Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-07-04-Speech-3-064"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20010704.2.3-064"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
". - Herr Präsident, Herr Ratspräsident, Herr Kommissar! Unsere Fraktion bleibt bei ihrer klaren Haltung. Die Verfassung und auch die realen gesellschaftlichen Verhältnisse in Mazedonien/Fyrom müssen den Bedürfnissen eines modernen multiethnischen Staates angepasst werden. Dabei sollen die individuellen Rechte der Bürgerinnen und Bürger im Vordergrund stehen und kollektive ethnische Rechte nur im unbedingt notwendigen Ausmaß verankert werden - daher auch zum Beispiel kein Vetorecht für einen albanischen Vizepräsidenten.
Vor allem müssen sich diese Dinge im demokratischen Rahmen und mit demokratischen Mitteln entwickeln. Gewalt ist im Falle Mazedoniens, eines demokratischen Staates, nicht notwendig, nicht vertretbar, sogar schädlich, und vor allem schädlich für den Ruf der albanischen Bevölkerung selbst, deren Rechte wir mit voller Überzeugung vertreten. Wenn dies für den Rat und die Kommission klar und selbstverständlich ist, dann stellen sich allerdings einige Fragen. Herr Ratspräsident, dieses Parlament hat das Recht, Antworten auf einige Fragen zu bekommen.
Erstens: Wie konnte mit François Léotard ein Vertreter der EU bestellt werden, der bereits in seinen ersten Aussagen diesen Grundsätzen widerspricht und die Terroristen auf eine Stelle und eine Ebene mit der Regierung gestellt hat? Wurde Herr Léotard nicht über die gemeinsame Haltung des Rates informiert?
Zweitens: Die UCK im Kosovo wurde angeblich entwaffnet. Woher kommen aber nun die Waffen? Es sind ja nicht nur ein paar Kalaschnikows, die man irgendwo auf dem Markt kaufen kann. In der Welt ist Amerika oder sind amerikanische Kreise interessiert an Waffenlieferungen.
Drittens: Die Terroristen konnten mit ihren Waffen aus Mazedonien abziehen. Sollte nicht bemerkt werden, von wo diese Waffen stammen?
Viertens: Wie soll die geplante Entwaffnung funktionieren, wenn die Waffen bereits aus Mazedonien abgezogen wurden? Soll sie genauso erfolgreich sein wie im Kosovo? Das sind einige Fragen, und ich muss kritisch anmerken, dass man mit einiger Naivität bewusst oder unbewusst an die Realität herangeht, nämlich die Realität einer kleinen extremistischen Gruppe, die allem Anschein nach aus der albanischen Diaspora finanziert wird, die nicht bereit war, die Universität in Tetovo zu finanzieren, aber die Waffen finanziert hat, in Verbindung auch mit teilweise kriminellen Organisationen.
Die albanische Bevölkerung und ihre Vertreter müssen das größte Interesse haben, dass diese kleinen extremistischen Gruppen ihr Handwerk nicht mehr ausführen können. Rat und Kommission müssen das ihrige dazu tun. Gewaltsame Veränderungen in den Staaten und gewaltsame Veränderungen der Grenzen werden von uns absolut abgelehnt. Es sind die gewählten Vertreter der Regierungen und im Parlament, der albanischen und der slawisch-mazedonischen Seite, die unserer Unterstützung bedürfen, unseres Rates, unserer Anregungen. Den gewaltsamen Gruppen gegenüber müssen wir aber klar und eindeutig unsere Ablehnung bekunden.
Wenn der Kommissar gemeint hat, wir wollen kein Geld für Waffen ausgeben, dann ist das richtig. Aber schon gar nicht wollen wir Geld für Waffen ausgeben, die extremistische Gruppen dazu verwenden, um Demokratien in Unruhen zu stürzen."@de7
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, hr. formand for Rådet, hr. kommissær, vores gruppe holder fast ved sin klare holdning. Forfatningen og de reelle samfundsforhold i Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien skal tilpasses behovene i en moderne multietnisk stat. I den forbindelse skal borgernes individuelle rettigheder have førsteprioritet og kollektive etniske rettigheder kun forankres i det absolut nødvendige omfang - derfor f.eks. heller ingen vetoret til en albansk vicepræsident.
Frem for alt skal disse ting udvikle sig inden for demokratiske rammer og med demokratiske midler. Vold er i Makedoniens tilfælde, en demokratisk stat, ikke nødvendig, ikke forsvarlig, endda skadelig, og især skadelig for selve den albanske befolknings omdømme, hvis rettigheder vi forsvarer med fuld overbevisning. Hvis dette er klart og selvfølgeligt for Rådet og Kommissionen, så rejser der sig dog nogle spørgsmål. Hr. formand for Rådet, Europa-Parlamentet har ret til at få svar på nogle spørgsmål.
For det første vil jeg gerne vide, hvordan man med François Léotard kunne udpege en EU-repræsentant, der allerede i sine første erklæringer udtaler sig i modstrid med disse principper og har anbragt terroristerne på linje med regeringen. Er hr. Léotard ikke blevet informeret om Rådets fælles holdning?
For det andet blev UCK i Kosovo efter sigende afvæbnet. Men hvor kommer våbnene så fra nu? Der er jo ikke bare tale om et par Kalasjnikov-geværer, som man kan købe et eller andet sted på markedet. Ude i verden er USA eller amerikanske kredse interesseret i våbenleverancer.
For det tredje kunne terroristerne drage bort med deres våben fra Makedonien. Bør det ikke bemærkes, hvor disse våben stammer fra?
For det fjerde vil jeg gerne vide, hvordan den planlagte afvæbning skal fungere, når våbnene allerede er trukket ud af Makedonien. Skal det være lige så vellykket som i Kosovo? Det er nogle af spørgsmålene, og jeg må hertil kritisk bemærke, at man håndterer virkeligheden med nogen naivitet bevidst eller ubevidst, nemlig den virkelighed, at der findes en lille ekstremistisk gruppe, der efter al sandsynlighed finansieres af den albanske diaspora, der ikke var parat til at finansiere universitetet i Tetovo, men har finansieret våbnene, også i forbindelse med til dels kriminelle organisationer.
Den albanske befolkning og dens repræsentanter må have den største interesse i, at disse små ekstremistiske grupper ikke længere kan udføre deres håndværk. Rådet og Kommissionen må gøre deres hertil. Vi forkaster absolut voldelige ændringer i staterne og voldelige ændringer af grænserne. Det er de valgte repræsentanter for regeringerne og i parlamentet, repræsentanterne for den albanske og den slavo-makedonske side, der har brug for vores støtte, vores råd, vores idéer. Men vi må klart og entydigt give udtryk for vores afvisning af de voldelige grupper.
Når kommissæren siger, at vi ikke ønsker at give penge ud til våben, så er det rigtigt. Men vi vil da slet ikke give penge ud til våben, som ekstremistiske grupper bruger til at skabe uro i demokratier."@da1
".
Κύριε Πρόεδρε, κύριε Πρόεδρε του Συμβουλίου, κύριε Επίτροπε, η Ομάδα μας εμμένει στη σαφή θέση της. Το σύνταγμα και οι πραγματικές κοινωνικές συνθήκες στη Μακεδονία/ ΠΓΔΜ πρέπει να προσαρμοστούν στις ανάγκες μιας σύγχρονης πολυεθνικής χώρας. Για να γίνει αυτό θα πρέπει τα ατομικά δικαιώματα των πολιτών να αποτελούν προτεραιότητα και τα συλλογικά δικαιώματα των εθνοτήτων θα πρέπει να παρέχονται μόνο στον απολύτως αναγκαίο βαθμό, αυτό σημαίνει για παράδειγμα ότι δεν θα πρέπει να δοθεί δικαίωμα άσκησης βέτο στον Αλβανό Αντιπρόεδρο.
Αυτά τα πράγματα πρέπει να αναπτύσσονται κυρίως σε δημοκρατικό πλαίσιο και με δημοκρατικά μέσα. Η βία στην περίπτωση της Μακεδονίας, μιας δημοκρατικής χώρας, δεν είναι απαραίτητη, δεν μπορεί να αντιπροσωπεύεται, και είναι μάλιστα επιζήμια κυρίως για τη φήμη του ίδιου του αλβανικού πληθυσμού, για τα δικαιώματα των οποίων εκφράζουμε την πλήρη υποστήριξή μας. Αν αυτό είναι σαφές και αυτονόητο για το Συμβούλιο και την Επιτροπή, τίθενται ορισμένα ερωτήματα. Κύριε Πρόεδρε, το Σώμα αυτό έχει το δικαίωμα να λάβει απαντήσεις σε ορισμένα ερωτήματα.
Πρώτον: πώς διορίζεται ο Francois Leotard εκπρόσωπος της ΕΕ, ο οποίος είναι αντίθετος με τις εν λόγω αρχές, ήδη με τις πρώτες δηλώσεις του, και θέτει τους τρομοκράτες στην ίδια θέση και στο ίδιο επίπεδο με την κυβέρνηση; Δεν ενημερώθηκε ο κ. Leotard για την κοινή θέση του Συμβουλίου;
Δεύτερον: λέγεται ότι ο UCK αφοπλίστηκε. Από πού προέρχονται όμως τα όπλα; Δεν πρόκειται βέβαια για μερικά καλάσνικοφ που κυκλοφορούν παντού στην αγορά. Σ' όλο τον κόσμο η Αμερική και αμερικανικοί κύκλοι ενδιαφέρονται για την προμήθεια όπλων.
Τρίτον: οι τρομοκράτες μπόρεσαν να αποχωρήσουν με τα όπλα τους από τη Μακεδονία. Δεν πρέπει να δούμε από πού προέρχονται αυτά τα όπλα;
Τέταρτον: πώς να λειτουργήσει ο προγραμματισμένος αφοπλισμός, όταν έχουν ήδη αποσυρθεί τα όπλα από τη Μακεδονία; Θα είναι τόσο πετυχημένος όσο και στο Κοσσυφοπέδιο; Αυτά είναι ορισμένα ερωτήματα, και θα ήθελα να επικρίνω το γεγονός ότι η πραγματικότητα αντιμετωπίζεται συνειδητά ή ασυνείδητα με αφέλεια, η πραγματικότητα δηλ. μιας μικρής εξτρεμιστικής ομάδας, η οποία απ' ότι φαίνεται χρηματοδοτείται από την αλβανική διασπορά και η οποία δεν ήταν πρόθυμη να χρηματοδοτήσει το Πανεπιστήμιο του Τέτοβο, αλλά χρηματοδοτεί τα όπλα σε συνδυασμό μάλιστα με τις εν μέρει εγκληματικές οργανώσεις.
Ο αλβανικός πληθυσμός και οι εκπρόσωποί του πρέπει να έχουν το μεγαλύτερο συμφέρον αυτή η μικρή εξτρεμιστή ομάδα να σταματήσει το έργο της. Το Συμβούλιο και η Επιτροπή πρέπει να λάβουν μέτρα. Απορρίπτουμε κατηγορηματικά τις βίαιες αλλαγές χωρών και τις βίαιες αλλαγές συνόρων. Οι αιρετοί εκπρόσωποι της κυβέρνησης και του κοινοβουλίου, από την πλευρά των Αλβανών και των Σλαβομακεδόνων, είναι αυτοί που χρειάζονται την υποστήριξή μας, την υποστήριξη του Συμβουλίου και τις πρωτοβουλίες μας. Θα πρέπει όμως να διακηρύξουμε τη σαφή και κατηγορηματική αντίθεσή μας έναντι των βίαιων ομάδων .
Είναι σωστό αυτό που είπε ο Επίτροπος ότι δεν θέλουμε να ξοδέψουμε χρήματα για όπλα. Ιδιαίτερα μάλιστα όταν τα όπλα αυτά χρησιμοποιούνται από εξτρεμιστικές ομάδες για να καταστείλουν δημοκρατίες."@el8
"Mr President, Mr President-in-Office, Commissioner, our Group abides by its clear position. The constitution and also the reality of societal relations in Macedonia or FYROM must be brought into line with the needs of a modern multi-ethnic society. In this process, citizens’ individual rights should be to the fore and collective, ethnic rights should only be enshrined to the extent that it is absolutely necessary; this is also why there should be no right of veto for an Albanian vice-president, for example.
Above all, these matters must be addressed in a democratic context and by democratic means. In the case of the Former Yugoslav Republic of Macedonia, a democratic state, violence is not necessary; it is unjustifiable, even damaging, above all to the reputation of the Albanian people themselves whose rights we represent with great conviction. If this is clear and obvious to the Council and the Commission, then admittedly this raises a number of questions. Mr President-in-Office, this Parliament has a right to be given answers to several questions.
Firstly, how was it possible for a representative of the EU, François Léotard, to be appointed, who, in his very first statements, has already contradicted these principles and has put the terrorists on the same footing as the government? Was Mr Léotard not informed of the Council’s agreed position?
Secondly, the KLA was allegedly disarmed in Kosovo. Where are the weapons coming from now then? After all, we are not just talking about a few Kalashnikovs which can be bought on the market anywhere. Does America or do certain groups of Americans have an interest in supplying arms?
Thirdly, the terrorists were able to withdraw from Macedonia with their weapons. Should someone not have noticed where these weapons came from?
Fourthly, how is the proposed disarmament process supposed to work if the weapons have already been taken out of Macedonia? Is it intended that it should be just as successful as it was in Kosovo? These are a few questions, and I have to make the critical comment that the reality of the situation is being addressed here, whether consciously or not, with some naivety; I am talking about the reality of a small extremist group, which to all appearances is being financed by the Albanian diaspora, which was not prepared to fund the university in Tetovo but which has paid for arms in association with other organisations, some of which are criminal.
The Albanian population and their representatives must have the greatest interest in these small extremist groups no longer being able to go about their business. The Council and the Commission must do their bit to achieve this. Making changes within the states by force and changing the borders by force is something which we reject out of hand. It is the elected representatives of the governments and, in the parliament, the representatives of the Albanian and Slav-Macedonian sides which need our support, our advice and our ideas. We must make it absolutely clear to the violent groups that we reject them.
If the Commissioner thought that we did not want to spend any money on arms, then he was right. But we certainly do not want to spend money on weapons which extremist groups use to plunge democracies into a state of unrest."@en3
". – (DE) Señor Presidente, señor Presidente del Consejo, señor Comisario, nuestro Grupo insiste en su clara actitud. La Constitución y también la situación social real en Macedonia/Fyrom deben adaptarse a las necesidades de un Estado moderno multiétnico. Los derechos individuales de las ciudadanas y ciudadanos deben encontrarse en primer plano y anclarse sólo en la medida necesaria los derechos étnicos colectivos, por lo que no debe existir, por ejemplo, ningún derecho de veto para un Vicepresidente albano.
Sobre todo, estas cosas se tienen que desarrollar en un marco democrático y con medios democráticos. En el caso de Macedonia, un Estado democrático, la violencia no es necesaria ni defendible y es incluso dañina, sobre todo para la reputación de la misma población albanesa, cuyos derechos defendemos nosotros con pleno convencimiento. Si esto está claro para el Consejo y la Comisión y es algo evidente, entonces se plantean en cualquier caso algunas preguntas. Señor Presidente del Consejo, este Parlamento tiene el derecho a obtener respuestas a algunas preguntas.
Primera: ¿cómo se ha nombrado como representante de la UE a François Léotard, quien ya en sus primeras declaraciones contradice estos principios colocando a los terroristas al mismo nivel que el Gobierno? ¿No ha sido informado el Sr. Léotard sobre la posición común del Consejo?
Segunda: supuestamente se ha desarmado al UCK en Kosovo. ¿De dónde provienen entonces las armas? No se trata de unos cuantos kalaschnikovs que se pueden comprar en el mercado. En el mundo, Norteamérica y círculos norteamericanos están interesados en suministrar armas.
Tercera: los terroristas se han podido marchar de Macedonia con sus armas. ¿No se debería indicar de dónde provienen estas armas?
Cuarta: ¿cómo puede funcionar el llamado desarme si las armas se han retirado ya de Macedonia? ¿Va a tener el mismo éxito que en Kosovo? Estas son algunas preguntas y tengo que observar críticamente que con cierta ingenuidad, consciente o inconscientemente, se está produciendo un acercamiento a un pequeño grupo extremista que con muchas probabilidades está siendo financiado por la diáspora albanesa, que no estuvo dispuesta a financiar la Universidad de Tetovo pero que ha financiado las armas, en combinación también en parte con organizaciones criminales.
La población albanesa y sus representantes deben tener el máximo interés en que estos pequeños grupos extremistas no puedan actuar como lo hacen, El Consejo y la Comisión deben contribuir también por su parte. Rechazamos de plano las modificaciones violentas en los Estados y las modificaciones de las fronteras. Son los representantes elegidos de los Gobiernos y en el Parlamento de la parte albanesa y eslavo-macedonia los que precisan de nuestro apoyo, de nuestros consejos y sugerencias. Pero ante los grupos violentos tenemos que mostrar abierta y claramente nuestro rechazo.
Cuando el Comisario ha dicho que no vamos a gastar dinero en armas, tiene razón. Aún mucho menos vamos a gastar dinero en armas que los grupos extremistas emplean para derribar democracias en las que existen disturbios."@es12
".
Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, meidän ryhmämme pysyy selkeässä kannassaan. Perustuslaki ja myös Makedonian / entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian todelliset yhteiskunnalliset olot on mukautettava nykyaikaisen monikansallisen valtion tarpeisiin. Kansalaisten yksilöllisten oikeuksien on oltava etusijalla perustuslaissa, ja yhteisiä etnisiä oikeuksia on myönnettävä vain sen verran kuin on välttämätöntä – siksi esimerkiksi albanialaisen varapresidentin veto-oikeuttakaan ei pidä hyväksyä.
Näitä asioita on kehitettävä ennen kaikkea demokratian puitteissa ja demokraattisin keinoin. Väkivalta ei ole Makedoniassa, demokraattisessa valtiossa, välttämätöntä eikä hyväksyttävää, vaan pikemminkin vahingollista, ja se pilaa maineen ennen kaikkea albaaniväestöltä, jonka oikeuksia me hyvin vakaumuksellisesti puolustamme. Jos tämä on neuvostolle ja komissiolle ilmeinen ja itsestään selvä asia, muutama asia ihmetyttää. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, parlamentilla on oikeus saada vastauksia muutamiin kysymyksiin.
Ensinnäkin: miten EU:n edustajaksi voitiin valita François Léotard, jonka ensimmäiset lausunnot ovat jo ristiriidassa näiden periaatteiden kanssa ja joka on asettanut terroristit tasavertaiseen asemaan hallituksen kanssa? Eikö hänelle tiedotettu neuvoston yhteisestä kannasta?
Toiseksi: Kosovon UCK riisuttiin muka aseista. Mistä nämä aseet sitten ovat peräisin? Kysehän ei ole vain muutamasta Kalasnikovista, joita voi ostaa toreilta. Amerikka ja amerikkalaiset piirit ovat kiinnostuneita asetoimituksista.
Kolmanneksi: terroristit onnistuivat vetäytymään aseineen Makedoniasta. Eikö pitäisi jo huomata, mistä nämä aseet ovat peräisin?
Neljänneksi: miten suunniteltu aseistariisuminen voi onnistua, jos aseet on jo viety pois Makedoniasta? Onko sen tarkoitus onnistua siellä yhtä hyvin kuin Kosovossa? Siinä oli muutama kysymys, ja minun täytyy kriittisesti huomauttaa, että lähestymme tietoisesti tai epätietoisesti hieman naiivisti todellisuutta, nimittäin pienen ääriryhmän todellisuutta, ja tuon ryhmän toiminnan rahoittaa kaikesta päätellen albaanivähemmistö, joka ei ollut valmis rahoittamaan Tetovon yliopistoa mutta joka antoi kuitenkin rahaa aseisiin tekemällä yhteistyötä osittain rikollisten järjestöjen kanssa.
Pienen ääriryhmän tihutöiden lopettamisen pitäisi olla nyt albaaniväestön ja sen edustajien tärkein tavoite. Neuvoston ja komission on tehtävä oma osuutensa. Emme missään nimessä hyväksy valtioiden tai rajojen muuttamista väkivallan keinoin. Hallitusten ja parlamentin valitut edustajat, niin albanialaiset kuin slaavilais-makedonialaisetkin, tarvitsevat tukeamme, neuvojamme ja kannustustamme. Väkivaltaiset ryhmät meidän on sen sijaan tuomittava selvästi ja yksiselitteisesti.
Jos komission jäsen tarkoitti, ettemme halua antaa rahaa aseisiin, sitten asia on kunnossa. Emme halua rahoittaa varsinkaan aseita, joita ääriryhmät käyttävät levottomuuksien synnyttämiseen demokraattisissa valtioissa."@fi5
"Monsieur le Président, Monsieur le Président en exercice du Conseil, Monsieur le Commissaire, notre groupe s'en tient à l'attitude claire qu'il adopte sur cette question. La constitution et les conditions sociales réelles de la Macédoine/ARYM doivent être adaptées aux besoins d'un État multiethnique moderne. Il convient donc de mettre à l'avant-plan les droits individuels des citoyens et de n'ancrer des droits ethniques collectifs que dans la stricte mesure du nécessaire - ce qui signifie dès lors qu'il faut refuser l'option du droit de veto dans le chef d'un éventuel vice-président albanais.
Les choses doivent avant tout évoluer dans un cadre démocratique et à l'aide de moyens démocratiques. Dans le cas de l'État démocratique de Macédoine, la violence n'est pas nécessaire, pas justifiable, voire nuisible, et avant tout nuisible à la réputation de la population albanaise, dont nous devons défendre les droits avec une conviction absolue. Si cela paraît clair et évident pour le Conseil et la Commission, certaines questions se posent néanmoins. Monsieur le Président du Conseil, ce Parlement a le droit de recevoir des réponses à certaines questions.
Premièrement, comment peut-on désigner François Léotard comme représentant de l'UE, alors qu'il contredit déjà ces principes dans ses premières déclarations et qu'il a placé les terroristes au même rang que le gouvernement ? M. Léotard n'a-t-il pas été informé de l'attitude commune du Conseil ?
Deuxièmement, l'UCK du Kosovo a soi-disant été désarmée. D'où viennent alors les armes à présent ? Il ne s'agit pas uniquement de quelques kalachnikovs que l'on peut acheter n'importe où sur le marché. Dans le monde, les États-Unis ou des cercles américains sont intéressés à l'idée de livrer des armes.
Troisièmement, les terroristes pouvaient se replier avec leurs armes hors de Macédoine. Ne devait-on pas établir la provenance de ces armes ?
Quatrièmement, comment le désarmement planifié va-t-il fonctionner si les armes sont déjà hors de Macédoine ? Ce processus s'avèrera-t-il aussi fructueux qu'au Kosovo ? Voilà quelques questions, et je dois faire remarquer d'un œil critique que, consciemment ou non, nous approchons la réalité avec une certaine naïveté, je parle de la réalité d'un petit groupe extrémiste qui est vraisemblablement financé par la diaspora albanaise, laquelle n'était pas prête à financer l'université à Tetovo, mais a financé des armes, en collaboration avec des organisations partiellement criminelles.
Il est du plus grand intérêt de la population albanaise et de ses représentants que les petits groupes extrémistes ne puissent plus continuer leurs activités. Le Conseil et la Commission doivent de leur côté y veiller. Nous devons catégoriquement rejeter toute transformation violente de tout État ainsi que toute modification violente des frontières. Ce sont les représentants élus des gouvernements et du Parlement, qu'ils soient issus de la population albanaise ou de la population slave de Macédoine, qui ont besoin de notre soutien, de nos conseils et de nos suggestions. Nous devons par contre rejeter clairement les groupes violents.
Si le Commissaire a pensé que nous ne voulions pas donner de l'argent pour les armes, c'est juste. Nous ne voulons pour rien au monde donner de l'argent pour des armes que des groupes extrémistes utilisent pour renverser des démocraties."@fr6
"Signor Presidente, signor Presidente in carica del Consiglio, signor Commissario, il nostro gruppo si attiene ad una posizione univoca. La costituzione nonché l’effettiva situazione sociale in Macedonia/FYROM devono essere adeguate alle esigenze di un moderno Stato multietnico. Al riguardo, i diritti individuali dei cittadini vanno ritenuti prioritari ed i diritti etnici collettivi devono essere sanciti solo nella misura strettamente necessaria: non si può quindi contemplare alcun diritto di veto per un vicepresidente albanese.
Soprattutto è necessario che la situazione evolva in un ambito democratico e con mezzi democratici. Nel caso della Macedonia, uno Stato democratico, la violenza non serve, non è sostenibile, è anzi dannosa, in particolare per la reputazione della stessa popolazione albanese, di cui sosteniamo i diritti con pieno convincimento. Benché ciò risulti chiaro e ovvio per Consiglio e Commissione, si pongono alcuni quesiti. Signor Presidente del Consiglio, il Parlamento ha il diritto di ricevere risposta ad alcune domande.
In primo luogo, come si è potuto nominare rappresentante dell’Unione François Léotard, che fin dalle sue prime dichiarazioni ha contraddetto questi principi ed ha messo i terroristi sullo stesso piano del governo? Il signor Léotard non è forse stato informato della posizione comune del Consiglio?
In secondo luogo, si presume che l’UCK in Kosovo sia stato disarmato. In tal caso, da dove provengono le armi? Non si tratta soltanto di un paio di
che si possono comprare ovunque sul mercato. A livello mondiale, gli Stati Uniti o ambienti americani sono coinvolti nella vendita di armi.
In terzo luogo, i terroristi hanno avuto modo di ritirarsi dalla Macedonia con le loro armi. Ma non sarebbe stato necessario individuare la provenienza di tali armi?
In quarto luogo, come funzionerà il disarmo previsto, se le armi sono già state ritirate dalla Macedonia? Sarà fruttuoso quanto in Kosovo? Questi sono alcuni degli interrogativi, e devo fare notare con tono critico che si affronta con una certa ingenuità, consapevole o meno, la realtà di un gruppuscolo estremistico, verosimilmente finanziato dalla diaspora albanese, che non era disposta a finanziare l’Università di Tetovo, ma ha invece finanziato l'acquisto di armi, in collegamento con organizzazioni di dubbia legittimità.
La popolazione albanese ed i suoi rappresentanti hanno tutto l'interesse a che questi gruppuscoli estremistici non possano più agire. Consiglio e Commissione devono fare la propria parte. Condanniamo fermamente i cambiamenti violenti che interessano gli Stati e le loro frontiere. Sono i rappresentanti eletti della popolazione albanese e slavo-macedone al governo e in parlamento a necessitare del nostro sostegno, della nostra assistenza, dei nostri suggerimenti. Dobbiamo invece esprimere il nostro chiaro rifiuto ai raggruppamenti violenti.
Se il Commissario intendeva che non vogliamo spendere denaro in armamenti, ha ragione; ma non vogliamo neppure spendere denaro per armi che vengano utilizzate da gruppi estremistici per gettare le democrazie nello scompiglio."@it9
"Mr President, Mr President-in-Office, Commissioner, our Group abides by its clear position. The constitution and also the reality of societal relations in Macedonia or FYROM must be brought into line with the needs of a modern multi-ethnic society. In this process, citizens’ individual rights should be to the fore and collective, ethnic rights should only be enshrined to the extent that it is absolutely necessary; this is also why there should be no right of veto for an Albanian vice-president, for example.
Above all, these matters must be addressed in a democratic context and by democratic means. In the case of the Former Yugoslav Republic of Macedonia, a democratic state, violence is not necessary; it is unjustifiable, even damaging, above all to the reputation of the Albanian people themselves whose rights we represent with great conviction. If this is clear and obvious to the Council and the Commission, then admittedly this raises a number of questions. Mr President-in-Office, this Parliament has a right to be given answers to several questions.
Firstly, how was it possible for a representative of the EU, François Léotard, to be appointed, who, in his very first statements, has already contradicted these principles and has put the terrorists on the same footing as the government? Was Mr Léotard not informed of the Council’s agreed position?
Secondly, the KLA was allegedly disarmed in Kosovo. Where are the weapons coming from now then? After all, we are not just talking about a few Kalashnikovs which can be bought on the market anywhere. Does America or do certain groups of Americans have an interest in supplying arms?
Thirdly, the terrorists were able to withdraw from Macedonia with their weapons. Should someone not have noticed where these weapons came from?
Fourthly, how is the proposed disarmament process supposed to work if the weapons have already been taken out of Macedonia? Is it intended that it should be just as successful as it was in Kosovo? These are a few questions, and I have to make the critical comment that the reality of the situation is being addressed here, whether consciously or not, with some naivety; I am talking about the reality of a small extremist group, which to all appearances is being financed by the Albanian diaspora, which was not prepared to fund the university in Tetovo but which has paid for arms in association with other organisations, some of which are criminal.
The Albanian population and their representatives must have the greatest interest in these small extremist groups no longer being able to go about their business. The Council and the Commission must do their bit to achieve this. Making changes within the states by force and changing the borders by force is something which we reject out of hand. It is the elected representatives of the governments and, in the parliament, the representatives of the Albanian and Slav-Macedonian sides which need our support, our advice and our ideas. We must make it absolutely clear to the violent groups that we reject them.
If the Commissioner thought that we did not want to spend any money on arms, then he was right. But we certainly do not want to spend money on weapons which extremist groups use to plunge democracies into a state of unrest."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, mijnheer de voorzitter van de Raad, mijnheer de commissaris, onze fractie houdt zich aan haar duidelijke standpunt. De grondwet en de maatschappelijke verhoudingen in Macedonië/FYROM moeten aan de eisen van een moderne multi-etnische staat worden aangepast. Daarbij moeten de individuele rechten van de burgers op de voorgrond komen te staan en mogen collectieve etnische rechten alleen worden toegekend als dat absoluut noodzakelijk is. Daarom willen wij bijvoorbeeld ook geen vetorecht voor een Albanese vice-president.
Dat alles moet vooral in een democratisch kader en met democratische middelen gebeuren. Geweld is in Macedonië, een democratische staat, niet nodig, niet verdedigbaar en zelfs schadelijk, in het bijzonder voor de reputatie van de Albanese bevolking zelf, van wie wij de rechten met volle overtuiging verdedigen. Als dat voor de Raad en de Commissie duidelijk en vanzelfsprekend is, rijzen een aantal vragen. Mijnheer de voorzitter van de Raad, het Parlement heeft het recht antwoorden op enkelen vragen te krijgen.
In de eerste plaats: hoe kon in de persoon van de heer Léotard een vertegenwoordiger van de EU worden aangesteld die reeds in zijn eerste uitspraken deze basisprincipes tegenspreekt en de terroristen op gelijke voet plaatst met de regering? Werd de heer Léotard niet over het gemeenschappelijk standpunt van de Raad ingelicht?
In de tweede plaats: het UCK in Kosovo werd zogezegd ontwapend. Waar komen dan nu de wapens vandaan? Het gaat niet alleen om enkele Kalasjnikovs, die overal op de markt te koop zijn. In de wereld is Amerika, of zijn Amerikaanse kringen in wapenleveranties geïnteresseerd.
In de derde plaats: de terroristen konden zich met hun wapens uit Macedonië terugtrekken. Hoeven wij niet te weten waar deze wapens vandaan komen?
In de vierde plaats: hoe moet de geplande ontwapening plaatsvinden als de wapens al uit Macedonië zijn teruggetrokken? Zal ze even succesrijk zijn als in Kosovo? Dat zijn enkele vragen. Ik moet kritisch opmerken dat men bewust of onbewust met enige naïviteit naar de werkelijkheid kijkt. Die werkelijkheid is dat een kleine extremistische groep, die blijkbaar uit de Albanese diaspora wordt gefinancierd, niet bereid was de universiteit in Tetovo te financieren, maar wel de wapens heeft betaald, voor een deel samen met criminele organisaties.
Voor de Albanese bevolking en haar vertegenwoordigers is het van het grootste belang dat deze kleine extremistische groepen aan banden worden gelegd. De Raad en de Commissie moeten daarvoor het nodige doen. Wij keuren gewelddadige veranderingen in landen en gewelddadige wijzigingen van grenzen resoluut af. De gekozen vertegenwoordigers van de regeringen en in het parlement, zowel aan Albanese als aan Slavisch-Macedonische zijde, hebben onze steun, raad en voorstellen nodig. De gewelddadige groepen moeten wij echter uitdrukkelijk veroordelen.
Als de commissaris bedoelde dat wij geen geld voor wapens willen uitgeven, heeft hij gelijk. Wij willen echter zeker geen geld uitgeven voor wapens die door extremistische groepen worden gebruikt om in democratieën de vrede te verstoren."@nl2
"Senhor Presidente, Senhor Presidente do Conselho, Senhor Comissário, o nosso grupo mantémse a sua posição clara. A Constituição e, de igual modo, as condições sociais reais na Macedónia/ARJM têm de ser adaptadas às necessidades de um moderno Estado multiétnico. Neste contexto, terá de ser dada primazia aos direitos individuais dos cidadãos, enquanto que os direitos étnicos colectivos apenas serão contemplados na medida do estritamente necessário - daí, por exemplo, a impossibilidade de um vicepresidente albanês deter direito de veto.
Acima de tudo, a evolução terá de se processar num quadro democrático e com meios democráticos. A violência, no caso da Macedónia, um Estado democrático, não é necessária, não é defensável e é, inclusive, prejudicial, sobretudo para a reputação da própria população albanesa, cujos direitos nós defendemos com toda a convicção. Mas, se esta constatação é clara e inequívoca para o Conselho e para a Comissão, então colocamse algumas questões. Senhor Presidente do Conselho, este Parlamento tem o direito de obter respostas para algumas perguntas.
Primeiro: como é que François Léotard pode representar a UE, quando este, logo nas suas primeiras declarações, contradisse estes princípios e colocou os terroristas em pé de igualdade com o governo? O senhor Léotard não foi informado acerca da posição comum do Conselho?
Segundo: o UCK do Kosovo foi supostamente desarmado. De onde vêm então as armas? É que não se trata de meia dúzia de
que podem ser adquiridas no mercado local. No mundo, os americanos e os círculos próamericanos estão sempre interessados na venda de armas.
Terceiro: os terroristas puderam sair da Macedónia com as suas armas. Não devia alguém ter visto a proveniência destas armas?
Quarto: como pode funcionar o projectado desarmamento se as armas já foram retiradas da Macedónia? Será que é para ser tão bemsucedido como o do Kosovo? Estas são algumas das perguntas. Sou forçado a criticar esta abordagem consciente ou inconscientemente ingénua que é feita da realidade, nomeadamente a realidade de um pequeno grupo extremista que, tudo leva a crer, é financiado pela diáspora albanesa, essa mesma que não esteve disposta a financiar a universidade de Tetovo, mas que financiou as armas em conjunto com organizações, em alguns casos criminosas.
A população albanesa e os seus representantes deveriam ter o maior interesse em que estes grupelhos extremistas não possam realizar a sua missão. O Conselho e a Comissão têm de desempenhar o seu papel neste sentido. Nós rejeitamos em absoluto quaisquer alterações violentas nos Estados ou nas suas fronteiras. São os representantes escolhidos pelos Governos e pelo Parlamento, pelo lado albanês e eslavomacedónio, que necessitam do nosso apoio, dos nossos incentivos. Face aos grupos violentos, há que lhes demonstrar de forma clara e inequívoca o nosso repúdio.
Se o senhor Comissário quis dizer que nós não damos dinheiro para armas, está certo. Mas ainda está mais certo que não queremos dar dinheiro para armas usadas por grupos extremistas para derrubar as democracias e instalar o caos."@pt11
".
Herr talman, herr rådsordförande, herr kommissionär! Vår grupp vidhåller sin tydliga inställning. Författningen och även de reella förhållandena i samhället i Makedonien/FYROM måste anpassas till den moderna multietniska statens behov. Medborgarnas enskilda rättigheter måste stå i förgrunden och kollektiva etniska rättigheter skall förankras enbart i den utsträckning som är absolut nödvändig – därför exempelvis ingen vetorätt för en albansk vicepresident.
Framför allt måste saker och ting utvecklas inom en demokratisk ram och med demokratiska medel. Våld är i fallet Makedonien, en demokratisk stat, inte nödvändigt, inte försvarbart, till och med skadligt, och framför allt skadligt för den albanska befolkningens rykte, vars rättigheter vi företräder med full övertygelse. Om detta är tydligt och självklart för rådet och kommissionen, då infinner sig emellertid vissa frågor. Herr rådsordförande, detta parlament har rätt att få svar på några frågor.
För det första: Hur kunde man i François Léotard tillsätta en företrädare från EU som redan i sina första uttalanden motsäger dessa principer och som har jämställt terrorister och regeringen? Har inte Léotard informerats om rådets gemensamma inställning?
För det andra: UCK i Kosovo är enligt uppgift beväpnat. Var kommer vapnen ifrån? Det är ju inte bara ett par kalasjnikovs som man kan köpa på marknaden någonstans. I världen är Amerika, eller är amerikanska kretsar, intresserade av vapenleveranser.
För det tredje: Terroristerna kunde dra sig tillbaka från Makedonien med sina vapen. Borde man inte uppmärksamma var dessa vapen kommer ifrån?
För det fjärde: Hur skall den planerade avväpningen fungera om vapnen redan har dragits tillbaka från Makedonien? Skall den bli lika framgångsrik som i Kosovo? Det är några frågor, och jag måste kritiskt anmärka att man medvetet eller omedvetet angriper verkligheten med en viss naivitet, och det med en liten extremistisk grupps verklighet, som av allt att döma finansieras av den albanska diasporan som inte var beredd att finansiera universitetet i Tetovo, men som har finansierat vapen tillsammans med delvis kriminella organisationer.
Den albanska befolkningen och dess företrädare måste ha det allra största intresse av att dessa små extremistgrupper inte längre kan utföra sitt verk. Rådet och kommissionen måste göra sitt för detta. Vi avvisar bestämt våldsamma förändringar i staterna och våldsamma förändringar av gränserna. Det är de valda företrädarna i regeringar och parlament på den albanska och den slaviskt-makedonska sidan som behöver vårt stöd, våra råd, våra initiativ. Vi måste dock klart och tydligt demonstrera vårt ogillande gentemot de våldsamma grupperna.
Om kommissionären trodde att vi inte vill ge ut några pengar på vapen, så stämmer det. Men vi vill absolut inte ge ut några pengar på vapen som extremistgrupper använder för att skapa oro i demokratier."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(Aplausos)"12,11
"(Applause)"10,10,3
"DE"8
"Kaschnikows"11
"Swoboda (PSE )"8,7,12
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples