Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-07-04-Speech-3-315"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20010704.8.3-315"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
". - Herr Präsident, Herr Kommissar, liebe Kolleginnen und Kollegen! Gerne unterstütze ich den Antrag des Kollegen Brok hinsichtlich der Zustimmung zur Finanzhilfe für Jugoslawien, und ich erachte es auch als absolut notwendig angesichts der hohen Verschuldung dieses Landes, dass hier ein überdurchschnittliches Maß von verlorenen Zuschüssen gegeben wird, überdurchschnittlich zu der sonst üblichen Praxis. Ich unterstütze hier voll die Kommission.
Eine Bedingung der Zusammenarbeit, das wurde erwähnt, ist die Zusammenarbeit mit Den Haag. Das war immer ein Standpunkt dieses Hauses und auch unserer Fraktion. Sicherlich wurde Wesentliches durch die Auslieferung von Milosevic erreicht, und da gibt es nichts zu deuten. Das ist eine positive Entwicklung. Auch positive Entwicklungen können manchmal einen schalen Beigeschmack haben. Erstens: Allzu deutlich war es, dass Milosevic gegen das Geld von der Geberkonferenz, nicht so sehr gegen unmittelbare Hilfe der Europäischen Union ausgetauscht wurde. Das war kein schönes Bild, da sind zwei Seiten verantwortlich, die das verlangt haben, aber auch die Regierung in Belgrad, die zuerst zu zögerlich war.
Interessant ist zweitens, dass der besondere Druck von den Amerikanern gekommen ist, der Amerikaner, die aber nach wie vor ablehnen, dass internationale Gerichtshöfe sogar für ihre eigenen Staatsbürger zuständig sind. Das ist interessant, und die Europäische Union sollte die Amerikaner drängen, endlich auch die internationalen Gerichtshöfe und deren Zuständigkeit für amerikanische Staatsbürger anzuerkennen.
Drittens, die Auseinandersetzung mit der eigenen Geschichte ist damit nicht erledigt. Es gibt viele, zum Beispiel diejenigen, die verantwortlich sind für die Zerstörung von Vukovar, die noch immer frei herumlaufen. Diese Auseinandersetzung muss in Jugoslawien weiter fortgesetzt werden.
Viertens könnte es sein, dass das mühsam gefundene Gleichgewicht in Jugoslawien einer harten Prüfung unterzogen oder vielleicht sogar zerstört wird. Da möchte ich eine Anmerkung machen zur Zukunft dieses Landes. Wir alle haben im Laufe der vergangenen Monate und Jahre oft gesehen, dass es eine Stimmung gegen Jugoslawien als solches gab, aber Jugoslawien hat eine wichtige Rolle beim Aufbau der Region zu spielen, und Gott sei Dank gibt es wieder verantwortliche und vernünftige Führer in diesem Land, die dieses Land auch auf den richtigen Weg bringen können.
Aber da muss man auch mit Geduld Jugoslawien helfen, in der Region seine Aufgaben zu erfüllen. Da geht es um die Verknüpfung von drei mir und meiner Fraktion wesentlich erscheinenden Punkten.
Erstens, die Fortsetzung der inneren Auseinandersetzung über das, was in den letzten Jahrzehnten in Jugoslawien geschehen ist. Zweitens, die Versöhnung mit den Nachbarn. Gerade hier würde auch manche Auslieferung von Kriegsverbrechern helfen. Drittens, das ist mein letzter Punkt, sicherlich der wirtschaftliche Aufbau, den wir fördern müssen. Wenn wir diese drei Elemente erfolgreich verknüpfen, dann können wir in fünf bis zehn Jahren auch auf eine erfolgreiche Geschichte der EU-Politik in Jugoslawien zurückblicken."@de7
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, hr. kommissær, kære kolleger, jeg vil gerne støtte hr. Broks forslag om at godkende makrofinansiel bistand til Jugoslavien, og jeg anser det også for absolut nødvendigt i betragtning af den store gæld, dette land har, at der her ydes direkte gavebistand i en målestok, der ligger over gennemsnittet i forhold til normal praksis. Jeg støtter fuldt og helt Kommissionen på dette punkt.
Det blev nævnt, at en betingelse for samarbejde er samarbejdet med Haag. Det har altid været Parlamentets og også vores gruppes standpunkt. Det var ganske givet en betydningsfuld sejr, at Milosevic blev udleveret, og her er der intet at fortolke. Det er en positiv udvikling. Selv en positiv udvikling kan dog af og til have en hul bismag. For det første var det alt for tydeligt, at Milosevic blev givet i bytte for pengene fra donorkonferencen og ikke så meget for umiddelbar hjælp fra EU. Det var ikke noget kønt billede, og ansvaret ligger hos begge de parter, som forlangte det, men også hos regeringen i Beograd, som i starten tøvede for længe.
Det er for det andet interessant, at det særlige pres er kommet fra amerikanerne, som dog fortsat afviser, at internationale domstole er kompetente for deres egne statsborgere. Det er interessant, og EU bør presse amerikanerne til langt om længe også at anerkende de internationale domstole og deres kompetence for amerikanske statsborgere.
For det tredje er opgøret med ens egen historie ikke afsluttet med det. Der er mange, f.eks. de ansvarlige for ødelæggelsen af Vukovar, som stadig går frit omkring. Dette opgør skal fortsættes i Jugoslavien.
For det fjerde kunne det være, at den møjsommeligt opnåede ligevægt i Jugoslavien underkastes en hård kontrol eller måske sågar ødelægges. Her vil jeg gerne komme med en bemærkning til dette lands fremtid. Vi har alle i løbet af de seneste måneder og år ofte set, at der har været en stemning mod Jugoslavien som sådan, men Jugoslavien skal spille en vigtig rolle ved opbygningen af regionen, og Gud være lovet er der igen ansvarlige og fornuftige ledere i dette land, som kan bringe dette land på rette vej.
Men man skal tålmodigt hjælpe Jugoslavien med at løse sine opgaver i regionen. Her gælder det om at knytte tre punkter sammen, som forekommer mig og min gruppe væsentlige.
For det første fortsættelsen af det interne opgør om det, der er sket i Jugoslavien i de sidste årtier. For det andet forsoningen med naboerne. Netop her ville også udlevering af krigsforbrydere hjælpe. For det tredje, det er mit sidste punkt, helt sikkert den økonomiske opbygning, som vi skal støtte. Hvis vi knytter disse tre elementer sammen med held, kan vi om 5-10 år se tilbage på en succesrig historie i EU-politikken i Jugoslavien."@da1
".
Κύριε Πρόεδρε, κύριε Επίτροπε, αγαπητοί συνάδελφοι, με ικανοποίηση υποστηρίζω την αίτηση του συναδέλφου Brok σε σχέση με την έγκριση της οικονομικής βοήθειας προς τη Γιουγκοσλαβία, και θεωρώ ότι είναι απολύτως απαραίτητο λόγω των μεγάλων χρεών της χώρας, να δοθούν χαμένες επιδοτήσεις πάνω από τον μέσο όρο σε σχέση με τη συνήθη πρακτική. Εκφράζω την πλήρη υποστήριξή μου προς την Επιτροπή.
«
Αναφέρθηκε ότι προϋπόθεση της συνεργασίας αποτελεί η συνεργασία με τη Χάγη. Αυτή ήταν πάντα η θέση αυτού του Σώματος και της Ομάδας μας. Σαφώς έγιναν σημαντικά βήματα με την έκδοση του Μιλόσεβιτς, δεν υπάρχει αμφιβολία γι' αυτό. Πρόκειται για θετική εξέλιξη. Ακόμη όμως και οι θετικές εξελίξεις μπορεί να αφήνουν κάποια πικρή γεύση. Πρώτον: είναι σαφές ότι ο Μιλόσεβιτς δόθηκε με αντάλλαγμα τα χρήματα της διάσκεψης των χορηγών και όχι τόσο λόγω της άμεσης βοήθειας της Ευρωπαϊκής Ένωσης. Δεν ήταν ωραία εικόνα αυτή, και γι' αυτό ευθύνονται δύο πλευρές, αυτοί που το ζήτησαν, αλλά και η κυβέρνηση του Βελιγραδίου, η οποία αρχικά δίσταζε.
Δεύτερον, είναι ενδιαφέρον ότι ιδιαίτερη πίεση ασκήθηκε από τους Αμερικάνους, οι οποίοι αρνούνται όπως πάντα να δεχτούν ότι το διεθνές δικαστήριο είναι αρμόδιο ακόμη και για τους δικούς τους πολίτες. Είναι ενδιαφέρον, και η Ευρωπαϊκή Ένωση θα έπρεπε να πιέσει τους Αμερικάνους να αναγνωρίσουν επιτέλους τα διεθνή δικαστήρια και την αρμοδιότητά τους και για τους αμερικανούς πολίτες.
Τρίτον, η αντιπαράθεση με την ίδια την Ιστορία δεν έχει ολοκληρωθεί. Υπάρχουν πολλοί, για παράδειγμα αυτοί που ευθύνονται για την καταστροφή του Βούκοβαρ, οι οποίοι κυκλοφορούν ακόμη ελεύθεροι. Η αντιπαράθεση αυτή πρέπει να συνεχιστεί στη Γιουγκοσλαβία.
Τέταρτον, υπάρχει περίπτωση η ισορροπία που αποκτήθηκε με κόπο στη Γιουγκοσλαβία να υποστεί σκληρή δοκιμασία ή ακόμη και να καταστραφεί.
Θα ήθελα να κάνω μια παρατήρηση σχετικά με το μέλλον της χώρας αυτής. Τους τελευταίους μήνες βλέπουμε όλοι μας συχνά ότι υπήρχε μια διάθεση κατά της Γιουγκοσλαβίας, αλλά η Γιουγκοσλαβία πρέπει να διαδραματίσει σημαντικό ρόλο στην οικοδόμηση της περιοχής, και ευτυχώς υπάρχουν πάλι υπεύθυνοι και λογικοί ηγέτες σ' αυτή τη χώρα, οι οποίοι μπορούν να φέρουν τη χώρα στο σωστό δρόμο.
Θα πρέπει όμως να βοηθήσουμε τη Γιουγκοσλαβία με υπομονή να εκπληρώσει τα καθήκοντά της στην περιοχή. Πρόκειται για τη συνένωση τριών σημείων που φαίνονται σημαντικά για μένα και την Ομάδα μου.
Πρώτον, η συνέχιση της εσωτερικής αντιπαράθεσης για αυτό που συνέβη τις τελευταίες δεκαετίες στη Γιουγκοσλαβία. Δεύτερον, η συμφιλίωση με τους γείτονες. Εδώ θα βοηθούσε ιδιαίτερα η έκδοση κάποιων εγκληματιών πολέμου. Τρίτον, και αυτό είναι το τελευταίο σημείο, σίγουρα η οικονομική ανοικοδόμηση, την οποία πρέπει να προωθήσουμε. »
Αν ενώσουμε με επιτυχία αυτά τα τρία στοιχεία, μπορούμε σε πέντε έως δέκα χρόνια να έχουμε μια πετυχημένη ιστορία της πολιτικής της ΕΕ έναντι της Γιουγκοσλαβίας."@el8
".
Mr President, Commissioner, ladies and gentlemen, I am pleased to support Mr Brok’s motion on the approval of macro-financial assistance to Yugoslavia. I also believe that it is absolutely vital, given the country’s high level of debt, to provide an above-average level of lost subsidies here, i.e. above-average compared with the usual practice. I fully support the Commission on this point.
One condition for cooperation, as has been mentioned, is cooperation with The Hague. This has always been the position of this House and also our group. There is no question that a great deal has been achieved through Milosevic’s extradition. This is a positive development. Yet positive developments can sometimes leave a stale after-taste. Firstly, it was all too clear that Milosevic was handed over in exchange for the funds pledged by the donors’ conference, not so much in exchange for direct assistance from the European Union. It was not a pretty sight. There are two sides responsible: those who demanded this step, but also the government in Belgrade, who was too hesitant at first.
Secondly, it is interesting that particular pressure was applied by the Americans: the Americans, who persist in rejecting the notion that international courts could actually have jurisdiction over their citizens. This is an interesting point, and the European Union should bring pressure to bear on the Americans to recognise the international courts and their jurisdiction over American citizens at last.
Thirdly, it does not resolve the issue of Yugoslavia’s critical examination of its own history. There are many individuals, such as those responsible for the destruction of Vukovar, who are still at large. This debate must continue in Yugoslavia.
Fourthly, it is conceivable that the fragile balance established in Yugoslavia will undergo hard tests and could even be destroyed. On this point, I would like to make a comment about the future of the country. Over recent months and years, we have all witnessed what is often an antagonist mood towards Yugoslavia itself. Yet Yugoslavia has an important role to play in the region’s reconstruction, and thankfully, it now has responsible and sensible leaders who can set it on the right course.
However, we must be patient here and help Yugoslavia fulfil its tasks in the region. Together with my group, I identify three key points in this context.
Firstly, the critical debate in Yugoslavia about events in the country over recent decades must continue. Secondly, there must be reconciliation with its neighbours. Here, in particular, the extradition of a number of war criminals would undoubtedly help. Thirdly, and this is my final point, the economy must certainly be reconstructed, and we must give our support to this process. If we are able to link these three elements together, we will be able to look back in five or ten years’ time on the successful history of EU policy in Yugoslavia."@en3
". – (DE) Señor Presidente, señor Comisario, estimadas y estimados colegas, apoyo gustosamente la solicitud del colega Brok en lo referente a la aprobación de la ayuda financiera a Yugoslavia y, ante el elevado endeudamiento de este país, considero también como totalmente necesario que se conceda una ayuda por encima de la media, la media usual en la práctica. Apoyo aquí plenamente a la Comisión.
Una condición de la cooperación, lo que se ha mencionado, es la cooperación con La Haya. Esta ha sido siempre la posición de esta Asamblea y también de nuestro Grupo. Sin duda, se ha logrado algo esencial con la entrega de Milosevic y aquí no hay nada que objetar. Se trata de una evolución positiva. También las evoluciones positivas pueden tener a veces un regusto amargo. En primer lugar: ha estado muy claro que Milosevic ha sido canjeado por el dinero de la Conferencia de países donantes y no tanto por la ayuda inmediata de la Unión Europea. No ha sido una imagen muy bonita, dos partes son las responsables y las que lo han exigido, pero también el Gobierno de Belgrado que al principio mostró demasiadas reticencias.
En segundo lugar, es interesante que haya llegado la presión especial de los norteamericanos, quienes siguen rechazando que los tribunales internacionales de justicia sean competentes incluso para sus propios ciudadanos. Esto es interesante y la Unión Europea debería presionar a los norteamericanos para que reconozcan por fin los tribunales internacionales de justicia y su competencia para ciudadanos norteamericanos.
En tercer lugar, la revisión de la propia historia no ha concluido con esto. Hay muchos, por ejemplo, aquellos que son responsables de la destrucción de Vucovar, que aún andan por ahí libres. Hay que proseguir esta revisión en Yugoslavia.
En cuarto lugar, podría ser que el equilibrio a duras penas logrado en Yugoslavia se vea sometido a una dura prueba o incluso sea destruido. Quiero hacer una observación sobre el futuro de este país. En el curso de los meses y años pasados todos hemos visto con frecuencia que existía una estado de opinión negativo frente a Yugoslavia como tal. Pero Yugoslavia debe desempeñar un importante papel en la reconstrucción de la región y, gracias a Dios, de nuevo hay dirigentes responsables y razonables en este país que pueden llevarle por la vía correcta.
Pero hay que ayudar a Yugoslavia también con paciencia a cumplir sus tareas en la región. Se trata de la vinculación de tres puntos que me parecen esenciales a mí y a mi Grupo.
En primer lugar, la prosecución de la revisión interna sobre lo que ha pasado en Yugoslavia en los últimos decenios. En segundo lugar, la reconciliación con los vecinos. Precisamente aquí sería de ayuda la extradición de algunos criminales de guerra. En tercer lugar, y este es el último punto, sin duda la reconstrucción económica que tenemos que impulsar. Si vinculamos con éxito estos tres elementos entonces dentro de cinco a diez años podremos mirar hacia atrás y constatar que la política de la UE frente a Yugoslavia ha tenido éxito."@es12
".
Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, kannatan mielelläni kollega Brokin mietintöä, joka koskee makrotaloudellisen avun myöntämistä Jugoslavialle, ja minusta valtion suurten velkojen vuoksi on myös aivan välttämätöntä, että tuen avustusosuus on tässä tapauksessa tavallista suurempi. Annan komissiolle täyden tukeni tässä asiassa.
Kuten jo mainittiinkin, yhteisty�n ehtona on yhteisty� Haagin kanssa. Se on ollut aina parlamentin sekä my�s ryhmämme kanta. Milo�evi�in luovutuksella saatiin aikaan merkittävää edistystä, siitä ei ole epäilystäkään. Se on my�nteistä kehitystä. My�nteisilläkin asioilla voi olla joskus epämiellyttävä sivumaku. Ensinnäkin: oli aivan selvää, että Milo�evi� vaihdettiin avunantajien konferenssin rahoihin, ei niinkään Euroopan unionin välitt�mään apuun. Se ei antanut hyvää vaikutelmaa. Siitä on vastuussa kaksi osapuolta, jotka sitä vaativat, mutta siitä on vastuussa myös Belgradin hallitus, joka viivytteli ensin liian pitkään.
Toiseksi, on mielenkiintoista, että erityinen painostus tuli amerikkalaisten taholta, sillä hehän eivät vieläkään tunnusta kansainvälisten tuomioistuinten toimivaltuuksia edes heidän omien kansalaistensa asioiden käsittelyssä. Se on mielenkiintoista, ja Euroopan unionin olisi painostettava amerikkalaisia hyväksymään vihdoinkin myös kansainväliset tuomioistuimet ja niiden toimivaltuudet Yhdysvaltain kansalaisten asioissa.
Kolmanneksi, oman historian selvittely ei ole sillä hyvä. Monet syylliset, esimerkiksi Vukovarin tuhosta vastuussa olevat, ovat vielä vapaalla jalalla. Tätä selvittelyä on vielä jatkettava Jugoslaviassa.
Neljänneksi, on mahdollista, että Jugoslaviassa suurella vaivalla saavutettu tasapaino joutuu kovalle koetukselle tai ehkäpä jopa järkkyy. Haluaisin huomauttaa erään asian maan tulevaisuudesta. Viime kuukausien ja vuosien aikana olemme kaikki usein huomanneet, että yleinen mielipide Jugoslaviasta on ollut kielteinen, mutta Jugoslavialla on tärkeä tehtävä alueen jälleenrakentamisessa, ja maahan saatiin luojan kiitos taas vastuullisia ja järkeviä johtajia, jotka voivat saattaa maan oikealle tielle.
Jugoslaviaa on kuitenkin autettava kärsivällisesti täyttämään sille alueella annetut tehtävät. Siinä on yhdistettävä kolme minun ja ryhmäni mielestä oleellista asiaa.
Ensimmäinen asia on viime vuosikymmenten tapahtumien sisäinen selvittely Jugoslaviassa. Toinen asia on sovittelu naapureiden kanssa. Varsinkin siinä sotarikollisten luovutuksesta olisi apua. Kolmas ja viimeinen asiani on tietenkin taloudellinen jälleenrakentaminen, jota meidän on edistettävä. Jos onnistumme yhdistämään nämä kolme osatekijää, EU:lla on 5–10 vuoden kuluttua menestyksekäs Jugoslavian-politiikan historia takanaan."@fi5
"Monsieur le Président, Monsieur le Commissaire, chers collègues, j'apporte volontiers mon soutien à la proposition de notre collègue Brok en ce qui concerne l'approbation de l'aide financière pour la Yougoslavie et je considère même comme étant absolument nécessaire, au regard de l'endettement considérable de ce pays, qu'un volume d'aides non remboursables supérieur à la moyenne soit attribué, supérieur à la moyenne par rapport à la pratique habituelle. À cet égard, je soutiens pleinement la Commission.
L'une des conditions de la coopération, nous l'avons déjà mentionné, est la coopération avec La Haye. Cette condition a toujours été défendue par cette Assemblée ainsi que notre groupe. Un pas essentiel a certainement été franchi avec l'extradition de Milosevic, il n'y a aucun doute là-dessus. Il s'agit d'une évolution positive. Cependant, les évolutions positives peuvent parfois laisser un arrière-goût amer. Premièrement : il est apparu trop clairement que Milosevic a été livré en échange de l'argent de la conférence des donateurs, pas tellement en échange de l'aide directe de l'Union européenne. Ce n'était pas une belle image et la responsabilité en incombe à deux parties, qui ont réclamé cela, mais également au gouvernement de Belgrade, qui s'est d'abord montré trop hésitant.
Deuxièmement, il est intéressant de constater qu'une pression particulière a été exercée par les Américains, lesquels persistent pourtant à rejeter la compétence des juridictions internationales pour leurs propres citoyens. C'est intéressant et l'Union européenne devrait pousser les Américains à reconnaître enfin les juridictions internationales et leur compétence pour les citoyens américains.
Troisièmement, cette affaire n'a pas épuisé le débat autour de la responsabilité historique. Nombreux sont ceux qui courent encore librement, par exemple les responsables de la destruction de Vukovar. Ce débat doit être poursuivi en Yougoslavie.
Quatrièmement, il se pourrait que l'équilibre précaire trouvé en Yougoslavie soit soumis à une épreuve sévère, voire même peut-être détruit. À cet égard, je souhaiterais faire une remarque sur l'avenir de ce pays. Nous avons tous souvent constaté au cours des derniers mois et des dernières années qu'il existait un sentiment contre la Yougoslavie en tant que telle, mais la Yougoslavie a un rôle important à jouer dans la reconstruction de la région, et Dieu merci, des dirigeants responsables et raisonnables sont de nouveau à la tête de ce pays, et ces dirigeants peuvent également remettre ce pays sur le droit chemin.
À cet égard, il convient d'être patient envers la Yougoslavie en l'aidant à remplir ses obligations dans la région. Se regroupent ici trois points qui sont essentiels pour moi et pour mon groupe.
Premièrement, la poursuite du débat interne sur ce qui s'est passé ces dernières années en Yougoslavie. Deuxièmement, la réconciliation avec les voisins. À ce niveau, certaines extraditions de criminels de guerre pourraient y contribuer. Troisièmement, et c'est mon dernier point, la reconstruction économique que nous devons encourager. Si nous parvenons à réunir avec succès ces trois éléments, nous pourrons alors, d'ici cinq à dix ans, nous retourner et regarder un chapitre réussi de la politique de l'Union européenne en Yougoslavie."@fr6
"Signor Presidente, signor Commissario, onorevoli colleghi, appoggio di buon grado la richiesta dell'onorevole Brok relativa alla concessione di assistenza finanziaria a favore della Iugoslavia e ritengo anche assolutamente necessario, alla luce dell'elevato indebitamento di questo paese, definire un limite più elevato per i contributi a fondo perduto, superiore alla media rispetto alla prassi comune. Al riguardo do pieno appoggio alla Commissione.
L'assistenza è subordinata, come è stato menzionato, alla cooperazione con L'Aia. Il Parlamento, così come il nostro gruppo, è sempre stato di quest'opinione. Senza dubbio si è raggiunto un obiettivo essenziale con l'estradizione di Milosevic, questo è fuori discussione. E' un passo avanti. Anche gli sviluppi positivi possono però a volte lasciare l'amaro in bocca. In primo luogo, è fin troppo evidente che Milosevic è stato scambiato in cambio del denaro della Conferenza dei donatori e non tanto in cambio di assistenza diretta da parte dell'Unione europea. Non è stato uno scenario promettente, e ne sono responsabili due parti, quelli che l'hanno voluto, ma anche il governo di Belgrado dimostratosi inizialmente troppo titubante.
In secondo luogo, ritengo interessante che abbiano fatto particolari pressioni gli Stati Uniti, che tuttavia continuano a disconoscere che i tribunali internazionali sono competenti anche per i loro cittadini. Ciò è degno di nota e l'Unione europea dovrebbe insistere affinché gli Stati Uniti riconoscano finalmente anche i tribunali internazionali e la loro competenza nei confronti di cittadini americani.
In terzo luogo, la discussione sulla storia non è esaurita. Molti responsabili, ad esempio quelli della distruzione di Vukovar, sono ancora liberi. Tale discussione deve continuare in Iugoslavia.
In quarto luogo, è probabile che l'equilibrio faticosamente trovato in Iugoslavia sia messo a dura prova o venga forse addirittura distrutto. Desidero fare un'osservazione sul futuro di tale paese. Nel corso dei mesi e degli anni passati noi tutti spesso abbiamo visto che l'opinione pubblica era sfavorevole alla Iugoslavia in quanto tale, ma questo Stato deve svolgere un ruolo rilevante nella costruzione della regione e, ringraziando il cielo, esso è di nuovo guidato da
responsabili e ragionevoli che possono anche indirizzare la Iugoslavia sulla buona strada.
Tuttavia si deve anche aiutare con pazienza la Iugoslavia ad adempiere i suoi compiti nella regione. E' in gioco il coordinamento di tre punti che il gruppo parlamentare cui appartengo ed io reputiamo di fondamentale rilevanza.
Innanzitutto, la prosecuzione della discussione interna sugli eventi accaduti in Iugoslavia negli ultimi decenni. In secondo luogo, la riconciliazione con i paesi confinanti. Proprio a tale riguardo sarebbe anche utile l'estradizione di qualche criminale di guerra. In terzo luogo, ed è l'ultimo punto che affronto, senza dubbio dobbiamo promuovere la ricostruzione economica. Se riuscissimo ad unire questi tre elementi, tra cinque-dieci anni potremmo anche guardare ad un fruttuoso passato della politica dell'Unione europea in Iugoslavia."@it9
".
Mr President, Commissioner, ladies and gentlemen, I am pleased to support Mr Brok’s motion on the approval of macro-financial assistance to Yugoslavia. I also believe that it is absolutely vital, given the country’s high level of debt, to provide an above-average level of lost subsidies here, i.e. above-average compared with the usual practice. I fully support the Commission on this point.
One condition for cooperation, as has been mentioned, is cooperation with The Hague. This has always been the position of this House and also our group. There is no question that a great deal has been achieved through Milosevic’s extradition. This is a positive development. Yet positive developments can sometimes leave a stale after-taste. Firstly, it was all too clear that Milosevic was handed over in exchange for the funds pledged by the donors’ conference, not so much in exchange for direct assistance from the European Union. It was not a pretty sight. There are two sides responsible: those who demanded this step, but also the government in Belgrade, who was too hesitant at first.
Secondly, it is interesting that particular pressure was applied by the Americans: the Americans, who persist in rejecting the notion that international courts could actually have jurisdiction over their citizens. This is an interesting point, and the European Union should bring pressure to bear on the Americans to recognise the international courts and their jurisdiction over American citizens at last.
Thirdly, it does not resolve the issue of Yugoslavia’s critical examination of its own history. There are many individuals, such as those responsible for the destruction of Vukovar, who are still at large. This debate must continue in Yugoslavia.
Fourthly, it is conceivable that the fragile balance established in Yugoslavia will undergo hard tests and could even be destroyed. On this point, I would like to make a comment about the future of the country. Over recent months and years, we have all witnessed what is often an antagonist mood towards Yugoslavia itself. Yet Yugoslavia has an important role to play in the region’s reconstruction, and thankfully, it now has responsible and sensible leaders who can set it on the right course.
However, we must be patient here and help Yugoslavia fulfil its tasks in the region. Together with my group, I identify three key points in this context.
Firstly, the critical debate in Yugoslavia about events in the country over recent decades must continue. Secondly, there must be reconciliation with its neighbours. Here, in particular, the extradition of a number of war criminals would undoubtedly help. Thirdly, and this is my final point, the economy must certainly be reconstructed, and we must give our support to this process. If we are able to link these three elements together, we will be able to look back in five or ten years’ time on the successful history of EU policy in Yugoslavia."@lv10
".
Mijnheer de Voorzitter, mijnheer de commissaris, geachte collega's, graag ondersteun ik het voorstel van collega Brok betreffende de toestemming voor financiële bijstand ten behoeve van Joegoslavië en ik houd het ook voor absoluut noodzakelijk dat met het oog op de hoge schuldenlast van dit land er wezenlijk meer aan zuivere giften wordt verstrekt dan anders het geval is. Ik ondersteun hierin de Commissie ten volle.
Een voorwaarde die genoemd werd voor de steun betreft de samenwerking met Den Haag. Dat is een steevast standpunt van dit Parlement, evenals van onze fractie. Een essentiële bijdrage daaraan was zeer zeker de uitlevering van Milosevic; dat behoeft geen betoog; het is eenvoudigweg een positieve ontwikkeling. Maar ook positieve ontwikkelingen kunnen soms een bijsmaakje hebben. Ten eerste was het overduidelijk dat Milosevic tegen het geld van de donorconferentie, en niet zozeer tegen de rechtstreekse hulp van de Europese Unie werd ingewisseld. Dat was geen fraai beeld. Van twee kanten werd dat geëist en van twee kanten is men hiervoor verantwoordelijk, evenals de regering in Belgrado die aanvankelijk te aarzelend was.
Ten tweede is het interessant dat van Amerikaanse kant bijzondere druk is uitgeoefend. De Amerikanen ontkennen immers nog steeds dat internationale gerechtshoven ook bevoegdheid hebben over hun onderdanen . Dit is interessant en de Europese Unie zou er bij de Amerikanen op moeten aandringen om eindelijk de internationale gerechtshoven en hun bevoegdheid ten opzichte van Amerikaanse staatsburgers te erkennen.
Ten derde is daarmee niet met de eigen geschiedenis afgerekend. Velen lopen nog steeds vrij rond, zoals bijvoorbeeld de verantwoordelijken voor de verwoesting van Vukovar. Deze discussie dient in Joegoslavië te worden voortgezet.
Ten vierde bestaat de mogelijkheid dat het moeizaam tot stand gekomen evenwicht in Joegoslavië zwaar op de proef wordt worden gesteld, of zelfs wordt verstoord. Daarbij wil ik hier iets zeggen over de toekomst van dit land. Wij hebben allen in de loop van de afgelopen maanden en jaren vaak beleefd dat er stemming tegen Joegoslavië zonder meer werd gekweekt. Joegoslavië heeft echter een belangrijke rol bij de opbouw van de regio te vervullen en goddank zijn er weer verantwoordelijke en verstandige leiders in dit land die het ook op het juiste spoor kunnen helpen.
Wij moeten Joegoslavië helpen bij de vervulling van zijn taken in de regio en daarbij veel geduld betrachten. Het gaat daarbij om drie met elkaar verbonden punten die mij en mijn fractie van wezenlijk belang lijken.
Ten eerste de voortzetting van de interne discussie in Joegoslavië over wat er in de afgelopen decennia in dit land is gebeurd; ten tweede de verzoening met de buurlanden - speciaal op dit punt zou de uitlevering van een aantal oorlogsmisdadigers behulpzaam kunnen zijn - en ten derde, als laatste punt, de door ons te stimuleren economische opbouw. Wanneer wij deze drie elementen succesvol met elkaar verbinden, kunnen wij over vijf tot tien jaar terugblikken op een succesvolle politiek van de Europese Unie ten aanzien van Joegoslavië."@nl2
"Senhor Presidente, Senhor Comissário, caros colegas, é de bom grado que apoio a proposta do colega Brok no que diz respeito à aprovação da ajuda financeira à Jugoslávia e considero também absolutamente necessário conceder, face ao elevado endividamento deste país, verbas acima da média, a título de fundo perdido, isto é, acima da média, tendo em conta a prática usual. Neste ponto apoio plenamente a Comissão.
Um pressuposto para a cooperação - já se fez referência a este facto - é a cooperação com o Tribunal de Haia. Sempre foi uma posição desta assembleia e também do nosso grupo político. Foi certamente conseguido algo de decisivo com a extradição de Milosevic e, a este respeito, não há nada para explicar. Tratase de uma evolução positiva. No entanto, também as evoluções positivas podem, por vezes, ter um travo desagradável. Primeiro: foi por demais evidente que Milosevic foi trocado pelo dinheiro da conferência de doadores, não propriamente em troca da ajuda directa da União Europeia. Não é uma imagem positiva, neste caso há duas partes responsáveis por esta exigência, mas também há o Governo de Belgrado, que teve no início uma atitude demasiado hesitante.
Em segundo lugar, é interessante observar que a maior pressão veio do lado americano, dos americanos que, no entanto, continuam a rejeitar a competência dos tribunais internacionais inclusive em relação aos seus próprios cidadãos. É um facto interessante e a União Europeia deveria instar os americanos a reconhecer também, finalmente, os tribunais internacionais e a sua competência em relação aos cidadãos americanos.
Em terceiro lugar, esta situação não permite que haja o necessário confronto com a própria história. Há muitos indivíduos, por exemplo, os responsáveis pela destruição de Vukovar, que continuam ainda a viver em plena liberdade. Este confronto com a história terá de prosseguir na Jugoslávia.
Em quarto lugar, poderia acontecer que o dificilmente obtido equilíbrio na Jugoslávia, seja submetido a um duro teste ou até seja destruído. Neste contexto, queria fazer uma observação relativamente ao futuro deste país. No decurso dos últimos meses e anos observámos com frequência que há uma reacção contra a Jugoslávia de
mas não podemos esquecer que este país tem um importante papel para desempenhar na reconstrução da região e que, graças a Deus, volta a haver dirigentes responsáveis e sensatos na Jugoslávia que poderão conduzir este país para o caminho certo.
Também é, porém, necessário haver paciência para ajudar a Jugoslávia a cumprir com as suas obrigações na região. Neste contexto, está em causa a interligação de três pontos, essenciais para mim e para o meu grupo.
Primeiro, o prosseguimento da confrontação interna com o que aconteceu nas ultimas décadas na Jugoslávia. Segundo, a reconciliação com os vizinhos. Precisamente neste contexto seria benéfica a extradição dos criminosos de guerra. Terceiro e último ponto, certamente a recuperação económica que teremos de promover. Se formos bem sucedidos no encadeamento destes três elementos, dentro de cinco a dez anos, poderemos efectivamente fazer a retrospectiva de uma história em que a política comunitária na Jugoslávia foi coroada de êxito."@pt11
".
Herr talman, herr kommissionär, kära kolleger! Jag stöder gärna kollega Broks yrkande om bifall för makroekonomiskt stöd till Jugoslavien. Och jag anser också att det med tanke på landets höga skuldsättning är absolut nödvändigt att det tilldelas mer än genomsnittet av det direkta bidraget, över genomsnittet jämfört med praxis. Jag stöder här kommissionen fullständigt.
Ett villkor för samarbetet, det nämndes, är samarbetet med Haag. Detta har alltid varit en ståndpunkt som denna kammare och även vår grupp har haft. Säkerligen uppnådde man genom Milosevics utlämning mycket som var viktigt, och där finns det ingenting att peka på. Det är en positiv utveckling. Även en positiv utveckling kan ibland ha en fadd bismak. För det första: Det var alltför tydligt att Milosevic utväxlades mot pengar från givarkonferensen, inte så gärna mot omedelbart stöd från Europeiska unionen. Det var ingen vacker syn, två sidor är ansvariga för att ha krävt det, men även regeringen i Belgrad, som först var alldeles för tveksam.
Intressant är för det andra att den särskilda påtryckningen kom från amerikanerna, amerikanerna som fortfarande förvägrar internationella domstolar behörighet för sina egna medborgare. Det är intressant, och Europeiska unionen borde ligga på amerikanerna så att de äntligen erkänner internationella domstolar och deras behörighet för amerikanska medborgare.
För det tredje, uppgörelsen med den egna historien är därmed inte avklarad. Det finns många, exempelvis de som är ansvariga för Vukovars förstörelse, som fortfarande är på fri fot. Denna uppgörelse måste fortsättas i Jugoslavien.
För det fjärde skulle det kunna bli så att den mödosamt funna jämvikten i Jugoslavien utsätts för en hård prövning eller till och med förstörs. Jag skulle vilja göra en anmärkning om framtiden för detta land. Vi har alla under de gångna månaderna och åren ofta sett att det funnits en opinion mot Jugoslavien som sådant, men Jugoslavien har en viktig roll att spela vid återuppbyggnaden av regionen, och tack och lov finns det återigen ansvariga och förnuftiga ledare i detta land, som också kan få landet på rätt väg.
Men då måste man med tålamod hjälpa Jugoslavien att uppfylla sina uppgifter. Det handlar om att koppla samman tre punkter som jag och min grupp anser vara viktiga.
För det första, den fortsatta interna uppgörelsen om det som har skett de senaste årtiondena i Jugoslavien. För det andra, försoningen med grannarna. Just här skulle också vissa utlämnanden av krigsförbrytare hjälpa. För det tredje, det är min sista punkt, den ekonomiska uppbyggnad som vi måste stödja. Om vi kopplar samman dessa tre element på ett framgångsrikt sätt, kommer vi att om fem till tio år kunna se tillbaka på en framgångsrik historia för EU-politiken i Jugoslavien."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Swoboda (PSE )"7,12
"per se"11
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples