Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-07-04-Speech-3-335"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20010704.9.3-335"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Herr talman, ledamöter! Låt mig först tacka föredraganden, Costa Neves, för hans förslag och för ett gott samarbete. Vi har i budgetutskottet nått eniga ståndpunkter på de allra flesta områden.
Om jag får gissa tror jag att det i år blir principfrågor som dominerar budgetdebatten mer än enskilda budgetposter, frågor som än mer kommer att prägla debatten kommande år. Jag tänker främst på utvidgningen och utvecklingen av den gemensamma utrikes- och säkerhetspolitiken och dess budgeteffekter. Jag tänker på omvandlingen av jordbruks- och fiskeripolitiken. Jag tänker dessutom på den inre reformen, inte minst kommissionens förmåga att faktiskt genomföra budgetmyndighetens beslut.
Grundförutsättningen är ganska bekymmersam. Folkets förtroende för EU sviktar i många medlemsländer. Samtidigt står vi inför den kanske viktigaste förändringen någonsin östutvidgningen. Inför denna utmaning
EU:s förmåga att genomföra sina prioriteringar skärpas avsevärt. Det är därför oroande, även om en och annan nationell budgetminister applåderar, att genomförandegraden av budgeten är så låg att vi nu måste betala tillbaka 11 miljarder euro till medlemsstaterna. Problemet med löften om stöd och insatser som försenas eller inte genomförs är en black om foten för hela unionen. Det är därför bra att kommissionen nu vill öka betalningarna och reformera arbetet i riktning mot ett mer modernt, effektivt och öppet
. Det får rådet inte ändra på.
Vad gäller sakfrågorna vill jag först ta upp jordbrukspolitiken. Även om detta är en stor och komplicerad fråga, måste vi nu få ett högre tempo i förändringen. Innan vi antar budget 2002, framför allt innan vi fullt ut slutför förhandlingarna med de blivande medlemsstaterna
vi bli tydligare om den framtida jordbrukspolitiken. I detta sammanhang vill jag peka på jordbruksutskottets syn. Detta utskott vill i sina ändringsförslag bekräfta att jordbruksutgifterna skall hållas inom ramarna för budgetplanen, men de vill också, även om det finns tekniska svårigheter, inte minst i ljuset av utvidgningen, omfördela stöd till förmån för en allsidig utveckling av landsbygden, kategori 1B. Det är bra, och jag anser att vi bör fortsätta på den vägen. Just nu frågar vi oss annars mest varför kommissionen vill ha så stor reserv för BSE och mul- och klövsjukan när man fortfarande själv har möjlighet att justera själva budgetförslaget. I fråga om detta vill vi avvakta med vidare ställningstagande tills vi har fått fler svar på våra frågor.
Låt mig också helt kort kommentera det spruckna fiskeriavtalet med Marocko. När nu detta inte kan genomföras, får det ju följder för fiskeflottorna i flera länder. Jag tillhör dem som ser med viss skepsis på EU:s stora subventioner inom jordbruks- och fiskeripolitiken, men ändå måste vi förstås beakta problemen för de fiskare som har räknat med nya möjligheter för sitt uppehälle. Vi måste stödja en offensiv omstrukturering och pröva möjligheten att skapa medel för detta under andra budgetrubriker än kategori 4. Det behövs dessutom utvecklade förslag från kommissionen.
Även om den förlikning som vi nu går in i framför allt gäller rubrikerna 1, 2 och 5, vill vi ändå ta tillfället i akt att göra några andra påpekanden. I fjol drev parlamentet fram en extra satsning på sysselsättning och småföretag. Efter Stockholmstoppmötets vidareutveckling av Lissabonprocessen finns det alla skäl att hålla fast vid denna prioritering. Då måste vi också undanröja en del av de problem som t.ex. Bartho Pronk talade om tidigare. Utöver det pekar vi nu särskilt på området för
Learning som vi menar måste få resurser för att det skall kunna utvecklas till det nyckelområde detta måste bli om vi dels skall kunna öka tillväxten, dels se till att den blir jämnare fördelad över Europa.
Slutligen: Vi är också oroliga för de externa åtgärderna. De har varit den största svårigheten 2000 och 2001. Dessa problem har ju inte försvunnit. Vi har gjort väldiga utfästelser till Kosovo och Jugoslavien, samtidigt som vi har stora och eftersatta behov i andra ännu fattigare delar av världen. Detta är en av våra absolut mest viktiga uppgifter, men vi har stora problem som vi måste kunna lösa för att genomföra allt vi har lovat. Även om det är stora utmaningar inför framtiden, tror jag ändå att vi med god vilja skall kunna lösa dem tillsammans."@sv13
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, ærede parlamentsmedlemmer, lad mig først takke ordføreren, hr. Costa Neves, for hans forslag og for et godt samarbejde. Vi er i Budgetkontroludvalget kommet til enighed på de allerfleste områder.
Jeg vil gætte på, at det i år vil blive principspørgsmål mere end de enkelte budgetposter, der vil komme til at dominere budgetforhandlingerne, spørgsmål, der i endnu højere grad vil komme til at præge debatten i de kommende år. Jeg tænker først og fremmest på udvidelsen og udviklingen af den fælles udenrigs- og sikkerhedspolitik og de konsekvenser, det får for budgettet. Jeg tænker på omlægningen af landbrugs- og fiskeripolitikken. Jeg tænker desuden på den indre reform, ikke mindst Kommissionens evne til faktisk at gennemføre budgetmyndighedens beslutninger.
Grundforudsætningen er ganske bekymrende. Folkets tiltro til EU svigter i mange medlemslande. Samtidig står vi over for den vigtigste forandring nogensinde - østudvidelsen. Stillet over for denne udfordring
EU's evne til at gennemføre sine prioriteringer skærpes væsentligt. Det er derfor bekymrende, også selv om en og anden national økonomiminister applauderer, at budgettes gennemførelsesgrad er så lav, at vi nu skal tilbagebetale 11 milliarder euro til medlemslandene. Problemet med løftet om støtte og indsatser, der forsinkes eller ikke gennemføres, er en klods om benet på hele Unionen. Det er derfor godt, at Kommissionen nu vil øge betalingerne og reformere arbejdet i den rigtige retning mod en mere moderne, effektiv og åben ledelse. Det må Rådet ikke ændre på.
Med hensyn til de aktuelle sager vil jeg først komme ind på landbrugspolitikken. Selv om det er et stort og kompliceret område, skal vi nu have et højere tempo i reformarbejdet. Inden vi vedtager budgettet for 2002, og frem for alt inden vi afslutter forhandlingerne med de fremtidige medlemslande
vi være mere afklarede om den fremtidige landbrugspolitik. I denne sammenhæng vil jeg pege på Landbrugsudvalgets holdning. Dette udvalg vil i sine ændringsforslag bekræfte, at landbrugsudgifterne skal holdes inden for rammerne af budgettet, men de vil også, selv om der er tekniske vanskeligheder, ikke mindst i lyset af udvidelsen, omfordele støtte til fordel for en alsidig udvikling af landzonerne, kategori 1 B. Det er godt, og jeg mener, at vi bør fortsætte ad denne vej. Netop nu undrer vi os ellers mest over, hvorfor Kommissionen vil have en så stor reserve til BSE og mund- og klovsyge, når man stadig selv har mulighed for at justere selve budgetforslaget. I denne sag vil vi først tage nærmere stilling, når vi har fået flere svar på vores spørgsmål.
Lad mig også helt kort kommentere den mislykkede fiskeriaftale med Marokko. Når nu den ikke kan gennemføres, får det jo følger for fiskerflåderne i flere lande. Jeg hører til dem, der ser med en vis skepsis på EU's store subsidier inden for landbrugs- og fiskeripolitikken, men alligevel skal vi selvfølgelig tage hensyn til problemerne for de fiskere, der har regnet med nye indtjeningsmuligheder. Vi skal støtte en offensiv omstrukturering og forsøge at finde midler til dette under andre budgetposter end udgiftsområde 4. Der er desuden brug for ændrede forslag fra Kommissionen.
Selv om de forligsforhandlinger, som vi nu står over for, først og fremmest gælder områderne 1, 2 og 5, vil vi også benytte lejligheden til at pege på nogle andre ting. Sidste år sikrede Parlamentet en ekstra satsning på beskæftigelsen og på små virksomheder. Efter at Lissabon-processen blev videreudviklet på topmødet i Stockholm, er der god grund til at holde fast i denne prioritering. Så må vi også rydde en del af de problemer af vejen, som f.eks. Bartho Pronk talte om tidligere. Derudover peger vi nu især på området for
Learning, som efter vores mening skal have tilført ressourcer for at kunne udvikles til det nøgleområde, som det skal blive, hvis vi dels skal kunne øge væksten og dels sikre, at den bliver fordelt mere jævnt i Europa.
Til sidst vil jeg sige, at vi også er bekymrede for de eksterne foranstaltninger. De har været den største vanskelighed i 2000 og 2001. Disse problemer er jo ikke forsvundet. Vi har givet store løfter til Kosovo og Jugoslavien, samtidig med at der er store og forsømte behov i andre endnu mere fattige dele af verden. Det er en af vores absolut vigtigste opgaver, men vi har store problemer, som vi skal kunne løse for at gennemføre det, vi har lovet. Selv om der ligger store udfordringer i fremtiden, tror jeg dog, at vi ved en fælles indsats kan løse dem sammen."@da1
"Herr Präsident, verehrte Parlamentsabgeordnete! Lassen Sie mich zunächst dem Berichterstatter, Herrn Costa Neves, für seine Anträge und für die gute Zusammenarbeit danken. Wir haben uns innerhalb des Haushaltsausschusses in den meisten Fragen einigen können.
In diesem Jahr wird die Haushaltsdebatte wohl nicht so sehr von einzelnen Haushaltsposten geprägt sein, als vielmehr von prinzipiellen Fragen, die sicher auch im kommenden Jahr dominieren werden. Ich denke dabei in erster Linie an die Erweiterung und an die Entwicklung der Gemeinsamen Außen- und Sicherheitspolitik sowie an die Auswirkungen, die diese auf den Haushalt haben werden. Ich denke an die Neugestaltung der Landwirtschafts- und Fischereipolitik sowie außerdem an die internen Reformen und nicht zuletzt die Fähigkeit der Kommission zur Umsetzung der Beschlüsse der Haushaltsbehörde.
Die Grundvoraussetzung gibt jedoch Grund zur Sorge. Das Vertrauen der Bürgerinnen und Bürger vieler Mitgliedstaaten in die EU schwankt. Gleichzeitig stehen wir vor der bisher vielleicht wichtigsten Veränderung, der Osterweiterung. Angesichts dieser Herausforderung
die Fähigkeit der EU, die eigenen Prioritäten durchzusetzen, erheblich verbessert werden. Es ist daher besorgniserregend, dass wir jetzt 11 Milliarden Euro an die Mitgliedstaaten zurückzahlen müssen, auch wenn der ein oder andere nationale Finanzminister seinen Beifall über die niedrige Durchführungsrate des Haushalts bekundet. Das Problem nicht eingehaltener oder verspätet eingelöster Zusagen über Förderungen oder Subventionen ist für die gesamte Union ein Klotz am Bein. Es ist daher zu begrüßen, dass die Kommission jetzt vorhat, die Zahlungen zu steigern und die Arbeit in Richtung auf ein moderneres, effektiveres und offeneres
zu reformieren. Dieser Entwicklung darf der Rat nicht im Wege stehen.
Nun zu den Sachfragen. Lassen Sie mich mit der Landwirtschaftspolitik beginnen. Auch wenn es sich hierbei um eine große und ausgesprochen komplizierte Frage handelt, müssen wir das Tempo der Veränderungen auf diesem Gebiet deutlich steigern. Noch bevor wir den Haushalt 2002 verabschieden, und insbesondere bevor wir die Verhandlungen mit den zukünftigen Mitgliedstaaten vollenden
wir die Richtung unserer zukünftigen Landwirtschaftspolitik deutlich anzeigen. In diesem Zusammenhang möchte ich auch auf den Standpunkt des Ausschusses für Landwirtschaft und ländliche Entwicklung verweisen. Dieser Ausschuss möchte mit seinen Änderungsanträgen bestätigen, dass sich die Ausgaben für die Landwirtschaft innerhalb des Rahmens der Finanziellen Vorausschau halten müssen. Trotz der technischen Schwierigkeiten, nicht zuletzt aufgrund der Erweiterung, will er außerdem die Subventionen zugunsten einer umfassenden Entwicklung der ländlichen Gebiete, Teilrubrik 1B, umverteilen. Das ist gut, und ich bin der Meinung, dass wir auf diesem Weg fortfahren müssen. Zurzeit fragen wir uns vor allem, weshalb die Kommission eine so große Reserve für BSE und Maul- und Klauenseuche zurückhalten will, wenn doch immer noch die Möglichkeit besteht, den Haushaltsentwurf anzupassen. In dieser Frage möchten wir uns mit einer Stellungnahme zurückhalten, bis ein größerer Teil unserer Fragen beantwortet worden ist.
Lassen Sie mich außerdem noch ganz kurz das gescheiterte Fischereiabkommen mit Marokko kommentieren. Die Tatsache, dass dieses Abkommen nicht zustande gekommen ist, hat für die Fischereiflotten mehrerer Länder Konsequenzen. Ich gehöre zu denjenigen, die den großzügigen Subventionen der EU für die Landwirtschaft- und Fischereipolitik skeptisch gegenüberstehen, und dennoch müssen wir natürlich den Problemen der Fischer Beachtung schenken, die mit neuen Einkommensquellen gerechnet haben. Wir müssen eine offensive Umstrukturierung unterstützen und die Möglichkeiten prüfen, die Mittel hierfür aus anderen Haushaltslinien als Rubrik 4 zu gewinnen. Wir benötigen außerdem detaillierte Vorschläge von Seiten der Kommission.
Auch wenn das nun beginnende Vermittlungsverfahren sich vor allem auf die Punkte 1, 2 und 5 bezieht, möchten wir doch die Gelegenheit ergreifen und noch einige weitere Hinweise geben. Im vergangenen Jahr hat das Parlament die zusätzliche Förderung von Beschäftigung und Kleinunternehmen durchgesetzt. Nach der Weiterentwicklung des Lissabonprozesses beim Stockholmer Gipfel wäre es ausgesprochen wichtig, hier auch weiterhin einen Schwerpunkt zu setzen. Das setzt jedoch voraus, dass wir einige der Probleme aus der Welt schaffen, von denen beispielsweise Herr Bartho Pronk vorhin gesprochen hat. Darüber hinaus verweisen wir nun besonders auf das Gebiet des
Learnings, das unserer Meinung nach mehr Mittel bekommen muss, um sich zu dem Schlüsselgebiet zu entwickeln, das es werden muss, damit einerseits das Wachstum gesteigert und es andererseits gleichmäßiger über ganz Europa verteilt werden kann.
Und schließlich beunruhigen uns auch die externen Maßnahmen, die in den Jahren 2000 und 2001 die größten Schwierigkeiten bereitet haben. Diese Probleme sind natürlich noch immer nicht aus der Welt. Wir haben uns im Kosovo und in Jugoslawien mit riesigen Summen verpflichtet und stehen gleichzeitig vor großen und lange vernachlässigten Bedürfnissen in noch ärmeren Gebieten der Welt. Ihnen zu helfen gehört zu unseren absolut vornehmsten Aufgaben, aber wir müssen noch große Hürden bewältigen, um unsere Zusagen einhalten zu können. Das ist eine große Herausforderung für die Zukunft, und dennoch bin ich der festen Meinung, dass wir sie gemeinsam und mit gutem Willen werden meistern können."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, κύριοι βουλευτές, θα ήθελα καταρχήν να ευχαριστήσω τον εισηγητή κ. Costa Neves, για την έκθεση που εκπόνησε και για την καλή συνεργασία μαζί μας. Στην Επιτροπή Προϋπολογισμών μπορέσαμε να συμφωνήσουμε για τους περισσότερους τομείς.
Προβλέπω ότι εφέτος θα δοθεί περισσότερη έμφαση σε ζητήματα αρχών στη συζήτηση για τον προϋπολογισμό από ό,τι σε επιμέρους θέσεις του προϋπολογισμού, και τα ζητήματα αυτά θα δεσπόζουν ακόμα περισσότερο στη συζήτηση του χρόνου. Αναφέρομαι κυρίως στη διεύρυνση και τη εξέλιξη της κοινής εξωτερικής πολιτικής και της πολιτικής άμυνας και στις δημοσιονομικές συνέπειες αυτών. Αναφέρομαι επίσης στις μεταρρυθμίσεις στη γεωργική και αλιευτική πολιτική.
Αναφέρομαι ακόμα στις εσωτερικές μεταρρυθμίσεις, και κυρίως στις δυνατότητες της Επιτροπής να εφαρμόσει στην πράξη τις αποφάσεις των δημοσιονομικών αρχών. Η κατάσταση είναι ιδιαίτερα ανησυχητική. Η εμπιστοσύνη των πολιτών προς την ΕΕ μειώνεται σε πολλά κράτη μέλη. Συγχρόνως αντιμετωπίζουμε τη σημαντικότερη ίσως εξέλιξη στην ιστορία μας – τη διεύρυνση προς ανατολάς. Απέναντι σε αυτή την πρόκληση οι ικανότητες της ΕΕ να εφαρμόσει τους σημαντικότερους στόχους της
να αυξηθούν σημαντικά. Γι’ αυτό τον λόγο είναι ανησυχητικό το γεγονός, παρόλο που ορισμένοι Υπουργοί Οικονομικών των κρατών μελών το επικροτούν, ότι ο βαθμός εφαρμογής του προϋπολογισμού είναι τόσο χαμηλός ώστε θα πρέπει σήμερα να επιστρέψουμε 11 δισεκατομμύρια ευρώ στα κράτη μέλη. Το πρόβλημα με τις υποσχέσεις ενίσχυσης και τα σχέδια που καθυστερούν ή δεν εφαρμόζονται καν αποτελεί τροχοπέδη στο έργο της Ένωσης. Για τον λόγο αυτό χαίρομαι που η Επιτροπή θέλει τώρα να αυξήσει τις πληρωμές και να πραγματοποιήσει μεταρρυθμίσεις προς την κατεύθυνση μίας περισσότερο σύγχρονης, αποτελεσματικής και ανοικτής διοίκησης. Το Συμβούλιο δεν θα πρέπει να φέρει αντιρρήσεις.
Όσον αφορά τα ζητήματα ουσίας, θα ήθελα να αναφερθώ καταρχάς στη γεωργική πολιτική. Παρόλο που πρόκειται για ένα ευρύ και περίπλοκο ζήτημα, οι μεταρρυθμίσεις θα πρέπει να επιταχυνθούν. Πριν υιοθετήσουμε τον προϋπολογισμό για το 2002, κυρίως πριν ολοκληρώσουμε τις διαπραγματεύσεις με τις υποψήφιες χώρες
να λάβουμε σαφέστερες αποφάσεις για το μέλλον της γεωργικής πολιτικής. Στο πλαίσιο αυτό θα ήθελα να αναφερθώ στις θέσεις της Επιτροπής Γεωργίας. Η επιτροπή αυτή ζητά με την τροπολογία που υπέβαλε να επιβεβαιώσουμε ότι οι γεωργικές δαπάνες θα παραμείνουν εντός του πλαισίου του σχεδίου προϋπολογισμού, θέλουν όμως επίσης, παρόλο που υπάρχουν τεχνικές δυσκολίες, κυρίως μάλιστα εξαιτίας της διεύρυνσης, να ανακατανεμηθούν οι ενισχύσεις υπέρ της ολόπλευρης ανάπτυξης της υπαίθρου, δηλαδή της κατηγορίας 1Β. Είναι καλή η πρόταση αυτή και θεωρώ ότι θα πρέπει να συνεχίσουμε προς αυτή την κατεύθυνση. Διερωτώμαστε τη στιγμή αυτή εξάλλου γιατί η Επιτροπή ζητά τη δημιουργία ενός τόσο μεγάλου αποθεματικού για τη ΣΕΒ και τον αφθώδη πυρετό, τη στιγμή που έχουμε ακόμα τη δυνατότητα να τροποποιήσουμε την πρόταση για τον προϋπολογισμό. Για το ζήτημα αυτό θέλουμε να περιμένουμε ώστε να λάβουμε θέση αφού μας δοθούν περισσότερες απαντήσεις στις ερωτήσεις μας.
Θα ήθελα να σχολιάσω επίσης εν συντομία την αποτυχία της αλιευτικής συμφωνίας με το Μαρόκο. Η μη εφαρμογή αυτής της συμφωνίας θα έχει φυσικά συνέπειες στους αλιευτικούς στόλους πολλών κρατών. Είμαι από αυτούς που αντιμετωπίζουν με κάποιο σκεπτικισμό τις σημαντικές επιδοτήσεις της ΕΕ στο γεωργικό και αλιευτικό τομέα, παρόλα αυτά θα πρέπει φυσικά να συνειδητοποιήσουμε τα προβλήματα των αλιέων οι οποίοι υπολόγιζαν σε νέες δυνατότητες για να εξασφαλίσουν τα προς το ζην. Θα πρέπει να δώσουμε ώθηση σε μία επιθετική αναδιάρθρωση και να αναζητήσουμε δυνατότητες εξεύρεσης μέσων για το στόχο αυτό, μεταξύ άλλων από κεφάλαια του προϋπολογισμού διαφορετικά από την κατηγορία 4. Προς τον σκοπό αυτό χρειάζεται νέα λεπτομερής πρόταση της Επιτροπής.
Παρά το γεγονός ότι η διαδικασία συνδιαλλαγής που ξεκινούμε τώρα αφορά ιδίως τα κεφάλαια 1, 2 και 5, θα ήθελα να κάνω και ορισμένες άλλες παρατηρήσεις. Πέρυσι το Κοινοβούλιο υποστήριξε την παροχή επιπλέον πόρων υπέρ της απασχόλησης και των μικρών επιχειρήσεων. Μετά από τις συμπληρώσεις που έκανε η Σύνοδος Κορυφής της Στοκχόλμης στη διαδικασία της Λισαβόνας, έχουμε κάθε λόγο να επιμείνουμε σε αυτές τις προτεραιότητες. Θα πρέπει φυσικά στο πλαίσιο αυτό να επιλύσουμε πολλά από τα προβλήματα που ανέφερε π.χ. ο κ. Bartho Pronk προηγουμένως. Επίσης θα θέλαμε να υπογραμμίσουμε ιδιαίτερα την πρωτοβουλία
Learning, στην οποία πιστεύουμε ότι θα πρέπει να δοθούν πόροι, έτσι ώστε αυτή να αποτελέσει όπως οφείλει ένα τομέα κλειδί προκειμένου να ενισχύσουμε την ανάπτυξη και να φροντίσουμε ώστε αυτή να κατανεμηθεί δικαιότερα στην Ευρώπη.
Τέλος: ανησυχούμε επίσης για τα μέτρα στον τομέα της εξωτερικής πολιτικής. Εκεί υπήρξαν οι μεγαλύτερες δυσκολίες το 2000 και το 2001. Τα προβλήματα αυτά δεν έχουν εκλείψει ως γνωστόν. Δώσαμε τεράστιες υποσχέσεις στο Κοσσυφοπέδιο και τη Γιουγκοσλαβία, την ίδια στιγμή που υπάρχουν έντονες ανάγκες ενίσχυσης σε άλλα, ακόμα φτωχότερα μέρη του πλανήτη. Πρόκειται για ένα από τα απολύτως σημαντικότερά μας καθήκοντα, αντιμετωπίζουμε όμως σημαντικά προβλήματα τα οποία θα πρέπει να επιλύσουμε προκειμένου να πραγματοποιήσουμε όσα υποσχεθήκαμε. Παρόλο που έχουμε μπροστά μας μεγάλες προκλήσεις στο μέλλον, πιστεύω ότι με λίγη καλή θέληση θα μπορέσουμε να τις αντιμετωπίσουμε από κοινού."@el8
"Mr President, ladies and gentlemen, let me first thank the rapporteur, Mr Costa Neves, for his proposal and for such good cooperation. We on the Committee on Budgets have reached agreement on most areas.
It is my guess that, this year, it will be issues of principle which dominate the budget debate more than individual budget items, issues which will feature increasingly in the debate in the coming years. I am thinking particularly about enlargement and the development of a common foreign and security policy and its budgetary effects. I am thinking of the reform of the agricultural and fisheries policies. In addition, I am thinking of internal reform, especially the Commission’s ability to actually implement the decisions of the budgetary authority.
The basic conditions are quite worrying. Popular faith in the EU is waning in many Member States. At the same time, we are on the threshold of perhaps the most important change ever – eastward enlargement. In the face of this challenge, the EU’s ability to carry out its priorities
be strengthened considerably. It is therefore worrying, even if some finance ministers are rubbing their hands with glee, that the level of budgetary implementation is so low that we now have to pay back EUR 11 billion to Member States. The problem of promises of aid and assistance being delayed or not being carried out is an obstacle to the whole Union. It is therefore good that the Commission now wants to increase payments and reform the work in the direction of more modern, efficient and open management. This is something that the Council must not change.
With regard to the points at issue, I want first to raise the subject of the Common Agricultural Policy. Although this is a large and complicated issue, we must now increase the pace of change. Before we adopt the budget for 2002 and, above all, before we fully conclude negotiations with the prospective Member States, we absolutely must be clearer about the future Common Agricultural Policy. In this context, I would like to point out the view of the Committee on Agriculture and Rural Development. This committee is seeking, in its proposals for amendments, to confirm that agricultural expenditure is to be kept within the framework of the budget, but although there are technical difficulties, especially in the light of enlargement, they are also seeking to redistribute funds in the interest of comprehensive development of the countryside, category 1B. This is to be welcomed, and I believe that we should continue on this path. Otherwise, we are currently mostly concerned with the reason for the Commission wanting such large reserves for BSE and foot and mouth disease when they still have the opportunity of adjusting the proposed budget themselves. In this respect, we would like to postpone any further decision on our position until we have received more answers to our questions.
Let me also briefly comment on the breakdown of the fisheries agreement with Morocco. The fact that this cannot now be implemented will have consequences for the fishing fleets of several countries. I, for one, am sceptical about the EU’s major subsidies within the agricultural and fisheries policies, but we must still, of course, take into account the problems of the fishermen who have been counting on new opportunities for earning a living. We must support proactive restructuring and test the possibility of creating funds for this under budget headings other than category 4. In addition, there is a need for developed proposals from the Commission.
Although the conciliation into which we are currently entering primarily concerns headings 1, 2 and 5, we would like to take the opportunity to highlight a few other points. Last year, Parliament promoted an extra focus on employment and small businesses. Following the development of the Lisbon Process at the Stockholm Summit, there is every reason to keep to this set of priorities. As such, we must also clear up a number of the problems about which Mr Pronk, for example, spoke earlier. In addition, we would now also like to focus on the area of e-learning, which we believe must receive resources in order for it to be developed into the key area it must become if we are to be able to increase growth and ensure that this growth is more evenly distributed across Europe.
Finally: we are also concerned about the external undertakings. They have presented the greatest difficulty in 2000 and 2001. These problems have not, of course, gone away. We have made considerable commitments to Kosovo and Yugoslavia, at the same time as having major and neglected needs to meet in other, even poorer areas of the world. This is one of our most vital tasks, but we have huge problems which we must be able to solve in order to implement everything we have promised. Although there are major challenges ahead of us, I nonetheless believe that, with good will, we will be able to solve them together."@en3
"(SV) Señor Presidente, Señorías, doy las gracias, en primer lugar, al ponente Sr. Costa Neves por su propuesta y por su colaboración. En la Comisión de Presupuestos ha habido unanimidad en la mayoría de las materias.
Si se me permite adivinar, creo que el debate presupuestario de este año estará dominado más por los temas de fondo que por determinadas partidas presupuestarias, tendencia que se acentuará durante los próximos años. En primer lugar, pienso en la ampliación y en el desarrollo de la política exterior y de seguridad común y sus efectos presupuestarios. Pienso en las reformas de las políticas agrícola y pesquera. Pienso, además, en las reformas internas, especialmente en la capacidad de la Comisión para ejecutar las resoluciones de las autoridades presupuestarias.
Las condiciones son bastante problemáticas. En muchos países se debilita la confianza en la UE. Al mismo tiempo, tendremos que hacer frente a la mayor de las reformas de nuestra historia, la ampliación hacia el Este. Ante este reto
mejorar considerablemente la capacidad de la Unión para realizar sus prioridades. Por eso es inquietante - aunque algún ministro de presupuesto aplauda - que el grado de utilización del presupuesto sea tan bajo que nos veamos obligados a devolver 11 mil millones de euros a los países miembros. Las promesas de ayuda que no se cumplen y las acciones que se retrasan o no se realizan son un lastre para toda la Unión. Por esa razón es provechoso que la Comisión quiera aumentar los pagos y hacer las reformas necesarias para lograr un
más moderno, abierto y eficaz. El Consejo no debe enmendarlo.
Pasemos a los asuntos más concretos y permítanme, en primer lugar, referirme a la política agrícola. A pesar de la complejidad de este tema, hay que acelerar el ritmo de las reformas. Antes de la aprobación del presupuesto de 2002 y especialmente antes de concluir las negociaciones con los futuros países miembros
ser más claros en relación con la futura política agrícola. En este contexto quisiera destacar los criterios de la Comisión de Agricultura. Esta comisión confirma en sus enmiendas que los gastos agrícolas deberán ajustarse al marco del plan presupuestario, pero - aunque sea técnicamente difícil, especialmente frente a la ampliación - también quiere redistribuir las ayudas en pro de un desarrollo más armónico de las regiones rurales, la categoría 1 B. Esto me parece provechoso y habrá que seguir por ese camino. Nos preguntamos por qué la Comisión quiere una reserva tan grande para la EEB y la fiebre aftosa cuando aún tiene la posibilidad de ajustar su propuesta presupuestaria. No adoptaremos postura alguna en esta materia antes de que se nos hayan respondido nuestras preguntas.
Permítanme comentar brevemente el fracasado acuerdo pesquero con Marruecos. Esto tiene consecuencias para las flotas pesqueras de muchos países. Veo con escepticismo las grandes subvenciones comunitarias en los sectores agrícola y pesquero, pero, aún así, hay que entender los problemas de los pescadores que contaban con nuevas posibilidades para subsistir. Hay que respaldar unas reformas ofensivas y estudiar las posibilidades de crear medios para esto en partidas presupuestarias diferentes a las de la Categoría 4. Además, se necesitan buenas propuestas de parte de la Comisión.
Aunque la conciliación se refiere a los capítulos 1, 2 y 5, queremos aprovechar la oportunidad para hacer algunos comentarios. El Parlamento apostó el año pasado por el empleo en las empresas pequeñas. Después del desarrollo del proceso de Lisboa que tuvo lugar en la Cumbre de Estocolmo, se justifica mantener esta prioridad. Habrá que eliminar algunos problemas como, por ejemplo, lo que mencionaba Bartho Pronk. Además, opinamos que hay que asignar más recursos para desarrollar el sector
Learning y convertirlo en el sector clave que debería ser para aumentar y repartir más equitativamente el crecimiento en Europa.
Para terminar: nos preocupan las medidas externas. Éstas han sido las principales dificultades en 2000 y 2001. Esos problemas no han desaparecido. Hemos hecho muchas promesas en Kosovo y en Yugoslavia, al mismo tiempo que hay muchas necesidades no cubiertas en regiones aún más pobres del mundo. Ésta es una de nuestras tareas más importantes, pero hay que resolver grandes problemas antes de que podamos cumplir lo que hemos prometido. Aunque son retos muy considerables, creo que con buena voluntad podremos resolverlos."@es12
"Arvoisa puhemies, hyvä jäsenet, sallikaa minun ensin kiittää esittelijä Costa Nevesiä hänen ehdotuksistaan ja hyvästä yhteistyöstä. Budjettivaliokunta on saavuttanut yksimieliset kannat melkein kaikissa asioissa.
Jos saan arvata, uskon, että periaatekysymykset hallitsevat tänä vuonna talousarviokeskustelua yksittäisiä kohtia enemmän, ja nämä kysymykset leimaavat vielä enemmän tulevina vuosina käytävää keskustelua. Tarkoitan lähinnä laajentumista ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämistä ja siitä aiheutuvia talousarvioon kohdistuvia vaikutuksia. Tarkoitan maatalous- ja kalastuspolitiikan muuttamista. Ajattelen lisäksi sisäistä uudistusta, erityisesti komission todellista kykyä panna täytäntöön budjettivallan käyttäjän päätökset.
Perusedellytys on melko huolestuttava. Kansalaisten luottamus EU:hun rakoilee monissa jäsenvaltioissa. Samalla olemme ehkä kaikkein tärkeimmän muutoksen – itälaajentumisen – kynnyksellä. Tämän haasteen kynnyksellä EU:n
parannettava huomattavasti kykyään panna täytäntöön painopisteitään. Sen vuoksi on huolestuttavaa, vaikka yksi jos toinenkin kansallinen valtiovarainministeri osoittaa suosiotaan, että talousarvion täytäntöönpanoaste on niin alhainen, että meidän on nyt maksettava jäsenvaltioille takaisin 11 miljardia euroa. Ongelmat, jotka koskevat lupauksia tuista ja toimista, jotka myöhästyvät tai joita ei toteuteta lainkaan, ovat haitta koko unionin kannalta. Sen vuoksi on hyvä, että komissio haluaa lisätä maksuja ja uudistaa työskentelytapaa kohti nykyaikaisempaa, tehokkaampaa ja avoimempaa hallintoa. Sitä neuvosto ei saa muuttaa.
Asiakysymyksistä haluan ensiksi ottaa esille maatalouspolitiikan. Vaikka tämä onkin laaja ja monimutkainen kysymys, meidän on nyt saatava muutokseen enemmän vauhtia. Ennen kuin hyväksymme vuoden 2002 talousarvion, ennen kaikkea ennen kuin saatamme täysin päätökseen neuvottelut tulevien jäsenvaltioiden kanssa, meidän
puhuttava selkeämmin tulevasta maatalouspolitiikasta. Tässä yhteydessä haluan viitata maatalousvaliokunnan näkemykseen. Tämä valiokunta haluaa tarkistuksissaan vahvistaa, että maatalousmenot on pidettävä rahoitusnäkymien puitteissa, mutta laajentumista koskevista teknisistä vaikeuksista huolimatta valiokunnan jäsenet haluavat lisäksi suorittaa tuen uudelleenjakoa siten, että maaseudun monipuoliseen kehittämiseen, alaotsakkeeseen 1b, saataisiin enemmän varoja. Se on hyvä asia, ja meidän pitää mielestäni jatkaa samalla tavalla. Juuri nyt kysymme muuten itseltämme eniten sitä, miksi komissio haluaa niin suuren varauksen, joka on tarkoitettu BSE-tautia ja suu- ja sorkkatautia koskevia toimenpiteitä varten, kun se itse pystyy vielä muuttamaan varsinaista talousarvioesitystä. Emme halua ottaa jatkossa kantaa tähän kysymykseen, ennen kuin olemme saaneet enemmän vastauksia kysymyksiimme.
Sallikaa minun myös aivan lyhyesti kommentoida kariutunutta kalastussopimusta Marokon kanssa. Kun sopimusta ei nyt voida solmia, sillä on seurauksia monen maan kalastuslaivaston kannalta. Kuulun niihin, jotka suhtautuvat hieman epäillen EU:n suuriin maatalous- ja kalataloustukiin, mutta meidän on kuitenkin otettava tietenkin huomioon ne ongelmat, joita koituu niille kalastajille, jotka ovat laskeneet saavansa uusia toimeentuloonsa liittyviä mahdollisuuksia. Meidän on tuettava aktiivista uudelleenjärjestelyä ja kokeiltava sitä mahdollisuutta, että loisimme varoja tähän tarkoitukseen joissakin muissa otsakkeissa kuin otsakkeessa 4. Tarvitsemme lisäksi komissiolta yksityiskohtaisia ehdotuksia.
Vaikka se sovittelu, johon me nyt ryhdymme, koskee ennen kaikkea otsakkeita 1, 2 ja 5, haluamme kuitenkin käyttää tilaisuutta hyväksemme ja tehdä joitakin huomioita. Viime vuonna parlamentti vei läpi työllisyyttä ja pienyrityksiä koskevan ylimääräisen lisäyksen. Sen jälkeen, kun Tukholman huippukokouksessa kehitettiin Lissabonin prosessia, meillä on kaikki syyt pitää kiinni tästä painopisteestä. Täten meidän on raivattava pois myös osa niistä ongelmista, joista esimerkiksi jäsen Bartho Pronk puhui aiemmin. Sen lisäksi viittaamme nyt erityisesti elektroniseen oppimiseen, jonka on mielestämme saatava resursseja, jotta siitä voitaisiin kehittää sellainen avainalue, jollainen siitä pitäisi tulla, jotta voisimme toisaalta parantaa kasvua, toisaalta huolehtia siitä, että se jakautuu tasaisemmin Euroopassa.
Lopuksi: olemme myös huolissamme ulkoisista toimista. Ne ovat aiheuttaneet eniten ongelmia vuosina 2000 ja 2001. Nämä ongelmathan eivät ole kadonneet. Olemme tehneet valtavia Kosovoon ja Jugoslaviaan liittyviä sitoumuksia, samalla kun maailman vielä köyhemmissä osissa on suuria laiminlyötyjä tarpeita. Tämä on yksi kaikkein tärkeimmistä tehtävistämme, mutta meillä on suuria ongelmia, jotka meidän on pystyttävä ratkaisemaan, jotta pystyisimme panemaan täytäntöön kaiken sen, mitä olemme luvanneet. Vaikka nämä ovatkin suuria tulevaisuuden haasteita, uskon kuitenkin, että pystymme ratkaisemaan ne yhdessä, jos kaikki sitä haluavat."@fi5
"Monsieur le Président, Messieurs les députés, permettez-moi tout d'abord de remercier le rapporteur, M. Costa Neves, pour sa proposition et pour sa précieuse collaboration. Nous sommes parvenus, au sein de la commission des budgets, à dégager des positions communes dans la plupart des domaines.
Si j'extrapole, je pense que ce sont les questions de principe qui ont dominé cette année le débat sur le budget plutôt que des lignes budgétaires individuelles, et ces questions marqueront encore plus les discussions de l'année prochaine. Je pense avant tout à l'élargissement et au développement de la politique étrangère et de sécurité commune ainsi qu'à leurs conséquences sur le budget. Je pense à la transformation de la politique agricole et de la politique de la pêche communes. Je pense, en outre, aux réformes internes, notamment à la capacité de la Commission de mettre en œuvre dans la pratique les décisions prises par les autorités budgétaires.
La condition de base est plutôt préoccupante. La confiance de la population dans l'UE diminue dans de nombreux États membres. Parallèlement, nous nous trouvons peut-être devant le changement le plus important auquel on ait jamais assisté, à savoir l'élargissement à l'Est. Face à ce défi, la capacité de l'UE à mettre en œuvre ses priorités
être considérablement renforcée. Il est dès lors inquiétant de voir, même si quelques ministres du budget nationaux applaudissent, que le taux d'exécution du budget est tellement faible que nous devons à présent rembourser 11 milliards d'euro aux États membres. Les retards pris au niveau des promesses d'aides et d'actions ou la non application de celles-ci sont un boulet que traîne l'ensemble de l'Union. Je me réjouis donc de la décision prise par la Commission d'augmenter les fonds et de réformer le travail en vue d'une gestion plus moderne, efficace et ouverte. Le Conseil ne doit rien changer à cela.
En ce qui concerne les questions de fait, permettez-moi de parler tout d'abord de la politique agricole. Même si celle-ci est une question importante et compliquée, nous devons désormais accélérer le rythme des changements. Avant d'adopter le budget 2002 et surtout avant de mener totalement à bien les négociations avec les États membres actuels, nous
être plus clairs quant à l'avenir de la politique agricole. Dans ce contexte, je voudrais insister sur l'avis de la commission de l'agriculture. Celle-ci veut, au travers de ses amendements, confirmer le maintien des dépenses agricoles dans les limites des perspectives financières, mais elle veut également, en dépit des difficultés techniques, notamment à la lumière de l'élargissement, redistribuer les aides au profit d'un développement rural universel au titre de la sous-rubrique 1B. C'est une bonne chose et je pense que nous devons poursuivre dans cette voie. La question que nous nous posons le plus maintenant est de savoir pourquoi la Commission veut avoir une réserve aussi importante pour l'ESB et la fièvre aphteuse alors que l'on a toujours la possibilité d'adapter l'avant-projet de budget. Sur ce point, nous souhaitons attendre jusqu'à ce que nous ayons obtenu plusieurs réponses à nos questions.
Permettez-moi également de commenter très brièvement l'accord de pêche lézardé avec le Maroc. Maintenant que celui-ci ne peut plus être mis en œuvre, cela pourrait avoir des conséquences pour la flotte de plusieurs pays. Je fais partie de ceux qui considèrent avec un certain scepticisme les importantes subventions de l'UE dans la politique agricole et de la pêche, mais il nous faut bien entendu prendre en considération le sort des pêcheurs qui comptaient sur de nouvelles aides pour survivre. Nous devons soutenir une restructuration offensive et examiner la possibilité de créer les conditions de celle-ci dans d'autres rubriques budgétaires que la rubrique 4. Une proposition élargie de la part de la Commission est, en outre, nécessaire.
Même si l'accord que nous approuvons maintenant concerne essentiellement les rubriques 1, 2 et 5, nous voulons néanmoins profiter de l'occasion pour faire quelques observations supplémentaires. En automne dernier, le Parlement a proposé d'octroyer des
aides supplémentaires en faveur de l'emploi et des petites entreprises. Après l'élargissement du processus de Lisbonne lors du Sommet de Stockholm, nous avons de bonnes raisons de maintenir ces priorités. Nous devons donc aussi éliminer une partie des problèmes dont, par exemple, M. Bartho Pronk a parlé un peu plus tôt. Au-delà de cela, nous devons maintenant mettre plus particulièrement l'accent sur le
qui, à notre avis, doit se voir octroyer des ressources suffisantes pour pouvoir être développé dans les secteurs clés où il est nécessaire si nous voulons, d'une part, augmenter la croissance et, d'autre part, veiller à ce que celle-ci soit répartie de manière plus équitable à travers l'Europe.
Enfin, nous sommes également inquiets des mesures externes. Celles-ci sont à l'origine des principales difficultés rencontrées en 2000 et 2001. Ces problèmes n'ont toujours pas disparu. Nous avons fait des promesses considérables au Kosovo et à la Yougoslavie, de même que nous avons des devoirs importants et oubliés vis-à-vis d'autres pays encore plus pauvres du monde. C'est une de nos missions les plus importantes, mais il nous faut d'abord résoudre les problèmes importants qui se posent pour pouvoir respecter tous nos engagements. Même si ce sont des défis importants pour l'avenir, je pense néanmoins qu'avec un peu de bonne volonté nous pourrons les résoudre tous ensemble."@fr6
"Signor Presidente, onorevoli colleghi, ringrazio anzitutto il relatore, onorevole Costa Neves, per la sua proposta e per l’ottima collaborazione. In commissione per i bilanci abbiamo definito posizioni unanimi su quasi tutti i punti.
Se posso sbilanciarmi in una previsione, credo che quest’anno a dominare il dibattito sul bilancio saranno più le grandi questioni di principio che non le singole voci e che ciò sarà sempre più evidente anche negli anni a venire. Penso soprattutto all’ampliamento e allo sviluppo della nuova politica estera e di sicurezza comune, nonché ai loro effetti sul bilancio. Penso alla riconversione delle politiche dell’agricoltura e della pesca. Penso inoltre alla riforma interna, non da ultimo alla capacità della Commissione di dare effettiva attuazione alle decisioni dell’autorità di bilancio.
Il punto di partenza è assai inquietante. La fiducia delle popolazioni verso l’Unione è in calo in molti Stati membri. Al contempo, ci troviamo dinanzi alla più grande sfida mai affrontata: l’ampliamento a Est. In vista di tale sfida, la capacità dell’Unione di dar seguito alle proprie priorità va migliorata nettamente. E’ quindi inquietante, anche se qualche ministro delle finanze pare rallegrarsene, che il tasso di esecuzione del bilancio sia talmente basso che, ora, 11 miliardi di euro vanno restituiti agli Stati membri. Il problema degli aiuti e interventi promessi ma in ritardo o del tutto irrealizzati rappresenta una palla al piede per l’Unione tutta. E’ quindi positivo che la Commissione intenda ora incrementare i pagamenti e riformare le procedure nel senso di una gestione più moderna, efficace e trasparente. E il Consiglio non deve vanificarla.
Per quanto riguarda i contenuti, desidero affrontare in primo luogo la politica agricola. Sebbene si tratti di un tema vasto e complesso, occorre che il cambiamento sia più veloce. Prima di adottare il bilancio 2002, e soprattutto prima di concludere i negoziati con i paesi candidati all’adesione, è tassativo fare chiarezza sulla futura politica agricola. In tale contesto, mi soffermo ora sul punto di vista della commissione per l’agricoltura. Nei suoi emendamenti, questa commissione ha inteso confermare la necessità di mantenere la spesa agricola entro i limiti delle prospettive finanziarie, ma chiede anche, nonostante vi siano ostacoli specie alla luce dell’ampliamento, di distribuire aiuti a beneficio di uno sviluppo a tutto campo delle zone rurali, categoria 1B. Mi pare saggio e credo che si debba proseguire su questa strada. Per il resto, ora ci domandiamo semmai perché la Commissione voglia riserve tanto cospicue per l’ESB e l’afta epizootica, pur essendovi tuttora la possibilità di adattare il progetto di bilancio. A tale proposito, prima di prendere posizione vogliamo ulteriori risposte alle nostre domande.
Desidero ora commentare in breve il fallimento dell’accordo di pesca con il Marocco. Vista l’impossibilità di attuarlo, le flotte di molti paesi ne risulteranno penalizzate. Rientro fra quanti vedono con un certo scetticismo le ingenti sovvenzioni erogate dall’Unione nel settore della pesca e dell’agricoltura, ma ciò non ci esime dal dovere di tenere conto dei problemi dei pescatori che avevano preventivato nuove prospettive per il loro sostentamento. Occorre sostenere una decisa riconversione e verificare le possibilità di rendere disponibili stanziamenti a tale scopo attingendo a rubriche diverse dalla Categoria 4. Occorrono inoltre dettagliate proposte da parte della Commissione.
Anche se la conciliazione alla quale ci accingiamo ora riguarda soprattutto le rubriche 1, 2 e 5, vorremmo ugualmente cogliere l’occasione per fare alcune considerazioni di altro ambito. L’anno scorso, il Parlamento aveva sospinto un intervento straordinario sul fronte dell’occupazione e della piccola impresa. A seguito dell’ulteriore sviluppo del processo di Lisbona deciso al vertice di Stoccolma, vi è ogni motivo di restare ben saldi su questa priorità. Ma a tale scopo occorre anche rimuovere parte degli ostacoli cui allude Bartho Pronk. Al di là di ciò, poniamo in particolare l’accento sull’ambito rappresentato dall’
che a nostro avviso deve ricevere risorse adeguate per poter assurgere al ruolo di settore chiave che gli spetta, se davvero vogliamo incrementare la crescita e garantirne una più equa ripartizione in tutta Europa.
Infine, ci preoccupano anche le azioni esterne, che hanno rappresentato la principale difficoltà nel 2000 e nel 2001. I problemi non possono dirsi risolti. Abbiamo proceduto a enormi stanziamenti in Kosovo e in Iugoslavia, ma al contempo vi sono esigenze enormi, e sin qui trascurate, anche in altre regioni del mondo, ancora più povere. Si tratta di uno dei nostri compiti più importanti in assoluto, ma per poter tenere fede alle promesse dobbiamo prima risolvere una serie di gravi problemi che ci assillano. Nonostante si tratti di sfide enormi per il futuro, credo che, con un po’ di buona volontà, potremo risolverle di concerto"@it9
"Mr President, ladies and gentlemen, let me first thank the rapporteur, Mr Costa Neves, for his proposal and for such good cooperation. We on the Committee on Budgets have reached agreement on most areas.
It is my guess that, this year, it will be issues of principle which dominate the budget debate more than individual budget items, issues which will feature increasingly in the debate in the coming years. I am thinking particularly about enlargement and the development of a common foreign and security policy and its budgetary effects. I am thinking of the reform of the agricultural and fisheries policies. In addition, I am thinking of internal reform, especially the Commission’s ability to actually implement the decisions of the budgetary authority.
The basic conditions are quite worrying. Popular faith in the EU is waning in many Member States. At the same time, we are on the threshold of perhaps the most important change ever – eastward enlargement. In the face of this challenge, the EU’s ability to carry out its priorities
be strengthened considerably. It is therefore worrying, even if some finance ministers are rubbing their hands with glee, that the level of budgetary implementation is so low that we now have to pay back EUR 11 billion to Member States. The problem of promises of aid and assistance being delayed or not being carried out is an obstacle to the whole Union. It is therefore good that the Commission now wants to increase payments and reform the work in the direction of more modern, efficient and open management. This is something that the Council must not change.
With regard to the points at issue, I want first to raise the subject of the Common Agricultural Policy. Although this is a large and complicated issue, we must now increase the pace of change. Before we adopt the budget for 2002 and, above all, before we fully conclude negotiations with the prospective Member States, we absolutely must be clearer about the future Common Agricultural Policy. In this context, I would like to point out the view of the Committee on Agriculture and Rural Development. This committee is seeking, in its proposals for amendments, to confirm that agricultural expenditure is to be kept within the framework of the budget, but although there are technical difficulties, especially in the light of enlargement, they are also seeking to redistribute funds in the interest of comprehensive development of the countryside, category 1B. This is to be welcomed, and I believe that we should continue on this path. Otherwise, we are currently mostly concerned with the reason for the Commission wanting such large reserves for BSE and foot and mouth disease when they still have the opportunity of adjusting the proposed budget themselves. In this respect, we would like to postpone any further decision on our position until we have received more answers to our questions.
Let me also briefly comment on the breakdown of the fisheries agreement with Morocco. The fact that this cannot now be implemented will have consequences for the fishing fleets of several countries. I, for one, am sceptical about the EU’s major subsidies within the agricultural and fisheries policies, but we must still, of course, take into account the problems of the fishermen who have been counting on new opportunities for earning a living. We must support proactive restructuring and test the possibility of creating funds for this under budget headings other than category 4. In addition, there is a need for developed proposals from the Commission.
Although the conciliation into which we are currently entering primarily concerns headings 1, 2 and 5, we would like to take the opportunity to highlight a few other points. Last year, Parliament promoted an extra focus on employment and small businesses. Following the development of the Lisbon Process at the Stockholm Summit, there is every reason to keep to this set of priorities. As such, we must also clear up a number of the problems about which Mr Pronk, for example, spoke earlier. In addition, we would now also like to focus on the area of e-learning, which we believe must receive resources in order for it to be developed into the key area it must become if we are to be able to increase growth and ensure that this growth is more evenly distributed across Europe.
Finally: we are also concerned about the external undertakings. They have presented the greatest difficulty in 2000 and 2001. These problems have not, of course, gone away. We have made considerable commitments to Kosovo and Yugoslavia, at the same time as having major and neglected needs to meet in other, even poorer areas of the world. This is one of our most vital tasks, but we have huge problems which we must be able to solve in order to implement everything we have promised. Although there are major challenges ahead of us, I nonetheless believe that, with good will, we will be able to solve them together."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, geachte afgevaardigden, om te beginnen wil ik de rapporteur, de heer Costa Neves, bedanken voor zijn voorstel en voor de goede samenwerking. Wij hebben in de Begrotingscommissie over de meeste punten eensgezindheid bereikt.
Ik denk dat het begrotingsdebat dit jaar meer beheerst zal worden door principekwesties dan door afzonderlijke begrotingsposten. Deze kwesties zullen het debat volgend jaar nog meer gaan kenmerken. Ik denk met name aan de uitbreiding en de ontwikkeling van het gemeenschappelijke buitenlands en veiligheidsbeleid en de gevolgen daarvan voor de begroting. Ik denk aan de hervorming van het landbouw- en visserijbeleid. Ik denk bovendien aan de interne hervorming, en met name aan het vermogen van de Commissie om de besluiten van de begrotingsautoriteit daadwerkelijk uit te voeren.
De basisvoorwaarde is al tamelijk verontrustend. Het vertrouwen van de burgers in de EU neemt in veel lidstaten af, terwijl wellicht de belangrijkste verandering in de geschiedenis op stapel staat: de uitbreiding met Oost-Europese landen. Voordat wij deze uitdaging aangaan
het vermogen van de EU om haar prioriteiten uit te voeren aanzienlijk worden vergroot. Het is daarom zorgwekkend dat, ondanks het feit dat een enkele nationale minister van Begroting applaudisseert, het bestedingspercentage van de begroting zo laag is dat wij nu 11 miljard euro moeten terugbetalen aan de lidstaten. Het probleem van de toezeggingen voor steun en investeringen die zijn uitgesteld of niet worden uitgevoerd, is een blok aan het been voor de hele Unie. Het is daarom een goede zaak dat de Commissie de betalingen nu wil uitbreiden en de werkzaamheden wil hervormen voor het tot stand brengen van een moderner, effectief en transparant
. Daar mag de Raad niet aan tornen.
Wat betreft de formele aspecten wil ik beginnen met het landbouwbeleid. Hoewel het een belangrijke en gecompliceerde kwestie is, moeten de hervormingen in een hoger tempo worden doorgevoerd. Voordat wij de begroting voor 2002 aannemen, en met name voordat wij de onderhandelingen met de toekomstige lidstaten volledig afronden
er meer duidelijkheid komen omtrent het toekomstige landbouwbeleid. In dit verband wil ik wijzen op het standpunt van de Commissie landbouw en plattelandsontwikkeling. Deze commissie wil met haar amendementen bevestigen dat de landbouwuitgaven binnen de financiële vooruitzichten moeten blijven. Maar zij wil ook, ondanks de technische problemen, met name wat betreft de uitbreiding, de steun herverdelen ten gunste van een veelzijdige ontwikkeling van het platteland, categorie 1 B. Dat is een goede zaak, en ik vind dat wij op deze weg verder moeten gaan. Op dit moment vragen wij ons vooral af waarom de Commissie zo'n grote reserve wil voor BSE en mond- en klauwzeer, terwijl nog steeds de mogelijkheid bestaat om het voorontwerp van de begroting aan te passen. Wat dit betreft willen wij wachten met het innemen van nog meer standpunten tot wij meer antwoorden hebben op onze vragen.
Ik wil ook heel kort een paar opmerkingen maken over het mislukte visserijakkoord met Marokko. Nu dit niet kan worden uitgevoerd, heeft dat gevolgen voor de vissersvloten in diverse landen. Ik sta zoals anderen enigszins sceptisch tegenover de hoge EU-subsidies voor de landbouw en visserij, maar wij mogen natuurlijk niet voorbijgaan aan de problemen van de vissers die hebben gerekend op nieuwe mogelijkheden voor hun levensonderhoud. Wij moeten een actieve herstructurering steunen en trachten hiervoor middelen te creëren in andere rubrieken dan categorie 4. Daarnaast zijn er gedetailleerde voorstellen van de Commissie nodig.
Hoewel de bemiddeling die nu van start gaat met name van toepassing is op de rubrieken 1, 2 en 5 willen wij toch van de gelegenheid gebruik maken om nog een paar opmerkingen te maken. Vorig jaar heeft het Parlement extra investeringen in de werkgelegenheid en het kleinbedrijf aangemoedigd. Na de verdere uitwerking van het proces van Lissabon tijdens de Top van Stockholm is er alle reden om vast te houden aan deze prioriteit. In dat geval moeten wij ook een aantal problemen uit de weg ruimen die onder andere Bartho Pronk eerder noemde. Hiernaast willen wij nu vooral e-learning onder de aandacht brengen, waarvoor ons inziens middelen moeten komen zodat het ontwikkeld kan worden tot het beoogde sleutelgebied voor een toename van de economische groei en een gelijkmatigere verdeling ervan over Europa.
Tenslotte maken wij ons ook zorgen over de externe maatregelen: het grootste probleem van 2000 en 2001. Zij immers nog niet verdwenen. Wij hebben enorme toezeggingen gedaan aan Kosovo en Joegoslavië, terwijl er grote en vergeten behoeften in andere, nog armere delen van de wereld bestaan. Dit is zonder meer één van onze belangrijkste taken. Wij moeten echter eerst onze grote problemen oplossen voordat wij onze beloftes na kunnen komen. Ondanks deze grote uitdagingen voor de toekomst denk ik toch dat wij met wat goede wil samen tot oplossingen kunnen komen."@nl2
"Senhor Presidente, Senhores Deputados, gostaria de começar por felicitar o relator, senhor deputado Costa Neves, pela sua proposta e pela excelente cooperação. Na Comissão dos Orçamentos, foi possível obter a unanimidade na grande maioria dos pontos em discussão.
Se me é permitida uma previsão, penso que, este ano, irão ser as questões de princípio, mais do que as das rubricas específicas, a dominar o debate orçamental e, no próximo ano, esta tendência irá ainda acentuarse. Estou a pensar, sobretudo, no alargamento e no desenvolvimento da política externa e de segurança comum e nos respectivos efeitos orçamentais. Estou a pensar na reconversão da política agrícola e das pescas. Estou, principalmente, a pensar na reforma interna, nomeadamente na capacidade de a Comissão aplicar, de facto, as decisões das autoridades orçamentais.
As condições de base são bastante preocupantes. A confiança popular na UE vacila em muitos EstadosMembros. Ao mesmo tempo, temos pela frente aquela que talvez seja a maior mudança alguma vez ocorrida - o alargamento a Leste. Perante este desafio, a capacidade da UE para cumprir as suas prioridades
de ser significativamente reforçada. É por isso que é preocupante, mesmo que o ministro das Finanças de um ou outro país possa aplaudir, que o grau de realização do orçamento tenha sido tão baixo que tenhamos de devolver 11 mil milhões de euros aos EstadosMembros. O problema das promessas de apoio ou das iniciativas que ficam adiadas ou não chegam a ser cumpridas constitui uma nódoa para toda a União. Por isso, é positivo que a Comissão pretenda agora aumentar os pagamentos e reorientar os seus métodos de trabalho no sentido de uma
mais moderna e eficaz. O Conselho não deve contrariar esta intenção.
Quanto às questões concretas, gostaria de começar pela política agrícola. Ainda que esta seja uma questão vasta e complexa, temos de imprimir um ritmo mais rápido às mudanças. Antes da aprovação do orçamento para 2002 e, sobretudo, antes de concluirmos as negociações com os futuros EstadosMembros
de definir posições mais claras sobre a futura política agrícola. Neste contexto, gostaria de referir a perspectiva da Comissão da Agricultura e do Desenvolvimento Rural. Com as suas propostas de alteração, esta comissão reafirma que as despesas com a agricultura devem manterse dentro do quadro das Perspectivas Financeiras, mas pretende igualmente que, apesar das dificuldades técnicas inerentes, nomeadamente no âmbito do alargamento, haja uma redistribuição das ajudas a um desenvolvimento rural diversificado, na categoria 1B. Concordo com esta posição e penso que é por essa via que devemos seguir. O que não compreendemos são os motivos que levam a Comissão a propor uma reserva de tão elevado montante para medidas relativas à BSE e à febre aftosa nesta fase do processo, quando ainda tem a possibilidade de fazer ajustamentos posteriores à proposta de orçamento. A este respeito, reservamos a nossa posição para quando tivermos obtido resposta às nossas perguntas.
Gostaria de referir também, em breves palavras, o extinto acordo de pescas com Marrocos. A não renovação deste acordo tem consequências para as frotas pesqueiras de vários países. Contome entre aqueles que encaram com certo cepticismo os volumosos subsídios atribuídos no âmbito da política agrícola e das pescas mas temos de ter em consideração os problemas dos pescadores que contavam com novas possibilidades para a sua subsistência. Temos de promover uma reestruturação activa e explorar as possibilidades de inscrever recursos para esse efeito noutras rubricas orçamentais para além das da categoria 4. Além disso, são necessárias propostas mais desenvolvidas por parte da Comissão.
Ainda que o processo de conciliação que estamos a discutir se refira, principalmente, às rubricas 1, 2 e 5, não queremos deixar de formular algumas observações à margem. No ano passado, o Parlamento defendeu um esforço suplementar em favor do emprego e das pequenas empresas. Após o seguimento dado ao processo de Lisboa pela Cimeira de Estocolmo, temos todos os motivos para manter esta prioridade. Para isso, é necessário resolver alguns dos problemas já aqui referidos, por exemplo, pelo senhor deputado Bartho Pronk. Para além disso, devemos conceder uma atenção especial ao domínio do “
”, que consideramos dever dispor de recursos para se desenvolver até se tornar o domíniochave que tornará possível, por um lado, um maior crescimento e, por outro, a sua mais equilibrada distribuição por toda a Europa.
Por último, estamos também apreensivos em relação à acção externa. Em 2000 e 2001, foi nela que residiram as maiores dificuldades. Os problemas que lhes deram origem não desapareceram. Fizemos enormes promessas ao Kosovo e à Jugoslávia, enquanto outras partes do mundo, ainda mais pobres, têm grandes necessidades que são descuradas. Esta é uma das nossas tarefas mais importantes mas, para podermos cumprir todas as nossas promessas, temos grandes problemas a resolver. Ainda que estes sejam importantes desafios para o futuro, penso que, com boa vontade, poderemos resolvêlos em conjunto."@pt11
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Färm (PSE )."13,12
"e"1,13,8,7
"e-"12
"gestão"11
"management"13,2,12
"must"10,3
"måste"13
"on"5
"tem"11
"temos"11
"tenemos que"12
"οφείλουμε"8,8
"οφείλουν"8
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples