Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-07-04-Speech-3-369"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20010704.12.3-369"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Monsieur le Président, tout le monde s'accorde pour protéger les espaces naturels en général, et le littoral en particulier, d'autant que les côtes se dégradent en raison de l'essor démographique et économique. Reste à définir comment instaurer cette nécessaire protection. Sera-t-elle respectueuse des populations locales et de leurs activités, ou mettra-t-on la nature sous cloche, comme le prévoit le réseau Natura 2000 ? Il faudra bien sûr mettre en place des garde-fous pour maîtriser la situation, et aussi éviter un développement anarchique. Nous l'avons fait en France avec la loi Littoral, ce qui a donné de bons résultats, même si notre ministre verte de l'environnement, Mme Voynet, vient de laisser passer une exception avec la loi sur la Corse.
Mais ces nécessaires mesures d'aménagement du territoire doivent être débattues avec les élus et les citoyens concernés, car ce sont eux qui vivent le littoral au quotidien, et il faut absolument les associer à cette protection si l'on veut qu'elle soit admise et respectée. N'oublions pas que ce sont eux qui, lors du naufrage de l'
ont organisé et participé au nettoyage des plages et des côtes. Il vaut mieux, à mon avis, convaincre que contraindre. On y gagne en adhésion, donc en efficacité et en démocratie de proximité. Les contraintes venant de Bruxelles sont toujours suspectes et souvent inadaptées, car élaborées loin du terrain et des mentalités locales. Cette proximité reste indispensable pour négocier et faire admettre des mesures de bon sens.
Il faut également respecter les usages traditionnels locaux, car ils expriment une réalité économique, sociale et culturelle, partie intégrante du littoral, et sont fréquemment le meilleur garant du respect de nos espaces naturels. Concrètement, il convient d'appliquer les règles de subsidiarité et de décentralisation, même si une cohérence reste nécessaire. Cette compétence d'aménagement doit rester nationale et recueillir un vaste consensus local. C'est pourquoi nous voterons contre ce rapport, jugé trop contraignant."@fr6
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, alle tilslutter sig ønsket om at beskytte naturområderne i almindelighed og kystområderne i særdeleshed, så meget mere som forholdene i disse områder forringes som følge af den demografiske og økonomiske udvikling. Spørgsmålet er blot, hvordan den nødvendige beskyttelse sikres. Finder vi en løsning, som tager hensyn til den lokale befolkning og dennes aktiviteter? Eller bliver det en løsning, som skaber en glasklokke omkring naturen, sådan som Natura 2000-nettet tilsigter? Der er afgjort behov for at udstikke retningslinjer, som sikrer kontrol med situationen og sikrer mod en anarkistisk udvikling. Vi har i Frankrig etableret sådanne beskyttelsesforanstaltninger med kystzoneloven. Resultaterne har været gode, om end miljøministeren, fru Voynet fra partiet De Grønne, netop har accepteret, at kystzoneloven fraviges med loven om Korsika.
De nødvendige foranstaltninger, når det gælder fysisk planlægning, bør imidlertid drøftes med de folkevalgte og de berørte borgere, som lever i kystzonerne. De bør inddrages, når der træffes foranstaltninger til beskyttelse af kystzonerne, hvis man vil gøre sig håb om, at sådanne foranstaltninger skal vinde accept og blive respekteret. Vi må ikke glemme, at det efter
forlis netop var borgerne, der arrangerede og deltog i rengøringen af strande og kyststrækninger. Jeg foretrækker, at indsatsen beror på overbevisende argumentation, ikke på tvang. Det sikrer øget tilslutning og dermed øget effektivitet og nærdemokrati. Løsninger, som er påtvunget fra Bruxelles, giver altid anledning til en vis skepsis, og ofte forfejler de målet, fordi de bliver til meget fjernt fra de berørte områder og uden føling med lokal mentalitet. Nærhed er fortsat en forudsætning for at kunne føre forhandlinger om og vinde tilslutning til fornuftige foranstaltninger.
Lokale kutymer skal respekteres. De er udtryk for den økonomiske, sociale og kulturelle virkelighed, som også kendetegner kystområderne, og ofte er de den bedste sikkerhed for, at naturområderne bevares. Konkret bør subsidiaritetsprincippet og princippet om decentralisering bringes i anvendelse, om end der bør sikres en vis kohærens. Fysisk planlægning bør fortsat være et nationalt anliggende, og bero på bred lokal enighed. Vi stemmer på denne baggrund imod den foreliggende betænkning, som efter vores opfattelse er for restriktiv."@da1
"Herr Präsident, es herrscht Einmütigkeit darüber, dass die Naturräume im Allgemeinen und die Küstenzonen im Besonderen geschützt werden müssen, zumal die Küsten durch das Bevölkerungswachstum und die wirtschaftliche Entwicklung besonders in Mitleidenschaft gezogen werden. Die Frage ist nur, wie dieser notwendige Schutz bewerkstelligt werden soll. Wird er die lokale Bevölkerung und ihre Wirtschaftsaktivitäten berücksichtigen, oder soll der Natur eine Käseglocke übergestülpt werden, wie es das Netz Natura 2000 vorsieht? Natürlich muss man Schutzmaßnahmen ergreifen, um die Situation zu meistern und eine anarchische Entwicklung zu verhindern. Wir haben das in Frankreich mit dem Gesetz Littoral getan. Damit wurden gute Ergebnisse erzielt, obwohl unsere grüne Umweltministerin, Frau Voynet, mit dem Gesetz über Korsika gerade eine Ausnahme durchgehen ließ.
Aber diese notwendigen Raumordnungsmaßnahmen müssen mit den betroffenen Abgeordneten und Bürgern erörtert werden, denn sie erleben ja den Alltag in den Küstengebieten, und sie muss man unbedingt in diesen Schutz einbeziehen, wenn man will, dass er akzeptiert und respektiert wird. Vergessen wir nicht, dass sie es waren, die nach dem Schiffbruch der
die Säuberung der Strände und der Küsten organisiert und dabei mitgewirkt haben. Meiner Meinung nach ist Überzeugungsarbeit besser als Zwang. Das dient der Akzeptanz und damit der Effizienz und der bürgernahen Demokratie. Die Auflagen aus Brüssel sind immer suspekt und häufig unangemessen, da sie fernab von den örtlichen Gegebenheiten und Mentalitäten ausgearbeitet werden. Diese Nähe ist und bleibt eine unerlässliche Voraussetzung, um vernünftige Maßnahmen auszuhandeln und ihre Akzeptanz zu sichern.
Gleichzeitig gilt es, die traditionellen örtlichen Gebräuche zu respektieren, denn sie sind Ausdruck einer wirtschaftlichen, sozialen und kulturellen Realität als integraler Bestandteil der Küstengebiete und bilden häufig die beste Gewähr für die Respektierung unserer Naturräume. Konkret müssen die Regeln der Subsidiarität und der Dezentralisierung eingehalten werden, wenngleich eine Kohärenz nach wie vor notwendig ist. Diese Managementkompetenz muss weiterhin in nationaler Hand liegen und einen breiten lokalen Konsens finden. Deshalb werden wir gegen diesen Bericht stimmen, der aus unserer Sicht zu viel Zwang beinhaltet."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, όλοι συμφωνούμε όσον αφορά την προστασία του φυσικού περιβάλλοντος γενικά, και των ακτών συγκεκριμένα, επειδή οι ακτές υποβαθμίζονται εξαιτίας της δημογραφικής και οικονομικής ανάπτυξης. Μένει να καθορίσουμε τον τρόπο θεσμοθέτησης της απαραίτητης αυτής προστασίας. Θα σέβεται τους τοπικούς πληθυσμούς και τις δραστηριότητές τους, ή θα θέτει τη φύση στο θερμοκήπιο, όπως προβλέπει το δίκτυο Natura 2000; Θα χρειαστεί ασφαλώς να θεσπίσουμε δικλείδες ασφαλείας προκειμένου να ελέγξουμε την κατάσταση και να αποφύγουμε την άναρχη ανάπτυξη. Αυτό προσπαθήσαμε να επιτύχουμε στη Γαλλία με το νόμο για τις ακτές, και σε μεγάλο βαθμό το κατορθώσαμε, παρόλο που η Υπουργός Περιβάλλοντος των Πράσινων, κ. Voynet, θέσπισε πρόσφατα μια εξαίρεση με το νόμο για την Κορσική.
Όμως, τα αναγκαία αυτά χωροταξικά μέτρα πρέπει να συζητηθούν με τους αιρετούς εκπροσώπους και τους ενδιαφερόμενους πολίτες, διότι αυτοί είναι που διαβιούν καθημερινά στις ακτές, και πρέπει να μεριμνήσουμε για την πλήρη συμμετοχή τους στην προστασία του περιβάλλοντος εάν θέλουμε να είναι αποδεκτή και αποτελεσματική. Ας μην λησμονούμε ότι οι παράκτιοι πληθυσμοί ήταν αυτοί που, όταν ναυάγησε το
οργάνωσαν και έλαβαν μέρος στον καθαρισμό των ακτών. Νομίζω ότι είναι καλύτερο να τους πείσουμε παρά να τους υποχρεώσουμε, καθώς έτσι θα επιτύχουμε τη μεγαλύτερη δυνατή συνοχή και επομένως μεγαλύτερη αποτελεσματικότητα και άμεση δημοκρατία. Οι κανόνες που επιβάλλουν οι Βρυξέλλες είναι πάντοτε ύποπτοι και συχνά ακατάλληλοι, διότι σχεδιάζονται μακριά από την περιοχή που αφορούν και την τοπική νοοτροπία. Η εγγύτητα είναι αναγκαία για τη διαπραγμάτευση και την υιοθέτηση μέτρων που ανταποκρίνονται στην κοινή λογική και γίνονται, επομένως, αποδεκτά.
Πρέπει επίσης να σεβόμαστε τις παραδοσιακές τοπικές συνήθειες, καθώς εκφράζουν μια οικονομική, κοινωνική και πολιτιστική πραγματικότητα που αποτελεί αναπόσπαστο τμήμα των ακτών, και είναι συχνά ο καλύτερος εγγυητής της προστασίας του φυσικού περιβάλλοντος. Συγκεκριμένα, πρέπει να εφαρμόσουμε τους κανόνες της επικουρικότητας και της αποκέντρωσης, ακόμη και αν εξακολουθεί να είναι αναγκαία η επίτευξη συνοχής. Αυτή η χωροταξική αρμοδιότητα πρέπει να παραμείνει εθνική και να στηρίζεται σε ευρεία συναίνεση των τοπικών πληθυσμών. Για το λόγο αυτό, θα καταψηφίσουμε την υπό συζήτηση έκθεση, καθώς εκτιμούμε ότι είναι ιδιαίτερα δεσμευτική."@el8
"Mr President, everyone agrees that it is necessary to protect natural areas in general and the coastline in particular, especially since our coasts are deteriorating as a result of demographic and economic expansion. We have yet to decide how to provide this vital protection. Will it respect local populations and their activities, or are we going to put nature in a glass case, as the Natural 2000 network intends to do? It will, of course, be necessary to have rules and regulations in order to keep the situation under control and to avoid anarchic development. In France we did this with our Coastlines Act, which has produced some good results, even if our Green Minister for the Environment, Mrs Voynet, has just allowed an exception to get through in the form of the Corsica Act.
However, these essential regional planning measures have to be the subject of debate with the elected representatives and citizens concerned, because they are the ones who have to live with the coastline on a day-to-day basis, and it is absolutely essential to involve them in this protection if we want it to be admired and respected. Let us not forget that they are the ones who, when the
was shipwrecked, organised and took part in the operation to clean up the beaches and coastlines. In my opinion, it is better to convince than to constrain. That way we gain more support, and therefore more effectiveness and more local democracy. Restrictions from Brussels are always suspect and often unsuitable, because they have been drafted far away from the local area and the local mentality. This local approach is essential if we want to see common-sense measures negotiated and accepted.
We must also respect traditional local practices, because they express the economic, social and cultural reality. They are an integral part of the coastline, and are often the best guarantee that our natural areas will be respected. In practical terms, we must apply the rules of subsidiarity and decentralisation, although consistency remains essential. Responsibility for management should remain at national level and should include a large degree of local consensus. This is why we shall be voting against this report, which we believe is too restrictive."@en3
"(FR) Señor Presidente, todo el mundo está de acuerdo en proteger las especies naturales en general, y el litoral en particular, con mayor razón porque las costas se deterioran con la expansión demográfica y económica. Queda por definir cómo instaurar esta protección necesaria. ¿Respetará a las poblaciones locales y sus actividades, o pondrá a la naturaleza bajo campana, como le prevé la red Natura 2000? Claro está, será preciso establecer salvaguardias para controlar la situación, y así evitar un desarrollo anárquico. Lo hicimos en Francia con la ley Litoral, lo que dio buenos resultados, incluso si nuestra ministra verde del medio ambiente, la Sra. Voynet, acaba de dejar pasar una excepción con la ley sobre Córcega. Sin embargo, estas medidas necesarias de ordenación del territorio deberían debatirse con los cargos electos y los ciudadanos interesados, ya que son ellos los que viven el litoral todos los días, y es absolutamente preciso asociarlos a esta protección si se quiere que sea admitida y respetada. No olvidamos que son ellos los que, durante el naufragio del Erika, organizaron y participaron en la limpieza de las playas y las costas. Vale más, a mi juicio, convencer que obligar. Se gana en adhesión y, por tanto, en eficacia y en democracia de proximidad. Las obligaciones que vienen de Bruselas siempre son sospechosas y a menudo inadaptadas, ya que se elaboran lejos del terreno y las mentalidades locales. Esta proximidad sigue siendo indispensable para negociar y hacer admitir medidas de sentido común. Asimismo, es preciso respetar los usos tradicionales locales, ya que expresan una realidad económica, social y cultural, parte integrante del litoral, y suelen ser con frecuencia el mejor garante del respeto de nuestros espacios naturales. Concretamente, es conveniente aplicar normas de subsidiariedad y de centralización, incluso si sigue siendo necesaria una coherencia. Esta competencia de ordenación debe seguir siendo nacional y conseguir un vasto consenso local. Esta es la razón por la que votaremos en contra de este informe, considerado demasiado vinculante."@es12
"Arvoisa puhemies, kaikki myöntävät yleisen tarpeen suojella luonnonympäristöjä ja erityisesti rannikoita varsinkin, kun väestönkasvu ja talouskasvu pilaavat niitä. Emme ole kuitenkaan vielä määritelleet, miten välttämättömät suojelutoimet pitäisi toteuttaa. Olisiko suojelussa otettava huomioon paikalliset väestöt ja heidän toimintansa, vai onko suojelu kohdistettava koko luontoon, kuten Natura 2000 -verkosto edellyttää? Meidän on luonnollisesti kehitettävä rajoituksia tilanteen hallitsemiseksi, mutta vältettävä kuitenkin anarkistista kehitystä. Näin on toimittu Ranskassa, jossa annettiin hyviä tuloksia synnyttänyt rannikkoaluelaki, vaikka vihreiden ympäristöministerimme Voynet on juuri päästänyt ohi poikkeuksen Korsikaa koskevan lain myötä.
Näistä maankäyttöä koskevista välttämättömistä toimista on kuitenkin keskusteltava parlamentin jäsenten ja rannikkoalueilla asuvien kansalaisten kanssa, ja heidät on ehdottomasti otettava mukaan suojelutyöhön, jos haluamme, että se hyväksytään ja että sitä kunnioitetaan. Meidän on syytä muistaa, että juuri kansalaiset järjestivät ja toteuttivat rantojen ja rannikoiden puhdistustyöt Erika-aluksen haaksirikon jälkeen. Mielestäni vakuuttelu on pakottamista parempi keino. Brysselistä tulevat pakotteet ovat usein kyseenalaisia ja epätarkoituksenmukaisia, koska ne on suunniteltu kaukana niiden kohteista, eikä niissä ole otettu huomioon paikallisten asukkaiden mielipiteitä. Läheisyysperiaate on siis edelleen tärkeä, jotta neuvotteluissa voidaan saada läpi järkeviä toimia.
On tarpeen kunnioittaa myös paikallisia maankäyttöperinteitä, sillä ne ovat kiinteä osa rannikoiden taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista todellisuutta ja ovat siten yleensä paras tae luonnonympäristöjemme kunnioitukselle. Käytännössä on syytä soveltaa toissijaisuusperiaatetta ja hajauttamista koskevia sääntöjä, vaikka toimilta vaaditaan edelleen yhdenmukaisuutta. Maankäyttöä koskevien toimivaltuuksien on kuuluttava edelleen jäsenvaltioille, ja niistä on vallittava laaja yksimielisyys paikallisella tasolla. Tämän vuoksi aiomme äänestää mietintöä vastaan, sillä se on mielestämme liian sitova."@fi5
"Signor Presidente, tutti concordano sull’esigenza di tutelare gli spazi naturali in generale e in particolare il litorale, visto che le coste si degradano a causa dello sviluppo demografico ed economico. Resta da definire come attuare tale necessaria tutela. Sarà rispettosa delle popolazioni locali e delle loro attività oppure metterà la natura sotto una campana di vetro, come previsto dalla rete Natura 2000? Occorre, senz’altro, adottare una normativa atta a gestire la situazione ed evitare così uno sviluppo anarchico. Ci siamo riusciti in Francia, con la legge sul litorale, che ha portato buoni risultati, sebbene il nostro Ministro verde dell’ambiente, la signora Voynet, abbia appena concesso una deroga con la legge sulla Corsica.
Tuttavia, i necessari provvedimenti di gestione del territorio devono essere discussi con i rappresentanti eletti e i cittadini interessati, poiché sono loro che quotidianamente vivono sul litorale ed è assolutamente necessario associarli a tale tutela, se si vuole che essa sia accettata e rispettata. Non dimentichiamo che sono loro che, dopo il naufragio dell’
hanno organizzato e partecipato alla pulizia delle spiagge e delle coste. A mio giudizio, è meglio convincere che costringere. Ci si guadagna dal punto di vista dell’adesione, e quindi dell’efficacia, nonché dal punto di vista della democrazia in termini di prossimità. Gli obblighi provenienti da Bruxelles sono sempre sospetti e spesso inadeguati, poiché elaborati lontano dal territorio e dalle mentalità locali. La prossimità è invece indispensabile al fine di negoziare e far accettare provvedimenti dettati dal buon senso.
Occorre altresì rispettare le usanze tradizionali locali, poiché esprimono una realtà economica, sociale e culturale che è parte integrante del litorale e costituiscono spesso la migliore garanzia del rispetto dei nostri spazi naturali. In concreto, occorre applicare i principi di sussidiarietà e di decentramento, sebbene sia indispensabile una certa coerenza. La competenza in merito alla gestione delle zone costiere deve rimanere nazionale e raccogliere un ampio consenso locale. Votiamo pertanto contro la presente relazione, che riteniamo troppo vincolante."@it9
"Mr President, everyone agrees that it is necessary to protect natural areas in general and the coastline in particular, especially since our coasts are deteriorating as a result of demographic and economic expansion. We have yet to decide how to provide this vital protection. Will it respect local populations and their activities, or are we going to put nature in a glass case, as the Natural 2000 network intends to do? It will, of course, be necessary to have rules and regulations in order to keep the situation under control and to avoid anarchic development. In France we did this with our Coastlines Act, which has produced some good results, even if our Green Minister for the Environment, Mrs Voynet, has just allowed an exception to get through in the form of the Corsica Act.
However, these essential regional planning measures have to be the subject of debate with the elected representatives and citizens concerned, because they are the ones who have to live with the coastline on a day-to-day basis, and it is absolutely essential to involve them in this protection if we want it to be admired and respected. Let us not forget that they are the ones who, when the
was shipwrecked, organised and took part in the operation to clean up the beaches and coastlines. In my opinion, it is better to convince than to constrain. That way we gain more support, and therefore more effectiveness and more local democracy. Restrictions from Brussels are always suspect and often unsuitable, because they have been drafted far away from the local area and the local mentality. This local approach is essential if we want to see common-sense measures negotiated and accepted.
We must also respect traditional local practices, because they express the economic, social and cultural reality. They are an integral part of the coastline, and are often the best guarantee that our natural areas will be respected. In practical terms, we must apply the rules of subsidiarity and decentralisation, although consistency remains essential. Responsibility for management should remain at national level and should include a large degree of local consensus. This is why we shall be voting against this report, which we believe is too restrictive."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, iedereen stemt over het geheel genomen in met de noodzaak van natuurbescherming. Dit geldt met name voor de kustgebieden, daar de kustgebieden zwaar te lijden hebben onder de economische en demografische ontwikkelingen. De vraag is echter hoe deze noodzakelijke bescherming kan worden geboden. Zal men bij deze bescherming de lokale bevolkingen en hun activiteiten eerbiedigen, of gaat men de natuur onder een glazen stolp stoppen, zoals met het netwerk Natuur 2000 gebeurt? Natuurlijk moet men voor deze gebieden beschermingsmaatregelen nemen om te voorkomen dat de situatie uit de hand loopt en een ongeordende ontwikkeling plaatsvindt. Dat hebben wij in Frankrijk ook gedaan met de wet voor de kustgebieden. Deze heeft goede resultaten opgeleverd, ook al heeft onze groene minister van Milieu, mevrouw Voynet, pas een uitzondering op deze wet voor Corsica er door laten gaan.
Deze noodzakelijke beheersmaatregelen van ruimtelijke ordening moeten echter met de betrokken bevolking en haar gekozen vertegenwoordigers worden besproken. Zij wonen en werken in die gebieden en daarom moeten zij absoluut worden betrokken bij de bescherming daarvan, als men hun instemming daarmee tenminste wil. Wij mogen niet vergeten dat het de plaatselijke bevolking was die tijdens de schipbreuk van de
het schoonmaken van de kust en de stranden organiseerde en daaraan deelnam. Overtuigen is mijns inziens beter dan dwingen. Overtuiging creëert instemming, en dus efficiëntie en rechtstreekse democratie. Iets dat vanuit Brussel wordt opgelegd, wordt altijd achterdochtig bekeken en is vaak ook niet geschikt, omdat het op grote afstand is uitgedokterd en geen rekening houdt met de lokale mentaliteit. Als men wil onderhandelen over verstandige maatregelen moet men de burgers direct benaderen.
Ook moet men de plaatselijke gebruiken en tradities respecteren, daar deze de economische, sociale en culturele realiteit in de kustgebieden tot uitdrukking brengen en meestal ook een betere bescherming van onze natuur garanderen. Met andere woorden, men moet het subsidiariteits- en decentralisatiebeginsel toepassen, alhoewel ik niet de noodzaak van een algemeen verband loochen. Deze beheersbevoegdheden moeten op nationaal vlak blijven en berusten op consensus met de plaatselijke bevolking. Dit verslag bevat teveel voorschriften en daarom stemmen wij hier tegen."@nl2
"Senhor Presidente, todos estão de acordo em proteger os espaços naturais em geral, e o litoral em particular, atendendo a que as costas se degradam devido ao crescimento demográfico e económico. Falta definir como instaurar esta protecção tão necessária. Será esta respeitadora das populações locais e das suas actividades, ou porá a natureza numa redoma, como o prevê a rede Natura 2000? Evidentemente que será preciso criar barreiras para controlar a situação e evitar também um desenvolvimento anárquico. Fizemolo em França com a lei Litoral, o que deu bons resultados, apesar de Dominique Voynet, dos Verdes e nossa Ministra do Meio Ambiente, acabar de permitir uma excepção à lei, na Córsega.
Mas estas necessárias medidas de ordenamento do território devem ser debatidas com os eleitos e os cidadãos em questão, pois são eles que habitam o litoral no dia a dia; é preciso que os associemos completamente a esta protecção, se quisermos que a mesma seja aceite e respeitada. Não esqueçamos que foram eles que, aquando do naufrágio do
organizaram e participaram na limpeza das praias e das costas. Vale mais, na minha opinião, convencer do que obrigar. Ganhamos em adesão, por conseguinte em eficácia e em democracia de proximidade. As restrições vindas de Bruxelas são sempre suspeitas e frequentemente inadaptadas, pois são elaboradas longe do terreno e das mentalidades locais. Esta proximidade continua a ser indispensável para negociar e conseguir que medidas de bom senso sejam aceites.
Há que respeitar também os costumes tradicionais locais, pois expressam uma realidade económica, social e cultural, parte integrante do litoral, e são frequentemente o melhor garante do respeito dos nossos espaços naturais. Concretamente, convém aplicar as regras de subsidiariedade e de descentralização, ainda que se mantenha a necessidade de uma coordenação. Esta competência de ordenamento deve continuar a ser da responsabilidade nacional e reunir um vasto consenso local. Razão por que votaremos contra este relatório, que consideramos demasiado coactivo."@pt11
"Herr talman! Alla är överens om att skydda naturområdena i allmänhet, och kusten i synnerhet, särskilt som kusterna försämras på grund av det demografiska och ekonomiska uppsvinget. Det återstår att fastställa hur detta nödvändiga skydd skall kunna inrättas. Kommer det att respektera lokalbefolkningen och deras verksamhet eller kommer man att placera naturen under skydd, såsom föreslås i nätverket Natura 2000? Vi måste självfallet inrätta skyddsräcken för att kontrollera situationen, och även undvika en anarkistisk utveckling. Vi har gjort det i Frankrike med kustlagen, vilket har gett goda resultat, även om vår gröna miljöminister Voynet just släppt igenom ett undantag i och med lagen om Korsika.
Men dessa nödvändiga åtgärder när det gäller lokaliseringspolitik måste diskuteras med de folkvalda och de berörda medborgarna, eftersom de lever på kusten dagligen, och vi måste absolut ta med dem i detta skydd om vi vill att det skall tillåtas och respekteras. Vi får inte glömma att det är de som vid
förlisning organiserade och deltog i saneringen av stränderna och kusterna. Det är enligt min uppfattning bättre att övertyga än att tvinga. Man vinner i anslutning på det, och därmed i effektivitet och närdemokrati. Tvången från Bryssel är alltid suspekta och ofta inte anpassade, eftersom de utarbetats långtifrån fältet och den lokala mentaliteten. Denna närhet är fortfarande nödvändig för att förhandla och tillåta sunda åtgärder.
Vi måste även respektera lokala traditionella vanor, eftersom de uttrycker en ekonomisk, social och kulturell verklighet som är en fullständig del av kusten, och ofta är den bästa garantin för att våra naturområden skall respekteras. Konkret är det lämpligt att tillämpa subsidiaritets- och decentraliseringsreglerna, även om det krävs enhetlighet. Denna behörighet när det gäller regionalpolitiken skall förbli nationell och samla en bred lokal konsensus. Det är anledningen till att vi kommer att rösta emot betänkandet som vi anser är alltför tvingande."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Bernié (EDD )."12,6
"Erika"2,8,10,7,11,3,9,6
"Erikas"1,13
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples