Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-07-04-Speech-3-365"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20010704.12.3-365"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Monsieur le Président, Madame la Commissaire, j'ai presque envie de dire que la qualité de nos zones côtières en Europe fait partie de notre patrimoine. S'il est bien tard ce soir pour parler de l'aménagement intégré des zones côtières en Europe, je crois que c'est un sujet pourtant particulièrement important qui nécessite effectivement un cadre juridique.
Pourquoi un cadre juridique ? Tout simplement parce que le développement de nos zones côtières s'est parfois opéré de telle façon qu'il y a eu dégradation de ces zones, même si, comme l'a fait remarquer une de mes collègues, l'habitat des zones côtières est parfois éloigné des grands centres. Ce n'est pas le cas de tous les pays. J'appartiens à un pays où de grandes agglomérations longent des zones côtières, et ces grandes agglomérations ont finalement détruit la qualité des zones côtières, entraînant, du fait des activités humaines, nombre de dégradations. Ces dégradations ont des conséquences très graves pour la biodiversité, pour la conservation des espèces, qu'il s'agisse de la faune ou de la flore, graves pour la qualité des paysages, très graves pour la qualité des eaux. À ce propos, nous avons la directive-cadre sur l'eau, celle sur les eaux de baignade, et nous savons, à cette période de l'année plus particulièrement, alors que les touristes commencent à envahir nos côtes, combien la qualité des eaux de baignade est importante. Tout ceci a une importance considérable, aussi pour la qualité des ressources halieutiques.
Nous sommes conscients qu'il est nécessaire d'avoir une véritable volonté politique, au niveau de l'ensemble des pays de l'Union européenne comme au niveau des pays de l'élargissement, car parmi les pays qui vont nous rejoindre prochainement au sein de l'Union européenne se trouvent des pays côtiers et des îles qui sont confrontés aux mêmes problèmes : ceux du développement économique face à la protection de nos zones côtières. Il n'y a en fait pas opposition entre développement économique et protection : il faut une véritable volonté de développer en douceur, tout en respectant absolument la nécessité de protéger les paysages, la biodiversité, etc.
C'est certain, il faut pour cela un cadre juridique. Je rejoins sur ce point mes collègues. Mais il faut un cadre juridique qui respecte les disparités de nos pays, parce que les côtes des pays scandinaves ne présentent pas les mêmes problèmes que les côtes des pays de l'Europe du Sud, qu'il s'agisse de la France, de l'Espagne, de l'Italie, de la Grèce. Nous devons, effectivement, donner un peu plus de responsabilités aux responsables locaux et demander à chaque État de mettre en place un cadre juridique en accord avec l'échelon régional, local. En France, le conservatoire du littoral a été créé il y a 25 ans. Il est doté de moyens pour acquérir des zones côtières qu'il faut préserver et pour, ensuite, faire respecter, à l'intérieur des plans d'occupation des sols, les règles juridiques.
Voilà ce que nous devons faire. Je crois que nos zones côtières représentent une richesse à la fois environnementale et économique que nous devons tous absolument protéger dans un esprit de politique de développement durable."@fr6
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, fru kommissær, jeg har næsten lyst til at sige, at de europæiske kystzoner er en del af vores kulturarv. Det er et særdeles vigtigt emne, som er sat under debat. Emnet fortjener opmærksomhed - uagtet det sene tidspunkt - og der er afgjort behov for lovgivningsmæssige rammer, når det gælder integreret kystzoneplanlægning.
Hvorfor er der behov for lovgivningsmæssige rammer? Fordi udviklingen i kystzonerne undertiden er forløbet på en måde, som har medført en forværring af forholdene i de pågældende områder, uagtet at disse, som påpeget af en af mine kolleger, undertiden er beliggende langt fra de større byområder. Dette er imidlertid ikke tilfældet i alle lande. Jeg kommer selv fra et land, hvor flere større byer er beliggende langs kysten. Disse større bysamfund har rent faktisk belastet kystzonerne, og menneskers aktivitet har i mange henseender forringet forholdene i de pågældende områder. Denne udvikling har meget alvorlige følger for biodiversiteten og for bevarelsen af arterne, det være sig flora eller fauna, og den har alvorlige følger for landskabet og for vandkvaliteten. Der eksisterer et rammedirektiv om vandkvalitet, badevandsdirektivet. Vi ved alle, hvor vigtig badevandskvaliteten er, i særdeleshed på denne tid af året, hvor turisterne søger til kysterne. Alle disse faktorer er af væsentlig betydning også for fiskeressourcerne.
Det er afgørende, at der vises politisk vilje, når det gælder indsatsen på dette felt, dels i alle EU's medlemsstater og dels i ansøgerlandene. De lande, som snart vil blive optaget i EU, omfatter kyststrækninger og øer, hvor man ser de samme problemer og det samme modsætningsforhold mellem økonomisk udvikling og beskyttelse af kystzonerne. Økonomisk udvikling og beskyttelse er ikke nødvendigvis modsætninger. Men der kræves reel politisk vilje til at sikre en udvikling i roligt tempo, som fuldt ud respekterer behovet for at beskytte landskabet, biodiversiteten mv.
En sådan udvikling sikres ikke uden lovgivningsmæssige rammer. Jeg tilslutter mig i så henseende kollegernes udsagn. Den lovgivningsmæssige ramme må imidlertid tage hensyn til forskellighederne landene imellem. De skandinaviske landes kystområder frembyder ikke de samme problemer som de sydeuropæiske, det være sig de franske, de spanske, de italienske eller de græske kystområder. Vi bør uddelegere en lidt større del af ansvaret til de lokale myndigheder og opfordre de enkelte medlemsstater til at fastsætte lovgivningsmæssige rammer, som er i overensstemmelse med de regionale og lokale forhold. I Frankrig oprettede man for 25 år siden et organ til bevarelse af kystområderne. Det pågældende organ råder over midler til erhvervelse af kystzoner, som ønskes bevaret, og kan derpå i forbindelse med udarbejdelsen af arealudnyttelsesplaner kræve overholdelse af visse retsforskrifter.
Det er den vej, vi bør gå. Kystzonerne betegner efter min opfattelse uvurderlige værdier i såvel miljømæssig som økonomisk henseende, og vi bør afgjort alle bidrage til at beskytte disse med henblik på at sikre en bæredygtig udvikling."@da1
"Herr Präsident, Frau Kommissarin, ich möchte fast sagen, dass die Qualität unserer Küstenzonen in Europa zu unserem Kulturerbe gehört. Auch wenn wir zu so später Stunde über das integrierte Küstenzonenmanagement in Europa reden, glaube ich doch, dass dies ein besonders wichtiges Thema ist, für das ein Rechtsrahmen geschaffen werden muss.
Warum ein Rechtsrahmen? Ganz einfach weil die Entwicklung unserer Küstenzonen manchmal in einer Weise erfolgte, dass diese Zonen darunter gelitten haben, obwohl sie, wie eine Kollegin sagte, häufig weit entfernt von den großen Ballungszentren sind. Das ist nicht in allen Ländern so. In meinem Lande gibt es entlang der Küstenzonen große Ballungszentren, und diese haben letztlich die Qualität der Küstenzonen zerstört, da die menschliche Tätigkeit viele Schäden verursacht hat. Das hat ernste Konsequenzen für die biologische Vielfalt und die Erhaltung der Pflanzen- und Tierarten sowie für die Qualität der Landschaften und die Gewässergüte. Hierzu haben wir die Wasser-Rahmenrichtlinie und die Badegewässerrichtlinie, und wir wissen, wie wichtig gerade in dieser Jahreszeit, da der Touristenstrom an unsere Küsten einsetzt, die Qualität der Badegewässer ist. All dies ist von großer Bedeutung auch für die Fischbestände.
Wir sind uns bewusst, dass es eines echten politischen Willens bedarf, auf der Ebene aller EU-Länder ebenso wie auch auf der Ebene der Kandidatenländer, denn unter den Ländern, die demnächst der EU beitreten werden, gibt es Küstenländer und Inseln, die mit den gleichen Problemen konfrontiert sind: die Wirtschaft zu entwickeln und gleichzeitig die Küstenzonen zu schützen. De facto besteht kein Gegensatz zwischen wirtschaftlicher Entwicklung und Schutz, man muss nur den wirklichen Willen zu einer sanften Entwicklung unter absoluter Beachtung der Notwendigkeit des Schutzes der Landschaften, der biologischen Vielfalt usw. haben.
Hierfür bedarf es unbestrittenermaßen eines Rechtsrahmens. In diesem Punkt stimme ich meinen Kollegen zu. Aber man braucht einen Rechtsrahmen, der die Unterschiede unserer Länder respektiert, denn die Küsten der skandinavischen Länder weisen nicht die gleichen Probleme auf wie die Küsten der südeuropäischen Länder wie Frankreich, Spanien, Italien oder Griechenland. Wir müssen den lokalen Verantwortlichen etwas mehr Verantwortung zuweisen und jeden Staat auffordern, einen Rechtsrahmen zu erarbeiten, der den regionalen und lokalen Gegebenheiten angemessen ist. In Frankreich wurde bereits vor 25 Jahren das „Conservatoire du littoral“ gegründet. Es ist mit Mitteln ausgestattet, um Küstenzonen zu erwerben, die schutzwürdig sind, und dann im Rahmen der Flächennutzungspläne den Rechtsvorschriften Geltung zu verschaffen.
Das müssen wir tun. Meiner Meinung nach stellen unsere Küstenzonen einen zugleich ökologischen und ökonomischen Reichtum dar, den wir im Sinne einer Politik der nachhaltigen Entwicklung unbedingt schützen müssen."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, κυρία Επίτροπε, επιθυμώ να πω ότι η ποιότητα των ακτών της Ευρώπης είναι μέρος της κληρονομιάς μας. Αν και είναι πολύ αργά απόψε για να συζητήσουμε το θέμα της ολοκληρωμένης διαχείρισης των παράκτιων πόρων της Ευρώπης, νομίζω ότι πρόκειται για ένα ιδιαίτερα σοβαρό ζήτημα που απαιτεί πράγματι τη θέσπιση νομικού πλαισίου.
Γιατί χρειάζεται το νομικό πλαίσιο; Απλούστατα διότι ορισμένες φορές η ανάπτυξη των ακτών είχε ως αποτέλεσμα την υποβάθμισή τους, ακόμη και αν, όπως παρατήρησε κάποιος συνάδελφος, τα φυσικά ενδιαιτήματα των ακτών δεν βρίσκονται συχνά κοντά στα μεγάλα αστικά κέντρα. Αυτό δεν ισχύει για όλες τις χώρες. Προέρχομαι από μία χώρα όπου μεγάλες οικιστικές ζώνες εκτείνονται κατά μήκος των ακτών. Οι εν λόγω οικιστικές ζώνες έχουν καταστρέψει την ποιότητα των ακτών, προκαλώντας, λόγω των ανθρώπινων δραστηριοτήτων, μεγάλη υποβάθμιση, η οποία έχει σοβαρότατες επιπτώσεις στην βιοποικιλότητα, στην προστασία των ειδών, είτε πρόκειται για τη πανίδα είτε για τη χλωρίδα, στην ποιότητα των τοπίων και στην ποιότητα των υδάτων. Σχετικά με το τελευταίο, διαθέτουμε την οδηγία-πλαίσιο για το νερό, την οδηγία για τα ύδατα κολύμβησης, και γνωρίζουμε πόσο σημαντική είναι η ποιότητα των υδάτων κολύμβησης ειδικά αυτή την εποχή του έτους που οι τουρίστες εισρέουν μαζικά στις παραλίες μας. Όλα αυτά είναι πολύ σημαντικά και για την ποιότητα των αλιευτικών πόρων.
Ξέρουμε ότι απαιτείται πραγματική πολιτική βούληση, από όλες τις χώρες της Ευρωπαϊκής Ένωσης καθώς και από τις υποψήφιες προς διεύρυνση χώρες, διότι μεταξύ των χωρών που θα προσχωρήσουν σύντομα στην Ευρωπαϊκή Ένωση υπάρχουν παράκτιες χώρες και νησιά που αντιμετωπίζουν τα ίδια προβλήματα: τα προβλήματα που δημιουργεί η οικονομική ανάπτυξη η οποία έρχεται σε σύγκρουση με την προστασία των ακτών των χωρών μας. Στην ουσία, δεν υπάρχει αντίθεση μεταξύ της οικονομικής ανάπτυξης και της προστασίας: χρειάζεται πραγματική βούληση για ήπια ανάπτυξη, ενώ ταυτόχρονα θα πρέπει να γίνεται απολύτως σεβαστή η ανάγκη για προστασία των τοπίων, της βιοποικιλότητας, κτλ.
Είναι βέβαιο ότι για όλα αυτά, επιβάλλεται η ύπαρξη νομικού πλαισίου. Συμφωνώ με τους συναδέλφους μου στο σημείο αυτό. Χρειάζεται, όμως, ένα νομικό πλαίσιο που να σέβεται τις διαφορές των χωρών μας, διότι οι ακτές των σκανδιναβικών χωρών δεν αντιμετωπίζουν τα ίδια προβλήματα με τις ακτές των χωρών της Νότιας Ευρώπης, είτε πρόκειται για τη Γαλλία, την Ισπανία, την Ιταλία, ή την Ελλάδα. Οφείλουμε πράγματι να αναθέσουμε κάπως περισσότερες αρμοδιότητες στις τοπικές αρχές και να ζητήσουμε από κάθε κράτος να θεσπίσει ένα νομικό πλαίσιο σε συμφωνία με τις περιφερειακές και τοπικές ανάγκες. Στη Γαλλία, ο φορέας προστασίας των ακτών ιδρύθηκε πριν από 25 χρόνια. Διαθέτει επαρκή μέσα ώστε να αποκτά την κυριότητα των ακτών που χρήζουν προστασίας και για να μεριμνά, στη συνέχεια, για την τήρηση των νόμων στο πλαίσιο της υλοποίησης σχεδίων χρήσης γης.
Να τι πρέπει να κάνουμε. Φρονώ ότι οι ακτές μας αντιπροσωπεύουν έναν πλούτο τόσο περιβαλλοντικό όσο και οικονομικό, τον οποίο οφείλουμε όλοι να διαφυλάξουμε πάση θυσία στο πλαίσιο μιας πολιτικής αειφόρου ανάπτυξης."@el8
"Mr President, Commissioner, I should almost like to say that the quality of our coastal zones here in Europe forms part of our heritage. Although it is rather late in the evening to talk about coastal zone management in Europe, I believe that it is a subject of particular importance which really needs a legal framework.
Why a legal framework? Quite simply because the development of our coastal zones is sometimes carried out in such a way as to cause the degradation of those zones, despite the fact that, as a fellow Member has pointed out, the habitat of the coastal zones is sometimes a long way away from the major centres of population. This is not the case in every country, however. I come from a country where there are major population centres alongside coastal zones, and those population centres have finally destroyed the quality of the coastal zones, resulting in numerous cases of degradation caused by human activity. This degradation has very serious consequences for biodiversity, for the conservation of species, whether of fauna or of flora, serious consequences for the quality of the landscape, and very serious consequences for water quality. On that point, we have the framework directive on water, the one on bathing water, and you know, especially at this time of the year when the tourists start to invade our beaches, how important the quality of bathing water is. All this is very important, and it is also important for the quality of our fishery resources.
We are aware that it is necessary to have a real political will, on the part of all the countries of the European Union and within the candidate countries, because among those countries which will shortly be joining us within the European Union there are coastal countries and islands which are facing the same problems, the problems that arise between economic development and the protection of our coastal zones. Economic development and protection are not actually opposed to one another, but there has to be a real desire to develop carefully, at the same time fully respecting the need to protect the landscape, biodiversity and so on.
This will certainly require a legal framework. On that point I agree with other Members. However, we must have a legal framework which respects the disparities between our countries, because the coasts of the Scandinavian countries do not have the same problems as those of the countries of southern Europe, whether that means France, Spain, Italy or Greece. We must give a little more responsibility to local authorities and ask each State to set up a legal framework which is appropriate to the regional and local scale. In France, a coastline conservation authority was set up 25 years ago. It has resources to acquire coastal zones which have to be protected, and resources to ensure that, afterwards, land-use plans comply with legal regulations.
This is what we should be doing. I believe that our coastal zones represent environmental and economic wealth which we absolutely must protect in the spirit of a sustainable development policy."@en3
"(FR) Señor Presidente, señora Comisaria, casi tengo ganas de decir que la calidad de nuestras zonas costeras en Europa forma parte de nuestro patrimonio. Aunque sea bastante tarde esta noche para hablar de la ordenación integrada de las zonas costeras en Europa, creo que es un tema especialmente importante que necesita efectivamente un marco jurídico.
¿Por qué un marco jurídico? Sencillamente porque el desarrollo de nuestras zonas costeras se ha realizado a veces de una manera que ha provocado el deterioro de estas zonas, incluso si, como lo hizo observar uno de mis compañeros, el hábitat de las zonas costeras a veces está alejado de los grandes centros urbanos. Eso no ocurre en todos los países. Pertenezco a un país donde hay grandes centros urbanos a lo largo de las zonas costeras, y estas aglomeraciones finalmente han destruido la calidad de estas zonas, acarreando, debido a las actividades humanas, numerosos deterioros. Estos deterioros tienen consecuencias muy graves para la biodiversidad, la conservación de las especies, ya sea la fauna o la flora, graves para la calidad de los paisajes, muy graves para la calidad de las aguas. A este respecto, tenemos la directiva marco sobre el agua, relativa a las aguas de baño, y ya sabemos, en este período del año de manera más especial, cuando los turistas empiezan a invadir nuestras costas, cuán importante es la calidad de las aguas de baño. Todo ello tiene una importancia considerable, también para la calidad de los recursos haliéuticos.
Tenemos presente que es necesario tener una verdadera voluntad política, a nivel del conjunto de los países de la Unión Europea como a nivel de los países candidatos a la ampliación, ya que entre los países que van a unirse a nosotros próximamente en el seno de la Unión Europea se encuentran países costeros e islas que se enfrentan a los mismos problemas: los del desarrollo económico de cara a la protección de nuestras zonas costeras. De hecho, no existe una oposición entre desarrollo económico y protección: se precisa una verdadera voluntad para aplicar un desarrollo paulatino, respetando absolutamente la necesidad de proteger los paisajes, la biodiversidad, etc.
No cabe duda alguna de que para ello de requiere un marco jurídico. Coincido en este punto con mis compañeros. Sin embargo, se precisa un marco jurídico que respete las disparidades de nuestros países, porque las costas de los países escandinavos no presentan los mismos problemas que las costas de los países de Europa del Sur, trátese de Francia, España, Italia, Grecia. En efecto, debemos dar un poco más de responsabilidades a los responsables locales y pedir a cada Estado que establezca un marco jurídico conforme a la escala regional, local. En Francia, se creó hace 25 años el conservatorio del litoral. Está dotados de medios para adquirir zonas costeras que es preciso preservar y luego, hacer respetar, en el interior de los planes de utilización del suelo, las normas jurídicas.
Esto es lo que debemos hacer. Creo que nuestras zonas costeras representan una riqueza a la vez medioambiental y económica que es absolutamente preciso que todos protejamos con un espíritu de política de desarrollo sostenible."@es12
"Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tekisi mieli sanoa, että Euroopan rannikkoalueiden laatu on osa perintöämme. Vaikka onkin jo aika myöhäinen ajankohta puhua rannikkoalueiden yhdennetystä käytöstä Euroopassa, aihe on mielestäni erityisen tärkeä ja vaatii siten oikeudellista kehystä.
Miksi oikeudellinen kehys on välttämätön? Se on välttämätön siitä yksinkertaisesta syystä, että rannikkoalueitamme on toisinaan kehitetty siten, että se on johtanut niiden saastumiseen, vaikka kyseisten alueiden elinympäristö on joskus kaukana suurista asutuskeskuksista, kuten yksi kollegoistani huomautti. Itse tulen maasta, jonka rannikkoalueilla on laajoja asutuskeskuksia, jotka ovat aiheuttaneet rannikoiden pilaantumista monin tavoin ihmisen toiminnan vuoksi. Pilaantumisella on hyvin vakavat seuraukset luonnon monimuotoisuuden ja lajien, joko eläimistön tai kasviston, säilymisen kannalta. Seuraukset ovat vakavia myös maisemien laadun ja erityisen vakavia vesien laadun kannalta. Tässä yhteydessä on annettu vesipuitedirektiivi ja uimavesidirektiivi, ja tiedämme, että etenkin tähän vuodenaikaan, kun turistit alkavat vallata rannikoitamme, uimavesien laadulla on suuri merkitys. Kaikella tällä on huomattava vaikutus myös kalavarojen laatuun.
Olemme tietoisia, että kaikista Euroopan unionin jäsenvaltiosta ja unionin ehdokasvaltioista olisi löydyttävä todellista poliittista tahtoa, sillä Euroopan unioniin lähitulevaisuudessa liittyvien valtioiden joukossa on myös rannikkovaltioita sekä saaria, joilla on samoja ongelmia kuin meillä: yksi ongelmista on talouskehityksen ja rannikkoalueidemme suojelun yhteensopivuus. Talouskehitys ja rannikkoalueiden suojelu eivät itse asiassa ole ristiriidassa keskenään: meiltä on löydyttävä todellista tahtoa kehittää niitä kaikessa rauhassa kunnioittamalla ehdottomasti maisemien, luonnon monimuotoisuuden jne. suojelun tarvetta.
Onhan selvää, että tämä edellyttää oikeudellista kehystä. Tässä suhteessa olen samaa mieltä kollegojeni kanssa. Oikeudellisen kehyksen on kuitenkin oltava sellainen, että siinä kunnioitetaan maidemme erilaisuutta, sillä Skandinavian maiden rannikot eivät kohtaa samoja ongelmia kuin Etelä-Euroopan maiden, esim. Ranskan, Espanjan, Italian tai Kreikan rannikot. Meidän on todellakin annettava aiempaa enemmän vastuuta paikallisille vastuuhenkilöille sekä vaadittava kaikkia jäsenvaltioita laatimaan sellainen oikeudellinen kehys, joka on sopusoinnussa alueellisten ja paikallisten olojen kanssa. Ranskaan perustettiin rannikkoalueiden suojelukeskus jo 25 vuotta sitten. Se on saanut varoja suojeltavien alueiden hankkimiseksi ja oikeussääntöjen noudattamiseksi maankäyttösuunnitelmissa.
Näin meidän on toimittava. Mielestäni rannikkoalueemme ovat meille sekä ympäristöllinen että taloudellinen rikkaus, jota meidän kaikkien on ehdottomasti suojeltava kestävän kehityksen hengessä."@fi5
"Signor Presidente, signora Commissario, sarei tentato di dire che la qualità delle nostre zone costiere fa parte del patrimonio europeo. E’ già tardi questa sera per parlare della gestione integrata delle zone costiere in Europa, tuttavia ritengo che si tratti di una questione di particolare importanza che necessita effettivamente di un quadro giuridico.
Perché un quadro giuridico? Semplicemente perché talvolta lo sviluppo delle nostre zone costiere è avvenuto in maniera tale da provocare il loro degrado, nonostante, come ha fatto notare uno dei colleghi, l’
delle zone costiere sia talora lontano dai grandi centri urbani. Non è questo il caso in tutti i paesi. Io provengo da un paese in cui grandi agglomerati si estendono lungo le coste e la conseguenza è che questi grandi agglomerati hanno distrutto la qualità delle zone costiere, provocando una serie di danni dovuti alle attività umane. Il degrado ha ripercussioni molto gravi sulla biodiversità, sulla conservazione delle specie, che si tratti di flora o di fauna, ripercussioni gravi sulla qualità dei paesaggi e gravissime sulla qualità delle acque. A questo proposito abbiamo la direttiva quadro sulle acque, quella sulle acque di balneazione, e sappiamo, in particolare in questo periodo dell’anno, quando i turisti cominciano a invadere le nostre coste, quanto sia importante la qualità delle acque di balneazione. Tutto ciò riveste un’importanza notevole anche per la qualità delle risorse alieutiche.
Siamo consapevoli di come sia necessaria una reale volontà politica, a livello dell’insieme dei paesi dell’Unione europea nonché a quello dei paesi candidati all’adesione, poiché fra i paesi che aderiranno prossimamente all’Unione europea vi sono paesi costieri ed isole che devono affrontare gli stessi problemi: quelli dello sviluppo economico da conciliare con la tutela delle zone costiere. Non esiste, in realtà, contraddizione fra sviluppo economico e tutela: occorre una reale volontà di sviluppare con moderazione le aree interessate, nell’assoluto rispetto dell’esigenza di tutelare i paesaggi, la biodiversità, eccetera.
E’ chiaro che a tal fine è necessario un quadro giuridico. Su questo punto concordo con i colleghi. Occorre però un quadro giuridico che rispetti le diversità dei nostri paesi, poiché le coste dei paesi scandinavi non presentano gli stessi problemi delle coste dei paesi dell’Europa meridionale, che si tratti della Francia, della Spagna, dell’Italia o della Grecia. Dobbiamo effettivamente attribuire maggiori responsabilità alle autorità locali e sollecitare tutti gli Stati ad adottare un quadro giuridico di concerto con le autorità regionali e locali. In Francia, l’ente incaricato della tutela del litorale è stato istituito venticinque anni fa ed è dotato dei mezzi necessari ad acquisire le zone costiere da preservare e, successivamente, a far rispettare, nell’ambito dei piani regolatori, le norme giuridiche.
Ecco cosa dobbiamo fare. Ritengo che le nostre zone costiere rappresentino una ricchezza tanto ambientale quanto economica che dobbiamo tutti quanti assolutamente salvaguardare in uno spirito di politica di sviluppo sostenibile."@it9
"Mr President, Commissioner, I should almost like to say that the quality of our coastal zones here in Europe forms part of our heritage. Although it is rather late in the evening to talk about coastal zone management in Europe, I believe that it is a subject of particular importance which really needs a legal framework.
Why a legal framework? Quite simply because the development of our coastal zones is sometimes carried out in such a way as to cause the degradation of those zones, despite the fact that, as a fellow Member has pointed out, the habitat of the coastal zones is sometimes a long way away from the major centres of population. This is not the case in every country, however. I come from a country where there are major population centres alongside coastal zones, and those population centres have finally destroyed the quality of the coastal zones, resulting in numerous cases of degradation caused by human activity. This degradation has very serious consequences for biodiversity, for the conservation of species, whether of fauna or of flora, serious consequences for the quality of the landscape, and very serious consequences for water quality. On that point, we have the framework directive on water, the one on bathing water, and you know, especially at this time of the year when the tourists start to invade our beaches, how important the quality of bathing water is. All this is very important, and it is also important for the quality of our fishery resources.
We are aware that it is necessary to have a real political will, on the part of all the countries of the European Union and within the candidate countries, because among those countries which will shortly be joining us within the European Union there are coastal countries and islands which are facing the same problems, the problems that arise between economic development and the protection of our coastal zones. Economic development and protection are not actually opposed to one another, but there has to be a real desire to develop carefully, at the same time fully respecting the need to protect the landscape, biodiversity and so on.
This will certainly require a legal framework. On that point I agree with other Members. However, we must have a legal framework which respects the disparities between our countries, because the coasts of the Scandinavian countries do not have the same problems as those of the countries of southern Europe, whether that means France, Spain, Italy or Greece. We must give a little more responsibility to local authorities and ask each State to set up a legal framework which is appropriate to the regional and local scale. In France, a coastline conservation authority was set up 25 years ago. It has resources to acquire coastal zones which have to be protected, and resources to ensure that, afterwards, land-use plans comply with legal regulations.
This is what we should be doing. I believe that our coastal zones represent environmental and economic wealth which we absolutely must protect in the spirit of a sustainable development policy."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, mevrouw de commissaris, ik zou haast durven zeggen dat de kwaliteit van onze Europese kustgebieden onderdeel is van ons erfgoed. Het debat over het geïntegreerd beheer van kustgebieden in Europa vindt weliswaar op een heel laat tijdstip plaats, maar doet niets af aan het belang van dit vraagstuk waarvoor inderdaad een rechtskader nodig is.
U zult zich afvragen waarom een rechtskader nodig is. Wel, door de ontwikkeling hebben onze kustgebieden vaak schade opgelopen, ofschoon er geen grote steden zijn in de buurt van hun habitat, zoals een van mijn collega’s opmerkte. Dat geldt echter niet voor alle landen. Ik kom uit een land waar zich wel degelijk grote steden bevinden in kustgebieden en deze grote steden hebben uiteindelijk de kwaliteit van de kustgebieden kapot gemaakt. Door de activiteiten van de mens is daar allerlei schade aangericht, schade die zeer ernstige gevolgen heeft gehad voor de biodiversiteit, het behoud van flora en fauna, en de kwaliteit van landschap en water. Wij hebben nu een kaderrichtlijn voor zowel water als badwater. Wij weten ook dat vooral in deze tijd van het jaar, wanneer de toeristen massaal naar de kust trekken, de kwaliteit van het badwater heel belangrijk is. De kwaliteit van het water is natuurlijk ook heel belangrijk voor de visserijbronnen.
Alle lidstaten van de Europese Unie en alle kandidaat-landen moeten blijk geven van een echte politieke wil op dit gebied. Onder de landen die zullen toetreden tot de Europese Unie bevinden zich immers ook landen met kustgebieden en eilanden die dezelfde problemen ondervinden als onze kustgebieden en eilanden. Deze problemen uiten zich in een tegenstelling tussen economische ontwikkeling en bescherming van onze kustgebieden. In feite is er echter geen tegenstelling tussen economische ontwikkeling en bescherming. Men moet ervoor zorgen dat een “zachte” ontwikkeling wordt bevorderd, waarmee rekening kan worden gehouden met de noodzaak van bescherming van het landschap, de biodiversiteit, enzovoort.
Het lijdt geen twijfel dat daarvoor een rechtskader nodig is. Ik schaar mij wat dat betreft achter hetgeen mijn collega’s hebben gezegd. In dit rechtskader moeten echter wel de verschillen tussen de lidstaten worden geëerbiedigd. De kustgebieden in de Scandinavische landen hebben niet dezelfde problemen als de kustgebieden in het zuiden van Europa, in Frankrijk, Spanje, Italië of Griekenland. Wij moeten de lokale instanties inderdaad meer verantwoordelijkheden geven en bij elk land aandringen op de uitvaardiging van op de regionale en lokale omstandigheden aangepaste rechtsvoorschriften. In Frankrijk is 25 jaar geleden een instantie opgericht voor behoud van het kustgebied. Deze instantie beschikt over de middelen om voor natuurbehoud in aanmerking komende kuststreken op te kopen en daarna door middel van een structuurplan de naleving van rechtsvoorschriften af te dwingen.
Dat is wat wij moeten doen. Onze kustgebieden zijn volgens mij een bron van rijkdom op zowel ecologisch als economisch gebied en deze moeten wij allen met het oog op een duurzame ontwikkeling absoluut beschermen."@nl2
"Senhor Presidente, Senhora Comissária, quase que tenho vontade de dizer que a qualidade das nossas zonas costeiras na Europa faz parte do nosso património. Embora já seja muito tarde para falar, esta noite, do ordenamento integrado das zonas costeiras na Europa, creio no entanto que se trata de um assunto particularmente importante que carece efectivamente de um quadro jurídico.
Porquê um quadro jurídico? Muito simplesmente porque o desenvolvimento das nossas zonas costeiras operouse por vezes de tal forma que verificamos uma degradação destas zonas, apesar de, como o observou um dos meus colegas, o habitat das zonas costeiras estar por vezes afastado dos grandes centros. Não é o caso de todos os países. Pertenço a um país onde há grandes aglomerações localizadas nas zonas costeiras, e estas grandes aglomerações acabaram por destruir a qualidade das zonas costeiras, provocando, em virtude das actividades humanas, várias degradações. Estas degradações têm consequências muito graves para a biodiversidade, para a conservação das espécies, quer se trate da fauna ou da flora, consequências graves para a qualidade das paisagens e gravíssimas para a qualidade das águas. Em relação a isso, temos a directiva quadro relativa à água, a directiva relativa às águas balneares e sabemos, muito especialmente neste período do ano, quando os turistas começam a invadir as nossas costas, quão importante é a qualidade das águas balneares. Tudo isto tem uma importância considerável, também para a qualidade dos recursos haliêuticos.
Estamos plenamente conscientes de que é preciso ter uma verdadeira vontade política, tanto ao nível do conjunto dos países da União Europeia como ao nível dos países candidatos à adesão, pois entre os países que integrarão proximamente a União Europeia existem países costeiros e ilhas que são confrontadas com os mesmos problemas: os do desenvolvimento económico face à protecção das nossas zonas costeiras. Em verdade, não há oposição entre desenvolvimento económico e protecção: há sim que ter uma vontade verdadeira de promover um desenvolvimento cauteloso, respeitando ao mesmo tempo e completamente a necessidade de proteger as paisagens, a biodiversidade, etc.
Sem dúvida que para isso é preciso um quadro jurídico. Associome neste ponto aos meus colegas. Mas é preciso um quadro jurídico que respeite as disparidades dos nossos países, porque as costas dos países escandinavos não apresentam os mesmos problemas que as costas dos países do Sul da Europa, quer se trate de França, Espanha, Itália, Grécia. Devemos efectivamente atribuir um pouco mais de responsabilidades aos responsáveis locais e solicitar a cada EstadoMembro que crie um quadro jurídico em conformidade com o escalão regional e local. Em França, o
(organismo encarregado de proteger o meio ambiente na costa marítima) foi criado há 25 anos. Este é dotado de meios para adquirir zonas costeiras que é preciso preservar e para, em seguida, zelar pelo respeito, dentro dos planos de ocupação das terras, das normas jurídicas.
Eis o que devemos fazer. Creio que as zonas costeiras representam uma riqueza tanto ambiental como económica que todos temos obrigação de proteger, dentro de um espírito de política de desenvolvimento sustentável."@pt11
"Herr talman, fru kommissionär! Jag har nästan lust att säga att kvaliteten på våra kustområden i Europa är en del av vårt arv. Även om det är sent att i kväll tala om integrerad förvaltning av kustområdena i Europa, tror jag ändå att det är ett mycket viktigt ämne som faktiskt kräver en rättslig ram.
Varför en rättslig ram? Helt enkelt för att utvecklingen av våra kustområden ibland har ägt rum på sådant sätt att dessa områden försämrats, även om, vilket en av mina kolleger påpekat, bebyggelsen i kustområdena ibland ligger långtifrån stora centrum. Det gäller inte alla länder. Jag kommer från ett land där det finns stora tätorter utmed kusterna och dessa stora tätorter har till slut förstört kvaliteten på dessa kustområden och människans agerande har medfört ett stort antal försämringar. Dessa försämringar får mycket allvarliga konsekvenser för den biologiska mångfalden, för arternas bevarande, vare sig det handlar om växter eller djur, som är allvarliga för landskapets kvalitet och mycket allvarliga för vattenkvaliteten. När det gäller detta har vi ramdirektivet om vatten, det om badvatten, och vi vet, särskilt så här års när turisterna börjar invadera våra kuster, hur viktig badvattnets kvalitet är. Allt detta är av avsevärd betydelse, även för fiskeresursernas kvalitet.
Vi är medvetna om att det är nödvändigt att ha en verklig politisk vilja i Europeiska unionens samtliga länder, liksom i länderna som omfattas av utvidgningen, för bland dessa länder som snart kommer att vara med oss i Europeiska unionen finns kustländer och öar som drabbas av samma problem: den ekonomiska utvecklingen gentemot skyddet av våra kustområden. Det finns för övrigt ingen motsättning mellan ekonomisk utveckling och skydd: det krävs en verklig vilja till mjuk utveckling, samtidigt som man absolut respekterar behovet av att skydda landskapen, den biologiska mångfalden, etc.
Det är uppenbart att det krävs en rättslig ram för detta. Jag instämmer på denna punkt med mina kolleger. Men det krävs en rättslig ram som respekterar skillnaden mellan våra länder, eftersom kusterna i de skandinaviska länderna inte har samma problem som kusterna i länderna i södra Europa, vare sig det gäller Frankrike, Spanien, Italien eller Grekland. Vi måste faktiskt ge lite större ansvar till de lokalt ansvariga och kräva av varje stat att man inrättar en rättslig ram i överensstämmelse med den regionala och lokala nivån. I Frankrike inrättades Conservatoire Littoral för 25 år sedan. Den har medel för att förvärva kustområden som bör bevaras och vidare för att se till att de rättsliga reglerna följs inom generalplanerna.
Det är vad vi bör göra. Jag anser att våra kustområden utgör en rikedom, såväl miljömässigt som ekonomiskt, som vi alla absolut måste skydda genom en politik för hållbar utveckling."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Conservatoire du litoral"11
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples