Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-10-03-Speech-3-121"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20011003.4.3-121"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
".
Nous avons voté contre le rapport Evans, qui fait siennes les orientations principales de la Commission sur la procédure d'asile commune : pour lui, comme pour elle, cette procédure doit être réorientée vers un plus large octroi de l'asile aux demandeurs, qui sont "des personnes en quête de sécurité".
Nous avions déjà constaté, lors de notre dernière session, les conséquences pratiques d'une telle orientation, en examinant la proposition de la Commission relative aux normes minimales pour la procédure d'octroi du statut de réfugié. Elle conduit tout droit à faire l'impasse sur cette réalité qu'aujourd'hui, les détournements et les manipulations du droit d'asile en font une des premières, et peut-être la première, source de l'immigration clandestine.
Combien de demandes sont infondées ? Probablement neuf sur dix. La Commission oublie ces chiffres, comme elle minimise le nombre total des demandes, qu'elle évalue à 200 000 pour l'ensemble de l'UE dans l'année 2000, alors que, selon les chiffres en notre possession, elles s'élèvent à 375 440 en ne comptant que dix pays de l'Union sur quinze ! Cette sous-estimation n'est pas innocente. Elle permet de minimiser le problème. En réalité, il est immense.
Les pays membres ne doivent pas accepter les propositions de la Commission, qui les enfermeraient dans une procédure commune, flexible au début, mais de plus en plus rigide ensuite, comme il est clairement dit page 8 de la communication. Cette procédure conduirait à donner l'asile sans frein, et en plus élargirait la notion de réfugié contenue dans la Convention de 1951 pour l'étendre à d'autres formes de protections temporaires. Tout cela est complètement inopportun.
La Commission ferait mieux de nous présenter des propositions pour que soit mise en place une politique de retour des demandeurs déboutés. Elle ferait mieux aussi de nous présenter des propositions pour que soit développée prioritairement l'assistance aux réfugiés dans leur région d'origine."@fr6
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Vi har stemt imod Evans-betænkningen, idet de overordnede holdninger, der kommer til udtryk i denne, ligger i direkte forlængelse af Kommissionens, når det gælder den fælles asylprocedure. Det drejer sig om at ændre proceduren, således at flere asylansøgninger imødekommes, idet ansøgerne er "desperate mennesker, der har udsat sig selv for mange risici for at komme i sikkerhed".
Vi kunne allerede under sidste mødeperiode, i forbindelse med behandlingen af Kommissionens forslag om minimumsstandarder for procedurer i medlemsstaterne for tildeling og fratagelse af flygtningestatus, fastslå, hvilke praktiske konsekvenser en sådan politik vil have. Den indebærer, at man ikke ser den realitet i øjnene, at svig og udnyttelse af asylretten er en af de primære, om ikke den primære kilde til illegal indvandring.
Hvor mange ansøgninger er åbenbart grundløse? Sandsynligvis ni ud af 10. Kommissionen glemmer disse tal, ligesom Kommissionen bagatelliserer det samlede antal ansøgninger, der anslås til 200.000 for hele EU i 2000, om end det korrekte tal ifølge de oplysninger, vi sidder inde med, er 375.440, hvilket kun omfatter 10 af de 15 medlemslande! Denne undervurdering er ikke uskadelig. Den indebærer en bagatellisering af problemet. Der er i virkeligheden tale om et særdeles omfattende problem.
Medlemsstaterne bør ikke acceptere Kommissionens forslag, som binder disse til en fælles procedure. Denne er i begyndelsen fleksibel, men bliver tiltagende unuanceret, som det klart fremgår af Kommissionens meddelelse, jf. side 8 i denne. Proceduren vil indebære, at der uhæmmet indrømmes asyl, ligesom begrebet "flygtning", der defineres i konventionen af 1951, udvides til at omfatte andre former for midlertidig beskyttelse. Dette er klart uacceptabelt.
Kommissionen skulle hellere stille forslag om iværksættelse af en politik for hjemsendelse af afviste ansøgere. Den skulle hellere stille forslag, som tog sigte på primært at fremme bistand til flygtningene i de områder, de kommer fra."@da1
".
Wir haben gegen den Bericht Evans gestimmt, der die Hauptorientierungen der Kommission über das gemeinsame Asylverfahren übernimmt. Nach seiner Auffassung wie auch nach der der Kommission soll dieses Asylverfahren neu ausgerichtet werden, um den Asylsuchenden, die „Menschen auf der Suche nach Sicherheit“ sind, in größerem Maße Asyl zu gewähren.
Wir haben bereits auf unserer letzten Tagung, als es um die Prüfung des Vorschlag der Kommission zu den Mindestnormen für Verfahren zur Zuerkennung der Flüchtlingseigenschaft ging, die praktischen Folgen einer solchen Ausrichtung dargelegt. Sie führt unmittelbar dazu, dass die Realität, dass heute der Missbrauch und die Manipulation des Asylrechts dieses zu einer, wenn nicht zu der Hauptquelle der illegalen Einwanderung machen, schlichtweg ignoriert wird.
Wie viele Asylanträge sind unbegründet? Wahrscheinlich 90 %. Die Kommission verschweigt diese Zahlen ebenso, wie sie die Gesamtzahl der Asylanträge herunterspielt, die sie für das Jahr 2000 auf 200 000 in der gesamten EU veranschlagt, während sie sich nach den uns vorliegenden Zahlen auf 375 440 beläuft, wobei allerdings nur 10 von den 15 Unionsländern berücksichtigt sind! Diese Unterschätzung geschieht nicht ohne Grund, denn sie ermöglicht, das Problem herunterzuspielen, das in Wirklichkeit jedoch immens ist.
Die Mitgliedsländer dürfen die Vorschläge der Kommission nicht annehmen, denn diese würden sie zu einem gemeinsamen Verfahren verpflichten, das zwar anfänglich flexibel ist, doch dann immer weniger Spielraum lässt, wie auf Seite 8 der Mitteilung eindeutig gesagt wird. Dieses Verfahren würde zu einer ungebremsten Asylgewährung führen und zudem noch den in der Konvention von 1951 enthaltene Flüchtlingsstatus auf weitere Formen des zeitweiligen Schutzes ausdehnen. All das ist vollkommen unangemessen.
Die Kommission täte besser daran, uns einen Vorschlag zur Einführung einer Politik der Rückführung abgelehnter Asylbewerber vorzulegen. Es wäre ebenfalls besser, wenn sie uns Vorschläge dazu machte, wie die Unterstützung der Flüchtlinge vorrangig in ihrem Herkunftsgebiet entwickelt werden kann."@de7
"Ψηφίσαμε κατά της έκθεσης Evans, η οποία ενστερνίζεται τις βασικές κατευθύνσεις της Επιτροπής σχετικά με την κοινή διαδικασία παροχής ασύλου: για τον εισηγητή, καθώς και για την Επιτροπή, πρέπει να παρέχεται ευρύτερα άσυλο στους αιτούντες, οι οποίοι θεωρούνται “άτομα τα οποία έχουν διακινδυνεύσει πολλά προκειμένου να βρουν ασφάλεια”.
Έχουμε ήδη διαπιστώσει, κατά την τελευταία σύνοδο, τις πρακτικές συνέπειες που μπορεί να έχει μια τέτοια τακτική, στο πλαίσιο της εξέτασης της πρότασης της Επιτροπής σχετικά με τις ελάχιστες προδιαγραφές για τη χορήγηση του καθεστώτος του πρόσφυγα. Με την τακτική αυτή εθελοτυφλούμε ουσιαστικά μπροστά στα προβλήματα που παρουσιάζει η διαδικασία παροχής ασύλου η οποία σήμερα, εξαιτίας κακής χρήσης, συνιστά μία από τις πρώτες, ίσως την πρώτη, πηγή παράνομης μετανάστευσης.
Πόσες αιτήσεις είναι αβάσιμες; Πιθανώς εννέα στις δέκα. Η Επιτροπή αγνοεί αυτούς τους αριθμούς και μειώνει στο ελάχιστο τον συνολικό αριθμό των αιτήσεων, τον οποίο εκτιμά στις 200 000 για το σύνολο της Ευρωπαϊκής Ένωσης για το έτος 2000, ενώ, σύμφωνα με τους αριθμούς που έχουμε στη διάθεσή μας, φτάνουν τις 375 440 αιτήσεις σε δέκα μόνο από τις δεκαπέντε χώρες της Ένωσης! Η υποτίμηση αυτή δεν είναι αθώα. Επιτρέπει την ελαχιστοποίηση του προβλήματος. Στην πραγματικότητα, το πρόβλημα είναι τεράστιο.
Τα κράτη μέλη δεν πρέπει να δεχτούν τις προτάσεις της Επιτροπής, η οποία τείνει να καθιερώσει μία κοινή διαδικασία, ευέλικτη μεν στην αρχή, αλλά όλο και περισσότερο άκαμπτη, στη συνέχεια, όπως διαβάζουμε καθαρά στη σελίδα 8 της ανακοίνωσης. Η διαδικασία αυτή ενδέχεται να έχει ως αποτέλεσμα να παρέχεται αφειδώς άσυλο, και επιπλέον ενδέχεται να διευρύνει την έννοια του πρόσφυγα που περιλαμβάνεται στη Σύμβαση του 1951, ώστε να συμπεριλάβει άλλες μορφές προσωρινής προστασίας. Όλα αυτά είναι τελείως ανάρμοστα.
Η Επιτροπή καλά θα έκανε να μας παρουσίαζε προτάσεις για την εφαρμογή μιας πολιτικής επιστροφής των ατόμων των οποίων οι αιτήσεις έχουν απορριφθεί. Θα έκανε καλύτερα, επίσης, να μας παρουσίαζε προτάσεις, ώστε να δοθεί προτεραιότητα πρωτίστως στην παροχή βοήθειας προς τους πρόσφυγες στον τόπο καταγωγής τους."@el8
"We voted against the Evans report, which echoes the main Commission position on the common asylum procedure. Like the Commission, the rapporteur believes this procedure should be refocused towards giving greater right of asylum to applicants who want 'to find safety'.
We already established, at the last part-session, what practical consequences this policy would have, when we considered the Commission's proposal on minimum standards for the procedure for granting refugee status. It quite simply overlooks the fact that today the right of asylum is being distorted and manipulated to such an extent that it has become
if not
prime source of illegal immigration.
How many applications are unfounded? Probably nine out of ten. The Commission forgets these figures, just as it minimises the total number of applications, which it puts at 200 000 for the entire EU in 2000, while according to the figures we have it was as much as 375 000, counting only 10 out of the 15 EU countries! This underestimate is made deliberately. It allows the problem to be minimised. In fact it is immense.
The member countries must not accept the Commission's proposals, for they would constrain them to observe a common procedure that would start out flexible, only to become increasingly rigid, as is clearly stated on page 8 of the communication. That procedure would end up by granting unlimited rights of asylum and, in addition, broaden the concept of ‘refugee’ set out in the 1951 convention by extending it to other forms of temporary protection. All this is totally ill-timed.
The Commission would do better to present us with proposals for establishing a policy on the return of applicants whose claim has been rejected. It would also do better to present us with proposals aimed at giving priority to assisting refugees in their region of origin."@en3
". - (FR) Hemos votado en contra del informe Evans, que hace suyas las orientaciones principales de la Comisión sobre el procedimiento de asilo conjunto: tanto para él como para ella, este procedimiento debe ser reorientado hacia una concesión más amplia del asilo a los solicitantes, que son "personas en busca de seguridad".
Ya constatamos, en el último período de sesiones, las consecuencias prácticas de una orientación como ésa, examinando la propuesta de la Comisión relativa a las normas mínimas del procedimiento de concesión del estatuto de refugiado. Ésta conduce directamente a evitar esta realidad que hoy los desvíos y las manipulaciones del derecho de asilo convierten en una de las primeras, quizá la primera, fuente de inmigración clandestina.
¿Cuántas demandas son infundadas? Probablemente nueve de cada diez. La Comisión olvida esas cifras, al igual que minimiza el número total de solicitudes, que evalúa en 200.000 para toda la Unión Europea en el año 2000, mientras que según las cifras que nosotros poseemos éstas se elevan a 375.440 contando solamente diez de los quince países de la Unión. Esta subestimación no es inocente. Permite minimizar el problema. En realidad éste es enorme.
Los países miembros no deben aceptar las propuestas de la Comisión, que los encerrarían en un procedimiento conjunto, flexible al principio, pero cada vez más rígido después, como se dice claramente en la página 8 de la comunicación. Este procedimiento conduciría a conceder el asilo sin freno, y además ampliaría la noción de refugiado que contiene la Convención de 1951 para ampliarla a otras formas de protección temporales. Todo esto es totalmente inoportuno.
La Comisión haría mejor presentándonos propuestas para que se aplicase una política de regreso de los solicitantes rechazados. Haría mejor también presentándonos propuestas para que se desarrollase de forma prioritaria la asistencia a los refugiados en su región de origen."@es12
".
Äänestimme Evansin mietintöä vastaan; siinä omaksutaan komission tärkeimmät suuntaviivat, jotka koskevat yhteistä turvapaikkamenettelyä. Mietinnössä katsotaan komission tavoin, että menettelyä on suunnattava uudelleen siten, että turvapaikanhakijoille, jotka ovat ihmisiä, jotka haluavat "päästä turvaan", myönnetään enemmän turvapaikkoja.
Totesimme jo viime istunnossamme, mihin tällainen suuntaus johtaa käytännössä, kun tarkastelimme komission ehdotusta, joka koski pakolaisaseman myöntämiseen liittyviä vähimmäisnormeja. Suuntaus johtaa suoraan umpikujaan, kun otetaan huomioon nykyinen tilanne, jossa turvapaikkaoikeuteen liittyvät petokset ja sen väärinkäyttö tekevät pakolaisaseman myöntämisestä yhden tärkeimmistä, kenties tärkeimmän, laittoman maahanmuuton syistä.
Kuinka monet hakemukset ovat perusteettomia? Todennäköisesti yhdeksän kymmenestä hakemuksesta. Komissio on unohtanut luvut, koskapa se arvioi hakemuksien kokonaismäärän 200 000:ksi koko EU:ssa vuonna 2000, vaikka meidän tiedossamme olevien lukujen mukaan hakemuksia on tehty 375 440, ja tämä vain 10:ssä unionin 15 maasta! Tällainen aliarviointi ei ole tahatonta. Sen avulla ongelmaa voidaan vähätellä. Ongelma on todellisuudessa valtaisa.
Jäsenvaltioiden ei pidä hyväksyä komission ehdotuksia, jotka sulkisivat maat yhteisen menettelyn puitteisiin; puitteet ovat aluksi joustavat mutta tiukentuvat sitten tiukentumistaan, kuten tiedonannon sivulla 8 selvästi sanotaan. Menettely johtaa siihen, että turvapaikkoja myönnetään esteettömästi, ja lisäksi se laajentaa pakolaisen määritelmää, joka on vahvistettu vuoden 1951 yleissopimuksessa, siten, että käsitteeseen sisältyy myös muita väliaikaisen suojelun muotoja. Kaikki tämä on täysin epätarkoituksenmukaista.
Komission olisi parempi tehdä meille ehdotus politiikasta, joka koskisi turvapaikanhakijoita, joiden hakemus on hylätty. Komission olisi myös parempi tehdä meille ehdotuksia, jotta voisimme kehittää ensisijaisesti pakolaisten avustustoimintaa heidän omalla kotiseudullaan."@fi5
"Abbiamo votato contro la relazione Evans, che fa propri gli orientamenti principali della Commissione sulla procedura comune in materia di asilo: per il relatore, come per la Commissione, la procedura in questione dev'essere riorientata verso una più ampia concessione dell'asilo ai richiedenti, che sono "persone in cerca di sicurezza".
Avevamo già avuto modo di constatare le conseguenze pratiche di un tale orientamento nel corso dell'ultima tornata, quando abbiamo esaminato la proposta della Commissione relativa alle norme minime per la procedura di riconoscimento dello
di rifugiato. Esso conduce inevitabilmente a una situazione di stallo riguardo ad una realtà che gli sviamenti e le manipolazioni del diritto d'asilo rendono oggi una delle prime fonti, e forse la prima in assoluto, dell'immigrazione clandestina.
Quante domande sono infondate? Con ogni probabilità nove su dieci. La Commissione dimentica queste cifre e minimizza il numero totale delle domande, che stando ai suoi calcoli nel 2000 sono state pari a 200 000 in tutta Europa, mentre secondo i dati in nostro possesso ammontano a 375 440, considerando solo dieci paesi dell'Unione europea su quindici! Tale sottovalutazione non è in buona fede, in quanto consente di minimizzare un problema che è in realtà enorme.
Gli Stati membri non devono accettare le proposte della Commissione, che li vincolerebbero a una procedura comune, flessibile all'inizio, ma sempre più rigida in seguito, come viene detto con chiarezza a pagina 8 della comunicazione. Una procedura del genere porterebbe a concedere l'asilo in modo incontrollato, oltre ad ampliare la nozione di rifugiato contenuta nella convenzione del 1951 per estenderla ad altre forme di protezione temporanea. Tutto ciò è quanto mai inopportuno.
La Commissione farebbe meglio a presentarci proposte volte all'attuazione di una politica di ritorno delle persone la cui domanda di asilo sia stata respinta e allo sviluppo in via prioritaria dell'assistenza ai rifugiati nella loro regione d'origine."@it9
"We voted against the Evans report, which echoes the main Commission position on the common asylum procedure. Like the Commission, the rapporteur believes this procedure should be refocused towards giving greater right of asylum to applicants who want 'to find safety'.
We already established, at the last part-session, what practical consequences this policy would have, when we considered the Commission's proposal on minimum standards for the procedure for granting refugee status. It quite simply overlooks the fact that today the right of asylum is being distorted and manipulated to such an extent that it has become
if not
prime source of illegal immigration.
How many applications are unfounded? Probably nine out of ten. The Commission forgets these figures, just as it minimises the total number of applications, which it puts at 200 000 for the entire EU in 2000, while according to the figures we have it was as much as 375 000, counting only 10 out of the 15 EU countries! This underestimate is made deliberately. It allows the problem to be minimised. In fact it is immense.
The member countries must not accept the Commission's proposals, for they would constrain them to observe a common procedure that would start out flexible, only to become increasingly rigid, as is clearly stated on page 8 of the communication. That procedure would end up by granting unlimited rights of asylum and, in addition, broaden the concept of ‘refugee’ set out in the 1951 convention by extending it to other forms of temporary protection. All this is totally ill-timed.
The Commission would do better to present us with proposals for establishing a policy on the return of applicants whose claim has been rejected. It would also do better to present us with proposals aimed at giving priority to assisting refugees in their region of origin."@lv10
"Wij hebben tegen het verslag-Evans gestemd waarin steun wordt betuigd aan de belangrijkste oriëntaties van de Commissie voor de gemeenschappelijke asielprocedure. Volgens zowel het verslag als de Commissie moet deze procedure worden omgebogen opdat op ruimere schaal asiel kan worden verleend aan personen die “op zoek zijn naar veiligheid”.
Wij hebben reeds tijdens de laatste vergaderperiode, bij de behandeling van het Commissievoorstel betreffende de minimumnormen voor de procedure inzake verlening van de vluchtelingenstatus, kunnen vaststellen wat de praktische gevolgen van een dergelijke oriëntatie zijn. Met deze oriëntatie zal de huidige situatie regelrecht in een impasse verzeild raken. Omzeiling en manipulatie van het asielrecht zijn namelijk een van de belangrijkste bronnen, zo niet de belangrijkste bron van clandestiene immigratie.
Hoeveel aanvragen zijn ongegrond? Waarschijnlijk negen op de tien. De Commissie vergeet deze cijfers echter, evenals zij het totaal aantal vragen bagatelliseert, dat volgens haar in het jaar 2000 voor heel de EU 200.000 bedroeg. De cijfers die in ons bezit zijn tonen evenwel aan dat in tien van de vijftien lidstaten van de Unie dit aantal 375.440 bedroeg! Deze te lage schatting komt niet zomaar uit de lucht vallen. Op die manier wil men het probleem bagatelliseren, dat in werkelijkheid immens groot is.
De lidstaten mogen niet instemmen met de voorstellen van de Commissie. Dan worden zij namelijk opgesloten in een gemeenschappelijke procedure, die weliswaar aan het begin soepel is maar daarna steeds onbuigzamer wordt, zoals duidelijk op bladzijde 8 van de mededeling staat beschreven. Deze procedure zal uitmonden in ongeremde asielverlening en zal een uitbreiding van het begrip “vluchteling” uit het Verdrag van 1951 met zich mee brengen, waardoor ook andere vormen van tijdelijke bescherming daaronder zullen vallen. Dat is absoluut ongewenst!
De Commissie zou er beter aan doen ons voorstellen te doen voor een beleid van terugkeer van de personen wier aanvraag is verworpen. Zij zou er eveneens goed aan doen voorstellen te presenteren voor hulpverlening aan de vluchtelingen in hun gebied van herkomst. Dat is de eerste prioriteit"@nl2
"Votámos contra o relatório Evans que faz suas as orientações principais da Comissão sobre o procedimento comum de asilo. Para ambos, este procedimento deverá ser reorientado no sentido de uma maior concessão de asilo aos requerentes, que são "pessoas em busca de segurança".
Já constatámos, no nosso último período de sessões, as consequências práticas de tal orientação, ao examinarmos a proposta da Comissão relativa às normas mínimas em matéria do procedimento de concessão do estatuto de refugiado. Esta conduz, directamente, a que se evite fazer face a esta realidade, que, hoje em dia, os desvios e manipulações do direito de asilo transformaram numa das primeiras - talvez até na primeira - causas de imigração clandestina.
Quantos pedidos de asilo são infundados? Provavelmente, nove em dez. A Comissão esquece estes números, tal como minimiza o número total dos pedidos de asilo, que avalia em 200 000 para o conjunto da UE no ano 2000, quando, de acordo com os números em nosso poder, aqueles se elevam a 375 440, contando apenas dez dos quinze países da União! Esta sub-estimativa não é inocente, pois permite minimizar o problema, quando, na realidade, este é enorme.
Os Estados-Membros não devem aceitar as propostas da Comissão que os vincularia a um procedimento comum, flexível no princípio, mas sucessivamente mais rígido, como é, inequivocamente, afirmado na página 8 da comunicação. Este procedimento levaria a que se concedesse asilo sem entrave e, para além disso, alargaria o conceito de refugiado, contido na Convenção de 1951, estendendo-o a outras formas de protecção temporárias. Tudo isto é completamente inoportuno.
A Comissão faria melhor se nos apresentasse propostas no sentido da implementação de uma política de regresso ao país de origem dos requerentes de asilo a quem o pedido tenha sido recusado. Faria, igualmente, melhor se nos apresentasse propostas no sentido de desenvolver, prioritariamente, a assistência aos refugiados nas suas regiões de origem."@pt11
"Vi har röstat emot betänkandet av Evans, i vilket kommissionens viktigaste riktlinjer om gemensamma asylförfaranden anammas. Enligt honom och enligt kommissionen måste detta förfarande inriktas på att i större utsträckning bevilja asyl, eftersom de asylsökande är "personer som söker efter säkerhet".
Redan vid vår senaste sammanträdesperiod kunde vi konstatera de praktiska konsekvenserna av en sådan inriktning, då vi behandlade kommissionens förslag om miniminormer för beviljande av flyktingstatus. Förslaget leder rakt in i en återvändsgränd när det gäller dessa realiteter, eftersom oegentligheter och manipulationer av asylrätten är en av de främsta, och kanske den främsta källan till illegal invandring.
Hur många ansökningar saknar grund? Förmodligen 9 av 10. Kommissionen glömmer dessa siffror eftersom den minimerar det totala antalet ansökningar, som uppskattas till 200 000 för hela EU under år 2000. Den siffra vi förfogar över uppgår till 375 440 och gäller endast 10 av unionens 15 länder! Denna underskattning är inte oskyldig. Den gör det möjligt att minimera problemet. I själva verket är detta ett enormt problem.
Medlemsstaterna bör inte godta kommissionens förslag, då det skulle låsa fast dem till ett gemensamt förfarande som till en början är flexibelt men sedan kommer att bli alltmer strikt, vilket sägs klart och tydligt på sidan 8 i meddelandet. Förfarandet skulle leda till att asyl beviljades ohämmat och dessutom till att begreppet flykting, som anges i konventionen från 1951, utvidgades för att också omfatta andra former av tillfälligt skydd. Allt detta är fullständigt olämpligt.
Kommissionen skulle hellre ha lagt fram förslag om att inrätta en politik för att få avvisade asylsökande att återvända till sina länder. Den skulle hellre ha lagt fram förslag om att i första hand utveckla ett stöd till flyktingar i deras ursprungsregioner."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Berthu (NI ),"12,6
"a"10,3
"the"10,3
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples