado de inquietud ante el vacío institucional y las políticas regresivas que corren peligro de aplicarse bajo la influencia del dogma neoliberal. Pero, en lugar de decir más alto lo que cada vez es más discutible, como es que sería razonable no aplicar el Pacto de estabilidad, el informe se limita a preconizar una coordinación de “su respectivo programa de estabilidad”. Esta voluntad tan compasiva de limitar el daño no puede hacer olvidar que esta obligación fue establecida con el apoyo activo de los social-liberales, especialmente en Italia y en Francia. Esta es la razón por la que no hemos avalado vagas e informes exhortaciones que sirven sobre todo a hacer olvidar que nos hemos equivocado torpemente."@es12 "Berèsin mietintö on mielenkiintoinen, sillä siinä annetaan negatiivinen kokonaistulos sille sosiaalis-liberalistiselle suuntaukselle, joka uskoi voivansa yhdistää Amsterdamin sopimuksen ja todellisten eurooppalaisten sosiaalipolitiikkojen hyväksymisen. Mietinnössä suositellaan talouspolitiikkojen koordinointia, mutta samalla huomataan, että siihen tarkoitukseen sopivia toimielimiä ei ole olemassa. EKP on pakkomielteinen, parlamentilla ei ole valtuuksia, ja euroryhmä on puolisalainen. Mietinnössä tyydytään hartaasti pyytämään, että viimeksi mainittu pitäisi ystävällisesti parlamentin ajan tasalla. Mietintöön sisältyy kuitenkin suuri osa totuutta, koska siitä kuvastuu huolestuneisuus toimielintyhjiöstä ja niistä taantumuksellisista politiikoista, joita saatetaan toteuttaa uusliberalismin vaikutuksesta. Sen sijasta, että mietinnössä sanottaisiin ääneen se, mistä keskustellaan yhä laajemmin, eli että olisi järkevää olla soveltamatta vakaussopimusta, siinä kuitenkin vain suositellaan koordinoimaan jäsenvaltioiden "omia vakausohjelmia". Tämä melko säälittävä halu minimoida vahingot ei saa kuitenkaan unohtamaan, että nämä kahleet on asetettu paikoilleen sosialististen liberaalien aktiivisella tuella, varsinkin Italiassa ja Ranskassa. Tämän vuoksi emme ole kannattaneet epämääräisiä ja vaillinaisia määräyksiä, joiden tarkoituksena on ennen kaikkea saada meidät unohtamaan, miten väärässä olemme."@fi5 "La relazione Berès è interessante nella misura in cui constata il fallimento del social-liberismo che credeva di poter conciliare l'accettazione del Trattato di Amsterdam con l'adozione di vere e proprie politiche sociali in Europa. La relazione auspica il coordinamento delle politiche economiche, ma scopre che le istituzioni eventualmente deputate a questo compito non esistono. La Banca centrale europea è monomaniacale, il Parlamento impotente e l'Eurogruppo semiclandestino. La relazione si accontenta di supplicare che quest'ultimo tenga debitamente informato il Parlamento. Tuttavia, la relazione contiene una gran dose di verità in quanto pervasa dalla preoccupazione per il vuoto istituzionale e le politiche regressive che rischiano di essere adottate sotto l’influenza del dogma neoliberale. Ma anziché dichiarare apertamente ciò di cui si discute ormai sempre più diffusamente - ossia che sarebbe ragionevole non applicare il patto di stabilità -, essa si limita ad auspicare un coordinamento dei "loro rispettivi programmi di stabilità". Una tale volontà, abbastanza penosa, di limitare i danni non può farci dimenticare che questo fardello è stato imposto grazie al sostegno attivo dei social-liberali, soprattutto in Italia e Francia. Ecco perché non abbiamo voluto appoggiare queste generiche ed informi ingiunzioni che servono più che altro a far dimenticare che si ci è sbagliati di grosso."@it9 ". The Berès report is interesting because it acknowledges the failure of a social liberalism that thought it could combine acceptance of the Treaty of Amsterdam with genuine social policies in Europe. The report advocates the coordination of economic policies, but realises that the institutions that could perform this do not exist. The ECB is obsessed with one single issue, Parliament is powerless, and the Eurogroup is semi-clandestine. The report simply begs it to please keep Parliament informed. The report does however contain a large amount of truth, as throughout there is concern about the institutional void and regressive policies that risk being implemented under the influence of neo-liberal dogma. But instead of saying out loud what is being discussed increasingly widely, that it would be reasonable not to apply the Stability Pact, the report is content to advocate coordination of ‘their respective stability programmes’. This quite pitiful desire to limit damage cannot make us forget that the shackles were put in place with the active support of liberal socialists, particularly in Italy and France. This is why we did not lend our support to vague and ill-conceived orders that, more than anything, serve to make us forget that we have in fact made a huge mistake."@lv10 "Het verslag-Berès is interessant, omdat daarin het echec van het sociaal-liberalisme wordt geëtaleerd, waarvan de voorvechters dachten het Verdrag van Amsterdam te kunnen goedkeuren en tegelijkertijd een werkelijk sociaal beleid in Europa te kunnen voeren. In het verslag wordt gepleit voor coördinatie van het economische beleid, maar tevens wordt vastgesteld dat de instellingen die dat zouden kunnen bewerkstelligen, niet bestaan. De ECB is monomaan, het Parlement machteloos en de Eurogroep semi-clandestien. Het verslag is niet meer dan een smeekbede aan het adres van deze Eurogroep om het Parlement op de hoogte te houden. Niettemin bevat het verslag een grote kern van waarheid, want het ademt ongerustheid over de institutionele leemte en het regressieve beleid dat onder invloed van het neoliberale dogma dreigt te gaan worden gevoerd. Echter, in plaats van hardop te zeggen waarover in steeds bredere kring wordt gesproken, namelijk dat het verstandig zou zijn het Stabiliteitspact niet toe te passen, wordt in het verslag slechts gepleit voor een coördinatie van “hun respectieve stabiliteitsprogramma’s”. Het wekt medelijden dat men zo de schade wil beperken, terwijl dit keurslijf juist tot stand is gebracht met actieve steun van de sociaal-liberalen, met name die in Italië en Frankrijk. Daarom hebben wij geweigerd onze goedkeuring te hechten aan vage en nietszeggende voorschriften die vooral moeten doen vergeten dat men zich ernstig heeft vergist."@nl2 ". O relatório Bérès é interessante porque avança a constatação do fracasso do social-liberalismo, que julgava poder conjugar a aceitação do Tratado de Amesterdão com autênticas políticas sociais na Europa. O relatório preconiza a coordenação das políticas económicas, mas verifica que não existem instituições aptas a fazê-lo. O Banco Central Europeu é monomaníaco, o Parlamento impotente, e o Eurogrupo, semi-clandestino. O relatório contenta-se em suplicar a este último que mantenha o Parlamento informado. O relatório encerra, contudo, uma grande parte de verdade, já que transmite uma inquietação face a um vazio institucional e às políticas regressivas que possam vir a ser adoptadas sob a influência do dogma neo-liberal. Contudo, em vez de apregoar bem alto aquilo que se discute de uma forma cada vez mais generalizada, a saber que seria razoável não aplicar o Pacto de Estabilidade, limita-se a preconizar uma coordenação dos respectivos planos de estabilidade. Esta vontade, francamente lamentável, de limitar os estragos não deverá deixar no esquecimento o facto de tal estrutura ter sido criada com o apoio activo dos sociais-liberais, nomeadamente na Itália e em França. É por esta razão que não damos a nossa caução a imposições vagas e imprecisas que contribuem, sobretudo, para o esquecimento do facto de termos incorrido num erro crasso."@pt11 "Berès betänkande är intressant eftersom det tar upp det misslyckande som socialliberalismen svarade för när den trodde sig kunna kombinera godkännandet av Amsterdamfördraget med en verklig europeisk socialpolitik. Betänkandet förordar en samordning av den ekonomiska politiken, men kommer underfund med att de institutioner som skulle kunna stå för detta inte existerar. ECB (Europeiska centralbanken) är monoman, parlamentet kraftlöst och Eurogruppen halvt illegal. I betänkandet nöjer man sig med att be denna sistnämnda att hålla parlamentet underrättat. Betänkandet innehåller dock många sanningar, ty det genomsyras av oron för det institutionella tomrum och den bakåtsträvande politik som kan bli resultatet av inflytandet från den nyliberala dogmen. Men i stället för att öppet ge uttryck för det som diskuteras allt mer, dvs. att det vore klokt att inte tillämpa stabilitetspakten, begränsar sig betänkandet till att förorda att regeringarna skall genomföra en samordning av "sina respektive stabilitetsprogram". Detta ganska ynkliga försök att begränsa skadorna kan inte skyla över att detta tvång införts med de socialliberalas aktiva stöd, i synnerhet i Italien och Frankrike. Därför har vi inte givit vårt stöd till vaga och ofullständiga anmodanden som främst tjänar till att dölja att allvarliga misstag begåtts."@sv13
lpv:unclassifiedMetadata	"Krivine et Vachetta (GUE/NGL ),"6 "Krivine y Vachetta (GUE/NGL ),"12 "par écrit"6 "por escrito"12

Named graphs describing this resource:

The resource appears as object in 2 triples

Context graph