Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-07-04-Speech-3-143"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20010704.3.3-143"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
". - L’Union européenne est en train d’inventer une nouvelle forme de démocratie : la démocratie sans les peuples. C’est la conclusion à laquelle on aboutit quand on voit l’arrogance avec laquelle le Conseil de Göteborg a fait fi du vote irlandais. Le nouveau Président en exercice du Conseil, Guy Verhofstadt, vient de renforcer cette impression aujourd’hui, en présentant à l’avance les conclusions du débat qui est censé s’ouvrir pour la Conférence intergouvernementale de 2004.
Précisément, l’organisation de ce débat en France, à la suite du communiqué du 11 avril dernier publié en commun par le Premier ministre et le Président de la République, montre qu’il est truqué dès l’origine.
L’un et l’autre prétendent vouloir ouvrir une discussion sur l’avenir de l’Europe, mais la ratification du traité de Nice, capitale dans cette perspective, a été, dans notre pays, volontairement escamotée. Pas de saisine du Conseil constitutionnel, pas de référendum, des débats extrêmement brefs à l’Assemblée nationale et au Sénat, des interventions indigentes, si l’on excepte celles des souverainistes, dont Philippe de Villiers, qui semblent être les seuls à conserver une liberté de pensée dans cette débâcle de la classe politique nationale. Ainsi le texte le plus déterminant pour l’avenir de l’Union, les nouveaux développements supranationaux du traité de Nice, se trouve-t-il soustrait à la discussion.
Pour le reste, il est évident que tout est organisé pour que les forums de discussion n’aboutissent qu’aux conclusions acceptables par les fédéralistes. Non seulement les réunions sont préparées par les préfets - ce qui en dit long sur leur degré d’indépendance à l’égard du gouvernement - mais, en outre, les conclusions en seront rédigées par un groupe de synthèse de dix experts choisis librement par le Président de la République et le Premier ministre. J’ai moi-même écrit aux deux têtes de l’exécutif le 20 avril dernier pour leur demander que ce groupe soit constitué sur la base de toutes les composantes politiques élues aux élections européennes. On en voit le résultat : parmi les nominations qui viennent d’être effectuées, on chercherait en vain le moindre opposant, même mineur, à la ligne de Bruxelles.
Pour couronner le tout, cette procédure risible doit être clôturée en octobre, c’est-à-dire que le grand débat national aura duré quatre mois, dont deux mois de vacances. Mais on comprend bien pourquoi il va être conclu si vite : à la fin de l’année, nous allons entrer dans la période dangereuse de l’échange des pièces et des billets nationaux contre des euros. Nos responsables nationaux n’ont évidemment aucune envie d’avoir sur les bras un débat sur l’Europe à ce moment-là."@fr6
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"EU er ved at opfinde en ny form for demokrati, et demokrati uden befolkninger. Det er den konklusion, man må drage, når man ser, med hvilken arrogance Det Europæiske Råd i Göteborg har ladet hånt om den irske afstemning. Den nye rådsformand, Guy Verhofstadt, styrkede dette indtryk i dag ved på forhånd at præsentere konklusionerne fra den forhandling, der formodes at finde sted på regeringstopmødet i 2004.
Placeringen af denne forhandling i Frankrig som følge af et kommuniké af 11. april, der blev offentliggjort i fællesskab af den franske premierminister og den franske præsident, viser lige netop, at forhandlingen fra starten er svindel.
Den ene og den anden lader som om, de vil indlede en debat om Europas fremtid, men gennemførelsen af Nice-traktaten, som er vigtig i denne sammenhæng, snød man sig forsætligt til i Frankrig. Der sker ingen indbringelse for Forfatningsrådet, ingen folkeafstemning, ekstremt korte forhandlinger i Nationalforsamlingen og Senatet, nødtørftige interventioner, med undtagelse af dem fra de uafhængige, herunder Philippe de Villiers, som synes at være de eneste, der har bevaret en fri tankegang i dette sammenbrud af den nationale politiske klasse. Således unddrager den vigtigste tekst for Unionens fremtid, de nye overnationale udviklinger fra Nice-traktaten, sig diskussionen.
Hvad resten angår, er det tydeligt, at alt er organiseret, så diskussionerne kun kommer til konklusioner, der kan accepteres af føderalisterne. Ikke kun er møderne forberedt af præfekterne - hvilket siger meget om graden af uafhængighed af regeringen - men derudover bliver konklusionerne redigeret af en arbejsgruppe på 10 eksperter, der frit er valgt af den franske præsident og premierministeren. Jeg har selv skrevet til de to udøvende parter den 20. april for at anmode dem om, at denne gruppe grundlæggende fremover består af repræsentanter for alle de politiske sider, der blev valgt ved de europæiske valg. Man kan se resultatet af dette: Blandt udnævnelserne, der lige har fundet sted, ledte man forgæves efter den mindste smule modstand, selv minimal, mod linjen fra Bruxelles.
For at sætte kronen på værket skal denne latterlige procedure være afsluttet i oktober. Det vil sige, at den store nationale forhandling har varet i fire måneder, heraf to måneders ferie. Men man forstår godt, hvorfor den skal afsluttes så hurtigt. Sidst på året skal vi alle indtræde i den farlige æra med udskiftning af nationale mønter og sedler med euroen. De nationalt ansvarlige har naturligvis ikke lyst til at have en forhandling om Europa på halsen på det tidspunkt."@da1
"Die Europäische Union erfindet derzeit eine neue Form der Demokratie - die Demokratie ohne Völker. Zu dieser Schlussfolgerung gelangt man angesichts der Arroganz, mit der sich der Rat von Göteborg über das irische Votum hinwegsetzt. Der neue amtierende Ratspräsident, Guy Verhofstadt, hat diesen Eindruck heute noch verstärkt, indem er bereits im Voraus die Ergebnisse der Debatte präsentiert, die im Hinblick auf die Regierungskonferenz im Jahr 2004 erst noch stattfinden soll.
So zeigt die Durchführung dieser Debatte in Frankreich – nach dem Kommuniqué vom 11. April 2001, das der Premierminister und der Präsident der Republik gemeinsam veröffentlicht haben –, dass sie von Anfang an manipuliert wird.
Beide wollen angeblich eine Diskussion über die Zukunft Europas anstoßen, aber die Ratifizierung des Vertrags von Nizza, die in diesem Zusammenhang von wesentlicher Bedeutung ist, wurde in unserem Land absichtlich umgangen. Keine Anrufung des Verfassungsrates, kein Referendum, eine äußerst kurze Debatte in der Nationalversammlung und im Senat, dürftige Stellungnahmen, mit Ausnahme der Beiträge der Verfechter der nationalen Souveränität, wie etwa Philippe de Villiers, die offenbar als einzige ein unabhängiges Denken in diesem Debakel der nationalen politischen Klasse bewahrt haben. Auf diese Weise wird der für die Zukunft der Union wichtigste Text, nämlich die neuen supranationalen Entwicklungen des Vertrags von Nizza, jeglicher Diskussion entzogen.
Davon abgesehen ist klar erkennbar, dass all dies so organisiert wird, dass die Diskussionsforen nur zu für die Föderalisten akzeptablen Schlussfolgerungen kommen können. Es ist nicht nur so, dass die Sitzungen von den Präfekten organisiert werden – was einiges über den Grad ihrer Unabhängigkeit gegenüber der Regierung aussagt –, sondern auch die Schlussfolgerungen sollen von einer Synthesegruppe aus zehn Fachleuten verfasst werden, die ausschließlich vom Präsidenten der Republik und dem Premierminister ausgewählt werden. Ich selbst habe am 20. April ein Schreiben an die beiden Chefs der Exekutive gerichtet, um vorzuschlagen, dieses Gremium auf der Grundlage aller zu den Europawahlen gewählten politischen Kräfte zu besetzen. Das Ergebnis sieht so aus, dass man unter den erfolgten Nominierungen vergeblich auch nur einen einzigen, noch so moderaten Gegner der Brüsseler Linie sucht.
Und was der Gipfel ist, dieses lächerliche Verfahren soll im Oktober abgeschlossen werden, was das heißt, die große nationale Debatte hat dann vier Monate gedauert, einschließlich zwei Monate Sommerferien. Doch es ist leicht zu verstehen, warum sie so zügig beendet werden soll, denn am Jahresende beginnt die gefährliche Phase des Umtauschs von nationalen Münzen und Banknoten in Euro. Unsere nationalen Verantwortlichen haben offenbar keine Lust, sich zu diesem Zeitpunkt auch noch eine Debatte über Europa aufzuhalsen."@de7
"Η Ευρωπαϊκή Ένωση εφευρίσκει μια νέα μορφή δημοκρατίας: τη δημοκρατία χωρίς λαούς. Αυτό είναι το συμπέρασμα στο οποίο καταλήγει κανείς όταν βλέπει την έπαρση με την οποία το Συμβούλιο του Γκέτεμποργκ αγνόησε την ιρλανδική ψήφο. Ο νέος Προεδρεύων του Συμβουλίου, Guy Verhofstadt, ενίσχυσε προ ολίγου σήμερα αυτή την εντύπωση, παρουσιάζοντας εκ των προτέρων τα συμπεράσματα της συζήτησης που υποτίθεται ότι θα αρχίσει για τη Διακυβερνητική Διάσκεψη του 2004.
Ακριβώς η διοργάνωση αυτής της συζήτησης στη Γαλλία, μετά το ανακοινωθέν της 11ης Απριλίου το οποίο δημοσιεύτηκε από κοινού από τον Πρωθυπουργό και τον Πρόεδρο της Δημοκρατίας, αποδεικνύει ότι έχει νοθευτεί ήδη πριν αρχίσει.
Και οι δυο τους ισχυρίζονται ότι επιθυμούν να εγκαινιάσουν μια συζήτηση για το μέλλον της Ευρώπης, αλλά η κύρωση της Συνθήκης της Νίκαιας, η οποία είναι κεφαλαιώδης σε αυτή την προοπτική, ηθελημένα απεκρύβη στη χώρα μας. Το θέμα δεν απασχόλησε το Συνταγματικό Δικαστήριο, δεν διεξήχθη δημοψήφισμα, παρά μόνον εξαιρετικά σύντομες συζητήσεις στην Εθνοσυνέλευση και στη Γερουσία, κάποιες μίζερες παρεμβάσεις, αν εξαιρέσουμε εκείνες των υπερμάχων της εθνικής κυριαρχίας, μεταξύ των οποίων ο Philippe de Villiers, οι οποίοι φαίνεται να είναι οι μόνοι που διατηρούν κάποια ελευθερία σκέψης σε αυτή την κατάρρευση της εθνικής πολιτικής τάξης. Έτσι, το πλέον καθοριστικό κείμενο για το μέλλον της Ένωσης, οι νέες υπερεθνικές εξελίξεις της Συνθήκης της Νίκαιας, αποσύρεται από τη συζήτηση.
Κατά τα λοιπά, είναι προφανές ότι όλα έχουν οργανωθεί κατά τρόπον ώστε τα βήματα συζήτησης να καταλήξουν μόνον στα συμπεράσματα που είναι αποδεκτά από τους φεντεραλιστές. Εκτός από το ότι οι συνεδριάσεις προετοιμάζονται από τους νομάρχες – πράγμα που λέει πολλά για το βαθμό ανεξαρτησίας έναντι της κυβέρνησης – και τα συμπεράσματα θα συντάσσονται επίσης από μια ομάδα σύνθεσης δέκα εμπειρογνωμόνων τους οποίους θα επιλέξουν ελεύθερα ο Πρόεδρος της Δημοκρατίας και ο Πρωθυπουργός. Εγώ ο ίδιος απηύθυνα επιστολή στους δύο επικεφαλής της εκτελεστικής εξουσίας στις 20 Απριλίου για να τους ζητήσω να συσταθεί αυτή η ομάδα επί τη βάσει όλων των πολιτικών συνιστωσών που έχουν εκλεγεί κατά τις ευρωπαϊκές εκλογές. Ιδού το αποτέλεσμα: μεταξύ των διορισμών που μόλις πραγματοποιήθηκαν, μάταια αναζητεί κανείς κάποιον έστω και ελάχιστα αντίθετο προς τη γραμμή των Βρυξελλών.
Ως επιστέγασμα όλων, αυτή η αστεία διαδικασία πρέπει να περατωθεί τον Οκτώβριο, δηλαδή η μεγάλη εθνική συζήτηση θα διαρκέσει τέσσερις μήνες, από τους οποίους δύο μήνες διακοπών. Αλλά εύκολα καταλαβαίνει κανείς γιατί θα ολοκληρωθεί τόσο γρήγορα: στα τέλη του έτους, θα μπούμε στην επικίνδυνη περίοδο της ανταλλαγής των εθνικών κερμάτων και χαρτονομισμάτων με ευρώ. Οι εθνικοί μας ιθύνοντες δεν έχουν προφανώς καμία όρεξη να έχουν μπροστά τους μια συζήτηση για την Ευρώπη τη στιγμή εκείνη."@el8
"The European Union is about to invent a new form of democracy: democracy without the people. That is the only conclusion we can draw from the arrogant way the Gothenburg Council dismissed the Irish vote. Today the new President-in-Office of the Council, Guy Verhofstadt, has just confirmed this impression by giving us a preview of the conclusions of the debate that is supposed to be held in preparation for the 2004 Intergovernmental Conference.
The way this debate is being organised in France, following the communiqué of 11 April this year published jointly by the Prime Minister and the President of the Republic, makes it quite clear that it has been rigged from the start.
Various people pretend they want to initiate a discussion on the future of Europe, but our country deliberately evaded the issue of the ratification of the Nice Treaty, which is vital in this regard. The Constitutional Council was not consulted, there was no referendum, the debates in the French National Assembly and the Senate were extremely short, the speeches were mediocre, except for those of members of the pro-sovereignty group, including Philippe de Villiers, who seem to be the only ones to have retained their freedom of thought in this debacle that has hit the national political community. This means that the document that is most crucial to the future of the Union, the new supranational developments set out in the Nice Treaty, have been taken out of the debate.
For the rest, it is clear that everything has been organised in such a way that the discussion forums only produce conclusions acceptable to the federalists. Not only are the meetings prepared by the prefects – which says a lot about their independence vis à vis the government – their conclusions will actually be drafted by a group of ten experts freely chosen by the President of the Republic and the Prime Minister. I myself wrote to the two heads of the executive on 20 April this year to ask them to ensure that this group was made up of all the political elements elected at the European elections. The result is plain to see: among the appointments that have just been made it would be hard to find any opposition, however slight, to the line pursued by Brussels.
To crown it all, this ridiculous procedure is to be closed in October, which means that the great national debate will have lasted four months, of which two were holiday months. But it is easy to understand why it will be concluded so speedily: at the end of the year we will be entering the dangerous period when we have to exchange our national coins and banknotes for euros. Clearly, our national leaders have no wish to be burdened with a debate about Europe at that particular moment."@en3
"(FR) La Unión Europea está inventando una nueva forma de democracia: la democracia sin los pueblos. Esta es la conclusión a la que llegamos cuando vemos la arrogancia con la que el Consejo de Gotemburgo ha despreciado la votación irlandesa. El nuevo Presidente en ejercicio del Consejo, Guy Verhofstadt, acaba de reforzar hoy esta impresión, presentando de antemano las conclusiones del debate que se supone debe iniciarse con vistas a la Conferencia Intergubernamental de 2004.
Precisamente, la organización de este debate en Francia tras el comunicado del pasado 11 de abril, publicado conjuntamente por el Primer Ministro y el Presidente de la República, demuestra que el mismo está falseado desde el principio.
Uno y otro pretenden iniciar una discusión sobre el futuro de Europa, pero la ratificación del Tratado de Niza, cuya importancia es capital en esta perspectiva, ha sido voluntariamente eludida en nuestro país. Éste no fue sometido al Consejo Constitucional ni a referéndum, los debates en la Asamblea Nacional y en el Senado fueron extremadamente breves y, las intervenciones, pobres, con excepción de los soberanistas, entre los que se encuentra Philippe de Villiers, quienes parecen ser los únicos que conservan una libertad de pensamiento en este hundimiento de la clase política nacional. Así, el texto más determinante para el futuro de la Unión, los nuevos desarrollos supranacionales del Tratado de Niza, queda al margen de la discusión.
Por lo demás, es evidente que todo está organizado para que los foros de discusión sólo desemboquen en las conclusiones aceptables por los federalistas. No sólo las reuniones son preparadas por los gobernadores civiles - lo que dice mucho de su grado de independencia respecto al gobierno -, sino que, además, las conclusiones serán redactadas por un grupo de síntesis de diez expertos elegidos libremente por el Presidente de la República y el Primer Ministro. Yo mismo he escrito a los dos responsables del Ejecutivo, el 20 de abril último, para pedirles que este grupo se constituya sobre la base de todos los componentes políticos elegidos en las elecciones europeas. Este es el resultado: entre los nombramientos que acaban de efectuarse es en vano buscar el más mínimo oponente, incluso moderado, a la línea de Bruselas.
Como colofón, este procedimiento ridículo debe concluirse en octubre, es decir: el gran debate nacional habrá durado cuatro meses, dos de los cuales caen en vacaciones. Pero se entiende por qué va a concluir tan pronto, ya que a finales de año entraremos en el período peligroso del cambio de las monedas y de los billetes nacionales por euros. Nuestros responsables nacionales no desean en absoluto cargar con un debate sobre Europa en ese momento."@es12
"Euroopan unioni on parhaillaan keksimässä uudenlaista demokratiaa: demokratiaa ilman kansoja. Tämä on johtopäätös, johon päädymme nähdessämme, miten röyhkeästi Göteborgin Eurooppa-neuvosto vähät välitti Irlannin äänestyksestä. Neuvoston uusi puheenjohtaja Guy Verhofstadt vahvisti tänään tämän käsityksen esittäessään äskettäin etukäteen sen keskustelun päätelmät, joka on tarkoitus käynnistää vuoden 2004 hallitustenvälistä konferenssia varten.
Nimenomaan tämän keskustelun järjestäminen Ranskassa pääministerin ja tasavallan presidentin 11. huhtikuuta julkaiseman yhteisen tiedonannon seurauksena osoittaa, että se on alusta alkaen ollut valheellinen.
Kummatkin väittävät haluavansa käynnistää Euroopan tulevaisuutta koskevan keskustelun. Nizzassa, joka on tämän näkemyksen pääkaupunki, tehdyn sopimuksen ratifiointia peiteltiin kuitenkin maassamme tieten tahtoen. Asiaa ei käsitelty perustuslakineuvostossa, kansanäänestystä ei järjestetty, kansalliskokouksessa ja senaatissa käytiin erittäin lyhyitä keskusteluja ja puheenvuorot olivat puutteellisia lukuun ottamatta separistipuolueen, muun muassa Philippe de Villiersin, puheenvuoroja. He näyttävät olevan ainoita, jotka ovat säilyttäneet ajatuksenvapauden tässä kansallisen poliittisen luokan romahduksessa. Siten unionin tulevaisuuden kannalta kaikkein tärkein teksti, Nizzan sopimuksen uudet ylikansalliset kehitykset, on suljettu keskustelun ulkopuolelle.
Muiden asioiden osalta on selvää, että kaikki on järjestetty siten, että keskustelufoorumeissa saavutetaan vain federalistien hyväksymät päätelmät. Kokouksia eivät vain valmistele maaherrat – mikä kertoo paljon niiden riippumattomuuden asteesta hallituksen suhteen –, vaan tämän lisäksi niiden päätelmät laatii tasavallan presidentin ja pääministerin vapaasti valitseman 10 asiantuntijan synteesiryhmä. Kirjoitin itse toimeenpanevan elimen kahdelle johtajalle 20. huhtikuuta pyytääkseni, että tämän ryhmän koostumus vastaisi Euroopan parlamentin vaaleissa valittuja kaikkia poliittisia suuntauksia. Näemme nyt tuloksen: juuri nimitettyjen henkilöiden joukosta on turha etsiä yhtäkään Brysselin linjaa vähänkin vastustavaa henkilöä.
Asian kruunaa se, että tämä naurettava menettely on saatettava päätöksen lokakuussa eli neljä kuukautta tämän laajan kansallisen keskustelun käynnistämisen jälkeen, joista kaksi ovat lomakuukausia. Ymmärrämme kuitenkin hyvin, miksi se saatetaan päätökseen niin pian: elämme tämän vuoden lopussa vaarallista ajanjaksoa, jolloin kansalliset kolikot ja setelit vaihdetaan euroiksi. Kansalliset vastuuhenkilömme eivät luonnollisesti missään nimessä halua silloin vaivakseen Eurooppaa koskevaa keskustelua."@fi5
"L'Unione europea sta inventando una nuova forma di democrazia: la democrazia senza popoli. E' la conclusione cui si giunge quando si vede l'arroganza con la quale il Consiglio di Göteborg si è fatto beffe del voto irlandese. Il nuovo Presidente in carica del Consiglio, Guy Verhofstadt, oggi ha rafforzato quest'impressione presentando subito le conclusioni del dibattito che si presume debba essere avviato in vista della Conferenza intergovernativa del 2004.
In particolare, l'organizzazione di tale dibattito in Francia, in seguito al comunicato dell'11 aprile scorso diffuso congiuntamente dal Primo ministro e dal Presidente della Repubblica, dimostra che esso è strumentalizzato sin dall'origine.
Entrambi fingono di voler avviare una discussione sull'avvenire dell'Europa, ma la ratifica del Trattato di Nizza, d'importanza capitale in tale prospettiva, nel nostro paese è stata volontariamente elusa. La questione non è stata deferita alla Corte costituzionale né si è indetto un
si sono avuti solo brevissimi dibattiti all'Assemblea nazionale e al Senato, con interventi miseri, se si eccettuano quelli effettuati dai sostenitori della sovranità, tra cui Philippe de Villiers, che paiono i soli a conservare una certa libertà di pensiero nel tracollo della classe politica nazionale. Il testo più importante per l'avvenire dell'Unione, i nuovi sviluppi sovranazionali del Trattato di Nizza, viene quindi sottratto alla discussione.
Per il resto, è evidente che tutto è organizzato affinché ovunque la discussione porti solamente a conclusioni accettabili per i federalisti. Non solo le riunioni vengono preparate dai prefetti – il che la dice lunga sul loro livello d'indipendenza rispetto al governo – ma, inoltre, le conclusioni verranno redatte da un gruppo di sintesi composto da dieci esperti scelti liberamente dal Presidente della Repubblica e dal Primo ministro. Lo scorso 20 aprile io stesso ho scritto ai due capi dell'esecutivo per chiedere loro che questo gruppo venisse costituito scegliendone i membri tra tutte le compagini politiche elette alle elezioni europee. Ecco il risultato: tra le nomine che sono state effettuate, si cercherà invano il più debole oppositore alla linea di Bruxelles.
Per di più, è previsto che questa ridicola procedura termini entro ottobre, il che significa che il grande dibattito nazionale avrà una durata di quattro mesi, di cui due di vacanza. Tuttavia si comprende perfettamente perché occorre concludere così in fretta: alla fine dell'anno entreremo tutti nel periodo cruciale della sostituzione delle monete e delle banconote nazionali per l'entrata in vigore dell'euro. I nostri responsabili nazionali non hanno evidentemente alcuna voglia di avere un dibattito sull'Europa in sospeso in quel periodo."@it9
"The European Union is about to invent a new form of democracy: democracy without the people. That is the only conclusion we can draw from the arrogant way the Gothenburg Council dismissed the Irish vote. Today the new President-in-Office of the Council, Guy Verhofstadt, has just confirmed this impression by giving us a preview of the conclusions of the debate that is supposed to be held in preparation for the 2004 Intergovernmental Conference.
The way this debate is being organised in France, following the communiqué of 11 April this year published jointly by the Prime Minister and the President of the Republic, makes it quite clear that it has been rigged from the start.
Various people pretend they want to initiate a discussion on the future of Europe, but our country deliberately evaded the issue of the ratification of the Nice Treaty, which is vital in this regard. The Constitutional Council was not consulted, there was no referendum, the debates in the French National Assembly and the Senate were extremely short, the speeches were mediocre, except for those of members of the pro-sovereignty group, including Philippe de Villiers, who seem to be the only ones to have retained their freedom of thought in this debacle that has hit the national political community. This means that the document that is most crucial to the future of the Union, the new supranational developments set out in the Nice Treaty, have been taken out of the debate.
For the rest, it is clear that everything has been organised in such a way that the discussion forums only produce conclusions acceptable to the federalists. Not only are the meetings prepared by the prefects – which says a lot about their independence vis à vis the government – their conclusions will actually be drafted by a group of ten experts freely chosen by the President of the Republic and the Prime Minister. I myself wrote to the two heads of the executive on 20 April this year to ask them to ensure that this group was made up of all the political elements elected at the European elections. The result is plain to see: among the appointments that have just been made it would be hard to find any opposition, however slight, to the line pursued by Brussels.
To crown it all, this ridiculous procedure is to be closed in October, which means that the great national debate will have lasted four months, of which two were holiday months. But it is easy to understand why it will be concluded so speedily: at the end of the year we will be entering the dangerous period when we have to exchange our national coins and banknotes for euros. Clearly, our national leaders have no wish to be burdened with a debate about Europe at that particular moment."@lv10
"De Europese Unie is bezig een nieuwe vorm van democratie uit te vinden: democratie zonder volkeren. Dat moeten we concluderen als we zien met welke mate van arrogantie de Raad van Göteborg de Ierse stemuitslag terzijde heeft geschoven. De nieuwe fungerend voorzitter van de Raad, de heer Guy Verhofstadt, heeft die indruk vandaag nog versterkt door op voorhand de conclusies te presenteren van het debat dat, zo luidt de boodschap, in gang gezet zal worden met het oog op de intergouvernementele conferentie van 2004.
Juist de wijze waarop dat debat in Frankrijk zal worden georganiseerd - in aansluiting op het communiqué dat op 11 april jongstleden is gepubliceerd namens de premier en de president van de Franse Republiek tezamen - laat zien dat dit debat van begin af aan in scène is gezet.
Beide leiders verklaren een debat in gang te willen zetten over de toekomst van Europa, maar het probleem van de ratificatie van het Verdrag van Nice, een cruciale kwestie in dit verband, is in ons land bewust doodgezwegen: geen beroep op de Constitutionele Raad, geen referendum, uiterst korte debatten in de Nationale Vergadering en de Senaat, povere betogen aldaar, met uitzondering van de bijdragen van de voorvechters van nationale soevereiniteit, waaronder Philippe de Villiers, kennelijk de enigen die hun vrijheid van gedachte hebben weten te behouden bij dit vertoon van onmacht van de nationale politiek. En zo wordt iedere discussie onmogelijk gemaakt over een tekst die een stempel zal drukken op de toekomst van de Unie: het Verdrag van Nice, dat de aanzet vormt tot nieuwe supranationale ontwikkelingen.
Daarnaast kan iedereen vaststellen dat met man en macht ervoor wordt gezorgd dat de discussiefora uitsluitend met conclusies komen die bij de federalisten in goede aarde vallen. Niet alleen worden de bijeenkomsten georganiseerd door de prefecten - hetgeen heel wat zegt over hun onafhankelijkheid, of liever het gebrek daaraan, ten opzichte van de regering - maar ook zullen de conclusies worden opgesteld door een overkoepelende werkgroep van tien deskundigen, vrij te kiezen door de president van de Republiek en de premier. Ik heb op 20 april jongstleden zelf een schrijven gericht tot beide hoofden van de uitvoerende macht met het verzoek ervoor te zorgen dat in deze werkgroep alle bij de Europese verkiezingen gekozen politieke bewegingen vertegenwoordigd zijn. Wat is het resultaat: onder alle recentelijk benoemde deskundigen is er niet één die bedenkingen heeft, hoe gering ook, bij de politieke lijn van Brussel.
En dan de klap op de vuurpijl: deze belachelijke procedure dient ook nog in oktober afgesloten te worden, hetgeen betekent dat het grote nationale debat vier maanden geduurd zal hebben, inclusief twee vakantiemaanden. De reden voor deze snelle afhandeling ligt voor de hand: aan het einde van het jaar breekt de gevaarlijke periode aan van de omwisseling van nationale muntstukken en biljetten in euro. Onze nationale leiders voelen er uiteraard niets voor om op dat moment de handen nog vol te hebben aan een debat over Europa."@nl2
"A União Europeia está a inventar uma nova forma de democracia: a democracia sem os povos. Eis a conclusão a que chegamos quando vemos a arrogância com que o Conselho de Gotemburgo ignorou o voto irlandês. O novo Presidente em exercício do Conselho, Guy Verhofstadt, acaba hoje de reforçar esta impressão, ao apresentar antecipadamente as conclusões do debate que é suposto abrir para a Conferência Intergovernamental de 2004.
A organização desse debate em França, no seguimento do comunicado do passado dia 11 de Abril publicado em conjunto pelo PrimeiroMinistro e pelo Presidente da República, demonstra precisamente que está viciado desde o início.
Quer um quer outro pretendem querer desencadear uma discussão sobre o futuro da Europa, mas a ratificação do Tratado de Nice, fundamental nessa perspectiva, foi voluntariamente escamoteada no meu país. Nenhuma consulta ao Conselho Constitucional, nenhum referendo, debates extremamente breves na Assembleia Nacional e no Senado, intervenções indigentes, se exceptuarmos as dos soberanistas, como Philippe de Villiers, que parecem ser os únicos a conservarem uma liberdade de pensamento nesta derrocada da classe política nacional. Assim, o texto mais determinante para o futuro da União - os novos desenvolvimentos supranacionais do Tratado de Nice - está retirado da discussão.
De resto, é evidente que tudo está organizado para que os fóruns de discussão apenas cheguem às conclusões aceitáveis pelos federalistas. Não só as reuniões são preparadas pelos governadores civis - o que diz muito sobre o seu grau de independência relativamente ao governo - como, além disso, as conclusões serão redigidas por um grupo de síntese de dez especialistas escolhidos livremente pelo Presidente da República e pelo PrimeiroMinistro. Eu próprio escrevi às duas principais figuras do executivo no passado dia 20 de Abril para lhes pedir que esse grupo fosse constituído com base em todas as forças políticas eleitas nas eleições europeias. O resultado está à vista: entre as nomeações que acabam de ser efectuadas, procurarseia em vão o menor opositor, mesmo que menor, à linha de Bruxelas.
Para cúmulo, este procedimento de gargalhada tem de ser encerrado em Outubro, isto é, o grande debate nacional terá uma duração de quatro meses, entre os quais dois de férias. Mas compreendemos muito bem porque é que vai ser concluído tão depressa: no final do ano, vamos entrar no perigoso período de troca das moedas e das notas nacionais pelas de euro. Os nossos responsáveis nacionais não têm evidentemente a menor vontade de terem nos braços nessa altura um debate sobre a Europa."@pt11
"Europeiska unionen håller på att uppfinna en ny form av demokrati: demokrati utan folken. Det är den slutsats man drar när man ser den arrogans med vilken Europeiska rådet i Göteborg föraktade den irländska omröstningen. Den nya tjänstgörande rådsordföranden Guy Verhofstadt har förstärkt denna uppfattning i dag, genom att i förväg lägga fram slutsatserna av den debatt som är tänkt att inledas inför regeringskonferensen 2004.
Organisationen av denna debatt i Frankrike, till följd av kommunikén den 11 april som publicerades gemensamt av premiärministern och presidenten, visar just att den är en bluff redan från början.
Båda påstår sig vilja inleda en diskussion om Europas framtid, men ratificeringen av Nicefördraget, som är avgörande i denna framtidsvision, har i vårt land medvetet smusslats undan, man har inte vänt sig till det konstitutionella rådet, inte genomfört någon folkomröstning, debatterna i nationalförsamlingen och i senaten har varit extremt korta, inläggen torftiga, om man accepterar dem från anhängarna av den suveräna tanken, däribland Philippe de Villiers, som förefaller vara de enda som bevarar en tankefrihet i detta sammanbrott i den nationella politiska klassen. På så sätt kommer den mest avgörande texten för unionens framtid, den nya överstatliga utvecklingen för Nicefördraget, att diskuteras.
För övrigt är det uppenbart att allt är organiserat för att diskussionsforumen enbart skall leda till slutsatser som är godtagbara för federalisterna. Inte nog med att sammanträdena förbereds av prefekterna – vilket säger en hel del om graden av oberoende gentemot regeringen – dessutom kommer slutsatserna att skrivas av en sammanfattande grupp av tio experter som valts ut fritt av presidenten och premiärministern. Jag skrev själv till de två ledarna för den verkställande makten den 20 april för att be dem om att denna grupp skulle omfatta samtliga politiska komponenter som väljs vid Europavalen. Man ser resultatet av det: bland de nomineringar som gjorts letar man förgäves efter den minsta opponent, även av mindre betydelse, mot Bryssels linje.
Som grädde på moset måste detta skrattretande förfarande avslutas i oktober, vilket innebär att den stora nationella debatten kommer att ha pågått i fyra månader, varav två semestermånader. Men man förstår mycket väl varför det skall avslutas så snabbt: i slutet av året skall vi gå in i den farliga perioden med att byta ut nationella mynt och sedlar mot euro. Våra nationellt ansvariga har självfallet inte alls lust att få en debatt på halsen om Europa vid det tillfället."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Berthu (NI ),"12,6
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples