Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2001-07-04-Speech-3-061"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech4
dcterms:Date	"2001-07-04"^^xsd:date4
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Situationen i Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien4
dcterms:Language	"fr"^^xsd:language4
lpv:document identification number	"en.20010704.2.3-061"4
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2001-07-04-Speech-3-0624
lpv:speaker	lp:Michel4
lpv:spoken text	". - Monsieur le Président, Mesdames et Messieurs les Députés, depuis ses débuts, l'Union a suivi avec beaucoup d'attention et de préoccupation les développements de la crise dans l'ancienne république yougoslave de Macédoine. Elle a également joué un rôle très actif pour trouver une solution pacifique à ce conflit. À partir du mois d'avril, le Haut représentant pour la PESC, Javier Solana, s'est rendu à plusieurs reprises sur place et a rencontré, tant à Skopje qu'ailleurs, les autorités politiques et les représentants des principaux groupes ethniques du pays, et ceci afin de s'informer de la situation et d'encourager une solution politique de la crise. Au mois d'avril, une troïka ministérielle de l'Union, composée de Mme Lindh, de M. Patten et de Mme Neyts, s'est également rendue à Skopje. Le 10 avril 2001, l'Union européenne et l'ancienne république yougoslave de Macédoine ont signé à Luxembourg un accord de stabilisation et d'association, le premier entre l'Union européenne et un pays des Balkans. Cette signature a contribué à donner à l'Union un rôle essentiel et incontournable dans la recherche d'une solution à la crise. De plus, elle nous a aussi dotés d'un instrument de pression sur les parties dans l'ancienne république yougoslave de Macédoine. Depuis leurs premières manifestations, l'Union européenne a condamné vigoureusement les violences commises par les extrémistes de souche albanaise et les a invités à y mettre fin immédiatement, à déposer les armes et à se retirer. D'autre part, l'Union a fermement demandé aux autorités de Skopje de faire preuve de retenue dans la riposte militaire aux provocations des rebelles, et a souligné la nécessité de poursuivre le dialogue interethnique en vue d'accomplir les réformes urgentes et indispensables pour résoudre ce conflit, en particulier les réformes relatives au droit et à la protection des minorités. Ceci devrait aussi contribuer à isoler les extrémistes en ouvrant clairement des perspectives d'espoir à toutes les populations concernées. Dans cet esprit, l'Union européenne ainsi que le Haut représentant Solana se sont félicités de l'accord intervenu le 11 mai pour la formation d'un gouvernement de large coalition qui inclut les dirigeants des principaux partis politiques slaves et albanais, démocratiquement élus, s'entend. Elle les a invités à intensifier leurs efforts afin de produire rapidement des résultats concrets et substantiels dans les principaux dossiers qui font l'objet du dialogue en cours. Lors du Conseil européen de Göteborg, les chefs d'État et de gouvernement de l'Union européenne ont réaffirmé la nécessité d'une solution pacifique de la crise. Ceci implique, pour le volet politique, l'ouverture d'un vrai dialogue politique au sein de la coalition de gouvernements concernant toutes les questions en discussion, y compris les réformes constitutionnelles. Le Conseil européen a invité les forces politiques locales à produire des résultats dans les plus brefs délais. La date butoir, c'est le Conseil "Affaires générales" du 27 juin. En ce qui concerne le volet sécurité, le Conseil européen a condamné en des termes très clairs les extrémistes et le recours à la violence. Il a souligné combien il était impératif d'arriver à un cessez-le-feu durable agréé par les parties, ce qui pourrait nécessiter un minimum de contacts directs ou indirects entre elles. À cet égard, l'Union européenne et l'OTAN ont un rôle possible d'intermédiaire ou de facilitateur à jouer. Le plan de désarmement proposé par le Président Trajkovski est l'autre pilier du volet relatif à la sécurité. Il donne un rôle central à l'OTAN dans ce processus, car sa présence éventuelle et celle d'observateurs de l'Union européenne sur le terrain sont considérés par les parties comme un élément de confiance indispensable. L'OTAN a déjà pris les dispositions nécessaires afin de pouvoir y répondre. Cette intervention en vue du désarmement des rebelles albanophones est toutefois soumise à des conditions précises de sécurité qui, jusqu'à présent, n'ont pas été rencontrées par les parties. La conclusion d'un cessez-le-feu durable sur la base d'un accord politique visant à développer une solution négociée à la crise en sont les éléments essentiels. À cet égard, il faut noter que l'Union européenne maintient depuis le début de la crise une coordination étroite avec l'OTAN, laquelle passe par des réunions conjointes périodiques et fréquentes du Conseil atlantique et du Comité politique et de sécurité, par des liaisons régulières entre secrétariats, ainsi que par des contacts directs entre le Haut représentant Solana et le secrétaire général de l'OTAN, Lord Robertson. Ces deux responsables ont également effectué, dans l'ancienne république yougoslave de Macédoine, des visites conjointes au cours desquelles un message constant et univoque a pu être délivré aux parties de la part de la communauté internationale. Afin d'assurer une politique permanente de l'Union européenne à Skopje, le Conseil européen de Göteborg s'est mis d'accord sur la nomination d'un représentant spécial de l'Union dans l'ancienne république yougoslave de Macédoine. Le Conseil "Affaires générales" du 25 juin a nommé à ce poste l'ancien ministre de la défense français, François Léotard, qui se trouve à Skopje depuis le jeudi 28 juin. Le mandat de M. Léotard prévoit tout d'abord l'établissement et le maintien des contacts avec le gouvernement de l'ancienne république yougoslave de Macédoine ainsi qu'avec les parties intéressées au processus politique. Il prévoit aussi d'offrir avis et soutien de l'Union européenne au dialogue en cours, une liaison étroite avec le représentant de la présidence et de la Commission sur place, avec les chefs de mission des États membres ainsi qu'avec les observateurs européens. Il prévoit également d'établir et de maintenir des contacts avec les autres acteurs internationaux et régionaux compétents, y compris l'OTAN, l'OSCE et les Nations unies, cela bien entendu en vue de garantir la coordination nécessaire. Enfin, il prévoit aussi de contribuer, le cas échéant, à l'application d'éventuels accords et de suivre de près tous les développements et toutes les initiatives en matière de sécurité en liaison avec les organismes compétents. La voie à suivre par la présidence belge a donc été clairement balisée par les décisions et par l'approche que l'Union européenne a adoptées ces derniers mois, par le recours aux instruments évoqués, par l'engagement considérable du Haut représentant Solana, ainsi que par l'action sur place de M. Léotard. L'Union européenne démontre son engagement actif dans cette crise. Cet effort en vue de contribuer à des progrès rapides et tangibles se fait aussi en coopération avec d'autres acteurs concernés, notamment l'envoyé américain, M. Pardew, et ainsi qu'avec les organisations internationales impliquées sur le terrain. Pour la nouvelle présidence, il s'agit à ce stade de poursuivre et d'encourager avec constance et détermination le dialogue politique en ancienne république yougoslave de Macédoine. À cet égard, il faut se réjouir que, sous l'égide du président Trajkovski, un accord a été conclu la nuit dernière pour relancer le dialogue politique entre les partis politiques de l'ancienne république yougoslave de Macédoine. À la suite de cet accord, des réunions intensives sont prévues au cours des prochains jours. L'accent sera mis tout spécialement sur les questions constitutionnelles, dans la foulée de la récente mission sur place de M. Badinter. En même temps, et en étroite coordination avec l'OTAN, le volet relatif à la sécurité sera poursuivi avec la même détermination, car les deux aspects de la crise sont indissociables et devront progresser parallèlement."@fr6
lpv:translated text	"Hr. formand, mine damer og herrer, siden begyndelsen har Unionen med stor interesse og opmærksomhed fulgt udviklingen i krisen i Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien. Den har ligeledes spillet en meget aktiv rolle for at finde en fredelig løsning på denne konflikt. Siden april har Javier Solana, højtstående repræsentant for FUSP, gentagne gange rejst til området og har haft møder enten i Skopje eller andre steder med de politiske myndigheder og repræsentanter for de største etniske grupper i landet for at være informeret om situationen og opfordre til en politisk løsning på krisen. I april rejste en ministertrojka fra EU med fru Lindh, hr. Patten og fru Neyts ligeledes til Skopje. Den 10. april 2001 i Luxembourg underskrev EU og Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien en stabiliserings- og associeringsaftale, som var den første mellem EU og et balkanland. Denne underskrivelse har givet Unionen en væsentlig og betydningsfuld rolle i bestræbelserne for at finde en løsning på krisen. Derudover er den også et pressionsmiddel over for parterne i Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien. Siden de første demonstrationer har EU skarpt fordømt de voldshandlinger, som albanske ekstremister har begået, og har opfordret dem til øjeblikkeligt at stoppe disse handlinger, at nedlægge våbnene og at trække sig tilbage. På den anden side har Unionen kraftigt anmodet myndighederne i Skopje om udvise millitær tilbageholdenhed i forbindelse med oprørernes provokationer og har understreget nødvendigheden af at fortsætte den interetniske dialog for at opnå de presserende og nødvendige reformer til løsning af denne konflikt, særligt reformer om minoriteters rettigheder og sikkerhed. Dette skal også medvirke til at isolere ekstremisterne ved tydeligt at give håb til alle de berørte befolkningsgrupper. I denne forbindelse glædede EU og den højtstående repræsentant Solana sig over aftalen af 11. maj om dannelsen af en bred koalitionsregering, der omfattede lederne af de største slaviske og albanske politiske partier, som vel at mærke var blevet demokratisk valgt. De opfordrede dem til at styrke bestræbelserne på hurtigt at opnå konkrete og betydningsfulde resultater på de væsenligste områder, som den aktuelle dialog drejer sig om. På Det Europæiske Råds møde i Göteborg bekræftede EU's stats- og regeringschefer nødvendigheden af en fredelig løsning på krisen. Politisk betyder dette indledningen på en reel politisk dialog i regeringskoalitionen om de berørte spørgsmål, herunder de forfatningsmæssige reformer. Rådet opfordrede de lokale politiske kræfter til hurtigst muligt at opnå resultater. Fristen er Rådets (almindelige anliggender) møde den 27. juni. Vedrørende sikkerheden har Rådet i meget klare vendinger fordømt ekstremisterne og anvendelsen af vold. Det understregede vigtigheden af at nå til en varig våbenhvile, der er aftalt af parterne, hvilket vil medføre et minimum af direkte eller indirekte kontakt mellem dem. I denne forbindelse har EU og NATO mulighed for at spille en rolle som mægler. Nedrustningsplanen, som præsident Trajkovski har foreslået, er en anden del af sikkerhedsopgaverne. Den tildeler NATO en central rolle i denne proces, for NATO's eventuelle tilstedeværelse og tilstedeværelsen af observatører fra EU på området bliver af parterne opfattet som et nødvendigt tillidselement. NATO har allerede taget de nødvendige forholdsregler for at kunne opfylde denne rolle. Interventionen med henblik på afvæbning af de albanske oprørere er under alle omstændigheder underlagt præcise sikkerhedsbetingelser, som endnu ikke er anerkendt af parterne. Indgåelsen af en varig våbenhvile på grundlag af en politisk aftale, der skal medføre en forhandlingsløsning på krisen er de væsentligste elementer. I den forbindelse skal man bemærke, at EU siden krisens begyndelse har fastholdt et tæt samarbejde med NATO, i form af regelmæssige og hyppige fællesmøder med Det Atlantiske Råd og det sikkerhedspolitiske udvalg, ved regelmæssige forbindelser mellem sekretariaterne samt ved direkte kontakt mellem den højtstående repræsentant Solana og NATO's generalsekretær, lord Robertson. Disse to ansvarlige har ligeledes aflagt fælles besøg i Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien, hvor en vedvarende og enslydende meddelelse er blevet givet til parterne på vegne af det internationale samfund. For at sikre en permanent EU-politik i Skopje er Det Europæiske Råd i Göteborg blevet enigt om udnævnelsen af en særlig repræsentant for Unionen i Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien, og Rådet (almindelige anliggender) udnævnte den 25. juni den tidligere franske forsvarsminister, François Léotard, der har været i Skopje siden torsdag den 28. juni, til denne post. Hr. Léotards mandat indeholder først og fremmest etablering og vedligeholdelse af kontakterne til regeringen i Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien samt kontakterne til de berørte parter i den politiske proces. Mandatet giver også beføjelse til at udtale sig og give støtte på EU's vegne i den aktuelle dialog, en tæt forbindelse til formandskabets og Kommissionens repræsentant, til medlemsstaternes samt til de europæiske observatører. Det indeholder også beføjelser til at etablere og vedligeholde kontakter med andre internationale og regionale aktører, herunder NATO, OSCE og USA, for naturligvis at sikre den nødvendige koordination. Endelig indeholder det også beføjelse til i givet fald at deltage i gennemførelsen af eventuelle aftaler og på tæt hold at følge udviklingen samt alle initiativer inden for sikkerhed i samarbejde med de ansvarlige organer. Den vej, som det belgiske formandskab skal følge, er altså klart blevet vist ved de beslutninger og ved den indstilling, som EU har vedtaget i løbet af de sidste par måneder, ved anvendelse af de nævnte midler, ved højtstående repræsentant Solanas betydelige engagement samt ved hr. Léotards virke i området. EU viser sit aktive engagement i denne krise. Bestræbelserne på at bidrage med hurtige og håndgribelige fremskridt sker også i samarbejde med andre berørte aktører, især med den amerikanske udsending, hr. Pardew, og således også med de internationale organisationer i området. For det nye formandskab drejer det sig nu om at fortsætte og med standhaftighed og fasthed at opfordre til en politisk dialog med Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien. I denne forbindelse må man glæde sig over en aftale, der blev indgået i går nat takket være præsident Trajkovski, om genoptagelse af den politiske dialog mellem de politiske partier i Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien. I medfør af denne aftale er der aftalt intensive møder i løbet af de kommende dage. Der vil helt særligt blive lagt vægt på de forfatningsmæssige spørgsmål i forlængelse af hr. Badinters nylige mission i området. Samtidig og i tæt samarbejde med NATO skal aspekterne om sikkerhed fortsættes med samme iver, for de to aspekter i krisen er uadskillelige og bør skride frem parallelt."@da1 "Herr Präsident, meine Damen und Herren Abgeordneten! Die Union hat von Anfang an stets sehr aufmerksam und besorgt die Entwicklung der Krisensituation in der ehemaligen jugoslawischen Republik Mazedonien beobachtet. Sie hat ebenfalls eine äußerst aktive Rolle bei der Suche nach einer friedlichen Konfliktlösung gespielt. Seit April ist der Hohe Vertreter für die GASP, Javier Solana, mehrfach in diese Region gereist und hat sich, sowohl in Skopje als auch an anderen Orten, mit den politischen Behörden und den Vertretern der größten ethnischen Gruppen des Landes getroffen, um sich über die Lage zu informieren und eine politische Lösung der Krise herbeizuführen. Des Weiteren ist im April eine Ministertroika der Union, bestehend aus Frau Lindh, Herrn Patten und Frau Neyts, nach Skopje gereist. Am 10. April 2001 haben die Europäische Union und die ehemalige jugoslawische Republik Mazedonien in Luxemburg ein Stabilitäts- und Assoziierungsabkommen unterzeichnet; das Erste dieser Art zwischen der Europäischen Union und einem Balkanstaat. Diese Unterzeichnung hat dazu beigetragen, dass der Union nunmehr eine wesentliche und unumgängliche Rolle bei der Suche nach einer Konfliktlösung zukommt. Außerdem verfügen wir jetzt über ein Druckmittel gegenüber den beteiligten Parteien in der ehemaligen jugoslawischen Republik Mazedonien. Die Europäische Union hat seit den ersten Anfängen die gewalttätigen Ausschreitungen der albanischstämmigen Extremisten auf das Schärfste verurteilt und letztere dazu aufgefordert, diese sofort einzustellen, die Waffen abzugeben und sich zurückzuziehen. Andererseits hat die Union die Behörden in Skopje nachdrücklich dazu aufgerufen, mit Zurückhaltung auf die Provokationen von Seiten der Rebellen zu reagieren, und betont, dass der Dialog zwischen den verschiedenen Volksgruppen weitergeführt werden muss, damit die dringenden und unumgänglichen Reformen im Hinblick auf die Lösung dieses Konflikts durchgeführt werden können, insbesondere die Reformen bezüglich der Rechte und des Schutzes der Minderheiten. Dies dürfte auch zur Isolierung der Extremisten beitragen, indem den betroffenen Bevölkerungsgruppen klare Zukunftsperspektiven eröffnet werden. Daher haben die Europäische Union sowie der Hohe Vertreter Solana das Übereinkommen vom 11. Mai zur Bildung einer breit angelegten Regierungskoalition begrüßt, der auch die - wie sich versteht - demokratisch gewählten Vertreter der größten slawischen und albanischen Parteien angehören. Die Union hat sie zur Intensivierung ihrer Bemühungen aufgefordert, damit in Kürze konkrete und substantielle Ergebnisse in den wichtigsten Themenbereichen, die im Rahmen des derzeitigen Dialogs erörtert werden, erzielt werden können. Auf dem Europäischen Rat von Göteborg haben die Staats- und Regierungschefs der Europäischen Union erneut bekräftigt, dass eine friedliche Lösung der Krise gefunden werden muss. In Bezug auf den politischen Teil beinhaltet dies die Einleitung eines echten politischen Dialogs innerhalb der Regierungskoalition hinsichtlich aller fraglichen Themen, einschließlich der Verfassungsreform. Der Europäische Rat hat die lokalen politischen Kräfte dazu aufgefordert, möglichst rasch Ergebnisse vorzulegen. Als Endtermin wurde der Rat „Allgemeine Angelegenheiten“ am 27. Juni genannt. Bezüglich der Sicherheitsfragen hat der Europäische Rat die Extremisten und jegliche Form der Gewaltanwendung mit sehr klaren Worten verurteilt. Er betonte, dass unbedingt ein dauerhafter und von allen Parteien anerkannter Waffenstillstand erzielt werden muss, was ein Minimum an direkten oder indirekten Kontakten zwischen diesen Parteien erforderlich machen könnte. In dieser Hinsicht kommt der Europäischen Union und der NATO möglicherweise eine Vermittlerrolle zu. Der von Präsident Trajkovski vorgeschlagene Entwaffnungsplan ist der andere Pfeiler des Sicherheitsbereichs. Er verleiht der NATO eine zentrale Rolle in diesem Prozess, denn ihre eventuelle Präsenz sowie diejenige von Beobachtern der Europäischen Union vor Ort werden von den betroffenen Parteien als unerlässlicher Vertrauensfaktor betrachtet. Die NATO hat bereits die erforderlichen Vorkehrungen getroffen, damit sie entsprechend reagieren kann. Für eine solche Intervention im Hinblick auf die Entwaffnung der albanischsprachigen Rebellen gelten jedoch präzise Sicherheitsbedingungen, die die Konfliktparteien bisher noch nicht erfüllt haben. Den wesentlichsten Faktor stellt dabei die Vereinbarung eines dauerhaften Waffenstillstands auf der Grundlage eines politischen Abkommens zur Durchsetzung einer Verhandlungslösung dar. In diesem Zusammenhang muss betont werden, dass seit Beginn der Krise eine enge Abstimmung zwischen der Europäischen Union und der NATO stattfindet, und zwar im Rahmen von regelmäßigen und häufigen gemeinsamen Sitzungen des Atlantikrates und des Politischen und Sicherheitspolitischen Ausschusses sowie über regelmäßige Kontakte zwischen den Sekretariaten und über direkte Kontakte zwischen dem Hohen Vertreter Solana und dem NATO-Generalsekretär Lord Robertson. Außerdem haben diese beiden Politiker der ehemaligen jugoslawischen Republik Mazedonien gemeinsame Besuche abgestattet, bei denen sie den Konfliktparteien eine übereinstimmende und eindeutige Botschaft von Seiten der internationalen Gemeinschaft übermitteln konnten. Zur Gewährleistung einer ständigen Politik der Europäischen Union in Skopje hat sich der Europäische Rat von Göteborg auf die Ernennung eines Sondergesandten der Union für die ehemalige jugoslawische Republik Mazedonien verständigt. Der Rat „Allgemeine Angelegenheiten“ vom 25. Juni betraute mit dieser Aufgabe den ehemaligen französischen Verteidigungsminister François Léotard, der sich seit dem 28. Juni in Skopje aufhält. Das Mandat von Herrn Léotard umfasst in erster Linie den Aufbau und die Aufrechterhaltung von Kontakten zur Regierung der ehemaligen jugoslawischen Republik Mazedonien sowie zu den am politischen Prozess interessierten Parteien. Zu seinen Aufgaben gehört weiterhin, die Beratung und Unterstützung der Europäischen Union für den gegenwärtig laufenden Dialog zu gewährleisten sowie enge Verbindung zum Vertreter der Präsidentschaft und der Kommission vor Ort, zu den Missionsleitern der Mitgliedstaaten sowie zu den europäischen Beobachtern zu halten. Zudem soll er Kontakte zu den anderen internationalen und regionalen Akteuren, einschließlich der NATO, der OSZE und der Vereinten Nationen, herstellen, um die erforderliche Koordinierung zu sichern. Und schließlich gehört dazu auch, zur Anwendung eventueller Abkommen beizutragen sowie sämtliche Entwicklungen und Initiativen im Bereich der Sicherheit in Verbindung mit den zuständigen Organen genau zu verfolgen. Der vom belgischen Vorsitz einzuschlagende Weg ist somit durch die Beschlüsse und die Vorgehensweise, die die Europäische Union in den letzten Monaten verabschiedet hat, durch den Einsatz der vorgenannten Instrumente, durch das erhebliche Engagement des Hohen Vertreters Solana sowie durch die von ihm vor Ort geleistete Tätigkeit klar vorgezeichnet. Die Europäische Union stellt ihr aktives Engagement im Rahmen dieser Krise unter Beweis. Diese Bemühungen zur Unterstützung von umgehenden und spürbaren Fortschritte erfolgen auch in Zusammenarbeit mit anderen betroffenen Akteuren, insbesondere dem amerikanischen Sonderbeauftragten James Pardew, sowie mit den vor Ort tätigen internationalen Organisationen. Die Aufgabe der neuen Präsidentschaft beinhaltet in diesem Stadium die ständige und entschlossene Ermutigung und Fortführung des politischen Dialogs in der ehemaligen jugoslawischen Republik Mazedonien. In dieser Hinsicht ist es zu begrüßen, dass in der vergangenen Nacht unter der Führung von Präsident Trajkovski ein Abkommen geschlossen wurde, mit dem der politische Dialog zwischen den politischen Parteien dieses Landes wieder in Gang gebracht werden soll. Im Rahmen dieses Abkommens sind für die nächsten Tage intensive Gespräche vorgesehen. Der Schwerpunkt wird infolge der jüngsten Mission von Robert Badinter vor allem auf den konstitutionellen Fragen liegen. Gleichzeitig werden in enger Zusammenarbeit mit der NATO die Sicherheitsaspekte mit derselben Entschlossenheit weiterverfolgt, denn die beiden Konfliktbereiche sind eng miteinander verknüpft und müssen parallel voran gebracht werden."@de7 "Κύριε Πρόεδρε, κυρίες και κύριοι βουλευτές, από τις απαρχές της, η Ένωση παρακολουθεί με μεγάλη προσοχή και ανησυχία της εξελίξεις της κρίσης στην Πρώην Γιουγκοσλαβική Δημοκρατία της Μακεδονίας. Έχει παίξει επίσης πολύ ενεργό ρόλο για την εξεύρεση ειρηνικής λύσης σε αυτή τη σύγκρουση. Από τον Απρίλιο μέχρι σήμερα, ο Ύπατος Εκπρόσωπος για την ΚΕΠΠΑ, Χαβιέ Σολάνα, μετέβη επανειλημμένα επιτόπου και συνάντησε, τόσο στα Σκόπια όσο και αλλού, τις πολιτικές αρχές και τους εκπροσώπους των κύριων εθνοτικών ομάδων της χώρας, ούτως ώστε να ενημερωθεί για την κατάσταση και να ενθαρρύνει την πολιτική επίλυση της κρίσης. Τον Απρίλιο, μετέβη στα Σκόπια και μια υπουργική τρόικα της Ένωσης αποτελούμενη από την κ. Lindh, τον κ. Patten και την κ. Neyts. Στις 10 Απριλίου 2001, η Ευρωπαϊκή Ένωση και η Πρώην Γιουγκοσλαβική Δημοκρατία της Μακεδονίας υπέγραψαν στο Λουξεμβούργο συμφωνία σταθεροποίησης και σύνδεσης, την πρώτη μεταξύ της Ευρωπαϊκής Ένωσης και χώρας των Βαλκανίων. Η υπογραφή αυτής της συμφωνίας συνέβαλε στο να αποκτήσει η Ένωση βασικό και αναπόφευκτο ρόλο στην αναζήτηση επίλυσης της κρίσης. Επιπλέον, μας προσέφερε ένα μέσο πίεσης επί των αντιμαχομένων στην Πρώην Γιουγκοσλαβική Δημοκρατία της Μακεδονίας. Ήδη από τις πρώτες εκδηλώσεις τους, η Ευρωπαϊκή Ένωση καταδίκασε σθεναρά τις πράξεις βίας που διεπράχθησαν από εξτρεμιστές αλβανικής προέλευσης και τους κάλεσε να θέσουν αμέσως τέλος στη βία, να καταθέσουν τα όπλα και να αποσυρθούν. Από την άλλη πλευρά, η Ένωση ζήτησε αποφασιστικά από τις αρχές των Σκοπίων να επιδείξουν αυτοσυγκράτηση στη στρατιωτική αντιμετώπιση των προκλήσεων εκ μέρους των ανταρτών και υπογράμμισε την ανάγκη συνέχισης του διαλόγου μεταξύ των εθνοτήτων ενόψει της ολοκλήρωσης των επειγουσών και απαραίτητων μεταρρυθμίσεων για την επίλυση αυτής της σύγκρουσης, ιδίως δε των μεταρρυθμίσεων σχετικά με το δίκαιο και την προστασία των μειονοτήτων. Αυτό θα πρέπει να συμβάλει και στην απομόνωση των εξτρεμιστών ανοίγοντας σαφώς προοπτικές ελπίδας για όλο τον ενδιαφερόμενο πληθυσμό. Σε αυτό το πνεύμα, η Ευρωπαϊκή Ένωση και ο Ύπατος Εκπρόσωπος Σολάνα εξέφρασαν την ικανοποίησή τους για τη συμφωνία που επετεύχθη στις 11 Μαΐου σχετικά με το σχηματισμό κυβέρνησης ευρέως συνασπισμού που περιελάμβανε τους ιθύνοντες των κυριότερων, δημοκρατικά εκλεγμένων, εννοείται, σλαβικών και αλβανικών πολιτικών κομμάτων. Τα κάλεσε να εντείνουν τις προσπάθειές τους για να επιτύχουν σύντομα συγκεκριμένα και ουσιαστικά αποτελέσματα στους κύριους φακέλους που αποτελούν το αντικείμενο του διεξαγόμενου διαλόγου. Κατά το Ευρωπαϊκό Συμβούλιο του Γκέτεμποργκ, οι αρχηγοί κρατών και κυβερνήσεων της Ευρωπαϊκής Ένωσης επανέλαβαν την ανάγκη ειρηνικής επίλυσης της κρίσης, η οποία προϋποθέτει, για το πολιτικό σκέλος, την έναρξη πραγματικού πολιτικού διαλόγου στο πλαίσιο του κυβερνητικού συνασπισμού σχετικά με όλα τα συζητούμενα ζητήματα, συμπεριλαμβανομένων των συνταγματικών μεταρρυθμίσεων. Το Ευρωπαϊκό Συμβούλιο κάλεσε τις τοπικές πολιτικές δυνάμεις να καταλήξουν σε αποτελέσματα το συντομότερο δυνατόν. Η καταληκτική ημερομηνία είναι το Συμβούλιο Γενικών Υποθέσεων της 27ης Ιουνίου. Όσον αφορά το σκέλος της ασφάλειας, το Ευρωπαϊκό Συμβούλιο καταδίκασε σαφέστατα τους εξτρεμιστές και την προσφυγή στη βία. Υπογράμμισε πόσο επιτακτικό είναι να επιτευχθεί διαρκής κατάπαυση του πυρός εγκεκριμένη από τις αντιμαχόμενες πλευρές, πράγμα το οποίο μπορεί να απαιτήσει κάποιες ελάχιστες άμεσες ή έμμεσες επαφές μεταξύ τους. Σχετικά, η Ευρωπαϊκή Ένωση και το ΝΑΤΟ μπορούν πιθανόν να παίξουν ρόλο μεσάζοντος ή παράγοντα διευκόλυνσης. Το σχέδιο αφοπλισμού που πρότεινε ο Πρόεδρος Τραϊκόφσκι αποτελεί το δεύτερο πυλώνα του σκέλους της ασφάλειας. Αναθέτει κεντρικό ρόλο για τη διαδικασία αυτή στο ΝΑΤΟ, διότι η ενδεχόμενη παρουσία του και η παρουσία παρατηρητών της Ευρωπαϊκής Ένωσης επιτόπου θεωρούνται από τις αντιμαχόμενες πλευρές ως απαραίτητο στοιχείο εμπιστοσύνης. Το ΝΑΤΟ έχει ήδη λάβει τα απαραίτητα μέτρα προκειμένου να μπορέσει να ανταποκριθεί. Εντούτοις, η παρέμβαση αυτή ενόψει του αφοπλισμού των αλβανοφώνων ανταρτών υπόκειται σε συγκεκριμένες προϋποθέσεις ασφάλειας, τις οποίες τα μέρη δεν πληρούν σήμερα. Ουσιώδη στοιχεία των προϋποθέσεων αυτών αποτελούν η σύναψη διαρκούς κατάπαυσης του πυρός επί τη βάσει πολιτικής συμφωνίας για την ανάπτυξη λύσης για την κρίση κατόπιν διαπραγματεύσεων. Σχετικά, πρέπει να σημειωθεί ότι η Ευρωπαϊκή Ένωση διατηρεί από τις αρχές της κρίσης στενό συντονισμό με το ΝΑΤΟ, ο οποίος διέρχεται από περιοδικές και συχνές κοινές συνεδριάσεις του Ατλαντικού συμφώνου και της επιτροπής πολιτικής και ασφάλειας, από τακτικούς συνδέσμους μεταξύ γραμματειών, καθώς και από άμεσες επαφές μεταξύ του Ύπατου Εκπροσώπου Σολάνα και του Γενικού Γραμματέα του ΝΑΤΟ, Λόρδου Robertson. Αυτοί οι δύο υπεύθυνοι πραγματοποίησαν επίσης κοινές επισκέψεις στην Πρώην Γιουγκοσλαβική Δημοκρατία της Μακεδονίας, κατά τη διάρκεια των οποίων μπόρεσε να δοθεί ένα διαρκές και μονοσήμαντο μήνυμα στις αντιμαχόμενες πλευρές εκ μέρους της διεθνούς κοινότητας. Για να εξασφαλιστεί μια μόνιμη πολιτική της Ευρωπαϊκής Ένωσης στα Σκόπια, το Ευρωπαϊκό Συμβούλιο του Γκέτεμποργκ συμφώνησε για το διορισμό ειδικού εκπροσώπου της Ένωσης στην Πρώην Γιουγκοσλαβική Δημοκρατία της Μακεδονίας. Το Συμβούλιο Γενικών Υποθέσεων της 25ης Ιουνίου διόρισε στη θέση αυτή τον πρώην Υπουργό Αμύνης της Γαλλίας, François Léotard, ο οποίος βρίσκεται στα Σκόπια από την Πέμπτη 28 Ιουνίου. Η εντολή του κ. Léotard προβλέπει καταρχάς, την αποκατάσταση και διατήρηση επαφών με την κυβέρνηση της Πρώην Γιουγκοσλαβικής Δημοκρατίας της Μακεδονίας, καθώς και με τα ενδιαφερόμενα μέρη της πολιτικής διαδικασίας. Προβλέπει επίσης την παροχή της γνώμης και της στήριξης της Ευρωπαϊκής Ένωσης στο διεξαγόμενο διάλογο, στενό σύνδεσμο με τον εκπρόσωπο της προεδρίας και της Επιτροπής επιτόπου, με τους επικεφαλής των αποστολών των κρατών μελών και με τους ευρωπαίους παρατηρητές. Προβλέπει επίσης τη δημιουργία και διατήρηση επαφών με τους υπόλοιπους διεθνείς και περιφερειακούς αρμόδιους παράγοντες, συμπεριλαμβανομένου του ΝΑΤΟ, του ΟΑΣΕ και των Ηνωμένων Εθνών, ενόψει, εννοείται, της εξασφάλισης του απαραίτητου συντονισμού. Τέλος, προβλέπει επίσης, εφόσον παραστεί ανάγκη, τη συμβολή στην εφαρμογή ενδεχόμενων συμφωνιών και την παρακολούθηση εκ του σύνεγγυς όλων των εξελίξεων και όλων των πρωτοβουλιών στον τομέα της ασφάλειας σε συνεργασία με τους αρμόδιους οργανισμούς. Συνεπώς, η κατεύθυνση την οποία πρέπει να ακολουθήσει η βελγική Προεδρία έχει σηματοδοτηθεί σαφώς από τις αποφάσεις και από την προσέγγιση που υιοθέτησε η Ευρωπαϊκή Ένωση τους τελευταίους μήνες, από την προσφυγή στα προαναφερθέντα μέσα, από τη σημαντική δέσμευση του Ύπατου Εκπροσώπου Σολάνα, καθώς και από την επιτόπου δράση του κ. Léotard. Η Ευρωπαϊκή Ένωση αποδεικνύει την ενεργό δέσμευσή της σε αυτή την κρίση. Αυτή η προσπάθεια συμβολής στην επίτευξη σύντομης και απτής προόδου καταβάλλεται και σε συνεργασία με άλλους ενδιαφερόμενους παράγοντες, και ιδίως με τον αμερικανό απεσταλμένο, κ. Pardew, καθώς και με τους διεθνείς οργανισμούς που δραστηριοποιούνται επιτόπου. Κατά την άποψη της νέας Προεδρίας, στο παρόν στάδιο χρειάζεται να συνεχιστεί και να ενθαρρυνθεί με σταθερότητα και αποφασιστικότητα ο πολιτικός διάλογος στην Πρώην Γιουγκοσλαβική Δημοκρατία της Μακεδονίας. Σχετικά, εκφράζουμε ικανοποίηση για τη σύναψη χθες τη νύκτα, συμφωνίας υπό την αιγίδα του προέδρου Trajkovski, για την επανέναρξη του πολιτικού διαλόγου μεταξύ των πολιτικών κομμάτων της Πρώην Γιουγκοσλαβικής Δημοκρατίας της Μακεδονίας. Σε συνέχεια αυτής της συμφωνίας, προβλέπονται εντατικές συναντήσεις κατά τις προσεχείς ημέρες. Έμφαση θα δοθεί κυρίως στα συνταγματικά ζητήματα, στην συνέχεια της πρόσφατης αποστολής επιτόπου του κ. Badinter. Συγχρόνως, θα εξεταστεί με την ίδια αποφασιστικότητα και σε στενό συντονισμό με το ΝΑΤΟ, το σκέλος που αφορά την ασφάλεια, διότι οι δύο πτυχές της κρίσης είναι άρρηκτα συνδεδεμένες μεταξύ τους και πρέπει να προωθούνται παράλληλα."@el8 ". Mr President, ladies and gentlemen, since its inception, the European Union has followed developments in the crisis in the Former Yugoslav Republic of Macedonia with a great deal of attention and concern. The EU has also played a very active role in finding a peaceful solution to this conflict. Since April, Javier Solana, the High Representative for the CFSP, has visited Macedonia on several occasions and has met the political authorities and representatives of the country’s main ethnic groups in Skopje and other areas, in order to gain some understanding of the situation and to encourage a peaceful solution to the crisis. In April, a European Union ministerial troika, made up of Mrs Lindh, Mr Patten and Mrs Neyts also visited Skopje and, on 10 April 2001, the European Union and FYROM signed a stabilisation and association agreement in Luxembourg, which is the first agreement of this kind between the European Union and one of the Balkan nations. The conclusion of this agreement helps to give the Union a vital and indispensable role in seeking an outcome to the crisis. Furthermore, it has also given us an instrument with which we can put pressure on the parties in FYROM. Since the first outbreaks of violence, the European Union has strongly condemned the violent acts committed by ethnic-Albanian extremists and urged them to bring an immediate end to this action, to lay down their arms and to retreat. On the other hand, the Union made a firm request to the authorities in Skopje to adopt a measured military response to the rebel provocation and highlighted the need to pursue interethnic dialogue with a view to achieving the reforms that are urgent and necessary to resolving this conflict, particularly reforms relating to the law and to the protection of minorities. This should also help to isolate the extremist groups, by providing the people involved with a clear prospect for hope. In this spirit, the European Union and Mr Solana, the High Representative, welcomed the agreement of 11 May to form a broad coalition government, which includes the democratically elected leaders of the major Slav and Albanian political parties. The EU urged them to step up their efforts to swiftly bring about practical and substantial results on the main issues currently under discussion. At the Gothenburg European Council, the Heads of State and Government of the European Union reasserted the need to find a peaceful solution to the crisis. In terms, this involves launching a genuine political dialogue within the coalition of governments on all the questions under discussion, including constitutional reforms. The European Council urged the local political forces to come up with results as quickly as possible. Their deadline was the meeting of the General Affairs Council on 27 June 2001. With regard to the security situation, the European Council has very strongly condemned the extremists and the use of violence. The Council stressed the importance of establishing a lasting cease-fire agreed by the parties, which might require some direct or indirect contact between them. The European Union and NATO may have a role to play in this as an intermediary or facilitator. The disarmament plan proposed by President Trajkovski is the other pillar of the security situation. The plan gives a central role in this process to NATO, since the parties consider that the presence on the ground of NATO and of European Union observers is essential to providing the necessary element of trust. NATO has already adopted the necessary measures to enable it to act. This intervention with a view to disarming the ethnic-Albanian rebels is, however, subject to specific security conditions which the parties concerned have not yet fulfilled. The essential elements of this are concluding a lasting cease-fire on the basis of a political agreement which seeks to bring about a negotiated solution to the crisis. We must point out that, since the beginning of the crisis, the European Union has closely coordinated its actions with NATO on this matter, by holding joint, regular and frequent meetings between the Atlantic Council and the Political and Security Committee, by regular liaison between various Secretariats, and by direct contact between Mr Solana and the NATO Secretary-General, Lord Robertson. Both Mr Solana and Lord Robertson have also made joint visits to FYROM, during which a consistent and unequivocal message was conveyed to both parties on behalf of the international community. In order to ensure that the European Union has permanent political representation in Skopje, the Gothenburg European Council agreed to appoint a special EU representative to work to FYROM, and, on 25 June, the General Affairs Council appointed François Léotard, the former French Minister for Defence, to this position. Mr Léotard has been in Skopje since Thursday 28 June. Mr Léotard’s mandate is, first of all, to establish and maintain contacts with the government of the Former Yugoslav Republic of Macedonia and the parties involved in the political process. His mandate also requires Mr Léotard to offer advice and support from the European Union for the current dialogue, to closely liaise with the representative of the presidency and the Commission in Macedonia, with the heads of the Member States’ missions and also with European observers. Mr Léotard must also establish and maintain contact with the other relevant international and regional players, including NATO, the OSCE and the United Nations, in order, of course, to ensure the necessary cooperation. Lastly, Mr Léotard must assist, if necessary, in implementing possible agreements and to closely monitor all developments and initiatives concerning the security situation, in conjunction with the appropriate bodies. The path that the Belgian presidency should follow has, therefore, been clearly mapped out by the decisions and the approach taken by the European Union over recent months, by the use of the instruments I have mentioned, by Mr Solana’s considerable commitment, and by Mr Léotard’s work on the ground. The European Union is demonstrating its active commitment to resolving this crisis. We are also working together with other actors, particularly the US envoy, Mr Pardew, and with the international organisations in Macedonia, in order to help to make rapid and tangible progress. At this stage, the new presidency has to be consistent and be determined in pursuing and encouraging political dialogue in the Former Yugoslav Republic of Macedonia. We must welcome the agreement that was reached last night, under the auspices of President Trajkovski, to resume political dialogue between the political parties of FYROM. As a result of this agreement, intensive meetings will be held over the coming days. Particular emphasis will be placed on constitutional matters, as a follow-up to Mr Badinter’s recent visit to Macedonia. At the same time, and in close cooperation with NATO, the dialogue on the security situation will be pursued with equal determination, since these two aspects of the crisis are intrinsically linked and progress on both points should be made in parallel."@en3 "(FR) Señor Presidente, señoras y señores diputados; desde el principio, la Unión Europea ha seguido con mucha atención y preocupación el desarrollo de la crisis en la Ex República Yugoslava de Macedonia y ha desempeñado asimismo un papel muy activo en la búsqueda de una solución pacífica de este conflicto. A partir del mes de abril, el Alto Representante de la PESC, Javier Solana, se ha trasladado en varias ocasiones para reunirse, tanto en Skopje como en otras ciudades, con las autoridades políticas y los representantes de los principales grupos étnicos del país, a fin de informarse de la situación y de fomentar una solución política de la crisis. En el mes de abril, una ministerial de la Unión, compuesta por la Sra. Lindh, el Sr. Patten y la Sra. Neyts, viajó también a Skopje. El 10 de abril de 2001, la Unión Europea y la Ex República Yugoslava de Macedonia firmaron en Luxemburgo un acuerdo de estabilización y de asociación, el primer acuerdo firmado entre la Unión Europea y un país de los Balcanes. Esta firma ha contribuido a que la Unión desempeñara un papel esencial e ineludible en la búsqueda de una solución de la crisis y, además, nos ha dotado de una herramienta de presión frente a las distintas partes en la Ex República Yugoslava de Macedonia. Desde sus primeras manifestaciones, la Unión Europea ha condenado enérgicamente los actos de violencia cometidos por los extremistas de origen albanés y ha exigido a estos últimos que pusieran fin de inmediato a dichos actos, que entregaran las armas y que se retiraran. Por otra parte, la Unión ha instado a las autoridades de Skopje a que actuaran con moderación en la respuesta militar contra las provocaciones de los rebeldes y ha hecho hincapié en la necesidad de proseguir el diálogo interracial con miras a realizar las reformas urgentes e indispensables para resolver este conflicto, en particular las reformas relativas al derecho y a la protección de las minorías, lo que también debería contribuir a aislar a los extremistas, y abrir claramente perspectivas esperanzadoras a todas las poblaciones afectadas. Dentro de este espíritu, tanto la Unión Europea como el Alto Representante Solana se felicitaron por el acuerdo celebrado el 11 de mayo para la formación de un gobierno de amplia coalición que incluyera a los dirigentes de los principales partidos políticos eslavos y albaneses, democráticamente elegidos, se entiende. La Unión Europea les ha pedido que intensificaran sus esfuerzos para obtener rápidamente resultados concretos y sustanciales en los principales expedientes que son objeto de dicho diálogo. En el Consejo Europeo de Gotemburgo, los jefes de Estado y de gobierno de la Unión Europea reafirmaron la necesidad de una solución pacífica de la crisis, lo que implica, con respecto al capítulo político, la apertura de un verdadero diálogo político en el seno de la coalición de gobiernos relativo a todas las cuestiones que deben ser discutidas, incluyendo las reformas constitucionales. El Consejo Europeo pidió a las fuerzas políticas locales que obtuvieran resultados lo antes posible. La fecha tope es el Consejo de Asuntos Generales del 27 de junio. En relación con el capítulo “seguridad”, el Consejo Europeo condenó en términos muy claros a los extremistas y el recurso a la violencia y subrayó la necesidad de que las partes alcanzaran un alto el fuego permanente, lo que podría requerir un mínimo de contactos directos o indirectos entre éstas. En tal sentido, la Unión Europea y la OTAN pueden desempeñar el papel de intermediarios o facilitar una solución. El plan de desarme propuesto por el Presidente Trajkovski es el otro pilar del capítulo relativo a la seguridad. Dicho plan otorga un papel central a la OTAN en este proceso, ya que las partes consideran que su posible presencia así como la de los observadores de la Unión Europea, constituyen un elemento indispensable de confianza. La OTAN ya ha tomado las disposiciones necesarias para poder responder a ello. Esta intervención con miras al desarme de los rebeldes de lengua albanesa está sometida, no obstante, a condiciones precisas de seguridad, que, hasta ahora, las partes no han logrado cumplir. La firma de un alto el fuego permanente sobre la base de un acuerdo político tendente a lograr una solución negociada de la crisis constituye el elemento esencial de las mismas. En este sentido, hay que señalar que la Unión Europea mantiene desde el comienzo de la crisis una estrecha coordinación con la OTAN - que incluye reuniones conjuntas periódicas y frecuentes del Consejo Atlántico y del Comité Político y de Seguridad - a través de contactos regulares entre secretarías, así como de contactos directos entre el Alto Representante Solana y el secretario General de la OTAN, Lord Robertson. Asimismo, ambos responsables han realizado visitas conjuntas a la Ex República Yugoslava de Macedonia, en el transcurso de las cuales se dirigió a las partes un mensaje constante y unívoco por parte de la comunidad internacional. Con el fin de garantizar una política permanente de la Unión Europea en Skopje, el Consejo Europeo de Gotemburgo decidió designar a un representante especial de la Unión en la Ex República Yugoslava de Macedonia. El Consejo de Asuntos Generales de 25 de junio nombró para desempeñar dicho puesto al ex ministro de Defensa francés, François Léotard, quien se encuentra en Skopje desde el jueves 28 de junio. El mandato del Sr. Léotard dispone ante todo el establecimiento y mantenimiento de contactos con el Gobierno de la Ex República Yugoslava de Macedonia, así como con las partes que participan en el proceso político. Éste establece asimismo que se dé la opinión y el apoyo de la Unión Europea en relación con el diálogo en curso y que se cree una estrecha conexión con el representante de la Presidencia y de la Comisión, con los jefes de misión de los Estados miembros y con los observadores europeos. El mandato dispone igualmente establecer y mantener contactos con los otros actores internacionales y regionales competentes, incluyendo la OTAN, la OSCE y las Naciones Unidas, en el entendimiento de que debe garantizarse la coordinación necesaria. Finalmente, éste establece contribuir, en su caso, a la aplicación de posibles acuerdos y seguir de cerca el desarrollo y las iniciativas en materia de seguridad en conexión con los organismos competentes. El camino que debe seguir la Presidencia belga ha sido, pues, claramente delimitado por las decisiones y el enfoque que la Unión Europea ha adoptado estos últimos meses a través de las herramientas mencionadas, del importante compromiso del Alto Representante Solana, así como de la actuación del Sr. Léotard. La Unión Europea demuestra su compromiso activo en esta crisis. Dicho esfuerzo tendente a favorecer avances inmediatos y tangibles también se lleva a cabo en cooperación con otros actores implicados, concretamente el enviado norteamericano, el Sr. Pardew, y con las organizaciones internacionales que trabajan . En esta fase, la Presidencia debe continuar y fomentar con constancia y determinación el diálogo político en la Ex República de Yugoslava de Macedonia. En este sentido, debemos congratularnos por la firma, en la noche de ayer, bajo la égida del Presidente Trajkovski, de un acuerdo para reactivar el diálogo político entre los partidos de la Ex República Yugoslava de Macedonia. Tras este acuerdo se llevarán a cabo reuniones intensivas en los próximos días. Se hará hincapié en las cuestiones constitucionales a impulsos de la reciente misión del Sr. Badinter. Al mismo tiempo, y en estrecha coordinación con la OTAN, el capítulo relativo a la seguridad se proseguirá con la misma determinación, puesto que los dos aspectos de la crisis son indisociables y deberán avanzar paralelamente."@es12 "Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, unioni on alusta alkaen seurannut hyvin tarkkaavaisesti ja huolestuneena kriisin kehittymistä entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa. Se on pyrkinyt myös hyvin aktiivisesti löytämään rauhanomaisen ratkaisun tähän konfliktiin. YUTP:n korkea edustaja Javier Solana on huhtikuusta alkaen matkustanut usean kerran paikan päälle ja tavannut sekä Skopjessa että muualla maan poliittisia viranomaisia ja pääasiallisten etnisten ryhmien edustajia saadakseen tietoa tilanteesta ja rohkaistakseen kriisin poliittista ratkaisemista. Unionin ministeritroikka, johon kuuluivat Lindh, Patten ja Neyts, matkusti huhtikuussa myös Skopjeen. Euroopan unioni ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia allekirjoittivat 10. huhtikuuta 2001 Luxemburgissa vakaus- ja assosiaatiosopimuksen, joka oli ensimmäinen Euroopan unionin ja Balkanin alueen valtion välillä tehty sopimus. Tämän allekirjoituksen ansiosta Euroopan unioni sai olennaisen ja väistämättömän aseman ratkaisun löytämiseksi kriisiin. Se antoi meille lisäksi välineen, jonka avulla voimme painostaa osapuolia entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa. Euroopan unioni on ensimmäisistä mielenosoituksista alkaen tuominnut jyrkästi ääriliikkeitä kannattavien albaanien suorittamat väkivaltaisuudet ja kehottanut heitä lopettamaan ne välittömästi sekä laskemaan aseet ja vetäytymään. Toisaalta unioni on vaatinut tiukasti Skopjen viranomaisia pidättäytymään sotilaallisista vastaiskuista kapinallisten provokaatioita vastaan ja korostanut tarvetta jatkaa etnisten ryhmien välistä vuoropuhelua kiireellisten ja välttämättömien uudistusten toteuttamiseksi tämän konfliktin ratkaisemiseksi sekä erityisesti oikeutta ja vähemmistöjen suojelua koskevien uudistusten toteuttamiseksi. Tämän ansiosta voitaisiin myös eristää ääriliikkeiden kannattajat antamalla selvästi toivoa kaikille asianomaisille kansoille. Euroopan unioni ja korkea edustaja Solana ovat tässä mielessä olleet tyytyväisiä 11. toukokuuta tehtyyn sopimukseen laajan hallituskoalition perustamisesta, johon kuuluvat demokraattisesti valittujen slaavilaisten ja albanialaisten poliittisten pääpuolueiden johtajat. Se on kehottanut niitä tehostamaan ponnistelujaan konkreettisten ja merkittävien tulosten nopeaksi saavuttamiseksi pääasiallisissa kysymyksissä, joista keskustellaan parhaillaan. Euroopan unionin valtioiden ja hallitusten päämiehet vahvistivat Göteborgin Eurooppa-neuvostossa tarpeen löytää rauhanomainen ratkaisu kriisiin. Tämä edellyttää poliittisen osion osalta kaikkia keskusteltavana olevia asioita, mukaan luettuina perustuslakiuudistuksia, koskevan todellisen poliittisen vuoropuhelun käynnistämistä hallituskoalitiossa. Eurooppa-neuvosto on kehottanut paikallisia poliittisia voimia saavuttamaan tuloksia mahdollisimman nopeasti. Määräpäivä on 27. kesäkuuta järjestettävä yleisten asioiden neuvosto. Turvallisuutta koskevan osion osalta Eurooppa-neuvosto on tuominnut hyvin selkeästi ääriliikkeiden kannattajat ja turvautumisen väkivaltaan. Se on painottanut, miten tärkeää on saavuttaa osapuolten hyväksymä kestävä tulitauko. Tämä saattaa edellyttää joitakin niiden välisiä välittömiä tai välillisiä yhteydenottoja. Euroopan unionilla ja NATOlla on tässä suhteessa mahdollinen välittäjän tai pelinrakentajan asema. Presidentti Trajkovskin ehdottama aseidenriisuntasuunnitelma on turvallisuutta koskevan osion toinen tukipylväs. Siinä annetaan NATOlle keskeinen asema tässä prosessissa, koska osapuolet pitävät NATOn ja Euroopan unionin tarkkailijoiden mahdollista läsnäoloa paikan päällä välttämättömänä luottamustekijänä. NATO on jo toteuttanut tarvittavia järjestelyjä voidakseen olla tämän luottamuksen arvoinen. Tähän albaniankielisten kapinallisten aseidenriisuntaa koskevaan toimintaan sovelletaan kuitenkin tarkkoja turvallisuusehtoja, joista osapuolet eivät vielä tähän mennessä ole päässeet yksimielisyyteen. Olennaisena tekijänä on saavuttaa pysyvä tulitauko poliittisen sopimuksen perusteella neuvotteluratkaisuun pääsemiseksi. Tässä suhteessa on pantava merkille, että Euroopan unioni on toiminut kriisin alusta alkaen tiiviissä yhteistyössä NATOn kanssa. Tämä merkitsee Atlantin neuvoston sekä poliittisen ja turvallisuuskomitean välisiä säännöllisiä ja usein toistuvia yhteiskokouksia, sihteeristöjen välisiä säännöllisiä yhteydenottoja sekä korkean edustajan Solanan ja NATOn pääsihteerin lordi Robertsonin välisiä suoria yhteydenottoja. Nämä kaksi vastuuhenkilöä ovat myös vierailleet yhdessä entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa, ja kansainvälinen yhteisö on voinut näiden vierailujen aikana antaa osapuolille voimakkaan ja yksiselitteisen viestin. Varmistaakseen Euroopan unionin politiikan jatkumisen Skopjessa, Göteborgin Eurooppa-neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen unionin erityisedustajan nimittämisestä entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan, ja 25. kesäkuuta kokoontunut yleisten asioiden neuvosto nimitti tähän toimeen Ranskan entisen puolustusministerin François Léotardin, joka on ollut Skopjessa torstaista 28. kesäkuuta alkaen. Léotardin toimikauteen kuuluu ensiksikin suhteiden luominen ja ylläpitäminen entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian hallitukseen sekä poliittiseen prosessiin osallistuviin osapuoliin. Siinä määrätään myös meneillä olevaa vuoropuhelua koskevista Euroopan unionin lausunnoista ja tuesta tiiviissä yhteistyössä paikan päällä olevan puheenjohtajavaltion ja komission edustajan, jäsenvaltioiden edustustojen johtajien sekä eurooppalaisten tarkkailijoiden kanssa. Toimikauteen kuuluu myös suhteiden luominen ja ylläpitäminen muihin toimivaltaisiin kansainvälisiin ja alueellisiin toimijoihin, mukaan luettuina NATO, Etyj ja Yhdistyneet Kansakunnat. Tämän tarkoituksena on luonnollisesti varmistaa tarpeellinen yhteensovittaminen. Siinä määrätään lopuksi myös tarvittaessa osallistumisesta mahdollisten sopimusten soveltamiseen ja kaikkien turvallisuusalaa koskevien kehitysten ja aloitteiden tiiviistä seurannasta yhdessä toimivaltaisten elinten kanssa. Puheenjohtajavaltio Belgian tuleville toimille on siten raivattu selkeästi tietä Euroopan unionin viime kuukausina hyväksymien päätösten ja lähestymistavan, mainittujen välineiden käytön, korkean edustajan Solanan merkittävän osallistumisen sekä erityisedustaja Léotardin paikan päällä suorittamien toimien avulla. Euroopan unioni osoittaa näin osallistuvansa aktiivisesti tämän kriisin ratkaisemiseen. Nopeaa ja selkeää kehitystä edistäviä ponnisteluja suoritetaan myös yhdessä toisten asianomaisten toimijoiden ja etenkin Yhdysvaltojen lähettilään Pardewin sekä paikan päällä toimivien kansainvälisten järjestöjen kanssa. Uudelle puheenjohtajavaltiolle kyse on tässä vaiheessa entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun jatkuvasta ja päättäväisestä jatkamisesta ja rohkaisemisesta. Tässä suhteessa on oltava tyytyväinen, että presidentti Trajkovskin kanssa tehtiin viime yönä sopimus poliittisen vuoropuhelun uudelleen käynnistämisestä Jugoslavian entisen tasavallan Makedonian poliittisten puolueiden välillä. Tämän sopimuksen seurauksena on määrä käynnistää seuraavien päivien aikana intensiivisiä kokouksia, joissa painotetaan erityisesti perustuslakikysymyksiä Badinterin äskettäisen paikan päällä tekemän tarkastuskäynnin seurauksena. Samalla pyritään yhtä päättäväisesti edistämään turvallisuutta koskevaa osiota tiiviissä yhteistyössä NATOn kanssa, koska nämä kriisin kaksi näkökohtaa ovat erottamattomia ja niitä on edistettävä rinnakkain."@fi5 "Signor Presidente, onorevoli deputati, sin dall'inizio l'Unione ha seguito con molta attenzione e preoccupazione gli sviluppi della crisi nell'ex Repubblica iugoslava di Macedonia. Ha inoltre ricoperto un ruolo molto attivo nella ricerca di una soluzione pacifica a questo conflitto. Dallo scorso aprile l'Alto rappresentante per la PESC, Javier Solana, si è recato più volte sul posto ed ha incontrato, sia a Skopje che altrove, le autorità politiche ed i rappresentanti dei principali gruppi etnici del paese allo scopo di informarsi sulla situazione e di promuovere una soluzione politica della crisi. Nel mese di aprile, una ministeriale dell'Unione, composta dalla signora Lindh, dal Commissario Patten e dalla signora Neyts, si è recata a Skopje. Il 10 aprile 2001 a Lussemburgo l'Unione europea e l'ex Repubblica iugoslava di Macedonia hanno firmato un accordo di stabilizzazione e associazione, il primo tra l'Unione europea ed un paese dei Balcani. Questa firma ha contribuito ad attribuire all'Unione un ruolo essenziale di cui è necessario tener conto nella ricerca di una soluzione alla crisi. Inoltre, ci ha anche fornito uno strumento di pressione sulle parti in causa nell'ex Repubblica iugoslava di Macedonia. Sin dalle prime manifestazioni, l'Unione europea ha condannato con forza le violenze commesse dagli estremisti di origine albanese e li ha invitati a porre immediatamente fine agli scontri, a deporre le armi ed a ritirarsi. D'altro canto, l'Unione ha fermamente chiesto alle autorità di Skopje di cercare di evitare la risposta militare alle provocazioni dei ribelli ed ha rilevato la necessità di incoraggiare il dialogo tra le diverse etnie nella prospettiva di realizzare le riforme urgenti e indispensabili per risolvere il conflitto, in particolare quelle in materia di diritto e di tutela delle minoranze. Ciò dovrebbe anche contribuire ad isolare gli estremisti, offrendo speranze concrete a tutte le popolazioni interessate. In questo spirito, l'Unione europea nonché l'Alto rappresentante Solana si sono rallegrati per l'accordo siglato l'11 maggio per la formazione di un governo di larga coalizione che include i dirigenti dei principali partiti politici slavi ed albanesi, eletti democraticamente, s'intende. Li ha invitati ad intensificare i loro sforzi per raggiungere in breve tempo risultati concreti e sostanziali relativi alle tematiche principali oggetto del dialogo in corso. In occasione del Consiglio europeo di Göteborg, i Capi di Stato e di governo dell'Unione europea hanno riaffermato la necessità di una soluzione pacifica della crisi. Dal punto di vista politico, ciò implica l'apertura di un vero e proprio dialogo in seno alla coalizione di governo in merito a tutte le questioni in discussione, comprese le riforme costituzionali. Il Consiglio europeo ha invitato le forze politiche locali a presentare i risultati nel più breve tempo possibile. La scadenza corrisponde alla data del Consiglio "affari generali" del 27 giugno. Per quanto attiene alla sicurezza, il Consiglio europeo ha condannato in termini inequivocabili gli estremisti ed il ricorso alla violenza. Ha posto l'accento sulla necessità di arrivare ad un cessate il fuoco duraturo concordato fra le parti, il che potrebbe richiedere un minimo di contatti diretti o indiretti tra di loro. Da questo punto di vista, l'Unione europea e la NATO dovranno probabilmente svolgere un ruolo di intermediari o di promotori. Il piano di disarmo proposto dal Presidente Trajkovski è l'altro punto importante dal punto di vista della sicurezza. Attribuisce un ruolo centrale in questo processo alla NATO, poiché la sua eventuale presenza e quella di osservatori dell'Unione europea è considerata dalle parti come un indispensabile elemento di fiducia. La NATO ha già preso i provvedimenti necessari per potervi far fronte. Nella prospettiva del disarmo dei ribelli albanofoni, quest'intervento è tuttavia soggetto a condizioni precise di sicurezza che, finora, non sono state soddisfatte dalle parti. L'elemento essenziale è la conclusione di un cessate il fuoco duraturo basato su un accordo politico volto a sviluppare una soluzione negoziata della crisi. Da questo punto di vista, è necessario osservare che l'Unione europea, sin dall'inizio della crisi, mantiene uno stretto coordinamento con la NATO attraverso frequenti riunioni periodiche congiunte del Consiglio atlantico e del comitato politico e di sicurezza, collegamenti regolari tra segretariati, nonché contatti diretti tra l'Alto rappresentante Solana ed il Segretario generale della NATO, Lord Robertson. Questi due responsabili hanno anche effettuato visite congiunte nell'ex Repubblica iugoslava di Macedonia nel corso delle quali si è portato alle parti un messaggio fermo ed univoco da parte della comunità internazionale. Al fine di garantire una presenza politica permanente dell'Unione europea a Skopje, il Consiglio europeo di Göteborg ha deciso di nominare un rappresentante speciale dell'Unione nell'ex Repubblica iugoslava di Macedonia. Il Consiglio "affari generali" del 25 giugno ha affidato questo compito all'ex Ministro della difesa francese, François Léotard, che si trova a Skopje da giovedì 28 giugno. Il mandato del signor Léotard riguarda innanzitutto l'instaurazione ed il mantenimento di contatti con il governo dell'ex Repubblica iugoslava di Macedonia nonché con le parti interessate al processo politico. Prevede anche consulenza e appoggio da parte dell'Unione europea al dialogo in corso, uno stretto legame con i rappresentanti della Presidenza e della Commissione, con i capi missione degli Stati membri e con gli osservatori europei. Esso contempla altresì l'instaurazione ed il mantenimento di contatti con gli altri organismi internazionali e regionali competenti, tra cui la NATO, l'OSCE e le Nazioni Unite, ovviamente allo scopo di garantire il coordinamento necessario. Infine, prevede di contribuire, se del caso, all'applicazione di eventuali accordi e di seguire da vicino tutti gli sviluppi e le iniziative in materia di sicurezza in collegamento con gli organismi competenti. La via che la Presidenza belga deve seguire è quindi stata chiaramente tracciata dalle decisioni e dall'approccio che l'Unione europea ha adottato in questi ultimi mesi, dal ricorso agli strumenti citati, dal considerevole impegno dell'Alto rappresentante Solana, nonché dall'azione sul posto del signor Léotard. L'Unione europea dimostra il proprio impegno attivo in questa crisi. Tale sforzo, volto a contribuire al conseguimento di progressi rapidi e tangibili, viene effettuato anche in collaborazione con altre parti interessate, segnatamente con l'inviato americano, signor Pardew, nonché con le organizzazioni internazionali attive sul posto. A questo punto, per la nuova Presidenza si tratta di proseguire ed incoraggiare con costanza e determinazione il dialogo politico nell'ex Repubblica iugoslava di Macedonia. Da questo punto di vista, bisogna rallegrarsi che ieri sera, sotto l'egida del Presidente Trajkovski, si sia concluso un accordo per rilanciare il dialogo politico tra i partiti dell'ex Repubblica iugoslava di Macedonia. Come conseguenza di tale accordo, nei prossimi giorni sono previste numerose importanti riunioni. Si porrà soprattutto l'accento sulle questioni costituzionali, sulla scia della recente missione del signor Badinter. Contemporaneamente, e in stretto coordinamento con la NATO, la questione della sicurezza sarà discussa con la stessa determinazione, poiché i due aspetti della crisi sono indissolubili e dovranno essere seguiti parallelamente."@it9 ". Mr President, ladies and gentlemen, since its inception, the European Union has followed developments in the crisis in the Former Yugoslav Republic of Macedonia with a great deal of attention and concern. The EU has also played a very active role in finding a peaceful solution to this conflict. Since April, Javier Solana, the High Representative for the CFSP, has visited Macedonia on several occasions and has met the political authorities and representatives of the country’s main ethnic groups in Skopje and other areas, in order to gain some understanding of the situation and to encourage a peaceful solution to the crisis. In April, a European Union ministerial troika, made up of Mrs Lindh, Mr Patten and Mrs Neyts also visited Skopje and, on 10 April 2001, the European Union and FYROM signed a stabilisation and association agreement in Luxembourg, which is the first agreement of this kind between the European Union and one of the Balkan nations. The conclusion of this agreement helps to give the Union a vital and indispensable role in seeking an outcome to the crisis. Furthermore, it has also given us an instrument with which we can put pressure on the parties in FYROM. Since the first outbreaks of violence, the European Union has strongly condemned the violent acts committed by ethnic-Albanian extremists and urged them to bring an immediate end to this action, to lay down their arms and to retreat. On the other hand, the Union made a firm request to the authorities in Skopje to adopt a measured military response to the rebel provocation and highlighted the need to pursue interethnic dialogue with a view to achieving the reforms that are urgent and necessary to resolving this conflict, particularly reforms relating to the law and to the protection of minorities. This should also help to isolate the extremist groups, by providing the people involved with a clear prospect for hope. In this spirit, the European Union and Mr Solana, the High Representative, welcomed the agreement of 11 May to form a broad coalition government, which includes the democratically elected leaders of the major Slav and Albanian political parties. The EU urged them to step up their efforts to swiftly bring about practical and substantial results on the main issues currently under discussion. At the Gothenburg European Council, the Heads of State and Government of the European Union reasserted the need to find a peaceful solution to the crisis. In terms, this involves launching a genuine political dialogue within the coalition of governments on all the questions under discussion, including constitutional reforms. The European Council urged the local political forces to come up with results as quickly as possible. Their deadline was the meeting of the General Affairs Council on 27 June 2001. With regard to the security situation, the European Council has very strongly condemned the extremists and the use of violence. The Council stressed the importance of establishing a lasting cease-fire agreed by the parties, which might require some direct or indirect contact between them. The European Union and NATO may have a role to play in this as an intermediary or facilitator. The disarmament plan proposed by President Trajkovski is the other pillar of the security situation. The plan gives a central role in this process to NATO, since the parties consider that the presence on the ground of NATO and of European Union observers is essential to providing the necessary element of trust. NATO has already adopted the necessary measures to enable it to act. This intervention with a view to disarming the ethnic-Albanian rebels is, however, subject to specific security conditions which the parties concerned have not yet fulfilled. The essential elements of this are concluding a lasting cease-fire on the basis of a political agreement which seeks to bring about a negotiated solution to the crisis. We must point out that, since the beginning of the crisis, the European Union has closely coordinated its actions with NATO on this matter, by holding joint, regular and frequent meetings between the Atlantic Council and the Political and Security Committee, by regular liaison between various Secretariats, and by direct contact between Mr Solana and the NATO Secretary-General, Lord Robertson. Both Mr Solana and Lord Robertson have also made joint visits to FYROM, during which a consistent and unequivocal message was conveyed to both parties on behalf of the international community. In order to ensure that the European Union has permanent political representation in Skopje, the Gothenburg European Council agreed to appoint a special EU representative to work to FYROM, and, on 25 June, the General Affairs Council appointed François Léotard, the former French Minister for Defence, to this position. Mr Léotard has been in Skopje since Thursday 28 June. Mr Léotard’s mandate is, first of all, to establish and maintain contacts with the government of the Former Yugoslav Republic of Macedonia and the parties involved in the political process. His mandate also requires Mr Léotard to offer advice and support from the European Union for the current dialogue, to closely liaise with the representative of the presidency and the Commission in Macedonia, with the heads of the Member States’ missions and also with European observers. Mr Léotard must also establish and maintain contact with the other relevant international and regional players, including NATO, the OSCE and the United Nations, in order, of course, to ensure the necessary cooperation. Lastly, Mr Léotard must assist, if necessary, in implementing possible agreements and to closely monitor all developments and initiatives concerning the security situation, in conjunction with the appropriate bodies. The path that the Belgian presidency should follow has, therefore, been clearly mapped out by the decisions and the approach taken by the European Union over recent months, by the use of the instruments I have mentioned, by Mr Solana’s considerable commitment, and by Mr Léotard’s work on the ground. The European Union is demonstrating its active commitment to resolving this crisis. We are also working together with other actors, particularly the US envoy, Mr Pardew, and with the international organisations in Macedonia, in order to help to make rapid and tangible progress. At this stage, the new presidency has to be consistent and be determined in pursuing and encouraging political dialogue in the Former Yugoslav Republic of Macedonia. We must welcome the agreement that was reached last night, under the auspices of President Trajkovski, to resume political dialogue between the political parties of FYROM. As a result of this agreement, intensive meetings will be held over the coming days. Particular emphasis will be placed on constitutional matters, as a follow-up to Mr Badinter’s recent visit to Macedonia. At the same time, and in close cooperation with NATO, the dialogue on the security situation will be pursued with equal determination, since these two aspects of the crisis are intrinsically linked and progress on both points should be made in parallel."@lv10 "Mijnheer de Voorzitter, geachte afgevaardigden, de Unie heeft de ontwikkelingen omtrent de crisis in de voormalige Joegoslavische republiek Macedonië van meet af aan met veel aandacht en zorg gevolgd. Ze heeft ook een zeer actieve rol gespeeld bij het zoeken naar een vreedzame oplossing voor dit conflict. Sedert april is de Hoge Vertegenwoordiger van het GBVB, Javier Solana, meerdere malen ter plekke geweest om in Skopje en elders de politieke autoriteiten en vertegenwoordigers van de belangrijkste etnische minderheden van het land te ontmoeten en zo meer inzicht te krijgen in de situatie, en de partijen aan te moedigen een politieke oplossing voor deze crisis te vinden. In april is een trojka van de Unie, bestaande uit mevrouw Lindh, de heer Patten en mevrouw Neyts, eveneens afgereisd naar Skopje. Op 10 april 2001 hebben de Europese Unie en de Voormalige Joegoslavische Republiek Macedonië in Luxemburg een stabilisatie- en associatieovereenkomst getekend, het eerste tussen de Europese Unie en een Balkanland. Mede dankzij deze ondertekening speelt de Unie nu een essentiële en onontbeerlijke rol in de zoektocht naar een oplossing voor de crisis. Bovendien hebben wij met dit akkoord nu een instrument in handen om druk uit te oefenen op de verschillende partijen in de Voormalige Joegoslavische Republiek Macedonië. Al sinds haar eerste optreden in deze kwestie heeft de Europese Unie het geweld van de oorspronkelijk Albanese extremisten veroordeeld en hun verzocht hier onmiddellijke een eind aan te maken, de wapens neer te leggen en zich terug te trekken. Aan de andere kant heeft de Unie de autoriteiten in Skopje dringend verzocht zich terughoudend op te stellen wat betreft hun militaire antwoord op de provocaties van de rebellen. Voorts heeft de Unie de noodzaak onderstreept om de interetnische dialoog voort te zetten, teneinde de urgente hervormingen te kunnen doorvoeren die noodzakelijk zijn voor de oplossing van dit conflict. Het gaat hierbij in het bijzonder om hervormingen op het gebied van de rechten en de bescherming van de minderheden. Deze hervormingen moeten alle betrokken bevolkingsgroepen hoop bieden, met als neveneffect dat de extremisten geïsoleerd raken. De Europese Unie en de Hoge Vertegenwoordiger, de heer Solana, zijn dan ook ingenomen met het akkoord dat op 11 mei werd gesloten en voorziet in de vorming van een brede coalitieregering, waarin de democratisch gekozen leiders van de belangrijkste Slavische en Albanese politieke partijen zullen plaatsnemen. De Unie heeft deze leiders verzocht hun inspanningen te intensiveren zodat er snel concrete en substantiële resultaten geboekt kunnen worden op de belangrijkste punten waarover momenteel onderhandeld wordt. Tijdens de Europese Raad van Götenborg hebben de staatshoofden en regeringsleiders opnieuw de noodzaak bevestigd van een vreedzame oplossing van de crisis. Dit betekent dat er binnen de coalitieregering een daadwerkelijke politieke dialoog van start moet gaan over alle vraagstukken die ter tafel liggen, dus ook over de constitutionele hervormingen. De Europese Raad heeft de plaatselijke politieke groeperingen uitgenodigd zo snel mogelijk resultaten te boeken. De Raad Algemene Zaken van 27 juni geldt hierbij als uiterste termijn. Wat het vraagstuk van de veiligheid betreft heeft de Europese Raad zeer duidelijk het optreden van de extremisten en het gebruik van geweld veroordeeld en aangegeven dat er een duurzaam staakt-het-vuren moet worden afgekondigd waarin de diverse partijen zich kunnen vinden. Dit betekent dat er wellicht een minimum aan directe en indirecte contacten tussen hen dient plaats te vinden. De Europese Unie en de NAVO kunnen in dit opzicht mogelijkerwijze een bemiddelende of voorwaardenscheppende rol spelen. Het ontwapeningsplan dat door president Trajkovski is voorgesteld vormt een andere pijler onder het veiligheidsbeleid. Overeenkomstig dit plan dient de NAVO een centrale rol in het proces te spelen. De eventuele aanwezigheid van de NAVO en van waarnemers van de Europese Unie ter plekke wordt door alle partijen als een onmisbaar vertrouwenselement beschouwd. De NAVO heeft reeds de benodigde maatregelen genomen voor deze interventie die als hoofddoel heeft de Albanese rebellen te ontwapenen. Aan deze interventie zijn evenwel precieze veiligheidsvoorwaarden verbonden waaraan de verschillende partijen tot op heden niet willen voldoen. De belangrijkste voorwaarde is dat het duurzaam staakt-het-vuren gebaseerd zal zijn op een politiek akkoord op grond waarvan er over een oplossing onderhandeld zal worden. In deze context dient te worden vermeld dat de Europese Unie en de NAVO al sinds het begin van de crisis hun optreden onderling nauw coördineren. Zo vinden er op gezette tijden gezamenlijke bijeenkomsten plaats van de Atlantische Raad en het Politiek en Veiligheidscomité. Eveneens onderhouden de secretariaten regelmatig contact met elkaar en spreken de Hoge Vertegenwoordiger, de heer Solana, en de secretaris-generaal van de NAVO, Lord Robertson, elkaar regelmatig. Deze beide vertegenwoordigers hebben bovendien de Voormalige Joegoslavische Republiek Macedonië meerdere keren gezamenlijk bezocht. De boodschap die ze tijdens deze bezoeken namens de internationale gemeenschap aan de betrokken partijen overbrachten was altijd eenduidig. Om een permanent beleid van de Europese Unie ten opzichte van Skopje te waarborgen, is er tijdens de Europese Raad van Gotenburg overeenstemming bereikt over de benoeming van een speciale afgevaardigde van de Unie in de Voormalige Joegoslavische Republiek Macedonië. De Raad Algemene Zaken heeft op 25 juni de voormalige Franse minister van Defensie, François Léotard, op deze post benoemd. Hij is sinds donderdag 28 juni in Skopje. Het mandaat van de heer Léotard voorziet allereerst in het herstel en de instandhouding van de contacten met enerzijds de regering van de Voormalige Joegoslavische Republiek Macedonië en anderzijds de betrokken partijen in het politieke proces. Overeenkomstig dit mandaat zal de Europese Unie de partijen tijdens de dialoog van advies en steun voorzien en zullen er nauwe contacten worden onderhouden met de vertegenwoordiger van het voorzitterschap en de Commissie ter plekke, de missiehoofden van de lidstaten en de Europese waarnemers. Het mandaat voorziet ook in het aanknopen en onderhouden van contacten met de andere bevoegde internationale en regionale actoren, met inbegrip van de NAVO, de OVSE en uiteraard de VN, zodat de benodigde coördinatie gewaarborgd kan worden. Tot slot dient er overeenkomstig het mandaat te worden bijgedragen aan de tenuitvoerlegging van eventueel af te sluiten overeenkomsten en dienen de ontwikkelingen en initiatieven op het gebied van de veiligheid nauwlettend en in samenwerking met de bevoegde instanties gevolgd worden. De weg die het Belgisch voorzitterschap dient te volgen is dus duidelijk aangegeven met de gekozen benadering en de beslissingen die de Europese Unie, met behulp van de genoemde instrumenten, de afgelopen maanden heeft genomen, alsmede met de aanzienlijke inspanningen van zowel de Hoge Vertegenwoordiger, de heer Solana als de heer Léotard ter plekke. De Europese Unie geeft blijk van haar actieve betrokkenheid bij deze crisis. In haar pogingen om bij te dragen aan snelle en merkbare vorderingen werkt zij nauw samen met andere betrokken actoren, zoals met name de Amerikaanse afgevaardigde Pardew en internationale organisaties die ter plekke actief zijn. Het nieuwe voorzitterschap wil in dit stadium de politieke dialoog in de Voormalige Joegoslavische Republiek Macedonië voortzetten en voortdurend aanmoedigen. Het doet ons in dit opzicht genoegen dat onder het beschermheerschap van president Trajkovski afgelopen nacht een akkoord is gesloten om de dialoog tussen de politieke partijen van de Voormalige Joegoslavische Republiek Macedonië te hervatten. Naar aanleiding van dit akkoord zijn er de komende dagen intensieve bijeenkomsten gepland. In navolging van de recente missie die de heer Badinter ter plekke heeft afgelegd, zal het accent hierbij in het bijzonder op de constitutionele vraagstukken worden gelegd. Voorts zal in nauwe samenwerking met de NAVO met even grote vastberadenheid worden gewerkt aan het veiligheidsvraagstuk. Deze twee aspecten van de crisis zijn immers onlosmakelijk met elkaar verbonden en de vooruitgang zal op beide terreinen tegelijk moeten worden geboekt."@nl2 "Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, desde o início que a União acompanha com muita atenção e preocupação as evoluções da crise na Antiga República Jugoslava da Macedónia. Por outro lado, desempenhou um papel muito activo para encontrar uma solução pacífica para aquele conflito. A partir do mês de Abril, o Alto Representante para a PESC, Javier Solana, deslocou­se várias vezes ao local e avistou­se, em Skopje e não só, com as autoridades políticas e os representantes dos principais grupos étnicos do país, a fim de se informar da situação e de encorajar uma solução política para a crise. Em Abril, uma Tróica ministerial da União, composta por Anna Lindh, Chris Patten e Annemie Neyts, deslocou­se também a Skopje. A 10 de Abril de 2001, a União Europeia e a Antiga República Jugoslava da Macedónia assinaram no Luxemburgo um Acordo de Estabilização e Associação, o primeiro entre a União Europeia e um país dos Balcãs. Esta assinatura contribuiu para conferir à União um papel essencial e incontornável na procura de uma solução para a crise. Além disso, dotou­nos também de um instrumento de pressão sobre as partes em confronto nas Antiga República Jugoslava da Macedónia. Desde as suas primeiras manifestações, a União Europeia condenou vigorosamente as violências cometidas pelos extremistas de origem albanesa e convidou­os a pôr­lhes fim imediatamente, entregarem as armas e retirarem­se. Por outro lado, a União pediu firmemente às autoridades de Skopje que dessem mostras de contenção na resposta militar às provocações dos rebeldes e frisou a necessidade de prosseguir o diálogo inter­étnico com vista à realização das reformas urgentes e indispensáveis para resolver o conflito, sobretudo as reformas relativas ao direito e à protecção das minorias, o que deveria também contribuir para isolar os extremistas, abrindo claramente perspectivas de esperança a todas as populações envolvidas. Dentro deste espírito, a União Europeia, assim como o Alto Representante Solana, congratularam­se com o acordo de 11 de Maio no sentido da formação de um governo de larga coligação, que inclui os dirigentes dos principais partidos políticos eslavos e albaneses, democraticamente eleitos, como é óbvio. Convidou­os a intensificarem os seus esforços no sentido de produzirem rapidamente resultados concretos e substanciais sobre os principais objecto do diálogo em curso. No Conselho Europeu de Gotemburgo, os Chefes de Estado e de Governo da União Europeia reafirmaram a necessidade de uma solução pacífica para a crise. O que implica, no que respeita à vertente política, a abertura de um verdadeiro diálogo político no seio da coligação de governo relativamente a todas as questões em discussão, incluindo as reformas constitucionais. O Conselho Europeu convidou as forças políticas locais a produzirem resultados o mais rapidamente possível. A data limite será a do Conselho "Assuntos Gerais" de 27 de Junho. No que respeita à vertente segurança, o Conselho Europeu condenou em termos muito claros os extremistas e o recurso à violência. Frisou o quanto era imperativo conseguir um cessar­fogo duradouro acordado pelas partes, o que poderia exigir um mínimo de contactos directos ou indirectos entre eles. A este respeito, a União Europeia e a NATO têm um possível papel de intermediário ou de mediador a desempenhar. O plano de desarmamento proposto pelo Presidente Trajkovski constitui o outro pilar da vertente relativa à segurança. Confere um papel central à NATO neste processo, pois a sua presença eventual e a de observadores da União Europeia no terreno são consideradas pelas partes envolvidas como um elemento de confiança indispensável. A NATO já tomou as necessárias medidas a fim de poder dar resposta a este pedido. Esta intervenção com vista ao desarmamento dos rebeldes albaneses está todavia sujeita a condições específicas de segurança que, até ao momento, ainda não foram encontradas pelas partes. A conclusão de um cessar­fogo duradouro com base num acordo político visando desenvolver uma solução negociada para a crise constituem os seus elementos essenciais. A este respeito, note­se que a União Europeia mantém desde o início da crise uma coordenação estreita com a NATO, que passa por reuniões conjuntas periódicas e frequentes do Conselho "Atlântico" e do Comité Político e de Segurança, por ligações regulares entre secretariados, assim como por contactos directos entre o Alto Representante Solana e o Secretário­Geral das Nações Unidas, Lord Robertson. Estes dois responsáveis realizaram também visitas conjuntas à Antiga República Jugoslava da Macedónia, durante as quais pôde ser transmitida uma mensagem constante e unívoca às partes envolvidas em nome da comunidade internacional. A fim de assegurar uma política permanente da União Europeia em Skopje, o Conselho Europeu de Gotemburgo chegou a acordo sobre a nomeação de um representante especial da União na Antiga República Jugoslava da Macedónia. O Conselho "Assuntos Gerais" de 25 de Junho nomeou para esse posto o antigo Ministro da Defesa francês François Léotard, que se encontra em Skopje desde quinta­feira 28 de Junho. O mandato de François Léotard prevê antes de mais o estabelecimento e a manutenção de contactos com o Governo da Antiga República Jugoslava da Macedónia, assim como com as partes interessadas no processo político. Prevê também oferecer parecer e apoio da União Europeia ao diálogo em curso, uma ligação estreita com o representante da Presidência e da Comissão no local, com os chefes de missão dos Estados­Membros e ainda com os observadores europeus. Prevê também estabelecer e manter contactos com os outros actores internacionais e regionais competentes, incluindo a NATO, a OSCE e as Nações Unidas, com vista evidentemente a garantir a necessária coordenação. Por fim, prevê ainda contribuir eventualmente para a aplicação de eventuais acordos e acompanhar de perto todas as evoluções e todas as iniciativas em matéria de segurança em ligação com os organismos competentes. A via a seguir pela Presidência belga foi portanto claramente balizada pelas decisões e pela abordagem que a União Europeia adoptou nestes últimos meses, pelo recurso aos elementos referidos, pelo envolvimento considerável do Alto Representante Solana, assim como pela acção no local de François Léotard. A União Europeia demonstra o seu envolvimento activo nesta crise. Este esforço com vista a contribuir para progressos rápidos e tangíveis faz­se também em cooperação com outros actores envolvidos, nomeadamente o enviado americano Pardew, assim como com organizações internacionais implicadas no terreno. Para a nova Presidência, trata­se nesta fase de prosseguir e encorajar com constância e determinação o diálogo político na Antiga República Jugoslava da Macedónia. A este respeito, temos de nos congratular com o facto de, sob a égide do Presidente Trajkovski, ter sido concluído um acordo na noite passada para relançar o diálogo político entre os partidos políticos da Antiga República Jugoslava da Macedónia. No seguimento desse acordo, estão previstas reuniões intensivas ao longo dos próximos dias. A tónica será colocada muito especialmente sobre as questões constitucionais, no seguimento da recente missão no terreno do senhor Badinter. Simultaneamente, e em estreita coordenação com a NATO, a vertente relativa à segurança será prosseguida com a mesma determinação, pois os dois aspectos da crise são indissociáveis e terão de prosseguir em paralelo."@pt11 "Herr talman, mina damer och herrar parlamentsledamöter! Alltsedan början har unionen med stor uppmärksamhet och oro följt utvecklingen av krisen i den f.d. jugoslaviska republiken Makedonien. Unionen har också spelat en mycket aktiv roll när det gäller att finna en fredlig lösning på konflikten. Sedan april har GUSP:s höge representant, Javier Solana, vid flera tillfällen rest dit och såväl i Skopje som på andra platser träffat politiska myndigheter och företrädare för de huvudsakliga etniska grupperna i landet, för att informera sig om situationen och uppmuntra till en politisk lösning på krisen. I april reste också en ministertrojka från unionen bestående av Lindh, Patten och Neyts till Skopje. Den 10 april 2001 undertecknade Europeiska unionen och f.d. jugoslaviska republiken Makedonien i Luxemburg ett stabiliserings- och associeringsavtal, det första mellan Europeiska unionen och ett land på Balkan. Detta bidrog till att ge unionen en grundläggande och oomtvistlig roll i strävan efter en lösning på krisen. Den gav oss dessutom ett påtryckningsinstrument mot parterna i f.d. jugoslaviska republiken Makedonien. Alltsedan de första demonstrationerna har Europeiska unionen strängt fördömt våldet som begåtts av extremister av albanskt ursprung och uppmanat dem att genast sätta stopp för det, lägga ned vapnen och dra sig tillbaka. Unionen har också bestämt krävt av myndigheterna i Skopje att visa prov på anspråkslöshet i de militära motdragen mot rebellernas provokationer, och har betonat behovet av att fortsätta dialogen mellan etniska grupper för att genomföra brådskande och nödvändiga reformer för att lösa konflikten, särskilt reformer som gäller rättigheter för och skydd av minoriteter. Detta borde också bidra till att isolera extremisterna, genom att tydligt skapa framtidsutsikter om hopp för alla berörda befolkningar. Europeiska unionen och den höge representanten Solana gladde sig därför åt avtalet den 11 maj om att bilda en bred koalitionsregering som innefattar ledarna för de största slaviska och albanska politiska partierna, som valts demokratiskt. Unionen har uppmanat dem att intensifiera sina ansträngningar för att snabbt åstadkomma konkreta och substantiella resultat i de största frågorna som är föremål för den pågående dialogen. Vid Europeiska rådet i Göteborg bekräftade stats- och regeringscheferna på nytt behovet av en fredlig lösning på krisen. Detta innebär på det politiska planet att en verklig politisk dialog inleds inom sammanslutningen med regeringarna beträffande alla frågor som diskuteras, inbegripet de konstitutionella reformerna. Europeiska rådet har uppmanat de lokala politiska krafterna att åstadkomma resultat så snart som möjligt. Tidsgränsen är rådet (allmänna frågor) den 27 juni. När det gäller säkerhetsavsnittet fördömde Europeiska rådet i mycket tydliga ordalag extremisterna och användandet av våld. Rådet betonade att det var nödvändigt att uppnå ett hållbart eldupphör som godkänts av parterna, vilket skulle kunna kräva ett minimum av direkta eller indirekta kontakter dem emellan. I det hänseendet har Europeiska unionen och Nato möjlighet att agera mellanhand eller underlätta processen. Nedrustningsplanen som föreslagits av president Trajkovski är den andra pelaren när det gäller säkerheten. Den ger Nato en central roll i processen, eftersom dess eventuella närvaro liksom Europeiska unionens observatörer på fältet betraktas av parterna som en nödvändig förtroendebeståndsdel. Nato har redan vidtagit nödvändiga åtgärder för att kunna genomföra detta. Ett ingripande i syfte att avväpna de albanska rebellerna omfattas emellertid av precisa säkerhetsvillkor som hittills inte uppfyllts av parterna. Slutande av ett hållbart eldupphör på grundval av ett politiskt avtal som syftar till att utveckla en förhandlingslösning på krisen är grundläggande beståndsdelar i detta. I det hänseendet bör noteras att Europeiska unionen alltsedan krisens början samordnar sitt arbete med Nato, genom periodiska och ofta återkommande gemensamma möten mellan Nato och kommittén för säkerhet och politik, genom regelbundna förbindelser mellan olika sekretariat, och genom direkta kontakter mellan den höge representanten Solana och Natos generalsekreterare Lord Robertson. Dessa två ansvariga har också gemensamt besökt f.d. jugoslaviska republiken Makedonien och då framfört ett konstant och entydigt budskap till parterna från det internationella samfundet. I syfte att garantera en permanent politik i Skopje kom man vid Europeiska rådet i Göteborg överens om att utnämna en särskild företrädare för unionen i f.d. jugoslaviska republiken Makedonien. Rådet (allmänna frågor) den 25 juni utnämnde den tidigare franske försvarsministern François Léotard till denna post och han finns sedan torsdagen den 28 juni i Skopje. Léotards mandat innebär till att börja med att upprätta och bibehålla kontakter med regeringen i den f.d. jugoslaviska republiken Makedonien liksom med berörda parter i den politiska processen. Det innebär också att erbjuda råd och stöd från Europeiska unionen till den pågående dialogen, en nära förbindelse med ordförandeskapets och kommissionens företrädare på plats, med medlemsstaternas uppdragsansvariga och de europeiska observatörerna. Det innebär också att upprätta och bibehålla kontakter med övriga behöriga internationella och regionala aktörer, inbegripet Nato, OSSE och Förenta nationerna, naturligtvis i syfte att säkerställa nödvändig samordning. Det innebär även att i förekommande fall bidra till att tillämpa eventuella avtal och på nära håll följa all utveckling och alla initiativ när det gäller säkerhet i samarbete med behöriga organisationer. Den väg som skall följas av det belgiska ordförandeskapet har alltså tydligt märkts ut av besluten och det synsätt Europeiska unionen antagit de senaste månaderna, genom att använda de instrument som tagits upp, genom det avsevärda engagemanget från den höge representanten Solana, liksom Léotards åtgärder på plats. Europeiska unionen visar sitt aktiva åtagande i denna kris. Denna ansträngning i syfte att bidra till snabba och påtagliga framsteg sker också i samarbete med andra berörda aktörer, bl.a. det amerikanska sändebudet Pardew, liksom med berörda internationella organisationer på fältet. För det nya ordförandeskapet handlar det på detta stadium om att fortsätta att tålmodigt och beslutsamt uppmuntra den politiska dialogen i den f.d. jugoslaviska republiken Makedonien. I det sammanhanget måste man glädjas åt att ett avtal under president Trajkovskis ledning slöts i går natt för att på nytt inleda den politiska dialogen mellan de politiska partierna i f.d. jugoslaviska republiken Makedonien. Till följd av detta avtal planeras intensiva möten under de kommande dagarna. Betoningen kommer särskilt att ligga på konstitutionella frågor, i förlängningen av Badinters uppdrag på plats nyligen. Samtidigt kommer avsnittet om säkerhet att, i samarbete med Nato, fortsätta med samma beslutsamhet, eftersom de två aspekterna på krisen är förbundna med varandra och bör gå framåt parallellt."@sv13
lpv:unclassifiedMetadata	"Conseil"6 "Consejo"12,12 "Michel,"12,6 "chefs de mission"1 "dossiers"11 "in loco"9 "in situ"12 "troika"12,9

Named graphs describing this resource:

The resource appears as object in 2 triples

Context graph