Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-07-04-Speech-3-066"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20010704.2.3-066"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Voorzitter, commissaris, voorzitter van de Raad, laat ik beginnen met het uitspreken van mijn lof voor de bemoeienis van de Europese Unie, de Raad en de Commissie tot nu toe. Er is met één stem gesproken, en dat is wel eens anders geweest als het over de Balkan ging, en er is terecht een zeer matigende invloed uitgeoefend op het gebruik van geweld en de nadruk gelegd op het vinden van een politieke oplossing.
Toch heb ik twee zorgen.
Een ervan betreft de link tussen de EU-hulp en de constructieve rol van de partijen. Dat luistert zeer nauw. Natuurlijk is hulp niet vanzelfsprekend. Maar - en dat is een vraag aan de Commissie - trekken wij onze hulp voor de Albanese Talenuniversiteit in Tetovo in als de opstelling van de Albanese partijen in de regering ons niet bevalt of stoppen wij met de aanleg van kleinschalige infrastructuur als de compromissen van de Macedonische partijen ons niet bevallen? Ik zou daar zeer voorzichtig in zijn. Ik ben vóór druk, ik ben vóór bemoeienis van de EU, maar ik ben tegen vage dreigementen. Mijn concrete vraag aan de Commissie is dan ook of die link geldt voor de nieuwe hulp, wat ik een beetje beluister in de woorden van de commissaris, of dat die ook geldt voor bestaande hulp. Met andere woorden, is er een moment waarop de Europese Commissie zegt: "uw opstelling, partijen, bevalt ons niet en daarom stoppen wij de gehele hulp of delen van de hulp"?
Mijn tweede zorg betreft de totstandkoming van een akkoord. Er is gezegd dat er pas militaire betrokkenheid zal komen als er een akkoord is in de regering en een akkoord met de rebellen, maar in dat laatste zit volgens mij het probleem. Want de speciale vertegenwoordiger, de heer Léotard, - mijnheer Swoboda heeft hem al genoemd - heeft gezegd, zelfs voordat hij ter plekke was, dat er onderhandeld zou moeten worden met de rebellen. De wereld was te klein. Mijnheer Léotard mocht bijna Macedonië niet in. Maar als de regering niet wil onderhandelen met de rebellen, wie onderhandelt er dan wel met de rebellen? Is de Commissie betrokken achter de schermen, of betrokken geweest bij onderhandelingen? Is de Raad erbij betrokken? Iemand zal de link moeten leggen tussen het regeringsakkoord en de rebellen. Ik heb geen enkele sympathie voor de rebellen en ik vind dat ze moeten stoppen met hun geweld, maar of wij dat nu leuk vinden of niet, een akkoord zonder een akkoord met de rebellen is geen akkoord. Dus er is een missing link tussen het regeringsakkoord en het akkoord met de rebellen. Mijn vraag aan de Raad en de Commissie is: wie is bereid die link te leggen?"@nl2
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, hr. kommissær, hr. formand for Rådet, indledningsvis vil jeg udtrykke min glæde over Unionens, Rådets og Kommissionens indsats indtil nu. Man har været enig, hvilket ellers ikke altid har været tilfældet med hensyn til Balkan, og man har med rette haft en meget mådeholden indflydelse på anvendelsen af vold og har understreget betydningen af en politisk løsning.
Alligevel har jeg to bekymringer.
Den første vedrører sammenhængen mellem EU-bistand og partiernes konstruktive rolle. Det hænger nært sammen. Naturligvis er bistand ikke en selvfølge. Men, og det er et spørgsmål til Kommissionen, trækker vi hjælpen til det albanske sproguniversitet i Tetovo tilbage, hvis vi ikke er tilfredse med de albanske partiers holdning i regeringen, eller standser vi anlægget af lavvolumen-infrastruktur, hvis de makedonske partiers kompromiser ikke er tilfredsstillende? Det skal vi være meget forsigtige med. Jeg er tilhænger af pres og EU-indblanding, men jeg er imod uklare trusler. Mit konkrete spørgsmål til Kommissionen er derfor, om sammenhængen også finder anvendelse på den nye bistand, hvilket jeg mener at forstå på kommissæren, eller finder den også anvendelse på bestående bistand? Med andre ord, siger Kommissionen på et tidspunkt, at partiernes holdning ikke er tilfredsstillende, og derfor standses hele eller dele af bistanden?
