Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-09-04-Speech-2-264"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20010904.10.2-264"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Señora Comisaria, si medimos lo conseguido en Bonn por lo que pretendíamos hace cinco años en cuanto se refiere a cambio climático el resultado es débil y pobre. En cambio, si se mide lo conseguido por la batalla que presentó la Comisaria -acompañada por la delegación del Parlamento y del resto de la Comisión- para lograr el acuerdo que al final se consiguió, creo que hay que dar las gracias a la Comisaria y a esa delegación que lograran un acuerdo consistente fundamentalmente en que todos los países fueran por esa senda, aislando a los Estados Unidos, que mantienen, desgraciadamente, una posición contraria a los intereses del planeta en su conjunto.
También creo que es positivo que se haya excluido la energía nuclear como alternativa a la reducción de gases de efecto invernadero.
No ocultamos nuestra reticencia en relación con el comercio de emisiones y su control o la utilización de los sumideros. El Parlamento Europeo ya ha mantenido en varias ocasiones que habría que utilizar los sumideros de manera limitada y controlada. Estas cuestiones nos preocupan.
También nos preocupan los mecanismos de seguimiento y control para el cumplimiento y la cuestión de las posibles sanciones en caso de incumplimiento. Nos preocupa, sobre todo, que en el informe de la Agencia Europea de Medio Ambiente se diga que si no se toman decisiones de forma inmediata, en el año 2010 las emisiones habrán aumentado en un 6%.
Por eso, en nuestra labor futura -y aquí coincido con el resto de los compañeros- somos los países industrializados los que tenemos que liderar esa reducción de gases. Es ineludible que ratifiquemos el protocolo y vayamos en la reducción más allá de lo que está previsto en el acuerdo. Hay que introducir medidas jurídicamente vinculantes, actuar sobre el transporte, que emite CO2 en gran cantidad, y tener claro cual debe ser la influencia de la ayuda a los países en desarrollo para que éstos vayan por la misma senda."@es12
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Fru kommissær, hvis vi vurderer det, der blev opnået i Bonn, i forhold til det, vi ønskede for fem år siden med hensyn til klimaændringer, er resultatet ringe og magert. Men hvis det opnåede resultat vurderes i forhold til det slag, som kommissæren udkæmpede - sammen med Parlamentets delegation og resten af Kommissionen - for at opnå den aftale, der til sidst kom i hus, mener jeg, at vi bør takke kommissæren og delegationen for, at de fik en aftale, som grundlæggende betød, at alle landene fulgte den vej og isolerede USA, som desværre holder fast ved en holdning, der modarbejder hele klodens interesser.
Jeg mener også, at det er positivt, at atomenergi er blevet udelukket som et alternativ til begrænsning af drivhusgasserne.
Vi skjuler ikke vores tilbageholdenhed over for handel med emissioner og kontrol med den eller brug af dræn. Europa-Parlamentet har allerede ved flere lejligheder sagt, at dræn skal anvendes i begrænset omfang og på en kontrolleret måde. Disse spørgsmål bekymrer os.
Vi er også bekymrede over mekanismerne til overvågning og kontrol af opfyldelsen og spørgsmålet om mulige sanktioner i tilfælde af overtrædelser. Det bekymrer os især, at der i rapporten fra Det Europæiske Miljøagentur står, at hvis der ikke træffes beslutninger omgående, vil emissionerne være steget med 6% i 2010.
Derfor er det i det fremtidige arbejde - og her er jeg enig med mine kolleger - de industrialiserede lande, der skal føre an i reduktionen af gasserne. Det kan ikke undgås, at vi ratificerer protokollen, og vores reduktion vil være større end den, der fremgår af aftalen. Det er nødvendigt at indføre juridisk bindende foranstaltninger, gøre noget ved transporten, som udsender store mængder CO2, og gøre det klart, hvilken indflydelse bistanden til udviklingslandene skal have på, at de følger den samme vej."@da1
"Frau Kommissarin, wägen wir die Ergebnisse von Bonn gegen das Ziel ab, das wir uns vor fünf Jahren mit Blick auf den Klimawandel gestellt haben, ist das Resultat schwach und dürftig. Betrachten wir hingegen, was die Kommissarin – mit Unterstützung der Delegation des Parlaments und der übrigen Kommission – in ihrem letztendlich erfolgreichen Kampf um das Zustandekommen des Abkommens erreicht hat, so ist es ihr und dieser Delegation meiner Ansicht nach zu verdanken, dass ein Abkommen gelungen ist, das vor allem darauf beruht, dass alle Länder diese Richtung einschlagen und somit die USA isolieren, die leider auf einer den Interessen des gesamten Planeten zuwiderlaufenden Position beharren.
Ich halte auch für positiv, dass die Atomenergie als Alternative zur Senkung der Treibhausgase ausgeschlossen wurde.
Wir verhehlen nicht unsere Ablehnung des Emissionshandels und seiner Überwachung oder der Verwendung von Senken. Das Europäische Parlament hat bereits verschiedentlich betont, dass die Verwendung der Senken in begrenztem Maße und unter Kontrolle erfolgen müsste. Diese Fragen beschäftigen uns.
Auch die Mechanismen zur Begleitung und Überwachung der Erfüllung und die Frage der etwaigen Sanktionen bei Nichterfüllung bewegen uns. Vor allem bereitet uns die Aussage des Berichts der Europäischen Umweltagentur Sorge, der zufolge die Emissionen im Jahr 2010 um 6 % höher liegen werden, sofern nicht unverzüglich Maßnahmen ergriffen werden.
Deshalb ist es in unserer weiteren Tätigkeit – und hier stimme ich mit den übrigen Kollegen überein – Aufgabe der Industrieländer, die führende Rolle in der Senkung des Gasausstoßes zu übernehmen. Es ist unumgänglich, dass wir das Protokoll ratifizieren und in der Emissionssenkung über das hinausgehen, was im Abkommen vorgesehen ist. Die Einleitung rechtsverbindlicher Maßnahmen und die Einflussnahme auf den Verkehr, der große Mengen an CO2 ausstößt, sind notwendig, und es muss Klarheit darüber herrschen, inwieweit die Entwicklungshilfe die Empfängerländer veranlassen sollte, den gleichen Weg einschlagen."@de7
"Κυρία Επίτροπε, αν αξιολογήσουμε το αποτέλεσμα της Βόννης μ’ αυτό που επιδιώκαμε πριν από πέντε χρόνια όσον αφορά την κλιματική αλλαγή, το αποτέλεσμα είναι αδύναμο και φτωχό. Από την άλλη πλευρά, αν αξιολογηθεί με τη μάχη που διεξήγαγε η Επίτροπος – με την υποστήριξη της αντιπροσωπείας του Κοινοβουλίου και της υπόλοιπης Επιτροπής – για να επιτύχει την συμφωνία που τελικά επιτεύχθηκε, πιστεύω ότι πρέπει να ευχαριστήσουμε την Επίτροπο και αυτή την αντιπροσωπεία που κατάφερε μια συμφωνία βασικά έγκυρη, διότι όλες οι χώρες ακολούθησαν αυτή τη γραμμή, απομονώνοντας τις Ηνωμένες Πολιτείες που διατηρούν, δυστυχώς, μια θέση αντίθετη προς τα συμφέροντα του πλανήτη στο σύνολό του.
Επίσης πιστεύω ότι είναι θετικό το ότι εξαιρέθηκε η πυρηνική ενέργεια ως εναλλακτική λύση για την μείωση των αερίων θερμοκηπίου.
Δεν κρύβουμε την ανησυχία μας σχετικά με την εμπορία των εκπομπών και τον έλεγχό τους ή την χρησιμοποίηση των συλλεκτών. Το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο έχει ήδη υποστηρίξει πολλές φορές ότι θα πρέπει να χρησιμοποιούνται οι συλλέκτες με ελεγχόμενο και περιορισμένο τρόπο. Αυτά τα ζητήματα μας απασχολούν.
Επίσης μας απασχολούν οι μηχανισμοί παρακολούθησης και ελέγχου για την τήρηση και το ζήτημα των πιθανών κυρώσεων σε περίπτωση μη τήρησης. Μας απασχολεί, κυρίως, το ότι στην έκθεση της Ευρωπαϊκής Υπηρεσίας Περιβάλλοντος αναφέρεται ότι αν δεν ληφθούν άμεσα αποφάσεις, το 2010 οι εκπομπές θα έχουν αυξηθεί κατά 6%.
Γι’ αυτό, στην μελλοντική μας εργασία – κι εδώ συμφωνώ με τους υπόλοιπους συναδέλφους – εμείς οι βιομηχανικές χώρες είμαστε αυτές που πρέπει να πρωτοστατήσουμε σ’ αυτή τη μείωση των αερίων. Είναι αναπόφευκτο να επικυρώσουμε το πρωτόκολλο και να προχωρήσουμε τη μείωση πιο πέρα απ’ ό,τι προβλέπεται στην συμφωνία. Πρέπει να εισαγάγουμε νομικώς δεσμευτικά μέσα, να δράσουμε στον τομέα των μεταφορών, που εκπέμπουν CO2 σε μεγάλες ποσότητες και να ξεκαθαρίσουμε ποια πρέπει να είναι η επιρροή της βοήθειας προς τις αναπτυσσόμενες χώρες, ώστε να ακολουθήσουν και εκείνες τον ίδιο δρόμο."@el8
"Commissioner, if we measure the achievements of Bonn against what we hoped for five years ago with regard to climate change, the results are meagre. On the other hand, if we measure what was achieved by that battle that you waged, Commissioner – in conjunction with Parliament’s delegation and that of the rest of the Commission – to conclude the agreement that was finally reached, we must thank you, Commissioner, and this delegation for having concluded an agreement that is fundamentally consistent, in that all the countries adopted this approach. The result of this was to isolate the United States who, unfortunately, is sticking to a position that is not in the interests of the world as a whole.
I also feel that the exclusion of nuclear energy as an alternative to reducing greenhouse gases is a positive development.
We cannot conceal our reticence over emissions trading and its monitoring or the use of sinks. The European Parliament has already stated, on several occasions, that sinks should only be used in a limited and carefully monitored way. These issues are of concern to us.
We are also concerned about follow-up and monitoring mechanisms for compliance and the issue of possible sanctions in the event of non-compliance. Of greatest concern to us is the fact that the report by the European Environment Agency states that unless decisions are taken immediately, by 2010 emissions will increase by 6%.
In our future work – and here I agree with my fellow speakers – it is, therefore, we industrialised countries that will have to lead the way in this reduction of emissions. It is crucial that we ratify the protocol and make greater reductions than those laid down in the agreement. We must introduce legally binding measures, take action on transport, which emits huge quantities of CO2 and clarify the amount of aid to be given to developing countries to ensure that they take similar action."@en3
"Arvoisa komission jäsen, jos mittaamme Bonnin aikaansaannoksia käyttäen puntarina viiden vuoden takaisia ilmastonmuutosta koskevia pyrkimyksiämme, tulos on heikko ja kehno. Jos puntarina on sitä vastoin taistelu, jota te kävitte parlamentin valtuuskunnan ja muun komission auttamana saadaksenne aikaan loppujen lopuksi solmitun sopimuksen, mielestäni on kiitettävä teitä ja valtuuskuntaa sopimuksen aikaansaamisesta. Sopimuksen keskeisenä sisältönä on, että kaikki valtiot noudattavat sitä lukuun ottamatta Yhdysvaltoja, jonka kanta on valitettavasti vastoin koko muun maapallon etuja.
Lisäksi minusta on myönteistä, että ydinenergiaa ei pidetä vaihtoehtona kasvihuonekaasujen vähentämiselle.
Emme yritä piilotella vähäpuheisuuttamme päästökaupasta ja sen valvonnasta tai nielujen käytöstä. Euroopan parlamentti on jo useaan otteeseen ilmoittanut mielipiteenään, että nieluja pitäisi käyttää rajoitetusti ja valvotusti. Nämä kysymykset ovat huolenaiheitamme.
Huolenaiheitamme ovat myös sopimuksen noudattamisen seuranta- ja valvontajärjestelmät ja kysymys sen noudattamatta jättämisestä aiheutuvista rangaistuksista. Ennen kaikkea meitä huolettaa, että Euroopan ympäristökeskuksen raportissa sanotaan, että mikäli päätöksiä ei tehdä välittömästi, päästöt lisääntynevät 6 prosenttia vuoteen 2010 mennessä.
Siksi olen muiden kollegoitteni kanssa samaa mieltä, että tulevaisuudessa meidän teollisuusvaltioiden tehtävänä on viedä kaasupäästöjen vähentämistä eteenpäin. Meidän on välttämätöntä ratifioida pöytäkirja ja supistaa päästöjä enemmän kuin sopimuksessa on suunniteltu. On ryhdyttävä juridisesti sitoviin toimiin, tehtävä jotain suuria hiilidioksidipäästöjä tuottavalle liikenteelle, ja tehtävä itsellemme selväksi, minkälaista apua kehitysmaille pitää antaa, jotta ne kulkisivat samaa reittiä."@fi5
"Madame la Commissaire, si nous évaluons les résultats obtenus à Bonn et que nous les comparons avec ce que nous souhaitions obtenir il y a cinq ans concernant les changements climatiques, force est de constater qu’ils sont faibles et pauvres. Par contre, si nous évaluons les résultats obtenus grâce à la bataille que la Commissaire a menée - en collaboration avec la délégation du Parlement et le reste de la Commission - pour obtenir l’accord finalement atteint, je crois qu’il faut remercier la Commissaire et cette délégation qui, ensemble, sont parvenus à un accord consistant fondamentalement à ce que tous les pays suivent ce chemin, en isolant les États-Unis, qui maintiennent malheureusement une position contraire à celle des intérêts du reste de la planète.
Je crois également qu’il est positif que l’on ait exclu l’énergie nucléaire des alternatives à la réduction des gaz à effet de serre.
Nous ne cachons pas notre réticence quant au commerce des émissions et à leur contrôle ou à l’utilisation des puits. Le Parlement européen a déjà affirmé à plusieurs reprises qu’il faudrait utiliser les puits de manière limitée et contrôlée. Ces questions nous préoccupent.
Les mécanismes de suivi et de contrôle en vue du respect de l’accord ainsi que les éventuelles sanctions en cas de non-respect nous préoccupent tout autant. Nous nous inquiétons particulièrement de ce que le rapport de l’Agence européenne de l’environnement affirme, à savoir que si l'on ne prend pas de décisions, les émissions augmenteront de 6 % d’ici 2010.
C’est la raison pour laquelle, à l’avenir - et sur ce point, je suis d’accord avec mes collègues - ce sont les pays industrialisés qui doivent être à la tête de la réduction des gaz. Nous devons absolument ratifier le protocole et réduire les émissions au-delà de ce qui est prévu dans l’accord. Il faut introduire des mesures juridiquement contraignantes, agir sur le secteur du transport, qui émet du CO2 en grandes quantités, et déterminer clairement le rôle que doit jouer l’aide aux pays en développement afin que ces derniers s’engagent dans la même voie."@fr6
"Signora Commissario, se consideriamo gli obiettivi fissati cinque anni fa in materia di cambiamenti climatici, i risultati ottenuti a Bonn appaiono deboli e scarsi. Se consideriamo, invece, i risultati della battaglia sostenuta dalla signora Commissario insieme alla delegazione del Parlamento e del resto della Commissione per poter giungere ad un accordo, poi effettivamente raggiunto, è doveroso ringraziare la signora Commissario e la delegazione per essere riuscite, con tale accordo, a riunire tutti i paesi lungo una stessa via, isolando gli Stati Uniti che purtroppo non abbandonano una posizione contraria agli interessi del pianeta.
Ritengo, inoltre, un passo importante l’esclusione dell’energia nucleare quale soluzione alternativa per la riduzione dei gas ad effetto serra.
Ammettiamo inoltre apertamente la nostra perplessità in materia di commercio di emissioni e di controllo in tale ambito nonché riguardo all’utilizzo dei pozzi. Il Parlamento europeo ha ribadito più volte che l’utilizzo dei pozzi dovrebbe essere sottoposto a limitazioni e controlli. Sono questioni che suscitano preoccupazione.
Ci preoccupano, inoltre, i meccanismi di sorveglianza e controllo sull’applicazione e sulle eventuali sanzioni nei casi di inadempienza. Ci preoccupa, soprattutto, che nella relazione dell’Agenzia europea dell’ambiente si affermi che se non saranno prese decisioni immediate, l’aumento delle emissioni raggiungerà il 6 per cento nel 2010.
Per queste ragioni, ritengo, come gli altri colleghi, che in futuro spetti a noi, paesi industrializzati, dare impulso alla riduzione dei gas. E’ indispensabile ratificare il Protocollo, impegnarci affinché il livello di tale riduzione sia più elevato di quanto previsto nell’accordo. Occorrono misure giuridicamente vincolanti, occorre intervenire nel settore del trasporti che emette CO2 in grande quantità e sapere quale impatto debbano avere gli aiuti ai paesi in via di sviluppo al fine di consentire loro di intraprendere il nostro stesso cammino."@it9
"Commissioner, if we measure the achievements of Bonn against what we hoped for five years ago with regard to climate change, the results are meagre. On the other hand, if we measure what was achieved by that battle that you waged, Commissioner – in conjunction with Parliament’s delegation and that of the rest of the Commission – to conclude the agreement that was finally reached, we must thank you, Commissioner, and this delegation for having concluded an agreement that is fundamentally consistent, in that all the countries adopted this approach. The result of this was to isolate the United States who, unfortunately, is sticking to a position that is not in the interests of the world as a whole.
I also feel that the exclusion of nuclear energy as an alternative to reducing greenhouse gases is a positive development.
We cannot conceal our reticence over emissions trading and its monitoring or the use of sinks. The European Parliament has already stated, on several occasions, that sinks should only be used in a limited and carefully monitored way. These issues are of concern to us.
We are also concerned about follow-up and monitoring mechanisms for compliance and the issue of possible sanctions in the event of non-compliance. Of greatest concern to us is the fact that the report by the European Environment Agency states that unless decisions are taken immediately, by 2010 emissions will increase by 6%.
In our future work – and here I agree with my fellow speakers – it is, therefore, we industrialised countries that will have to lead the way in this reduction of emissions. It is crucial that we ratify the protocol and make greater reductions than those laid down in the agreement. We must introduce legally binding measures, take action on transport, which emits huge quantities of CO2 and clarify the amount of aid to be given to developing countries to ensure that they take similar action."@lv10
"Mevrouw de Voorzitter, als we hetgeen we in Bonn hebben bereikt vergelijken met onze doelstellingen van vijf jaar geleden met betrekking tot de klimaatverandering, dan is het resultaat niet om over naar huis te schrijven. Beoordelen we hetgeen we hebben bereikt echter in het licht van de slag die de commissaris – met aan haar zijde de delegatie van het Parlement en de overige Commissieleden – heeft geleverd voor het tot stand brengen van het uiteindelijke akkoord, dan vind ik dat we de commissaris en die delegatie erkentelijk mogen zijn voor het feit dat er überhaupt een akkoord bereikt is. De voornaamste verdienste van dit akkoord is wel dat alle landen die weg zijn ingeslagen, met uitzondering van de Verenigde Staten die helaas vasthouden aan een standpunt dat in strijd is met de belangen van de planeet als geheel.
Verder vind ik het positief dat bij het streven naar beperking van de broeikasgassen kernenergie als alternatieve energiebron is uitgesloten.
Wij maken geen geheim van onze bedenkingen tegen de handel in emissierechten en de controle daarop, of het gebruik van absorberende hulpbronnen. Het Europees Parlement heeft al bij verschillende gelegenheden gesteld dat absorberende hulpbronnen slechts op beperkte schaal en op gecontroleerde wijze zouden moeten worden gebruikt. Deze kwesties houden ons terdege bezig.
Wat ons eveneens bezighoudt zijn de mechanismen voor de follow-up van en de controle op de naleving, en de kwestie van eventuele sancties in geval van niet-naleving. Verontrustend vinden wij het bovenal dat in het rapport van het Europees milieuagentschap wordt gesteld dat als maatregelen nog langer uitblijven de uitstoot in het jaar 2010 met 6% zal zijn toegenomen.
Daarom - en op dit punt ben ik het met de overige sprekers eens – hebben wij als geïndustrialiseerde landen de taak om in de toekomst een leidende rol te spelen bij het verminderen van de uitstoot. Het is onontkoombaar dat we het Protocol ratificeren en de uitstoot nog verder beperken dan zoals is voorzien in het akkoord. Het is zaak dat er juridisch bindende maatregelen worden ingesteld, dat het vervoer wordt aangepakt, dat verantwoordelijk is voor de uitstoot van grote hoeveelheden CO2, en dat duidelijk wordt vastgesteld in welke mate de steun aan ontwikkelingslanden mag worden gebruikt om ervoor te zorgen dat die landen dezelfde weg inslaan."@nl2
"Senhora Comissária, se compararmos o que conseguimos em Bona com os nossos objectivos de há cinco anos em matéria de alterações climáticas, os resultados são escassos e pobres. Em contrapartida, se considerarmos os esforços empreendidos pela senhora Comissária, juntamente com a delegação do Parlamento e com o resto da Comissão, para finalmente se celebrar um acordo, penso que lhes devemos agradecer o acordo alcançado, acordo que se resume essencialmente no facto de todos os países seguirem por essa via, ficando os Estados Unidos isolados, ao manterem, infelizmente, uma posição contrária aos interesses do resto do mundo.
Considero também positivo o facto de se ter excluído a energia nuclear como alternativa à redução de gases com efeito de estufa.
Não negamos as nossas reticências em relação ao comércio de emissões e ao seu controlo ou à utilização dos sumidouros. O Parlamento Europeu já várias vezes afirmou que os sumidouros deveriam ser utilizados de forma limitada e controlada. Estas são algumas das questões que consideramos preocupantes.
Preocupam-nos igualmente os mecanismos de seguimento e controlo do cumprimento do acordo, bem como a questão das eventuais sanções em caso de incumprimento e, sobretudo, o facto de, no relatório da Agência Europeia do Ambiente, se dizer que, se não se tomarem de imediato medidas, no ano 2010, as emissões apresentarão um aumento de 6%.
Por conseguinte, na nossa acção futura – aqui estou de acordo com os colegas – os países industrializados terão de ser os primeiros a proceder a essa redução de gases. É indispensável que ratifiquemos o Protocolo e que ultrapassemos a redução prevista no acordo. Devemos adoptar medidas juridicamente vinculativas, actuar no sector dos transportes, responsável pela emissão de grande quantidade de CO2, e saber exactamente qual deve ser o valor da ajuda aos países em vias de desenvolvimento, para que estes sigam o mesmo rumo."@pt11
"Fru kommissionär! Om vi jämför det som uppnåddes i Bonn mot de målsättningar vi hade för fem år sedan när det gäller klimatförändringarna, är resultatet svagt och dåligt. Om man däremot jämför det som har uppnåtts med den batalj som kommissionären utkämpade – tillsammans med parlamentets delegation och resten av kommissionen – för att nå det avtal som till slut uppnåddes, vill jag rikta ett tack till kommissionären och delegationen, som lyckades uppnå ett avtal som huvudsakligen innebär att alla länder skulle gå samma väg, och därmed isolera Förenta staterna som tyvärr vidhåller en motsatt ståndpunkt gentemot hela jordens samlade intressen.
Jag anser att det även är positivt att kärnenergin har uteslutits som alternativ för att minska de klimatgaser som framkallar växthuseffekt.
Vi döljer inte våra reservationer mot frågor som handlar om handeln med utsläppsrätter, kontroll av dessa eller användning av sänkor. Europaparlamentet har redan vid flera tillfällen vidhållit att sänkorna måste användas begränsat och kontrollerat. Dessa frågor oroar oss.
Andra frågor som oroar oss är kontrollmekanismerna av protokollet samt frågan om möjliga sanktioner i fall av underlåtenhet att följa protokollet. Framför allt oroar det oss att det i Europeiska miljöbyråns rapport sägs att om inte beslut fattas omedelbart kommer utsläppen att ha ökat med 6 procent år 2010.
Därför är det vi industrialiserade länder – och här håller jag med resten av mina kolleger – som i vårt framtida agerande måste leda arbetet med att minska klimatgaserna. Det är absolut nödvändigt att ratificera protokollet och att vi genomför ännu större minskningar än dem som förutses i detta. Det är nödvändigt att införa bindande rättsliga åtgärder, att agera när det gäller transportsektorn, vilken släpper ut stora mängder koldioxid och vi måste även ha klart för oss hur vi skall kunna påverka stödet till utvecklingsländerna så att de skall gå på samma linje."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples