Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-07-04-Speech-3-346"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20010704.10.3-346"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
". - Herr Präsident, Frau Kommissarin, liebe Kolleginnen und Kollegen! Die Kommission sagt, dass die stetig wachsende Fülle der Gemeinschaftsprogramme und deren Durchführung mit statutärem Personal nicht zu bewältigen sei. Das ist wohl richtig. Das heißt für die Kommission, sie muss delegieren und dezentralisieren. Verschiedene Modelle in der Vergangenheit erwiesen sich als ungeeignet oder Fehlschläge. Sie waren haushaltsmäßig intransparent, wie die Minibudgets, oder gar betrugsanfällig, wie die BATs, weshalb das Parlament deren Abschaffung verlangte.
Nun legt die Kommission einen Verordnungsvorschlag für das Statut so genannter Exekutivagenturen vor, den der Berichterstatter, Herr Bourlanges, soeben erläutert hat. Ich möchte ihn zu seiner detaillierten Auseinandersetzung mit diesem Vorschlag beglückwünschen.
Einige wesentliche Punkte aus seinem Bericht möchte ich unterstreichen. Die Kommission muss eine klare Präzisierung der zu übertragenden Aufgaben vorlegen, ob sie öffentlicher oder nichtöffentlicher Natur sind, und welcher Art von Exekutivagentur sie übertragen werden sollen. Leider verfügen wir noch nicht über den angekündigten Leitfaden dazu. Klar muss jedoch sein, dass sowohl die Verantwortung für die ordnungsgemäße und wirtschaftliche Ausführung der übertragenen Arbeiten bei der Kommission liegt, die dafür der Entlastung durch das Parlament unterliegt, das heißt, dass es keine eigene Entlastung für die Agenturen geben kann. Dafür sind dem Parlament alle von ihm verlangten Informationen und Dokumente unverzüglich zu übermitteln.
Ebenso unterliegen die Agenturen der Prüfung durch den Rechnungshof und, wo angezeigt, auch OLAF. Auch ist die Kommission rechtlich haftbar für die Exekutivagenturen, da sie nicht als eigene Einrichtung im Vertrag verankert sind. Eine Evaluierung der Agenturen auf ihre sachgemäße Funktion hin muss nach spätestens drei Jahren erfolgen. Schließlich sollen nur zeitlich beschränkte Verträge nach außen vergeben werden. Herr Bourlanges hat es eben erwähnt. Eine mögliche Fristverlängerung ist in der Rahmenverordnung nicht vorgesehen. Ich denke, diese Frage müsste aber geregelt werden.
Wichtig ist in jedem Fall, dass ein Mindestanteil von 25% von Kommissionsbeamten in die Exekutivagenturen abgeordnet werden, damit die interne Kontrolle über die Verwaltungsaufgaben und damit die Verantwortung der Kommission gewährleistet sind."@de7
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, fru kommissær, kære kolleger, Kommissionen siger, at den konstant voksende mængde af EF-programmmer og gennemførelsen af dem ikke kan klares med vedtægtsmæssigt personale. Det er nok rigtigt. Det betyder for Kommissionen, at den er nødt til at uddelegere og decentralisere. Forskellige modeller har tidligere vist sig som uegnede eller som fiaskoer. De var budgetmæssigt uigennemsigtige, ligesom minibudgetterne, eller endda forbundet med svig, ligesom KFB, hvorfor Parlamentet forlangte, at de blev afskaffet.
Nu fremsætter Kommissionen et forordningsforslag om vedtægter for såkaldte forvaltningsorganer, som ordføreren, hr. Bourlanges, netop har forklaret. Jeg vil gerne ønske ham tillykke med hans detaljerede redegørelse om dette forslag.
Jeg vil gerne fremhæve nogle væsentlige punkter fra hans betænkning. Kommissionen skal komme med en klar præcisering af de opgaver, der skal uddelegeres, hvad enten de er af offentlig eller ikke-offentlig karakter, og hvilken slags forvaltningsorgan de skal overdrages til. Desværre råder vi endnu ikke over den bekendtgjorte vejledning til formålet. Det skal dog være klart, at ansvaret for både den korrekte og den rentable udførelse af de uddelegerede opgaver ligger hos Kommissionen, som er underlagt Parlamentets decharge, det vil sige, at der ikke kan være nogen selvstændig decharge for forvaltningsorganerne. Derfor skal Parlamentet straks modtage alle de informationer og dokumenter, det forlanger.
Ligeledes er forvaltningsorganerne underlagt Revisionsrettens kontrol og, hvor det fremgår, også OLAF's. Kommissionen er også juridisk ansvarlig for forvaltningsorganerne, da de ikke er forankret i traktaten som et selvstændigt organ. En evaluering af forvaltningsorganerne med henblik på deres saglige funktion skal ske efter senest tre år. Endelig er det kun tidsbegrænsede kontrakter, der skal udliciteres. Hr. Bourlanges har netop lige nævnt det. En mulig forlængelse af fristen er ikke fastsat i rammeforordningen. Jeg mener dog, at dette spørgsmål bør reguleres.
Det er i hvert fald vigtigt, at der blandt kommissionstjenestemændene udstationeres en andel på mindst 25% til forvaltningsorganerne, således at den interne kontrol med forvaltningsopgaverne og dermed Kommissionens ansvar er sikret."@da1
".
Κύριε Πρόεδρε, κυρία Επίτροπε, αγαπητοί συνάδελφοι, η Επιτροπή λέει ότι ο διαρκώς αυξανόμενος όγκος των κοινοτικών προγραμμάτων και η εκτέλεσή τους δεν είναι δυνατό να αντιμετωπιστούν με το προβλεπόμενο από το οργανόγραμμα προσωπικό. Αυτό ευσταθεί, και συνεπάγεται για την Επιτροπή ότι πρέπει να εκχωρεί εξουσίες και να αποκεντρώνει. Στο παρελθόν, διάφορα μοντέλα αποδείχθηκαν ακατάλληλα ή αποτυχημένα. Ήταν αδιαφανή ως προς τον προϋπολογισμό, όπως οι μίνι προϋπολογισμοί, ή και πρόσφορα για απάτες, όπως τα ΓΤΒ, εξ ου και το Κοινοβούλιο απαίτησε την κατάργησή τους.
Τώρα η Επιτροπή υποβάλλει μία πρόταση κανονισμού για το καθεστώς των επονομαζομένων εκτελεστικών υπηρεσιών, την οποία εξέθεσε και ο εισηγητής κ. Bourlanges. Θα ήθελα να του ευχηθώ κάθε επιτυχία σε μία λεπτομερή αντιπαράθεση με την πρόταση αυτή.
Θα ήθελα να υπογραμμίσω ορισμένα ουσιώδη σημεία από την έκθεση αυτή. Η Επιτροπή πρέπει να υποβάλει μία σαφή διευκρίνιση των προς ανάθεση εξουσιών, αν είναι δημόσιου ή μη χαρακτήρα, και σε τι είδους εκτελεστική υπηρεσία θα εκχωρηθούν. Δυστυχώς δεν έχουμε ακόμη στη διάθεσή μας τη προεξαγγελθείσα γενική περιγραφή. Πρέπει ωστόσο να καταστεί σαφές ότι ανήκει στην Επιτροπή η ευθύνη για την τακτική και οικονομική εκτέλεση των ανατεθεισών εξουσιών, η οποία εξαρτάται από την απαλλαγή του Κοινοβουλίου, πράγμα που σημαίνει ότι δεν μπορεί να δώσει η ίδια την απαλλαγή για τις υπηρεσίες αυτές. Για το λόγο αυτό πρέπει να διαβιβάζονται αυθωρεί στο Κοινοβούλιο οι πληροφορίες και τα έγγραφα που απαιτεί.
Ομοίως, οι υπηρεσίες υπόκεινται στον έλεγχο του Ελεγκτικού Συνεδρίου, και, όπου απαιτείται, και της OLAF. Η Επιτροπή φέρει εξ άλλου την ευθύνη για τις εκτελεστικές υπηρεσίες, δεδομένου ότι δεν προβλέπονται ως αυθύπαρκτες οντότητες στη συνθήκη. Αξιολόγηση των υπηρεσιών ως προς την ομαλή εκτέλεση των εργασιών τους πρέπει να λάβει χώρα το αργότερο μετά τρία έτη. Εν τέλει προς τα έξω πρέπει να ανατίθενται μόνο ορισμένου χρόνου συμβάσεις. Το ανέφερε και ο κ. Bourlanges. Στον κανονισμό πλαίσιο δεν προβλέπεται παράταση των προθεσμιών. Φρονώ όμως, ότι θα έπρεπε να ρυθμιστεί αυτό το ζήτημα.
Εν πάση περιπτώσει σημαντικό είναι στις εκτελεστικές υπηρεσίες να διοριστούν κατά ποσοστό τουλάχιστον 25% υπάλληλοι της Επιτροπής, ώστε να εξασφαλισθεί ο εσωτερικός έλεγχος των διοικητικών δαπανών και ως εκ τούτου η ευθύνη της Επιτροπής."@el8
".
Mr President, Commissioner, ladies and gentlemen, the Commission says it cannot cope with the ever growing number of Community programmes and their implementation with its statutory number of staff. That may be right. It means the Commission must delegate and decentralise. Various models have in the past proved unsuitable or failures. Either they were not financially transparent, like the minibudgets, or they were conducive to fraud like the TAOs, which is why Parliament demanded their abolition.
Now the Commission is presenting a proposal for a regulation for the statute of so-called executive agencies, which the rapporteur, Mr Bourlanges, has just explained. I should like to congratulate him on his very detailed treatment of this proposal.
I should like to underline a number of important points in his report. The Commission must provide a precise list of the tasks to be transferred, whether they are public or non-public and the type of executive agency to which they are to be transferred. Unfortunately, we do not yet have the promised handbook about that. But it must be clear that responsibility for the proper and economic execution of the transferred tasks lies with the Commission, which is subject to discharge by Parliament, which means there can be no discharge for the agencies themselves. Parliament must be provided with all the information and documents it requires for the purpose without delay.
The agencies are also subject to scrutiny by the Court of Auditors and, where appropriate, also by OLAF. The Commission is also legally liable for the executive agencies, since they are not anchored in the Treaty as institutions in their own right. The agencies must be evaluated within not more than three years to check they are operating as they should. Finally, all contracts with outside agencies must be limited in time. Mr Bourlanges has just mentioned that. The framework regulation makes no provision for their term to be extended. But I think there ought to be provision for that.
It is at all events important that at least 25% of executive agency staff should be seconded Commission officials in order to ensure internal supervision of administrative tasks and to see that the Commission’s responsibilities are fulfilled."@en3
". – (DE) Señor Presidente, señora Comisaria, estimadas y estimados colegas, la Comisión dice que no puede atender el creciente número de programas comunitarios y su ejecución con el personal estatutario. Es totalmente cierto. Para la Comisión esto significa que tiene que delegar y descentralizar. En el pasado, varios modelos se han mostrado como inadecuados o fallidos. Eras opacos presupuestariamente, como los minipresupuestos, o bien muy apropiados para la perpetración de fraudes, como los BATS, por lo que el Parlamento exigió su supresión.
Ahora, la Comisión presenta una propuesta de reglamento para el estatuto de las llamadas agencias ejecutivas que el ponente, el Sr. Bourlanges, acaba de explicar. Quiero felicitarle por su excelente análisis de esta propuesta.
Quiero destacar algunos puntos esenciales de su informe. La Comisión debe realizar una precisión clara de las tareas a transferir, si son de naturaleza pública o no pública y a qué tipo de agencia ejecutiva deben transferirse. Lamentablemente, no disponemos aún de las líneas directrices anunciadas. Sin embargo, debe estar claro que la responsabilidad para una ejecución regular y económica de los trabajos a realizar radica en la Comisión, quien está sometida a la aprobación de la gestión por parte del Parlamento. Es decir, que no puede existir una aprobación propia de la gestión para las agencias. Se deberán poner a disposición del Parlamento sin demora todas las informaciones y documentos que solicite.
Asimismo, las agencias están sometidas al control del Tribunal de Cuentas y allí donde sea oportuno, también de la OLAF. La Comisión es también jurídicamente responsable por la agencias ejecutivas ya que no están establecidas como una institución propia en el Tratado. Se deberá realizar una evaluación de las agencias en lo que a su funcionamiento adecuado se refiere a más tardar al cabo de tres años. Finalmente, se deben entregar al exterior solamente contratos limitados en el tiempo. El Sr. Bourlanges lo acaba de mencionar. No se prevé en el reglamento marco una posible prórroga de los plazos. Sin embargo, creo que se debería regular esta cuestión.
En cualquier caso, es importante que se envíe a las agencias ejecutivas una proporción mínima del 25% de funcionarios de la Comisión para garantizar el control interno de las tareas administrativas y, en consecuencia, de la responsabilidad de la Comisión."@es12
".
Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, komission mielestä vakituinen henkilökunta ei pysty hoitamaan yhä vain lisääntyviä yhteisön ohjelmia ja niiden toteutusta. Se pitää kyllä paikkansa. Komissio joutuu siirtämään ja hajauttamaan tehtäviä. Monet mallit ovat osoittautuneet sopimattomiksi tai epäonnistuneiksi. Ne olivat minibudjettien tavoin talousarvion kannalta epäselviä tai ne jopa altistivat petoksille samoin kuin teknisen avun toimistot, minkä vuoksi parlamentti vaati niiden lakkauttamista.
Komissio esittää nyt niin kutsuttujen toimeenpanovirastojen asemaa koskevan asetusehdotuksen, jota esittelijä Bourlanges on juuri selvittänyt. Haluaisin onnitella häntä tämän ehdotuksen yksityiskohtaisesta käsittelystä.
Haluaisin painottaa joitakin hänen mietintönsä oleellisia kohtia. Komission on täsmennettävä, kuuluvatko siirrettävät tehtävät julkisen vallankäytön piiriin vai eivät ja millaiselle toimeenpanovirastolle ne on tarkoitus siirtää. Tehtäviä koskevat ohjeet eivät valitettavasti ole vielä käytettävissämme. On oltava kuitenkin selvää, että siirrettyjen tehtävien asianmukaisesta ja taloudellisesta täytäntöönpanosta vastaa komissio, joka sen sijaan on parlamentin myöntämän vastuuvapauden alainen: virastoille ei toisin sanoen voida myöntää erillistä vastuuvapautta. Parlamentille on siksi toimitettava viipymättä kaikki sen pyytämät tiedot ja asiakirjat.
Virastot ovat lisäksi tilintarkastustuomioistuimen ja tarpeen vaatiessa myös OLAFin valvonnan alaisia. Komissiokin on oikeudellisesti vastuussa toimeenpanovirastoista, koska perustamissopimuksessa ei ole vahvistettu niiden asemaa itsenäisinä eliminä. Virastojen toiminnasta on esitettävä arvio viimeistään kolmen vuoden kuluttua. Ulospäin on tarkoitus tehdä loppujen lopuksi vain ajallisesti rajoitettuja sopimuksia. Esittelijä Bourlanges mainitsikin jo asiasta. Asetuksessa ei ole mainintaa mahdollisesta määräajan jatkamisesta. Minusta sitäkin pitäisi kyllä säännellä.
On joka tapauksessa tärkeää, että toimeenpanovirastojen henkilöstöstä on vähintään 25 prosenttia komission virkamiehiä, jotta hallintotehtävien sisäinen valvonta ja siten myös komission vastuu voidaan varmistaa."@fi5
"Monsieur le Président, Madame la Commissaire, chers collègues, la Commission indique que le volume en constante augmentation des programmes communautaires et leur exécution ne peuvent pas être traités par des fonctionnaires statutaires. C'est tout à fait juste. Cela signifie que la Commission doit déléguer et décentraliser. Différents modèles expérimentés dans le passé se sont révélés inadéquats et ont constitué des échecs. D'un point de vue budgétaire, ces modèles n'offraient aucune transparence, comme les mini-budgets, et étaient même propices à la fraude, comme les bureaux d'assistance technique, et c'est justement pourquoi le Parlement a exigé leur suppression.
La Commission présente aujourd'hui une proposition de règlement pour le statut de ce que l'on appelle les agences exécutives, que le rapporteur, M. Bourlanges, vient de présenter. Je souhaiterais le féliciter pour sa position détaillée sur cette proposition.
Je souhaiterais revenir sur quelques points importants, qui ressortent de son rapport. La Commission doit préciser clairement si les tâches à transférer sont de nature publique ou non publique et à quel type d'agence exécutive ces tâches doivent être transférées. Malheureusement, nous ne disposons pas encore du mémento annoncé. Il doit cependant être clair que la responsabilité de l'exécution régulière et économique des travaux transférés est également du ressort de la Commission, laquelle est donc soumise à la décharge du Parlement, c'est-à-dire que la décharge ne peut pas être donnée pour les agences elles-mêmes. Toutes les informations et tous les documents réclamés par le Parlement doivent donc lui être communiqués immédiatement.
De même, les agences sont soumises au contrôle de la Cour des comptes ainsi qu'à celui de l'OLAF, lorsque ce contrôle est prévu. La Commission est également juridiquement responsable des agences exécutives, ces dernières n'étant pas ancrées dans le Traité en tant qu'institution propre. Au bout de trois ans au plus tard, une évaluation des agences doit déterminer si leur fonction est appropriée ou non. Enfin, seuls des contrats externes à durée limitée doivent être attribués. M. Bourlanges vient d'y-- faire allusion. Aucune possibilité de prorogation de délai n'est prévue dans le règlement cadre. Je pense cependant que cette question devrait être réglée.
Il est en tous cas important qu'au moins 25 % des fonctionnaires de la Commission soient affectés dans les agences exécutives afin de garantir le contrôle interne des tâches administratives et, par conséquent, la responsabilité de la Commission."@fr6
"Signor Presidente, signora Commissario, onorevoli colleghi, la Commissione ritiene che per il numero in costante aumento dei programmi comunitari e per la relativa esecuzione non sia sufficiente il personale statutario. E’ di certo vero. Questo significa per la Commissione che deve delegare e decentrare. In passato modelli diversi si sono rivelati inadeguati o sono stati un fallimento. Non erano trasparenti sotto il profilo del bilancio, quali i minibilanci, o erano soggetti a frode, come nel caso delle UAT, per cui il Parlamento ne ha richiesto lo smantellamento.
La Commissione presenta pertanto una proposta di regolamento concernente lo statuto delle cosiddette agenzie esecutive, illustrata or ora dal relatore, onorevole Bourlanges. Desidero congratularmi con lui per aver esaminato a fondo questa proposta.
Vorrei sottolineare alcuni punti importanti della relazione. La Commissione deve definire con precisione i compiti che intende delegare, se implicano o meno funzioni di pubblica potestà e a quale genere di agenzia esecutiva devono essere affidati. Purtroppo non disponiamo ancora del
preannunciato al riguardo. Deve tuttavia essere chiaro che la responsabilità della regolarità e della buona gestione finanziaria dei compiti esternalizzati è della Commissione, attività per cui è soggetta al discarico da parte del Parlamento, il che significa che non può esser dato alcun discarico alle agenzie. Al Parlamento si devono pertanto trasmettere immediatamente tutte le informazioni e i documenti che esso ha richiesto necessari a tal fine.
Le agenzie sono soggette altresì al controllo da parte della Corte dei conti e, laddove indicato, e anche dell’OLAF. La Commissione è anche giuridicamente responsabile degli atti delle agenzie esecutive, poiché queste ultime non sono organismi distinti previsti dal Trattato. E’ imperativo procedere al massimo dopo tre anni ad una valutazione delle agenzie in merito al loro corretto funzionamento. Infine, si devono affidare all’esterno solo contratti temporanei. L’onorevole Bourlanges lo ha infatti accennato. Il regolamento quadro non contempla un’eventuale proroga del termine, tuttavia ritengo che tale questione andrebbe disciplinata.
In ogni caso è importante che venga disposta una soglia minima di funzionari della Commissione distaccati nelle agenzie esecutive pari al 25 per cento, in modo da garantire il controllo interno sui compiti di gestione e di conseguenza la responsabilità della Commissione."@it9
".
Mr President, Commissioner, ladies and gentlemen, the Commission says it cannot cope with the ever growing number of Community programmes and their implementation with its statutory number of staff. That may be right. It means the Commission must delegate and decentralise. Various models have in the past proved unsuitable or failures. Either they were not financially transparent, like the minibudgets, or they were conducive to fraud like the TAOs, which is why Parliament demanded their abolition.
Now the Commission is presenting a proposal for a regulation for the statute of so-called executive agencies, which the rapporteur, Mr Bourlanges, has just explained. I should like to congratulate him on his very detailed treatment of this proposal.
I should like to underline a number of important points in his report. The Commission must provide a precise list of the tasks to be transferred, whether they are public or non-public and the type of executive agency to which they are to be transferred. Unfortunately, we do not yet have the promised handbook about that. But it must be clear that responsibility for the proper and economic execution of the transferred tasks lies with the Commission, which is subject to discharge by Parliament, which means there can be no discharge for the agencies themselves. Parliament must be provided with all the information and documents it requires for the purpose without delay.
The agencies are also subject to scrutiny by the Court of Auditors and, where appropriate, also by OLAF. The Commission is also legally liable for the executive agencies, since they are not anchored in the Treaty as institutions in their own right. The agencies must be evaluated within not more than three years to check they are operating as they should. Finally, all contracts with outside agencies must be limited in time. Mr Bourlanges has just mentioned that. The framework regulation makes no provision for their term to be extended. But I think there ought to be provision for that.
It is at all events important that at least 25% of executive agency staff should be seconded Commission officials in order to ensure internal supervision of administrative tasks and to see that the Commission’s responsibilities are fulfilled."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, mevrouw de commissaris, waarde collega’s, de Commissie zegt dat zij niet in staat is de steeds talrijker wordende communautaire programma’s met haar eigen, statutair personeel te beheren. Dat zal ongetwijfeld kloppen. Daarom is de Commissie van mening dat zij moet delegeren en decentraliseren. De modellen die daarvoor in het verleden werden gevolgd, waren ofwel ondeugdelijk of miskleunen. Zij waren ook begrotingstechnisch niet transparant, zoals de minibegrotingen, of gaven zelfs aanleiding tot fraude, zoals de BTB’s, reden waarom het Parlement heeft aangedrongen op afschaffing daarvan.
Nu heeft de Commissie een ontwerpverordening op tafel gelegd voor het statuut van de zogenaamde uitvoerende agentschappen. De rapporteur heeft daar zojuist een toelichting op gegeven, en ik wil hem van harte gelukwensen met zijn gedetailleerde uiteenzetting over dit voorstel.
Ik wil enkele essentiële punten uit het verslag onderstrepen. De Commissie moet preciseren welke taken zij denkt te delegeren. Zij moet duidelijk maken of deze taken van openbare of niet-openbare aard zijn en aan wat voor soort agentschappen zij ze wil uitbesteden. Wij beschikken namelijk helaas niet over de aangekondigde leidraad. Het moet evenwel duidelijk zijn dat niet alleen de verantwoordelijkheid voor de regelmatige en economische tenuitvoerlegging van de uitbesteden taken bij de Commissie ligt, maar de Commissie daar bovendien kwijting voor moet verkrijgen van het Parlement. Met andere woorden, van een aparte kwijting voor de agentschappen kan geen sprake zijn. Daarom moeten alle inlichtingen en documenten die het Parlement verlangt onverwijld aan hem worden toegestuurd.
De agentschappen moeten daarnaast onderworpen worden aan de controle door de Rekenkamer en, zoals reeds werd gezegd, door OLAF. De Commissie is juridisch aansprakelijk voor de uitvoerende agentschappen. Deze zijn namelijk niet als eigen agentschappen in het Verdrag opgenomen. Op zijn laatst na drie jaar moet een evaluatie worden gemaakt van de goede werking van de agentschappen, en tot slot mogen alleen tijdelijke contracten met externe instanties worden gesloten, zoals zojuist ook de heer Bourlanges al zei. In de kaderverordening is van een eventuele contractverlenging geen sprake. Ik geloof echter dat voor dat probleem een oplossing moet worden gevonden.
In ieder geval is het erg belangrijk dat het personeel van de uitvoerende agentschappen voor tenminste 25% uit ambtenaren van de Commissie bestaat, opdat wij ervan op aan kunnen dat er interne controle wordt uitgeoefend op de administratieve taken en de verantwoordelijkheid bij de Commissie ligt."@nl2
"Senhor Presidente, Senhora Comissária, caros colegas, a Comissão afirma que o pessoal estatutário não é suficiente para o número permanentemente crescente dos programas comunitários e para a sua execução. Esta afirmação é correcta. Tal significa que a Comissão tem de delegar e descentralizar. Existiram vários modelos no passado que se revelaram inadequados ou foram mal sucedidos. Não eram transparentes do ponto de vista orçamental, como, por exemplo, os miniorçamentos, ou eram até propensos a fraudes, como os GAT, pelo que o Parlamento exigiu o seu desmantelamento.
Agora, a Comissão apresenta uma proposta de regulamento que define o estatuto das chamadas agências executivas, proposta essa que o relator, o senhor deputado Bourlanges, acabou de explicar. Gostaria de o felicitar pela forma pormenorizada como abordou esta proposta.
Gostaria de sublinhar alguns aspectos essenciais do seu relatório. A Comissão tem de apresentar uma clarificação inequívoca das tarefas que devem ser delegadas, esclarecendo se são de natureza pública ou não e em que tipo de agências executivas devem ser delegadas. Infelizmente, ainda não dispomos do vademecum anunciado. Contudo, deve ficar claro que a Comissão tem a responsabilidade pela execução correcta e económica das tarefas delegadas, estando sujeita à quitação pelo Parlamento, isto é, que não pode haver qualquer quitação própria para as agências. Para tanto, é necessário que o Parlamento receba todas as informações e todos os documentos por si requeridos.
As agências também estão sujeitas ao controlo pelo Tribunal de Contas e, em caso de denúncia, ainda pelo OLAF. Além disso, a Comissão é juridicamente responsável pelas agências executivas, dado que o Tratado não as prevê como organismo autónomo. A adequação do funcionamento das agências deve ser avaliada, o mais tardar, ao fim de três anos. Por último, apenas devem ser adjudicados para o exterior contratos limitados no tempo. O senhor deputado Bourlanges acabou de o mencionar. O regulamentoquadro não prevê a possibilidade de uma prorrogação do prazo. Penso, no entanto, que esta questão deveria ser regulamentada.
Em qualquer caso, é importante que, de entre os funcionários das agências executivas, 25%, no mínimo, sejam funcionários destacados da Comissão, para que seja garantido o controlo interno sobre as tarefas de gestão e, assim, a responsabilidade da Comissão."@pt11
".
Herr talman, fru kommissionär, kära kolleger! Kommissionen säger att den ständigt växande mängden av gemenskapsprogram och deras genomförande inte kan klaras av med ordinarie personal. Det stämmer nog. För kommissionen innebär det att den måste delegera och decentralisera. Olika tidigare modeller visar sig vara olämpliga eller misslyckanden. De var ogenomblickbara i budgetavseende, som minibudgetarna, eller till och med känsliga för bedrägerier, som kontoren för tekniskt stöd, varför parlamentet krävde deras avskaffande.
Nu lägger kommissionen fram ett förslag till förordning om instruktion för genomförandekontor, vilket föredraganden, Bourlanges, förklarade alldeles nyss. Jag skulle vilja gratulera honom till hans detaljerade arbete med detta förslag.
Jag skulle vilja understryka några viktiga punkter från hans betänkande. Kommissionen måste lägga fram en tydlig precisering av vilka uppgifter som skall överlåtas, vare sig de är av offentlig eller icke-offentlig natur, och på vilken slags genomförandekontor de skall överlåtas. Tyvärr förfogar vi ännu inte över den annonserade handboken för detta. Det måste dock stå klart att såväl ansvaret för det vederbörliga och ekonomiska genomförandet som det överförda arbetet ligger hos kommissionen, som är ansvarig inför parlamentet för detta. Detta innebär att det inte kan finnas någon egen ansvarsfrihet för kontoren. Därför måste parlamentet utan dröjsmål få all den information och alla de dokument som det kräver.
På samma sätt är kontoren föremål för granskning av revisionsrätten och, där det har meddelats, även av OLAF. Kommissionen är också rättsligt ansvarig för genomförandekontoren, eftersom de inte är förankrade i fördraget som egna organ. En utvärdering av kontoren när det gäller deras fackmässiga funktion måste följa inom senast tre år. Slutligen skall bara tidsbegränsade kontrakt tilldelas externt. Bourlanges har just nämnt det. En möjlig förlängning av tidsfristen planeras inte i ramförordningen. Jag anser dock att denna fråga måste regleras.
Viktigt är i vilket fall som helst att en minsta andel på 25 procent av genomförandekontorens personal är kommissionsanställda, så att den interna kontrollen över de administrativa uppgifterna och därmed över kommissionens ansvar garanteras."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples