Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-09-12-Speech-3-015"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20010912.1.3-015"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Madame la Présidente, Monsieur le Président du Conseil, Monsieur le Président de la Commission, les mots nous manquent en effet à tous pour exprimer les sentiments que suscite l'agression terroriste d'une barbarie sans précédent qui vient de frapper les États-Unis. Le peuple américain va devoir surmonter un profond traumatisme qui risque encore de s'exacerber à mesure qu'apparaîtra l'étendue du désastre qu'il vient de subir. Dans cette épreuve inimaginable, il doit pouvoir compter sur notre solidarité sans réserves.
J'ajoute que si ces monstres sans visage ont ciblé hier les États-Unis, ils peuvent, demain, semer la terreur et la mort dans n'importe quelle région du monde, y compris, naturellement, le continent européen. Mon groupe se retrouve donc pleinement, Madame la Présidente, dans les déclarations et les démarches que vous avez faites en notre nom. Ces attentats consternants constituent un défi à la communauté humaine tout entière, un défi que nous allons devoir apprendre à présent à relever. Je dis "apprendre", car si nous sommes tous d'accord pour dire qu'il faut en rechercher les coupables et les châtier, force est de reconnaître que pour tout le reste les interrogations nées de la tragédie de ce 11 septembre 2001 sont plus nombreuses que les certitudes. Or, rien ne serait plus inadéquat, voire plus dangereux, à mes yeux, que de réagir face à ce phénomène radicalement nouveau avec des conceptions anciennes qui viennent de montrer cruellement leurs limites. Ainsi, la tentation peut être grande après un pareil outrage d'appeler de ses vœux une riposte foudroyante mais aux conséquences incalculables.
Par ailleurs, oui, Monsieur Poettering, vous avez raison, ce ne serait pas rendre service à la paix que de laisser amalgamer des criminels fanatisés avec des peuples entiers dont certains représentants viennent précisément, parfois avec beaucoup de dignité, d'esprit de responsabilité, d'exprimer une condamnation radicale des terroristes et leur solidarité avec le peuple américain.
Enfin, et plus généralement, personne ne doit plus jamais oublier que nous faisons tous partie du même monde. La plus puissante des nations n'est pas invulnérable. La communauté internationale tout entière est condamnée à voir ensemble les grands problèmes de la planète en face, les fossés qui se creusent, les dialogues rompus, les océans de frustration, et à coopérer le plus étroitement possible pour les résoudre durablement. Telle est sans doute la contribution décisive que l'Europe peut apporter au monde pour relever ensemble le défi de civilisation qui nous est lancé."@fr6
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Fru formand, hr. formand for Rådet, hr. formand for Kommissionen, dette angreb mod USA er af en hidtil uset grusomhed, og vi mangler alle ord for vores følelser i den anledning. Det amerikanske folk skal overvinde et voldsomt traume, som muligvis forværres i takt med, at ulykkens omfang bliver kendt. Det er en ufattelig tilskikkelse, og det amerikanske folk bør kunne regne med vores uforbeholdne solidaritet i denne situation.
Jeg må tilføje, at disse ansigtsløse gerningsmænd, som i går rettede deres angreb mod USA, i morgen kan sprede død og rædsel i en hvilken som helst anden del af verden, herunder naturligvis på det europæiske kontinent. Fru formand, vores gruppe tilslutter sig fuldt ud de udtalelser, De er fremkommet med, og de initiativer, De har taget på vores vegne. Disse forfærdende attentater udgør en udfordring for hele menneskeheden. En udfordring, vi nu må lære at imødegå. Jeg siger udtrykkeligt "lære at". Vi er ganske vist alle enige om, at vi må finde de skyldige og straffe dem, men vi må også medgive, at tragedien den 11. september 2001 først og fremmest rejser en række spørgsmål. Uvisheden, ikke visheden, dominerer. Intet ville imidlertid efter min opfattelse være mere forkert, ja, intet ville være farligere end at reagere på dette hidtil usete fænomen med gamle og kendte anskuelser, hvis begrænsninger er udstillet på grusomste vis. Det er således fristende at ønske at besvare angrebet med et hurtigt modtræk, men konsekvenserne heraf vil være uoverskuelige.
Hr. Poettering, De har ret i, at det ikke tjener freden, hvis vi sammenblander kriminelle fanatikere med hele befolkninger, som også tæller personer, som, undertiden med megen værdighed og ansvarsfølelse, klart har fordømt terroristerne og udtrykt solidaritet med det amerikanske folk.
Endelig vil jeg generelt anføre, at ingen må glemme, at vi alle er en del af den samme verden. Selv den mægtigste nation er ikke usårlig. Det internationale samfund må i fællesskab se verdens store problemer i øjnene. Vi må se i øjnene, at kløfterne bliver dybere, at dialogen afbrydes, at frustrationen breder sig, og vi må i nært samarbejde finde varige løsninger på problemerne. Det er utvivlsomt det mest afgørende bidrag, Europa kan yde til en fælles imødegåelse af den samfundsmæssige udfordring, vi er stillet over for."@da1
"Frau Präsidentin, Herr Ratspräsident, Herr Kommissionspräsident! Uns allen fehlen die Worte, um die Gefühle zum Ausdruck zu bringen, die uns angesichts des barbarischen Terroranschlags von nie da gewesenem Ausmaß gegen die Vereinigten Staaten bewegen. Das amerikanische Volk wird ein tiefes Trauma zu überwinden haben, das sich in dem Maße noch verschlimmern könnte, wie das ganze Ausmaß der Katastrophe zutage tritt. In dieser unvorstellbaren Notsituation gebührt ihm unsere uneingeschränkte Solidarität.
Wenn diese gesichtslosen Monster gestern die Vereinigten Staaten ins Visier genommen haben, können sie morgen Schrecken und Tod in jeder beliebigen Region der Welt säen, natürlich auch auf dem europäischen Kontinent. Meine Fraktion steht deshalb voll hinter den Erklärungen, die Sie, Frau Präsidentin, in unserem Namen abgegeben haben, sowie hinter den von Ihnen eingeleiteten Schritten. Diese bestürzenden Attentate stellen eine Herausforderung an die ganze menschliche Gemeinschaft dar, und wir werden nunmehr lernen müssen, uns dieser Herausforderung zu stellen. Ich sage „lernen“, denn wenn wir uns auch alle einig sind, dass die Schuldigen aufgespürt und bestraft werden müssen, so müssen wir doch eingestehen, dass es im Zusammenhang mit der Tragödie vom 11. September 2001 bislang noch mehr Fragen gibt als Gewissheiten. In meinen Augen wäre deshalb nichts unangemessener, ja gefährlicher, als angesichts dieses grundlegend neuen Phänomens mit alten Konzepten zu reagieren, deren Grenzen ja gerade auf grausame Weise unter Beweis gestellt wurden. So mag die Versuchung groß sein, eine solche Schandtat mit einem vernichtenden Gegenschlag zu beantworten, der aber unkalkulierbare Folgen hätte.
Im Übrigen gebe ich Ihnen Recht, Herr Poettering, dass wir dem Frieden einen schlechten Dienst erweisen würden, wenn wir fanatische Kriminelle mit ganzen Völkern gleichsetzen würden, deren Repräsentanten gerade vielfach mit viel Würde und Verantwortungsbewusstsein ihre radikale Verurteilung der Terroristen und ihre Solidarität mit dem amerikanischen Volk zum Ausdruck gebracht haben.
Schließlich sollte niemand je vergessen, dass wir alle einer Welt angehören. Die mächtigste Nation ist nicht unverwundbar. Die gesamte internationale Gemeinschaft ist dazu verurteilt, sich gemeinsam den großen Problemen der Welt, den aufbrechenden Gräben, den abgebrochenen Dialogen, den Ozeanen der Frustration zu stellen und möglichst eng zusammenzuarbeiten, um sie dauerhaft zu lösen. Dies ist zweifellos der entscheidende Beitrag, den Europa für die Welt leisten kann, um gemeinsam der Herausforderung, vor der wir stehen, zu begegnen."@de7
"Κυρία Πρόεδρε, κύριε Προεδρεύοντα του Συμβουλίου, κύριε Πρόεδρε της Επιτροπής, όλοι μας δεν βρίσκουμε πραγματικά λόγια για να εκφράσουμε τα συναισθήματα που μας προκαλεί αυτή η πρωτόγνωρης βαρβαρότητας τρομοκρατική επίθεση που έπληξε τις Ηνωμένες Πολιτείες. Ο αμερικανικός λαός θα πρέπει να ξεπεράσει το βαθύ αυτό τραύμα, που υπάρχει κίνδυνος να επιδεινωθεί περισσότερο όταν θα φανεί η έκταση της καταστροφής που έχει υποστεί. Στην απερίγραπτη αυτή δοκιμασία, θα πρέπει να υπολογίζει στην ανεπιφύλακτη αλληλεγγύη μας.
Προσθέτω ότι τα απρόσωπα αυτά τέρατα είχαν ως στόχο χτες της Ηνωμένες Πολιτείες, αλλά μπορεί αύριο να σπείρουν τον τρόμο και το θάνατο σε οποιαδήποτε περιοχή του κόσμου, συμπεριλαμβανομένης φυσικά και της ευρωπαϊκής ηπείρου. Επομένως, κυρία Πρόεδρε, η Ομάδα μου είναι απολύτως σύμφωνη με τις δηλώσεις και τα διαβήματα στα οποία έχετε προβεί εξ ονόματός μας. Οι συγκλονιστικές αυτές επιθέσεις αποτελούν μια πρόκληση προς ολόκληρη την ανθρώπινη κοινότητα, μια πρόκληση στην οποία θα πρέπει πλέον να μάθουμε να απαντούμε. Λέω να “μάθουμε”, διότι συμφωνούμε όλοι και λέμε ότι πρέπει να αναζητήσουμε τους ενόχους και να τους τιμωρήσουμε, οφείλουμε όμως να παραδεχτούμε ότι, για όλα τα υπόλοιπα, τα ερωτηματικά που ανακύπτουν από την τραγωδία της 11ης Σεπτεμβρίου 2001 είναι πολύ περισσότερα από τις βεβαιότητες. Δεν υπάρχει όμως τίποτα πιο άκαιρο, αν όχι πιο επικίνδυνο, κατά τη γνώμη μου, από το αντιδράσουμε στο ριζικά καινοφανές αυτό φαινόμενο με παλιές ιδέες, των οποίων τα όρια καταδείχτηκαν με τρόπο φρικτό. Έτσι, μετά από μια τέτοια προσβολή, ο πειρασμός να επικαλεστούμε μια κεραυνοβόλα απάντηση, με ανυπολόγιστες όμως συνέπειες, μπορεί να είναι μεγάλος.
Από την άλλη, μάλιστα κύριε Poettering, έχετε δίκιο, δεν υπηρετούμε την ειρήνη βάζοντας στο ίδιο τσουβάλι τους φανατικούς εγκληματίες και λαούς ολόκληρους, των οποίων ορισμένοι εκπρόσωποι μάλιστα έσπευσαν, ενίοτε με πολλή αξιοπρέπεια και πνεύμα υπευθυνότητας, να καταδικάσουν ριζικά του τρομοκράτες και να εκφράσουν την αλληλεγγύη τους στον αμερικανικό λαό.
Τέλος, και γενικότερα, κανείς δεν θα πρέπει ποτέ πια να ξεχνάει ότι ανήκουμε όλοι στον ίδιο κόσμο. Το πλέον ισχυρό έθνος δεν είναι άτρωτο. Ολόκληρη η διεθνής κοινότητα είναι καταδικασμένη να παρακολουθεί από κοινού τα μεγάλα προβλήματα του πλανήτη, τα χάσματα που δημιουργούνται, τις αποτυχημένες προσπάθειες διαλόγου, τους ωκεανούς της απογοήτευσης, και να συνεργάζεται όσο πιο στενά γίνεται για να επιλυθούν όλα αυτά σε μόνιμη βάση. Αυτή είναι προφανώς η αποφασιστική συμβολή που η Ευρώπη μπορεί να προσφέρει στον κόσμο, ώστε να αντιμετωπίσουμε όλοι μαζί την πολιτισμική πρόκληση που έχουμε μπροστά μας."@el8
"Madam President, Mr President-in-Office of the Council, Mr President of the Commission, none of us, in fact, have the words to express the feelings aroused by the terrorist attack of unprecedented barbarity with which the United States has just been hit. The American people is going to have to live through a deeply traumatic experience which is likely to become still more intense as the scale of the disaster they have just experienced becomes more apparent. In this unimaginable ordeal, they must be able to count upon our unqualified solidarity.
I would add that, if these faceless monsters targeted the United States yesterday, they will be able, tomorrow, to bring terror and death to any region of the world, including, of course, the European continent. Madam President, my group therefore fully supports the declarations you have made and the steps you have taken on our behalf. These dismaying attacks constitute a challenge to the whole of the human community, a challenge we are now going to have to learn to take up. I say ‘learn’ because, if we all agree that the guilty parties must be found and punished, we are obliged to acknowledge that, where every other aspect of the matter is concerned, more questions than certainties arise out of the tragedy of 11 September 2001. In my view, nothing would be more inappropriate, indeed more dangerous, than to react to this radically new phenomenon with well-worn notions whose limitations have just been cruelly demonstrated. After an outrage of this kind, there may, in other words, be a great temptation to call fervently for violent retaliation which would, however, have immeasurable consequences.
What is more, you are right, Mr Poettering. It would do no service to the cause of peace to allow criminal fanatics to be confused with entire peoples, a number of whose representatives have, sometimes with much dignity and in a deep spirit of responsibility, indeed just expressed both their radical condemnation of the terrorists and their solidarity with the American people.
Finally, and in more general terms, no one must forget ever again that we are all part of the same world. Even the strongest nation of all is not invulnerable. The entire international community is sentenced to confronting together the great problems facing the planet – the oceans of frustration, the great divisions that are opening up and the negotiations that have broken down – and to cooperating as closely as possible in the search for long-term solutions. That is undoubtedly the decisive contribution that Europe can make to the world in order to join in taking up the challenge to civilisation facing us."@en3
"(FR) Señora Presidenta, señor Presidente del Consejo, señor Presidente de la Comisión, nos faltan las palabras, en efecto, para expresar los sentimientos que produce la agresión terrorista de una barbarie sin precedentes que acaba de golpear a los Estados Unidos. El pueblo americano deberá superar un profundo traumatismo que aún puede exacerbarse a medida que se conozcan las proporciones del desastre que acaba de sufrir. En esta prueba inimaginable, el pueblo americano debe contar con nuestra solidaridad sin reservas.
Deseo añadir que si ayer estos monstruos sin rostro han atacado a los Estados Unidos, mañana pueden sembrar el terror y la muerte en cualquier región del mundo, incluyendo, naturalmente, el continente Europeo. Así pues, mi Grupo coincide plenamente, señora Presidenta, con las declaraciones y las gestiones que usted ha efectuado en nombre nuestro. Estos atentados desoladores constituyen un desafío a toda la comunidad humana, un desafío que deberemos aprender ahora a aceptar. Digo "aprender" ya que si estamos todos de acuerdo en decir que hay que buscar a los culpables y castigarlos, debemos constatar que, por otro lado, los interrogantes que plantea la tragedia de este 11 de septiembre de 2001 superan las certezas. Ahora bien, lo más inadecuado e incluso peligroso, en mi opinión, sería responder ante este fenómeno radicalmente nuevo con ideas obsoletas, que acaban de demostrar cruelmente sus límites. Así, tras este ultraje podemos caer en la gran tentación de desear una respuesta fulminante, pero con consecuencias incalculables. Por otra parte, sí, señor Poettering, tiene usted razón, no prestaríamos un servicio a la paz permitiendo que se identificase unos criminales fanáticos con pueblos enteros, algunos de cuyos representantes acaban precisamente de expresar - a veces con mucha dignidad, con un gran espíritu de responsabilidad - una condena radical de los terroristas, así como su solidaridad con el pueblo americano.
Finalmente, y en general, ya nadie debe olvidar que todos formamos parte del mismo mundo. La más poderosa de las naciones no es invulnerable. Toda la comunidad internacional está obligada a afrontar conjunta y abiertamente los grandes problemas del planeta, las diferencias que se profundizan, los diálogos rotos, los océanos de frustraciones, y a cooperar lo más estrechamente posible para resolverlos durablemente. Esta es, sin duda, la contribución decisiva que Europa puede aportar al mundo para aceptar juntos el desafío de civilización que se nos lanza."@es12
"Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission puheenjohtaja, meiltä kaikilta puuttuvat sanat, joilla ilmaista ne tunteet, joita tämä Yhdysvaltoja koetellut ennenäkemätön barbaarinen terrorihyökkäys meissä herättää. Yhdysvaltain kansan on voitettava syvä trauma, joka on vaarassa paheta entisestään sitä mukaa kuin heitä vastikään kohdanneen tuhon mittasuhteet tulevat ilmi. Tämän koettelemuksen keskellä sen on voitava luottaa varauksettomaan yhteisvastuullisuuteemme.
Haluan lisätä, että jos nuo kasvottomat hirviöt kävivät eilen Yhdysvaltain kimppuun, he voivat hyvinkin pian kylvää kauhua ja kuolemaa missä maailman kolkassa tahansa, ja tämä koskee tietenkin myös Euroopan mannerta. Arvoisa puhemies, ryhmäni yhtyy täysin niihin julistuksiin, joita te olette antanut ja niihin toimiin, joita te olette meidän nimissämme suorittanut. Nämä tyrmistyttävät attentaatit ovat haaste koko ihmisten muodostamalle yhteisölle, haaste, jota meidän on nyt syytä oppia painottamaan. Sanon "oppia", sillä vaikka olemmekin kaikki samaa mieltä siitä, että syylliset on etsittävä ja heitä on rangaistava, meidän on silti pakko tunnustaa, että kaiken muun osalta tuossa 11. syyskuuta 2001 tapahtuneessa murhenäytelmässä syntyneitä avoimia kysymyksiä on paljon enemmän kuin varmoja asioita. Mutta mikään ei minun silmissäni olisi epätarkoituksenmukaisempaa, vieläpä vaarallisempaa, kuin reagoida tähän täysin uudenlaiseen ilmiöön sellaisia vanhoja malleja noudattaen, jotka ovat juuri julmasti osoittaneet rajallisuutensa. Niinpä tuollaisen valtavan häpäisyn jälkeen voi olla hyvinkin houkuttelevaa harkita rajua vastaiskua, jolla olisi kuitenkin arvaamattomat seuraukset.
Jäsen Poettering, olette muuten oikeassa, kun sanotte, että kokonaisten kansojen samastaminen fanaattisiin rikollisiin ei todellakaan edistäisi rauhaa, ja eräiden näiden kansojen edustajat ovat usein arvokkaastikin ja vastuullisessa hengessä vastikään ilmoittaneet jyrkästi tuomitsevansa terroristit ja ilmaisseet yhteisvastuullisuutensa Yhdysvaltain kansaa kohtaan.
Lopuksi haluaisin yleisemmin ottaen sanoa, että kenenkään ei enää koskaan pidä unohtaa, että me kaikki olemme osa samaa maailmaa. Kansakunnista voimakkain ei ole haavoittumaton. Koko kansainvälinen yhteisö joutuu nyt olemaan vastatusten kaikkien maapallon suurten ongelmien, syvenevien kuilujen, rikkoutuneiden vuoropuheluiden sekä loputtomien turhaumien kanssa ja tekemään mahdollisimman tiivistä yhteistyötä, jotta näihin ongelmiin löydettäisiin pysyvä ratkaisu. Tämä on epäilemättä apu, jonka Eurooppa voi määrätietoisesti antaa maailmalle, jotta selviytyisimme yhdessä tästä meillä nyt edessämme olevasta ihmiskunnan haasteesta."@fi5
"Signora Presidente, signor Presidente in carica del Consiglio, signor Presidente della Commissione, in realtà a tutti noi mancano le parole per esprimere i sentimenti suscitati dall'aggressione terroristica, di una barbarie senza precedenti, che ha straziato gli Stati Uniti. Il popolo americano dovrà superare un trauma profondo che rischia di esacerbarsi ulteriormente man mano che si manifesterà l'entità del disastro appena subito. In questa prova inimmaginabile, esso deve poter contare sulla nostra solidarietà incondizionata.
Aggiungo che, se questi mostri senza volto hanno colpito ieri gli Stati Uniti, domani possono seminare terrore e morte in qualsiasi regione del mondo, compreso, ovviamente, il continente europeo. Il mio gruppo, pertanto, signora Presidente, si riconosce pienamente nelle dichiarazioni e nei passi da lei intrapresi a nome del Parlamento. Questi attentati costernanti costituiscono una sfida all'intera comunità umana, una sfida che adesso dovremo imparare a raccogliere. E dico "imparare" perché, se tutti siamo d'accordo nel dire che si devono ricercare i colpevoli e punirli, ci corre l'obbligo di ammettere che, quanto a tutto il resto, gli interrogativi nati dalla tragedia di questo 11 settembre 2001 sono più numerosi delle certezze. Orbene, a mio giudizio, non vi sarebbe nulla di più inadeguato e persino di più pericoloso di una reazione, di fronte a questo fenomeno assolutamente nuovo, basata su vecchie concezioni che crudelmente ci hanno appena mostrato i loro limiti. Infatti, dopo un simile oltraggio, la tentazione di invocare con tutte le forze una risposta folgorante, ma dalle conseguenze incalcolabili, potrebbe essere grande.
Peraltro, onorevole Poettering, sicuramente lei ha ragione: non renderebbe un buon servizio alla causa della pace identificare criminali spinti al fanatismo con interi popoli, di cui alcuni rappresentanti hanno appena espresso, talvolta con grande dignità e senso di responsabilità, una condanna senza mezzi termini dei terroristi e la loro solidarietà con il popolo americano, non renderebbe un buon servizio alla causa della pace.
Infine, e in termini più in generali, nessuno deve più dimenticare che tutti facciamo parte dello stesso mondo. La più potente delle nazioni non è invulnerabile. L'intera comunità internazionale è condannata ad affrontare, insieme, i grandi problemi del pianeta - fratture sempre più profonde, dialoghi interrotti, oceani di frustrazione - e a collaborare quanto più possibile per risolverli in modo duraturo. Questo è senza dubbio il contributo decisivo che l'Europa può dare al mondo per raccogliere, uniti, la sfida di civiltà che ci viene lanciata."@it9
"Madam President, Mr President-in-Office of the Council, Mr President of the Commission, none of us, in fact, have the words to express the feelings aroused by the terrorist attack of unprecedented barbarity with which the United States has just been hit. The American people is going to have to live through a deeply traumatic experience which is likely to become still more intense as the scale of the disaster they have just experienced becomes more apparent. In this unimaginable ordeal, they must be able to count upon our unqualified solidarity.
I would add that, if these faceless monsters targeted the United States yesterday, they will be able, tomorrow, to bring terror and death to any region of the world, including, of course, the European continent. Madam President, my group therefore fully supports the declarations you have made and the steps you have taken on our behalf. These dismaying attacks constitute a challenge to the whole of the human community, a challenge we are now going to have to learn to take up. I say ‘learn’ because, if we all agree that the guilty parties must be found and punished, we are obliged to acknowledge that, where every other aspect of the matter is concerned, more questions than certainties arise out of the tragedy of 11 September 2001. In my view, nothing would be more inappropriate, indeed more dangerous, than to react to this radically new phenomenon with well-worn notions whose limitations have just been cruelly demonstrated. After an outrage of this kind, there may, in other words, be a great temptation to call fervently for violent retaliation which would, however, have immeasurable consequences.
What is more, you are right, Mr Poettering. It would do no service to the cause of peace to allow criminal fanatics to be confused with entire peoples, a number of whose representatives have, sometimes with much dignity and in a deep spirit of responsibility, indeed just expressed both their radical condemnation of the terrorists and their solidarity with the American people.
Finally, and in more general terms, no one must forget ever again that we are all part of the same world. Even the strongest nation of all is not invulnerable. The entire international community is sentenced to confronting together the great problems facing the planet – the oceans of frustration, the great divisions that are opening up and the negotiations that have broken down – and to cooperating as closely as possible in the search for long-term solutions. That is undoubtedly the decisive contribution that Europe can make to the world in order to join in taking up the challenge to civilisation facing us."@lv10
"Mevrouw de Voorzitter, mijnheer de voorzitter van de Raad, mijnheer de voorzitter van de Commissie, woorden schieten werkelijk tekort om uitdrukking te geven aan onze gevoelens naar aanleiding van de terroristische aanval van ongekende barbaarsheid waarvan de Verenigde Staten het slachtoffer zijn geworden. Het Amerikaanse volk zal een diep trauma moeten zien te verwerken, een trauma dat nog verergerd zou kunnen worden naarmate de volledige omvang van deze ramp duidelijk wordt. In deze onvoorstelbare beproeving moet het Amerikaanse volk kunnen rekenen op onze onvoorwaardelijke solidariteit.
Ik zou eraan willen toevoegen dat de monsters zonder gezicht die gisteren de Verenigde Staten aangevallen hebben morgen dood en verderf zouden kunnen zaaien in iedere regio van de wereld, en uiteraard ook op het Europese continent. Mijn fractie kan zich dan ook volledig vinden in de verklaringen die u namens ons heeft afgelegd, mevrouw de Voorzitter, evenals in de initiatieven die u genomen hebt. Deze schokkende aanslagen vormen een provocatie aan het adres van de gehele mensheid, een provocatie waarop we thans een antwoord moeten trachten te vinden. Ik zeg “trachten”, want we zijn het allen wel eens over de noodzaak de schuldigen op te sporen en te bestraffen, maar we moeten tevens erkennen dat er verder meer vraagtekens dan zekerheden zijn met betrekking tot de tragedie van 11 september 2001. En het zou mijns inziens uiterst onverstandig en zelfs gevaarlijk zijn om dit volstrekt nieuwe fenomeen te lijf te gaan met oude concepten, concepten waarvan de beperkingen gisteren zo tragisch duidelijk geworden zijn. De verleiding is uiteraard groot om na een dergelijke slag in het gezicht snel en krachtig terug te slaan, maar de gevolgen daarvan zouden niet te overzien zijn.
Daarnaast zou ik u, mijnheer Poettering, willen zeggen dat u gelijk hebt: we bewijzen de vrede geen dienst door gehele volkeren op één lijn te stellen met een aantal fanatieke misdadigers. Sommige vertegenwoordigers van die volkeren hebben de terroristen juist in krachtige termen veroordeeld, in enkele gevallen met veel waardigheid en verantwoordelijkheidsbesef, en zich solidair verklaard met het Amerikaanse volk.
Ten slotte zou ik er meer in het algemeen op willen wijzen dat niemand ooit nog kan vergeten dat we allen deel uitmaken van dezelfde wereld. Zelfs het machtigste land ter wereld is niet onkwetsbaar. De gehele internationale gemeenschap is gedwongen eendrachtig een antwoord te vinden op de grote problemen op deze aarde, de groeiende ongelijkheid, de verbroken contacten, de bergen van frustratie. Maximale samenwerking is onontbeerlijk om deze problemen duurzaam op te lossen. Dat is waarschijnlijk de beslissende bijdrage die Europa kan leveren aan de wereld om eensgezind een antwoord te vinden op deze provocatie gericht tegen onze beschaving."@nl2
"Senhora Presidente, Senhor Presidente em exercício do Conselho, Senhor Presidente da Comissão, a verdade é que não temos palavras para manifestar todos os sentimentos que nos causam a agressão terrorista, de uma crueldade sem precedentes, que acaba de ser perpetrada contra os Estados Unidos. O povo americano terá que ultrapassar este profundo trauma, que corre o risco de vir ainda a exacerbar-se, à medida que vier a tornar-se clara a amplitude do desastre que acaba de sofrer. Nesta provação inimaginável, deverá poder contar com a nossa solidariedade incondicional.
Acrescento que, se estes monstros sem rosto visaram, ontem, os Estados Unidos, poderão, amanhã, semear o terror e a morte em qualquer outra região do mundo, incluindo naturalmente o continente europeu. O meu grupo revê-se, portanto, plenamente, Senhora Presidente, nas declarações e nas medidas que tomou em nosso nome. Estes atentados confrangedores constituem um desafio a toda a comunidade humana, um desafio que, presentemente, deveremos aprender a enfrentar. Digo "aprender", pois se é verdade que todos estamos de acordo em afirmar que é preciso encontrar os culpados e castigá-los, temos forçosamente de reconhecer que, quanto ao resto, as interrogações suscitadas por esta tragédia de 11 de Setembro de 2001 são maiores do que as certezas. Ora, nada seria mais inadequado, ou mesmo mais perigoso, a meu ver, do que reagir face a este fenómeno radicalmente novo com concepções antiquadas, cujas limitações acabam de nos ser reveladas. Assim, após tamanha violência, poderá ser grande a tentação de desejar, de todo o coração, uma resposta fulminante, mas de consequências incalculáveis.
Para além disso – sim, Senhor Deputado Poettering, tem razão – não prestaremos qualquer serviço à paz se deixarmos que se confundam criminosos fanatizados com povos inteiros, dos quais alguns representantes acabam precisamente, por vezes com muita dignidade e sentido de responsabilidade, de expressar a sua absoluta condenação dos terroristas e a sua solidariedade para com o povo americano.
Por último, e de forma mais genérica, ninguém poderá mais, daqui em diante, esquecer-se de que fazemos parte do mesmo mundo. Nem a mais poderosa das nações é invulnerável. Toda a comunidade internacional está condenada a enfrentar os grandes problemas do planeta, os fossos que se acentuam, os diálogos que se rompem, os oceanos de frustração, e a cooperar o mais estreitamente possível com vista à sua resolução duradoura. Eis, sem dúvida, o contributo decisivo que a Europa pode dar ao mundo, para que, em conjunto, enfrentemos o desafio de civilização que nos é lançado."@pt11
"Fru talman, herr rådsordförande, herr kommissionsordförande! Vi saknar ord för att uttrycka våra känslor inför denna mest barbariska terrorattack som Förenta staterna har utsatts för. Det amerikanska folket måste övervinna en djupt traumatisk händelse som riskerar att förvärras i takt med att vidden av den nyss inträffade katastrofen klargörs. I denna ofattbara prövning måste detta folk kunna räkna med vår förbehållslösa solidaritet.
Jag vill tillägga att dessa ansiktslösa monster i går ställde in sitt sikte på Förenta staterna, men att de i morgon kan sprida skräck och död i vilken del av världen som helst, givetvis också på den europeiska kontinenten. Min grupp, fru talman, stämmer helt och hållet in i de deklarationer och åtgärder ni har vidtagit i vårt namn. Dessa förskräckande attentat utgör en utmaning för hela mänskligheten, en utmaning som vi nu måste lära oss att anta. Jag säger "lära oss", för även om vi alla är överens om att man måste söka efter de skyldiga och bestraffa dem, måste vi också erkänna att tragedin den 11 september 2001 gav upphov till fler frågetecken än säkra fakta. I mina ögon vore ingenting mer olämpligt och rent ut sagt farligt än om man reagerade på detta i grunden nya fenomen med gamla idéer, som på ett grymt sätt har visat sina begränsningar. Frestelsen att besvara en förolämpning av detta slag med ett blixtangrepp kan vara stor, men skulle få oanade konsekvenser.
Dessutom har ni rätt, herr Poettering, i att man inte skulle göra freden en tjänst om man lät fanatiska brottslingar sammanblandas med hela folk. Dessa folk har företrädare som, i vissa fall med stor värdighet och ansvarskänsla, har fördömt terroristerna med eftertryck och uttryckt sin solidaritet med det amerikanska folket.
Till sist och mer allmänt får ingen någonsin glömma att vi är en del av samma värld. Den mäktigaste av nationer är inte osårbar. Hela världssamfundet är dömt att stå enat och konfronteras med världens stora problem – klyftor som fördjupas, dialoger som bryts, oceaner av frustration – och att samarbeta så nära som möjligt för att hitta varaktiga lösningar. Detta är utan tvekan det avgörande bidrag som Europa kan ge världen, så att vi tillsammans kan anta den civilisatoriska utmaning vi har ställts inför."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples