Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-10-02-Speech-2-055"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20011002.3.2-055"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Signor Presidente, desidero ringraziare in particolare l'onorevole Pirker per il lavoro svolto.
Ora più che mai, come sottolinea lo stesso relatore, è fondamentale dare una nuova impostazione alla politica comunitaria in materia d'immigrazione: non solo norme asettiche d'accesso o di divieto, ma un approccio più ampio e responsabile, basato soprattutto su valutazioni economiche, demografiche e d'integrazione sociale e culturale.
Occorre quindi stabilire una strategia per una politica dell'immigrazione sostenibile, dove ci possa essere una massima partecipazione, da parte delle istituzioni nazionali e locali, nel definire con criteri oggettivi le necessità occupazionali, le disponibilità di posti di lavoro, ma anche di alloggi e servizi sociali e di formazione, per tutti coloro che chiedono di venire a vivere e a lavorare nei nostri Stati membri. Stabilire dei limiti, delle regole ferree, significa garantire le migliori condizioni di accoglienza e di pieno inserimento, con reciproco rispetto e vantaggio, sia per i cittadini europei sia per gli immigrati; significa evitare dolorosi conflitti sociali; significa anche severità nei confronti dell'immigrazione clandestina, che troppo spesso è sinonimo di criminalità e sfruttamento.
Soprattutto però l'Europa non può limitarsi ad avere un ruolo, un atteggiamento passivo verso i flussi migratori, come fosse un vigile a regolare il traffico. L'Europa deve partecipare con maggiore consapevolezza politica, anche per interpretare appieno le motivazioni profonde che ci sono dietro a questi fenomeni.
Molto spesso, o quasi sempre, le persone dei paesi terzi vengono in Europa spinte dalla disperazione, dalla povertà, dalla fame, dall'emarginazione. La disperazione è tale che ci sono mamme che lasciano i propri figli e vengono nei nostri paesi pur di guadagnare qualcosa per loro.
Proprio per questo l'Europa, anche per la sua collocazione geografica, non può svolgere un ruolo solo burocratico, di incentivazione o di limitazione dei flussi migratori. L'Europa deve scegliere di avere un ruolo politico forte e responsabile, nella consapevolezza che dietro alle scelte sulle politiche in tema d'immigrazione esiste la possibilità di svolgere un ruolo anche rispetto alla grave crisi internazionale che stiamo vivendo.
Dobbiamo essere ben consapevoli che solo impegnandoci di più nei programmi di aiuto allo sviluppo nel Terzo mondo, evitando inoltre il cosiddetto esodo dei cervelli, si può fare la migliore politica di pace, che è quella della lotta alla povertà e alle ingiustizie.
In conclusione, signor Presidente, dobbiamo essere consapevoli che un'immigrazione ben regolata porta grandi vantaggi all'Unione europea, così come agli immigrati e ai loro paesi d'origine. Ma dobbiamo diffidare della demagogia di chi propone una politica dei flussi migratori troppo permissiva, una politica che vorrebbe incoraggiare l'Europa ad aprire indiscriminatamente le frontiere, a diminuire i controlli e ad ampliare all'inverosimile il diritto d'asilo, per poi magari chiudere egoisticamente gli occhi - come del resto facciamo da anni - verso quanto accade in Medio Oriente e nel Sud del mondo, come se non ci riguardasse.
L'11 settembre ha dimostrato che quello che succede in quelle parti del mondo ci riguarda da vicino, perciò dovremmo essere davvero convinti, con un po' di coerenza ..."@it9
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, jeg vil navnlig gerne takke hr. Pirker for det arbejde, han har udført.
Sådan som ordføreren selv understreger, er det vigtigere end nogensinde før at give EU's indvandringspolitik en ny indfaldsvinkel, som ikke bare består af tørre adgangsbestemmelser eller forbud, men som er bredere og mere ansvarlig, og som først og fremmest er baseret på økonomiske og demografiske vurderinger og vurderinger af den sociale og kulturelle integration.
Det er således nødvendigt at fastlægge en strategi for en bæredygtig indvandringspolitik, hvor de nationale og lokale institutioner deltager mest muligt i at definere beskæftigelsesbehovet og de arbejdspladser, der er til rådighed, ved hjælp af nogle objektive kriterier, men også behovet for indkvartering, sociale ydelser og uddannelse til alle dem, der beder om lov til at bo og arbejde i medlemsstaterne. Ved at sætte nogle grænser og opstille nogle strenge regler sikrer man de bedste betingelser for modtagelsen og den fuldstændige integrering med gensidig respekt, og det har fordele for både EU-borgerne og indvandrerne. Man undgår ligeledes nogle vanskelige sociale konflikter, og man ser strengt på illegal indvandring, der alt for ofte er ensbetydende med kriminalitet og udnytttelse.
Det skal dog understreges, at EU ikke må nøjes med at have en passiv rolle og holdning til indvandringsstrømmene, så EU blot er en betjent, der styrer trafikken. EU skal deltage med en større politisk bevidsthed, og det skal det også for fuldt ud at kunne forstå den dybere årsag til disse fænomener.
Meget ofte - eller næsten altid - er det desperation, fattigdom, sult og udstødelse, som får folk fra tredjelandene til at rejse til EU. Denne desperation er så stor, at der er mødre, som forlader deres børn og rejser til vores lande udelukkende for at tjene penge til børnene.
Netop derfor - og også på grund af Europas geografiske placering - må EU ikke bare spille en administrativ rolle, hvor det fremmer eller begrænser indvandringsstrømmene. EU skal påtage sig en stærk og ansvarlig politisk rolle i bevidstheden om, at det i forbindelse med de indvandringspolitiske valg også kan spille en rolle, der har indflydelse på den alvorlige internationale krise, vi oplever i øjeblikket.
Vi skal være bevidste om, at det kun er ved at gøre en større indsats i udviklingsstøtteprogrammerne til den tredje verden og ved desuden at undgå den såkaldte hjerneflugt, at vi kan føre den bedste fredspolitik, som går ud på at bekæmpe fattigdom og uretfærdighed.
Til sidst vil jeg gerne sige, hr. formand, at vi skal være klar over, at en indvandring, der er reguleret ordentligt, har store fordele både for EU, indvandrerne og deres hjemlande. Men vi bør holde os fra de demagogiske forslag om at føre en alt for slap indvandringspolitik, som tager sigte på en uhæmmet åbning af EU's grænser, på en ringere kontrol og på en utrolig udvidelse af asylretten for herefter måske egoistisk at lukke øjnene - hvilket vi i øvrigt har gjort i årevis - for det, der sker i Mellemøsten og i den sydlige del af verden, som om det ikke kom os ved.
Attentaterne den 11. september viste, at det, der sker i disse dele af verden, vedrører os direkte, derfor burde vi virkelig være overbeviste om, at vi med en smule logisk sans ..."@da1
"Herr Präsident, ich möchte insbesondere Herrn Pirker für die geleistete Arbeit danken.
Jetzt bedarf es, wie der Berichterstatter selbst betont, mehr denn je einer neuen Konzeption für die Migrationspolitik der Gemeinschaft: nicht nur steriler Bestimmungen für den Zugang oder die Ablehnung, sondern eines umfassenderen und verantwortungsbewussteren Ansatzes, der insbesondere auf Bewertungen der wirtschaftlichen Gegebenheiten, der demographischen Entwicklung und der Bedingungen für die soziale und kulturelle Integration beruht.
Daher gilt es, eine Strategie für eine nachhaltige Einwanderungspolitik festzulegen, bei der die Möglichkeit einer maximalen Beteiligung der einzelstaatlichen und lokalen Institutionen an der anhand objektiver Kriterien erfolgenden Bestimmung der Beschäftigungserfordernisse sowie der Verfügbarkeit von Arbeitsplätzen, aber auch von Wohnraum, Sozialdiensten und Ausbildungsmöglichkeiten für all diejenigen besteht, die darum ersuchen, in unseren Mitgliedstaaten leben und arbeiten zu dürfen. Grenzen bzw. eiserne Regeln festzulegen bedeutet, die besten Aufnahme- und Integrationsbedingungen zu gewährleisten, bei gegenseitiger Achtung und zum gegenseitigen Vorteil sowohl der Unionsbürger als auch der Einwanderer; es bedeutet die Vermeidung schmerzlicher sozialer Konflikte; und es bedeutet auch Strenge gegenüber der illegalen Einwanderung, die nur all zu oft ein Synonym für Kriminalität und Ausbeutung ist.
Vor allem aber darf sich Europa nicht darauf beschränken, eine passive Rolle bzw. Haltung gegenüber den Migrationsströmen einzunehmen, als wäre es ein Polizist, der den Verkehr regelt. Europa muss sich mit einem größeren politischen Verantwortungsbewusstsein einbringen, auch um die tief reichenden Ursachen dieser Erscheinungen vollständig zu erklären.
Sehr oft, oder fast immer, werden die Menschen aus Drittländern durch Armut und Verzweiflung, Hunger und Ausgrenzung nach Europa getrieben. Die Verzweiflung ist so groß, dass Mütter ihre Kinder verlassen und in unsere Länder kommen, nur um ein wenig Geld für sie zu verdienen.
Gerade deshalb darf die Union, auch aufgrund ihrer geographischen Lage, nicht nur bürokratisch an die Förderung oder Begrenzung der Migrationsströme herangehen. Die Union muss eine starke und verantwortungsbewusste politische Funktion übernehmen und sich darüber im Klaren sein, dass von den Entscheidungen über die Einwanderungspolitik die Möglichkeit abhängt, auch eine Rolle bei der schweren internationalen Krise zu spielen, die wir derzeit erleben.
Wir müssen uns dessen wohl bewusst sein, dass wir die beste Friedenspolitik, welche die Bekämpfung von Armut und Ungerechtigkeit beinhaltet, allein durch unser stärkeres Engagement im Rahmen der Entwicklungshilfeprogramme für die Dritte Welt sowie durch die Verhinderung der Abwanderung der geistigen Elite verwirklichen können.
Schließlich müssen wir erkennen, dass eine geregelte Einwanderung große Vorteile für die Europäische Union wie auch für die Einwanderer und ihre Herkunftsländer bringt. Allerdings müssen wir der Demagogie derjenigen misstrauen, die für eine all zu großzügige Einwanderungspolitik plädieren, welche die Union dazu ermutigen soll, ihre Grenzen allen zu öffnen, die Kontrollen abzubauen und das Asylrecht unvorstellbar auszudehnen, um dann vielleicht die Augen – wie wir das übrigens seit Jahren tun – vor den Geschehnissen im Nahen Osten und im Süden der Welt zu verschließen und nur an uns zu denken, als ginge uns das alles gar nichts an.
Der 11. September hat gezeigt, dass das, was in jenen Teilen der Welt geschieht, uns unmittelbar betrifft, weshalb wir wirklich entschlossen sein müssten und mit ein wenig Konsequenz ..."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, θέλω να ευχαριστήσω ιδιαιτέρως τον κ. Pirker για το έργο που επιτέλεσε.
Σήμερα περισσότερο από ποτέ, όπως υπογραμμίζει ο ίδιος ο εισηγητής, έχει θεμελιώδη σημασία να δοθεί μια νέα προσέγγιση στην κοινοτική πολιτική σε θέματα μετανάστευσης: όχι μόνο ψυχροί κανόνες εισδοχής ή άρνησης, αλλά μια πιο ευρεία και υπεύθυνη προσέγγιση, που να βασίζεται προπαντός σε οικονομικές και δημογραφικές αξιολογήσεις, καθώς και σε αξιολογήσεις κοινωνικής και πολιτιστικής ενσωμάτωσης.
Πρέπει λοιπόν να θεσπιστεί μια στρατηγική για μια βιώσιμη πολιτική μετανάστευσης, όπου θα μπορεί να υπάρχει η μέγιστη συμμετοχή των εθνικών και των τοπικών αρχών στον καθορισμό, με αντικειμενικά κριτήρια, των αναγκών απασχόλησης, της διαθεσιμότητας θέσεων εργασίας, αλλά και στέγης, κοινωνικών υπηρεσιών και υπηρεσιών κατάρτισης, για όλους όσους ζητούν να έρθουν να ζήσουν και να εργαστούν στα κράτη μέλη μας. Η θέσπιση ορίων, σιδηρών κανόνων, σημαίνει εξασφάλιση των βέλτιστων συνθηκών υποδοχής και πλήρους ένταξης, με αμοιβαίο σεβασμό και ωφέλεια, τόσο για τους ευρωπαίους πολίτες όσο και για τους μετανάστες· σημαίνει αποφυγή επώδυνων κοινωνικών συγκρούσεων· σημαίνει επίσης αυστηρότητα έναντι της λαθρομετανάστευσης, που πολύ συχνά είναι συνώνυμο της εγκληματικότητας και της εκμετάλλευσης.
Προπαντός, όμως, η Ευρώπη δεν μπορεί να περιοριστεί σε έναν παθητικό ρόλο, μια παθητική στάση έναντι των μεταναστευτικών ροών, σαν να ήταν τροχονόμος που ρυθμίζει την κυκλοφορία. Η Ευρώπη πρέπει να συμμετέχει με μεγαλύτερη πολιτική επίγνωση, μεταξύ των άλλων και για να ερμηνεύσει πλήρως τα βαθύτερα κίνητρα που βρίσκονται πίσω από αυτά τα φαινόμενα.
Πολύ συχνά, ή σχεδόν πάντοτε, οι άνθρωποι από τις τρίτες χώρες έρχονται στην Ευρώπη ωθούμενοι από την απελπισία, από τη φτώχεια, από την πείνα, από την περιθωριοποίηση. Η απελπισία είναι τόσο μεγάλη ώστε υπάρχουν μάνες που αφήνουν τα ίδια τους τα παιδιά και έρχονται στις χώρες μας ακριβώς για να βγάλουν μερικά χρήματα για εκείνα.
Ακριβώς για αυτόν τον λόγο, η Ευρώπη, και λόγω της γεωγραφικής της θέσης, δεν μπορεί να διαδραματίζει μόνο γραφειοκρατικό ρόλο, μόνο ρόλο ενθάρρυνσης ή περιορισμού των μεταναστευτικών ροών. Η Ευρώπη πρέπει να επιλέξει να έχει έναν έντονο και υπεύθυνο πολιτικό ρόλο, με επίγνωση ότι πίσω από τις επιλογές σχετικά με τις πολιτικές στον τομέα της μετανάστευσης υπάρχει η δυνατότητα να διαδραματίσει ρόλο και σε σχέση με τις σοβαρές διεθνείς κρίσεις που ζούμε σήμερα.
Πρέπει να συνειδητοποιήσουμε καλά ότι μόνο με τη μεγαλύτερη δέσμευσή μας στα προγράμματα αναπτυξιακής βοήθειας στον Τρίτο Κόσμο, ώστε να αποφευχθεί συν τοις άλλοις η λεγόμενη διαρροή εγκεφάλων, μπορεί να εφαρμοσθεί η καλύτερη πολιτική ειρήνης, που είναι η πολιτική της καταπολέμησης της φτώχειας και των αδικιών.
Εν κατακλείδι, κύριε Πρόεδρε, πρέπει να συνειδητοποιήσουμε ότι μια σωστά ρυθμισμένη μετανάστευση παρέχει μεγάλα οφέλη στην Ευρωπαϊκή Ένωση, όπως και στους μετανάστες και στις χώρες καταγωγής τους. Αλλά πρέπει να δυσπιστούμε απέναντι στη δημαγωγία εκείνων που προτείνουν μια υπερβολικά χαλαρή πολιτική των μεταναστευτικών ροών, μια πολιτική που θα ήθελε να ενθαρρύνει την Ευρώπη να ανοίξει αδιακρίτως τα σύνορα, να μειώσει τους ελέγχους και να διευρύνει παράλογα το δικαίωμα παροχής ασύλου, για να κλείνει ίσως έπειτα εγωιστικά τα μάτια – όπως κάνουμε άλλωστε εδώ και χρόνια – απέναντι στα όσα συμβαίνουν στη Μέση Ανατολή και στο Νότιο Ημισφαίριο, σαν να μην μας αφορούσαν.
Η 11η Σεπτεμβρίου έδειξε ότι αυτά που συμβαίνουν σε εκείνα τα μέρη του κόσμου μας αφορούν στενά, γι’ αυτό θα πρέπει να πειστούμε αληθινά, με λίγη συνοχή·"@el8
"Mr President, I should particularly like to thank Mr Pirker for the work he has done.
Now more than ever, as the rapporteur has stressed, it is essential to reformulate Community immigration policy: not just aseptic rules allowing or forbidding entry, but a broader and more responsible approach based above all on economic and demographic assessments and evaluations of social and cultural integration.
We therefore need to lay down a strategy for a sustainable immigration policy in which national and local institutions can play a major part in using objective criteria to identify occupational needs and the availability of jobs, accommodation, social services and training for all those who ask to come and live and work in our Member States. Setting limits and strict rules means ensuring they get the best possible welcome and are fully integrated, with mutual respect and benefits for both European citizens and the immigrants. It means avoiding painful social conflict, and it also means being tough on illegal immigration, which all too often is associated with crime and exploitation.
Above all, Europe cannot confine itself to taking a passive role and attitude towards immigration as if it were just a traffic policeman directing traffic. Europe must act with greater political awareness so that it can also interpret fully the strong motivations underlying these phenomena.
Very often, or almost always, people from third countries come to Europe out of desperation, poverty, hunger or marginalisation. Their desperation is such that there are mothers who leave their own children and come to our countries in order to earn something for them.
For this very reason, and also because of its geographical situation, Europe cannot play a merely bureaucratic role, encouraging or limiting immigration. Europe must choose to play a strong, responsible, political role, aware that behind the policy choices to be made regarding immigration there lies the possibility of also being a player in the serious international crisis we are going through.
We must be aware that it is only by making greater efforts through Third World development programmes and by preventing the so-called brain drain that we can implement the best peace policy of all, which is the fight against poverty and injustice.
In conclusion, Mr President, we must be aware that well regulated immigration can bring great benefits to the European Union, to the immigrants themselves and to their countries of origin. But we must be wary of the demagogy of those who propose too permissive an immigration policy, a policy that would encourage Europe to open its borders indiscriminately, reduce controls and extend the right to asylum to an absurd degree, but then to selfishly close our eyes – as we have been doing for years – towards what is happening in the Middle East and the southern countries, as if it had nothing at all to do with us.
September 11 showed that what happens in those parts of the world affects us closely, and so we should really be convinced, with a little consistency…"@en3
"(IT) Señor Presidente, deseo dar las gracias muy en especial al Sr. Pirker por el trabajo realizado.
Ahora más que nunca, como recalcaba el propio ponente, es fundamental dar un nuevo enfoque a la política comunitaria en materia de inmigración: no solo normas asépticas de acceso o de prohibición, sino un enfoque más amplio y responsable basado ante todo en valoraciones económicas, demográficas y de integración social y cultural.
En consecuencia, es necesario establecer una estrategia para una política de inmigración sostenible, en la que se prevea la máxima participación de las instituciones nacionales y locales a la hora de definir con criterios objetivos las necesidades laborales, la disponibilidad de puestos de trabajo, así como de viviendas y de servicios sociales y de formación para todos aquellos que solicitan venir a vivir y a trabajar en nuestros Estados miembros. Establecer límites, reglas férreas significa garantizar las mejores condiciones de acogida y de plena inserción en el respeto y en beneficio tanto de los ciudadanos europeos como de los inmigrados; significa evitar dolorosos conflictos sociales; significa también severidad con la inmigración ilegal que demasiado a menudo es sinónimo de delincuencia y explotación.
Pero sobre todo Europa no se puede limitar a desempeñar un papel, a mantener una actitud pasiva ante los flujos migratorios como si fuera un guardia urbano que regula el tráfico. Europa debe participar con mayor conciencia política para interpretar plenamente los profundos motivos que están detrás de estos fenómenos.
Con frecuencia o casi siempre, personas de terceros países llegan a Europa empujadas por la desesperación, por la pobreza, por el hambre, por la marginación. La desesperación es tal que hay madres que dejan a sus hijos y viajan a nuestros países aunque sólo sea para ganar algo para ellos.
Por esto, Europa, también por su situación geográfica, no puede desempeñar un papel meramente burocrático, de incentivación o de limitación de los flujos migratorios. Europa debe optar por desempeñar un papel político fuerte y responsable, consciente de que detrás de las decisiones sobre las políticas en materia de inmigración existe la posibilidad de desempeñar un papel en la grave crisis internacional que estamos viviendo.
Debemos ser muy conscientes de que sólo comprometiéndonos más en los programas de cooperación al desarrollo en el Tercer Mundo y evitando el llamado fenómeno de la fuga de cerebros se puede hacer la mejor política de paz que es la de la lucha contra la pobreza y las injusticias.
En conclusión, señor Presidente, debemos tomar conciencia de que una inmigración bien regulada aporta grandes beneficios a la Unión Europea, así como a los inmigrados y a sus países de origen. Sin embargo, debemos desconfiar de la demagogia de quien propone una política de flujos migratorios demasiado permisiva, una política que pretende animar a Europa a abrir indiscriminadamente sus fronteras, a reducir los controles y a ampliar hasta lo inverosímil el derecho de asilo, para luego quizá cerrar los ojos egoístamente – como hacemos hace años – ante lo que ocurre en Oriente Próximo y en el Sur del mundo, como si no tuviera nada que ver con nosotros.
El 11 de septiembre ha demostrado que lo que sucede en esas partes del mundo nos afecta de cerca, por ello, deberíamos estar realmente convencidos de que con algo de coherencia..."@es12
"Arvoisa puhemies, haluan kiittää erityisesti jäsen Pirkeriä hänen tekemästään työstä.
Kuten esittelijä itse korosti, nyt enemmän kuin koskaan on tärkeää määritellä uudelleen yhteisön maahanmuuttopolitiikka: se ei saa olla vain pääsyä tai sen epäämistä koskevia kylmiä sääntöjä, vaan laaja ja vastuullinen lähestymistapa, joka perustuu ennen muuta taloudellisiin, demografisiin sekä sosiaalista ja kulttuurista integraatiota koskeviin arvioihin.
On siis määriteltävä kestävää maahanmuuttopolitiikkaa koskeva strategia, jossa kansalliset ja paikalliset toimielimet voisivat olla mahdollisimman laajasti mukana suunniteltaessa objektiivisin kriteerein työllisyystarpeita, työpaikkojen saatavuutta, mutta myös asuntoja ja sosiaali- ja koulutuspalveluja kaikille niille, jotka pyytävät lupaa saada elää ja asua ja työskennellä jäsenvaltioissa. Rajoitusten ja tiukkojen sääntöjen määritteleminen merkitsee parempia vastaanotto-oloja ja täyttä integrointia yhteiskuntaan, johon liittyy vastavuoroinen kunnioitus ja etuja sekä Euroopan kansalaisille että maahanmuuttajille; se merkitsee vaikeiden yhteiskunnallisten konfliktien välttämistä; se merkitsee myös tiukkaa suhtautumista laittomaan maahanmuuttoon, johon aivan liian usein liittyy rikollisuutta ja hyväksikäyttöä.
Ennen muuta Eurooppa ei kuitenkaan voi tyytyä passiiviseen rooliin ja suhtautumiseen maahanmuuttajavirtojen yhteydessä, ikään kuin se olisi liikennettä valvova liikennepoliisi. Euroopan on parannettava poliittista valveutuneisuuttaan, jotta se voisi myös tulkita perin pohjin näiden ilmiöiden taustalla olevia perussyitä.
Hyvin usein tai lähes aina epätoivo, köyhyys, nälkä ja syrjäytyminen ajavat kolmansista maista tulevat ihmiset Eurooppaan. Epätoivo on niin suurta, että jotkut äidit jättävät omat lapsensa ja tulevat jäsenvaltioihin vain ansaitakseen vähän rahaa heitä varten.
Juuri tästä syystä ja myös maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Euroopalla ei voi olla yksinomaan byrokraattinen rooli, jolla joko kannustetaan tai rajoitetaan maahanmuuttajavirtoja. Euroopan on valittava vahva ja vastuullinen poliittinen rooli tietoisena siitä, että maahanmuuttopolitiikkaa koskevien poliittisten valintojen taustalla on mahdollisuus osallistua myös sen vaikean kansainvälisen kriisin ratkaisemiseen, jota parhaillaan elämme.
Meidän on oltava täysin tietoisia siitä, että vain sitoutumalla enemmän kolmannen maailman kehitysapuohjelmiin ja välttämällä lisäksi niin sanottua aivovuotoa harjoitetaan parasta rauhanpolitiikkaa, jota on taistelu köyhyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan.
Arvoisa puhemies, totean lopuksi, että meidän on oltava tietoisia siitä, että hyvin säännellystä maahanmuutosta on suurta etua Euroopan unionille, samoin kuin maahanmuuttajille ja heidän alkuperämailleen. Emme saa kuitenkaan luottaa niihin populisteihin, jotka ehdottavat liian sallivaa maahanmuuttopolitiikkaa, jolla halutaan kannustaa Eurooppaa avaamaan rajansa kaikille, vähentämään valvontaa ja laajentamaan turvapaikkaoikeutta järjettömyyksiin asti, minkä jälkeen voidaan kenties itsekkäästi sulkea silmät – niin kuin muuten olemme tehneet vuosien ajan – siltä, mitä tapahtuu Lähi-idässä ja eteläisellä pallonpuoliskolla, ikään kuin se ei kuuluisi meille.
Syyskuun 11. päivä osoitti meille, että noiden maailmankolkkien tapahtumat koskettavat meitä läheisesti, siksi meidän olisi oltava todella vakuuttuneita, hieman johdonmukaisempia..."@fi5
"Monsieur le Président, je désire remercier en particulier M. Pirker pour le travail qu'il a réalisé.
Aujourd'hui plus que jamais, comme le souligne le rapporteur lui-même, il est fondamental de reformuler la politique communautaire en matière d'immigration : non seulement les normes aseptiques d'accès ou d'interdiction, mais une approche plus ample et plus responsable, basée principalement sur des évaluations économiques, démographiques et d'intégration sociale et culturelle.
Il faut donc élaborer une stratégie en vue d'une politique d'immigration soutenable, où il y ait place pour une participation maximale des institutions nationales et locales dans la définition, au moyen de critères objectifs, des besoins en main d'œuvre, des emplois disponibles, mais aussi des logements et services sociaux et de formation, pour tous ceux qui demandent à venir vivre et travailler dans nos États membres. Fixer des limites, des règles strictes, signifie garantir les meilleures conditions d'accueil et d'insertion complète, dans le respect et pour le bénéfice réciproques tant des citoyens que des immigrés ; cela signifie éviter des conflits sociaux douloureux ; cela signifie aussi être sévère à l'égard de l'immigration clandestine, qui est trop souvent synonyme de criminalité et de frustration.
En outre, l'Europe ne peut certainement pas se contenter de jouer un rôle passif, d'avoir une attitude passive à l'égard des flux migratoires, comme un agent de police qui règle le trafic. L'Europe doit agir avec davantage de conscience politique, y compris en matière d'interprétation des motivations profondes qui sous-tendent ces phénomènes.
Très souvent, voire toujours, les personnes des pays tiers viennent en Europe poussées par le désespoir, la pauvreté, la faim, la marginalisation. Le désespoir est tel que certaines mères abandonnent leurs enfants et viennent dans nos pays y gagner quelque chose pour eux.
C'est pour cela que l'Europe, vu sa position géographique, ne peut jouer un rôle uniquement administratif d'encouragement ou de limitation des flux migratoires. L'Europe doit choisir d'avoir un rôle politique fort et responsable, tout en étant consciente qu'à côté des choix en matière de politiques d'immigration, il y a également une possibilité de jouer un rôle relativement à la grave crise internationale que nous vivons en ce moment.
Nous devons être bien conscients que c'est uniquement en nous engageant davantage dans les programmes d'aide au développement du Tiers Monde, et en évitant en outre ce que l'on appelle l'exode des cerveaux, que l'on peut faire la meilleure politique de paix, celle de la lutte contre la pauvreté et les injustices.
Pour conclure, Monsieur le Président, nous devons être conscients qu'une immigration bien régulée représente de grands avantages pour l'Union européenne, comme pour les immigrés et pour leurs pays d'origine. Mais nous devons nous méfier de la démagogie qui propose une politique des flux migratoires trop permissive, une politique qui voudrait encourager l'Europe à ouvrir ses frontières sans discrimination, à diminuer les contrôles et à élargir de manière invraisemblable le droit d'asile pour ensuite, peut-être, fermer les yeux égoïstement - comme nous le faisons du reste depuis des années - sur ce qui se passe au Moyen-Orient et dans les pays du Sud, comme si cela ne nous regardait pas.
Le 11 septembre a prouvé que ce qui se passe dans ces parties du monde nous concerne de près et nous devrions vraiment être convaincus, avec un peu de cohérence ..."@fr6
"Mr President, I should particularly like to thank Mr Pirker for the work he has done.
Now more than ever, as the rapporteur has stressed, it is essential to reformulate Community immigration policy: not just aseptic rules allowing or forbidding entry, but a broader and more responsible approach based above all on economic and demographic assessments and evaluations of social and cultural integration.
We therefore need to lay down a strategy for a sustainable immigration policy in which national and local institutions can play a major part in using objective criteria to identify occupational needs and the availability of jobs, accommodation, social services and training for all those who ask to come and live and work in our Member States. Setting limits and strict rules means ensuring they get the best possible welcome and are fully integrated, with mutual respect and benefits for both European citizens and the immigrants. It means avoiding painful social conflict, and it also means being tough on illegal immigration, which all too often is associated with crime and exploitation.
Above all, Europe cannot confine itself to taking a passive role and attitude towards immigration as if it were just a traffic policeman directing traffic. Europe must act with greater political awareness so that it can also interpret fully the strong motivations underlying these phenomena.
Very often, or almost always, people from third countries come to Europe out of desperation, poverty, hunger or marginalisation. Their desperation is such that there are mothers who leave their own children and come to our countries in order to earn something for them.
For this very reason, and also because of its geographical situation, Europe cannot play a merely bureaucratic role, encouraging or limiting immigration. Europe must choose to play a strong, responsible, political role, aware that behind the policy choices to be made regarding immigration there lies the possibility of also being a player in the serious international crisis we are going through.
We must be aware that it is only by making greater efforts through Third World development programmes and by preventing the so-called brain drain that we can implement the best peace policy of all, which is the fight against poverty and injustice.
In conclusion, Mr President, we must be aware that well regulated immigration can bring great benefits to the European Union, to the immigrants themselves and to their countries of origin. But we must be wary of the demagogy of those who propose too permissive an immigration policy, a policy that would encourage Europe to open its borders indiscriminately, reduce controls and extend the right to asylum to an absurd degree, but then to selfishly close our eyes – as we have been doing for years – towards what is happening in the Middle East and the southern countries, as if it had nothing at all to do with us.
September 11 showed that what happens in those parts of the world affects us closely, and so we should really be convinced, with a little consistency…"@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, ik wil met name de heer Pirker bedanken voor zijn werk.
Meer dan ooit is het nu van fundamenteel belang, zoals de rapporteur zelf benadrukt, het communautair beleid inzake immigratie op een nieuwe leest te schoeien: niet alleen absolute normen voor toelating of afwijzing, maar een bredere en verantwoordelijkere benadering, gebaseerd op met name economische en demografische criteria en criteria van sociale en culturele integratie.
Er moet dus een strategie worden vastgesteld voor een duurzaam immigratiebeleid, waarin de nationale en lokale instellingen een maximale inbreng hebben om met objectieve criteria de behoeften van de arbeidsmarkt en de beschikbare arbeidsplaatsen vast te stellen, maar ook de huisvestingsmogelijkheden, de sociale dienstverlening en de scholingsmogelijkheden voor iedereen die in onze lidstaten wil komen wonen en werken, in kaart te brengen. Grenzen en ijzeren wetten vaststellen betekent de best mogelijke opvang en integratie garanderen, met wederzijds respect en voordeel, zowel voor de Europese burgers als voor de immigranten; het betekent pijnlijke sociale conflicten voorkomen; het betekent streng zijn tegenover clandestiene immigratie, te vaak synoniem met criminaliteit en uitbuiting.
Maar vooral kan Europa zich niet beperken tot een passieve houding tegenover de migratiestromen, als een politieagent die het verkeer regelt. Europa moet meer politiek bewustzijn tonen, ook om de dieper liggende motieven achter deze verschijnselen te duiden.
Vaak, of bijna altijd, komen personen uit derde landen uit wanhoop, armoede, honger, of marginalisering naar Europa. De wanhoop is zo groot dat sommige moeders hun eigen kinderen achterlaten en naar onze landen komen om wat geld voor hen te verdienen.
Juist daarom, en ook vanwege zijn geografische positie, mag Europa niet alleen een bureaucratische rol spelen of de migratiestromen aanmoedigen of beperken. Europa moet kiezen voor een krachtige en verantwoordelijke politieke rol, in het besef dat achter de keuzen op het terrein van immigratiebeleid de mogelijkheid ligt ook een rol te spelen in de ernstige internationale crisis van dit moment.
We moeten ons er terdege van bewust zijn dat de beste vredespolitiek de bestrijding van de armoede en het onrecht is, en dat kan alleen door een grotere inzet bij ontwikkelingshulp aan de derde wereld en door een brain drain te voorkomen.
Tot slot, mijnheer de Voorzitter, moeten we ons realiseren dat een goed gereguleerde immigratie grote voordelen heeft voor de Europese Unie, evenals voor de immigranten en hun landen van herkomst. We moeten echter de demagogen wantrouwen die een te permissief migratiebeleid voorstellen, die Europa willen aanmoedigen zijn grenzen voor iedereen open te stellen, de controles terug te brengen en het asielrecht tot een onwaarschijnlijke omvang uit te breiden, om vervolgens egoïstisch de ogen te sluiten - zoals we overigens al jaren doen - voor de gebeurtenissen in het Midden-Oosten en in het Zuiden, alsof die ons niet aangaan.
Op 11 september is gebleken dat de gebeurtenissen in die delen van de wereld ons van nabij aangaan, en daarom moeten we met overtuiging, met enige consistentie..."@nl2
"Senhor Presidente, desejo agradecer em especial ao senhor deputado Pirker o trabalho efectuado.
Agora mais do que nunca, como salienta o próprio relator, é fundamental dar uma nova perspectiva à política comunitária em matéria de imigração: não só normas assépticas de acesso ou proibição, mas uma abordagem mais ampla e responsável, baseada sobretudo numa avaliação económica, demográfica e de integração social e cultural.
É, pois, necessário estabelecer uma estratégia com vista a uma política de imigração sustentável, onde possa haver uma máxima participação, por parte das instituições nacionais e locais, na definição, com critérios objectivos, das necessidades a nível de emprego, das disponibilidades de postos de trabalho, mas também de alojamentos e serviços sociais e de formação, para todos aqueles que pedem para vir viver e trabalhar nos nossos Estados-Membros. Estabelecer limites, regras férreas, significa garantir as melhores condições de acolhimento e plena inserção, com respeito e vantagens recíprocos, tanto para os cidadãos europeus como para os imigrantes; significa evitar dolorosos conflitos sociais; e significa também severidade em relação à imigração clandestina, que, muitas vezes, é sinónimo de criminalidade e exploração.
Acima de tudo, porém, a Europa não pode limitar-se a ter um papel, uma atitude passiva em relação aos fluxos migratórios, como se fosse um polícia a controlar o trânsito. A Europa deve participar com maior consciência política, até para poder interpretar plenamente as razões profundas que estão por detrás destes fenómenos.
Muitas vezes, ou quase sempre, as pessoas dos países terceiros vêm para a Europa levadas pelo desespero, pela pobreza, pela fome, pela marginalização. O desespero é tão grande que há mães que deixam os próprios filhos para virem para os nossos países tentar ganhar alguma coisa para eles.
Precisamente por isso, a Europa, até pela sua localização geográfica, não pode desempenhar um papel meramente burocrático, de incentivo ou de limitação dos fluxos migratórios. A Europa deve optar por desempenhar um papel político forte e responsável, consciente de que, por detrás das decisões sobre as políticas em matéria de imigração, existe a possibilidade de desempenhar também um papel em relação à grave crise internacional que estamos a viver.
Devemos estar plenamente conscientes de que só empenhando-nos mais nos programas de ajuda ao desenvolvimento no Terceiro Mundo, evitando também o chamado êxodo de cérebros, se pode fazer a melhor política de paz, que é a do combate à pobreza e às injustiças.
Em conclusão, Senhor Presidente, devemos estar conscientes de que uma imigração bem regulamentada traz grandes vantagens para a União Europeia, assim como para os imigrantes e para os seus países de origem. Mas devemos desconfiar da demagogia de quem propõe uma política dos fluxos migratórios demasiado permissiva, uma política que gostaria de incentivar a Europa a abrir indiscriminadamente as suas fronteiras, a reduzir os controlos e a alargar até ao inverosímil o direito de asilo, para depois, eventualmente, fechar de forma egoísta os olhos – como de resto já fazemos há anos – ao que acontece no Médio Oriente e no Sul do mundo, como se isso não nos dissesse respeito.
O dia 11 de Setembro veio demonstrar-nos que aquilo que acontece nessas partes do mundo nos diz respeito de muito perto, pelo que deveremos estar realmente convictos, com um pouco de coerência..."@pt11
"Herr talman! Jag vill framför allt tacka Pirker för det utförda arbetet.
Det är nu, vilket också understryks av föredraganden, mer än någonsin tidigare av avgörande betydelse att gemenskapens invandringspolitik ges en ny utformning: inte bara stelbenta regler för tillträde eller förbud, utan en vidare och mer ansvarig strategi som framför allt baseras på ekonomiska och demografiska bedömningar och som syftar till social och kulturell integration.
Vi måste med andra ord utarbeta en strategi för en hållbar invandringspolitik, där det kan förekomma ett maximalt deltagande från nationella och lokala institutioner när det gäller att utifrån objektiva kriterier bestämma behoven inom sysselsättning, tillgången på arbetsplatser, men även bostäder, sociala tjänster och utbildning för alla dem som ber att få komma och leva och arbeta i våra medlemsstater. Att bestämma gränser, fasta regler, innebär att garantera de bästa villkoren för mottagande och en fullständig integrering, med ömsesidig respekt och fördelar för såväl de europeiska medborgarna som invandrarna; det betyder även att man undviker smärtsamma sociala konflikter; det betyder även hårda tag mot den illegala invandringen, som alltför ofta är synonym med brottslighet och utnyttjande.
Men Europa kan framför allt inte begränsa sig till att spela en passiv roll, till att inta en passiv attityd mot flödet av invandrare, som om man vore en trafikpolis. Europa bör delta med större politisk medvetenhet, också för att fullt ut kunna tolka de djupliggande motiven bakom dessa fenomen.
Ofta, eller nästan alltid, kommer personer från tredjeland till Europa drivna av desperation, av fattigdom, av hunger, av utstötthet. Desperationen är sådan att det finns mammor som lämnar sina egna barn och kommer till våra länder för att tjäna något för dem.
På grund av detta, men också på grund av sin geografiska placering, kan Europa inte enbart spela en byråkratisk roll när det gäller att uppmuntra eller begränsa flödet av invandrare. Europa måste välja att spela en stark och ansvarig politisk roll, i medvetandet om att bakom de politiska val man gör när det gäller invandringen så finns det en möjlighet att även spela en roll i den allvarliga internationella kris som vi för närvarande upplever.
Vi måste vara klart medvetna om att det är enbart genom att engagera oss än mer i programmen för utvecklingsstöd till tredje världen, och bland annat undvika den så kallade hjärnflykten, som vi kan genomföra den bästa fredspolitiken, vilket är den som innebär kamp mot fattigdom och orättvisor.
Avslutningsvis, herr talman, måste vi vara medvetna om att en väl reglerad invandring medför stora fördelar för Europeiska unionen, liksom för invandrarna och deras ursprungsländer. Men vi måste ta avstånd från demagogiska uttalanden från de personer som förespråkar alltför liberala flöden av invandrare, en politik som vill uppmuntra Europa till att öppna sina gränser utan begränsningar, till att minska kontrollerna och utvidga asylrätten in absurdum, för att sedan kanske egoistiskt sluta ögonen – vilket vi för övrigt har gjort i flera år – inför det som sker i Mellanöstern och på södra halvklotet, som om det inte angick oss.
Den 11 september visade att det som händer i de delarna av världen verkligen angår oss, och därför måste vi verkligen vara övertygade och en aning konsekventa..."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Angelilli (UEN )."8,12,9
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples