Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-07-04-Speech-3-260"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech4
dcterms:Date	"2001-07-04"^^xsd:date4
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Bonn-konferencen om klimaændringer4
dcterms:Language	"de"^^xsd:language4
lpv:document identification number	"en.20010704.6.3-260"4
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2001-07-04-Speech-3-2614
lpv:speaker	lp:Peter Liese4
lpv:spoken text	". - Herr Präsident, Herr Kommissar, meine lieben Kolleginnen und Kollegen! Die Bekämpfung der Klimakatastrophe ist die wichtigste umweltpolitische Herausforderung unserer Zeit, und ich gehe soweit zu sagen, vielleicht ist es die wichtigste Herausforderung überhaupt, auch außerhalb der Umweltpolitik. In Bonn steht daher sehr viel auf dem Spiel. Deshalb ist es wichtig, dass die Europäische Union geschlossen auftritt, und ich appelliere daher auch an Rat und Kommission, dass sie die Parlamentsdelegation miteinbezieht in ihr Handeln und dass zumindest der Leiter unserer Delegation auch in die EU-Koordination miteinbezogen wird, denn wir möchten gern die Position von Rat und Kommission unterstützen. Das geht natürlich nur, wenn wir auch wirklich detailliert informiert sind. Das Hauptproblem ist natürlich die Haltung der USA. Das wurde schon mehrfach gesagt. Es reicht nicht, wenn wir uns einfach einig sind, dass die Haltung der USA nicht akzeptabel ist. Wir müssen jetzt überlegen, nachdem gute Worte und Appelle nicht viel genutzt haben, wie wir konkret noch stärkeren Druck ausüben können. Da sollte die Europäische Union den Klimaschutz und das Abkommen von Kyoto zur Hauptpriorität in den Beziehungen mit den USA machen. Wir haben viele unterschiedliche Positionen gegenüber der amerikanischen Regierung und den Kongressabgeordneten, aber dieses ist das größte Problem, und das sollte auch klar sein. Deswegen war ich etwas enttäuscht, dass man nach dem Gipfel von Göteborg gesagt hat: Wir sind da unterschiedlicher Meinung, und das war es. Die EU muss hier jedoch ganz klar machen: Bei anderen Themen mögen wir unterschiedlicher Meinung sein und trotzdem zur Tagesordnung übergehen, hier aber ist eine Priorität für die EU. Wir sollten vielleicht sogar Zugeständnisse in anderen Bereichen machen, um diese Priorität wirklich durchzusetzen. Wenn die Amerikaner dann bereit sind, Kyoto zu ratifizieren und in Bonn konkret mitzuarbeiten, dann sollten wir auch flexibel sein und zum Beispiel beim Thema Kernenergie nicht die reine Lehre der EU vertreten, sondern auch Kompromisse schließen. Voraussetzung ist jedoch, dass die Amerikaner sich überhaupt verpflichten, Kyoto zu ratifizieren und den Klimaschutzprozess positiv zu begleiten."@de7
lpv:spokenAs	member; Temporary committee on human genetics and other new technologies in modern medicine (2000-12-13--2001-11-29)14 member; EPP-ED (1999-07-20--2004-07-19)14 substitute; Committee on Industry, External Trade, Research and Energy (1999-07-21--2002-01-14)14 unknown; Christlich Demokratische Union Deutschlands (1999-07-20--2004-07-19)14 member; Delegation for relations with the countries of Central America and Mexico (1999-10-06--2002-01-14)14 member; Committee on the Environment, Public Health and Consumer Policy (1999-07-21--2002-01-14)14
lpv:translated text	"Hr. formand, hr. kommissær, kære kolleger, bekæmpelsen af klimakatastrofen er den vigtigste miljøpolitiske udfordring i vores tid, og jeg vil gå så vidt som til at sige, at det måske er den vigtigste udfordring overhovedet, også når man går ud over miljøpolitikken. I Bonn står der derfor virkelig meget på spil. Derfor er det vigtigt, at EU optræder samlet, og jeg appellerer derfor også til Rådet og Kommissionen om, at de inddrager Parlamentets delegation i deres handlinger, og at i det mindste lederen af vores delegation inddrages i EU-koordineringen, for vi ønsker at støtte Rådets og Kommissionens holdning. Det kan vi selvfølgelig kun gøre, hvis vi bliver informeret virkelig detaljeret. Det primære problem er naturligvis USA's holdning. Det er allerede blevet sagt flere gange. Det er ikke tilstrækkeligt, at vi bare er enige om, at USA's holdning ikke er acceptabel. Vi må nu, efter at pæne ord og appeller ikke har udrettet meget, overveje, hvordan vi konkret kan øve et endnu større pres. Her bør EU gøre klimabeskyttelsen og Kyoto-aftalen til en topprioritet i forbindelserne med USA. Vi har mange holdninger, der adskiller sig fra holdningerne hos den amerikanske regering og kongresmedlemmerne, men dette er det største problem, og det bør også stå klart. Derfor blev jeg noget skuffet over, at man sagde efter topmødet i Göteborg: Vi har forskellige opfattelser på dette område. Og det var det. EU må imidlertid gøre følgende helt klart: Hvad angår andre punkter, er vi måske uenige, men kan alligevel gå videre på dagsordenen, men dette er en prioritet for EU. Vi bør måske endda gøre indrømmelser på andre områder for virkelig at gennemføre denne prioritet. Når amerikanerne så er parate til at ratificere Kyoto-aftalen og indgå i et konkret samarbejde i Bonn, bør vi også være fleksible og ikke repræsentere den rene EU-lære, hvad angår f.eks. atomkraft, men også indgå kompromiser. Det er imidlertid en forudsætning, at amerikanerne i det hele taget forpligter sig til at ratificere Kyoto-aftalen og ledsage klimabeskyttelsesprocessen positivt."@da1 ". Κύριε Πρόεδρε, κύριε Επίτροπε, αγαπητοί συνάδελφοι, η καταπολέμηση της καταστροφής του κλίματος είναι η πιο σημαντική πρόκληση περιβαλλοντικής πολιτικής των καιρών μας, και μπορεί μάλιστα να είναι η σημαντικότερη πρόκληση όλων των εποχών, ακόμη και εκτός περιβαλλοντικής πολιτικής. Γι' αυτό το λόγο διακυβεύονται πολλά στη Βόννη. Είναι λοιπόν σημαντικό, να εμφανιστεί η Ευρωπαϊκή Ένωση από κοινού, και κάνω έκκληση και στο Συμβούλιο και στην Επιτροπή, να συμπεριλάβουν και την αντιπροσωπεία του Κοινοβουλίου στις ενέργειές τους, και να συμπεριληφθεί τουλάχιστον ο διευθυντής της αντιπροσωπείας μας στο συντονισμό της ΕΕ, γιατί θέλουμε πραγματικά να υποστηρίξουμε τη θέση του Συμβουλίου και της Επιτροπής. Αυτό μπορεί να γίνει βέβαια μόνο, αν είμαστε πραγματικά ενημερωμένοι για τις λεπτομέρειες. Το βασικό πρόβλημα είναι φυσικά η στάση των ΗΠΑ. Αυτό έχει ειπωθεί πολλάκις. Δεν αρκεί να συμφωνούμε ότι η στάση των ΗΠΑ είναι απαράδεκτη. Πρέπει τώρα να σκεφτούμε, αφού τα καλά λόγια και οι εκκλήσεις δεν έβγαλαν πουθενά, πώς μπορούμε συγκεκριμένα να ασκήσουμε ακόμη μεγαλύτερη πίεση. Σ' αυτό το σημείο η Ευρωπαϊκή Ένωση πρέπει να καταστήσει την προστασία του κλίματος και τη συμφωνία του Κυότο πρώτη προτεραιότητα στις σχέσεις της με τις ΗΠΑ. Έχουμε πολλές διαφορετικές θέσεις έναντι της αμερικανικής κυβέρνησης και των βουλευτών του Κογκρέσου. Αυτό είναι το μεγαλύτερο πρόβλημα και αυτό θα πρέπει να το καταστήσουμε σαφές. Γι' αυτό απογοητεύτηκα κάπως, όταν άκουσα μετά τη Σύνοδο Κορυφής του Γκέτεμποργκ: σ' αυτό το σημείο διαφωνούμε, και αυτό ήταν! Η ΕΕ πρέπει να καταστήσει σαφές: σε άλλα θέματα μπορεί να έχουμε διαφορετική γνώμη και παρόλα αυτά να περνάμε στο άλλο θέμα της ημερήσιας διάταξης, εδώ όμως υπάρχει προτεραιότητα για την ΕΕ. Ίσως θα πρέπει να κάνουμε και υποχωρήσεις για να επιβάλλουμε πραγματικά αυτή την προτεραιότητα. » Αν οι Αμερικάνοι είναι πρόθυμοι να επικυρώσουν το Κυότο και να συνεργαστούν με συγκεκριμένο τρόπο στη Βόννη, θα πρέπει να είμαστε πιο ευέλικτοι και να μην εκπροσωπούμε για παράδειγμα στο θέμα της πυρηνικής ενέργειας την πάγια θέση της ΕΕ, αλλά να κάνουμε συμβιβασμούς. Προϋπόθεση αποτελεί ωστόσο η υποχρέωση των Αμερικανών να επικυρώσουν το Κυότο και να αντιμετωπίσουμε με θετικό τρόπο τη διαδικασία προστασίας τους κλίματος."@el8 ". Mr President, Commissioner, ladies and gentlemen, combating the catastrophic effects of climate change is the most important environmental policy challenge of our time. Indeed, I would go as far as to say that it may even be the single most important challenge overall, also beyond the parameters of environmental policy. There is thus a great deal at stake in Bonn. It is important, then, for the European Union to present a united front, and so I appeal to the Council and the Commission to include the parliamentary delegation in its activities and ensure that the head of our delegation, at least, is involved in coordination at EU level, as we are keen to support the Council and the Commission’s position. Naturally, this is only possible if we are genuinely informed in detail. The main problem, of course, is the USA’s position. This has already been pointed out several times. It is not enough merely to agree that the USA’s position is unacceptable. Since gentle persuasion and appeals have not achieved very much, we must now consider how we can exert even greater pressure. The European Union should make climate protection and the Kyoto Agreement its key priority in relations with the US. Many of our positions differ from those of the US Government or Congress, but climate protection is the major problem, and that should be made clear. This is why I was rather disappointed when, after Gothenburg, the message was: there is a difference of opinion, and that was it. The EU must make it quite clear that while we may have different opinions on other issues and still carry on with the agenda, this specific topic is a priority for the EU. Perhaps we should go as far as to make concessions in other areas in order to ensure that this priority is genuinely asserted in practice. If the Americans are then prepared to ratify Kyoto and engage in practical cooperation in Bonn, we too should be flexible. Instead of promoting the EU’s purist doctrine, e.g. on nuclear energy, we too should be prepared to compromise. However, a precondition is that the Americans actually commit themselves to ratifying Kyoto and pursuing the climate protection process in a positive way."@en3 ". – (DE) Señor Presidente, señor Comisario, estimadas y estimados colegas, la lucha contra la catástrofe climática es el desafío político medioambiental más importante de nuestro tiempo y me atrevo incluso a decir que es quizás el desafío más importante en absoluto, también al margen de la política de medio ambiente. Por ello, en Bonn hay mucho en juego y es importante que la Unión Europea actúe cerrando filas. Apelo al Consejo y a la Comisión para que incluyan a la delegación del Parlamento en sus actuaciones y que se incluya también en la coordinación de la UE al menos al director de nuestra delegación, pues deseamos apoyar la posición del Consejo y de la Comisión. Naturalmente, esto sólo funcionará si se nos informa también detalladamente. El problema principal es naturalmente la actitud de los EE.UU. Ya se ha dicho en varias ocasiones. No es suficiente con estar sencillamente de acuerdo en que la actitud de los EE.UU no es aceptable. Después de que las buenas palabras y apelaciones no han servido de mucho, tenemos que recapacitar cómo podemos ejercer concretamente aún una presión mayor. La Unión Europea debería hacer de la protección del clima y el acuerdo de Kioto la principal prioridad en las relaciones con los EE.UU. Tenemos muchas posiciones diferentes respecto al Gobierno norteamericano y a los diputados del Congreso pero este es el mayor problema y esto debe estar también claro. Por ello, me he quedado algo desilusionado de que después de la cumbre de Gotemburgo se haya dicho: somos de opinión diferente y ya está. La UE tiene que mostrar muy claramente que puede que en otros temas seamos de diferente opinión y a pesar de ello pasemos al siguiente punto del orden del día pero aquí se trata de una prioridad para la UE.. Quizás deberíamos realizar concesiones incluso en otros campos para imponer realmente esta prioridad. Si los norteamericanos estuviesen dispuestos a ratificar Kioto y a trabajar concretamente en Bonn entonces deberíamos ser también flexibles y, por ejemplo, en el tema de la energía nuclear no defender la doctrina pura de la UE sino llegar también a compromisos. Sin embargo, condición previa es que los norteamericanos se sientan obligados a ratificar Kioto y acompañar positivamente el proceso de protección del clima."@es12 ". Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, ilmastokatastrofin ehkäiseminen on tämän hetken tärkein ympäristöpolitiikan haaste, uskallan jopa sanoa, että se on ehkä tärkein haaste ylipäänsä muillakin politiikan aloilla. Bonnissa on siksi nyt paljon pelissä. Sen vuoksi on tärkeää, että Euroopan unionilla on yhteinen toimintalinja, ja kehotankin myös neuvostoa ja komissiota ottamaan parlamentin valtuuskunnan mukaan toimintaansa ja antamaan ainakin valtuuskuntamme johtajalle luvan osallistua EU-koordinaatioon, sillä tukisimme mielellämme neuvoston ja komission kantaa. Se edellyttää tietenkin, että meille tiedotetaan asioista yksityiskohtaisesti. Yhdysvaltain kanta on tietenkin suurin ongelma. Se on todettu jo moneen kertaan. Ei riitä, että tuomitsemme vain yksimielisesti Yhdysvaltain asenteen. Kun kauniit sanat ja kehotukset eivät juurikaan auttaneet, meidän on nyt pohdittava, miten voimme käytännössä painostaa Yhdysvaltoja vieläkin voimakkaammin. Euroopan unionin olisi tehtävä ilmastonsuojelusta ja Kioton sopimuksesta Yhdysvaltain-suhteiden tärkein painopistealue. Meillä on monenlaisia mielipiteitä Yhdysvaltain hallituksesta ja kongressin jäsenistä, mutta tämä ilmastoasia on suurin ongelma, ja sen pitäisi olla kaikille selvää. Olin siksi hieman pettynyt, kun Göteborgin huippukokouksen jälkeen vain todettiin, että olemme ilmastokysymyksestä eri mieltä, ja asia jätettiin sikseen. EU:n on tehtävä yksi asia selväksi: voimme sivuuttaa muut asiat, vaikka olisimmekin niistä eri mieltä, mutta tällä asialla on EU:ssa ensisijainen merkitys. Meidän olisi ehkä suostuttava jopa myönnytyksiin muilla aloilla, jotta pystyisimme toteuttamaan tämän ensisijaisen tavoitteemme. Jos amerikkalaiset ovat lopulta valmiita ratifioimaan Kioton pöytäkirjan ja tekemään Bonnissa yhteistyötä myös käytännössä, meidän pitäisi olla joustavia, emmekä saisi edustaa esimerkiksi ydinenergiaan liittyvissä asioissa pelkkiä EU:n näkemyksiä, vaan meidän on tehtävä myös kompromisseja. Edellytyksenä kuitenkin on, että amerikkalaiset ylipäänsä sitoutuvat ratifioimaan Kioton pöytäkirjan ja lähtemään mukaan ilmastonsuojeluprosessiin myönteisessä hengessä."@fi5 "Monsieur le Président, Monsieur le Commissaire, chers collègues, la lutte contre le cataclysme climatique est le défi environnemental le plus important de notre époque, et je vais même jusqu'à dire que c'est peut-être le défi le plus important en soi, même au-delà de la politique environnementale. Il y aura donc beaucoup de choses en jeu à Bonn. C'est pourquoi il est important que l'Union européenne apparaisse résolue, et j'en appelle aussi au Conseil et à la Commission, pour qu'elle implique également la délégation parlementaire dans son action, et pour que le chef de notre délégation fasse partie, au moins lui, de la coordination de l'UE, car nous souhaitons soutenir la position du Conseil et de la Commission. Ce ne peut bien sûr être le cas que si nous sommes réellement informés dans le détail. La problème principal est bien sûr l'attitude des États-Unis. On l'a déjà dit plusieurs fois. Il ne suffit pas que nous soyons d'accord pour dire que l'attitude des États-Unis est inacceptable. Nous devons à présent réfléchir, après l'échec des bonnes paroles et des appels à la raison, sur la manière dont nous pouvons concrètement exercer une pression plus forte encore. L'Union européenne devrait faire de la protection du climat et de l'accord de Kyoto la priorité principale dans ses relations avec les USA. Nous avons des positions très variées face au gouvernement américain et aux députés du congrès, mais c'est cela le plus gros problème, et il faudrait que ce soit clair. C'est pourquoi j'ai été un peu déçu que l'on ait dit, après le sommet de Göteborg, que l'on était d'avis différents, et voilà tout. En la matière, l'UE doit être très claire : sur d'autres sujets, nous pouvons être d'avis différents et passer malgré tout à l'ordre du jour, mais ici, il s'agit d'une priorité pour l'UE. Nous devrions peut-être même faire des concessions dans d'autres domaines pour imposer réellement cette priorité. Si les Américains sont prêts à ratifier le protocole de Kyoto et à collaborer concrètement à Bonn, nous devrions être flexibles et ne pas s'accrocher aux dogmes de l'UE, par exemple dans le domaine de l'énergie nucléaire, mais bien conclure des compromis. La condition pour cela est toutefois que les Américains s'engagent à ratifier le protocole de Kyoto et à accompagner positivement le processus de protection du climat."@fr6 "Signor Presidente, signor Commissario, onorevoli colleghi, la lotta alla catastrofe climatica è la sfida più importante della nostra epoca, a livello di politica ambientale, anzi oserei dire che è forse la sfida più importante in assoluto, anche a prescindere dalla politica in materia di ambiente. Pertanto, a Bonn, sono in gioco molte cose. E' essenziale quindi che l'Unione europea proceda unita ed io rivolgo un appello a Consiglio e Commissione, affinché coinvolgano nella loro azione la delegazione parlamentare e che perlomeno il capo della nostra delegazione partecipi al processo di coordinamento dell'UE, in quanto è nostra intenzione sostenere la posizione di Consiglio e Commissione, ma possiamo farlo solo se veniamo informati nei dettagli. Il problema principale ovviamente è costituito dall'atteggiamento degli Stati Uniti. E' già stato ripetuto più volte. Non basta essere d'accordo sul fatto che tale atteggiamento è inaccettabile. Adesso dobbiamo riflettere, visto che belle parole e appelli non sono serviti a molto, su come possiamo esercitare una pressione maggiore. A tal proposito, l'Unione europea dovrebbe dare la priorità, nelle relazioni con gli Stati Uniti, alla tutela del clima ed agli accordi di Kyoto. Ci sono posizioni diverse nei confronti del governo americano e dei deputati del Congresso e ormai dovrebbe essere chiaro che proprio questo è il problema. Perciò sono stato un po’ deluso che dopo il Vertice di Göteborg ci si sia limitati ad osservare: la pensiamo diversamente, e nulla più. L'Unione europea deve mettere bene in chiaro che, se su altri temi possiamo essere di parere diverso e ciononostante attenerci all'ordine del giorno, questa invece è una priorità assoluta per l'Unione. Forse dovremmo addirittura fare concessioni in altri settori per riuscire davvero ad imporre tale priorità. Se gli Stati Uniti, in questo modo, saranno disposti a ratificare gli accordi di Kyoto e a collaborare su un piano concreto a Bonn, dovremmo mostrarci flessibili e magari non sostenere unicamente, per esempio in materia di energia nucleare, le teorie dell'UE, bensì accettare compromessi. Il presupposto è comunque che gli americani si impegnino a ratificare gli accordi di Kyoto e a dar seguito in modo costruttivo al processo per la tutela del clima."@it9 ". Mr President, Commissioner, ladies and gentlemen, combating the catastrophic effects of climate change is the most important environmental policy challenge of our time. Indeed, I would go as far as to say that it may even be the single most important challenge overall, also beyond the parameters of environmental policy. There is thus a great deal at stake in Bonn. It is important, then, for the European Union to present a united front, and so I appeal to the Council and the Commission to include the parliamentary delegation in its activities and ensure that the head of our delegation, at least, is involved in coordination at EU level, as we are keen to support the Council and the Commission’s position. Naturally, this is only possible if we are genuinely informed in detail. The main problem, of course, is the USA’s position. This has already been pointed out several times. It is not enough merely to agree that the USA’s position is unacceptable. Since gentle persuasion and appeals have not achieved very much, we must now consider how we can exert even greater pressure. The European Union should make climate protection and the Kyoto Agreement its key priority in relations with the US. Many of our positions differ from those of the US Government or Congress, but climate protection is the major problem, and that should be made clear. This is why I was rather disappointed when, after Gothenburg, the message was: there is a difference of opinion, and that was it. The EU must make it quite clear that while we may have different opinions on other issues and still carry on with the agenda, this specific topic is a priority for the EU. Perhaps we should go as far as to make concessions in other areas in order to ensure that this priority is genuinely asserted in practice. If the Americans are then prepared to ratify Kyoto and engage in practical cooperation in Bonn, we too should be flexible. Instead of promoting the EU’s purist doctrine, e.g. on nuclear energy, we too should be prepared to compromise. However, a precondition is that the Americans actually commit themselves to ratifying Kyoto and pursuing the climate protection process in a positive way."@lv10 "Mijnheer de Voorzitter, commissaris, beste collega’s, de bestrijding van de klimaatcatastrofe is de belangrijkste milieupolitieke uitdaging van onze tijd. Ik durf zelfs te stellen dat het misschien wel de belangrijkste uitdaging zonder meer is, afgezien van het milieubeleid. Er staat in Bonn dus erg veel op het spel. Het is dan ook belangrijk dat de Europese Unie als één blok optreedt, en ik roep de Raad en de Commissie daarom op om de Parlementsdelegatie bij hun besprekingen te betrekken. Op z’n minst moet de leider van onze delegatie opgenomen worden in het coördinatieoverleg van de EU. Wij willen immers graag de opstelling van de Raad en de Commissie ondersteunen en dat kan natuurlijk alleen als we ook echt van alle details op de hoogte zijn. Het belangrijkste probleem is natuurlijk de houding van de Verenigde Staten; dat is al vaker gezegd. Het volstaat echter niet dat wij het met elkaar eens zijn over de onaanvaardbare houding van de Verenigde Staten. We moeten, nu vriendelijke woorden en oproepen niet veel hebben uitgehaald, ook goed nadenken over de manier waarop wij concreet meer druk kunnen uitoefenen. Daarom zou de Europese Unie de klimaatbescherming en de overeenkomst van Kyoto tot topprioriteit moeten maken in de betrekkingen met de Verenigde Staten. We hebben verschillende houdingen tegenover de Amerikaanse regering en de Congresleden, maar dit is het grootste probleem en dat moet ook glashelder zijn. Daarom was ik een beetje teleurgesteld toen na de Top van Göteborg gezegd werd: we verschillen op dit punt van mening. Dat was het kennelijk! De EU moet echter één ding hier heel duidelijk maken: over andere onderwerpen kunnen we van mening verschillen en desondanks doorgaan met ons gewone werk, maar hier gaat het voor de EU om een prioriteit. Misschien moeten wij zelfs op andere terreinen concessies doen om deze prioriteit daadwerkelijk te kunnen doorzetten. Als de Amerikanen bereid zouden zijn om Kyoto te ratificeren en in Bonn concreet mee te werken, zouden ook wij flexibel moeten zijn en bijvoorbeeld wat kernenergie betreft niet aan het officiële EU-standpunt moeten vasthouden. Dan moeten ook wij compromissen sluiten. Voorwaarde is echter wel dat de Amerikanen toezeggen Kyoto te zullen ratificeren en het proces van maatregelen ter bescherming van het klimaat te steunen."@nl2 "Senhor Presidente, Senhor Comissário, caros colegas, combater a catástrofe climática representa o mais importante desafio do nosso tempo em termos de política ambiental. Atrevo­me a dizer que se trata provavelmente do maior desafio de todos, mesmo para além da política ambiental. Daí que, em Bona, muita coisa esteja em jogo, sendo, portanto, fundamental que a União Europeia mostre coesão. Neste sentido, lanço também o meu apelo ao Conselho e à Comissão para que associem a delegação parlamentar às suas acções e para que pelo menos o responsável pela nossa delegação também seja associado à coordenação comunitária, pois gostaríamos bastante de dar o nosso apoio à posição do Conselho e da Comissão. Tal apenas é possível se estivermos devidamente informados. O maior problema é, naturalmente, a atitude dos EUA. Já foi dito várias vezes. Mas não chega unirmo­nos para dizer que a atitude dos EUA não é aceitável. Temos agora de reflectir, depois de as boas palavras e os apelos não terem servido de grande coisa, sobre a forma concreta de podermos exercer uma pressão mais forte. Neste caso, penso que a União Europeia deveria fazer com que a defesa do meio ambiente e o Protocolo de Quioto se tornassem a principal prioridade nas relações com os EUA. Temos muitas e diversas posições perante a Administração americana e os deputados ao Congresso, mas este constitui o problema mais importante e este facto devia ficar esclarecido. Foi por esta razão que fiquei um pouco desapontado pelo facto de, após a Cimeira de Gotemburgo, se ter dito: temos diferentes opiniões sobre esta matéria e nada mais. A UE tem, no entanto, de deixar este aspecto perfeitamente esclarecido: relativamente a outros temas podemos ter diferentes opiniões e passar mesmo assim à ordem do dia, só que este ponto constitui uma prioridade para a UE. Deveríamos inclusive fazer concessões em outros domínios, de modo a conseguir verdadeiramente impor esta prioridade. Quando os americanos estiverem dispostos a ratificar Quioto e colaborar concretamente em Bona, nessa altura deveremos mostrar­nos flexíveis e, por exemplo no tema da energia nuclear, não devemos defender a teoria pura da UE, mas sim mostrar disponibilidade para chegar a compromissos. No entanto, a condição é que os americanos se sintam de alguma forma com a obrigação de ratificar Quioto e de promover um acompanhamento positivo ao processo de defesa do meio ambiente."@pt11 ". Herr talman, herr kommissionär, kära kolleger! Bekämpandet av klimatkatastrofen är den viktigaste miljöpolitiska utmaningen i vår tid, och jag går så långt som till att säga att det kanske är det viktigaste kravet över huvud taget, även utanför miljöpolitiken. I Bonn står därför mycket på spel. Därför är det viktigt att Europeiska unionen uppträder på ett samlat sätt, och jag vädjar därför till rådet och kommissionen om att den tar med parlamentsdelegationen i sitt agerande och att åtminstone ledaren för vår delegation tas med i EU-samordningen, för vi skulle gärna vilja stödja rådet och kommissionens ståndpunkt. Detta går naturligtvis bara om vi också får verkligt detaljerad information. Huvudproblemet är naturligtvis USA:s inställning. Detta har sagts flera gånger. Det räcker inte om vi är eniga om att USA:s inställning inte är godtagbar. Vi måste nu diskutera, efter att ord och vädjanden inte har tjänat mycket till, hur vi konkret skall kunna utöva ett ännu starkare tryck. Då borde Europeiska unionen göra klimatskyddet och Kyoto-avtalet till huvudsaklig prioritet i förbindelserna med USA. Vi har många olika ståndpunkter i förhållande till den amerikanska regeringen och kongressledamöterna, men detta är det största problemet och det borde också vara tydligt. Därför blev jag lite besviken när man efter toppmötet i Göteborg sade att vi har olika åsikter, och att det var det. EU måste här klargöra att i andra frågor kan vi ha olika åsikter och ändå lämna det därhän, men det här är en prioriterad fråga för EU. Vi borde kanske till och med göra eftergifter på andra områden för att verkligen genomdriva denna prioritet. Om amerikanerna är beredda att ratificera Kyoto-protokollet och medverka konkret i Bonn, då bör vi också vara flexibla och exempelvis inte försvara EU:s renläriga dogm, utan också gå med på kompromisser. Förutsättningen är dock att amerikanerna över huvud taget lovar att ratificera Kyoto-protokollet och på ett positivt sätt delta i klimatskyddsprocessen."@sv13
lpv:unclassifiedMetadata	"DE"8 "Liese (PPE-DE )"8,7,12 "sine qua non"11

Named graphs describing this resource:

The resource appears as object in 2 triples

Context graph