Min anden bemærkning vedrører indgåelsen af en aftale. Man har sagt, at der først vil finde militær indblanding sted, når der er indgået en aftale i regeringen og med oprørerne, men i sidstnævnte ligger der efter min mening et problem. Den særlige udsending, som hr. Swoboda allerede nævnte, hr. Léotard, sagde, endda før han var der, at der skal forhandles med oprørerne. Verden var for lille. Hr. Léotard var lige ved ikke at kunne komme ind i Makedonien. Men hvis regeringen ikke vil forhandle med oprørerne, hvem gør så? Er eller har Kommissionen været indblandet bag skærmene i forhandlingerne? Er Rådet involveret? Nogen skal se sammenhængen mellem regeringsaftalen og oprørerne. Jeg har slet ingen sympati for oprørerne, og jeg mener, at de skal stoppe deres vold, men uanset om vi kan lide det, er en aftale uden en aftale med oprørerne ikke en aftale. Der er altså et manglende led mellem regeringsaftalen og aftalen med oprørerne. Mit spørgsmål til Rådet og Kommissionen er, hvem der er villig til at skabe den sammenhæng."@da1
"Herr Präsident, Herr Kommissar, Herr Ratspräsident! Zunächst möchte ich der Europäischen Union, dem Rat und der Kommission mein Lob für ihre bisherigen Bemühungen aussprechen. Sie haben mit einer Stimme gesprochen, und wir haben durchaus anderes erlebt, als es um den Balkan ging, und Sie haben zu Recht einen überaus mäßigenden Einfluss auf die Anwendung von Gewalt ausgeübt und betont, es müsse eine politische Lösung gefunden werden.
Dennoch bewegen mich zwei Sorgen.
Die eine betrifft den Zusammenhang zwischen der EU-Hilfe und der konstruktiven Rolle der Parteien. Da muss man ganz genau sein. Natürlich ist Hilfe nicht etwas Selbstverständliches. Aber – und hier wende ich mich an die Kommission – stellen wir unsere Hilfe für die albanischsprachige Universität in Tetovo ein, wenn uns die Haltung der albanischen Parteien in der Regierung nicht passt, oder stoppen wir kleine Infrastrukturprojekte, wenn uns die Kompromisse der mazedonischen Parteien missfallen? Dabei würde ich besondere Vorsicht walten lassen. Ich bin für Druck, ich bin für Einmischung der EU, bin aber gegen vage Drohungen. Von der Kommission möchte ich deshalb auch konkret wissen, ob dieser Zusammenhang für die neuerlichen Hilfen gilt, was ich den Worten des Herrn Kommissars zu entnehmen glaube, oder ebenso für die derzeitigen Hilfen. Mit anderen Worten, sagt die Europäische Kommission irgendwann: „Eure Einstellung, Parteien, gefällt uns nicht, und deshalb stellen wir die Hilfe ganz oder teilweise ein“?
Meine zweite Sorge gilt dem Zustandekommen eines Abkommens. Es heißt, militärisches Engagement folge erst nach einem Abkommen in der Regierung und nach einem Abkommen mit den Rebellen, aber in Letzterem liegt meiner Meinung nach das Problem. Denn der Sondervertreter, Herr Léotard – Herr Swoboda hat ihn bereits erwähnt –, hat sich, sogar bevor er vor Ort weilte, in dem Sinne geäußert, mit den Rebellen müsse verhandelt werden. Die Welt war zu klein. Herr Léotard durfte um ein Haar nicht nach Mazedonien einreisen. Wenn aber die Regierung nicht zu Verhandlungen mit den Rebellen bereit ist, wer verhandelt dann wohl mit den Rebellen? Ist die Kommission im Hintergrund aktiv oder an den Verhandlungen beteiligt gewesen? War der Rat eingebunden? Jemand wird die Verbindung zwischen dem Regierungsabkommen und den Rebellen herstellen müssen. Obgleich ich keinerlei Sympathie für die Rebellen hege und sie meiner Meinung nach ihre Gewalttätigkeiten einstellen müssen, betrachte ich, ob es uns nun gefällt oder nicht, ein Abkommen ohne Vereinbarung mit den Rebellen nicht als ein Abkommen. Zwischen dem Abkommen der Regierung und dem mit den Rebellen fehlt also ein Bindeglied. Meine Frage an den Rat und an die Kommission lautet: wer ist bereit, diese Verbindung zu schaffen?"@de7
"Κύριε Πρόεδρε, κύριε Επίτροπε, Πρόεδρε του Συμβουλίου, επιτρέψτε μου να αρχίσω εκφράζοντας το εγκώμιό μου για τη συμπεριφορά της Ευρωπαϊκής Ένωσης, του Συμβουλίου και της Επιτροπής μέχρι τώρα. Μίλησαν με μία φωνή, γιατί κάποτε συνέβαινε κάτι διαφορετικό στα Βαλκάνια, και αυτό άσκησε μια ιδιαίτερα κατευναστική επίδραση, και ορθά, επί της χρήσης βίας και δόθηκε έμφαση στην εξεύρεση μίας πολιτικής λύσης.
Εντούτοις, έχω δύο ανησυχίες.
Η μία αφορά τη σύνδεση μεταξύ της βοήθειας της ΕΕ με τον εποικοδομητικό ρόλο των μερών. Αυτό ακούγεται πολύ άκαμπτο. Φυσικά η βοήθεια δεν είναι αυτονόητη. Αλλά – και αυτό αποτελεί ερώτηση προς την Επιτροπή – θα αποσύρουμε τη βοήθειά μας προς το αλβανικό πανεπιστήμιο γλωσσών στο Τέτοβο, εάν η στάση των αλβανικών κομμάτων στην κυβέρνηση δεν μας αρέσει ή θα σταματήσουμε την υλοποίηση υποδομής μικρής κλίμακας, εάν οι συμβιβασμοί των μακεδονικών κομμάτων δεν μας αρέσουν; Σε αυτό θα ήμουν ιδιαίτερα προσεκτικός. Είμαι υπέρ της άσκησης πίεσης, είμαι υπέρ της παρέμβασης στην ΕΕ, αλλά είμαι εναντίον των γενικών απειλών. Το συγκεκριμένο ερώτημά μου προς την Επιτροπή είναι κατά πόσο αυτό συνδέεται με τα χρήματα της νέας βοήθειας, γιατί νομίζω ότι κάτι τέτοιο κατάλαβα από τα λόγια του Επιτρόπου, ή αυτό ισχύει και για την υφιστάμενη βοήθεια. Με άλλα λόγια, υπάρχει κάποια στιγμή κατά την οποία η Ευρωπαϊκή Επιτροπή λέει: “Η στάση σας, μέρη, δεν μας αρέσει, για αυτό σταματάμε τη χορήγηση του συνόλου της βοήθειας ή μερών της”.
Η δεύτερη ανησυχία μου αφορά τη σύναψη μιας συμφωνίας. Έχει ειπωθεί ότι θα υπάρξει στρατιωτική συμμετοχή, μόνο εάν υπάρξει συμφωνία στην κυβέρνηση και μία συμφωνία με τους αντάρτες, αλλά σε αυτό το τελευταίο σημείο, κατά τη γνώμη μου, υπάρχει ένα πρόβλημα. Επειδή ο ειδικός εκπρόσωπος, κ. Léotard, και ο κ. Swoboda τον έχει ήδη αναφέρει, δήλωσε, μάλιστα, πριν να φτάσει στην περιοχή, ότι πρέπει να ξεκινήσουν διαπραγματεύσεις με τους αντάρτες. Ο κόσμος ήταν πολύ μικρός. Ο κ. Léotard δεν μπορούσε σχεδόν να εισέλθει στη Μακεδονία. Αλλά εάν η κυβέρνηση δεν επιθυμεί να διαπραγματευτεί τους αντάρτες, ποιος τότε θα διαπραγματευτεί με τους αντάρτες; Βρίσκεται η Επιτροπή πίσω από αυτή την κατάσταση ή έχει αναμιχθεί σε διαπραγματεύσεις; Έχει αναμιχθεί το Συμβούλιο; Κάποιος πρέπει να συνδέσει την κυβερνητική συμφωνία και τους αντάρτες. Δεν έχω καμία συμπάθεια για τους αντάρτες και πιστεύω ότι αυτοί πρέπει να σταματήσουν τη βία, αλλά μία συμφωνία χωρίς τη συγκατάθεση των ανταρτών δεν αποτελεί συμφωνία, είτε το θέλουμε είτε όχι. Επομένως, υπάρχει ένας κρίκος που λείπει ανάμεσα στην κυβερνητική συμφωνία και τη συμφωνία με τους αντάρτες. Η ερώτησή μου προς το Συμβούλιο και την Επιτροπή είναι: ποιος είναι διατεθειμένος να συνδέσει τις δύο υποθέσεις;"@el8
"Mr President, Commissioner, Mr President-in-Office of the Council, let me begin by praising the efforts of the European Union, the Council and the Commission up to now. We have spoken with one voice, unlike on other occasions when we debated the Balkans, and a powerful moderating influence was quite rightly exercised upon the use of violence, with the emphasis placed on finding a political solution.
Nevertheless, I have two concerns.
One of them relates to the link between EU aid and the parties’ playing a constructive role. This is a very tricky business. Of course, aid is not automatic. But – and this is a question to the Commission – do we withdraw our aid to the Albanian Language University in Tetovo if we do not like the attitude of the Albanian parties in the government, or do we halt the construction of small-scale infrastructure if we do not like the compromises of the Macedonian parties? I would be very careful about this. I am in favour of exercising pressure, I am in favour of the involvement of the EU, but I am against vague threats. My concrete question to the Commission is therefore about whether that link applies to the new aid, as seems to be implied in the words of the Commissioner, or whether it also applies to existing aid. In other words, will there be a moment at which the European Commission says to the parties, ‘we do not like your attitude, and so we are discontinuing all aid or part of the aid’?
My second concern relates to the reaching of an agreement. It has been said that military involvement will only come when there is an agreement within the government and an agreement with the rebels, and it is with this last point that, in my view, the problem lies. That is because the special representative, Mr Léotard, whom Mr Swoboda has already said, even before he was on the scene, that it would be necessary to negotiate with the rebels. The world was too small. Mr Léotard was almost not allowed into Macedonia. But if the government refuses to negotiate with the rebels, who
negotiate with them? Is the Commission involved behind the scenes, or has it been party to negotiations? Is the Council involved? Someone will have to make the link between the governmental agreement and the rebels. I have no sympathy at all for the rebels and believe they should put an end to their violence but, whether we like it or not, an agreement which does not include an agreement with the rebels is not worthy of the name. The governmental agreement therefore needs to be linked to an agreement with the rebels. My question to the Council and the Commission is: who is prepared to make that link?"@en3
"(NL) Señor Presidente, señor Comisario, señor Presidente del Consejo, quisiera comenzar por elogiar la actual intervención de la Unión Europea, el Consejo y la Comisión. Han hablado con una sola voz, cosa que en el caso de los Balcanes no ha sido siempre así. Además, han insistido, con razón, en la necesidad de erradicar el uso de la violencia, al tiempo que han puesto todo su empeño en buscar una solución política.
Pese a ello, hay dos cuestiones que me preocupan.
Mi primer reparo se refiere al vínculo establecido entre la ayuda comunitaria y el papel constructivo de los partidos políticos. Es un tema muy sensible. Obviamente, la ayuda debe sujetarse a determinadas condiciones. Ahora bien -y esta pregunta va dirigida a la Comisión-, ¿suspenderemos nuestra ayuda a la Universidad albanesa multilingüe de Tetovo si no nos agrada la postura adoptada por los partidos albaneses que forman parte del Gobierno? ¿Interrumpiremos la construcción de infraestructuras a pequeña escala si los compromisos de los partidos macedonios no nos convencen? Personalmente, me andaría con sumo cuidado. Estoy a favor de la presión, estoy a favor de la intervención de la UE, pero estoy en contra de amenazas confusas. Por todo ello, pregunto a la Comisión si dicho vínculo se aplica únicamente a la nueva ayuda -lo que parecía insinuar el Comisario en su discurso- o si vale asimismo para la ayuda existente. Dicho de otro modo, ¿llegará el momento en que la Comisión Europea diga: "partidos, dado que su actitud no nos agrada suspenderemos toda la ayuda o parte de la misma"?
Mi segunda preocupación tiene que ver con la necesaria firma de un acuerdo. Según se ha dicho, sólo habrá intervención militar si se alcanza un acuerdo en el Gobierno y con los rebeldes, pero, a mi modo de ver, este último punto plantea un serio problema. El enviado especial, el Sr. Léotard, -ya ha sido mencionado por el Sr. Swoboda- afirmó incluso antes de llegar sobre el terreno que había que negociar con los rebeldes. Se hundió el mundo. Por poco no dejan entrar a Sr. Léotard en Macedonia. Pero si el Gobierno no quiere negociar con los rebeldes ¿quién se encarga de ello? ¿Se ha involucrado la Comisión, ha participado en negociaciones? ¿Se ha implicado el Consejo? Alguien tendrá que establecer una relación entre el acuerdo de Gobierno y los rebeldes. Yo no siento ninguna simpatía hacia los rebeldes y estimo que deben poner fin a la violencia, pero, nos guste o no, un acuerdo sin un acuerdo con los rebeldes no puede considerarse como tal. Hay, por tanto, un eslabón perdido entre el acuerdo de Gobierno y el acuerdo con los rebeldes. De ahí mi pregunta al Consejo y a la Comisión: ¿quién está dispuesto a establecer este vínculo?"@es12
"Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, aloitan kiittelemällä Euroopan unionin, neuvoston ja komission tähänastista väliintuloa. Kannat ovat olleet yhtenäisiä – asian laita on ollut aikoinaan toinenkin Balkanin ollessa kyseessä – ja vaikutusvaltaa on käytetty oikeutetusti väkivallan käytön huomattavaan hillitsemiseen, ja painopiste on ollut poliittisen ratkaisun löytämisessä.
Kaksi huolenaihetta minulla kuitenkin on.
Toinen niistä koskee EU:n avun ja puolueiden rakentavan roolin välistä yhteyttä. Tässä vaaditaan erityistä tarkkuutta. Apu ei tietenkään ole itsestään selvää. Mutta – ja tämä on komissiolle osoitettu kysymys – vedämmekö pois Tetovossa sijaitsevalle Albanian kieliyliopistolle annettavan apumme, jos meitä ei miellytä Albanian puolueista muodostettu hallitus, ja pysäytämmekö pienimuotoisen infrastruktuurin rakentamisen, jos Makedonian puolueiden kompromissit eivät meitä miellytä? Minä olisin tässä asiassa hyvin varovainen. Kannatan painostusta, kannatan EU:n väliintuloa, mutta vastustan epämääräisiä uhkauksia. Varsinainen komissiolle osoitettu kysymykseni kuuluukin, koskeeko tämä yhteys uutta apua, niin kuin olin komission jäsenen sanoista ymmärtävinäni, vai koskeeko se myös nykyistä apua. Toisin sanoen, tuleeko joskus hetki, jolloin Euroopan komissio sanoo: puolueiden muodostamat yhteenliittymät eivät miellytä meitä, ja siksi me lopetamme koko apumme tai osia siitä?
Toinen huolenaiheeni on sopimuksen aikaansaaminen. Sanottiin, että sotilaallinen läsnäolo toteutuu vasta, kun on saatu aikaan sopimus hallituksen sisällä ja kapinallisten kanssa, mutta juuri tämä viimeksi mainittu asia on minusta ongelmallinen. Sillä erityisedustaja Léotard, jonka nimen jäsen Swoboda jo mainitsikin, oli sanonut jo ennen kuin hän pääsi paikan päälle, että kapinallisten kanssa pitäisi neuvotella. Maailma osoittautui liian pieneksi. Oli vähällä käydä niin, että erityisedustaja Léotardia ei olisi päästetty Makedoniaan lainkaan. Mutta jos hallitus ei halua neuvotella kapinallisten kanssa, kuka siellä sitten neuvottelee kapinallisten kanssa? Osallistuuko komissio tähän kulissien takana tai onko komissio osallistunut neuvotteluihin? Onko neuvosto mukana? Jonkun on luotava yhteys hallituksen ja kapinallisten välille. Minäkään en tunne mitään sympatiaa kapinallisia kohtaan, minusta heidän pitää lopettaa väkivallan käyttö – mutta sopimus, johon ei sisälly sopimusta kapinallisten kanssa ei ole mikään sopimus, oli se meistä mukavaa tai ei. Hallituksen kanssa tehdyn sopimuksen ja kapinallisten kanssa tehtävän sopimuksen väliltä puuttuu siis yhteys. Kysymykseni neuvostolle ja komissiolle kuuluu: kuka olisi valmis luomaan sen yhteyden?"@fi5
"(
) Monsieur le Président, Monsieur le Commissaire, Monsieur le Président du Conseil, je commencerai par me féliciter de l’intervention de l’Union européenne, du moins du Conseil et de la Commission jusqu’à présent. On a parlé d’une seule voix, ce qui n’a pas toujours été le cas s'agissant des Balkans, on a exercé à juste titre une influence modératrice sur le recours à la violence et on a aussi souligné la nécessité de trouver une solution politique.
J’ai toutefois deux soucis.
Le premier concerne le lien entre l’aide de l’UE et le rôle constructif des partis. Ce lien semble très étroit. Certes, l’aide n’est pas donnée d’office. Mais - et j’adresse cette question à la Commission - allons-nous retirer l’aide octroyée à l’Université albanaise des langues de Tetovo si la position des partis albanais au sein du gouvernement ne nous plaît pas, allons-nous arrêter la construction d’infrastructures de petite envergure si les compromis entre les partis macédoniens ne nous agréent pas ? Je me montrerais très prudent à cet égard. Je suis pour la pression, pour l’intervention de l’UE, mais je suis contre les menaces vagues. Concrètement, je voudrais demander à la Commission si ce lien vaut pour l’aide à venir, ce que j’ai cru comprendre des déclarations de M. le commissaire, ou s’il concerne également l’aide existante. Autrement dit, la Commission européenne pourra-t-elle, à un certain moment, dire aux partis : "votre position ne nous plaît pas, nous mettons donc fin à toute l'aide ou à certains volets de l'aide".
Mon deuxième souci porte sur la conclusion d’un accord. On a dit qu’il n’y aura d’implication militaire que s’il y a un accord au sein du gouvernement et un accord avec les rebelles, mais, à mon sens, ce dernier point pose problème. En effet, le représentant spécial, M. Léotard, que M. Swoboda a déjà cité, a déclaré, avant même de se trouver sur place, qu’il faudrait négocier avec les rebelles. Le monde est petit, et il s’en est fallu de peu que M. Léotard se fasse refuser l’entrée du territoire macédonien. Mais si le gouvernement ne veut pas négocier avec les rebelles, qui négociera alors avec eux ? La Commission est-elle ou a-t-elle été impliquée officieusement dans des négociations ? Qu’en est-il du Conseil ? Il faudra bien faire le lien entre l’accord gouvernemental et les rebelles. Je n’ai aucune sympathie pour les rebelles, car je trouve qu’ils devraient arrêter leurs violences, mais, que cela nous plaise ou non, un accord sans accord avec les rebelles n’en serait pas vraiment un. Il y a donc un chaînon manquant entre l’accord gouvernemental et l’accord avec les rebelles. Ma question au Conseil et à la Commission est donc : qui est prêt à faire ce lien ?"@fr6
"Signor Presidente, signor Commissario, signor Presidente del Consiglio, innanzitutto vorrei manifestare il mio apprezzamento per l’impegno finora dimostrato dall’Unione europea, dal Consiglio e dalla Commissione. Ci si è espressi con un’unica voce, diversamente a quanto accaduto in relazione ai Balcani; si è giustamente esercitato un influsso volto alla moderazione in merito all’uso della violenza e si è posto l’accento sull’individuazione di una soluzione politica.
Ciononostante nutro due timori.
La mia prima preoccupazione riguarda il collegamento tra gli aiuti comunitari e il ruolo costruttivo dei partiti. Si tratta di un elemento determinante. E’ logico che gli aiuti non siano un fatto scontato. Ma - è un quesito che rivolgo alla Commissione – ritireremo il nostro aiuto a favore dell’università albanese di lingue di Tetovo se non gradiremo la posizione dei partiti albanesi nel governo o interromperemo la costruzione di infrastrutture su piccola scala se non condivideremo i compromessi dei partiti macedoni? Su questo punto andrei molto cauto. Sono favorevole alle pressioni, sono favorevole all’impegno dell’Unione europea, ma sono contrario alle minacce vaghe. La mia domanda concreta alla Commissione è se tale vincolo vale solo per i nuovi aiuti, come mi è sembrato di capire dalle parole del Commissario, o se vale anche per quelli già in atto. In altri termini, vorrei sapere se ad un certo punto la Commissione europea dirà: “Cari partiti, le vostre posizioni non ci aggradano e pertanto sospendiamo completamente o parzialmente l’erogazione degli aiuti”.
La mia seconda preoccupazione concerne il raggiungimento di un accordo. E’ stato detto che si avrà un coinvolgimento militare solo se vi sarà un accordo a tale riguardo a livello di governo e di ribelli, ma è quest’ultimo punto che mi appare problematico. Infatti il rappresentante speciale, il signor Léotard già ricordato dall’onorevole Swoboda, ha affermato, persino prima di giungere
che si dovevano avviare negoziati con i ribelli. Il mondo era troppo piccolo. Il signor Léotard non è quasi riuscito ad entrare in Macedonia. Ma se il governo non intende scendere a trattative con i ribelli, chi negozierà con loro? La Commissione è forse coinvolta dietro a qualche paravento o è stata coinvolta in negoziati? Il Consiglio è forse coinvolto? Qualcuno dovrà fungere da tramite tra accordo governativo e ribelli. Non nutro alcuna simpatia per i ribelli e voglio che pongano fine alla violenza da parte loro, ma – che ci piaccia o meno - un accordo senza un’intesa con i ribelli non è un vero accordo. Perciò manca un anello della catena per perfezionare l’accordo con il governo e con i ribelli. Domando quindi a Commissione e Consiglio: chi è disposto fungere da tramite a tale fine?"@it9
"Mr President, Commissioner, Mr President-in-Office of the Council, let me begin by praising the efforts of the European Union, the Council and the Commission up to now. We have spoken with one voice, unlike on other occasions when we debated the Balkans, and a powerful moderating influence was quite rightly exercised upon the use of violence, with the emphasis placed on finding a political solution.
Nevertheless, I have two concerns.
One of them relates to the link between EU aid and the parties’ playing a constructive role. This is a very tricky business. Of course, aid is not automatic. But – and this is a question to the Commission – do we withdraw our aid to the Albanian Language University in Tetovo if we do not like the attitude of the Albanian parties in the government, or do we halt the construction of small-scale infrastructure if we do not like the compromises of the Macedonian parties? I would be very careful about this. I am in favour of exercising pressure, I am in favour of the involvement of the EU, but I am against vague threats. My concrete question to the Commission is therefore about whether that link applies to the new aid, as seems to be implied in the words of the Commissioner, or whether it also applies to existing aid. In other words, will there be a moment at which the European Commission says to the parties, ‘we do not like your attitude, and so we are discontinuing all aid or part of the aid’?
My second concern relates to the reaching of an agreement. It has been said that military involvement will only come when there is an agreement within the government and an agreement with the rebels, and it is with this last point that, in my view, the problem lies. That is because the special representative, Mr Léotard, whom Mr Swoboda has already said, even before he was on the scene, that it would be necessary to negotiate with the rebels. The world was too small. Mr Léotard was almost not allowed into Macedonia. But if the government refuses to negotiate with the rebels, who
negotiate with them? Is the Commission involved behind the scenes, or has it been party to negotiations? Is the Council involved? Someone will have to make the link between the governmental agreement and the rebels. I have no sympathy at all for the rebels and believe they should put an end to their violence but, whether we like it or not, an agreement which does not include an agreement with the rebels is not worthy of the name. The governmental agreement therefore needs to be linked to an agreement with the rebels. My question to the Council and the Commission is: who is prepared to make that link?"@lv10
"Senhor Presidente, Senhor Comissário, Senhor Presidente do Conselho, permitame que comece por expressar o meu apreço pelo contributo que até agora foi dado pela União Europeia, pelo Conselho e pela Comissão. Falouse a uma só voz, e isso não aconteceu no caso dos Balcãs. Exerceuse, com razão, uma pressão muito moderadora sobre o uso da violência e colocouse o ênfase na busca de um solução política.
No entanto, há dois aspectos que me preocupam.
Um deles prendese com a relação entre a ajuda da UE e o papel construtivo dos partidos. Isso exige uma precisão rigorosa. É evidente que a ajuda não é incondicional. Mas - e esta é uma pergunta que dirijo à Comissão - será que vamos suspender a nossa ajuda à Universidade Linguística de Tetovo se a postura dos partidos e dos governos não nos agradar, ou iremos parar com a implantação de infraestruturas de pequena escala se os compromissos dos partidos macedónios não forem do nosso agrado? Eu seria particularmente cauteloso nesse aspecto. Sou favorável à pressão, sou favorável ao envolvimento da UE, mas sou contra ameaças vagas. A minha pergunta concreta à Comissão vai, pois, no sentido de saber se essa relação só é válida para a nova ajuda, como julgo perceber das palavras do Senhor Comissário, ou se também será válida para ajuda actual. Por outras palavras, será que em dado momento a Comissão Europeia vai dizer: "Partidos, a vossa postura não nos agrada e, por isso mesmo, suspendemos total ou parcialmente a ajuda"?
A minha segunda preocupação prendese com a conclusão de uma acordo. Foi dito que só haverá intervenção militar quando houver ou acordo com o Governo e um acordo com as forças rebeldes, mas é nesse último que reside, quanto a mim, o problema. É que o representante especial, o senhor Léotard - que o senhor deputado Swoboda já se teve ocasião de citar -, declarou, antes mesmo de chegar ao terreno, que haveria que negociar com as forças rebeldes. O mundo revelouse demasiado pequeno; o senhor Léotard quase não pôde entrar na Macedónia. Mas se o Governo se recusar a negociar com os rebeldes, quem o fará então? Será que a Comissão está envolvida ou que esteve envolvida em negociações nos bastidores? Será que o Conselho está aí envolvido? Alguém terá de estabelecer a relação entre o acordo governamental e as forças rebeldes. E não nutro qualquer simpatia pelos rebeldes, e acho que estes devem pôr termo à sua violência, mas, quer isso nos agrade quer não, um acordo sem um entendimento com as forças rebeldes não é um acordo. Há, portanto, um
entre o acordo governamental e o acordo com os rebeldes. A minha pergunta ao Conselho e à Comissão vai, pois, no sentido de saber quem estará disposto a estabelecer essa ligação?"@pt11
"Herr talman, herr kommissionär, herr rådsordförande! Låt mig börja med att berömma Europeiska unionens, rådets och kommissionens ansträngningar hittills. Man har talat med en röst, det var någonting annat på Balkan, och man har med rätta utövat ett mycket dämpande inflytande, på användandet av våld, och man har koncentrerat sig på att hitta en politisk lösning.
Ändå har jag två bekymmer.
Ett av dessa gäller kopplingen mellan EU-hjälpen och partiernas konstruktiva roll. Det kräver stor precision. Naturligtvis är det inte självklart med hjälp. Men, och det är en fråga till kommissionen, skall vi dra in vår hjälp till det albanskspråkiga universitetet i Tetovo om vi inte är nöjda med hållningen hos de albanska partierna i regeringen eller skall vi upphöra med uppbyggandet av småskalig infrastruktur om vi inte är nöjda med de makedoniska partiernas kompromisser? Jag skulle vara mycket försiktig på det området. Jag är för utövande av tryck, jag är för ansträngningar från EU:s sida, men jag är emot vaga hot. Min konkreta fråga till kommissionen är därför om denna koppling gäller för den nya hjälpen, vilket jag tycker mig kunna höra i kommissionärens ord, eller om detta även gäller för den befintliga hjälpen? Med andra ord, kommer det ett tillfälle då Europeiska kommissionen säger: "er hållning, partier, tilltalar oss inte och därför upphör vi med hela hjälpen eller med delar av hjälpen"?
Mitt andra bekymmer gäller åstadkommandet av ett avtal. Det har sagts att militärt engagemang kommer att bli aktuellt först när det finns ett avtal i regeringen och ett avtal med rebellerna, men i det sistnämnda ligger enligt min uppfattning problemet. Den särskilde representanten Léotard – Swoboda har redan nämnt honom – har sagt, till och med innan har var på platsen, att förhandlingar borde inledas med rebellerna. Världen var för liten. Léotard fick nätt och jämnt komma in i Makedonien. Men om regeringen inte vill förhandla med rebellerna, vem skall då förhandla med rebellerna? Är kommissionen engagerad bakom kulisserna, eller har den varit engagerad i förhandlingar? Är rådet engagerat i sammanhanget? Någon måste skapa kopplingen mellan regeringsavtalet och rebellerna. Jag har ingen som helst sympati för rebellerna, och jag anser att de måste upphöra med sitt våld, men även om vi nu tycker det är roligt eller inte, så är ett avtal utan avtal med rebellerna inget avtal. Det finns således en felande länk mellan regeringsavtalet och avtalet med rebellerna. Min fråga till rådet och kommissionen är: vem är beredd att skapa denna länk?"@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"NL"6
"will"10,3
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples