Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-07-04-Speech-3-326"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20010704.9.3-326"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
". - Senhor Presidente, Senhora Comissária, colegas, cumprese agora mais uma etapa com vista à aprovação, em Dezembro, esperamos, do orçamento para o ano de 2002, um longo e complexo processo que, a partir das propostas da Comissão Europeia, busca o entendimento entre o Conselho e o Parlamento Europeu, os dois ramos da autoridade orçamental. Tal entendimento pressupõe respeito pelo quadro regulamentar, pelos acordos existentes e entre as instituições envolvidas, tendo em conta a representatividade de cada uma e as prioridades que legitimamente definiram. Importa, pois, atender ao essencial das posições de cada um dos intervenientes sob pena de não ser possível qualquer tipo de acordo. Sublinho que o relatório em debate é uma base para negociação com as outras instituições definida a partir das linhas de orientação que aprovámos em Abril; não é a posição final do Parlamento Europeu quanto ao orçamento para 2002. Como base de negociação, não deve tratar domínios em que o Parlamento tem a palavra final. Deve antecipar a discussão de aspectos em que se pressupõem posições mais afastadas quanto a questões em que é o Conselho a ter essa palavra final. É o caso das despesas agrícolas, da política de segurança, dos acordos internacionais de pesca. É do mais elementar bomsenso tratar também alguns outros pontoschave, como é o caso do nível de pagamentos para o próximo ano ou do conteúdo e do ritmo da reforma da Comissão. Estamos, pois, numa fase de negociação, repito.
Destaco o que tem sido o essencial das posições do Parlamento Europeu, e que é, aliás, do conhecimento de todos vós. Em Dezembro de 2000 acordouse com o Conselho a apresentação pela Comissão, até 30 de Junho do corrente ano, de um relatório de progresso quanto a um conjunto de matérias visando aumentar os níveis e a qualidade da execução orçamental, melhorar a articulação entre os processos legislativos e o orçamental, garantir o sucesso da reforma da Comissão. Quer isto dizer que é uma prioridade do Parlamento atender a questões qualitativas do orçamento, atender ao respectivo impacto, tomar nota, tomar conta da execução orçamental. O relatório de progresso já foi entregue pela Comissão, o que constitui motivo de satisfação, e estamos certos que vai ser tratado como instrumento essencial que é e que começámos já a analisar.
Por outro lado, em Abril deste ano o Parlamento Europeu aprovou as respectivas linhas de orientação que indicam como prioridades políticas as matérias constantes do relatório de progresso que acabei de referir, bem como a segurança alimentar e a confiança do consumidor, associadas a uma agricultura sustentável, a definição de prioridades e a melhor execução de verbas na política externa e, de forma geral, a melhor execução orçamental, aspectos muito concretos como o
elemento essencial da prioridade sempre atribuída às questões relacionadas com o emprego e a inclusão social, o desenvolvimento da política em matéria de asilo e imigração. Neste contexto é lógica a preocupação com a rapidez na satisfação de compromissos através da pronta realização dos pagamentos e, simultaneamente, a redução efectiva de pagamentos em atraso, a redução do RAL (remanescente a liquidar). Entendese, pois, dever aproveitar ao máximo as possibilidades de pagamento previstas nas perspectivas financeiras, e o que queremos é respeitar as perspectivas financeiras relativas ao ano 2002 no valor de 1,14% do PNB combinado dos EstadosMembros.
Distingo também o seguinte: a necessidade de uma avaliação precisa, rigorosa e actualizada da execução da reforma da política agrícola comum, tendo em conta nomeadamente as consequências das crises da BSE e da febre aftosa, e também uma perspectiva calendarizada do futuro; o respeito pelos compromissos da União Europeia assumidos em sucessivos conselhos europeus, distinguindo o de Lisboa quanto ao emprego e à competitividade, de Tempere quanto ao asilo e imigração e de Nice quanto às consequências da nãocelebração do acordo com Marrocos em matéria de pescas; a clarificação dos gastos com a política externa e de segurança comum, nomeadamente quanto à partilha de responsabilidades entre o Conselho e a Comissão; o efectivo respeito pelos tectos das perspectivas financeiras também na categoria 4, onde se atenderá às prioridades clássicas do Parlamento Europeu, amplamente conhecidas; a identificação precisa das despesas decorrentes do processo de alargamento com especial incidência nas despesas administrativas logo na categoria 5; por fim, a efectiva consideração de propostas anteriormente formuladas pelo Parlamento, nomeadamente as relativas a acções preparatórias e projectospiloto. Por aqui me fico, na perspectiva de que a 20 de Julho - data aprazada para a reunião de conciliação - o espírito positivo e construtivo que nos anima seja extensivo a todos os presentes."@pt11
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, fru kommissær, kære kolleger, endnu en etape er nu overstået på vejen mod, at budgettet for 2002 kan vedtages, forhåbentlig, til december, en lang og kompleks proces, hvor der med udgangspunkt i Europa-Kommissionens forslag skal opnås enighed mellem Rådet og Europa-Parlamentet, budgetmyndighedens to parter. En sådan enighed forudsætter respekt for lovfæstede procedurer og eksisterende aftaler samt de involverede institutioner imellem, hvor der tages hensyn til disses repræsentativitet og legitime prioriteringer. Der må således vises imødekommenhed over for det, som de enkelte parter lægger vægt på, idet det ellers kan vise sig vanskeligt overhovedet at nå frem til en aftale. Jeg understreger, at betænkningen er ment som grundlag for forhandling med de andre institutioner, og at den afspejler de retningslinjer, som vi vedtog i april, men at den ikke er Europa-Parlamentets endelige holdning til budgettet for 2002. Som forhandlingsgrundlag bør den ikke omhandle områder, hvor Parlamentet har det endelige ord. Den bør foregribe diskussionen om sagforhold, hvor der kan forudses større meningsforskelle om spørgsmål, hvor det er Rådet, der har det endelige ord. Det gælder landbrugsudgifterne, sikkerhedspolitikken og de internationale fiskeriaftaler. Det er elementær sund fornuft også at behandle nogle andre nøglepunkter som betalingsniveauet for det kommende år og tempoet i Kommissionens reform. Vi befinder os med andre ord i en forhandlingsfase.
Jeg fremhæver det, som er kernen i Europa-Parlamentets holdninger, og som I jo alle kender. I december 2000 blev vi enige med Rådet om, at Kommissionen inden den 30. juni i år skulle udarbejde en situationsrapport om en række spørgsmål for at højne budgetgennemførelsens niveau og kvalitet, forbedre forholdet mellem lovgivningsprogrammet og budgetproceduren samt sikre kommissionsreformens succes. Det betyder, at Parlamentet fokuserer på budgettets kvalitative sider og virkningen heraf samt budgetgennemførelsen. Kommissionen har afleveret situationsrapporten, hvilket giver grund til tilfredshed, og vi er sikre på, at den vil blive behandlet som det vigtige redskab, den er. Vi er allerede gået i gang med at studere den.
Derudover vedtog Europa-Parlamentet i april i år de respektive retningslinjer, der som politiske prioriteringer angiver de spørgsmål, som den netop omtalte situationsrapport omhandler, samt fødevaresikkerhed og forbrugertillid i forbindelse med et bæredygtigt landbrug, opstilling af prioriteringer og bedre gennemførelse af bevillinger inden for udenrigspolitikken og generelt bedre budgetgennemførelse samt helt konkrete punkter som
Learning, et afgørende element i den prioritering, der altid kommer beskæftigelse og social integration til del, og udvikling af asyl- og indvandringspolitikken. I denne sammenhæng giver det sig selv, at vi må interessere os for, om de indgåede forpligtelser bliver indfriet til tiden i form af hurtigt gennemførte betalinger og en tilsvarende faktisk reduktion af udestående betalinger, altså af de resterende forpligtelsesbevillinger. Vi mener således, at de betalingsmuligheder, som de finansielle overslag indeholder, bør udnyttes maksimalt, idet vi ønsker, at de finansielle overslag for 2002 skal overholde det loft på 1,14% af EU's BNI, som medlemsstaterne har aftalt.
Jeg fremhæver desuden følgende punkter: Der må foretages en præcis, grundig og ajourført vurdering af, hvorledes reformen af den fælles landbrugspolitik udvikler sig, særligt med henblik på følgerne af BSE-krisen og mund- og klovsygen, og der må opstilles en tidsplan for det videre arbejde. De forpligtelser, som EU har påtaget sig på flere europæiske råd, må overholdes, særlig forpligtelserne fra Lissabon om beskæftigelse og konkurrencedygtighed, fra Tampere om asyl og indvandring og fra Nice om følgerne af, at der ikke blev indgået nogen fiskeriaftale med Marokko. Udgifterne til den fælles udenrigs- og forsvarspolitik må afklares, navnlig hvad angår ansvarsfordelingen mellem Rådet og Kommissionen. Lofterne under de finansielle overslag må respekteres i praksis også for kategori 4, der imødekommer Europa-Parlamentets klassiske og alment anerkendte prioriteringer. De udgifter, der hidrører fra udvidelsesprocessen, må identificeres præcist med særligt henblik på de administrative udgifter i kategori 5, og forslag, som Parlamentet tidligere har fremsat om f.eks. forberedende aktioner og pilotprojekter, bør tages under effektiv overvejelse. Jeg holder inde her og slutter af med det håb, at den positive og konstruktive ånd, som besjæler os, må omfatte alle dette mødes deltagere den 20. juli - den dag, hvor forligsmødet skal finde sted."@da1
".
Herr Präsident, Frau Kommissarin, Kolleginnen und Kollegen! Eine weitere Etappe mit Sicht auf die – wie wir hoffen im Dezember erfolgende – Annahme des Haushalts für das Jahr 2002 geht zu Ende. Es war ein langwieriges und kompliziertes Verfahren, in dem ausgehend vom Vorschlag der Europäischen Kommission ein Einvernehmen zwischen Rat und Europäischem Parlament, den beiden Teilen der Haushaltsbehörde, angestrebt wird. Dieses Einvernehmen setzt die Achtung des Rechtsrahmens und der zwischen den beteiligten Institutionen bestehenden Vereinbarungen voraus, wobei der repräsentative Charakter jeder einzelnen Vereinbarung und die Prioritäten, die sie rechtmäßig festgelegt haben, zu berücksichtigen sind. Man muss daher auf das Wesentliche der Positionen jedes Beteiligten eingehen, will man überhaupt zu einer Übereinkunft gelangen. Ich möchte unterstreichen, dass der zur Aussprache stehende Bericht ausgehend von den von uns im April angenommenen Leitlinien eine Grundlage für Verhandlungen mit den anderen Institutionen bildet. Es handelt sich nicht um die endgültige Position des Europäischen Parlaments zum Haushalt für das Jahr 2002. Als Verhandlungsgrundlage muss er nicht Bereiche behandeln, in denen das Parlament das letzte Wort hat. Er soll die Diskussion von Aspekten vorwegnehmen, in denen man davon ausgehen kann, dass es weiter auseinandergehende Positionen zu Fragen gibt, in denen der Rat dieses letzte Wort hat. Das betrifft die Ausgaben für den Agrarbereich, für die Sicherheitspolitik, die internationalen Fischereiabkommen. Mit der größten Vernunft müssen auch einige andere Schlüsselfragen wie die Höhe der Zahlungen für das kommende Jahr oder der Inhalt und das Tempo der Reform der Kommission behandelt werden. Ich wiederhole: Wir befinden uns folglich in einer Verhandlungsphase.
Ich möchte erläutern, worum es bei den Positionen des Europäischen Parlaments im Wesentlichen ging, was Ihnen allen ja bekannt ist. Im Dezember 2000 wurde mit dem Rat vereinbart, dass die Kommission bis zum 30. Juni dieses Jahres zu einer Reihe von Fragen einen Fortschrittsbericht zur Anhebung der Niveaus und der Qualität der Haushaltsausführung, zur Verbesserung der Verbindung zwischen den legislativen und Haushaltsverfahren, zur Absicherung des Erfolgs der Reform der Kommission, vorlegen sollte. Eine der Prioritäten des Parlaments besteht also darin, sich den qualitativen Fragen des Haushalts, den entsprechenden Auswirkungen zu widmen, die Haushaltsführung zu beobachten, zu berücksichtigen. Die Kommission hat den Fortschrittsbericht bereits übergeben, was Anlass zur Genugtuung ist, und wir sind sicher, dass er als das maßgebliche Instrument behandelt werden wird, das er ist und mit dessen Prüfung wir bereits begonnen haben,.
Zudem hat das Europäische Parlament im April dieses Jahres die entsprechenden Leitlinien angenommen, in denen als politische Prioritäten die von mir genannten, im Bericht enthaltenen Fragen sowie die Lebensmittelsicherheit und das Vertrauen der Verbraucher im Zusammenhang mit einer nachhaltigen Landwirtschaft, die Festlegung von Prioritäten und ein besserer Umgang mit den Haushaltsmitteln im Bereich Außenpolitik und generell die bessere Haushaltsausführung, ganz konkrete Aspekte wie das
Learning – ein wesentliches Element der Priorität, die den Fragen der Beschäftigung und der sozialen Integration, der Entwicklung der Asyl- und Einwanderungspolitik stets eingeräumt wurde – ausgewiesen sind. In diesem Kontext ist die Sorge um ein rasches Umsetzen der Verpflichtungen durch pünktliche Zahlungen und gleichzeitig der Verringerung von Zahlungsverzögerungen, die Verringerung noch ausstehender Zahlungen logisch. Es versteht sich also von selbst, dass die Zahlungsmöglichkeiten, die in der Finanziellen Vorausschau für das Jahr 2002 in der von den Mitgliedstaaten vereinbarten Höhe von 1,14 % des BIP vorgesehen sind, maximal genutzt werden müssen.
Ich möchte auch noch Folgendes unterstreichen: die Notwendigkeit einer präzisen, eingehenden und laufenden Bewertung der Umsetzung der Reform der Gemeinsamen Agrarpolitik unter Berücksichtigung vor allem der Folgen der BSE- und der MKS-Krisen, und ebenso ein Zeitplan für die Zukunft; die Achtung der von der Europäischen Union auf den aufeinanderfolgenden europäischen Räten übernommenen Verpflichtungen, wobei ich den Europäischen Rat von Lissabon zu Fragen der Beschäftigung und Wettbewerbsfähigkeit, den von Tampere zu Asyl- und Einwanderungsfragen und den von Nizza zu den Folgen des Nichtabschlusses des Fischereiabkommens mit Marokko hervorheben möchte; die Klärung der Kosten in den Bereichen Außenpolitik und gemeinsame Sicherheitspolitik, vor allem in Bezug auf die Teilung der Verantwortung zwischen Rat und Kommission; die tatsächliche Einhaltung der Obergrenzen der Finanziellen Vorausschau auch in Kategorie 4, die die hinlänglich bekannten klassischen Prioritäten des Europäischen Parlaments berücksichtigt; die präzise Feststellung der im Zusammenhang mit dem Erweiterungsprozess entstehenden Kosten mit besonderen Auswirkungen auf die Verwaltungsausgaben der Kategorie 5 und schließlich die tatsächliche Berücksichtigung der zuvor vom Europäischen Parlament formulierten Vorschläge, vor allem die in Bezug auf vorbereitende Maßnahmen und Pilotprojekte. Damit schließe ich nun und hoffe, dass am 20. Juli – das für die Vermittlung festgelegte Datum – der positive und konstruktive Geist, der uns beseelt, alle anderen Beteiligten erfasst."@de7
".
Κύριε Πρόεδρε, κυρία Επίτροπε, αγαπητοί συνάδελφοι, ολοκληρώνεται τώρα ένα ακόμη στάδιο με σκοπό την έγκριση το Δεκέμβριο, ελπίζουμε, του προϋπολογισμού για το έτος 2002, μία μακρά και περίπλοκη διαδικασία που, με βάση τις προτάσεις της Ευρωπαϊκής Επιτροπής, επιδιώκει τη συναίνεση μεταξύ Συμβουλίου και Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου, των δύο σκελών της αρμόδιας για τον προϋπολογισμό αρχής. Αυτή η συνεννόηση προϋποθέτει την τήρηση του ρυθμιστικού πλαισίου και των υφισταμένων συμφωνιών και το σεβασμό μεταξύ των εμπλεκομένων θεσμικών οργάνων, λαμβάνοντας υπόψη την αντιπροσωπευτικότητα του καθενός και τις προτεραιότητες που θεμιτά έχουν καθορίσει. Επομένως, πρέπει να δοθεί προσοχή στην ουσία των θέσεων κάθε συμμετέχοντα στη διαδικασία, διαφορετικά θα είναι αδύνατη οποιουδήποτε είδους συμφωνία. Υπογραμμίζω ότι η υπό συζήτηση έκθεση αποτελεί βάση για διαπραγμάτευση με τα άλλα θεσμικά όργανα η οποία καθορίστηκε με αφετηρία τις κατευθυντήριες γραμμές που εγκρίναμε τον Απρίλιο. Δεν είναι η τελική θέση του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου όσον αφορά τον προϋπολογισμό του 2002. Ως διαπραγματευτική βάση, δεν πρέπει να περιλαμβάνει τομείς όπου το Κοινοβούλιο έχει τον τελικό λόγο. Πρέπει να προηγηθεί η συζήτηση πτυχών όπου εικάζονται πιο απομακρυσμένες θέσεις όσον αφορά ζητήματα όπου το Συμβούλιο έχει τον τελικό λόγο. Πρόκειται για τις γεωργικές δαπάνες, την πολιτική ασφάλειας, τις διεθνείς αλιευτικές συμφωνίες. Αποτελεί στοιχειωδέστατη ευθυκρισία να εξεταστούν επίσης ορισμένα άλλα σημαντικά σημεία, όπως το επίπεδο πληρωμών για το επόμενο έτος ή το περιεχόμενο και ο ρυθμός της μεταρρύθμισης της Επιτροπής. Βρισκόμαστε, επομένως, και το επαναλαμβάνω, σε φάση διαπραγμάτευσης.
Υπογραμμίζω την ουσία των θέσεων του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου την οποία, εξάλλου, όλοι γνωρίζετε. Το Δεκέμβριο του 2000 συμφωνήθηκε με το Συμβούλιο η υποβολή από την Επιτροπή, μέχρι τις 30 Ιουνίου του τρέχοντος έτους, μίας έκθεσης προόδου σχετικά με ένα σύνολο θεμάτων με σκοπό να αυξηθούν τα επίπεδα και η ποιότητα της εκτέλεσης του προϋπολογισμού, να βελτιωθεί η διάρθρωση μεταξύ της νομοθετικής διαδικασίας και της διαδικασίας του προϋπολογισμού, να διασφαλισθεί η επιτυχία της μεταρρύθμισης της Επιτροπής. Αυτό σημαίνει ότι αποτελεί προτεραιότητα του Κοινοβουλίου η εξέταση των ποιοτικών ζητημάτων του προϋπολογισμού, η εξέταση της επίπτωσης αυτού, η ενημέρωση, η παρακολούθηση της εκτέλεσης του προϋπολογισμού. Η έκθεση προόδου έχει ήδη μελετηθεί από την Επιτροπή, γεγονός το οποίο αποτελεί λόγο ικανοποίησης, και είμαστε βέβαιοι ότι θα εξεταστεί ως βασικό μέσο που είναι και που αρχίσαμε ήδη να αναλύουμε.
Εξάλλου, τον Απρίλιο αυτού του έτους το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο ενέκρινε τις αντίστοιχες κατευθυντήριες γραμμές που καθορίζουν ως πολιτικές προτεραιότητες τα σταθερά θέματα της έκθεσης προόδου που μόλις ανέφερα, καθώς επίσης και την επισιτιστική ασφάλεια και την εμπιστοσύνη του καταναλωτή, που συνδέονται με τη βιώσιμη γεωργία, τον καθορισμό προτεραιοτήτων και την καλύτερη εκτέλεση των κονδυλίων στην εξωτερική πολιτική και, γενικά, την καλύτερη εκτέλεση του προϋπολογισμού, πολύ συγκεκριμένες πτυχές όπως το
ουσιώδες στοιχείο της προτεραιότητας που αποδίδεται πάντα στα ζητήματα που σχετίζονται με την απασχόληση και την κοινωνική ένταξη, η ανάπτυξη της πολιτικής σχετικά με το άσυλο και τη μετανάστευση. Στο πλαίσιο αυτό είναι εύλογη η μέριμνα για την ταχεία ικανοποίηση των αναλήψεων υποχρεώσεων με τη γρήγορη πραγματοποίηση των πληρωμών και, ταυτόχρονα, η ουσιαστική μείωση των καθυστερημένων πληρωμών, η μείωση του RAL (υπόλοιπο προς εκκαθάριση). Θεωρούμε επομένως ότι πρέπει να εκμεταλλευθούμε στο μέγιστο τις δυνατότητες πληρωμών που προβλέπονται στις δημοσιονομικές προοπτικές και αυτό που θέλουμε είναι να τηρηθούν οι δημοσιονομικές προοπτικές για το έτος 2002 στο συμφωνηθέν ύψος του 1,14% του ΑΕΠ των κρατών μελών.
Επισημαίνω επίσης τα εξής: την ανάγκη για ακριβή, αυστηρή και επικαιροποιημένη αξιολόγηση της εκτέλεσης της μεταρρύθμισης της κοινής γεωργικής πολιτικής, λαμβάνοντας υπόψη ιδίως τις συνέπειες των κρίσεων της ΣΕΒ και του αφθώδους πυρετού, και επίσης για καθορισμό της μελλοντικής προοπτικής με συγκεκριμένο χρονοδιάγραμμα. Την τήρηση των δεσμεύσεων της Ευρωπαϊκής Ένωσης οι οποίες αναλήφθηκαν σε διαδοχικά Ευρωπαϊκά Συμβούλια, και ιδιαίτερα στα Ευρωπαϊκά Συμβούλια της Λισαβόνας όσον αφορά την απασχόληση και την ανταγωνιστικότητα, του Τάμπερε όσον αφορά το άσυλο και τη μετανάστευση, και της Νίκαιας όσον αφορά τις συνέπειες της μη σύναψης της αλιευτικής συμφωνίας με το Μαρόκο. Τη διασαφήνιση των δαπανών σχετικά με την κοινή εξωτερική πολιτική και πολιτική ασφαλείας, κυρίως όσον αφορά τον καταμερισμό ευθυνών μεταξύ Συμβουλίου και Επιτροπής. Την πραγματική τήρηση των ανώτατων ορίων των δημοσιονομικών προοπτικών και στην κατηγορία 4, όπου θα δοθεί προσοχή στις κλασσικές προτεραιότητες του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου, που είναι ευρέως γνωστές. Τον ακριβή προσδιορισμό των δαπανών που προκύπτουν από τη διαδικασία διεύρυνσης με ειδική προσοχή στις διοικητικές δαπάνες στην κατηγορία 5. Τέλος, την ουσιαστική εξέταση των προτάσεων που διατύπωσε προηγουμένως το Κοινοβούλιο, ιδίως σχετικά με τις προπαρασκευαστικές δράσεις και τα πιλοτικά σχέδια. Σταματώ εδώ με την προοπτική στις 20 Ιουλίου, ημερομηνία που καθορίστηκε για τη συνεδρίαση συνδιαλλαγής, όλοι οι παρόντες να διαπνέονται από το θετικό και εποικοδομητικό πνεύμα που μας χαρακτηρίζει."@el8
"Mr President, Commissioner, we are now completing another phase in the process of attempting to adopt, hopefully in December, the budget for 2002. This is a lengthy and complex process which, on the basis of the proposals made by the European Commission, seeks to achieve agreement between the Council and the European Parliament, the two branches of the budgetary authority. Such agreement will require respect for the regulatory framework, for the existing agreements and between the institutions concerned, taking account of the representativeness of each one and the priorities that they legitimately define. We must, therefore, work on the essence of the positions held by each of the parties involved, otherwise we will not be able to reach any kind of agreement. I must emphasise that the report we are now discussing is a basis for negotiating with other institutions, which has been defined in accordance with the guidelines that we adopted in April; it is not the European Parliament’s final position on the 2002 budget. As the basis for negotiations, it must not address issues on which Parliament has the final say. It must lead to a discussion of aspects on which more positions held from more of a remove are required on issues on which the Council has the final say. This applies to agricultural spending, security policy and international fisheries agreements. It is the most basic common sense also to address other key issues, such as the level of payments for next year and the pace of the Commission reform. We are therefore, I repeat, in a negotiating phase.
I must emphasise the essence of Parliament’s positions, with which you are, of course, all familiar. In December 2000, the Council agreed that, by 30 June of this year, the Commission would present a progress report on a raft of matters, with a view to increasing the levels and the quality of budgetary implementation, improving coordination between legislative and budgetary procedures, and ensuring the success of the Commission reform. This means that one of Parliament’s priorities is to consider issues of the budget’s quality, and their impact, and to assess and take account of the budget’s implementation. The progress report has already been presented by the Commission, which is cause for satisfaction, and we are sure that it will seen as the crucial instrument that it is and which we are already beginning to study.
Furthermore, in April of this year, the European Parliament adopted guidelines that suggest the perennial matters in the progress report that I have just mentioned as political priorities, as well as food safety and consumer confidence, together with sustainable agriculture, the definition of priorities and, more generally, better implementation of the budget, including very specific aspects such as
learning, a key aspect of the priority that is always given to issues of employment and social inclusion, and policy development in the field of asylum and immigration. In this context, it is understandable that there should be concern at the speed at which commitments are met by making payments in due time and, at the same time, effectively reducing the amount of delayed payments and reducing the amount of RAL (amounts outstanding). We feel, therefore, that we must take maximum advantage of the payment possibilities laid down in the financial perspective and we want to respect the financial perspective for 2002 to a value of 1.14% of the combined GNP of the Member States.
I must also highlight the following: the need for a precise, rigorous and up-to-date assessment of the implementation of the common agricultural policy reform, specifically taking account of the consequences of the BSE and foot-and-mouth crises. We also need a timetabled approach to the future, which involves respecting the commitments given by the European Union at successive European Councils, particularly the Lisbon Council on employment and competitiveness, the Tampere Council on asylum and immigration and the Nice Council on the consequences of failing to conclude fisheries agreements with Morocco; the clarification of costs for external policy and common security, particularly with regard to the division of responsibilities between the Council and the Commission, respect for the financial perspective’s ceilings in category 4 too, in which attention must be paid to the traditional priorities of the European Parliament, which are well-known; the precise identification of real expenditure resulting from the enlargement process, with particular emphasis on administrative expenditure in category 5 and lastly, real consideration of the proposals previously made by Parliament, especially those relating to preparatory action and pilot projects. I shall end here, in the hope that on 20 July – the date scheduled for the conciliation meeting – the positive and constructive spirit that I personally feel, will spread to all of those present."@en3
"(PT) Señor Presidente, señora Comisaria, Señorías, se cumple ahora una etapa más con vistas a la aprobación en diciembre -esperamos- del presupuesto para el año 2002, proceso largo y complejo que, a partir de las propuestas de la Comisión Europea, busca el entendimiento entre el Consejo y el Parlamento Europeo, las dos ramas de la Autoridad Presupuestaria. Dicho entendimiento presupone respeto del marco reglamentario, de los acuerdos vigentes y entre las instituciones interesadas, teniendo en cuenta la representatividad de cada una de ellas y las prioridades que legítimamente han fijado. Así, pues, conviene atender a lo esencial de las posiciones de cada uno de los intervinientes so pena de que no sea posible acuerdo alguno. Subrayo que el informe en debate es una base para la negociación con las otras instituciones formulada a partir de las líneas de orientación que aprobamos en abril; no es la posición final del Parlamento Europeo en cuanto al presupuesto para 2002. Como base de negociación, no debe tratar de esferas en las que el Parlamento tiene la última palabra. Debe anticipar el debate de aspectos en que se presuponen posiciones más alejadas en cuanto a cuestiones respecto de las cuales el Consejo es quien tiene la última palabra. Así es en el caso de los gastos agrícolas, de la política de seguridad, de los acuerdos internacionales de pesca. Resulta del más elemental sentido común tratar también algunos otros aspectos decisivos, como el del nivel de pagos para el próximo año o del contenido del ritmo de la reforma de la Comisión. Así, pues, estamos -repito- en una fase de negociación.
He de destacar lo que ha sido lo esencial de las posiciones del Parlamento Europeo y que, por lo demás, conocen todos Sus Señorías. En diciembre de 2000 se acordó con el Consejo la presentación por la Comisión, el 30 de junio del corriente año, a más tardar, un informe sobre la marcha de los trabajos respecto de un conjunto de materias encaminado a aumentar los niveles y la calidad de la ejecución presupuestaria, mejorar la articulación entre los procesos legislativos y el presupuestario, garantizar el éxito de la reforma de la Comisión. Eso quiere decir que es una prioridad del Parlamento atender a cuestiones cualitativas del presupuesto, atender a sus repercusiones, tomar nota, tener en cuenta la ejecución presupuestaria. La Comisión ha entregado ya el informe sobre la marcha de los trabajos, lo que constituye un motivo de satisfacción, y estamos seguros de que será tratado como el instrumento esencial que es y que empezamos ya a analizar.
Por otro lado, en abril de este año el Parlamento Europeo aprobó sus líneas de orientación que indican como prioridades políticas las materias constantes del informe sobre la marcha de los trabajos a que acabo de referirme, así como la seguridad alimentaria y la confianza del consumidor, asociadas a una agricultura sostenible, la fijación de prioridades y la mejor ejecución de asignaciones en la política exterior y, de forma general, la mejor ejecución presupuestaria, aspectos muy concretos, como el
elemento esencial de la prioridad siempre concedida a las cuestiones relacionadas con el empleo y la inclusión social, el desarrollo de la política en materia de asilo e inmigración. En ese marco es lógica la preocupación por la rapidez en la satisfacción de compromisos mediante la pronta realización de los pagos y, simultáneamente, la reducción efectiva de pagos retrasados, la reducción de los RAL (restos por liquidar). Así, pues, se deben aprovechar al máximo las posibilidades de pago previstas en las Perspectivas Financieras y lo que queremos es respetar las perspectivas financieras relativas al año 2002 en el valor de 1,14% del PNB combinado de los Estados miembros.
Distingo también lo siguiente: la necesidad de una evaluación precisa, rigurosa y actualizada de la ejecución de la reforma de la Política Agraria Común, teniendo en cuenta, en particular, las consecuencias de las crisis de la EEB y de la fiebre aftosa y también una perspectiva con calendario para el futuro; el respeto de los compromisos de la Unión Europea contraídos en sucesivos Consejos Europeos, distinguiendo el de Lisboa en cuanto al empleo y la competitividad, el de Tampere en cuanto al asilo y la inmigración y el de Niza en cuanto a las consecuencias de la suspensión del acuerdo con Marruecos en materia de pesca; la aclaración de los gastos con la política exterior y de seguridad común, en particular en cuanto al reparto de atribuciones entre el Consejo y la Comisión; el respeto efectivo de los límites máximos de las Perspectivas Financieras también en la categoría 4, en los que se atenderán las prioridades clásicas del Parlamento Europeo ampliamente conocidas; la determinación precisa de los gastos resultantes del proceso de ampliación con incidencia particular en los gastos administrativos, es decir, en la categoría 5; por último, la consideración efectiva de las propuestas anteriormente formuladas por el Parlamento Europeo, en particular las relativas a acciones preparatorias y proyectos experimentales. Aquí me quedo, con la perspectiva de que el 20 de julio -fecha fijada para la reunión de conciliación- el espíritu positivo y constructivo que nos anima sea extensivo a todos los presentes."@es12
"Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, päätämme nyt jälleen yhden vaiheen, jonka tarkoituksena on hyväksyä, niin kuin toivomme, vuoden 2002 talousarvio joulukuussa. Kyse on pitkästä ja mutkikkaasta menettelystä, jonka aikana kaksi budjettivallan käyttäjää, neuvosto ja Euroopan parlamentti, yrittävät päästä yhteisymmärrykseen Euroopan komission tekemistä ehdotuksista. Tämä yhteisymmärrys edellyttää sääntelyjärjestelmän, olemassa olevien sopimusten ja asianosaisten toimielinten kunnioittamista siten, että niiden edustuksellisuus ja laillisesti määritellyt painopistealueet otetaan huomioon. On siis tärkeää ottaa huomioon oleellisin kaikkien asianosaisten kannoista, koska muuten on mahdotonta päästä edes jonkinlaiseen sopuun. Tähdennän, että nyt käsiteltävä mietintö on perusta, jonka pohjalta käydään neuvotteluja muiden toimielinten kanssa ja sen taustalla ovat huhtikuussa määrittelemämme suuntaviivat; kyseessä ei ole Euroopan parlamentin lopullinen kanta vuoden 2002 talousarviosta. Koska se on neuvotteluperusta, siinä ei tarvitse käsitellä sellaisia asioita, joissa parlamentilla on viimeinen sana. Sen on ennakoitava keskustelua sellaisista asioista, joissa parlamentin ja neuvoston kantojen voidaan olettaa eroavan eniten niissä kysymyksissä, joissa neuvostolla on viimeinen sana. Tällaisia kysymyksiä ovat maatalousmenot, turvallisuuspolitiikka ja kansainväliset kalastussopimukset. Osoittaa alkeellisinta tervettä järkeä käsitellä myös joitakin muita avainkysymyksiä, esimerkiksi ensi vuoden maksumääräysten suuruutta tai komission uudistuksen sisältöä ja tahtia. Toistan, että olemme siis neuvotteluvaiheessa.
Korostan niitä asioita, jotka ovat olleet keskeisimpiä Euroopan parlamentin kannoissa ja jotka te kaikki sitä paitsi tiedätte. Neuvoston kanssa sovittiin joulukuussa 2000, että komissio esittää kuluvan vuoden kesäkuun 30. päivään mennessä monia aiheita koskevan edistymiskertomuksen, jossa nostetaan talousarvion täytäntöönpanon määrällistä ja laadullista tasoa, parannetaan lainsäädäntö- ja talousarviomenettelyn yhteensovittamista ja varmistetaan komission uudistuksen onnistuminen. Tämä tarkoittaa, että yhtenä parlamentin painopistealueena on kiinnittää huomiota talousarvion laadullisiin kysymyksiin ja niiden vaikutuksiin sekä panna mieleen ja ottaa huomioon talousarvion täytäntöönpano. Komissio on jo esittänyt edistymiskertomuksen, mistä olemme tyytyväisiä, ja olemme varmoja, että tätä asiakirjaa, jota olemme jo alkaneet tarkastella, pidetään yhtä keskeisenä välineenä kuin se onkin.
Toisaalta tämän vuoden huhtikuussa Euroopan parlamentissa hyväksyttiin suuntaviivat, joissa asetetaan painopistealueiksi äsken mainitsemani edistymiskertomuksen pysyvät aiheet sekä elintarviketurvallisuus, kuluttajien luottamus ja kestävä maatalous, ulkopoliittisten painopistealueiden määrittely ja määrärahojen tehokkaampi täytäntöönpano sekä yleensä ottaen talousarvion tehokkaampi täytäntöönpano, samoin kuin sellaisia erittäin konkreettisia asioita kuten eLearning-hanke, aina keskeinen työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden painopistealue sekä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan kehittäminen. Tässä mielessä huoli sitoumusten nopeasta täyttämisestä maksumääräysten pikaisen täytäntöönpanon avulla on ymmärrettävä samoin kuin viivästyneiden maksumääräysten eli maksamatta olevan määrän todellinen vähentäminen. Mielestämme on siis käytettävä mahdollisimman paljon hyväksi rahoitusnäkymissä ennakoituja maksumahdollisuuksia, ja me haluammekin noudattaa vuoden 2002 rahoitusnäkymiä, joissa säädetään enimmäisrajaksi 1,14 prosenttia jäsenvaltioiden yhteisestä BKT:stä.
Painotan myös seuraavia asioita: yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen täytäntöönpanoa koskevan arvion on oltava tarkka, täsmällinen ja ajan tasalla, ja siinä on otettava huomioon erityisesti BSE-kriisin sekä suu- ja sorkkataudin seuraukset samoin kuin tulevaisuutta koskevien aikataulujen laatiminen; Euroopan unionin eri Eurooppa-neuvostoissa tekemien sitoumusten erityisesti Lissabonin työllisyyttä ja kilpailukykyä, Tampereen turvapaikka- ja maahanmuuttoasioita sekä Nizzan Marokon kalastussopimuksen solmimatta jättämisen seurauksia koskevien sitoumusten noudattaminen; yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kulujen selkiyttäminen, erityisesti neuvoston ja komission välisen vastuunjaon osalta; rahoitusnäkymien menokattojen tiukka noudattaminen erityisesti menoluokassa 4, jossa hoidetaan laajalti tunnetut Euroopan parlamentin perinteiset painopistealueet, laajentumisprosessista aiheutuvien menojen täsmällinen määrittely ja erityisesti hallintomenot heti menoluokassa 5; lopuksi todellinen parlamentin aiempia ehdotuksia, erityisesti valmistelutoimia ja kokeiluhankkeita koskeva harkinta. Päätän puheenvuoroni tähän ja toivon, että 20. heinäkuuta, joka on neuvottelukokouksen päivämäärä, meitä innostava myönteinen ja rakentava henki puhaltaa kaikkiin läsnä oleviin."@fi5
"Monsieur le Président, Madame la Commissaire, chers collègues, une nouvelle étape s'achève en vue de l'adoption en décembre, nous l'espérons, du budget pour l'année 2002, un processus long et complexe qui recherche, à partir des propositions de la Commission européenne, une entente entre le Conseil et le Parlement européen, qui constituent les deux branches de l'autorité budgétaire. Cette entente suppose au préalable le respect du cadre réglementaire, des accords existants et le respect entre les institutions impliquées, compte tenu de la représentativité de chacune et des priorités qui ont été légitimement définies. Il faut donc faire attention à l'essentiel des positions de chacun des intervenants sous peine de rendre impossible tout type d'accord. Je souligne que le rapport à l'examen constitue une base de négociation avec les autres institutions, base définie à partir des lignes directrices adoptées en avril. Il ne s'agit pas de la position définitive du Parlement européen sur le budget 2002. S'agissant d'une base de négociation, elle ne doit pas traiter des domaines pour lesquels le Parlement a le dernier mot. Elle doit anticiper la discussion d'aspects supposés faire l'objet de positions plus éloignées sur des questions pour lesquelles le Conseil a le dernier mot. Tel est le cas des dépenses agricoles, de la politique de sécurité, des accords internationaux de pêche. Le bon sens le plus élémentaire veut aussi que l'on traite certains autres points clés, comme le niveau des paiements pour l'année prochaine ou le contenu et le rythme de la réforme de la Commission. Nous nous trouvons donc dans une phase de négociation, je le répète.
Je soulignerais ce qui a été l'essentiel des positions du Parlement européen et que vous connaissez tous. En décembre 2000, il a été convenu avec le Conseil que la Commission présenterait, le 30 juin de cette année, un rapport d'avancement concernant un ensemble de matières visant à relever les niveaux et la qualité de l'exécution budgétaire, à améliorer l'articulation entre les processus législatifs et le processus budgétaire, et à garantir la réussite de la réforme de la Commission. Cela signifie que l'une des priorités du Parlement consiste à traiter les questions qualitatives du budget, à traiter leur impact respectif, à prendre note de l'exécution budgétaire. La Commission a déjà remis son rapport d'avancement, ce qui est un motif de satisfaction, et nous sommes sûrs qu'il sera traité comme l'instrument essentiel qu'il est et que nous avons déjà commencé à analyser.
Par ailleurs, en avril de cette année, le Parlement européen a adopté ses lignes directrices qui indiquent comme priorités politiques les matières figurant dans le rapport d'avancement que je viens de mentionner, de même que la sécurité alimentaire et la confiance du consommateur, associées à une agriculture durable, la définition de priorités et la meilleure exécution du budget de la politique extérieure et, de manière générale, la meilleure exécution budgétaire, des aspects très concrets comme l'
élément essentiel de la priorité toujours attribuée aux questions liées à l'emploi et à l'inclusion sociale, le développement de la politique en matière d'asile et d'immigration. Dans ce contexte, il est logique de se préoccuper de la rapidité à satisfaire les engagements à travers la prompte réalisation des paiements et, en même temps, la réduction effective des arriérés de paiement, la réduction du RAL (reste à liquider). Il faut donc profiter au maximum des possibilités de paiement prévues par les perspectives financières. Ce que nous voulons, c'est respecter les perspectives financières relatives à l'année 2002, à concurrence de 1,14 % du PNB combiné des États membres.
Je souligne également la nécessité d'une évaluation précise, rigoureuse et mise à jour de l'exécution de la réforme de la politique agricole commune, en tenant compte notamment des conséquences des crises de l'ESB et de la fièvre aphteuse, de même que dans une perspective programmée de l'avenir ; le respect des engagements de l'Union européenne contractés lors des conseils européens successifs, en distinguant celui de Lisbonne sur l'emploi et la compétitivité, celui de Tampere sur l'asile et l'immigration et celui de Nice sur les conséquences de l'absence d'accord de pêche avec le Maroc ; la clarification des dépenses en matière de politique étrangère et de sécurité commune, notamment quant au partage des responsabilités entre le Conseil et la Commission ; le respect effectif des plafonds des perspectives financières également dans la catégorie 4, qui concernera les priorités classiques du Parlement européen largement connues ; l'identification précise des dépenses découlant du processus d'élargissement avec une incidence spéciale sur les dépenses administratives de la catégorie 5 ; enfin, la considération effective de propositions formulées précédemment par le Parlement, notamment celles relatives à des actions préparatoires et des projets pilotes. Je me place ici dans la perspective où le 20 juillet - date fixée pour la réunion de conciliation - l'esprit positif et constructif qui nous anime sera étendu à tous les participants."@fr6
"Signor Presidente, signora Commissario, onorevoli colleghi, si conclude ora un’altra tappa in vista dell’approvazione nel dicembre prossimo, come auspichiamo, del bilancio per l’anno 2002. Si tratta di una procedura lunga e complessa che, a partire dalle proposte della Commissione europea, ricerca il consenso fra Consiglio e Parlamento europeo, i due rami dell’autorità di bilancio. Tale consenso presuppone il rispetto del quadro normativo e degli accordi esistenti fra le Istituzioni interessate, tenendo conto della rappresentatività di ciascuna e delle priorità legittimamente stabilite. E’ altresì importante tenere conto delle posizioni di fondo di ciascuno dei soggetti interessati, per evitare il rischio che non sia possibile giungere ad alcun tipo di accordo. Vorrei sottolineare che la relazione in esame costituisce una base per i negoziati con le altre Istituzioni, elaborata a partire dagli orientamenti approvati ad aprile; non è quindi la posizione finale del Parlamento europeo riguardo al bilancio per il 2002. Come base per i negoziati, non può occuparsi di settori in cui il Parlamento ha l’ultima parola. Deve invece anticipare la discussione sugli aspetti in cui si presuppone che le posizioni divergano maggiormente in relazione a questioni su cui è il Consiglio ad avere l’ultima parola. E’ il caso delle spese agricole, della politica di sicurezza, degli accordi internazionali di pesca. Il buon senso ci impone di trattare anche taluni altri punti chiave, quali il livello dei pagamenti per il prossimo anno o il contenuto e il ritmo di riforma della Commissione. Ci troviamo, lo ribadisco, in una fase negoziale.
Vorrei ribadire le posizioni fondamentali del Parlamento europeo, che del resto sono note a tutti voi. Nel dicembre del 2000, è stata decisa, d’accordo con il Consiglio, la presentazione da parte della Commissione, entro il 30 giungo di quest’anno, di una relazione riepilogativa e di previsione su una serie di materie, al fine di aumentare i livelli e la qualità dell’esecuzione del bilancio, migliorare l’articolazione fra le procedure normative e quella di bilancio e garantire il successo della riforma della Commissione. In altre parole occuparsi delle questioni qualitative del bilancio, occuparsi del loro impatto, prendere atto e farsi carico dell’esecuzione del bilancio costituiscono una priorità per il Parlamento. La Commissione ha già presentato la relazione riepilogativa e di previsione e ciò costituisce motivo di soddisfazione. Siamo certi che tale relazione sarà considerata alla stregua di uno strumento essenziale quale è ed abbiamo già iniziato ad analizzarla.
D’altro canto, nell’aprile scorso il Parlamento europeo ha approvato gli orientamenti in materia, i quali indicano come priorità politiche le questioni contenute nella relazione riepilogativa e di previsione che ho appena ricordato, nonché la sicurezza alimentare e la fiducia dei consumatori, associate ad un’agricoltura sostenibile, la definizione delle priorità ed una migliore esecuzione degli stanziamenti destinati alla politica estera e, in generale, una migliore esecuzione del bilancio, aspetti molto concreti come l’
elemento essenziale della priorità da sempre attribuita alle questioni legate all’occupazione e all’inclusione sociale, lo sviluppo della politica in materia di asilo ed immigrazione. In tale contesto, appare logica la preoccupazione relativa alla rapidità con cui si effettua la liquidazione degli impegni mediante una pronta esecuzione dei pagamenti e, contemporaneamente, mediante la riduzione effettiva dei pagamenti arretrati, la riduzione dell’importo rimasto da liquidare. E’ necessario altresì approfittare al massimo delle possibilità di pagamento previste dalle prospettive finanziarie: il nostro obiettivo è di rispettare le prospettive finanziarie relative all’anno 2002, per un importo pari all’1,14 per cento del PNL complessivo degli Stati membri.
Vorrei inoltre porre l’accento sulle seguenti questioni: la necessità di una valutazione precisa, rigorosa ed aggiornata dell’esecuzione della riforma della politica agricola comune, tenendo conto in particolare delle conseguenze delle crisi dell’ESB e dell’afta epizootica, nonché della definizione di un calendario per il futuro; il rispetto degli impegni assunti dall’Unione europea in occasione di successivi Consigli europei, fra cui, in particolare, quello di Lisbona in merito all’occupazione e alla competitività, quello di Tampere per ciò che concerne l’asilo e l’immigrazione e quello di Nizza per quanto riguarda le conseguenze del mancato accordo con il Marocco in materia di pesca; il chiarimento in materia di spese per la politica estera e di sicurezza comune, in particolare per quanto concerne la condivisione delle responsabilità fra Consiglio e Commissione; l’effettivo rispetto dei tetti stabiliti dalle prospettive finanziarie anche all'interno della rubrica 4, per cui si terrà conto delle priorità classiche del Parlamento europeo, ampiamente note; l’individuazione esatta delle spese derivanti dal processo di allargamento, con particolare attenzione alle spese amministrative all'interno della rubrica 5; infine, l’effettiva valutazione di proposte precedentemente formulate dal Parlamento, in particolare quelle relative alle azioni preparatorie e ai progetti pilota. Mi fermo qui, nella speranza che il 20 luglio, data fissata per la riunione di conciliazione, lo spirito positivo e costruttivo che ci anima sia condiviso da tutti i presenti."@it9
"Mr President, Commissioner, we are now completing another phase in the process of attempting to adopt, hopefully in December, the budget for 2002. This is a lengthy and complex process which, on the basis of the proposals made by the European Commission, seeks to achieve agreement between the Council and the European Parliament, the two branches of the budgetary authority. Such agreement will require respect for the regulatory framework, for the existing agreements and between the institutions concerned, taking account of the representativeness of each one and the priorities that they legitimately define. We must, therefore, work on the essence of the positions held by each of the parties involved, otherwise we will not be able to reach any kind of agreement. I must emphasise that the report we are now discussing is a basis for negotiating with other institutions, which has been defined in accordance with the guidelines that we adopted in April; it is not the European Parliament’s final position on the 2002 budget. As the basis for negotiations, it must not address issues on which Parliament has the final say. It must lead to a discussion of aspects on which more positions held from more of a remove are required on issues on which the Council has the final say. This applies to agricultural spending, security policy and international fisheries agreements. It is the most basic common sense also to address other key issues, such as the level of payments for next year and the pace of the Commission reform. We are therefore, I repeat, in a negotiating phase.
I must emphasise the essence of Parliament’s positions, with which you are, of course, all familiar. In December 2000, the Council agreed that, by 30 June of this year, the Commission would present a progress report on a raft of matters, with a view to increasing the levels and the quality of budgetary implementation, improving coordination between legislative and budgetary procedures, and ensuring the success of the Commission reform. This means that one of Parliament’s priorities is to consider issues of the budget’s quality, and their impact, and to assess and take account of the budget’s implementation. The progress report has already been presented by the Commission, which is cause for satisfaction, and we are sure that it will seen as the crucial instrument that it is and which we are already beginning to study.
Furthermore, in April of this year, the European Parliament adopted guidelines that suggest the perennial matters in the progress report that I have just mentioned as political priorities, as well as food safety and consumer confidence, together with sustainable agriculture, the definition of priorities and, more generally, better implementation of the budget, including very specific aspects such as
learning, a key aspect of the priority that is always given to issues of employment and social inclusion, and policy development in the field of asylum and immigration. In this context, it is understandable that there should be concern at the speed at which commitments are met by making payments in due time and, at the same time, effectively reducing the amount of delayed payments and reducing the amount of RAL (amounts outstanding). We feel, therefore, that we must take maximum advantage of the payment possibilities laid down in the financial perspective and we want to respect the financial perspective for 2002 to a value of 1.14% of the combined GNP of the Member States.
I must also highlight the following: the need for a precise, rigorous and up-to-date assessment of the implementation of the common agricultural policy reform, specifically taking account of the consequences of the BSE and foot-and-mouth crises. We also need a timetabled approach to the future, which involves respecting the commitments given by the European Union at successive European Councils, particularly the Lisbon Council on employment and competitiveness, the Tampere Council on asylum and immigration and the Nice Council on the consequences of failing to conclude fisheries agreements with Morocco; the clarification of costs for external policy and common security, particularly with regard to the division of responsibilities between the Council and the Commission, respect for the financial perspective’s ceilings in category 4 too, in which attention must be paid to the traditional priorities of the European Parliament, which are well-known; the precise identification of real expenditure resulting from the enlargement process, with particular emphasis on administrative expenditure in category 5 and lastly, real consideration of the proposals previously made by Parliament, especially those relating to preparatory action and pilot projects. I shall end here, in the hope that on 20 July – the date scheduled for the conciliation meeting – the positive and constructive spirit that I personally feel, will spread to all of those present."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, mevrouw de commissaris, collega’s, we doen nu wederom een stap in de richting van de aanneming van de begroting voor het jaar 2002. Die aanneming moet in december plaatsvinden. Het gaat hier om een lang en ingewikkeld proces. We proberen op basis van voorstellen van de Europese Commissie een vergelijk te bereiken tussen de Raad en het Europees Parlement, de twee instellingen die voor begrotingszaken bevoegd zijn. Zo’n vergelijk veronderstelt eerbiediging van het reglementair kader en eerbiediging van de bestaande overeenkomsten. Het veronderstelt bovendien wederzijds respect tussen de betrokken instellingen, waarbij dan rekening moet worden gehouden met de representativiteit van beide instellingen en de prioriteiten die ze hebben vastgelegd. We moeten dus proberen vast te stellen wat in het standpunt van de twee instellingen essentieel is. Anders is het onmogelijk tot overeenstemming te komen. Ik wijs erop dat het verslag dat we nu bespreken de basis vormt voor onderhandelingen met andere instellingen. Die onderhandelingen zullen gevoerd moeten worden aan de hand van de richtsnoeren die we in april hebben goedgekeurd. Dit is niet het uiteindelijke standpunt van het Europees Parlement met betrekking tot de begroting voor het jaar 2002. Het gaat hier om de basis voor onderhandelingen, en daarom mag dit verslag dus niet gaan over onderwerpen waarover het Parlement het laatste woord heeft. We moeten ons eerst en vooral voorbereiden op de discussie over onderwerpen waarover de Raad het laatste woord heeft en waarover de standpunten vermoedelijk ver uiteen zullen liggen. Dat is het geval bij de landbouwuitgaven, het veiligheidsbeleid en de internationale visserijovereenkomsten. Het is evident dat ook andere belangrijke onderwerpen aan de orde moeten komen, zoals bijvoorbeeld de omvang van de betalingen voor het volgende jaar of de wijze waarop de Commissie hervormd moet worden en binnen welk tijdsbestek. Ik herhaal daarom dat we ons nog in een onderhandelingsfase bevinden.
Ik zal nu wijzen op datgene wat voor het standpunt van het Europees Parlement essentieel is. U weet dat allen overigens zelf. In december 2000 zijn we met de Raad overeengekomen dat de Commissie tot 30 juni van dit jaar de tijd zou krijgen om een voortgangsverslag in te dienen over een hele reeks zaken. De bedoeling daarbij was om de bestedingsgraad en de kwaliteit van de begrotingsuitvoering op een hoger plan te brengen. Ook de link tussen wetgeving en begroting zou beter moeten functioneren. Tot slot moet de hervorming van de Commissie met succes bekroond worden. Dat wil dus zeggen dat het Parlement veel aandacht moet besteden aan de kwalitatieve aspecten van de begroting. We hebben hier te maken met een prioriteit. Het Parlement moet dus in de gaten houden wat de impact van de begroting is, en hoe diezelfde begroting ten uitvoer wordt gelegd. Het voortgangsverslag is reeds door de Commissie ingediend en dat is aanleiding tot tevredenheid. Ik ben ervan overtuigd dat dit verslag zal worden gebruikt als een instrument, als het instrument dat het ook werkelijk is. We zijn reeds begonnen met de analyse ervan.
In april van dit jaar heeft het Europees Parlement richtsnoeren goedgekeurd waarin vastgelegd wordt dat de in het zojuist genoemde voortgangsverslag opgenomen onderwerpen als politieke prioriteiten moeten worden beschouwd. Andere prioriteiten zijn de voedselveiligheid en het consumentenvertrouwen, beide nauw verbonden met duurzame landbouw. Binnen de context van het extern beleid moeten ook prioriteiten worden vastgelegd, terwijl er beter moet worden gelet op de uitvoering van het budget voor dit beleid. Dat geldt overigens voor de begroting als geheel. En dan zijn er nog concrete zaken als
een belangrijke prioriteit, aangezien ze verband houdt met werkgelegenheid en sociale insluiting. Tot slot noem ik het te ontwikkelen immigratie- en asielbeleid. We zijn terecht bezorgd over de traagheid waarmee we onze verplichtingen nakomen. Betalingen moeten op tijd worden gedaan en het aantal achterstallige betalingen moet zo veel mogelijk worden teruggebracht. We moeten de mogelijkheden die de in de financiële vooruitzichten vastgelegde betalingen ons bieden dus zo goed mogelijk benutten. Het gaat erom de financiële vooruitzichten voor het jaar 2002 te respecteren. Hiermee is een bedrag gemoeid dat overeenkomt met 1,14% van het BNP van alle lidstaten tezamen.
Ik wijs ook nog op het volgende. We moeten een exacte en rigoureuze evaluatie uitvoeren van de wijze waarop de hervorming van het landbouw tot nu toe ten uitvoer is gelegd. We moeten daarbij vooral kijken naar de gevolgen van de BSE-crisis en de mond-en-klauwzeer. Daarna zal er een tijdschema voor het vervolg worden opgesteld. De beloften die de Europese Unie tijdens de opeenvolgende Europese Raden heeft gedaan, moeten worden nagekomen. Vooral de in Lissabon gedane beloften aangaande werkgelegenheid en mededingingsvermogen zijn heel belangrijk. In Tampere zijn beloften gedaan aangaande asiel en immigratie. In Nice is gekeken naar de gevolgen van het feit dat de visserijovereenkomst met Marokko niet is verlengd. Ik noem verder: opheldering inzake de uitgaven binnen het kader van het buitenlands en veiligheidsbeleid, vooral wat de verdeling van de verantwoordelijkheden tussen de Commissie en de Raad betreft; de in de financiële vooruitzichten vastgelegde plafonds moeten worden gerespecteerd, ook als het gaat om categorie 4, de onderwerpen dus, waar traditioneel de bekende prioriteiten van het Europees Parlement liggen; de exacte specificatie van de uit de uitbreiding voortvloeiende kosten, waarbij dan vooral moet worden gelet op de uitgaven uit hoofde van categorie 5. Tot slot moet rekening worden gehouden met de eerder door het Parlement geformuleerde voorstellen, met name waar het voorbereidende acties en proefprojecten betreft. Ik laat het hierbij. Ik vertrouw erop dat iedereen op 20 juli - de voor de bemiddeling vastgelegde datum - dezelfde positieve en constructieve houding tentoon zal spreiden als nu."@nl2
"Herr talman, fru kommissionär, kollegor! Nu har ytterligare en etapp nått sitt slut vilken eventuellt skall godkännas i december, hoppas vi, budgeten för 2002, ett långt och komplext förfarande, som utgår från förslag från Europeiska kommissionen och söker uppnå ett samförstånd mellan rådet och Europaparlamentet, de två grenarna av budgetmyndigheten. Ett sådant samförstånd förutsätter en respekt för förordningar och bestämmelser, för befintliga överenskommelser mellan berörda institutioner, med hänsyn till vars och ens representativa del och de prioriterade frågor som de rättmätigt har definierat. Därför är det viktigt att ta hänsyn till kärnan i vars och ens inlägg annars kanske inte någon överenskommelse kan bli möjlig. Jag understryker att det betänkande som debatteras är underlaget för förhandlingen med de andra institutionerna som definierats utifrån de riktlinjer som vi godkände i april. Det är inte Europaparlamentets slutgiltiga ställningstagande när det gäller budgeten för 2002. Som underlag för förhandling bör den inte beröra områden där parlamentet har sista ordet. Den bör förekomma diskussionen av aspekter där man förutsätter ställningstaganden som ligger långt ifrån de frågor där det är rådet som har sista ordet. Vilket är jordbruksanslagen, säkerhetspolitiken, de internationella fiskeavtalen. Det är det mest grundläggande sunda förnuftet att också behandla några andra nyckelfrågor, vilket är fallet när det gäller utbetalningar för nästa år eller innehållet och takten hos reformen av kommissionen. Vi befinner oss alltså i en förhandlingsfas.
Jag vill framhålla vad som varit det väsentliga i Europaparlamentets ställningstaganden, och som ju är välbekant för alla. I december 2000 bestämdes tillsammans med rådet att en rapport skulle läggas fram av kommissionen, före 30 juni innevarande år, om hur det har gått med de frågor som syftar till att höja nivån och kvaliteten på budgeten, förbättra kontakten mellan lagstiftande förfaranden och budgetförfaranden och garantera en lyckad reform av kommissionen. Detta innebär att parlamentet måste prioritera budgetens kvalitativa aspekter, ta hänsyn till dess betydelse, förstå och sköta budgeten. Kommissionen har redan lämnat in sin rapport om dessa framsteg, vilket var mycket roligt, och vi är övertygade om att den kommer att behandlas som ett väsentligt instrument vilket är det vi nu har börja att analysera.
I april i år godkände Europaparlamentet för övrigt riktlinjerna som anger att de frågor som behandlas i framstegsrapporten jag nyss nämnde är av politisk prioritet, samt livsmedelsäkerhet och konsumentförtroende, tillsammans med ett ordentligt jordbruk, en prioriteringsordning och en förbättring av anslagen till utrikespolitiken, och i allmänhet ett bättre efterlevande av budgeten, mycket konkreta aspekter som
en väsentlig prioritetsfråga som alltid förknippats med frågor som rör sysselsättning och social utveckling, utveckling av den politik som rör asyl och immigration. I det sammanhanget är det logiskt med ansträngningen att snabbt försöka leva upp till förbindelserna genom att göra utbetalningarna snabbt, samtidigt som försenade utbetalningar och återstående belopp att betala ut reduceras effektivt. Med andra ord måste vi utnyttja möjligheterna till utbetalningar som budgetplanen anger till det yttersta, och det vi vill är att respektera budgetplanen för 2002 som handlar om ett belopp av 1,14 % av medlemsstaternas sammanslagna BNI.
Jag vill också framhålla följande: Det är nödvändigt med en exakt, noggrann och aktuell utvärdering av hur reformen av den gemensamma jordbrukspolitiken genomförts, med särskild hänsyn till följderna av krisen med BSE och mul- och klövsjuka samt ett planerat framtidsperspektiv; respekten för de förbindelser Europeiska unionen ingått vid olika europeiska råd, där jag framhåller den i Lissabon som rör sysselsättning och konkurrenskraft, den i Tammerfors som rör asyl och immigration och den i Nice som rör följderna av att inte följa överenskommelsen med Marocko när det gäller fisket; utredning av kostnaderna för utrikespolitiken och gemenskapens säkerhet, särskilt när det gäller fördelningen av ansvaret mellan rådet och kommissionen; den faktiska respekten för budgetplanernas tak, även i utgiftsområde 4, där hänsyn tas till Europaparlamentets välkända klassiska prioriterade frågor; ett exakt fastställande av utgifterna för utvidgningsprocessen med särskild hänsyn till de administrativa kostnaderna i utgiftsområde 5; och slutligen, ett effektivt övervägande av de förslag som parlamentet lagt fram tidigare, särskilt de som rör förberedelseåtgärder och pilotprojekt. Jag tänker stanna här, med hopp om att den positiva och konstruktiva andan som fyller oss skall räcka till alla närvarande den 20 juli – ett framflyttat datum för medlingssammanträdet."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(ΡΤ)"8,8
"Costa Neves (PPEDE ),"11
"e"1,10,7,3
"e-learning"2,8,12,9,6
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples