Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-07-04-Speech-3-192"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20010704.5.3-192"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
". - Herr Präsident, meine Damen und Herren! Zunächst gilt dem Kollegen Wuori ein herzlicher Dank für einen guten und umfassenden Bericht! Als Schattenberichterstatter der EVP-Fraktion sage ich herzlichen Dank für die gute Zusammenarbeit. Mit Recht sieht sich das Europäische Parlament als die europäische Institution, die sich immer wieder am entschiedensten auch gegenüber Drittstaaten zugunsten der Menschen in die inneren Angelegenheiten dieser Staaten einmischt.
Ja, wir mischen uns ein, weil wir den Schutz der Menschenrechte eben nicht als innere Angelegenheit betrachten. Aber für den Schutz der Menschenrechte sind manchmal auch Einzelereignisse von großer Relevanz. Die Tatsache, dass Herr Milosevic in Den Haag vor Gericht steht, lässt viele Diktatoren und Autokraten seit letzter Woche schlechter schlafen. Ein solches Verfahren gegen eine frühere Regierungsspitze ist klassische präventive Menschenrechtspolitik. Ich kann bestimmten Machthabern nur raten, sich für die Zukunft in Acht zu nehmen. Sie werden nicht davon kommen! Schon die irdische Gerechtigkeit wird sie ereilen.
Oftmals wird ja gefragt, ob solche Berichte irgendwelche Wirkungen haben. Da sage ich deutlich: Wenn man erlebt, wie Betroffene oder sich betroffen fühlende Regierungen sich schon im Vorfeld der Entstehung eines Berichts bemühen, aus ihrer Sicht peinliche Feststellungen zu verhindern, dann müssen solche Berichte offenbar eine Wirkung haben, und zwar eine Wirkung hinein in die Zivilgesellschaft der betroffenen Länder. In manchen Fällen kommt solche Kritik ja auch den Regierungen durchaus gelegen. Gibt sie ihnen doch beispielsweise im Bereich der EU-Beitrittskandidaten die Möglichkeit, mit Hinweis auf in unseren Berichten aufgezeigte Defizite die erforderlichen Maßnahmen in Gang zu setzen.
Wenn ich mir das jüngste Beispiel in Rumänien betrachte, wo unsere Kollegin Baroness Nicholson in einer schwierigen Detailarbeit die entsetzlichen Zustände im Bereich der Kinderheime, des Kinderhandels oder des Adoptionsmissbrauchs aufgezeigt hat, da kommt eine Regierung dann wirklich in Fahrt, und zwar in positivem Sinne und greift die Defizite auf. Aber wir müssen jetzt auch dranbleiben, und diese Aufgabe stellt sich auch der Kommissionsdelegation vor Ort und unseren 15 Botschaften, damit wir schauen, dass es wirklich realisiert wird.
Ich führe auch Indien als Beispiel an: Ich unterstütze ausdrücklich die Anträge vom Kollegen Haarder in Bezug auf die Unberührbaren und das Kastensystem. Auch die indische Regierung ist ja im Prinzip dagegen, aber ich habe den Eindruck, sie müsste da mehr unternehmen. Vielleicht braucht sie eine ausdrückliche Aufforderung unsererseits.
Menschenrechtsfragen sind keine Opportunitätsfrage. Das sollten wir im konkreten Fall all unseren Regierungen immer wieder vorhalten. Wer aus realpolitischen Gründen auch gegenüber China, Russland oder auch einem Beteiligten am Nahost-Konflikt unterschiedliche Maßstäbe anlegt, handelt letztlich nicht hilfreich. Keine unterschiedlichen Maßstäbe anzulegen, hat auch Kommissar Patten in Schweden gegenüber den Außenministern eingefordert. Ich hoffe, die Regierungen machen sich die Mahnung zu eigen. Ich will keine gequälten Blicke auf unserer Seite mehr sehen, wenn man in Delegationsgesprächen mit China zum Beispiel die Todesstrafe, das Thema Falun Gong oder Tibet anspricht, gequälte Blicke, weil man vielleicht fürchtet, ein gutes Geschäft gerate in Gefahr.
Wer mit Herrn Putin Schlitten führe, aber nicht die Kraft aufbrächte, gegen die neuartige Art und Weise der Pressegleichschaltung in Russland durch wirtschaftliche Übernahmen zu protestieren, der täte weder unseren Beziehungen zu Russland einen Gefallen, noch wäre das ein Beitrag zur Stärkung der Zivilgesellschaft in dem Land. Sorgen wir dafür, dass die Menschenrechtsthematik ein integraler, aktiver Bestandteil eines jeden ministeriellen Sprechzettels und der anschließenden Pressekonferenz wird, wo immer das erforderlich ist. Dann sind wir insgesamt nach innen und nach außen politisch glaubwürdig."@de7
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, mine damer og herrer, jeg vil gerne starte med at rette en hjertelig tak til hr. Wuori for en god og omfattende betænkning! Som skyggeordfører for PPE-Gruppen siger jeg hjertelig tak for det gode samarbejde. Europa-Parlamentet opfatter med rette sig selv som den europæiske institution, der gang på gang blander sig i de indre anliggender i tredjelande til fordel for menneskene i disse stater på den mest resolutte måde.
Ja, vi blander os, fordi vi jo ikke betragter beskyttelsen af menneskerettigheder som et indre anliggende. Men hvad beskyttelse af menneskerettigheder angår, har enkelte begivenheder af og til også stor relevans. Den kendsgerning, at hr. Milosevic er i retten i Haag, har forstyrret mange diktatorers og autokraters nattesøvn i den forgangne uge. En sådan procedure mod en tidligere regeringsleder er klassisk præventiv menneskerettighedspolitik. Jeg kan kun råde visse magthavere til at tage sig i agt for fremtiden. De slipper ikke! Alene den jordiske retfærdighed vil indhente dem.
Der bliver jo ofte sat spørgsmålstegn ved, om sådanne betænkninger har nogen virkning. Her vil jeg gerne understrege, at når man oplever, hvordan de pågældende personer eller regeringer, der føler sig ramt, gør sig umage forud for udarbejdelsen af en sådan betænkning for at forhindre resultater, der ville være pinlige set med deres øjne, så må sådanne betænkninger åbenbart have en virkning, og det en virkning, der når ind til de pågældende landes civile samfund. I nogle tilfælde er den slags kritik jo også absolut belejlig for regeringerne. Giv dog f.eks. EU-ansøgerlandene mulighed for at træffe de nødvendige foranstaltninger på grundlag af de mangler, der påpeges i vores betænkninger.
Når jeg ser på det seneste eksempel i Rumænien, hvor vores kollega baronesse Nicholson gennem sit vanskelige arbejde har gjort opmærksom på de forfærdelige forhold på børnehjem, med børnehandel eller adoptionsmisbrug, så kommer der virkelig fart over en regering, og det i positiv forstand, og så udbedrer den manglerne. Men vi skal også holde fast i sagen, og det er også en opgave for Kommissionens delegation på stedet og vores 15 ambassader, så vi kan se, at tingene virkelig bliver realiseret.
Jeg kan også nævne Indien som eksempel. Jeg støtter udtrykkeligt hr. Haarders forslag om de urørlige og kastesystemet. Også den indiske regering er jo i princippet imod det, men jeg har indtryk af, at den burde foretage sig mere på disse punkter. Måske har den brug for en tydelig opfordring fra vores side.
Menneskerettighedsspørgsmålet er ikke et opportunitetsspørgsmål. Det bør vi altid minde alle vores regeringer om i det konkrete tilfælde. De, der af realpolitiske årsager anvender en anden målestok over for Kina, Rusland eller en part i konflikten i Mellemøsten, yder i sidste ende ingen hjælp. "Ingen forskellige målestokke", krævede kommissær Patten også af udenrigsministrene i Sverige. Jeg håber, at regeringerne tager opfordringen til sig. Jeg vil ikke se flere plagede blikke vendt mod os, når man i delegationsforhandlinger med Kina f.eks. kommer ind på dødsstraf, emnet Falun Gong eller Tibet, plagede blikke, fordi man måske frygter, at en god handel bringes i fare.
De, der kører i kane med hr. Putin, men ikke har kræfter til at protestere mod den nye ensretning af pressen i Rusland som følge af økonomiske overtagelser, gør ikke vores forbindelser til Rusland en tjeneste, og de bidrager heller ikke til at styrke landets civile samfund. Lad os sørge for, at menneskerettighedsspørgsmålet bliver en integreret, aktiv del af enhver ministertale og efterfølgende pressekonference, hvor det end måtte være nødvendigt. Så er vi som helhed politisk troværdige indadtil og udadtil."@da1
".
Κύριε Πρόεδρε, κυρίες και κύριοι, καταρχάς θα ήθελα να ευχαριστήσω το συνάδελφο Wuori για την καλή και περιεκτική έκθεσή του! Ως σκιώδης εισηγητής της Ομάδας ΕΛΚ εκφράζω τα θερμά μου συγχαρητήρια για τη καλή συνεργασία. Δικαίως το Ευρωπαϊκό Δικαστήριο θεωρεί ότι είναι το θεσμικό όργανο που επεμβαίνει κάθε τόσο στις εσωτερικές υποθέσεις κυρίως τρίτων χωρών προς όφελος των ανθρώπων.
Ναι, επεμβαίνουμε γιατί δεν θεωρούμε την προστασία των ανθρωπίνων δικαιωμάτων εσωτερική υπόθεση. Ωστόσο για την προστασία των ανθρωπίνων δικαιωμάτων μερικές φορές έχουν μεγάλη σχέση και μεμονωμένα γεγονότα. Πολλοί δικτάτορες και μονοκράτορες έχουν χάσει την τελευταία εβδομάδα τον ύπνο τους, επειδή ο κ. Μιλόσεβιτς βρίσκεται ενώπιον του Δικαστηρίου της Χάγης. Μια τέτοια διαδικασία κατά του πρώην αρχηγού της κυβέρνησης αποτελεί κλασική προληπτική πολιτική ανθρωπίνων δικαιωμάτων. Συστήνω σε κάποιους εξουσιαστές να προσέχουν στο μέλλον. Δε θα ξεφύγουν! Δεν θα λογοδοτήσουν μόνο ενώπιον του Θεού.
Πολύ συχνά τίθεται το ερώτημα αν τέτοιες εκθέσεις έχουν κάποιο αποτέλεσμα. Το μόνο που έχω να πω είναι ότι όταν βλέπουμε, πως οι κυβερνήσεις που θίγονται ή που νιώθουν ότι θίγονται, προσπαθούν ενόψει της σύνταξης μιας έκθεσης, να αποφύγουν οδυνηρές – κατά τη γνώμη τους - διαπιστώσεις, τότε πρέπει τέτοιες εκθέσεις να έχουν εμφανώς κάποιο αποτέλεσμα, και μάλιστα εντός της κοινωνίας των πολιτών των συγκεκριμένων χωρών. Σε μερικές περιπτώσεις αυτή η κριτική είναι ευχής έργο και για τις κυβερνήσεις. Δίνει για παράδειγμα στον τομέα των υποψηφίων χωρών της ΕΕ τη δυνατότητα να εφαρμοστούν τα απαιτούμενα μέτρα υποδεικνύοντας τα ελλείμματα που εμφανίζονται στις εκθέσεις μας.
Σας υπενθυμίζω το πρόσφατο παράδειγμα της Ρουμανίας, όταν η συνάδελφός μας Βαρόνη Nicholson παρουσίασε σε μια δύσκολη και λεπτομερή εργασία την φρικτή κατάσταση στον τομέα των ορφανοτροφείων, του εμπορίου παιδιών και της κατάχρησης στο θέμα των υιοθεσιών. Οι κυβερνήσεις ευαισθητοποιούνται πραγματικά σε τέτοιες περιπτώσεις και αντιμετωπίζουν τα ελλείμματα. Πρέπει όμως να εμμείνουμε και αυτό πρέπει να κάνει και η αντιπροσωπεία της Επιτροπής επί τόπου καθώς και οι 15 πρεσβείες μας για να βεβαιωθούμε ότι υπάρχει πραγματική πρόοδος.
Αναφέρω ως παράδειγμα και την Ινδία. Συμφωνώ απολύτως με τις αιτήσεις του συναδέλφου Haarder σε σχέση με τους παρίες και το σύστημα των καστών. Και η ινδική κυβέρνηση αντιδρά καταρχήν, αλλά έχω την εντύπωση ότι πρέπει να κάνει περισσότερα. Ίσως πρέπει να της το ζητήσουμε με κατηγορηματικό τρόπο.
Τα θέματα των ανθρωπίνων δικαιωμάτων δεν είναι ευκαιριακά θέματα. Αυτό θα πρέπει στην προκείμενη περίπτωση να επισημαίνουμε διαρκώς στις κυβερνήσεις μας. Όποιος, για λόγους ρεάλπολιτικ, ακολουθεί άλλα μέτρα και σταθμά έναντι της Κίνας, της Ρωσίας και των εμπλεκόμενων μερών στη σύγκρουση της Εγγύς Ανατολής, δεν προσφέρει μεγάλη βοήθεια. Και ο Επίτροπος Patten ζήτησε στη Σουηδία από τους Υπουργούς Εξωτερικών να τηρούν ίσα μέτρα και σταθμά. Ελπίζω οι κυβερνήσεις να εισακούσουν αυτή την προειδοποίηση. Δεν θέλω να βλέπω άλλο βασανισμένες ματιές από πλευράς μας, όταν για παράδειγμα στις συνομιλίες της αντιπροσωπείας μας με την Κίνα αναφέρεται το θέμα της θανατικής ποινής, το θέμα του Φαλούν Γκόνγκ ή το Θιβέτ, βασανισμένες ματιές, γιατί ίσως φοβόμαστε μην διακινδυνεύσουμε μια καλή συμφωνία.
Όποιος κάνει έλκηθρο με τον κ. Πούτιν, αλλά δεν έχει το σθένος να διαμαρτυρηθεί για τον νέο τρόπο της ευθυγράμμισης του Τύπου στη Ρωσία μέσω οικονομικών εξαγορών, δεν κάνει καλό ούτε στις σχέσεις μας με τη Ρωσία, ούτε συμβάλλει στην ενίσχυση της κοινωνίας των πολιτών στη χώρα αυτή. Ας φροντίσουμε το θέμα των ανθρωπίνων δικαιωμάτων να αποτελέσει αναπόσπαστο, ενεργό στοιχείο κάθε υπουργικής ομιλίας και της επακόλουθης συνέντευξης Τύπου, όπου αυτό απαιτείται. Έτσι θα είμαστε πολιτικά αξιόπιστοι και στο εσωτερικό και στο εξωτερικό."@el8
".
Mr President, ladies and gentlemen, let me begin by thanking Mr Wuori very warmly for producing such a good and comprehensive report. As the shadow rapporteur of the PPE-DE Group, I would like to express my sincere thanks to him for our cooperation. The European Parliament quite rightly views itself as the European institution which, time and again, intervenes most resolutely in the internal affairs of third countries, in particular, in the interests of individuals in these states.
Yes, we intervene, for we believe that protecting human rights is not an internal matter at all. In protecting human rights, however, individual events are often of great relevance too. Since last week, President Milosevic is now facing justice in The Hague – a fact which is now giving many other dictators and autocrats sleepless nights. These legal proceedings against a former head of government are classical preventive human rights policy. I can only advise certain despots to be on their guard in future. Their time will come! Earthly justice will prevail.
Yet does this type of report have any real impact? This is a frequently asked question. Let me state the case quite clearly: once you have seen how those affected, or the governments which believe they are affected, redouble their efforts, even before the report is produced, in order to prevent what they perceive as embarrassing statements from being made, it is clear that these reports must have an impact, an impact which extends into the civil society of the countries concerned. Indeed, in some cases, the criticism is very convenient for these governments too. Among the candidate countries, for example, they offer an opportunity, based on the failings identified in our reports, to take appropriate remedial action.
Let me take the recent example of Romania: here, Baroness Nicholson has painstakingly revealed the appalling conditions in orphanages, trafficking in children, and abuses in the field of adoption. In this case, the government is genuinely taking the initiative in a positive sense and addressing the problems identified. However, we must continue our efforts. This is a task for the Commission’s local delegation and our 15 ambassadors as well, so that we can monitor how the measures are implemented in practice.
India is another example: I fully endorse Mr Haarder’s proposed amendments on the issues of caste-discrimination and untouchability. The Indian Government opposes these practices in principle as well, but I have the impression that it must do more in this area. Perhaps it needs us to call openly for action.
Human rights are not an opportunistic issue. In specific cases, we are justified in repeatedly reprimanding all our governments. Anyone who applies double standards, for pragmatic political reasons, to China, Russia or, indeed, one of the parties involved in the Middle East conflict ultimately does nothing to help the situation. No double standards: this was Commissioner Patten’s call to the foreign ministers in Sweden as well. I hope that the governments will heed this warning. I do not want to see any more tortured looks on our side when, in delegation talks with China for example, we raise the issues of the death penalty, Falun Gong or Tibet. These tortured looks are due to fears, perhaps, that taking a stance could jeopardise good business.
Anyone who goes sleigh-riding with Mr Putin but does not find the strength to protest about Russia’s latest methods of bringing the press into line through financial takeovers does no favours to our relations with Russia or help strengthen civil society in the country. Let us ensure that human rights become an integral and pro-active element of every minister’s speaking notes and the ensuing press conference whenever this is necessary. Then we will have real political credibility, both internally and externally."@en3
". – (DE) Señor Presidente, Señorías, en primer lugar quiero felicitar encarecidamente al colega Wuori por su buen y amplio informe. Como ponente alternativo del Grupo del PPE expreso mi agradecimiento por la positiva cooperación. El Parlamento Europeo se ve a si mismo con razón como la institución europea que se inmiscuye continuamente con la mayor decisión en los asuntos internos de terceros Estados a favor de las personas de dichos Estados.
Sí, nos inmiscuimos porque no consideramos que la protección de los derechos humanos sea un asunto interno. Para la protección de los derechos humanos, a veces resultados aislados son de gran relevancia. El hecho de que el Sr. Milosevic se encuentre en La Haya ante el Tribunal hace que muchos dictadores y autócratas duerman peor desde la última semana. Un procedimiento de este tipo en contra de un antiguo Jefe de Gobierno es política preventiva clásica de derechos humanos. Sólo puedo aconsejar a determinados detentadores del poder que tengan cuidado en el futuro. No se van a escapar. La justicia humana les va a alcanzar.
Con frecuencia se pregunta si tales informes tienen efectos de algún tipo. Cuando se ve cómo los afectados o los Gobiernos que se sienten afectados se esfuerzan ya en la fase previa a la elaboración de un informe en evitar revelaciones que consideran negativas desde su punto de vista, entonces tales informes deben tener por lo visto un efecto, además un efecto dentro de la sociedad civil de los países afectados. En algunos casos, una crítica de este tipo es incluso deseada por los Gobiernos pues les concede, por ejemplo, entre los candidatos a la adhesión a la UE, la posibilidad de poner en marcha las necesarias medidas para corregir los defectos que se destacan en nuestros informes.
Cuando veo el ejemplo más reciende de Rumanía, donde nuestra colega la baronesa Nicholson ha mostrado en un difícil trabajo de detalle las terribles circunstancias que existen en el sector de los orfanatos, del tráfico con niños o de los abusos en las adopciones, entonces un Gobierno se pone realmente en marcha, además en sentido positivo, y ataca los fallos existentes. Pero debemos insistir y esta tarea se plantea también a la delegación de la Comisión que trabaja in situ y a nuestras 15 Embajadas para que comprobemos que se hace realmente algo.
También quiero exponer como ejemplo la India: apoyo expresamente las solicitudes del colega Haarder relativas a los intocables y al sistema de castas. El Gobierno hindú está también en principio en contra pero tengo la sensación que debería hacer algo más. Quizás necesite un requerimiento expreso por nuestra parte.
Las cuestiones de derechos humanos no son cuestiones de oportunidad. Esto deberíamos planteárselo a todos nuestros Gobiernos en todos los casos concretos. Quien por motivos de política real aplica baremos diferentes frente a China, Rusia o a una de las parte en el conflicto de Oriente Próximo, no actúa a la postre de un modo que sea de ayuda. También el Comisario Patten ha exigido en Suecia ante los Ministros de Asuntos Exteriores que no se apliquen unos baremos diferentes. Espero que los Gobiernos hagan suya esta exigencia. No quiero ver miradas afligidas por nuestra parte cuando en conversaciones de las delegaciones con China, por ejemplo, se tocan los temas de la pena de muerte, de Falun Gong o el Tíbet, porque se teme poner quizás en peligro un buen negocio.
Quien discuta con el Sr. Putin pero no tenga la fuerza de protestar contra el nuevo modo de unificación de la prensa en Rusia mediante absorciones económicas, no haría ningún favor a nuestras relaciones con Rusia ni sería una aportación al fortalecimiento de la sociedad civil en el país. Trabajemos para que el tema de los derechos humanos se convierta en una parte componente integral y activa de todos los órdenes del día ministeriales y de las subsiguientes conferencias de prensa siempre allí donde sea necesario. Sólo entonces seremos creíbles políticamente en general hacia el interior y el exterior."@es12
".
Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, kollega Wuori ansaitsee ensin lämpimät kiitokset hyvästä ja kattavasta mietinnöstä! PPE-ryhmän varjoesittelijänä kiitän hyvästä yhteistyöstä. Euroopan parlamentti katsoo aivan oikeutetusti olevansa se yhteisön toimielin, joka puuttuu aina kaikkein määrätietoisimmin myös kolmansien valtioiden sisäisiin asioihin ihmisten etuja puolustaakseen.
Niin, me puutumme toisten asioihin, koska ihmisoikeuksien suojeleminen ei mielestämme kuulu valtioiden sisäisiin asioihin. Ihmisoikeuksien suojelemisen kannalta yksittäisillä tapahtumilla voi olla kuitenkin joskus suuri merkitys. Se tosiasia, että Milo�evi� on nyt Haagin oikeudessa, on viime viikosta saakka häirinnyt monien diktaattoreiden ja autokraattien y�unia. Tällainen entisen hallituksen päämiehen vastainen menettely on klassista ennalta ehkäisevää ihmisoikeuspolitiikkaa. Neuvoisin tiettyjä vallanpitäjiä pitämään jatkossa varansa. He eivät pääse karkaamaan mihinkään! He joutuvat vastaamaan teoistaan jo maanpäällisen oikeuden edessä.
Useinhan kysytään, onko tällaisilla mietinnöillä mitään vaikutusta. Siihen minulla on selkeä mielipide: kun huomaamme, miten kovasti hallitukset, joita mietinnössä käsitellään tai jotka luulevat joutuvansa käsiteltäviksi, pyrkivät jo ennen mietinnön laatimista estämään heidän kannaltaan nolot lausumat, sillä täytyy olla jonkinlainen vaikutus, nimittäin jonkinlainen vaikutus kyseisten valtioiden kansalaisyhteiskuntaan. Joissakin tapauksissa esitetty kritiikki tulee hallituksille kuin tilauksesta. Esimerkiksi ehdokasvaltioiden hallitukset voivat käynnistää tarvittavia toimenpiteitä viittaamalla mietinnöissämme esitettyihin puutteisiin.
Mieleeni tulee tuorein Romanian tapaus: kollegamme Baroness Nicholsonin osoitettua vaikean yksityiskohtaisen työn tuloksena lastenkoteihin, lapsikauppaan tai adoptioiden väärinkäyttöön liittyvät hirveät epäkohdat, hallitus saatiin todellakin liikkeelle, nimittäin positiivisessa mielessä, ja se puuttui näihin ongelmiin. Meidän on nyt kuitenkin seurattava tilannetta, ja paikalla olevan komission valtuuskunnan ja 15 lähettiläämme tehtävänä on valvoa, että toimenpiteet todellakin toteutetaan.
Otan esimerkiksi myös Intian: kannatan ehdottomasti kollega Haarderin esityksiä, jotka liittyvät kastittomuuteen ja kastijärjestelmään. Intian hallituskinhan periaatteessa vastustaa kastijärjestelmää, mutta minusta tuntuu, että sen pitäisi tehdä asian hyväksi enemmän. Ehkäpä siihen tarvitaan meidän painokas kehotuksemme.
Ihmisoikeusasiat eivät ole mikään opportunistinen kysymys. Meidän pitäisi muistuttaa kaikkia hallituksiamme siitä jatkuvasti konkreettisin esimerkein. Ei ole loppujen lopuksi kovinkaan hyödyllistä asettaa todellisista toimintapoliittisista syistä erilaisia mittapuita Kiinalle, Venäjälle tai Lähi-idän konfliktin osapuolille. Komission jäsen Pattenkin kielsi Ruotsissa ulkoministereitä asettamasta erilaisia mittapuita. Toivon, että hallitukset ottavat kehotuksesta vaarin. En halua nähdä keskuudessamme enää kärsiviä katseita Kiinan kanssa esimerkiksi kuolemanrangaistuksesta, Falun Gongista tai Tiibetistä käytävissä valtuuskuntaneuvotteluissa – kärsiviä katseita siksi, että hyvän hankkeen pelätään ehkä vaarantuvan.
Jos Putin pantaisiin tiukille mutta jos ei kyettäisi vastustamaan sitä, että Venäjän lehdistöä yhdenmukaistetaan aivan uudella tavalla taloushallinnollisin toimenpitein, se ei olisi hyväksi Venäjän-suhteillemme, eikä se myöskään vahvistaisi kansalaisyhteiskuntaa Venäjällä. Huolehtikaamme siitä, että ihmisoikeuksista tulee jokaisen hallituksen neuvottelujen sekä niiden jälkeisen tiedotustilaisuuden oleellinen aihe ja että sitä käsitellään aina, kun siihen on tarvetta. Silloin annamme itsestämme niin sisään kuin uloskin päin kaiken kaikkiaan poliittisesti uskottavan kuvan."@fi5
"Monsieur le Président, Mesdames et Messieurs, je remercie tout d'abord le collègue Wuori pour la qualité et l'exhaustivité de son rapport. En tant que rapporteur fictif pour le groupe PPE, je le remercie également chaleureusement pour la bonne collaboration que nous avons eue. Le Parlement européen se considère à juste titre comme l'institution européenne qui s'immisce de la manière la plus résolue en faveur des personnes dans les affaires intérieures des États, qu'il s'agisse également d'États tiers.
Oui, nous pratiquons bien l'ingérence, car nous ne considérons pas les droits de l'homme comme une affaire intérieure. Pour protéger ces droits de l'homme, les événements isolés sont parfois eux aussi d'une grande importance. Le fait que M. Milosevic se retrouve devant le tribunal de La Haye perturbe depuis la semaine dernière le sommeil de nombreux dictateurs et autocrates. Une telle procédure contre un ancien chef de gouvernement constitue une politique préventive classique en matière de droits de l'homme. Je ne peux que conseiller à certains dirigeants de prendre garde à l'avenir. Ils ne s'en tireront pas ! La justice terrestre va déjà les frapper.
On se demande parfois si ces rapports ont un impact quelconque. Je serai très clair sur ce point : quand on voit comment certaines personnes ou certains gouvernements se sentant concernés s'efforcent, déjà avant la parution d'un rapport, d'éluder certaines constatations selon eux embarrassantes, c'est que de tels rapports ont visiblement un impact, à commencer par un impact sur la société civile des pays concernés. Dans certains cas, ces critiques s'adressent à des gouvernements. En ce qui concerne les pays candidats à l'adhésion, ces critiques leur donnent par exemple la possibilité de prendre les mesures nécessaires par rapport aux carences relevées dans nos rapports.
Si je prends l'exemple tout récent de la Roumanie, où notre collègue, la baronne Nicholson, a mis en exergue, dans un travail détaillé et difficile, les situations épouvantables qu'elle a observées dans le domaine des foyers d'enfants, du commerce des enfants et des abus en matière d'adoption, on remarque que le gouvernement s'anime, et ce dans le sens positif, pour ensuite s'attaquer aux carences relevées. Nous devons toutefois nous y tenir, et cette mission concerne également la délégation de la Commission sur place ainsi que nos 15 ambassades, afin que nous observions si les choses avancent véritablement.
Je cite également l'exemple de l'Inde : je soutiens avec force les propositions de mon collègue Haarder en ce qui concerne les intouchables et le système des castes. Le gouvernement indien y est en principe lui aussi opposé, mais j'ai l'impression qu'il devrait entreprendre davantage de choses sur cette question. Peut-être a-t-il besoin d'une demande expresse de notre part.
Les questions relatives aux droits de l'homme ne sont pas une question d'opportunité. C'est la critique que nous devrions continuer d'adresser à tous nos gouvernements. Ceux qui, pour des raisons de realpolitik, appliquent des critères différents à la Chine, à la Russie ou également par rapport à un pays impliqué dans le conflit du Proche-Orient, n'agissent en définitive pas de manière secourable. Ne plus appliquer des critères différents, c'est également la chose qu'a demandée le commissaire Patten en Suède aux ministres des Affaires étrangères. J'espère que les gouvernements prendront cette demande en compte. Je ne veux plus voir de regards tracassés lorsque l'on aborde, par exemple, au cours de discussions de délégation avec la Chine, la peine de mort, la question du Falun Gong ou du Tibet, des regards tracassés s'expliquant par le fait que l'on craint peut-être de mettre en péril les bonnes affaires.
Celui qui traite M. Poutine sans ménagement, mais qui n'a pas la force de protester contre la nouvelle méthode d'uniformisation médiatique mise en œuvre en Russie par le biais d'acquisitions économiques, ceux-là ne facilitent pas nos relations avec la Russie et ne contribuent en outre pas au renforcement de la société civile dans le pays. Veillons à ce que la thématique des droits de l'homme fasse partie intégrante et active de tout discours ministériel et des conférences de presse ministérielles qui s'y rapportent, là où cela s'avère toujours nécessaire. Nous disposerons alors d'une véritable crédibilité politique tant sur le plan intérieur qu'à l'étranger."@fr6
"Signor Presidente, onorevoli colleghi, rivolgo innanzitutto un cordiale ringraziamento al collega Wuori per la bella ed ampia relazione presentata. Come relatore ombra del gruppo PPE ringrazio vivamente per l'ottima collaborazione. Il Parlamento si considera, a ragione, l'Istituzione europea che si intromette con maggior decisione nelle questioni interne anche di paesi terzi in difesa degli esseri umani.
Sì, ci intromettiamo, in quanto riteniamo, per l'appunto, che la tutela dei diritti umani non sia una questione interna. E per la tutela dei diritti umani anche singoli eventi possono essere di grande rilevanza. Il fatto che Milosevic si trovi al cospetto del tribunale dell'Aia ha fatto perdere il sonno, da una settimana a questa parte, a molti dittatori e despoti. Una simile procedura contro un ex Capo di governo rappresenta una classica misura preventiva in materia di politica dei diritti umani. Posso solo consigliare a certi uomini di potere di stare in guardia in futuro. Non riusciranno a cavarsela! La giustizia li raggiungerà già su questa terra.
Spesso ci si chiede se relazioni del genere servano a qualcosa. Vi dirò francamente che, a giudicare dal modo in cui gli interessati o i governi che si sentono chiamati in causa si adoperano, già nella fase di stesura preliminare di una relazione, per evitare dichiarazioni dal loro punto di vista imbarazzanti, parrebbe che tali relazioni abbiano davvero ripercussioni significative, soprattutto all'interno della società civile dei paesi in questione. In alcuni casi simili critiche arrivano a proposito anche ai governi. Ad esempio, rimanendo nell'ambito dei paesi candidati all'adesione, tali rilievi danno loro la possibilità di mettere in atto le misure necessarie in relazione ai
indicati dalle nostre relazioni.
Se osserviamo l'esempio recente della Romania, rispetto alla quale la onorevole Nicholson ha denunciato, con un difficile lavoro da certosino, le tremende condizioni esistenti nell'ambito degli orfanotrofi, della tratta dei bambini o delle adozioni illegali, dobbiamo rilevare come ciò possa davvero agitare un governo, ma in senso positivo, stimolandolo ad affrontare le carenze. Tuttavia, per compiere passi avanti, dobbiamo continuare ad occuparcene e tale compito si pone anche per le delegazioni della Commissione che si trovano
e per le nostre 15 ambasciate, affinché possiamo accertarci che gli obiettivi siano davvero raggiunti.
Porto anche l'esempio dell'India. Sostengo espressamente le richieste del collega Haarder in relazione agli intoccabili e al sistema delle caste. Anche il governo indiano in linea di principio è contrario, ma ho l'impressione che dovrebbe fare di più. Forse ha bisogno di un esplicito invito da parte nostra.
I diritti umani non sono una questione di opportunismo. Dovremmo sempre farlo presente, in ogni circostanza, a tutti i nostri governi. Chi per motivi di
adotta criteri diversi anche nei confronti della Cina, della Russia o delle parti coinvolte nel conflitto in Medio Oriente, alla fin fine non si rende utile. Anche il Commissario Patten ha chiesto in Svezia, al cospetto dei Ministri degli esteri, di non applicare metri di giudizio diversi. Spero che i governi facciano propria questa esortazione. Non voglio più vedere sguardi tormentati nelle nostre file, se nel corso dei colloqui tra delegazioni si affronta con la Cina il tema della pena di morte, ad esempio, o il caso Falun Gong o quello del Tibet. Sguardi tormentati perché forse temono che qualche buon affare possa andare in fumo.
Chi, per andare d'accordo col Presidente Putin, non trovasse il coraggio di protestare contro il nuovo metodo di acquisizioni con cui si sta procedendo a controllare la stampa russa, non rende un buon servizio alle nostre relazioni con la Russia, né contribuisce al rafforzamento della società civile all'interno del paese. Facciamo sì che il tema dei diritti umani, ogniqualvolta è necessario, diventi parte attiva e integrante di qualsiasi schema di intervento ministeriale e della successiva conferenza stampa. In tal modo acquisteremo, nel complesso, credibilità politica sia all'interno che all'esterno dell'Unione."@it9
".
Mr President, ladies and gentlemen, let me begin by thanking Mr Wuori very warmly for producing such a good and comprehensive report. As the shadow rapporteur of the PPE-DE Group, I would like to express my sincere thanks to him for our cooperation. The European Parliament quite rightly views itself as the European institution which, time and again, intervenes most resolutely in the internal affairs of third countries, in particular, in the interests of individuals in these states.
Yes, we intervene, for we believe that protecting human rights is not an internal matter at all. In protecting human rights, however, individual events are often of great relevance too. Since last week, President Milosevic is now facing justice in The Hague – a fact which is now giving many other dictators and autocrats sleepless nights. These legal proceedings against a former head of government are classical preventive human rights policy. I can only advise certain despots to be on their guard in future. Their time will come! Earthly justice will prevail.
Yet does this type of report have any real impact? This is a frequently asked question. Let me state the case quite clearly: once you have seen how those affected, or the governments which believe they are affected, redouble their efforts, even before the report is produced, in order to prevent what they perceive as embarrassing statements from being made, it is clear that these reports must have an impact, an impact which extends into the civil society of the countries concerned. Indeed, in some cases, the criticism is very convenient for these governments too. Among the candidate countries, for example, they offer an opportunity, based on the failings identified in our reports, to take appropriate remedial action.
Let me take the recent example of Romania: here, Baroness Nicholson has painstakingly revealed the appalling conditions in orphanages, trafficking in children, and abuses in the field of adoption. In this case, the government is genuinely taking the initiative in a positive sense and addressing the problems identified. However, we must continue our efforts. This is a task for the Commission’s local delegation and our 15 ambassadors as well, so that we can monitor how the measures are implemented in practice.
India is another example: I fully endorse Mr Haarder’s proposed amendments on the issues of caste-discrimination and untouchability. The Indian Government opposes these practices in principle as well, but I have the impression that it must do more in this area. Perhaps it needs us to call openly for action.
Human rights are not an opportunistic issue. In specific cases, we are justified in repeatedly reprimanding all our governments. Anyone who applies double standards, for pragmatic political reasons, to China, Russia or, indeed, one of the parties involved in the Middle East conflict ultimately does nothing to help the situation. No double standards: this was Commissioner Patten’s call to the foreign ministers in Sweden as well. I hope that the governments will heed this warning. I do not want to see any more tortured looks on our side when, in delegation talks with China for example, we raise the issues of the death penalty, Falun Gong or Tibet. These tortured looks are due to fears, perhaps, that taking a stance could jeopardise good business.
Anyone who goes sleigh-riding with Mr Putin but does not find the strength to protest about Russia’s latest methods of bringing the press into line through financial takeovers does no favours to our relations with Russia or help strengthen civil society in the country. Let us ensure that human rights become an integral and pro-active element of every minister’s speaking notes and the ensuing press conference whenever this is necessary. Then we will have real political credibility, both internally and externally."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, dames en heren, allereerst wil ik collega Wuori hartelijk dankzeggen voor het goede en uitvoerige verslag! Als schaduwrapporteur voor de EVP-Fractie dank ik hem hartelijk voor de goede samenwerking. Terecht ziet het Europees Parlement zichzelf als de Europese instelling die altijd het meest vastberaden is om zich omwille van mensen te mengen in de binnenlandse aangelegenheden van andere landen, ook derde landen.
Ja, ik spreek van inmenging omdat wij de bescherming van de mensenrechten nu juist niet als een binnenlandse aangelegenheid beschouwen. Voor de bescherming van de mensenrechten zijn soms echter ook incidentele gebeurtenissen van groot belang. Het feit dat mijnheer Milosevic in Den Haag terechtstaat, bezorgt veel dictators en autocraten sinds afgelopen week slapeloze nachten. Een dergelijk proces tegen een voormalige regeringsleider is een voorbeeld van preventief mensenrechtenbeleid. Ik kan bepaalde machthebbers alleen maar adviseren om voortaan goed uit te kijken. Ze zullen de dans niet ontspringen! Zelfs de aardse gerechtigheid al zal hen achterhalen.
Vaak wordt de vraag gesteld of zulke verslagen wel enig effect hebben. Daarop zeg ik duidelijk: als men ziet hoe de regeringen die aangesproken worden of zich aangesproken voelen, al in de periode voor het schrijven van een verslag hun best doen om te voorkomen dat er voor hen pijnlijke constateringen in komen te staan, dan hebben zulke verslagen blijkbaar effect, een effect dat reikt tot in de samenleving van de betrokken landen. In sommige gevallen komt de kritiek in zo’n verslag regeringen ook wel goed uit. Het biedt hen - denkt u bijvoorbeeld eens aan de kandidaat-landen voor toetreding tot de EU - de mogelijkheid om onder verwijzing naar de in onze verslagen aan de kaak gestelde gebreken haast te maken met de noodzakelijke maatregelen.
Als ik naar het meest recente voorbeeld in Roemenië kijk, waarbij onze collega, barones Nicholson, in een complex en gedetailleerd verslag heeft aangetoond hoe vreselijk de situatie is met betrekking tot kindertehuizen, handel in kinderen en misbruik van adoptie, stel ik vast dat daar eindelijk een regering op dreef komt, en wel in positieve zin, en de problemen aanpakt. Wij moeten er nu wel bovenop blijven zitten. Ook de delegatie van de Commissie ter plaatse en onze 15 ambassades moeten erop toezien dat de intenties ook werkelijk worden gerealiseerd.
Ik haal ook India als voorbeeld aan. Ik steun uitdrukkelijk de amendementen van collega Haarder met betrekking tot de paria’s en het kastenstelsel. Ook de Indiase regering is er in principe tegen, maar ik heb de indruk dat ze meer zou moeten ondernemen. Misschien heeft ze een expliciete oproep van onze kant nodig.
Mensenrechtenkwesties zijn geen zaak van opportuniteit. Dat moeten wij in concrete situaties al onze regeringen steeds weer voorhouden. Wie op grond van zakelijke, politieke overwegingen met verschillende maten meet al naar gelang het gaat om China, Rusland of een bij het Midden-Oostenconflict betrokken land, is uiteindelijk niemand tot hulp. Ook commissaris Patten heeft in Zweden de ministers van Buitenlandse Zaken opgeroepen niet met verschillende maten te meten. Ik hoop dat de regeringen deze waarschuwing ter harte nemen. Ik wil geen gekwelde blikken meer zien aan onze kant, wanneer in delegatiegesprekken met China bijvoorbeeld de doodstraf, de Falun Gong of Tibet ter sprake wordt gebracht, gekwelde blikken, omdat men misschien bang is dat een mooie transactie in gevaar komt.
Wie vernietigende kritiek uitoefent op de heer Poetin, maar niet de moed heeft om te protesteren tegen de nieuwe manier waarop de Russische pers door bedrijfsovernames wordt gelijkgeschakeld, bewijst onze betrekkingen met Rusland geen dienst. Het levert ook geen bijdrage aan de versterking van het maatschappelijk middenveld in het land. Laten we ervoor zorgen dat de mensenrechtenthematiek een integraal en actief bestanddeel wordt van elke ministeriële gespreksnota en van de aansluitende persconferentie, waar dat ook maar nodig is. Dat maakt ons zowel intern als extern politiek geloofwaardig."@nl2
"Senhor Presidente, caros colegas, em primeiro lugar, sinceros agradecimentos ao colega Wuori pelo óptimo e abrangente relatório. Na qualidade de relatorsombra pelo Grupo PPE, agradeço igualmente a excelente colaboração. É justificadamente que o Parlamento Europeu se considera como a instituição europeia que mais e de forma mais decidida interfere, em defesa das pessoas, nos assuntos internos inclusive de Estados terceiros.
É verdade, nós interferimos porque consideramos que a defesa dos direitos humanos não constitui um assunto interno. Mas, para a defesa dos direitos humanos, há por vezes acontecimentos isolados que são de enorme relevância. O facto de o senhor Milosevic se encontrar perante o Tribunal de Haia já causou insónias desde a semana passada a muitos ditadores e autocratas. Este tipo de procedimento contra uma antiga figura governamental proeminente, constitui um exemplo clássico de política preventiva para os direitos humanos. Restame aconselhar determinados ditadores a terem, no futuro, mais cuidado com o que fazem. Não vão conseguir escapar, pois, antes de outra qualquer, será a justiça dos homens a apanhálos.
Frequentemente, há quem pergunte se estes relatórios têm alguma espécie de efeito. Aí, eu respondo claramente: quando constatamos como, muito antes da publicação dos relatórios, os governos visados, ou que se sentem visados, se esforçam por escamotear as situações embaraçosas, então temos de reconhecer que estes relatórios têm forçosamente algum efeito, inclusive na sociedade civil dos países em questão. Em alguns casos, este tipo de crítica chega a servir os interesses dos governos respectivos, por exemplo no caso dos países candidatos à adesão, dálhes a possibilidade de implementar as necessárias medidas, fazendo, para tal, referência aos défices indicados nos nossos relatórios.
Recordo o exemplo mais recente, na Roménia, em que a nossa colega, Baronesa Nicholson, num complexo trabalho de pesquisa, pôs a nu as condições terríveis vividas nos orfanatos, a situação no comércio de crianças ou nas fraudes relacionadas com a adopção. Aí, houve um governo que interveio, aliás no sentido positivo, e tomou conta dos défices. Mas nós temos de nos manter vigilantes, dizendo esta tarefa respeito também à nossa delegação da Comissão, que se encontra no terreno, bem como às nossas 15 embaixadas, de modo a podermos certificarnos da sua efectiva realização.
Dou também o exemplo da Índia: dou o meu apoio expresso às propostas do colega Haarder relativamente ao sistema das castas e dos intocáveis. O Governo indiano também diz que está contra, mas eu tenho a impressão de que haveria muito mais coisas que este poderia empreender. Talvez seja necessário uma exigência expressa da nossa parte.
As questões dos direitos humanos não são meras questões de oportunidade. É o que devemos fazer ver constantemente a todos os nossos governos. Quem, por razões de
estabelecer diferentes pesos e medidas para a China, a Rússia ou para um dos países envolvidos no conflito do Médio Oriente, acaba por não estar a ajudar nada. A não imposição de parâmetros diferenciados, foi a exigência que também o senhor Comissário Chris Patten apresentou na Suécia aos Ministros dos Negócios Estrangeiros. Espero que os governos tenham em conta este aviso. Não quero ver mais olhares atormentados à minha volta quando, em reuniões de delegação com a China, se fala por exemplo na pena de morte, no tema
ou no Tibete. Tratase de olhares atormentados, pois provavelmente receiase fazer perigar um bom negócio.
Quem anda de braço dado com o senhor Putin, mas não tem força suficiente para protestar contra o inovador sistema de uniformização e controlo da imprensa na Rússia através de aquisições das empresas, está a prestar um mau serviço, quer às nossas relações com a Rússia, quer ao reforço da sociedade civil neste país. Vamos providenciar no sentido de a temática dos direitos humanos se tornar numa componente integral e activa de qualquer discurso ministerial e da subsequente conferência de imprensa, onde quer que seja necessário. Nesse caso estaremos a tornarnos politicamente credíveis, não apenas de fora para dentro, mas também de dentro para fora."@pt11
".
Herr talman, mina damer och herrar! Till att börja med ett hjärtligt tack till kollega Wuori för ett bra och omfattande betänkande! Som skuggföredragande för PPE-gruppen säger jag hjärtligt tack för ett gott samarbete. Med rätta betraktar Europaparlamentet sig som den europeiska institution som gång på gång tveklöst lägger sig i tredjeländers inre angelägenheter till förmån för människorna där.
Ja, vi lägger oss i, eftersom vi just inte betraktar skyddet av de mänskliga rättigheterna som en inre angelägenhet. Men för skyddet av de mänskliga rättigheterna är ibland också enskilda händelser av stor betydelse. Det faktum att Milosevic står inför rätta i Haag gör att många diktatorer och envåldshärskare sedan en vecka tillbaka sover sämre på nätterna. Ett sådant förfarande mot en tidigare regeringschef är klassisk förebyggande människorättspolitik. Jag kan bara råda vissa makthavare att i framtiden ta sig i akt. De kommer inte att komma undan! Redan den jordiska rättvisan kommer att döma dem.
Ofta frågas det om sådana här betänkanden har någon effekt. Då säger jag klart och tydligt: När man upplever hur berörda eller regeringar som känner sig träffade redan innan betänkandet skrivs anstränger sig för att stoppa för dem pinsamma uppgifter, då måste sådana betänkanden uppenbarligen ha effekt, och det en effekt på det civila samhället i de berörda länderna. I vissa fall kommer sådan kritik också lägligt för regeringarna. Exempelvis när det gäller kandidatländerna finns det möjlighet att sätta igång de åtgärder som krävs med hänvisning till de brister som lagts fram i våra betänkanden.
Om jag tittar på det senaste exemplet i Rumänien, där vår kollega baronessan Nicholson i ett komplicerat detaljarbete har visat på de förskräckliga förhållandena i fråga om barnhem, försäljning av barn eller adoptionsmissbruk, då sätter regeringen verkligen fart, och det på ett positivt sätt och åtgärdar bristerna. Men vi måste också arbeta med detta, och denna uppgift har också kommissionsdelegationen på plats och våra 15 ambassader, så att vi ser att det verkligen genomförs.
Jag tar Indien som ett exempel: Jag stöder uttryckligen kollega Haarders yrkanden när det gäller de orörbara och kastsystemet. Även den indiska regeringen är ju i princip emot detta, men mitt intryck är att den måste göra mer. Kanske behöver den en uttrycklig uppmaning från vår sida.
Mänskliga rättigheter är ingen opportunistisk fråga. Det borde vi konkret om och om igen tala om för alla våra regeringar. Den som av realpolitiska skäl sätter upp olikartade kriterier gentemot Kina, Ryssland eller någon deltagare i Mellanösternkonflikten är inte till någon hjälp. Att inga olikartade kriterier skall sättas upp krävde också kommissionär Patten i Sverige av utrikesministrarna. Jag hoppas att regeringarna tar till sig uppmaningen. Jag vill inte ha några fler ansträngda blickar från vårt håll längre när man i delegationssamtal med Kina tar upp exempelvis dödsstraffet, Falun Gong eller Tibet, ansträngda blickar, eftersom man kanske fruktar att en bra affär skall äventyras.
Den som skäller ut Putin men som inte uppbådar kraft nog att protestera mot den nya likriktningen av pressen i Ryssland på grund av ekonomiska övertaganden, den gör inte våra förbindelser till Ryssland någon tjänst, inte heller är det något bidrag till att stärka det civila samhället i landet. Se till att frågan om de mänskliga rättigheterna blir en integrerad, aktiv ingrediens på ministerns fusklapp och den efterföljande presskonferensen. Då blir vi politiskt trovärdiga både internt och utåt."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(Aplausos)"12,11
"(Applause)"10,10,3
"DE"8
"Gahler (PPE-DE )"8,7,12
"realpolitik"11,9
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples